puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2016 Kokoustiedot Aika klo Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Kankaanniemi Toimi, Jyväskylä Krohn Minerva, Helsinki Mäkinen Tapani, Vantaa Raatikainen Kaisa, Keitele Rautio Sari, Hämeenlinna Salmi Pekka, Tampere Snellman Anne, Oulu Tujunen Taru, Porvoo Lehtonen Harri, Eura Parkkinen Sanna, Liperi Lankinen Sari, Kouvola Puhakka Sirpa, Helsinki PerusS Vihr. Kok. Kesk. Kok. SDP PerusS Kok. SDP SDP Kesk. Vas. Muut läsnäolijat Varajäsenet Heikkinen Ari, Oulu Vihr. Manninen Anneli, Seinäjoki PerusS Nousiainen Pekka, Savonlinna Kesk. Pohjola Tuija, Oulu SDP Riihelä Jouni, Mikkeli Kok. Rissanen Laura, Helsinki Kok. Taponen Merja, Janakkala Kesk. Ylhäinen Taito, Masku PerusS Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Puheenjohtaja Pekkarinen Mauri, Jyväskylä Kesk. Muut läsnäolijat Koskinen Jari Kietäväinen Timo Tainio Hanna Kuittinen Mervi Leivo Timo Seppälä Jari Dahlström Maria Vuorimo Pirjo Nevasola Riitta Mykkänen Timo Telakivi Heikki Lebedeff Pirkka-Petri Kortelainen Arto Kela Oili toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja varatoimitusjohtaja hallituksen sihteeri talous- ja hallintojohtaja viestintäjohtaja johdon assistentti johdon assistentti hallintoassistentti projektipäällikkö johtaja johtava lakimies controller Asianajotoimisto Oili Kela Oy

2 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2016 Eklund Wilhelm Holkeri Kai Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius

3 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Asiat 22 Kokouksen avaus 23 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 24 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 25 Kuntaliiton talouskatsaus 26 Suomen Kuntaliiton vuosikertomus Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Neuvottelukuntien toimintakertomukset 29 Kuntaliiton jäsenluettelo ja palvelusopimukset 30 Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset 31 Tulevaisuuden kunta, tilannekatsaus ja edunvalvonnan tavoitteet 32 Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan valinta lokakuusta 2016 alkavalle nelivuotiskaudelle 33 Kuntaliiton valtuuston kevätkokous Suomen Kuntaliitto ry:n sääntöjen rekisteröinti 35 Kuntaliiton hallituksen seuraavin kokouksiin suunnitellut asiat 36 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous 37 Muut asiat Kokouksen päättäminen

4 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Kokouksen avaus Liiton puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Todetaan. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liite 1, 23 allekirjoitetut läsnäololistat Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetetty hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Todetaan kokouksen osanottajat ja päätösvaltaisuus. Suoritetussa nimenhuudossa todettiin kokouksen päätöksentekoosuuteen osallistuneet hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 24 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat hallituksen (kokouksen) puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Taru Tujunen. 25 Kuntaliiton talouskatsaus TUOTOT Liite 1, 25 talousraportti Kuntaliiton talouskatsaus, maaliskuu 2016 Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tuotot ovat maaliskuussa 2016 yhteensä euroa alittaen budjetin eurolla (budjetti euroa). Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat Asiantuntijapalvelutuotot ovat euroa alittaen budjetin euroa eurolla. Kunnia- ja ansiomerkkien myynti maaliskuussa 2016 on euroa budjetin ollessa euroa eli

5 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ KUSTANNUKSET Ulkoinen rahoitus budjettiylitystä on euroa. Vuokratuottoja on euroa, budjetti euroa eli budjetti ylittyy eurolla. Muita tuloja kertyi euroa ja budjetin oltua euroa eli alitusta on euroa. Näin ollen palvelutuotot, tuotemyynti ja vuokrat ovat maaliskuussa 2016 yhteensä euroa. Niiden budjetti on euroa eli budjetti alittuu eurolla. Ulkoiset rahoitustuotot (projektit ja hankkeet) ovat euroa budjetin ollessa euroa, joten budjetti alittuu eurolla. Jäsenmaksut (kunta- ja yhteistyöjäsenet) Henkilöstökustannukset Jäsenmaksut ovat euroa budjetin ollessa euroa. Budjettiylitys on euroa ja muodostuu yhteystyöjäsenmaksuista. Henkilöstökulut (ml. palkat, palkkiot, eläkkeet ja henkilösivukulut) maaliskuussa 2016 ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjetti ylittyy eurolla. Budjettiylitys jakautuu siten, että palkkojen ja palkkioiden osalta budjetti ylittyy eurolla kun taas eläke- ja muiden henkilösivukulujen osalta budjetti ylittyy eurolla. Muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut Ulkopuoliset palvelut Muut toimintakulut Yhteissummaltaan euron muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut ylittävät budjetin eurolla budjetin ollessa euroa. Muita henkilöstökuluja toteutuu euroa budjetin ollessa euroa, mikä ylittyy eurolla. Matkakustannuksia toteutuu maaliskuussa euroa mikä ylittää budjetoidun euroa 800 eurolla. Markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskuluja on maaliskuussa 2016 yhteensä euroa, kun niitä budjetoitiin euroa, joten budjetti ylittyy eurolla. Ulkopuoliset palvelut maaliskuussa 2016 ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjettialitus on kaikkiaan euroa. Asiantuntija- ja muiden ostopalveluiden osuus alituksesta on euroa ja lakiasian- ja tilintarkastuspalveluiden osuus euroa. Muita toimintakuluja toteutuu maaliskuussa 2016 yhteensä euroa. Niitä budjetoitiin euroa, joten budjetti alittuu eurolla.

6 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Muut kulut yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Konsernin sisäisistä hallintoveloituksia ja vuokria toteutuu maaliskuussa yhteensä euroa, mikä alittaa budjetoidun euroa eurolla. Alituksesta tilavuokrien osuus on euroa (toteutuu , budjetoitu euroa). Alituksesta konsernipalveluiden osuus on euroa (toteutuu , budjetoitu euroa). Budjettiero selittyy osittain konsernin ict-, talous- ja palkkahallinnon keskittämisestä FCG:lle ja sitä myötä muuttuneista laskutusperusteista ja rytmistä. Eron odotetaan tasoittuvan vuoden aikana. Muihin toimintakuluihin sisältyviä muita eriä toteutuu euroa. Niiden budjetti on euroa, joten budjetti ylittyy eurolla. Muut kulut yhteensä ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjettiylitys on euroa. Kaikki kustannukset ovat maaliskuussa 2016 yhteensä euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjetti alittuu eurolla. TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ELI OPERATIIVISEN TOIMINNAN TULOS SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Tuotto-/kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on euroa budjetin ollessa (eroa budjettiin euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on euroa budjetin ollessa euroa. Eroa budjettiin on euroa. Sijoitussalkun tuotto on euroa budjetoitua pienempi (toteutunut euroa, budjetti euroa). Osinkoja budjetoitiin vuonna euroa, josta maaliskuun budjetti on euroa. Osinkotuottoja ei vielä maaliskuussa toteutunut. Rahoituskuluja toteutui lokakuussa euroa kun niitä budjetoitiin euroa eli budjetti alittuu eurolla. Muista rahoitustuotoissa toteutuu euron myyntivoitto BDO Julkispalvelut Oy:n omistusosuuden (20 %) myynnistä BDO Oy:lle maaliskuussa. YHTEENVETO Suomen Kuntaliitto ry:n tulos maaliskuussa 2016 on euroa, kun se on budjetissa euroa. Ero budjettiin on euroa. Maaliskuun 2016 kumulatiiviset tuotot ovat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmät.

7 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Vuosien näkymät Maaliskuun 2016 kumulatiiviset kustannukset ovat 0,8 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Maaliskuun 2016 kumulatiiviset sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot ovat 0,4 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Suunnitelma Kuntaliiton talouden ja toiminnan kustannustehokkaasta toiminnasta raportoitiin valtuustolle Suunnitelmaan kuuluu kuusitoista (16) toimenpidettä, jotka sisältyvät seuraaviin neljään (4) aihealueeseen: 1. Muuttuva toimintaympäristö 2. Prosessit - Kuntaliiton toiminnan kehittäminen ja läpivalaisu 3. Henkilöstö ja johtaminen 4. Talous ja rakenteet Kuntaliiton vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa operatiivisen toiminnan tulos on -0,4 milj. euroa. Tavoitteena vuonna 2017 on nollatulos sijoitus- ja rahoitustuottojen jälkeen. Merkitään tiedoksi./jk 26 Suomen Kuntaliiton vuosikertomus 2015 Liite 1 26 vuosikertomus Hyväksytään liitteen 1 mukainen vuosikertomus ja esitetään se edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi./jk 27 Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 Liite 1, 27 tilinpäätös Kuntaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Niiden samoin kuin muiden yhdistyksen hallintoa ja taloudenpitoa koskevien asiakirjojen on oltava valmiina tilintarkastajan tarkistettavaksi huhtikuun 20. päivään mennessä. Edelleen sääntöjen mukaan valtuuston tehtävänä on hyväksyä yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös. KT Kuntatyönantajien tulojen ja menojen tilitys sisältyy liiton tilinpäätökseen.

8 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Kuntaliitto-konsernin 2015 ylijäämä on ,71 euroa ja Kuntaliiton (emoyhdistys) ylijäämä ,69 euroa. Konsernitaseen loppusumma on ,83 euroa ja Kuntaliiton (emoyhdistys) taseen loppusumma on ,40 euroa. Liitteenä olevan Suomen Kuntaliiton (emoyhdistys) vuoden 2015 tilinpäätöksen keskeisiä lukuja ovat: 1000 euroa Tilin- Talous- Tilinpäätös arvio päätös Varsinainen toiminnan kulujäämä Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tilikauden tulos Luvut ovat tilintarkastettuja. Esityslistan liitteenä on: Liite 1, 25 : Vuosikertomuksen osaksi liitettävä ehdotus Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätökseksi ja toimintakertomukseksi vuodelta 2015 Hallitus päättää 1. hyväksyä ja allekirjoittaa Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliittokonsernin vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen esityslistan liitteiden mukaisena, 2. merkitä tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Suomen Kuntaliiton vuoden 2015 tilinpäätöksen ja talousarvion vertailua koskevan selvityksen, 3. oikeuttaa toimitusjohtajan tekemään tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen teknisiä tarkistuksia sekä tarvittavat muutokset kertomuksen saattamiseksi lopulliseen julkaistavaan muotoon, 4. luovuttaa esityslistan liitteenä olevan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liiton tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä saattaa ne liiton valtuuston käsiteltäväksi, 5. esittää liiton valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä esityslistan liitteiden mukaisen liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2015 ja että valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä liiton hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä 6. esittää liiton valtuustolle, että Suomen Kuntaliiton vuoden 2015 tilikauden ylijäämä ,69 euroa lisätään liiton omaan pääomaan./jk

9 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Neuvottelukuntien toimintakertomukset 2015 Liite 1, 28 Pienten kuntien neuvottelukunta Liite 2, 28 Ruotsinkielinen neuvottelukunta Valtuuston hyväksymän neuvottelukuntien toimisäännön mukaan neuvottelukunnan on laadittava vuosittain toimintakertomus. Valtuusto on asettanut seuraavat neuvottelukunnat: - Pienten kuntien neuvottelukunta - Ruotsinkielinen neuvottelukunta Neuvottelukuntien toimintakertomukset vuodelta 2015 ovat tämän esityslistan liitteinä. Hallitus päättää esittää liiton valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi esityslistan liitteiden mukaiset neuvottelukuntien toimintakertomukset vuodelta 2015./JK 29 Kuntaliiton jäsenluettelo ja palvelusopimukset 2015 Liite 1, 29 Kuntaliiton jäsenet Liite 2, 29 Kuntaliiton palvelusopimukset Yhdistyslain (11 ) mukaan hallituksen on pidettävä luetteloa yhdistyksen jäsenistä. Kuntaliiton säännöissä on määräykset yhdistyksen jäsenyydestä, yhdistykseen liittymisestä, erottamisesta ja jäsenmaksusta sekä kuntien muodostamien yhteisöjen palvelusta. Jäsenmaksu on suoritettava vuosittain maaliskuun ensimmäiseen päivään mennessä, jollei valtuusto toisin päätä. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenmaksun laiminlyöneen jäsenen yhdistyksestä, mikäli jäsenmaksua ei ole maksukehotuksen jälkeen maksettu määräajassa. Yhdistyksen jäsenluettelo on käytännön mukaan ollut listattuna valtuuston talousarviopäätöksen yhteydessä jäsenmaksuja päätettäessä. Lisäksi Kuntaliitto palvelee kuntayhtymiä ja muita kuntien muodostamia ja omistamia yhteisöjä. Liitteinä ovat luettelot jäsenistä ja palvelusopimusten piirissä olevista kuntayhtymistä Kaikki jäsenet ovat suorittaneet jäsenmaksunsa. : : Hallitus päättää merkitä tiedoksi yhdistyksen jäsenyydet ja jäsenmaksutilanteen 2015./JK

10 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset Liite 1, 30 Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset Alueet ja yhdyskunnat -yksikössä on valmisteltu Kuntaliiton linjaukset yhdyskuntien kehittämisestä otsikolla Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa. Linjaukset on laadittu liiton edunvalvonnan ja palvelutoiminnan pohjaksi. Ne on koottu yksikön omana työnä keskustellen liiton muiden yksiköiden asiantuntijoiden sekä kuntien, seutujen ja maakunnan liittojen edustajien kanssa. Kuntaliitto haluaa linjausten avulla olla mukana etsimässä ratkaisuja, jotka tukevat kuntien ja tulevien maakuntien edellytyksiä ja hyvää työnjakoa yhdyskuntien ja alueiden kilpailukyvyn kehittämisessä. Yhdyskuntien kehittämisessä eri tekijät ja valinnat vaikuttavat aina toisiinsa. Hallinnon tulevat muutokset lisäävät vaikeuskerrointa. Tästä syystä on tärkeää, että yksittäisten kysymysten pohdinnan sijaan kannanmuodostusta tarkastellaan yhdyskuntien kehittämisen kokonaisuuden näkökulmasta ja sanotaan julki, mikä on tärkeää. Linjaukset parantavat liiton edellytyksiä kuntien ja alueiden näkökulmat huomioon ottavaan edunvalvontaan, palveluun ja kehittämistoimintaan. Niiden konkreettisena tavoitteena on kuvata, minkä keskeisten periaatteiden pohjalta suomalaisia yhdyskuntia tulisi kehittää ja minkälainen ohjausjärjestelmän tulisi olla. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda kunnille ja alueille paremmat edellytykset tehdä oikeaan osuneita valintoja yhdyskuntien kehittämisessä. Linjaukset on ryhmitelty kuuden pääotsikon alle. Tämän jäsennyksen taustalla on huomio siitä, että yhdyskuntarakennetta koskevasta keskustelusta on usein jäänyt puuttumaan strateginen ote. Otsikkojen esiin nostamat tavoitteet kuvaavat, miksi jokin valinta on tärkeä. Esimerkiksi maankäytön, liikenteen ja palveluiden yhteensovittaminen on välttämätöntä niin kuntalaisten arjen toimivuuden, yritysten toimintaedellytysten kuin kuntien talouden hallinnan näkökulmasta. Asia esiintyykin kaikkien em. otsikoiden alla, mutta painottuen eri näkökulmista./tk Hallitus hyväksyy Kuntaliiton linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa 31 Tulevaisuuden kunta - tilannekatsaus ja edunvalvonnan tavoitteet Liite 1, 31 edunvalvontatavoitteet Liite 2, 31 taustamuistio Valtiovarainministeriö asetti parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen valmistelua varten. Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on: 1. määritellä parlamentaarisen valmistelun pohjalta visio tulevaisuuden kunnasta vuonna määritellä kuntien rooli ja tehtävät sekä asema suhteessa perustettaviin itsehallintoalueisiin. Painopisteenä on kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian näkökulma

11 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ kartoittaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Parlamentaarinen työryhmä on aloittanut työnsä ja sen ensimmäisen väliraportin on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Parlamentaarista työryhmää avustaa asiantuntijaryhmä, jossa Kuntaliitolla on neljä edustajaa (jäsenet johtava lakimies Mervi Kuittinen ja erityisasiantuntija Arto Koski; pysyvät asiantuntijat kehityspäällikkö Jarkko Huovinen ja erityisasiantuntija Sini Sallinen). Parlamentaarisessa työryhmässä pysyvänä asiantuntijana on varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (15.4. alkaen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen) sekä ryhmän fasilitaattorina innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen. Kuntaliiton asiantuntijatyönä on valmisteltu ehdotus Tulevaisuuden kunta -kärkihankkeen edunvalvontatavoitteiksi. Edunvalvontatavoitteet on jäsennetty kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat: - strategiset tavoitteet - tulevaisuuden kunnan rooliin liittyvät tavoitteet - sisällölliset tavoitteet Työvaliokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan Edunvalvontatavoitteet esitellään liiton hallitukselle kokouksessa. Nämä edunvalvontatavoitteet ohjaavat liiton asiantuntijoita tulevaisuuden kuntaan sekä sote/maakuntauudistukseen liittyvissä edunvalvonta- ja kehittämistehtävissä. Aineisto on suunnitelmissa toimittaa myös puolueille, jolloin ne voivat hyödyntää sitä valmistautuessaan vuoden 2017 kuntavaaleihin. Kuntaliiton vuoden 2016 strategiseen toimintasuunnitelmaan sisältyy em. toimenpiteiden lisäksi liiton oma Tulevaisuuden kunta ohjelma (Kunnat Kommunerna 2021). Tämän ohjelman tehtävänä on varmistaa kuntalähtöinen tulevaisuustyö sekä tarjota kunnille muutostukea murrosvaiheessa vuosina Ohjelma koostuu eri projekteista, joista keskeisiä ovat mm: Rajapintapalvelut ja neuvottelumenettely kuntien ja itsehallintoalueiden välillä, Henkilöstö strategisena voimavarana, Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO3), Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihi sekä Liikkeelle kohti tulevaisuuden kuntaa. Ohjelma sisältää myös viestinnällisiä ja materiaalin tuottamiseen liittyviä toimenpiteitä. Asiaa selostetaan kokouksessa. Merkitään tiedoksi tulevaisuuden kunta -tilannekatsaus ja edunvalvontatavoitteet. Hyväksytään liitteen 1 mukaiset edunvalvonnan tavoitteet./jk

12 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan valinta lokakuusta 2016 alkavalle nelivuotiskaudelle Liite 1, 32 finansministeriets svar, brev Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi Euroopan neuvoston yhteydessä on vuodesta 1957 toiminut, nykyisessä muodossaan vuodesta 1994 Euroopan kunta- ja aluehallintokongressi (Congress of Local and Regional Authorities of Europe). Kongressi työskentelee demokratian ja poliittisen tasapainon hyväksi vahvistamalla paikallis- ja alueviranomaisten osuutta Euroopan integraatiossa. Kongressi antaa säännöllisesti ja maakohtaisesti raportteja paikallis- ja aluedemokratian tilasta Euroopan neuvostoon kuuluvissa ja jäsenanomuksen jättäneissä valtioissa ja tarkkailee Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteiden noudattamista jäsenmaissa. Suomen kunnallis- ja aluehallinnosta kongressi tekee maaraportin toukokuussa Kongressin uusi valtuuskunta aloittaa työnsä syysistunnossa Strasbourgissa, jossa neuvoston päämaja sijaitsee. Kuntaliitto on toiminut Suomen valtuuskunnan sihteeristönä. Edustajien yleiset valintakriteerit ja valintamenettely Suomen valtuuskunnan kokoonpanoa koskevan virallisen, valtiovarainministeriön ilmoituksen tulee olla Strasbourgissa viimeistään elokuussa. Valtiovarainministeriö nimeää valtuuskunnan Suomen Kuntaliiton hallituksen ehdotuksen pohjalta. Jäsenmaalla on Kongressissa sama määrä edustajia kuin parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Suomella on oikeus nimetä Kongressiin viisi varsinaista ja viisi varaedustajaa. Ne valitaan siten, että kolme edustajaa valitaan kuntakamariin ja heille valitaan kaksi varaedustajaa ja kaksi valitaan aluekamariin ja heille valitaan kolme varaedustajaa. Valintakriteerit Kongressin peruskirjan tulkinnan mukaan valtuuskuntaan voidaan valita myös vaaleilla valitulle elimelle välittömästi vastuussa oleva henkilö. Edellytyksenä on, että tämä on vaaleilla valitun elimen irtisanottavissa tai erotettavissa ja että mahdollisuudesta irtisanomiseen tai erottamiseen on säädetty laissa. Näin ollen esimerkiksi suomalainen kunnanjohtaja on vaalikelpoinen Kongressin jäseneksi. Sen sijaan apulaiskaupunginjohtaja tai apulaiskunnanjohtaja ei ole. Jäsenmaiden valtuuskuntien kokoonpanossa tulee huomioida edustajien tasapuolinen maantieteellinen jakauma, kunnallis- ja aluehallinnon edustajien tasapuolinen jakauma, eri poliittisten suuntausten tasapuolinen jakauma sekä sukupuolten välinen tasapuolinen jakauma. Valtuuskunnan jäsenistä vähintään 30 % on oltava toista sukupuolta (erikseen varsinaisissa ja varajäsenissä). Ellei tätä ehtoa täytetä, Euroopan neuvosto ei korvaa valtuuskunnan matkoja. Valtuuskunnan jäsenet eivät myöskään silloin voi äänestää Kongressissa. Mikäli kolmasosa valtuuskunnan paikoista olisi täyttämättä yli kuuden kuukauden ajan, koko valtuuskunnan osallistuminen kongressin toimintaan estetään.

13 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Kunta- ja aluekamariin Suomesta valittavan edustajan ja varaedustajan tulee siis olla joko kunnanvaltuuston jäsen tai kunnanjohtaja. Sisäasiainministeriö on Suomen osalta aikanaan ilmoittanut Euroopan neuvostoon lisäksi, että aluekamariin nimettävän (myös varaedustajan) tulee olla maakuntaliiton valtuuston tai hallituksen jäsen. Jatkossa, kun Suomeen on perustettu erilliset maakunnat, on luonnollista, että aluekamarin jäsenet ja varajäsenet ovat maakuntavaltuutettuja. Valinta Kukin jäsenmaa päättää omien edustajiensa valinnasta. Euroopan neuvosto on pyytänyt jäsenmaiden hallituksia ilmoittamaan pääsihteerille kansallisen valintamenettelynsä. Ilmoitukseen kansallisen valtuuskunnan kokoonpanosta tulee sisältyä maininta kamarista, jonka työskentelyyn kukin varsinainen ja varajäsen osallistuvat. Ilmoituksessa kansallisen valtuuskunnan kokoonpanosta tulee todeta selvästi ne edustajat, joita ei ole vaaleilla valittu vaan jotka ovat sellaiselle elimelle välittömästi vastuussa olevia ja antaa valintaprosessissa yksilöity luettelo niistä viroista tai toimista, joihin kuuluu tällainen "välittömästi vastuussa oleminen". Samoin ilmoituksessa on kuvattava aluekamariin valittavien osalta millaista aluetta asianomainen edustaa, eli alueen toimivaltuudet ja tehtävät. Euroopan neuvoston jäsenmaissa on erityyppisiä alueita. Aluekamarin jäsenten tulee edustaa sellaista viranomaista keskushallinnon ja kunnallishallinnon väliltä, jolla on joko oma organisaatio tai säädetyt oikeudet keskushallinnon suhteen. Tällaisen viranomaisen tulee voida hoitaa omalla vastuullaan ja asukkaiden etujen mukaisesti merkittävää osaa julkisista asioista (sanamuoto vastaa Euroopan alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnoksen artiklaa 3.1). Luettelo näistä viranomaisista tulee esittää kansallisen valintamenettelyyn liittyen. Ne jäsenvaltiot joilla ei ole tämän pykälän mukaisia alueviranomaisia voivat lähettää edustajia Aluekamariin ja sen toimielimiin, kuitenkin ilman äänioikeutta. Kongressin edustajat ja varaedustajat nimitetään jokaisen jäsenvaltion virallisesti neuvostoon ilmoittaman menettelyn mukaan. Menettelystä tulee ilmoittaa neuvoston pääsihteerille. Jäsenvaltion tulee muun ohessa neuvotella maan kansallisten kuntaliittojen kanssa jäsenten valinnasta sekä kiinnittää huomio edustajien vaalikelpoisuuteen Kongressin kamareihin. Kongressi toimii kahden kamarin lisäksi kolmessa valiokunnassa, joihin valtuuskunta nimeää jäsenet. Valtuuskunta päättää keskuudessaan miten edustajat valiokuntiin nimetään. Valtiovarainministeriön on tehtävä ilmoitus valittavista Strasbourgiin niin, että kongressin hallitus voi kokouksessaan hyväksyä ehdokkaiden ja valtuuskunnan vaalikelpoisuuden. Kuntaliiton hallituksen tulee siten tehdä ehdotuksensa valittavista viimeistään keväällä, jotta ministeriölle jää riittävä aika valmistella päätöstään. Puolueiden kunnallissihteereille on esitelty asiaa helmikuussa, ja puolueet sopivat ehdokkaiden maantieteellisestä ja sukupuolijakaumasta keskenään niin, että nimet voidaan ilmoittaa liiton hallituksen kokouksessa

14 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Nykyinen valtuuskunta Suomen edustuksen järjestäminen Kuntaliitto on edustanut kuntakenttää Kongressin tarkkailijana vuodesta 1957 ja vuodesta 1989 Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäseneksi Suomen virallisen valtuuskunnan kokoajana. Suomen valintamenettely on järjestetty siten, että ulkoasiainministeriö on ( ) myöntänyt Kuntaliitolle oikeuden tehdä ehdotus Suomen valtuuskunnan jäseniksi, jotka valtiovarainministeriö nimeää tehdyn ehdotuksen pohjalta. Ulkoasiainministeriö tiedottaa valinnat ja mahdolliset muutokset Euroopan neuvoston pääsihteerille. Kuntaliitto toimii myös Suomen valtuuskunnan sihteeristönä. Valtiovarainministeriö on Kuntaliiton aloitteesta toimittanut valintamenettelyä koskevan viimeisimmän selvityksen Euroopan neuvostoon Suomen valintamenettelyn mukaan varsinaisista edustajista kolme ja varaedustajista kaksi edustavat kuntakamaria ja varsinaisista edustajista kaksi ja varaedustajista kolme aluekamaria. Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta Kuntakamari Varsinaiset edustajat: Risto Rautava Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, KOK Liisa Ansala kasvatustieteiden maisteri Rovaniemen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, KESK Juho Eerola kansanedustaja, PerusS Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen Varaedustajat: Ensio Vatanen Rehtori, Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulu, SDP Juankosken kaupunginvaltuuston jäsen Sari Janatuinen perhepäivähoitaja, VAS Kempeleen kunnanvaltuuston jäsen Aluekamari Varsinaiset edustajat:

15 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Helena Pihlajasaari kunnallisneuvos sairaanhoitaja, Laukaa, SDP Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja, Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja valtuuston jäsen Hanna Marva Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, KOK Satakunnan liiton maakuntavaltuuston jäsen Varaedustajat: Juha Rostedt Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston jäsen, KOK Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen Risto Ervelä toiminnanjohtaja, VTM Sauvon kunnanvaltuuston jäsen, Varsinais-Suomen liiton valtuuston jäsen Saara Ilvessalo oikeusnotaari, VIHR Turun kaupunginvaltuuston jäsen, Varsinais-Suomen liiton valtuuston jäsen Uuden valtuuskunnan valinta Euroopan neuvoston ministerikomitea on hyväksynyt kongressia koskevan uuden päätöslauselman (Statutory resolution CM/Res(2011)2 ja siihen liitetyn kongressin peruskirjan. Kongressi on lisäksi kevään 2012 täysistunnossaan hyväksynyt uudet menettelytapaohjeet (Rules of Procedure; Resolution 337/2012). Nämä uusittiin viime vuonna. Valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Suomen osalta tilanne on hieman hankala, koska sääntöjen mukaan valtuuskunnan poliittisen kokoonpanon tulee heijastaa viime kunnallisvaalien lopputulosta, ja toisaalta Suomessa järjestetään uudet kunnallisvaalit vasta vuoden päästä, eli Kongressin jäsentä, jolla on poliittinen mandaatti, ei voida kongressin, maan hallituksen tai kuntaliiton toimesta erottaa tehtävästään. Ongelmaksi voi muodostua, että täysistunnossa työnsä aloittava valtuuskunta, joka siis valitaan nykyisten poliittisten voimasuhteitten mukaan, ei enää pidettävien kunnallisvaalien jälkeen heijasta poliittisia voimasuhteita, mutta kuitenkaan jäseniä, jos heidät on kunnanvaltuustoon/maakuntaliittoon valittu, ei voi kongressin jäsenyydestä erottaa. Tämän vuoksi Kuntaliitto on pyytänyt jokaiselta valittavaksi ehdotetulta jäseneltä ja varajäseneltä sitoumuksen siitä, että hän eroaa seuraavana päivänä kun Suomessa kunnallisvaalit on seuraavan kerran pidetty.

16 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Tämä helpottaa sitä sääntöjen edellyttämää valintakriteeristön täyttämistä, jossa poliittisten voimasuhteitten noudattamisen lisäksi pitää tarkastella, että maan eri osat, sukupuolien välinen tasa-arvo ja eri kuntaryhmät otetaan valinnassa huomioon. Toisaalta tämä merkitsee sitä, että valtuuskunnan valintaa koskeva asia tuodaan uudestaan Kuntaliiton hallituksen käsiteltäväksi, kun seuraavat kunnallisvaalit on pidetty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nyt valittava valtuuskunta ehtii osallistua kahteen täysistuntoon, syksyn 2016 ja kevään 2017 istuntoihin. Syksyllä mm. valitaan kongressin hallitus ja presidentti sekä kamarien presidentit. Todettakoon vielä, että sääntöjen täsmennyksen mukaan jäsenmaan hallituksen tulee valintailmoitustaan Strasbourgiin tehdessään nimenomaisesti ilmoittaa, että valinta heijastaa viimeisten kunnallisvaalien poliittisia voimasuhteita. Edellytys on, että kukin kongressin jäsen sitoutuu allekirjoittamaan velvoitteen noudattaa Euroopan neuvoston tavoitteita, mm. oikeusvaltion periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perustavaa laatua olevien vapauksien (Fundamental freedoms; kts Euroopan neuvoston peruskirja I kappale, Art1.a, ja Art3) noudattamista. Valtuuskunnalle tulee nimetä varapuheenjohtaja; käytäntö, jota Suomi on jo pitkään noudattanut. Tosin täsmennys on, että varapuheenjohtaja ei saa olla saman kamarin jäsen, ja että hänen suosituksen mukaan tulisi olla eri sukupuolta kuin puheenjohtaja. Samoin valtuuskunnan sihteeri tai jäsenen avustaja ei saa olla jäsenmaan hallituksen käskyvallan alaisena työskennellessään kongressiin liittyvässä tehtävässä. Joidenkin valtuuskuntien sihteerit ovat olleet ao. maan hallituksen kuntaministeriöstä. Toivottavaa on, että valittavilla jäsenillä on tehtävään soveltuva kielitaito, ja riittävästi aikaa hoitaa tehtäväänsä kongressin jäsenenä. Kysymys edustuksesta aluekamarissa Kongressin sisäiset säännöt uusittiin vuonna Niissä suositellaan, että maan, jossa on alueita, joilla on oikeus säätää lakeja, tulisi antaa paikka aluekamarissa ainakin yhdelle sellaiselle alueelle. Ennen sääntöjen uusimista asianomainen kohta oli muodossa: maan tulee antaa paikka sellaiselle alueelle. Siis aiemmin ehto oli sitova, kun se nyt on suositus. Suomen osalta sääntö koskee Ahvenanmaata. Nykyistä valtuuskuntaa valittaessa Kuntaliiton hallitus ei esittänyt valtuuskuntaan, eikä valtiovarainministeriö siihen nimennyt edustajaa Ahvenanmaalta. Perusteena oli, että Ahvenanmaalla on itsehallintolain nojalla jo edustus Euroopan unionin alueiden komiteassa. Lisäksi Suomella on aluekamarissa kaksi varsinaista ja kolme varajäsentä. Yhden paikan myöntämistä näistä paljoksuttiin. Ahvenanmaa on sääntömuutoksen yhteydessä ja sen jälkeen kirjelmöinyt kongressin kanssa asiasta. Ennen tehtyä muutosta Ahvenanmaa vaati, että säännöt olisi tullut pitää ennallaan. Sääntömuutoksen jälkeen

17 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Ahvenanmaa esitti niiden palauttamista tältä osin takaisin. Kongressin hallitus vastasi Ahvenanmaalle, että tässä asiassa on toivottu, että säännöt olisivat pakottavien määräysten sijasta joustavampia, ja että valtuuskunnan valinnan osalta Ahvenanmaan tulee neuvotella valinnasta Suomen viranomaisten kanssa. Kongressin kirje Ahvenanmaalle lähetettiin tammikuussa Ahvenanmaan maakuntahallitus on lähettänyt kirjeen valtiovarainministeriölle (ja kopion Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajalle), jossa se esittää vahvasti, että suositusta tulisi noudattaa Ahvenanmaan osalta. Kirje on nähtävänä liiton hallituksen kokouksessa, ja pyydettäessä saatavana ennen sitä. Suomen valtuuskunnan valintaa koskevaa esitystä tehdessään Kuntaliiton hallitus on tietoinen tästä sääntömääräyksestä ja suosituksesta, sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kirjeestä. Liiton hallitus harkitsee omaa kantaansa siitä, miten suositus tulisi ottaa huomioon. Lopuksi Mahdolliset neuvottelut Ahvenanmaan kanssa käynee valtiovarainministeriö, eikä liitto. Kongressin jäsen osallistuu käytännössä kahteen täysistuntoon (n. viikko) ja yhteen - kahteen n. 2 päivän valiokuntakokoukseen ulkomailla. Kotimaassa järjestetään muutamia kokouksia valtuuskunnan kesken. Varajäsenet osallistuvat kerran neljässä vuodessa kaikki yhteen täysistuntoon, muutoin varajäsenet osallistuvat vain jos varsinainen jäsen on estynyt. Euroopan neuvosto on korvannut matkasääntönsä mukaisesti varsinaisten edustajien matkakustannukset. Käytännössä on toimittu niin, että matkat tehdään noudattaen virkaehtosopimuksen periaatteita ja liiton kustannuksella, ja neuvoston kullekin varsinaiselle edustajalle maksamat korvaukset kukin edustaja on siirtänyt liiton tilille. Neuvoston korvauskäytäntö ja virkaehtosopimuksen määräykset eivät ole yhteneviä. Liitto on maksanut varsinaistenkin edustajien matkakustannuksia ja ansionmenetyskorvaukset mm. Liitto ei siis enää ole erikseen oikeuttanut varajäseniä osallistumaan kongressiin liiton kustannuksella. Tämä tapahtuu vain kerran neljässä vuodessa. Kuntaliiton hallitus päättää 1. esittää valtiovarainministeriölle nimettäväksi lokakuussa 2016 pidettävästä täysistunnosta alkavaksi nelivuotiskaudeksi viisi edustajaa ja varaedustajaa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallinnon kongressiin seuraavasti: Kuntakamari Edustaja Varaedustaja

18 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Aluekamari Edustaja Varaedustaja periaatteesta, jonka mukaan nimettyjen edustajien ja varaedustajien virkamatkat kongressin istuntoon, sekä valiokuntien, komiteoiden ja työryhmien ym. kokouksiin saadaan tehdä ilman, että kustakin matkasta tehdään erillinen virkamatkapäätös, 3. todeta, että nämä virkamatkat tehdään virkaehtosopimuksen mukaisesti liiton kustannuksella, jolloin matka- ja majoituskulut sekä päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset maksetaan kunnallisen yleisen virka-ehtosopimuksen ja liiton matkustamisesta ja ansiomenetyskorvauksista muutoin tekemien päätösten ja käytännön mukaisesti ja siten, että Euroopan neuvoston edustajalle maksamat matka- ja majoituskorvaukset tulee tämän toimesta maksaa liitolle, 4. todeta, että valtuuskunta päättää puheenjohtajansa ja valiokuntaedustajien valinnasta keskuudestaan, 5. todeta, että liitto järjestää valtuuskunnan sihteeripalvelut, ja että valtuuskunta ottaa itse sihteerinsä./jk Päätettiin kohdassa 1, esittää valtiovarainministeriölle nimettäväksi lokakuussa 2016 pidettävästä täysistunnosta alkavaksi nelivuotiskaudeksi viisi edustajaa ja varaedustajaa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallinnon kongressiin seuraavasti: Kuntakamari Varsinaiset edustajat: Risto Rautava Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, KOK Liisa Ansala Rovaniemen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, KESK Juho Eerola Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen, PS Varaedustajat: Ensio Vatanen Juankosken kaupunginvaltuuston jäsen, SDP Sari Janatuinen Kempeleen kunnanvaltuuston jäsen, VAS

19 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Aluekamari Varsinaiset edustajat: Helena Pihlajasaari Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja, Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja valtuuston jäsen, SDP Hanna Marva Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satakunnan liiton maakuntavaltuuston jäsen, KOK Varaedustajat: Juha Rostedt Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston jäsen Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen, KOK Risto Ervelä Sauvon kunnanvaltuuston jäsen, Varsinais-Suomen liiton valtuuston jäsen, KESK Saara Ilvessalo Turun kaupunginvaltuuston jäsen, Varsinais-Suomen liiton valtuuston jäsen, VIHR 33 Kuntaliiton valtuuston kevätkokous Liite 1, 33 valtuuston kokousohjelmaluonnos Kuntaliiton sääntöjen mukaan valtuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kahdesti vuodessa, kevätkokoukseen maalis-heinäkuussa ja syyskokoukseen syys-joulukuussa hallituksen määräämänä aikana ja paikassa. Hallitus hyväksyi Kuntaliiton hallintoelinten kokousaikataulun vuodeksi 2016 ja sen mukaan valtuusto kokoontuu kevätkokoukseen Kuntatalolla. Kuntaliiton sääntöjen mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on toimitettava kullekin jäsenelle tämän ilmoittamaan osoitteeseen lähetetyllä kirjeellä vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä esityslista. Valtuuston esityslista laaditaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Kuntaliiton hallituksen tulee valmistella valtuuston käsiteltäväksi tulevat asiat. Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja jäsenillä, toimitusjohtajalla ja muilla johtajilla sekä muilla yhdistyksen valtuuston määräämillä henkilöillä on oikeus olla läsnä valtuuston kokouksissa ja ottaa osaa keskusteluun.

20 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Edellä olevan nojalla Kuntaliiton hallitus päättää kutsua Kuntaliiton valtuuston kevätkokoukseen ja hyväksyä sille tämän asian liitteen mukaisen esityslistan. Esityslista käännetään sääntöjen mukaan ruotsin kielelle./jk Kuntaliiton hallitus päättää kutsua liiton valtuuston koolle kevätkokoukseen Kuntatalolle./JK Samalla hallitus päättää hyväksyä valtuustossa käsiteltävät asiat hallituksen esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti. 34 Suomen Kuntaliitto ry:n sääntöjen rekisteröinti Liite 1, 34 Kuntaliiton säännöt Liite 2, 34 PRH:n päätös Kuntaliiton valtuusto hyväksyi uudet säännöt kokouksessaan Samalla valtuusto oikeutti liiton toimiston tekemään teknisluonteisia muutoksia sääntöihin rekisteröimistä varten. Sääntöjen kohtaan 9 2 momenttiin tarkistus sanamuotoihin. Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksellään rekisteröinyt säännöt, joten ne ovat tulleet voimaan yhdistyslain mukaisesti. Merkitään tiedoksi./jk 35 Kuntaliiton hallituksen seuraavin kokouksiin suunnitellut asiat varatoimitusjohtajan valinta - talouskatsaus 2016 Merkittiin tiedoksi. 36 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous 37 Muut asiat Merkittiin tiedoksi, että Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään klo Käsiteltiin lisäesityslista I ja II asiat. Muita asioita ei ollut Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

21 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/ Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Sirpa Paatero Mervi Kuittinen Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Aika ja paikka Allekirjoitus Taru Tujunen