Samuli Niiranen ja Esa-Matti Tolppanen: Potilastietojärjestelmät vallitsevien olojen arvostelusta kohti niiden korjaamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Samuli Niiranen ja Esa-Matti Tolppanen: Potilastietojärjestelmät vallitsevien olojen arvostelusta kohti niiden korjaamista"

Transkriptio

1 Samuli Niiranen ja Esa-Matti Tolppanen: Potilastietojärjestelmät vallitsevien olojen arvostelusta kohti niiden korjaamista Tampere ja Espoo

2 Kirjoittajat Samuli Niiranen Niirasen työuraan ovat kuuluneet mm. tehtävät tutkijatohtorina Harvard Medical Schoolissa ja Brigham and Women s Hospital -sairaalassa Bostonissa ( ) terveydenhuollon tietotekniikan tutkimustyössä sairaalaympäristössä ja kliinisten tietojärjestelmien tuotepäällikkönä Terivan Oy:ssä ( ). Tällä hetkellä Niiranen toimii ohjelmistotuotannosta vastaavana johtajana Mylab Oy:ssä. Esa-Matti Tolppanen Tolppasen työuraan ovat kuuluneet mm. tehtävät Mecrastor Pricewaterhouse Coopers Oy:n konsultointijohtajana ( ), Consulting Service Principal Digital Equipment Nordic Healthcare business unit yksikössä ( ) sekä tietohallintopäällikönä HYKS:ssa ( , josta osan aikaa organisaation kehittämistehtävissä). Tällä hetkellä Tolppanen toimii johtajana Senior Advisor -tehtävissä Datawell Oy:ssä. Esimerkkejä toimeksiannoista, joissa Tolppanen on ollut keskeisessä roolissa: - HUS:n perustamisen yhteydessä tietohallintostrategian laatiminen (1999) - Turun, Oulun ja Kuopion kaupunkien sosiaali- ja terveystoimien tietohallintostrategiat (1997, 2000 ja 2001) - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmien arviointihanke (2004) - Useita toimeksiantoja Uranus, Effica ja Mediatri -järjestelmien tietoihin perustuvan tietojärjestelmän toimittamisesta kustannus- ja laatumittareiden seurantaan (2000- ja 2010-luku). Lisäksi Tolppanen on toiminut kirjoittavana sihteerinä kansainvälisessä ryhmässä, joka laati ehdotuksen teollisuuden lähtökohdiksi EU Health Telematics neljänteen puiteohjelmaan.

3 Miksi tietojärjestelmät ovat niin raskaita ja kankeita, ja minkä tähden niihin kirjaaminen vie lääkäreiltä ja hoitajilta niin paljon aikaa? Ohjaako kukaan potilaan kokonaishoitoa? Entä palvelujen tuottamisen prosessia? Mitä varten tietojärjestelmiä on niin paljon, miksi ne ovat niin kovin erilaisia ja minkä tähden tieto ei kulje niiden välillä? Mistä saisi kunnon tietoa toiminnan ja organisaation johtamiseen? Milloin vihdoin tietojärjestelmät helpottavat työtä ja alentavat kustannuksia? Pitääkö tietojärjestelmien rakentamis- ja käyttöönottohankkeiden aina pitkittyä ja ylittää budjettinsa? Nämä ja muut samantyyppiset kysymykset ovat kovin tuttuja aikamme julkisesta keskustelusta. Niihin vastaaminen johtaa vallitsevien olojen arvosteluun, mikä on helppoa. Vallitsevien olojen korjaaminen sen sijaan ei ole helppoa. Tämän kirjoitus on kirjoittajien yritys osallistua sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmäuudistuksia koskevaan keskusteluun ja tukea käynnissä olevia ja käynnistyviä uudistushankkeita. Kirjoitus pohjautuu tekijöiden omaan kokemukseen sekä toimittaja- että asiakaspuolella tietojärjestelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä moniin keskusteluihin asiakkaiden ja muiden toimittajayritysten edustajien kanssa. Ajattelun kirvoittajina ovat toimineet sekä julkiset tietolähteet että yksityiset keskustelut erityisesti pääkaupunkiseudun potilas- ja asiakastietojärjestelmäuudistukseen liittyen. Olemme rajanneet tarkastelun ulkopuolelle sosiaalitoimen järjestelmät ennen muuta sen takia, että nämä järjestelmät kirjoituksemme yhden perusteesin mukaisesti pitää ja voidaan jakaa toiseen urakkakokonaisuuteen, kunhan samalla huolehditaan tarpeellisesta integraatiosta ja tietojen yhteiskäytöstä. Toinen syy on se, että oma osaamisalueemme on juuri terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Toisena rajauksena on, että lähestymme asiaa tässä kirjoituksessa pitkälti terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden näkökulmasta. Mielestämme myös kansalaisen näkökulmasta tietojärjestelmien haastavin tavoite on se, että palveluun osallistuvien ammattilaisten tukena on organisaatiorajat ylittävä ja palvelun optimointia ja virheitä vähentämistä avustava tietojärjestelmä. Kansalaisen hoitoon osallistumista varten tarvittavat tietojärjestelmän ominaisuudet ovat sittenkin varsin suoraviivaisia toteutuskohteita, jotka riip puvat lähinnä terveyspoliittisesta ja palvelun tuottajien tahdosta. Tarvitaan potilasprosessin tietojärjestelmä POP järjestelmä! 1

4 1. Johdanto Ensimmäinen osa tätä kirjoitusta pyrkii tekemään diagnoosia kurkistamalla konepellin alle. Mikä voisi olla vialla nykyisissä potilastietojärjestelmissä tai niiden ympärillä olevassa tekemisessä? Kirjoittajat ovat samaa mieltä julkisuudessa esitettyjen kuvausten kanssa tietojärjestelmien oireista tai toimimattomuudesta. Mielestämme kuitenkin pohdintaa mahdollisista oireiden takana olevista perussyistä on ollut esillä liian vähän. Keskeinen nykytilanteen hallinnollinen perusongelma on mielestämme se, että potilastietojärjestelmien perustana olevat potilashallinnon prosessit ovat jossakin määrin epämääräiset eikä niihin liittyviä vastuita ole riittävän selkeästi määritelty. Toinen perusdiagnoosi liittyy nykyiseen tietojärjestelmien rakentamisen tapaan. Erityisesti eri osapuolten roolit ja vastuut kaipaavat täsmentämistä. Näitä hallinnollisia teesejä käsittelemme lukujen 2 ja 4 alussa. Potilastietojärjestelmien nykytilanteen ja tavoitteiden osalta haluamme tässä kirjoituksessa kyseenalaistaa usein tärkeimmäksi esitetyn väitteen, jonka mukaan potilastietojärjestelmän hyödyt tulisivat pääasiassa kertomustiedon laajasta saatavuudesta. On pikemminkin näyttöä siitä, että saatavuutta suuremmat hyödyt tietojärjestelmästä tulisivat siitä, että järjestelmä auttaa varmistamaan, että potilas saa oikea-aikaisesti vain hänen tarpeistaan lähtevät palvelut. Vieläpä siten, että hyödyttömät viiveet ja tarpeeton resurssien käyttö voidaan eliminoida. Järjestelmien toiminnallisuuden keskiöön tulisi asettaa potilaan hoidon sisältöä ja sujumista varmistava hoitologistiikan järjestelmä, joka aikaisempaa rakenteisemmalla tavalla tukee hoidon suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Samalla tämä tietojärjestelmäosuus palvelee sairauskertomusosuutta tarjoamalla ammattilaiselle yhtenäisen näkymän potilaan kaikkiin tietoihin. Yleiskäyttöinen tilaus-vastaus-viestintäosuus muodostaa teknisen perustan tietojärjestelmän arkkitehtuurille, jossa eri toimittajien eri-ikäiset tietojärjestelmät toimivat käyttäjien ja käyttäjäorganisaatioiden kannalta kuin yksi tietojärjestelmä. Eräänlaisena todistuksena tämän logistisen osuuden tärkeydestä käynee se tosiasia, että kaikki varteen otettavat kansainvälisessä tarjonnassa olevat potilastietojärjestelmät sisältävät nämä hoidon oikea-aikaisuuden ja sisällön varmistamisen osuudet. Luvussa kolme pyrimme kuvaamaan vision siitä millainen järjestelmäkokonaisuus tai arkkitehtuuri voisi muodostua edellä mainitun tilaus vastaus-viestintäosuuden ympärille. Kutsumme näin muodostuvaa ydintietojärjestelmää potilasprosessin tietojärjestelmäksi (POP). POP-järjestelmän tulee kattaa ainakin eniten hyötypotentiaalia sisältävät perus- ja erikoissairaanhoidon prosessit sekä ne osuudet sosiaalitoimen palveluista, joiden osalta oikea ajoitus ja sisällön varmentaminen on prosessin ohjauksen kannalta tärkeätä. Oleellinen huomio on myös, että näkemyksemme mukaan itse POP-järjestelmän tulee perustua teknisesti yhtenäiseen kokonaisuuteen. Tämän ydinprosessin ulkopuolisiin järjestelmiin POP-järjestelmä kytkeytyy sopivan palveluväyläarkkitehtuurin kautta. Palveluväylä ja sen tarjoamat yhteiset palvelut ovat nekin tärkeä osa järjestelmäkokonaisuutta, vaikka sitä emme tässä kirjoituksessa tarkemmin käsittelekään. 2

5 Lähtökohtana vision sisältämälle arkkitehtuurille on myös se, että sen rakennuspalikoiden tulee olla mahdollisimman valmiita, koeteltuja tuotteita, joilla on riittävästi olemassa olevia asiakkaita. Rakennusurakka tulee siis pilkkoa siten, että rakennuspalikat vastaavat markkinoiden tarjontaa. Arkkitehtuuripohdintaan kuuluu, että rakennuskohteiden välinen työnjako ja rajapinnat tulee määritellä siten, että niistä löytyy kansainvälisiä standardeja tai mahdollisesti tarvittava räätälöintityö on mahdollisimman vähäistä. Neljäs luku käsittelee sitä, millaisilla periaatteilla tai toimenpiteillä tätä visiota kohti järkevästi päästään, siis strategiaa. Strategian keskeiset periaatteet tai linjaukset ovat 1. Potilastietojärjestelmällä pitää koko prosessista vastuun ottava kotiyksikkö 2. Tietojärjestelmien rakentamisessa projektin johto ja johtaminen ovat kaikki kaikessa 3. Korjaa ensin se mikä on rikki älä korjaa sitä mikä toimii 4. Pidä asiat yksinkertaisena 5. Käyttöönotettavan tietojärjestelmän tulee olla valmis, vältä itse kehittelyä 6. Onnistuminen vaatii johtamista 3

6 2. Nykytilan oireet ja diagnoosit Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa käytössä olevat tietojärjestelmät ovat olleet kovan kritiikin kohteena. Kirjoittajat ovat työnsä puolesta kuulleet oman osansa nykyjärjestelmiin liittyvästä kritiikistä. Koska kyse on terveydenhuollon tietojärjestelmistä, lähtökohtatilannetta voisi ehkä kuvata alan käsitteitä käyttäen: Oireet on dokumentoitu, entäs diagnoosi?. Näkyvimpiä oireita Keskeinen oire on ainakin se, että hoitavan lääkärin tai hoitajan on varsin vaikeata muodostaa kokonaiskäsitys potilaan tilanteesta, koska tiedot ovat sirpaleisia tai eri tietojärjestelmissä. Tämä käyttöliittymän ominaisuus aiheuttaa jopa vaaratilanteita potilaille. Toinen yleisesti tunnistettu oire on, että potilaan kohtaamistilanteessa aikaa menee enemmän ruudun kuin potilaan hoitamiseen. Lisäksi on vähintäänkin epäsuoraa arviointi- ja jopa mittaustietoa siitä, että henkilötyön tuottavuus on laskenut verrattuna aikaan ennen tietojärjestelmien käyttöönottoa. Pari perusterveydenhuollon asiakastamme mittautti lääkärien avohoitokäyntien lukumääriä ennen ja jälkeen potilastietojärjestelmän käyttöönoton. Käyttöönoton jälkeen henkilötuottavuus oli laskenut, joka selvityksen tekovaiheessa tosin laitettiin uuden järjestelmän alkukankeuden piikkiin. Poliklinikoiden ajanvaraajien haastattelun perusteella, yksi erikoissairaanhoidon asiakkaistamme oli päätynyt johtopäätökseen, että uuden tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena päivittäisten ajanvaraussuoritteiden määrä oli pudonnut pahimmillaan jopa kolmanneksen. 1 Oireiden perussyyt - diagnoosit Pohdintaa siitä, että mitkä seikat voisivat olla perussyitä koettuihin ongelmiin, on näkynyt vähän. Ihmisten hoidossakaan diagnoosiksi ei kelpaa, että potilas on sairas tai että päätä särkee. Myös tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisessä pätee periaate, että edellytys potilaan kuntoon saamiselle on pystyä tekemään oikea diagnoosi nykytilanteesta. Mitkä voisivat ovat perussyitä oireille? Liian yksinkertainen selitys on, että järjestelmä on huono. Ikään kuin kyse olisi tavaran tai tarvikkeen hankinnasta. Terveydenhuolto on laaja, samaan aikaan sekä inhimillisiä ja eettisiä että ammatillisia intressejä omaava palvelujärjestelmä. Palveluvalikoimaltaan, teknologialtaan ja osaamisvaateiltaan laajempaa palvelujärjestelmää ei yhteiskunnissa liene. Kun lisäksi terveydenhuollon rakenteet, järjestämistavat ja hallinnolliset lähtökohdat ovat nekin kovin moninaiset ja moniaineksiset, kuuluu terveydenhuollon perusolemukseen poikkeuksellisen monia eri näkökulmia. Näistä näkökulmista on aikojen kuluessa muodostunut enemmän tai vähemmän itsenäisiä malleja, joilla kullakin on oma logiikkansa. Terveydenhuollon tietojärjestelmissä nämä logiikat kohtaavat ja usein myös törmäävät. Usein toistettu julistus kuuluu: varsinaisessa terveydenhuollossa ja sen tietojärjestelmissä tulee nyt palata juurille. Terveydenhuolto on potilaita varten, ja potilaskeskeisyyttä tarvitaan myös terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Vaikeampi asia on määritellä mitä tämä julistus tarkoittaa käytännössä. Alla hieman yritystä konkretisoida tätä missiota. 4

7 Erikoissairaanhoidon sairaala tai akuuttisairaala on monimutkainen kokonaisuus. Se on asiantuntijaorganisaatio, jossa on myös prosessiteollisia piirteitä ja joka on jakautunut tietyn ongelman ratkaisuun erikoistuneisiin yksiköihin erikoisaloihin. Haasteena on saada saman potilaan tutkimiseen ja hoitoon osallistuva verkosto pelaamaan yhteen siten, että potilaan ongelma saadaan hoidetuksi niin, että kaikki tarpeellinen tehdään mutta ilman viiveitä ja ilman ongelman hoidon kannalta tarpeettomia aktiviteetteja. Tämän peruspäämäärän tukeminen on myös tietojärjestelmien perustarkoitus. Diagnoosi 1 potilashallinnon prosessivastuut Ensimmäinen perushavainto on se, että potilastietojärjestelmiä rakennetaan huonosti määriteltyihin toimintaprosesseihin, joiden toiminnasta lisäksi ei vastaa oikein kukaan. Nyt emme tarkoita potilaan hoitamista vaan hoitoa tukevia tukitoimintoja, jonka tarkoituksena on, että palvelutuotantoa voidaan paremmin suunnitella ja monitoroida, dokumentoida hoitamisprosessiin kuuluvat oleelliset tiedot ja lopuksi arkistoida dokumentit turvallisesti. Kyse on siis toimintokokonaisuudesta, jota ammattilaiset kutsuvat potilashallinnoksi. Tässä mielessä potilashallinto vertautuu vaikkapa henkilöstö-, materiaali- tai kiinteistöhallintoon tai niihin liittyviin palveluihin. Potilashallintopalvelujen tuottamiseen osallistuvat mm. osasto-/klinikkasihteerit, sanelujen puhtaaksikirjoittajat, arkistohenkilöstö jne. Maailmalla on esimerkkejä siitä, että sairaalassa on potilashallinnosta vastaava yksikkö. Tämä yksikkö vastaa potilashallinnon tukipalvelusta hoitoyksiköille ja vastaa myös tietojärjestelmistä, jotka ovat sen työväline tuottaa tarvittavat palvelut. Suomalaisissa sairaanhoitopiireissä potilastietojärjestelmien omistajana toimii yleensä hallinnollinen tms. ylilääkäri. Käytännössä rooli on kuitenkin jäänyt IT-yksiköille. Heidän lähestymistapansa on luonnollisesti ollut varsin tekninen. Ja potilashallinnon prosesseja pyörittävä henkilöstö on taas ollut hoitoyksiköiden työohjauksessa tai arkiston tapaan osana hallintopalveluja tms. Diagnoosi 2 potilastietojärjestelmien urakointi Toinen perussyy ongelmiin voi olla se, että suomalaisessa erikoissairaanhoidossa tietojärjestelmien hankinta - ja varsinkin toimittamisen periaatteet ovat olleet muihin toimialoihin verrattuna erikoisia. Erityisesti yliopistosairaaloissa tietojärjestelmien toimittamisen rooli- ja vastuujaot ovat jääneet pääosiltaan aikaisempien vuosikymmenien toimintamalliin (ks. kuva 2.1). Lisäksi mielenkiintoisen näkökulman ylipäätään IT-urakointiin voi tuoda vertailu rakennusalaan. Kirjoittajat ovat keskustelleet SRV Oyj rakennusyhtiön edustajan kanssa ymmärtääkseen voisiko perinteisen alan toimijalta oppia jotakin IT-alalle. SRV Oyj on rakennusalan toimija, joka palveluissaan keskittyy rakennusprojektien johtamiseen sillä ajatuksella, että projektijohtamisen mukana urakat joko onnistuvat tai kaatuvat (Heimo Sillanpää, SRV Oy, rakennusjohtaja, suullinen tiedonanto). Projektijohtamiseen panostaminen on tuonut useita onnistumisia, joista tunnetuimpia lienevät Kampin liikekeskus ja Helsingin Musiikkitalo. Kampin liikekeskuksen kokonaisurakan loppusumma oli n. 400 milj. e ja Musiikkitalon vastaavasti n. 160 milj. e. Panostamista projektijohtamiseen kuvastaa se, että Kampin projektin ohjaustehtävissä SRV:sta oli työvaiheesta riippuen henkeä ja Musiikkitalossa 5

8 vastaavasti henkeä. Kummankin rakennushankkeen johtajana toimi sama henkilö, jolla oli takanaan yli 20 vuoden ajalta kymmeniä suuria onnistuneita projekteja. Pääurakointi ja tähän rooliin kuuluva järjestelmien integrointi on vaativin rooli tietojärjestelmien rakentamisessa. Pääurakoitsija joutuu vastaamaan järjestelmälle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta, käyttäjäkokemuksesta, pääurakan projektihallinnosta sekä tähän liittyvien aliurakoiden ja vastaavien osatietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Pääurakoitsija tekee sopimukset alkaen verkoista ja palvelimista päätyen yksittäisten osastotietojärjestelmien integrointiin ja eri järjestelmäpalojen ylläpitopalveluihin. Hieman kärjistäen tilannetta voi tilannetta analysoida siten, että pienet ja keskisuuret sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat ehkä resurssipulansa seurauksena toteuttaneet suuressa määrin pääurakoitsijamallia ja muutenkin verraten selkeää rooli- ja vastuujakoa. Ja myös käyttäjätyytyväisyys on selvästi paremmalla tasolla kuin suurissa yksiköissä. Kuva 2.1 Oma IT-yksikkö tai yhtiö pääurakoitsijana (järjestelmäintegraattorina) 6

9 Diagnoosi 3 nykyjärjestelmät Laajahkon omakohtaisen tiedonkeruumme ensimmäinen havainto on se, että terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvä tyytymättömyys ei olekaan kaikkialla aivan samanlaista. Ääriesimerkkinä on tilanne Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tai Pohjois-Karjalan sosiaali- ja sairaanhoitopalvelujen kuntayhtymässä, joissa haastattelujen perusteella lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan tyytyväisyys tai ainakin äänekkään tyytymättömyyden puuttuminen vaikuttaa ilmeiseltä. Toisessa ääripäässä taas tuntuu olevan muiden eräiden yliopistosairaaloiden Oberon-Miranda-järjestelmä, johon ammattilaiset ovat lähes yksimielisesti tyytymättömiä. Mikä voisi olla perussyy oireiden erilaisuuteen? Kirjoittajien kokemukseen perustuva vakaa käsitys on, että keskeinen diagnoosi on se, miten eri järjestelmät ja niiden muodostama kokonaisuus on rakennettu siis järjestelmäarkkitehtuuri. Oberon Miranda-maailmassa käyttäjä todellisuudessa käyttää useaa erillistä järjestelmää työpöytänsä eri ikkunoissa. Alla oleva kuva 2. 2 havainnollistaa tilannetta. Kuva 2.2 Käyttäjä käyttää työpöydällään eri tarkoituksia varten eri tietojärjestelmiä. Integraatio on hoidettu nk. työpöytäintegraation avulla. Käyttäjän kannalta kaavion työpöytäintegraatio tarkoittaa siis sitä, että käyttäjä käyttää eri valmistajien eri käyttölogiikalla tehtyjä järjestelmiä omissa ikkunoissaan. Tapa on sama, jolla toimistotyöntekijä käyttää vaikkapa Wordia yhdessä ikkunassa ja nettiselainta toisessa. Kokonaiskuvan muodostaminen potilaan tiedoista on hankalaa, sillä tiedot ovat pirstaleisena eri järjestelmissä ja käyttöliittymissä. On vaikeata varmistaa, että hoitavan lääkärin 7

10 tietoon tulee esimerkiksi potilaan käynnin jälkeen saapuva patologian vastaus, jossa on ehkä kiireellistä kannanottoa vaativa löydös. Syyt edellä kuvattuun pirstaleisuuteen erityisesti juuri yliopistosairaaloiden osalta saattavat olla siinä, että tietojärjestelmien toiminnallisuusvaatimukset ovat syntyneet varsin pitkälle yksikkökohtaisissa siiloissa. Puuttumaan on jäänyt näkemys siitä miten järjestelmän pitäisi toimia potilasta hoitavan ammattilaisen näkökulmasta, jotta potilaan asiat tulisivat kokonaisuutena mahdollisimman hyvin hoidetuiksi. Näin ollen tietojärjestelmät kyllä toimivat optimaalisesti kliinisen laboratorion, kuvantamisyksikön, leikkaussalin jne. näkökulmasta, mutta eivät potilaan kokonaishoidon kannalta. Vertailukohtana Effica-, Pegasos- ja Esko-järjestelmät ovat käyttöliittymän osalta Oberon-Mirandaa yhtenäisempiä kokonaisuuksia. Toisaalta näissäkään järjestelmissä ei ole toiminnallisuutta, joka tukisi potilasprosessin ohjausta kokonaisvaltaisesti. Siihen palataan tässä kirjoituksessa myöhemmin. Diagnoosi 4 Tietovirrat Tässä luvussa tarkastellaan terveydenhuollon tietovirtoja eri näkökulmista ja arvioidaan niiden vaikutusta terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuureihin. ASIAKASPALVELUNÄKÖKULMA Terveydenhuollossa asiakkaat liikkuvat usein jo yhden ongelman hoitamisessa monien eri terveydenhuollon toimijoiden piirissä. Jos potilaalla on useita ongelmia, niin toimijoiden kokonaismäärä kasvaa entisestään. Perinteinen esimerkki tästä monitoimijamallista on suomalaisen julkisen terveydenhuollon jakaantuminen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Kun asiakkaat palvelua saadessaan liikkuvat tämän rajapinnan yli, myös palveluun liittyvän tiedon virtaaminen joustavammin ja kattavammin saman rajapinnan yli on yleisesti tunnistettu kehityskohde suomalaisissa terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuureissa. Alla on tilastoyhteenveto HUS:n, Helsingin ja Espoon tuottamista palveluista. Luvut osoittavat kuinka paljon yhteisiä ja vain omassa organisaatiossa hoidettuja potilaita on kahden seurantavuoden aikana (Jorma Lauharanta 2013, suullinen tiedonanto). Asiakasprofiili Espoo Helsinki Vain kaupunki 34 % 50 % Kaupunki ja HUS 38 % 27 % Vain HUS 8 % 12 % Kunnalliset palv yht 80 % 89 % Taulukon kaupunkien terveystoimella ja HUS:lla on siis yhteisiä henkilöasiakkaita tietojärjestelmissään kahden vuoden aikana keskimäärin yli 30% väestöstä (noin ). Mutta huomionarvoista taulun tiedoissa on myös se, 8

11 että kunnan rahoittamia palveluja on saanut väestöstä kahden vuoden aikana yli 85%. Osa vain HUS:ssa palveluja saaneista henkilöistä saa perusterveydenhuollon palvelut yksityisesti tuotetusta työterveyshuollosta, mikä perustelee sitä, että tietojärjestelmien ominaisuuksiin tulisi kuulua myös vähintään yhteisten asiakkaiden tietojen katselu yli organisaatiorajojen. PALVELUTUOTANTONÄKÖKULMA Terveydenhuollon palvelutuotannon sisällä tietoa virtaa potilaan ja kliinikon välillä ja edelleen erilaisten tietoa tuottavien ja käsittelevien tuotantojärjestelmien toimintojen kautta. Tyypillinen tietoa tuottava toiminto terveydenhuollossa on diagnostiikka, jossa kliinikon pyynnöstä potilas tai hänestä saatava näyte analysoidaan tuottamaan tietoa kliinisen päätöksenteon tueksi. Palvelutuotantoon liittyvä oleellinen havainto on, että se jakaantuu pääprosessina olevan potilaan hoitoprosessin alla useisiin toisiinsa liittyviin tukiprosesseihin, joihin liittyy erilaisia sisäisiä tietovirtoja. Niiden tapa hahmottaa tietoa voi olla lähtökohtaisesti erilainen kuin kliinikolle näkyvässä potilaan hoitoprosessissa. Kliinikko näkee esimerkiksi laboratorion osapuolena, johon hän lähettää tutkimuspyyntöjä ja saa sieltä vastauksena tuloksia tai lausuntoja osana potilaan hoitoprosessia. Laboratorioprosessin kliinikolle näkymättömässä osassa virtaa kuitenkin paljon monimutkaista tietoa, jota laboratorio tarkastelee lähtökohtaisesti näyte- eikä potilasprosessina, osana omaa toiminnanohjaustaan. Toisaalta laboratoriodiagnostiikka kehittyy tällä hetkellä eri tahtiin ja nopeammin kuin moni muu terveydenhuollon toiminto. Tämä kehityssyklien erilaisuus koskee myös eri toimintojen sisäisten tietomuotojen ja -virtojen kehittymistä. Yksi palveluntuotantoon liittyvä tietovirtanäkökulma on, että iso osa tukiprosessien tietovirroista on paikallisia, vain kyseisille prosesseille suunnattuja. Toisin sanoen tätä tietoa ei tarvita prosessin ulkopuolella, ja prosessi voi jatkaa toimintaansa varsin itsenäisesti sen varassa. Kuvassa 2.3 on havainnollistettu kliinisen laboratorion ulkoisen ja sisäisen prosessin tapahtumamäärien suhdetta (<1/100) eli sitä, miten monta tapahtumaa liittyy siihen, että laboratoriolähetettä vastaava vastaus tuotetaan laboratoriossa. Valtaosa sisäisen prosessin tiedosta on siis sellaista, jota ei välitetä koskaan kliinikolle. Kuvantamisessa, ja esimerkiksi leikkaus- ja synnytyssalitoiminnassa, vastaava ulkoisten ja sisäisten tapahtumamäärien suhde on kummassakin n. 1/200. 9

12 Kuva 2.3 Kliinisen laboratorion sisäisen ja ulkoisen prosessin tapahtumamäärien suhde Terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurissa on siis otettava huomioon, että terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyy tietoa tuottavia ja käsitteleviä osaprosesseja, joiden vaatimukset poikkeavat merkittävästi pääprosessina toimivasta potilaan hoitoprosessista. Jos arkkitehtuuri perustuu liian kiinteään kokonaisuuteen, joka on rakennettu puhtaasti potilaan hoitoprosessin ehdoilla, ei näiden tukiprosessien oman toiminnan ohjausta voida palvella kokonaisvaltaisesti, alakohtaisesti ja oikea-aikaisesti. Tämä johtuu erilaisista lähtökohdista tarkastella tietoa ja toisaalta alojen erilaisista kehityssykleistä. Lisäksi se, että iso osa tukiprosessien tiedosta on paikallista ja vain niille suunnattua, mahdollistaa myös tehokkaan, hajautukseen perustuvan riskienhallinnan, jos tukiprosesseja palvellaan niiden omilla toiminnanohjausjärjestelmillä. Mielenkiintoisen lisämausteen tähän palvelutuotantonäkökulmaan tuo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja sen pohjalta mitä ilmeisimmin tapahtuva perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisatorinen yhdistäminen. Tämä voisi hyvin toteutettuna merkittävästi yksinkertaistaa ja optimoida palvelutuotannon rakennetta ja siihen liittyviä tietovirtoja purkamalla päällekkäisyyksiä ja epäjatkuvuuskohtia terveydenhuollon tuotantojärjestelmästä. 10

13 Diagnoosi 5 tietotekniikka-alan eräät peruslainalaisuudet IT-alalla on kirjoittajien mielestä joitakin melko kiistattomia käsityksiä siitä, mitä periaatteita noudattamalla voidaan osaltaan varmistaa hankkeiden onnistumista. Kunnallispolitiikassa on mukana IT-alan ammattilaisia, jotka ovat omalta osaltaan tuoneet potilastietojärjestelmäkeskusteluun mukaan tietotekniikka-alan yleisiä oppeja ja trendejä. Yleinen näkemys alalla on, että tavoitteiltaan liian laajat tietojärjestelmähankkeet on tuomittu epäonnistumaan. Jos tietojärjestelmäarkkitehtuurin lähtökohta on yksittäisjärjestelmä, ja sille asetetut vaatimukset ovat kovin laajoja, niiden hallinta järjestelmää toteutettaessa ja käyttöönotettaessa on erittäin monimutkaista. Tällöin törmätään myös siihen tosiasiaan, ettei mikään markkinoilla oleva tuote täytä vaatimuksia. Samalla hankkeen riskit kasvavat merkittävästi. Realistisempi tapa lähestyä alueellisen potilastietojärjestelmän kaltaista kokonaisuutta on rakentaa ja käyttöönottaa sopivan kokoinen pala kerrallaan esimerkiksi palveluväyläarkkitehtuuriin tukeutuen. Valmiisiin tuotteisiin tukeutumista ja hankkeiden vaiheistamista käsitellään kohdassa 4 enemmän. Toinen alalla yleisesti tunnistettu tosiasia on, että mitä tahansa toimintaa on vaikea kehittää pelkästään tietojärjestelmää vaihtamalla. Muutoksen pitää lähteä uusien toimintatapojen määrittelystä ja käyttöönotosta, joita uusi tietojärjestelmä sitten mahdollistaa ja tukee. Edelliseen pohdintaan liittyen myös toiminnan kehittäminen on helpompaa, kun kokonaisuus koostuu sopivan kokoisista palasista. Parhaimmillaan muutoksia joudutaan tekemään vain siihen järjestelmän osaan, johon liittyvää toimintaa kehitetään. Toisaalta tulee myös pitää mielessä, että kokonaisuutta ei tule pilkkoa liian pieniksi palasiksi, sillä se voi johtaa haasteisiin kokonaisuuden hallinnassa ja kokonaiskuvan hämärtymiseen toiminnan kehittämisessä. Hyvä ohjenuora on, että palasten koko ja sisältö seurailee järjestelmän toimintaympäristön luonnollista toiminnallista rakennetta. Esimerkki tällaisesta toimintaympäristön luonnollisesta rakenteesta ovat diagnostiikka ja sen toiminnanohjausjärjestelmät. 11

14 3. Vallitsevien olojen korjaaminen millainen tietojärjestelmäkokonaisuus tavoitteeksi? Edellä kuvattiin joitakin lähtökohtia terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurin rakenteelle. Eri näkökohtia kokoavaksi perusvaatimukseksi nousee tarve potilaan hoitoprosessin ohjaukselle. Tämä koskee erityisesti potilastietojärjestelmien niitä toiminnallisuuksia, jotka näkyvät hoitavan lääkärin tai sairaanhoitajan työpöydillä. Erityisesti sairaalahoidon aikainen työ terveydenhuollossa on prosessimaista ja hyödyntää laajasti eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Tällaista järjestelmää, joka sisältää potilashallinto - ja kertomustoiminnallisuudet, voidaan kutsua potilasprosessin tietojärjestelmäksi, joka kattaa sekä julkisen perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kliinikon tarpeet yhdessä kokonaisuudessa. Tämä palvelu liittyy, alueellisen palveluväylän kautta, myös yksityisen terveydenhuollon (kuten työterveyshuol lon) järjestelmiin. Palveluväylä tarjoaa myös liittymät yleisiin julkishallinnon alueellisten ja kansallisten toimijoiden tietojärjestelmiin. Kuvassa 3.1 on esitetty potilasprosessin tietojärjestelmä osana palveluväyläarkkitehtuuria ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin ytimessä. Kuva 3.1. Terveydenhuollon potilasprosessin tietojärjestelmä osana palveluväyläarkkitehtuuria Tämä palveluväyläarkkitehtuuriin perustuva malli on sukua esimerkiksi Viron kansalliselle X-Road - integraatioalustalle, joka tarjoaa peruspalvelut julkishallinnon ja osittain myös yksityisen sektorin tietojärjestelmien yhteistoiminnalle ja tiettyjen tietojen yhteiskäytölle. 12

15 Usein kuulee sanottavan, että tärkeintä terveydenhuollon tietojärjestelmissä on, että kaikki tieto on käytettävissä. Kuitenkin potilaaseen liittyvän historiatiedon arvo kliinikolle laskee varsin nopeasti, kun aikaa kuluu tiedon syntyhetkestä. Iso osa kaikesta tiedosta onkin turhaa potilaan hoidolle. Ja vielä paremmin: ilman tiedon käyttötilanteeseen sovitettua suodatusta, suuri määrä epärelevanttia dataa helposti piilottaa hoidon kannalta oleellisen informaation. Alalla tehty kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että nopein ja varmin investointien takaisinmaksu saavutetaan ratkaisuilla, jotka tukevat hoitoprosessia auttamalla poistamaan siitä erilaista hukkaa eli potilaalle lisäarvoa tuottamatonta turhaa odottelua, turhia tai vääräaikaisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä jne. Tällainen lähestymistapa on lähellä teollisuuden LEAN-ajattelua, jossa pyritään siihen että oikea määrä oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan oikeanlaatuisina. Tällöin toteutuu myös hoitoprosessissa se tavoite, että potilaan tarpeeseen perustumaton toiminnan vaihtelu minimoituu. Hyvä esimerkki hukkaa poistavalla prosessiohjauksella saavutettavista hyödyistä on bostonilaisen Brigham and Women s Hospital -sairaalan CPOE-toiminnallisuuden (Computerized Physician Order Entry eli tietokoneavusteinen tutkimusten ja toimenpiteiden tilausjärjestelmä siis POP-järjestelmän ydin) käyttöönotosta tehty investointianalyysi 1, joka osoitti, että käyttöönotolla saavutettiin kymmenen vuoden aikana kumulatiivinen n. 20 miljoonan euron säästö. Massachusettsin osavaltiossa onkin säädetty laki, joka velvoittaa CPOE-järjestelmän käyttöönottoon kaikissa osavaltion sairaaloissa. Vertailua varten voidaan mainita, että Brigham and Women s Hospital -sairaalassa on vuodepaikkoja suurin piirtein yhtä paljon kuin Meilahden vanhassa tornisairaalassa ja uudessa kolmiosairaalassa yhteensä. CPOE-toiminnallisuudessa potilaskohtaiset tutkimus-, toimenpide- ja hoitotilaukset kertyvät yhteen tietokantaan, johon tallentuvat myös kuittaukset niiden suorittamisesta tai perustelut suorittamatta jättämiselle. Kun potilaalle tehdään tutkimus-, toimenpide-, hoito- tai materiaalitilauksia, tilauksen tekijä kirjaa sen potilaan tietoihin yhteen paikkaan. Tietojärjestelmä välittää pyynnöt tai lähetteet ( tilaukset ) sanomina erikois- ja palvelualojen toiminnanohjausjärjestelmiin (esim. laboratorion, kuvantamisen, äitiyshuollon, kirurgian, teho-osastojen, sairaalaapteekin jne.). Kun tulos, vastaus tai lausunto on valmis, järjestelmien välinen sanomaliikenne huolehtii siitä, että se, ja siihen liittyvä metatieto kuten kuvalinkit, välittyvät lääkärin tai hoitajan käyttämään potilastietojärjestelmään, jolloin kaikki potilaan hoitoon liittyvä tieto eri lääketieteen erikoisaloilta on CPOE-toiminnallisuuden kautta katsottavissa yhdessä paikassa. Yksi perinteinen vastaväite tällaista sanomapohjaista integraatiota vastaan on ollut, että näiden rajapintojen synty johtaa siihen, että tietoa joudutaan pelkistämään ja yksinkertaistamaan, jotta se saadaan siirtymään kahden järjestelmän välillä johtuen sovellettavien tiedonvälitysstandardien rajoituksista. Esimerkiksi rajapinnassa voidaan menettää osa tiedon tuottaneen järjestelmän sille määrittelemästä rakenteellisuudesta, joka johtaa sen 1 Kaushal R, Jha AK, Franz C, Glaser J et al. Return on investment for a computerized physician order entry system. J AmMed Inform Assoc May-Jun;13(3):

16 käytettävyyden putoamiseen kohdejärjestelmän puolella, tai että tiedon esitystapaan liittyvää tietoa (värikoodaukset tms.) ei saada kattavasti siirrettyä rajapinnan yli tai sitä ei osata hyödyntää kohdejärjestelmässä. Nykypäivänä näihin tiedonvälityksen ja esityksen ongelmiin pääsääntöisesti löytyy kuitenkin toimivat tekniset ratkaisut. Juuri edellä kuvatun CPOE-järjestelmän filosofiaa noudattava ja sen pohjalta laajennettu perustoiminnallisuus on näiden nykyaikaisten potilasprosessia palvelevien tietojärjestelmien ytimessä ja muodostaa kivijalan LEAN-ajattelun mukaiselle laadunhallinnalle. CPOE-tyyppisen toiminnallisuuden luonnollisena laajennuksena se toteuttaa uudenlaisen kattavan ja rakenteellisen potilaskertomuksen, joka perustuu samanlaiseen tapahtumakohtaiseen kirjaustapaan. Lääketieteen erikois- ja palvelualojen toiminnanohjausjärjestelmien tuottaman tulos-, vastaus- ja lausuntotiedon lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kliinikolla on mahdollisuus kirjata omat kliiniset havaintonsa ja interventionsa (esim. kuume- ja verenpainemittaukset, haavanhoidot, lääkkeiden annot jne.) tapahtumakohtaisesti järjestelmään. Nykyaikaista potilasjärjestelmäarkkitehtuuria havainnollistaa alla oleva kuva 3.2. Kuva 3.2 Käyttäjä käyttää yhtä potilastietojärjestelmää. Integraatio tapahtuu järjestelmien välisenä sanomapohjaisena viestinvaihtona Käytännössä CPOE ja sen taustalla oleva järjestelmä toimii työkaluna potilaan hoidon vuorovaikutteiselle suunnittelulle. Kirjaustilanteessa voidaan mm. varoittaa suunnitelmaan sisältyvän lääkeaineen yhteisvaikutuksesta olemassa olevan lääkityksen kanssa tai poimia hoitokäytäntöihin liittyviä paikallisia määräyksiä tai hyviä hoitokäytäntöjä (rakenteellisia hoitoprotokollia) yhteisesti ylläpidetyistä tietämyskannoista kliinisen päätöksenteon 14

17 tueksi 2. Kun potilastietojärjestelmissä on toteutettu edellä kuvattuun rakenteelliseen kirjaustapaan perustuvat tietorakenteet ja toiminnallisuus, niin se mahdollistaa mahdollista laadun varmistamisen hoitotilanteessa ja jälkikäteen tapahtuvan hoitoprosessien tilastollisen laatuseurannan. Lisäksi tietomallin rakenteellisuus mahdollistaa tiedon haun, suodattamisen ja järjestämisen siten, että potilaan tiedoista voidaan muodostaa kokonaisnäkemys. Sama rakenteellisuus mahdollistaa myös edellä mainittujen erilaisten tietämyskantojen tehokkaan hyödyntäminen. Oleellinen huomio rakenteelliseen tietomalliin liittyen on, että sen ja siihen liittyvien koodistojen ja luokittelujen määrittely ja ylläpito vaatii paljon aikaa ja työtä. Kuvassa 3.2 on vielä esitetty kerroksellisesti se, miten potilasprosessin tietojärjestelmä palvelee suoraan ytimessä olevaa potilaan kliinistä ydinprosessia. Tätä tarkoitusta varten se samalla tukeutuu yhtäältä lääketieteellisten erikoisja palvelualojen toiminnanohjausjärjestelmiin, jotka tuottavat sille jalostettua tietoa omissa prosesseissaan, ja toisaalta hallinnon tietojärjestelmiin ja tietokantoihin tukijärjestelminä. Kuva 3.2. Terveydenhuollon potilasprosessin tietojärjestelmä ja sen liittymät Usein esitetään hyödylliseksi tavoitteeksi tietojärjestelmiä uusittaessa, että ne perustuvat avoimiin arkkitehtuureihin tai suorastaan avoimeen lähdekoodiin. Terveydenhuollon tietojärjestelmien arkkitehtuurin avoimuudella voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa. Monestakin syystä on tänä päivänä mielekästä, että kuvatuntyyppinen järjestelmä rakennetaan avoimen lähdekoodin varusohjelmistojen päälle (käyttöjärjestelmä, tietokanta- ja sovelluspalvelin-ohjelmistot) siten, että se tarjoaa avoimet rajapinnat tiedon ja toiminnallisuuden jakamiseen soveltaen hyväksi todettuja kansainvälisiä standardeja kuten HL7 ja DICOM. Sovellusohjelmistot ovat kuitenkin pääasiassa suljetun lähdekoodin ohjelmistoja, ja niiden kehittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan ammattimaiset, kaupallisesti toimivat tahot jo senkin takia, että ohjelmistot rinnastetaan 2 Esimerkkinä Kustannus Oy Duodecimin EBMeDS on kliinisen päätöksentuen palvelu, joka tuottaa käyttäjälle potilaskohtaisesti räätälöityjä toimintaohjeita. Palvelu yhdistää potilaan tilaa kuvaavat sähköiseen potilaskertomukseen tallennetut tiedot lääketieteelliseen tietoon. 15

18 enenevässä määrin muihin hoidollisiin teknologioihin. Tämän seurauksena tuotevastuukysymykset korostuvat ja myös viranomaissäätely on korostunut CE merkintä- tai hyväksymisvaatimuksineen. Millään toimialalla ei ole nähty laajoja onnistuneita esimerkkejä toimintaprosessien ohjausjärjestelmistä, jotka perustuisivat sovellusohjelmiston osalta avoimeen lähdekoodiin. 16

19 4. Vallitsevien olojen korjaaminen miten tavoitteeseen päästään? Yllä esitetystä kehittämisen tavoitteesta ja tietojärjestelmän yleiskaavasta (arkkitehtuurista) voi kohtuullisen helposti määritellä yleisesti sovellettavan kuvan, joka sopii moneen tilanteeseen. Toisin on sen tiekartan kanssa, joka kertoo, miten tähän maaliin voi päästä. Tätä tiekarttaa kutsumme tässä tietojärjestelmän kehittämisstrategiaksi. Polkuja on monia, ja valittu polku riippuu lähtötilanteesta ja mm. yleisjohtamisen näkökulmasta asetetuista prioriteeteista. Alla esitetyssä tarkastelussa on otettu esiin joitakin keskeisimpiä seikkoja, joiden toteuttaminen tai välttäminen on mielestämme tärkeätä maaliin pääsemiseksi. Ne ovat siten strategisia. Kutsumme näitä tiekartan strategisia kohtia ideoiksi. Alla esitellyt ideat eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Ideat on koottu siten, että samaan aihepiiriin liittyvät ideat ovat pääosin allekkain. Periaate 1: Potilashallinnon organisointi Potilashallinnon organisointi ja resursointi on keskeinen kysymys. Otamme asian konkretisoimiseksi esimerkin toisesta terveydenhuollon toiminnosta, laitoshuollosta. Laitoshuollolla tarkoitamme tässä etenkin hoitoyksiköissä tapahtuvaa siivoustoiminnan, ravitsemushuollon yms. toimintoja. Laitoshuolto organisoitiin uudelleen monessa sairaanhoitopiirissä ja 2000-lukujen kuluessa. Tämä palvelutoiminta siirrettiin henkilökuntineen ammattijohdon vetämiin tukipalveluyksikköihin. Tulokset olivat sekä kustannusten että laadun kannalta hyvät. Historia tuntee useita muitakin toimintoja, joissa hallinnon historia on samantapainen. Kirjoittajat haluavat nostaa keskusteluun kysymyksen siitä, pitäisikö nyt 2010 luvulla tehdä sama potilashallinnon palveluille keskittämällä velvollisuuksia, vastuita ja resursseja. Potilashallinnon vastuuyksiköt tuottaisivat potilashallinnon palveluja, mm. osastosihteeri-, arkisto-, sanelujen purku- ja ehkä myös joitakin hoidonvarauspalveluja. Potilashallinnon yksikkö olisi myös vastuussa tietojärjestelmien kehittämistarpeista, oman henkilöstönsä ja palvelun käyttäjien osaamisesta sekä muista toimenpiteistä, joilla varmistetaan hyötyjen toteutuminen. Yksi käytännöllinen vaihtoehto potilashallinnon palvelujen terävöittämiseksi saattaisi olla sellainen ratkaisu, että nykyisten IT-yksiköiden tehtäväksi määriteltäisiin aikaisempaa selvemmin potilashallintopalvelut ja niiden kehittäminen. Nykyiset arkistointi-, sanelujen purku- ja osastosihteeritoiminnot keskitettäisiin johtamisen ja henkilöresurssien osalta IT- ja potilashallintoyksikköihin. Näin menetellen toteutuisi nykyistä selkeämmin tietojärjestelmien omistajuus tietojärjestelmät ovat potilashallintoyksikön työväline tarjota palveluja päätoiminnoille. Järjestelmän käyttäjänä toimivat sisäiset yksiköt ovat tietysti loppuasiakkaina ainoa ohjenuora tietojärjestelmätarpeille mutta potilashallintoyksikkö vastaa tarpeiden mukaisten tietojärjestelmien teettämisestä ja ylläpitoon liittyvistä pääkäyttäjätehtävistä. 17

20 Periaate 2: Pääurakoitsija ja projektin johtaja ovat kaikki kaikessa IT-alaa perinteisemmillä aloilla kuten rakennustoiminnassa tai laivanrakennuksessa on opittu, että onnistuneessa hankkeessa on keskeistä ostajan, rakennuttajan, pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden onnistunut roolitus ja osaaminen. Ostajan ja loppukäyttäjän rooli on määritellä tavoiteltavat hyödyt ja kustannusraamit. Ostajaorganisaation tehtäviin kuuluu erityisesti toteuttaa tarvittavat toiminnalliset muutokset, jotta tavoitellut hyödyt realisoituisivat. Rakennuttajan tai pääurakoisijan osaamisen keskeisin alue on projektijohtaminen. Pääurakoitsijan tehtävänä on suunnitella kokonaisuus siten, että eri osat toimivat ostajan kannalta saumattomasti. Vain harrastelijapohjalta voidaan lähteä siitä, että talon loppukäyttäjä itse tekee suoraan sopimukset eri aliurakoitsijoiden kanssa. Mutta niinpä nämä harrastelumallilla toteutetut rakennusprojektit eivät olekaan tunnettuja siitä, että niissä aikataulu, laatu ja kustannukset vastaisivat odotuksia. Rakennusalalla on yleisesti hyväksytty hyvänä käytäntönä se, että tarvitaan hyvää osaamista ja yhteistyötä rakennuttajan ja pääurakoitsijan välillä. Keskeinen seikka on, että rakennuttajalla tulee olla hyvä osaaminen käyttäjävaatimuksista ja pääurakoitsijalla rakennusprojektin johtamisesta ja alihankkijoiden hallinnasta. Riittävä osaaminen kertyy vain toistamalla riittävän monta kertaa samantyyppisiä hankekokonaisuuksia. Sama lainalaisuus pätee IT-alalla. Rakennusalan hyvien käytäntöjen siirtäminen terveydenhuollon IT-järjestelmien rakentamiseen tarkoittaisi sitä, että etenkin suurissa hankkeissa ryhdyttäisiin systemaattisesti käyttämään rakennuttajakonsulttia tilaajan apuna. Rakennuttajakonsultti auttaisi etenkin kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa ja toiminnallisten tavoitteiden siirtämisessä järjestelmävaatimuksiksi. Lisäksi tilaajakonsultti auttaisi tarjousprosessien läpiviennissä. Toinen rakennusalan perusoppi pääurakoinnista ja siihen liittyvästä projektijohtamisesta tarkoittaisi sitä, että pääurakoitsija vastaisi myös ali- ja sivu-urakointien johtamisesta. Käytännössä IT -hankkeisiin siirrettynä tämä tarkoittaisi sitä, että vaikka terveydenhuollon yksikkö tekisikin erikseen sopimukset vaikkapa leikkaussalijärjestelmän käyttöönotosta ( sivu-urakka ), niin järjestelmän liittäminen alistettaisiin pääurakan johtoon. Vastaavasti, vaikka toinen urakoitsija vastaisikin perustietotekniikan tai käyttäjäkoulutuksen aliurakoinnista, pääurakoitsija vastaa kokonaisuuden johtamisesta laatu- ja kustannusnäkökohdista sekä tähän liittyvistä aliurakoitsijoiden töiden valvonnasta ja laskutuksesta (Heimo Sillanpää, SRV Oy, suullinen tiedonanto). Käytäntöjä ei luonnollisesti voi sellaisenaan siirtää alalta toiselle, mutta periaatteellisella tasolla aloilla, joilla on pitkät perinteet, on kokemukseen perustuvaa annettavaa nuoremmille aloille. IT-ala kokonaisuudessaan on vielä lapsenkengissään. Haettaessa oppeja rakennusalalta terveydenhuollon IT-järjestelmien kehittämiseen ja hankintaan tulee toki myös pitää mielessä alojen väliset suuret eroavaisuudet. Mutta mielestämme ajattelu ei 18

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Maija-Liisa Virtanen KANSALLINEN PROJEKTI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA MITÄ ON VERTIKAALINEN INTEGRAATIO? Kun yritys on vastuussa kahdesta toiseensa liittyvästä peräkkäisestä arvoketjuprosessin tuotantovaiheesta Integrointi taaksepäin

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari OTM - Katsaus sisältöön Sidosryhmäseminaari 24.10.2013 Projektiryhmän esittely Katja Arstio, Helsingin yliopisto Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto Tuomas Naakka, Helsingin yliopisto Inka Paukku, Aalto

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Espoon palveluväyläpilotti

Espoon palveluväyläpilotti Espoon palveluväyläpilotti Yhteenveto 2.5.2014 Copyright Kuntien Tiera Oy Espoon palveluväyläpilotti Sisältö 1. Pilotti ja sen taustat Soveltuuko Viron X-road-ratkaisu sote-palvelujen järjestämiseen ja

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut

KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut Kohde: ICT-asiantuntijapalvelut. Useita palvelualueita, joilla useita eri toimittajia Hankintalain kynnysarvon (60.000 euroa alkaen 1.1.2017) ylittävissä hankinnoissa asiakas

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Esityksen agenda. Antti Ylä-Jarkko. Listoille. Tavoitteen sparraus. 1. Ammattimaisen hankinnan knopit. Menetelmän valinta. Ekosysteemi.

Esityksen agenda. Antti Ylä-Jarkko. Listoille. Tavoitteen sparraus. 1. Ammattimaisen hankinnan knopit. Menetelmän valinta. Ekosysteemi. Esityksen agenda Listoille 1. Ammattimaisen hankinnan knopit Tavoitteen sparraus Menetelmän valinta Ekosysteemi Sika säkissä Henkireiät 2. Kustannustenhallinnan knopit Toimittajaohjaus Sopimukset Osaamisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

tilanne nyt entä tulevaisuudessa?

tilanne nyt entä tulevaisuudessa? Potilastiedon alueelliset hallintapalvelut Pohdintaa vaihtoehtoja? tilanne nyt entä tulevaisuudessa? Kyösti Kopra Agenda Perusjuoni arkkitehtuurin viitekehys 1. HUS-alueen aluetietojärjestelmän taustat

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri

Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri Hyvät uutiset SOTE-uudistuksesta 5 rekisterinpitäjää 60 Saa soveltaa toiminnassa 1.1. 2017, valmistelevat toimet saa aloittaa Normaalit yhdistämissäännökset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot