Järki ja tunteet lammastaloudessa -hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 Järki ja tunteet lammastaloudessa -hankkeen loppuraportti 1. Hankkeen tavoitteet Lampaanlihan jäljitettävyys -selvitys: 1) tehdä malli tai mallit /toimenpide-ehdotukset tuotantosuunnan toimintatavoista jäljitettävyyden varmistamiseksi 2) Ketjuinformaation sisällön ja kulun tämänhetkiset puutteet ja ehdotus niiden korjaamiseksi. Vastuullinen tuotanto, terveydenhuolto: 1) kouluttaa eläinlääkäriä terveydenhuoltotyöhön lampolassa 2) nostaa noin 50 eläinlääkärin tietotasoa lammastaloudesta ja lammasterveydenhuollosta. (Liitteessä I tiedot koulutuksista) 2. Hankkeen hallinnointi ja yhteistyötahot Hankkeen hallinnoijana oli ProAgria Etelä-Suomi Pirkanmaan toimipiste (aiemmin ProAgria Pirkanmaa). Hankkeen terveydenhuolto-osiossa hanketoimijan tärkeänä apuna ja yhteistyötahona oli hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmä työsti hanketyöntekijä Johanna Rautiaisen kanssa terveydenhuollon dokumentteja. Yhteistyötahot tässä työssä olivat erityisesti Helsingin yliopisto Saaren klinikat/ ELL Eeva Mustonen; EVIRA/ELL Päivikki Perko-Mäkelä ja ELL Tuula Hyyrynen; ETT ry/hannele Nauholz; lampurit/ Susanna Nuutinen; Suomen lammasyhdistys ja ProAgria Keskustenliitto/ Pia Parikka, sekä Vainion teurastamo Oy/Miikka Deepner ja Citymarket Lahti/Marko Laaksonen 1

2 Terveydenhuollon dokumenttien työstämisessä oli suuri apu myös muiden tuotantosuuntien terveydenhuoltotyöstä ja ETT:n materiaaleista. Samoin Ruotsin lammasterveydenhuollon esimerkit, materiaalit sekä yhteistyö eläinlääkäreiden Ulrika König ja Katariina Gustafsson kanssa on ollut hyvänä apuna terveydenhuolto-osion sisällön laatimisessa. Koulutusten järjestelyissä tehtiin yhteistyötä erityisesti Eviran kanssa, Ahlman-instituutin kanssa (Tampere) ja Ruotsin Fårhälsovårdin kanssa (Svenska djurhälsovård). Lammassektorin toimijat ovat yleensä hyvin pieniä yrityksiä, perhelampoloita tai maaseudun pieniä yrityksiä tai mikroyrityksiä. Tästä syystä on toimijoiden usein vaikea irrottautua työn äärestä kokoustamaan ja työstämään lammasasioita. Tulevaisuudessa tähän varmasti saadaan enemmän apua tietotekniikasta. Samoin tuotantoeläinpraktiikkaa tekevien eläinlääkäreiden on usein haasteellista löytää aikaa koulutuksiin. Eviran kanssa yhdessä järjestetty STREAM-kolulutus saikin hyvää palautetta. 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti Toukokuu-syyskuun 2012 aikana sekä terveydenhuolto-osiossa että jäljitettävyysosiossa selvitettiin tämän hetken tilannetta lampureiden, teurastamoiden, tarkastuseläinlääkäreiden, leikkaamoiden, muutaman jatkojalostajan ja kauppiaan avulla. Samalla tehtiin ohjelma ja materiaali talven informaatio- ja koulutustilaisuuksiin. Aikavälillä lokakuu 2012 maaliskuu 2013 järjestettiin 5 informaatio- ja koulutustilaisuutta ympäri maata. Helmikuun 2013 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana järjestettiin eläinlääkäreille 2,5 päivää syventävää koulutusta lammasterveydenhuollosta. Lisäksi jäljitettävyysinformaatiota ja terveydenhuoltoon liittyvää koulutusta on jaettu Meri- Lapin 10 v. - juhlaseminaarissa ja Suomen lammasyhdistyksen järjestämillä valtakunnallisilla lammaspäivillä Kemissä sekä muiden lammashankkeiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa (yhteensä 8 tilaisuutta eläinlääkäreille ja lampureille). Koulutustilaisuudet otettiin hyvin vastaan. Hankaluutta tuotti lähinnä se, miten kaikki potentiaaliset kiinnostuneet saadaan informoitua. Liitteeseen I on listattu hankkeen koulutuspäivät sekä muiden hankkeiden yhteydessä toteutetut tilaisuudet. 2

3 4. Tulokset ja niiden arviointi Jäljitettävyysosio: selvityksessä saatiin esille jäljitettävyyden hyvät nykyiset toimintatavat sekä puutteet ja toimintaehdotukset. Hanketilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua, jossa mm. todettiin erittäin hedelmälliseksi se, että sekä tuottajat, tarkastuseläinlääkärit ja teurastamojen edustajat pääsevät saman pöydän ääreen kehittämään asioita ja kertomaan oman työnsä sisällöistä ja tavoitteista. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Jäljitettävyys, karitsanlihantuotantotilat: Lisätään päämerkin numerosarjaan myös tilatunnusosio Valmisteluaste: asia Lammasyhdistyksen käsittelyssä Otetaan rohkeammin käyttöön erivärisiä korvamerkkejä (tilat /ryhmät) Peruste näille: helpottaa tila- ja teurastamotyöskentelyä oleellisesti Valmisteluaste: asia neuvonnan harkinnassa Muutetaan elektroninen päämerkki luvalliseksi myös Suomessa *) Peruste: kustannussäästö, työn ja kivun väheneminen Valmisteluaste: asia Lammasyhdistyksen käsittelyssä Tehdään asetusmuutosehdotus ryhmämerkinnästä Peruste: helpottaa arkea, säästää kustannuksia, lisää läpinäkyvyyttä lisää eläinten hyvinvointia (laumakäyttäytyminen) Valmisteluaste: Tanskaan on tehty kysely heidän asiassa käyttämistään perusteista, asia Lammasyhdistyksen käsittelyssä Jäljitettävyys, ketju: Teurastamokohtaisesti tulee sopia toimintatavasta, jossa tila saa aina teurastilityksen yhteydessä teurasraportin, josta löytyvät ruhopainot, ruhokommentti (teurastaja) ja laatupoikkeamaselvitys (tarkastuseläinlääkäri). Tämä tukee mahdollisuutta keventää lihantarkastuskäytäntöjä jatkossa, tukee ketjun markkina-argumentointia sekä vahvistaa yhteistyötä. Valmisteluaste: asia esillä hankkeen koulutuksissa Ala panee alulle pakkausinformaation kehittämistyön: Myyntipakkausten informaatio on kuluttajan ensisijainen tietolähde. 3

4 Sähköisen tiedonhallintajärjestelmän avulla suomalainen karitsanlihantuotanto pystyisi informoimaan kuluttajaa huomattavasti tarkemmin, mielenkiintoisemmin ja värikkäämmin. Tämä on selvä markkinaetu pienelle alalle. Valmisteluaste: Lammasyhdistyksen käsittelyssä Ala hakee rahoituksen lammastalouden elektronisten järjestelmien rajapintaohjelmien kehittämiseen ja tilojen elektronisen työvälineistön haltuun ottamiseen (investoinnit, käyttökoulutus). Peruste: ala kehittyy, tilat ja katraskoot kasvavat, elektroniset seurantamahdollisuudet kiinnostavat yhä useampaa lampuria. Elektroninen seuranta on myös eläimen luontaisen käyttäytymisen kannalta perusteltua, sillä se helpottaa ja nopeuttaa laumana liikkuvien lampaiden käsittelyä. Valmisteluaste: Lammasyhdistyksen käsittelyssä Ketjuinformaatio, tilat Käytettävä ketjuinformaatiolomake tulisi yhtenäistää ja selkiyttää. Käytettyjen termien ja ilmaisuiden tulee olla yksiselitteisiä ja yksinkertaisia. Tuottajan ei tule allekirjoittaa rooliinsa kuulumattomia asioita esim. lista käytetystä lääkkeistä tulee saada eläinlääkäriltä. (Ohjausryhmässä marraskuussa esillä oli malli, jossa aluejohtajat kouluttavat alueensa tarkastuseläinlääkärit toimimaan samalla tavalla lähtien. Tähän aikatauluun ei toki enää ylletä) Valmisteluaste: asia esillä hankkeen koulutuksissa ja Lammasyhdistyksessä. Ketjuinformaatio, eläinlääkärit: Tuotantoeläinlääkärien (tulevaisuudessa terveydenhuoltoeläinlääkärien) toimintatavaksi tulee ottaa myös ketjuinformaatioon liitettävissä oleva tuloste katraassa tehdyistä toimenpiteistä ja jaetuista lääkkeistä (helpottaa lampurien työtä ja selkeyttää työnjakoa). Tarkastuseläinlääkärien ketjuinformaatiopalautekäytäntöä tulisi kehittää aktiiviseksi ja tuotantoa edistäväksi. Tavoitteena on karsia kaikki eläinsuojelullisesti kyseenalaista toimintaa harjoittavat lammaskasvattajat joukosta ja edistää lammasalan terveydenhuoltoa. Hyvä toimintatapa: Aina, kun lihatarkastuksessa havaitaan oleellinen poikkeus, joka johtaa osaliha- tai kokoruhohylkäykseen, asiassa otetaan yhteyttä kasvattajatilalle + th-eläinlääkärille (yhteydenottaja voi olla esim. teurastamon hankintamies tarkastuseläinlääkäriltä saadun palautteen jälkeen). Kyseessä on myös lampurin oikeus saada tuotantoonsa liittyvä oleellista tietoa (EY) N:o 854/2004, Liite I, II jakso, I luku, tarkastustuloksista ilmoittaminen 4

5 Valmisteluaste: asia esillä hankkeen koulutuksissa ja edelleen terveydenhuoltoeläinlääkärikoulutuksen kehittämisessä Terveydenhuolto-osio: Koulutukset eläinlääkäreille, neuvojille ja lampureille: kts. liite I. Keskustelu koulutustilaisuudessa oli vilkasta ja kaivattiin lisää tietoa lammastaloudesta sekä lampaiden sairauksista. Osallistujat olivat tyytyväisiä siihen, että tilaisuuksissa oli läsnä sekä eläinlääkäreitä että tuottajia ja neuvojia; ymmärrys toisen työhön kasvoi ja motivoi. Dokumentit lammasterveydenhuollon käyttöön, liitteet II-IV: terveydenhuoltosopimus, terveydenhuoltokartoituslomake + lomakkeen käytön ohjeistus, terveydenhuoltokäyntilomake + lomakkeen käytön ohjeistus katraan terveystodistus elävän eläimen kauppaa varten Koulutusmateriaalit on jaettu koulutusten yhteydessä, ja syventävien koulutusten sisältö on jaettu eläinlääkäreille sähköisessä muodossa. Terveydenhuoltotyöhön tarkoitetut dokumentit ovat ProAgria Etelä-Suomen sivuilta tulostettavissa ja myöhemmin syksyllä myös Eviran sivuilla ja sieltä tulostettavissa. Terveydenhuoltodokumentit käännettiin hankkeen toimesta ruotsiksi. Dokumentit esitellään syksyn 2013 aikana ProAgrian lammastilaneuvojille sekä syksyn 2013 Eläinlääkäripäivillä pidettävien ( ) luentojen yhteydessä eläinlääkäreille. Hankkeen jälkeen iso osa eläinlääkäreistä on valmiimpia aloittamaan terveydenhuoltotyön lampolassa - varsinkin, kun heille on laadittu apuvälineet. Monessa yhteydessä todettiin kuitenkin, että terveydenhuollon jatkuvuus vaatisi jonkun koordinoivan tahon, joka huolehtisi myös eläinlääkäreiden lammaskoulutuksista. Hankkeessa tehtiin suunnitelma siitä, miten lammasterveydenhuoltotyön koordinointi voitaisiin hyvin kevyellä mallilla aloittaa (kts liite VI). 5. Jatkotoimet ProAgria Etelä-Suomi koettaa aloittaa lammasterveydenhuollon koordinoinnin vuonna 2013 /2014 yhdessä EVIRA:n kanssa, mikäli elinkeino siihen sitoutuu. 5

6 Hankkeen aikana keskusteluissa tulleet seikat korvamerkeistä, tilatunnisteista, ketjuinformaatiolomakkeista ja lammassektorin toimijoiden tiedontarpeista viedään eteenpäin yhteistyötahoille, valtakunnallisen lammasstrategian työryhmälle ja viranomaisille. 6. Järki ja tunteet lammastaloudessa - hankkeen loppuraportin tiivistelmä Hankkeessa edistettiin lammastalouden jäljitettävyyttä, ketjuinformaatiota, terveydenhuoltoa ja muita vastuullisuuden tuotannon osa-alueita. Hankkeessa koulutettiin tuottajia, neuvojia ja eläinlääkäreitä vastuulliseen tuotantoon pääpainona lammaskatraan terveydenhuolto. Hankkeessa tuotettiin katraan terveydenhuoltotyöhön tarkoitetut lomakkeet ja niiden käyttöohjeet sekä malli siitä, miten terveydenhuoltotyötä lammastaloudessa voitaisiin alkaa koordinoida. Hankkeen avulla saatiin aikaan useita toimenpide-ehdotuksia siitä, millä tavoin jäljitettävyyden ja ketjuinformaation toteutuminen olisi yhä parempaa ja motivoivampaa sekä siitä, miten jäljitettävyyttä ja ketjuinformaatiota voidaan hyödyntää, kun lammastuotantoketjulle tavoitellaan parempaa kannattavuutta. 6