ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2015

Transkriptio

1 HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla - miten toimimme arjen käytännöissä PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2015 Työryhmä: Täydennykset 2015: Kristiina Korpi Helena Laitila Kati Mäki Sari Suhonen Kristiina Korpi Helena Laitila Heljä Lumiaho Riitta Salonen Anni Sarjanoja Katja Kosonen tekninen toteutus: Lapsen hyvä arki-hanke, Elina Kattilakoski

2 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma (käytetään myöhemmin myös nimitystä VASU): Kirjataan tähän kansioon. Kansio on esillä tiimin palavereissa. Siihen kirjataan tiimin sopimukset, miten toimimme. Yksikön omaleimaisuuden tulee näkyä. Käsitteet avataan yhteisissä keskusteluissa. Sopimuksia muutetaan toimintakauden kuluessa tarvittaessa. Kansio on samalla perehdytyksen väline sijaisille ja opiskelijoille. 2

3 Sisältö 1. Arvopohja Kallion arvot Kallion varhaiskasvatuksen arvot Yksikön arvot Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu Toimiva arki toiminnan suunnittelu Lapsen varhaiskasvatuspolku Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen portaittainen tuki¹ Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen portaittainen tuki, esiopetus¹ Tiimisopimus tiimin tarkoitus ja arviointi¹ Hyvinvoiva lapsi Perushoito kasvun tukena Ruokailu Pukeutumistilanteet ja ulkoilu Lepo ja hiljentyminen Henkilökohtainen hygienia Lapselle tyypilliset tavat toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Oppimisen ilo Oppiminen ja sisällöt Ammattitaitoinen kasvattaja Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Koti-tai pienryhmissä toimiminen Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde Kiusaamisen ennaltaehkäisy¹

4 4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö Varhainen puuttuminen -kun huoli herää Osallistuva vanhempi Kasvatuskumppanuus Tehostettu kasvatuskumppanuus¹ Tehostetun kasvatuskumppanuuden käytännöt¹ Kuntouttava päivähoito¹ Kuntouttavat elementit päivähoidossa¹ Kolmiportainen tuki esiopetuksessa¹ Portaittaisen tuen rakentuminen arjen käytäntöihin¹ Menetelmät kolmiportaisen tuen toteutuksessa¹ Moniammatillinen yhteistyö¹ Verkostomainen perhekeskus¹ Yhteistyömallinnukset¹ Lähteet Liitteet: Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet Liite 2. Perhepäivähoitajan havainnointilomake, alle 3-vuotias lapsi Liite 3. Perhepäivähoitajan havainnointilomake, 3-5-vuotias lapsi Liite 4. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen lapsiperheiden palvelut¹ Liite 5. Avustajasopimus¹ Liite 6. Lapsen kasvun, kehityksen ja opetuksen tueksi laadittu suunnitelma¹ Liite 7. Suostumus neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön¹ Liite 8. Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun, Kallio¹ Liite 9. Tiedoniirtolomake kotoa tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, Nivala, Kallio¹ Liite 10. Vanhempien suostumu työntekijöiden väliseen yhteistyöhön, Nivala¹ Liite 11. Yleisen ja tehostetun tuen muotoja päivähoidossa ja esiopetuksesa¹ Liite 12. Tiedonsiirtolomake esiopetukseen, Kallio¹ ¹ : Lisätty alkuperäiseen vuoden 2011 versioon Kuuntele, katsele ja ole vuorovaikutuksessa. 4

5 1. Arvopohja 1.1 Kallion arvot Luottamus Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Perheen asioista ei puhuta lasten eikä muiden perheiden tai ulkopuolisten kuullen. Perheet voivat luottaa siihen, että heidän lastaan koskevat asiat otetaan aina ensin puheeksi vanhempien kanssa. Vanhemmista ja perheistä puhutaan kunnioittavasti. Oikeudenmukaisuus Perheitä ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Jokaisella lapsella, perheellä ja työntekijällä on oikeus tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuus on lylläpitää hyviä työyhteisötaitoja. Osaaminen Varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamista ohjaa perheiden tarpeet. Henkilöstö tuntee päivähoitoa säätelevät asiakirjat ja oman paikkakuntansa varhaiskasvatuksen palvelut. Jokainen työntekijä huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä ja osallistuu täydennyskoulutuksiin vähintään kolme päivää vuodessa. Vastuullisuus Toiminnan kehittäminen ja arviointi on koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteinen asia. Kasvattajatiimi vastaa yhteisönsä pedagogisesta toiminnasta, arvioi ja kehittää sitä jatkuvasti. Palvelun sisäisiä ongelmatilanteita ei sälytetä vanhemmille. 5

6 1.2 Kallion varhaiskasvatuksen arvot Laaditaan Kallion varhaiskasvatuksen arvot 6

7 1.3 Yksikön arvot Laaditaan yksikön/ ryhmän varhaiskasvatuksen arvot 7

8 1.4 Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu Laaditaan varhaiskasvatuksen visio ja toiminta-ajatus 8

9 2. Toimiva arki toiminnan suunnittelu Rakenteet (ryhmät, toiminnat, käytännöt, vastuut, pienryhmätoiminta jne.) Palaverikäytännöt, tiimit Suunnittelu, arviointi, kehittäminen, toiminta (jatkuva prosessi) Yksikön/ryhmän pedagogiset painopistealueet 9

10 2.1.Lapsen varhaiskasvatuspolku LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMIEN LAATIMINEN toimii tiedotteena myös vanhemmille: mitä painotamme arjessa, mitä tapahtumia jne. VALTAKUNNALLISEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN PERUSTEET Kallion VASU Yksikön VASU Esiopetuksen OPS PÄIVÄHOIDON ALOITUS kotikäynti lapsen kotiin ja tutustumiskäynnit lapsen hoitopaikkaan molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto RYHMÄN VASUN SIIRTÄMINEN ARKIPÄIVÄN TOIMINNAKSI ryhmän vasu pohjana toiminnan suunnittelussa painopisteet vaihtelevat sopimukset arjen käytännöistä ja toimintatavoista RYHMÄN / YKSIKÖN VASUN LAATIMINEN lapsikohtaiset vasut pohjana toiminnan suunnittelussa tilaa lasten omille ideoille työskentely pienryhmissä ARVIOINTI LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN (lapsen vasu) laaditaan 1-2 kk kuluttua hoidon aloittamisesta vanhempien ja varhaiskasvattajan huomiot lapsesta RYHMÄN LASTEN VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOKOKOAMINEN 10

11 Päivähoidon aloitus o Molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkua. o Kotikäynti lapsen kotona sovittaessa. Vanhemmilla mahdollisuus käydä hoitopaikassa aluksi ilman lapsia. o Vanhemmille tietoa päivähoidon arjesta, kasvatuskumppanuudesta, vasusta ja sen keskeisistä periaatteista. o Henkilöstölle tietoa lapsesta, perheestä, toiveista. o Kaavakkeet liitteenä. Lapsikohtainen havainnointi Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmassa (Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunniltelman perusteet 2005). o Ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan: mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke) mitkä asiat kiinnostavat missä tuen tarvetta edellyttää systemaattista havainnointia toimivat havainnointityökalut (lomakkeet). Lapsikohtaisten VASU:jen laatiminen o Kotikäynti on ensimmäinen osa lapsen VASU:a. o Vasu eli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 1-2 kk hoidon aloittamisesta. o Sen pohjana ovat lasta koskevat havainnot ja niiden pohjalta käytävä keskustelu vanhempien kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Tavoitteet asetetaan kasvattajille, ei lapselle = miten toimimme edistääksemme lapsen oppimista ja kasvua kaikissa arjen tilanteissa. Liitteenä lapsen vasu-lomakkeet 11

12 Yksikön/ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen o Ryhmän lasten vasuista nousevien vahvuuksien ja tarpeiden koonti. o Ryhmävasu on toiminnan suunnittelun ja arjen käytäntöjen perustana. Pedagogiikan kannalta ei ole oleellista yksittäiset tapahtumat vaan arjen käytännön ratkaisut kokonaisuudessaan. o Kasvattaja kokoaa lasten vasuista tavoitteet omalle toiminnalleen, näin me sen teemme. o Kasvattaja havainnoi lasten kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia tarpeita ja käyttäytymistä ja jättää tilaa lasten omille ideoille. o Ryhmän vasun tulee vastata sisällöllisesti valtakunnallista ja kuntayhtymän vasua. o Kasvattaja suunnittelee, kehittää ja arvioi vasun toteutumista arjessa: lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa kasvattajatiimeissä vanhempainilloissa henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa. o Kasvattaja tarjoaa lapselle/ lapsiryhmälle riittävästi oppimiskokemuksia. o Kasvattaja huolehtii siitä, että sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien toiveet suhteessa vasun keskeisiin periaatteisiin. 12

13 2.2. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen portaittainen tuki¹ LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMIEN LAATIMINEN lasten yksilöllisten tarpeiden sitominen ryhmän vasuun ja toiminnan säännöllinen arviointi tiimissä TYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kallion VASU Yksikön VASU Varhaiserityiskasvatuksen selvitys Arjen käytäntöjen opas täydennysosa PÄIVÄHOIDON ALOITUS Tehostettu kasvatuskumppanuus: kotikäynti lapsen kotiin kelto mukana ja tutustumiskäynnit lapsen hoitopaikkaan tiedonsiirto/vaihto YLEINEN TUKI TEHOSTETUMPI TUKI LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN SUUNNITELMAN SIIRTÄMINEN ARKIPÄIVÄN TOIMINNAKSI ryhmän vasu pohjana toiminnan suunnittelussa Erityi yksilölliset sopimukset arjen käytännöistä ja toimintatavoista PORTAITTAINEN TUKI ERITYINEN TUKI LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN SUUNNITELMAN LAATIMINEN (lapsen Ks) laaditaan 1-2 kk kuluttua tuen tarpeen havaitsemisesta vanhempien ja varhaiskasvattajan huomiot lapsesta terapeuttien palaute VARHAISERITYISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖT Struktuuri eli ympäristön mukauttaminen Kasvatustoiminnan mukauttaminen Kuntouttavien elementtien tehostaminen Kavatuskumppanuuden tehostaminen ERITYISEN TUEN JÄRJESTELYT Kelton tuki Ryhmän/Yksilön erityisavustajat Erityisen tuen pienryhmät tutkivien tahojen palaute (Oys, KPKS, Tahkokangas) 13

14 2.3. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen portaittainen tuki, esiopetus¹ LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMIEN LAATIMINEN Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEO) toimintaympäristön ja materiaalin muokkaaminen lasten tarpeita vastaavaksi TYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kallion VASU Yksikön VASU Varhaiserityiskasvatuksen selvitys Arjen käytäntöjen oppaan täydennysosa Esiopetuksen OPS ESIOPETUKSEN ALOITUS tarvittaessa tehostettu kasvatuskumppanuus kotikäynti lapsen kotiin tarvittaessa yhdessä kelton kanssa ja lapsen tutustumiskäynnit esiopetuspaikkaan tiedonsiirto/ vaihto ESIOPETUKSEN OPSIN SIIRTÄMINEN ARKIPÄIVÄN TOIMINNAKSI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI LAPSEN TEHOSTETUN TUEN OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN esiopsin tavoitteiden yksilöllinen huomiointi ja kirjaaminen lapsen oppimissuunitelmaan toimintaympäristön ja opetuksen sisällön muokkaus ERITYISOPETUKSEN KÄYTÄNNÖT lapsikohtaiset oppimisen arvioinnit tarvittaessa kelton tuella työskentely pienryhmissä, eriyttäminen yksilölliset koritehtävät tavoitteiden sitominen esiopetuksen sisältöihin portaittain erityisen tuen menetelemien käyttö(kts.6.1.3) KOLMIPORTAINEN TUKI ERITYINEN TUKI HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISSUUNNITELMAN (HOJKS) LAATIMINEN tehdään pedagogisen selvitys yhteistyössä kodin kanssa kootaan tarvittavat lausunnot ja palautteet HOJKSIA varten tehdään pedagoginen arvio yhteistyössä kodin kanssa tehostetun tuen suunnitelma laaditaan LEON liitteeksi n.1-2 kk kuluttua esioptuksen aloittamisesta vanhempien ja varhaiskasvattajan huomiot lapsesta terapeuttien palaute tutkivien tahojen palaute (Oys, KPKS, Tahkokangas) ERITYISEN TUEN JÄRJESTELYT ryhmän/yksilön erityisavustajat erityisen tuen pienryhmät 14

15 2.4.Tiimisopimus tiimin tarkoitus ja arviointi¹ Tiimityöskentely yhdessä enemmän kuin yksin Päiväkodissa työskennellään 3-6 hengen tiimeissä ja siksi jokaisen työntekijän on oltava valmis ja motivoitunut tekemään työtä yhdessä muiden työntekijöiden ja ammattiryhmien kesken. Tiimityön etuna on, että lasten ja perheitten tilanteita voidaan pohtia yhdessä ja saada ymmärrystä sekä vahvistusta yhteisille toimintatavoille ja tavoitteille. Tiimi toimii peilipintana työntekijän oman ammatillisuuden ja ammattitaidon kehittymiselle. Jatkuva palaute ja keskustelu tiimissä mahdollistaa oppimisen ja ammatillisen kasvun. Tiimin yhteinen linja vahvistaa yhtenäisiä työtapoja ja lisää painetta niin tiimitason kuin yksilötason muutokseen. Lasten rajapinnat vahvistuvat, kun jokainen aikuinen asettaa rajoja johdonmukaisesti, sekä ohjaa ja kannustaa päivittäisissä tilanteissa. Tiimin pysyvyys ja muutokset tiimeissä Tiimin toimivuutta edesauttaa, kun työntekijät voivat työskennellä yhdessä useamman vuoden. Ensimmäinen vuosi menee aina opetellessa ja totutellessa toisten työtapoihin. Jos tiimin kehitysprosessi on mennyt hyvin, on seuraavana vuonna työskentelyn aloittaminen helpompaa ja tiimin yhteistyötaidot hioutuvat entisestään. Kolmantena vuonna luottamus toisen osaamiseen ja ammattitaitoon on niin vankkaa, että työtoverille ei tarvitse kuin vinkata, niin hän ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa. Kokonaisuus on hyvin hallinnassa. Kun työntekijät tietävät, että heillä on mahdollisuus tehdä työtä yhdessä 2-3 vuotta, se motivoi sitoutumaan ja kehittämään tiimin toimintaa, lapsiryhmän pedagogiikkaa sekä oppimisympäristöä. Tiimissä tapahtuvat vaihdokset tulisi olla selvillä hyvissä ajoin. Kun lapsi siirtyy uuteen ryhmään, on kantavana tekijänä aikuisten yhteinen kasvatusnäkemys ja käsitys perustehtävästä. Yhteinen tietoisuus ja työkäsitys kannattelevat lasta hänen siirtyessään. Aikuisten ei tarvitse siirtyä lapsen mukana vuosittain, vaan toimivat rakenteet ja raamit takaavat lapselle riittävän turvan. Ryhmää vaihtavien lasten kanssa käydään useita kertoja tutustumassa uuteen ryhmään siten, että oma aikuinen on mukana. Molempien ryhmien aikuiset keskustelevat vanhempien kanssa ryhmän vaihtamiseen liittyvistä asioista. Näin vanhemmat voivat luottaa siihen, että lapsen hyvä hoito jatkuu myös uudessa ryhmässä. Vanhempien luottamus heijastuu lapseen ja tekee uuteen ryhmään siirtymisen helpommaksi. 15

16 Palaverirakenteet 1. Tiimipalaveri Tiimipalaveri vaatii järjestelyjä muiden ryhmien osalta, joten tiimin velvollisuutena on käyttää sille varattu aika ammatillisesti. Viikoittain pidetty tiimipalaveri antaa mahdollisuuden puhua toiminnasta ja työn kehittämisestä sekä toimia palautekeskustelun kautta oppimisen tukena. Tiimipalaverin ajoista pidetään kiinni. 2. Talon palaveri Viikoittainen talon yhteinen palaveri varmistaa arjen sujumisen. Palaveriin valmistellaan esityslista sekä tehdään muistio, jonka kaikki työntekijät lukevat. Seuraavan viikon palaverissa varmistetaan, miten sovitut asiat ovat edenneet. Palaverille voidaan valita vastuuhenkilö, joka vetää palaverin päiväkodin johtajan poissa ollessa. Ryhmistä kaikki osallistuvat vuorotellen talon palaveriin ja muistio kirjataan vuorottelu -periaatteella. 3. Edustuksellinen tiimi Isoissa päiväkodeissa voi olla edustuksellinen tiimipalaveri tai lastentarhanopettaja palaveri kerran kuukaudessa tai 2-3 kertaa syys- ja kevätkaudella. Tiimissä on vakituinen edustaja kustakin tiimistä/ryhmästä. Tiimissä keskustellaan ja suunnitellaan päiväkodin pedagogisia asioita, talon yhteisiä tapahtumia ym. laajoja kokonaisuuksia päiväkodin johtajan johdolla. Myös näistä palavereista tehdään muistiot kaikkiin ryhmiin jaettavaksi. (Mikkola Nivalainen : Lapselle hyvä päivä tänään) o Tiimityö perhepäivähoidossa Tiimityö on tärkeä osa perhepäivähoitajan työtä ja sen tavoitteena on edistään laadukasta varhaiskasvatusta ja perhepäivähoitajien työssäjaksamista. Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuullisina suorituksistaan. (Katzenbach & Smith 1993) Perhepäivähoitajien tiimin keskeinen tehtävä on toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja yhdessä oppiminen. Tiimi toimii perhepäivähoitajan työyhteisönä ja vertaistukena. Tiimin jäsenten kanssa perhepäivähoitaja voi keskustella työhön liittyvistä asioita sekä suunnitella ja kehittää työtä yhdessä. Tiimeissä tehdään myös oppimistehtäviä, opastetaan uusia hoitajia, huolehditaan tiedottamisesta sekä ylläpidetään varahoitojärjestelmää. Tiimien yhteisissä tapahtumissa 16

17 perhepäivähoidossa olevat lapset saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja toimia isommassa vertaisryhmässä. Kallion perhepäivähoitajat on jaettu alueellisiin tai työn kuvan mukaisiin tiimeihin ja jokaiselle tiimille on valittu tiimivastaava. Toimintakauden alussa tiimin jäsenet täyttävät yhdessä tiimisopimuksen, johon kirjataan mm. tiimivastaavan ja tiimin jäsenten tehtävät, palaverikäytännöt, tiimitoiminnan perustehtävä, tavoitteet, visio sekä yhteiset pelisäännöt. Tiimisopimus päivitetään säännöllisesti. Lisäksi tiimit laativat oman tiimikohtaisen toimintasuunnitelman, jonka toteutumista tiimin jäsenet arvioivat toimintakauden päättyessä. Perhepäivähoitajien tiimit kokoontuvat kerran kuukaudessa ja koko Kallion alueen tiimivastaavat kokoontuvat perhepäivähoidon ohjaajien johdolla 2-3 kertaa toimintakauden aikana. Perhepäivähoidon ohjaajan tehtävä on tukea tiimin yhteisten toimintaperiaatteiden rakentamista ja konkretisointia. Innostaa, kannustaa ja motivoida tiimiä oppimaan ja kehittymään sekä antaa palautetta. Perhepäivähoidon ohjaaja osallistuu tiimien palavereihin vähintään kaksi kertaa toimikauden aikana sekä tarvittaessa ohjaa tiimien vuorovaikutussuhteita ja auttaa mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Perhepäivähoidonohjaaja käy joka toinen vuosi kehityskeskustelun tiimin jäsenten kanssa. AMMATILLISEN VUOROVAIKUTUKSEN OMINAISPIIRTEITÄ TIIMISSÄ VUOROVAIKUTUSVASTUU: huolenpito ja vastuu omasta vuorovaikutuskanavasta IHMISEN KUNNIOITUS: lähtökohta: minä en ole parempi kuin tuo toinen PYRKIMYS OIKEIN KUULEMISEEN: aktiivinen kuuteleminen, yritys ymmärtää TÄRKEIDEN ASIOIDEN SANOMINEN SUORAAN: rehellisyys, ei takana puhumista ERIÄVIEN MIELIPITEIDEN HYVÄKSYMINEN JA NIIDEN RAKENTAVA KÄSITTELY VASTUU TEHTÄVÄN EDISTÄMISESTA VASTUU OMISTA ASENTEISTA, TUNTEISTA JA TEOISTA: jokainen on vastuussa hyvästä ilmapiiristä, yhteistyön toimivuudesta (Ediva, Sanna Parrila) 17

18 3. Hyvinvoiva lapsi Jotta lapsi voi hyvin, päivähoidossa tulee olla turvallinen, kiireetön, kannustava ja positiivinen ilmapiiri: o Kasvattaja osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon. o Kasvattaja kuuntelee lasta keskittyen (katse, kosketus, jakamaton huomio) ja vastaa lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin. o Kasvattaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. o Kasvattaja antaa päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta. o Kasvattaja ohjaa lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toinen toisensa kunnioittamiseen. o Kasvattaja puuttuu kiusaamistilanteisiin välittömästi. o Kasvattaja arvostaa lasta ja hyväksyy hänet omana itsenään. o Kasvattaja rohkaisee lasta valitsemaan toimintojaan, toteuttamaan ideoitaan, kokeilemaan ja yrittämään lapselle sopivin haastein. o Kasvattaja kiinnittää huomion ensisijaisesti lapsen onnistumisiin. o Kasvattaja vaalii lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin. o Omahoitajuus/pienryhmätoiminta menetelmänä tukee em. tavoitteita Perushoito kasvun tukena Toteutuminen edellyttää, että: o Lapsen päivärytmi muodostuu yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Päivän aikana lapsella on mahdollisuus leikkiä, ulkoilla ja liikkua, levätä, ruokailla ja saada hyvää perushoitoa. o Lapsi saa toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti oman rytminsä ja valmiuksiensa mukaan. o Kasvattaja varmistaa sen, että perushoitotilanteet ovat rauhallisia ja kiireettömiä. o Perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet ja ne näkyvät toiminnassa. o Arki toimii, kun jokaista hetkeä arvostetaan. o Omatoimisuus, kiireetön päivärytmi, perushoito, tarinat, sylihetket ja lepo ovat arvokkaita. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne lapsen kanssa on merkityksellinen. 18

19 Ruokailu Päivähoidossa tarjotaan ravintosuositusten mukaiset ateriat. Valvonta-ateria (KVTES:in mukainen luontaisetuateria) syödään yhdessä lasten kanssa ja ruokailutilanteessa kasvattaja keskittyy lasten ohjaamiseen. Kasvattaja ohjaa lasta terveellisiin, monipuolisiin ravintotottumuksiin ja ruuan kunnioittamiseen. Kasvattaja toimii mallina ohjaten hyviin tapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Lasten, perheiden tai tiimin sisäisistä asioista ei keskustella yhteisissä ruokailutilanteissa. Ruokailutilanne on myönteinen yhdessäolotilanne, jossa lapsi kokee mielihyvää ja turvallisuutta. Ruokailutilanteisiin ei kuulu pakottamista tai rangaistuksia. Lasta ei syötetä väkisin eikä häntä istuteta pitkiä aikoja ruoka-annoksen ääressä maistamassa. Kasvattaja ohjaa ruokapöytäkeskusteluja laajentaen lapsen tieto- ja käsitevarastoa. 19

20 Miten teemme kaikista aterioista mahdollisimman mukavia ja viihtyisiä? Mitä myönteisiä keinoja käytämme, että lapsi oppii maistamaan eri makuja? Miten kasvattajat osallistuvat päivän eri ruokailutilanteisiin? Miten kasvattaja ohjaa ruokailua? Missä he syövät? Mitä lapsi saa tehdä itse? 20

21 Pukeutumistilanteet ja ulkoilu Päivähoidossa ulkoillaan päivittäin. Uloslähtö, vaatetuksen valitseminen ja pukeminen on kohtaamista ja yhdessäoloa sekä oppimistilanne. Wc-toimiin, pukemiseen ja uloslähtöön varataan riittävästi aikaa. Lapsen itsenäistä yrittämistä ja selviytymistä tuetaan antamalla aikaa, kannustusta ja sopivasti apua. Ulkoilun aikana toteutuvat kaikki lapselle tyypilliset tavat toimia; leikki, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Lasta opastetaan luonnon ja elinympäristön vaalimiseen. Ulkoilutilanteita ja lähiympäristöä käytetään monipuolisesti lapsen motoristen taitojen harjoittamiseen ja luonnonilmiöitä ja ympäristöä koskevan tiedon lisäämiseen. Ulkoilla voi myös pienryhmissä ja porrastetusti. 21

22 Pukeutumistilanteet: Miten järjestämme niin, että lapsi saa itse yrittää omatoimisuuden tukeminen? Miten lasta huomioiva ja kiireetön uloslähtö toteutetaan? Miten vältämme kaaoksen? Miten uloslähtö toteutetaan porrastaen? Miten teemme pukeutumistilanteesta oppimistilanteen? Ulkoilu: Miten järjestämme ulkoilun? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan mahdollistamaan ohjattua leikkiä ja toimintaa myös ulkona? Miten ulkoilun pedagogiset mahdollisuudet toteutetaan? Miten kasvattajat suhtautuvat ulkoiluun onko ulkoilu mahdollisuus vai pakko? 22

23 Lepo ja hiljentyminen Lapsella on oikeus riittävään lepoon. Hiljentyminen, rentoutuminen ja päiväunet kuuluvat pienen lapsen elämään. Kasvattaja huolehtii lapsen riittävästä levosta ja rauhoittumismahdollisuudesta. Hoitopaikan käytännöistä ja lapsen yksilöllisistä tarpeista keskustellaan vanhempien kanssa. Kasvattaja huolehtii lepohetken turvallisesta tunnelmasta ja luo turvallisuutta lapsen omalla unilelulla ja antamalla jokaiselle lapselle aikuisen läheisyyttä ja hellyyttä. Lepohetkeen liitetään satujen ja tarinoiden lukemista ja/tai musiikkia. Kasvattaja ei tarpeettomasti pitkitä tai katkaise lapsen päivälepohetkeä. 23

24 Miten päivälepo on järjestetty? Miten järjestämme tunnelmaltaan rentouttavan lepohetken? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan valvomaan lepohetkeä? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan tekemään lepohetkestä turvallisen ja rauhallisen? Millaisia periaatteita noudatamme päivälevon suhteen? Herätetäänkö lapsia kesken unien? 24

25 Henkilökohtainen hygienia Kasvattaja tukee lapsen iän ja taitojen mukaista itsenäistä selviytymistä. Kasvattaja huomioi lapsen herkkyyskauden kuivaksi oppimisessa toimien tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kasvattaja keskustelee lapsen kanssa käsienpesun merkityksestä, opastaa ja valvoo käsienpesua. Kasvattaja kunnioittaa lapsen yksityisyyttä wc-tilanteissa. Kasvattaja opastaa lasta huolehtimaan vaatteistaan, siisteydestään ja ympäristöstään. Opastetaan vanhempia pesemään lapsensa kädet päivähoitoon tullessa ja myös kotona päivähoidon jälkeen. Käsidesiä voi käyttää valvotusti. 25

26 Miten lapsen omatoimisuutta tuetaan eri ikävaiheissa? Kuka huolehtii lasten käsienpesusta? 26

27 3.2. Lapselle tyypilliset tavat toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Leikkiminen Kasvattaja huolehtii, että lapsella on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin. Kasvattaja havainnoi lasten leikkiä säännöllisesti, tuntee leikin kehitysvaiheet, lasten kulttuuria ja lasten ajankohtaisia mielenkiinnon kohteita. Kasvattaja kuuntelee lasten suoria ja epäsuoria leikkialoitteita ja auttaa lapsia leikkien toteuttamisessa. Kasvattaja on aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa ja käyttää suoraa mukana leikkiminen ja/ tai epäsuoraa leikin ohjausta leikkivälineet, materiaalit, tilat, aika, sadut, retket. Kasvattaja huolehtii leikkiympäristön tietoisesta luomisesta, rikastuttamisesta, ylläpitämisestä ja uudistamisesta huomioiden lapsen leikin kehitysvaiheen ja kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja huolehtii että leikkivälineillä on omat paikkansa, josta lasten on helppo löytää ne ja palauttaa leikin loputtua takaisin. Kasvattaja ottaa lapsen mahdollisuuksien mukaan leikkiympäristön suunnitteluun. Kasvattaja laajentaa leikkiympäristöä myös lähiympäristöön ja luontoon. Kasvattaja varmistaa tiimi- ja pienryhmätoiminnalla jokaiselle lapselle mielekkäät leikit ja leikkikaverit. 27

28 Kenen ehdoilla toimimme? Kuulemmeko lasten aloitteet ja ehdotukset? Huomioimmeko lasten erilaiset tarpeet? Missä tilanteissa ohjattu toiminta on tarpeellista ja missä ei? Mahdollistuuko pitkäkestoinen leikki? Annammeko tilaa lasten omille projekteille ja puuhille? Miten kasvattajat osallistuvat leikkiin? Millaisia teemoja ja projekteja aiomme lasten kanssa toteuttaa? Millaisen oppimisympäristön rakennamme? 28

29 3.2.2.Liikkuminen Hyvä liikkumisen ympäristö vahvistaa lapsen luontaista halua liikkua ja herättää halua opetella uusia liikunnallisia taitoja. Ympäristö on sopivan haasteellinen ja liikkumaan ja leikkimään innostava. Kasvattaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen, on aktiivisesti läsnä lasten liikuntatilanteissa ja huolehtii liikkumiseen innostavasta ympäristöstä: o eri ikäisille sopivia liikuntavälineitä o tiloja voi muunnella. Kasvattajan tehtävänä on poistaa liikuntaa rajoittavia esteitä ja opettaa turvallista liikkumista. Kasvattaja järjestää säännöllisesti myös ohjattu liikunta. Kasvattaja hyödyntää liikkumiseen pihaa, ympäröivää luontoa ja läheisiä liikuntapaikkoja. Kasvattaja havainnoi lapsen motorista kehitystä säännöllisesti ja ottaa havainnot huomioon liikunnallisen toiminnan suunnittelussa. Kasvattaja tukee pienten lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä perushoitotilanteissa ja leikin varjolla: lorut, laululeikit, satujumppa, musiikkiliikunta jne. 29

30 Liikkuminen 30

31 3.2.3.Tutkiminen Tutkiminen on lapselle luontaista toimintaa syntymästä saakka. Tutkimalla lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja ottaa vähitellen maailmaa haltuunsa. Kasvattaja innostuu tutkimaan yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja ihmettelee, pohtii, hämmästelee ja ihastelee maailman monimuotoisia ilmiöitä yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja antaa aikaa lapsen omaehtoiselle tutkimiselle ja ihmettelylle. Kasvattaja kuuntele ja tarttuu lasten kysymyksiin ja ihmettelyn aiheisiin, eikä anna valmiita vastauksia. Kasvattaja hyödyntää ympäröivää luontoa ja materiaaleja tutkivan toiminnan lähtökohtana. Kasvattajalla on ymmärrys siitä, miten hän voi omalla toiminnallaan herättää tai ylläpitää lapsen luontaista uteliaisuutta yhteisissä oppimis-, hoito- ja kasvatustilanteissa. 31

32 Tutkiminen 32

33 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi on luonnostaan luova ja haluaa ilmaista itseään monin eri tavoin. Lapsi tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan kaikilla aisteillaan ja on onnellinen saadessaan ilmaista itseään ja kokemuksiaan. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuden toimia monipuolisesti taiteen eri alueilla esim. maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, tanssia, näytellä, askarrella, ommella, nikkaroida, kuunnella, keksiä satuja ja runoja ym. Kasvattaja ohjaa, tarjoaa mahdollisuuksia, materiaaleja ja välineitä. Kasvattaja arvostaa ja dokumentoi lasten tuotoksia. Tärkeää on, että kasvattaja tarjoaa toiminnan iloa ja ilmaisun vapautta. 33

34 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 34

35 3.3. Oppimisen ilo Lapsi on syntymästään saakka utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Mielekäs oppiminen ja oppimisen ilo perustuvat lapsen sisäiseen oppimishaluun, jota säätelee lapsen aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä mielenkiinnon kohteet. Kasvattaja sitoutuu lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Kasvattaja luo ympäristön, jossa: o Lapsella on mahdollisuus olla aktiivinen ja kiinnostunut. o Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa. o Lapsi saa toimia itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. o Lapsella on mahdollisuus yrittää ja harjoitella Oppiminen ja sisällöt Kokemuksellisuus ja tiedon henkilökohtaisuus ovat lapsen oppimiselle tärkeämpää kuin kasvattajan rakentamat opetukselliset kokonaisuudet. Lapsen tapa havaita asioita ja kiinnostua niistä on erilainen kuin aikuisella. Oppiakseen aidosti jotakin uutta, tiedon tulee koskettaa ja puhutella lasta. Päivä on täynnä tapahtumia ja jokainen hetki synnyttää lapsissa ja kasvattajissa uusia kokemuksia. Näiden tapahtumien havainnoiminen ja pohtiminen tuottaa tietoisuutta. Pienen lapsen oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksen kautta, kun lapsi ja kasvattaja kohtaavat jakaakseen kokemuksiaan, käsityksiään ja tietojaan. Lapsen tapa oppia on kokonaisvaltaista ja pitkälle lapsen mielentilojen ja kiinnostuksen kohteiden sanelemaa. 35

36 4. Ammattitaitoinen kasvattaja Kasvattajat ovat osa vasua. Jotta varhaiskasvatuksessa voi toteutua yksittäisten lasten tarpeiden huomiointi, aikuisen tulee: o osata viedä suunnitelmat käytäntöön o tietää kehityksestä ja suunnittelusta o olla tietoinen siitä mitä ja miksi tekee o olla tietoinen omasta roolimallista o kokeilla erilaisia vaihtoehtoja toiminnalle - Eeva-Liisa Kronqvist 36

37 4.1.Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Henkilöstön kasvatustietoisuus ja pedagoginen osaaminen Työyhteisön tavassa toimia on kyse tietoisista pedagogisista valinnoista. Minkälaisista kokonaisuuksista lapsen päivä koostuu ja milloin hänellä on aikaa keskittyä tekemisiinsä kaikessa rauhassa? Miten tuetaan ja mahdollistetaan pitkäjänteistä ja kiireetöntä toimintaa? -Mikkola & Nivalainen Koti-tai pienryhmissä toimiminen Arki on valintoja Pienryhmätoiminnan perustana on vuorovaikutuksen suunnittelu ja mahdollistaminen. Lapsi saa yksilöllistä huomiota ja tunteen että hänestä välitetään. Rauhallinen arki pienessä ryhmässä lisää lapsen hyvinvointia. Myös työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy kun voi aidosti keskittyä yksittäisiin lapsiin. Mitä pienemmässä ryhmässä lapsi voi olla, sen helpompaa ja turvallisempaa hänen on hallita omaa toimintaansa, tulla yksilönä näkyväksi ja olla oma itsensä. Pienessä ryhmässä lapsi voi toimia lähikehityksen vyöhykkeellä kasvattajan tukemana ja kasvattajan on helpompi havainnoida ja suunnata lapsen toimintaa. Kasvattaja voi keskittyä paremmin yhteen lapseen ja saada kokemuksen siitä, että on oikeasti ehtinyt kohdata ryhmänsä lapsia. Kasvattajien osaaminen ja ammattitaito vahvistuvat ja monipuolistuvat, kun jokainen pääsee vastaamaan omasta pienryhmästään. Kokemus pienestä ryhmästä saa lapsen tuntemaan yhteenkuuluvuutta. 37

38 Pienryhmätoiminta päiväkodissa 38

39 4.2. Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vasu 2004 Marjatta Kallialaa mukaillen: Lapsen toimintaan vaikuttaa: o Kasvattajan herkkyys huomata, mitä lapsi tarkoittaa. o Sopivissa kohdissa kasvattajan väliintulo (lapsen aktivointi). o Kasvattajan antamat mahdollisuudet lapsen omiin valintoihin (autonomia). o Kts. Itsearviointi lopussa Kasvattajana onnistuminen voidaan osoittaa tarkkailemalla lapsen hyvää oloa ja toimintaan sitoutumista: o Lapsen hyvä olo näkyy: Lapsi on rentoutunut. On energinen ja säteilee elinvoimaa. On avoin ympäristölle ja läsnä oleva. o Koska: Tilanne vastaa hänen tarpeitaan. Hänellä on myönteinen käsitys itsestään. Hän voi ilmaista omat tunteensa. Sitoutuneisuus: o Sitoutuneisuus toimintaan on inhimillisen toiminnan ominaisuus, joka voidaan tunnistaa keskittymisestä ja sinnikkyydestä. o Toiminta sujuu kuin leikiten, tekijä nauttii, laittaa kaiken peliin, ajan ja paikan taju häviää. o Oppimisen edellytys on tietty määrä sitoutumista. o Ominaista motivaatio, lumoutuminen ja osallisuus. o Toiminta joka on sopivalla tavalla haastavaa ja vaikeaa saa lapsen ponnistelemaan ja kurkottelemaan. o Liian vaikea turhauttaa, liian helppo ei myöskään haasta. 39

40 Miten autamme lasta liittymään osaksi ryhmää? Miten autamme lasta saamaan kavereita? Miten toimimme, että jokainen lapsi saa jakamatonta huomiota? 40

41 4.2.1 Kiusaamisen ennaltaehkäisy¹ Lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen opettaminen ja empatiakyvyn vahvistaminen sekä lasten myönteisten vertaissuhteiden ja ryhmässä toimimisen taitojen tukeminen ovat olennaisimpia keinoja kiusaamisen ehkäisyssä. o Kiusaaminen voidaan jakaa: o fyysiseen kiusaamiseen; lyöminen, potkiminen, nipistely, repiminen, estely o henkiseen kiusaamiseen; haukkuminen, nimittely, selän takana puhuminen o sanalliseen kiusaamiseen; poissulkeminen ja sillä uhkailu Pienten lasten kiusaamiseen on tärkeä puuttua, mutta toiminnan pääpainon pitää olla kiusaamisen ehkäisyssä ja toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. o Kiusaamisen ehkäisyn keinot: o tapa ja moraalikasvatus-aikuisen esimerkki Mitä tarkoittaa meidän ryhmässä: o kasvatuskumppanuus-vanhempien rooli korostuu-yhteiset arvot vanhempien ja henkilökunnan välillä Millaiset asiat otetaan ennakoivasti puheeksi vanhempien kanssa: o lasten osallisuuden vahvistaminen-lupa kertoa pienistäkin mieltä painavista asioista Miten vahvistamme toiminnan rakenteissa lapsen kuuntelemisen: 41

42 o aikuisen sitoutuminen lapsiryhmään- negatiivisen vuorovaikutuskehän katkaisu, lasten leikin ohjaaminen, osallistuminen ja havainnointi, vertaissuhteiden tukeminen, siirtymävaiheiden turvaaminen Mitä ohjauksellisia ja opetuksellisia menetelmiä ja keinoja on negatiivisen vuorovaikutuskehän ennaltaehkäisemiseksi: o vertaissuhteiden tukeminen;lapsen yksilöllisyyden ja temperamentin huomioiminen,työ lasten keskinäisten positiivisten suhteiden kehittymiseksi Miten tuemme vertaisuhteita: o sosiaalisten taitojen tukeminen; mallista oppiminen, ongelmanratkaisutaidot, itsehillintä Miten teemme: o aggression hallinnan tukeminen ;tunteiden säätelyn harjoittaminen, aggressiivisen käyttäytymisen kieltäminen(selkeät ja johdonmukaiset rajat niin kotona kuin päivähoidossakin) Miten teemme: 42

43 Kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista on vaikea tarkkaan ohjeistaa ulkopuolelta. Päivähoitopaikan pitää itse ratkaista, millaiset keinot sillä hetkellä juuri sen lapsiryhmän kanssa ovat tehokkaimpia. Jokaisen yksikön tulisikin laatia kiusaamiseen puuttumisen ja sen ehkäisyn suunnitelman osana yksikön vasua. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman sisältö: mitä laki ja valtakunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma sanovat lapsen oikeudesta turvalliseen päivähoitoon päivähoidon arvot ja näkemys siitä, mitä kiusaaminen on kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen kiusaamiseen puuttumisen keinot ja seuranta kiusaamisen ehkäisyn keinot yhteistyö vanhempien kanssa dokumentointi ja suunnitelman arviointi suunnitelman päivittäminen ja siitä tiedottaminen 43

44 4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus: o Fyysiset tekijät: rakennetut tilat sisällä ja ulkona, lähiympäristö, toimintaan innostavat materiaalit ja välineet (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen, tutkiminen). o Sosiaaliset tekijät: ryhmän ilmapiiri, vertaissuhteiden toimivuus, sosiaalisten suhteiden kokonaisuus. o Psyykkiset tekijät: kasvattajan ja lapsen välinen suhde: sitoutuminen ja herkkyys lapsen tunteille ja tarpeille, lapsen aloitteiden huomioiminen, aktiivinen läsnäolo => emotionaalinen turvallisuus, lapsen hyvinvointi, oppimisen ilo. Ympäristön muuntuvuus: o Kasvattaja muokkaa ympäristöä lasten tarpeiden ja ajankohtaisten kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Jatkuva arviointi: o Kasvattajat havainnoivat ja arvioivat jatkuvasti ympäristön tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. Lapset osallistuvat leikkiympäristön suunnitteluun. Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikki- ja toimintaympäristön suunnittelun lähtökohtana: o Kasvattaja huolehtii, että leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaisu ja kokeminen ja tutkiminen mahdollistuvat. o Välineitä ja materiaaleja on tarjolla lapsiryhmän tarpeita vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa, lähiympäristö on käytössä. Turvallisuus: o Kasvattaja huolehtii ympäristön emotionaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta (vrt. turvallisuussuunnitelma). Kasvattaja huolehtii pienryhmätoiminnan mahdollistumisesta. Kasvattaja huolehtii ympäristön esteettisyydestä ja viihtyvyydestä erityisesti lasten näkökulmasta. 44

45 4.4. Varhainen puuttuminen -kun huoli herää Kasvattaja: o Toimii aloitteellisesti, jotta lapsen vanhempien kanssa suunnitellaan tarvittavia tukitoimia lapsen kehityksen tueksi. o Kartoittaa tuen tarpeen, seuraa ja arvioi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. o Kirjaa havaintoja lapsen kehitykseen liittyen (lapsihavainnointi). o Vastaa moniammatillisella työotteella kasvun ja oppimisen tuen tarjoamisesta erityislastentarhanopettajan tuella kuntoutussuunnitelman mukaisesti. o Rakentaa oppimisympäristön, joka tukee lapsen kehitystä. 45

46 PROSESSIKUVAUS LAPSEN KEHITYKSEEN LIITTYEN HUOLEN HERÄÄMISESTÄ JA TUEN TARJOAMISESTA Huoli havaitaan havannointi havaintojen kirjaaminen kasvattajan tai vanhemman yhteydenotto kiertävään erityislastentarhaopettajaan (kelto) mahdollinen Keskustelu lapsen vanhempien kanssa vanhemmat ja kasvattajat yhdessä suunnittelevat tukitoimia tarvittaessa kelto mukana jatkosuunnitelmasta tai toimenpiteistä sopiminen jatkosuunnitelman kirjaaminen Yhteys muihin yhteystyötahoihin esim. lastenneuvola perheneuvola psykologi puhe-, toiminta-, fysioterapeutti perhetyö sosiaalityöntekijä erikoissairaanhoito Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat, päivähoito ja kelto yhdessä Kasvattajien ja vanhempien yhdessä sopimat käytännön tukitoimet Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat päivähoito, kelto ja muut yhteistyötahot yhdessä Tuki lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimisen suunnitelman mukaisesti säännöllinen seuranta ja arviointi Huoli lievenee tai poistuu Tiedonsiirto uuteen hoitopaikkaan ja esiopetukseen & Tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen vanhempien kanssa sovittavalla tavalla 46

47 5. Osallistuva vanhempi 5.1. Kasvatuskumppanuus Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. Kotikäyntilomake on päivähoidon aloituskeskustelun pohja. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. Koontilomake kotikäynneistä Pienten lasten perushoitolomake (päiväkodit). Annetaan perheille koti/ tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille ja käydään yhdessä läpi. Perhepäivähoidossa hoitosopimus annetaan perheille koti/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Lapsen havainnointilomake perhepäivähoidossa on hoitajan työväline, sitä ei jaeta perheille. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tapoja toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunne-elämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset. 47

48 5.2 Tehostettu kasvatuskumppanuus¹ Tehostettu kasvatuskumppanuus tarkoittaa intensiivisempää 1) kuulemisen, 2) kunnioituksen ja 3) luottamuksen periaatteisiin sitoutuvaa dialogista yhteistyötä kodin ja päivähoidon välillä. Tehostetun kasvatuskumppanuuden avulla tuen toteuttaminen jaetaan yksilöidysti ja tarkennetusti yhteiseen lähiaikuisten/kasvattajien väliseen kasvatustoimintaan ja jäsennetään toiminnan ja oppimisympäristön rakenteisiin. Työntekijälle tehostettu kasvatuskumppanuus tarkoittaa rohkeutta rinnalla kulkemiseen ja vanhempien/huoltajien tukemiseen ei huolta lisäten vaan toivon näkökulmaa mukaan tuoden. Se on sitoutumista vanhempien ja mahdollisesti kelton kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi tutkiviin ja hoitaviin tahoihin. Arjen käytäntöihin tehtävät suunnitelmat: Kuuntelemisen ja kuulemisen periaatteen toteutumiseksi: Tuonti- ja hakutilanteiden suunnitteleminen. Miten mahdollistat rauhallisen yhteisen keskusteluhetken päivittäin? Vasu-keskustelun varaaminen. Pohdittavaksi kelton konsultaatio ja/tai mukanaolo vasukeskustelussa ja/tai lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitteleminen ja kirjaaminen ja käytännöistä tiedottaminen perheelle ennen kokoontumista. (Kts liitteet) Arvostavan ja hyväksyvän asenteen ja toisen kunnioituksen periaatteen toteutumiseksi: Tehostettu kasvatuskumppanuus käynnistyy aina mahdollisuuksien mukaan kotikäynnillä kelton kanssa lapsen kotona. Avoimuus, myönteisyys, rehellisyys ja ratkaisukeskeinen puhe rakentavat yhteistyön pohjan. Sovi kelton kanssa, kuinka kirjataan ja kootaan lasta koskevat tärkeimmät hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tarpeet sekä mitä ja miten tiedotetaan varhaiskasvatuksen käytännöistä kuten tuen järjestämisen käytännöistä. Luottamuksen periaatteen toteutumiseksi: Tärkeää muistaa, että vanhemmat voivat rakentaa luottamuksen päivähoidon henkilöstöön yksittäisenkin työntekijän ja lapsen välisen suhteen onnistumisesta. Mietittäväksi: Miten kerrot kuulumiset? Miten mahdollistat vanhempien osallisuuden lapsensa arkeen? Luvan kysyminen puhua lapsen asioista esimerkiksi esimiehelle tai keltolle rakentaa pysyvää luottamusta. 48

49 Kallion varhaiskasvatuspalveluissa monialaisessa yhteistyössä käytetään Suostumuslomaketta. Esimerkiksi neuvolan, varhaiskasvatuksen/esiopetuksen väliselle yhteistyölle pyydetään aina vanhempien lupa. Moniammatillisen yhteistyön osalta käytössä on Lenemallinnuksen mukainen yhteistyö/lomakkeet, joka on hyvä keino varhaiseen tukeen sekä yhteistyöhön neuvolan sekä erityistyöntekijöiden kanssa. (Kts. liitteet lomakkeet) 49

50 5.3. Tehostetun kasvatuskumppanuuden käytännöt¹ Päivähoidon aloituksessa Tutustuminen lapseen lapsen kotona (usein parityönä/ mahdollisuuksien mukaan kelton kanssa). Toteutus: Perheen ja lapsen tutustuminen päivähoitopaikkaan ja omahoitajaan/henkilöstöön Toteutus: Yhteisistä aloituskäytännöistä ym. sopiminen Toteutus: Päivähoidon toimintaan tutustuttaminen ja alustava yhteisestä ympäristön rakenteista sopiminen (perushoito käytännöt, lapsen/lasten käyttäytymisen ohjaaminen) Toteutus: Vasun/ Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelman kirjaamisen aikatauluista sopiminen Toteutus: Moniammatillisesta yhteistyöstä keskusteleminen ja sopiminen (Lomakkeet) Toteutus: Päivittäisissä kasvatus keskusteluissa Kumppanuus joko syvenee ja mahdollistuu tai estyy (Kanninen&Sigfrids) Yhteinen ymmärrys lapsesta ja lapsen tarpeista, johon tarvitaan jaettuja tulkintoja ja päätöksentekoa eli dialogia päivittäin. Toteutus: 50

51 Vanhemmille mahdollistetaan kokemus, että he ovat osallisena lapsensa päivähoitoa, esiopetusta koskevissa asioissa, sisällöissä ja päätöksissä >rauhallisen keskusteluhetken järjestämisen/ tiedottamisen merkitys korostuu, myös käytännöt, mm. miten arjen toiminnasta tiedotetaan Toteutus: Huolehditaan, että keskustelut eivät saa keskittyä erilaisiin ongelmatilanteisiin. Tiimin on yhdessä aktiivisesti ja säännöllisesti ja kriittisesti mietittävä kumppanuuskulttuurinsa tilaa ja tapoja, miten perheille puhutaan ja mm. ilmaistaan päivittäisiä sattumuksia ja tapahtumia. Tärkeää on miettiä, miten kiireen tuntu eliminoidaan. Toteutus: Tiimissä mietitään kuinka lasten toiminnan jäljen jälkien näkyminen mahdollistetaan oppimisympäristössä esim. leikkien/ rakentelujen/askartelujen esille jättämisellä/laittamisella> mahdollistavat keskustelun tuonti/hakutilanteissa lapsen ja työntekijän/vanhemman välillä lapsen päivästä, varmistaa vanhemmalle, lapselle kokemuksen ryhmään kuulumisesta ja osallisuudesta. Toteutus: Tavoitellaan vanhemman uteliaisuuden herättämistä erilaisin toiminnallisin keinoin kuten lapsen päiväkotiin saattamisen tavoin (vanhemmat riisuvat ja tuovat osastolle), päiväjärjestyskuvaston aktiivinen ja näkyvä käyttö. Muuta huomioitavaa Toteutus: Sovitaan kirjaamisen tavoista esimerkiksi viikon päätteeksi viikon kuulumiset reissuvihkoon/ kotoa viikonlopun kuulumiset päivähoitoon Toteutus: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/kuntoutussuunnitelman/esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisessa: Keskustelujen, havainnoinnin ja arvioinnin (moniammatillinen verkosto tarvittaessa mukana) jälkeen sovitaan palaveri Suunnitelma tehdään sopivan ajan kuluttua hoidon aloituksesta viimeistään 3kk hoidon aloittamisesta 51

52 Suunnitelma varmistaa lapsen yksilöllisyyden, tarpeiden, vahvuuksien ja tuen alueen/alueiden varhaisen ja ennakoivan huomioinnin ja toteuttamisen sekä tuen ja kehityksen seurannan Kirjataan ja dokumentoidaan sopimukset kasvatuksesta ja käytännöistä sekä kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki ja seuranta (kuntoutussuunnitelman sisältöalueet) Aina tarvittaessa kirjataan erillinen Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma, esiopetuksessa pedagoginen arvio/ Esiopetuksen tehostetun tuen oppimissuunnitelma tai pedagoginen selvitys> erityisopetus päätös / HOJKS. 52

53 6. Kuntouttava päivähoito¹ 6.1 Kuntouttavat elementit päivähoidossa¹ Riittävän varhaisella tuella pyritään ehkäisemään tuen tarpeen kasautumista, sekä vahvistamaan lapsen oppimisvalmiuksia. Yleisen tuen alueella kasvattajan pedagoginen perusosaaminen ja sensitiivisyys, vanhempien ja kasvattajan välinen kasvatuskumppanuus sekä toimintaympäristön muokkaaminen tarkoituksenmukaiseksi, on perusta lapsen kasvun tuelle. Varhaiskasvatuspalveluissa tämä toteutetaan esimiesten ja henkilöstön vahvalla ja hyvällä yhteistyöllä ja yhteisellä suunnittelulla. Tehostettu ja erityinen tuki toteutetaan vanhempien ja moniammatillisen yhteistyöverkon (esim.neuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti, perheneuvola, lastentuojelun sosiaalityö) tuella lapsen taritseman tuen määrästä riippuen. Lapsiryhmässä voi lisäksi työskennellä ryhmän erityisavustaja ja tarvittaessa henkilökohtainen avustaja. Konsultoivan erityislastentarhanopettajan erityisosaamista kohdennetaan eniten vaativille osa-alueille, joita ovat tehostettu ja erityinen tuki. Kts 2.2 Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen portaittainen tuki, varhaiskasvatus Tehostetun ja erityisen tuen periaatteita ohjaavia asiakirjoja: PPKY Kallio Varhaiserityiskasvatuksen selvitys sekä Monikulttuurinen varhaiskasvatus- Suomi toisena kielenä opas Perhekeskus-mallin mukaiset yhteistyökäytänteet eri toimijoiden välillä tukevat varhaista tuen tarpeiden huomioimista, puuttumista ja seurantaa kuten lastenneuvolan ikäkausitarkastukset. ( Lene- ja muut tiedonsiirtokäytännöt). 6.2 Kolmiportainen tuki esiopetuksessa¹ Opetusministeriön erityisopetusstrategian mukaisesti jokaisella esioppilaalla on yhdenvertainen oikeus tukeen, joka perustuu pedagogiseen arviointiin ja toteutetaan Kallion varhaiskasvatuspalveluissa kolmiportaisesti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tavoin. 53

54 Varhaiskasvatuspalveluiden esiopetuksen erityisopetuksessa toteutetaan inklusiivista lähiopetusperiaatetta, joka tarkoittaa tuen tuomista lapsen ryhmään eli yhteisön mukautumista yksilöllisiin tarpeisiin. Inkluusiossa pedagogisilla ratkaisuilla, toteutettavilla menetelmillä kuten AAC-menetelmillä (puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät) ja riittävillä tukitoimilla taataan osallistuminen ja mahdollisuus oppimiseen lapsen ryhmässä lapsen yksilöllisellä tasolla. Tuki voidaan järjestää myös integraation periaatteiden mukaisena, joissa ratkaisuissa erityisen tuen tarpeessa olevat lapset saavat kasvatusta ja opetusta yhdessä muiden lasten kanssa niin suurelta osin kuin mahdollista yleisten varhaiskasvatuspalveluiden ryhmien oppimisympäristössä ja niihin sulautettuna. Kallion alueen yhteiseen ja kuntakohtaiseen esiopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu, miten yleinen, tehostettu ja erityinen tuki toteutetaan esiopetuksessa. (Kts.7. Moniammatillinen yhteistyö, käytössä olevat lomakkeet). Kts Lapsen kasvun kehityksen ja oppimisen portaittainen tuki, esiopetus Kts. Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 (uusiutuu 2016) 6.3 Portaittaisen tuen rakentuminen arjen käytäntöihin¹ o Kolmiportaisen tuen rakentaminen ryhmävasuun: o Kolmiportainen tuki rakentuu lapsen arjen sisälle hoidon,kasvatuksen, ohjauksen ja opetuksen käytäntöinä. o Kolmiportaisen tuen liittämisestä yksikön vasuun,ryhmän vasuun ja arjen käytäntöihin vastaa lastentarhanopettaja päiväkodinjohtajan tuella ja perhepäivähoitaja perhepäivähoidonohjaajan tuella. Suunnitteluun mukaan tarvittaessa konsultoivat keltot. o Keskeistä kolmiportaisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat laadukkaat ja hyvät varhaiskasvatuksen yleisen tuen käytännöt, kuten hyvin suunnitellut pienryhmätoiminnot perushoidon eri tilanteisiin. o Kolmiportaisen tuen toteuttamisen tehtävät: o Suunnittelussa huomioitavat asiat: Lapset puheeksi toimintatavan periaatteiden mukaisesti huomioidaan vanhempien/huoltajan näkemys ja kokemuksellinen tieto lapsen tilanteesta ja 54

55 o Tämän jälkeen: tarpeista. Kokemuksellisen tiedon merkitys on ensiarvoisen tärkeää huomioida, kerätä ja sitoa yhteisen toimijuuden lähtökohdaksi. Toimijoiden keskeiset tehtäväalueet nimetään toimijoiden yhteiseksi tiedoksi eli saatetaan kasvun tuen yhteisöt vuoropuheluun keskenään mm: puheterapia, toimintaterapia, neuvola, sosiaali-ja perhetyö. Kirjataan kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki lapsen kehitysympäristöt huomioiden: Yleisen tuen alueella lapsen vasu, esiopetuksessa lapsen oppimissuunnitelma, tehostun ja erityisen tuen alueilla Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma eli Kuntoutussuunnitelma, esiopetuksessa tehostetun tuen oppimissuunnitelma ja varhennetun ja/tai pidennetyn oppivelvollisuuden tilanteissa Hojks. Tuen suunnitelmaan kirjataan sopimukset seurannasta ja arvioinnista sekä aikataulusta. Ryhmän pedagogiikasta vastaava lastentarhanopettaja huolehtii asiakirjan kirjaamisesta ja tuen sitouttamisesta päivähoidon käytäntöihin ja arkeen tarvittaessa kelton tuella ja konsultaatiolla. Vastaava lastentarhanopettaja ohjaa myös mahdollisen ryhmän erityisavustajan toimintaa lapsen tuen tarpeiden huomioinnissa ja toteuttamisessa.( Avustajan pedagoginen kansio ) Varhaisen ja yleisen tuen muistilista: Päivähoidon päivittäiset tilanteet ja niihin liittyvät työkäytänteet Lapsen varhainen tukeminen edellyttää ensi sijassa kasvattajayhteisön reflektoivaa työotetta ja oman toiminnan tarkastelua lapsen tarpeiden näkökulmasta. Kasvattajayhteisön työkäytänteitä ja totuttuja tapoja tulisi aika ajoin tarkastella yhdessä ja arvioida kriittisesti, sillä perheiden tilanteiden ja odotusten muuttuessa myös toiminnalta odotetaan muutosta. Moniammatillinen kasvattajayhteisö tarvitsee myös yhteisen ymmärryksen rakentamista keskusteluin, päämääriä ja arvoja tarkastellen. Yksi tapa lähestyä oman toiminnan arviointia on tarkastella päivähoidon päivittäisiä tilanteita ja niihin liittyviä työkäytänteitä lapsen tuen näkökulmasta tilanne kerrallaan. 55

56 Lapsen tulo päivähoitoon Vastaanottaminen (lapsi / vanhemmat): o Onko sovitut käytännöt? o Millainen kokemus halutaan lapselle saapumisesta antaa? o Mitä vanhemmille halutaan vastaanottamistilanteessa viestittää? o Miten tiedonkulku vastaanottamisesta eteenpäin on varmistettu? o Miten aikaisin aamulla aloittavien vastaanottaminen / aamutoiminta on järjestetty? o Miten huomioitu lapset, jotka tulevat päivän eri aikoina? o Lapsen tukeminen jo aloitettuun toimintaan liittymisessä Lasten keskinäinen toiminta o Kuinka paljon päivän mittaan lasten keskinäistä toimintaa, tilanteet? o Miten lasten keskinäisiä tilanteita havainnoidaan? o Tehdäänkö systemaattista dokumentointia? o Miten aikuinen seuraa/ osallistuu lasten keskinäiseen toimintaan? o Onko kasvattajayhteisössä sovitut puuttumisrajat? o Miten varmistetaan, että dominoiva lapsi ei ohjaa aina toimintaa (esim. välttämiskäyttäytymistä ruokkii se, että lapsi saa aina valita mieleisensä toiminnan, eikä 'joudu' tekemään mitään itselleen epävarmaa)? o Miten varmistetaan aran lapsen mahdollisuus vaikuttaa toimintaan? Aikuisen ohjaama toiminta o Kuinka suunnitelmallista erilaisten lasten tarpeet huomioiden? o Tunnistetaanko lapsen suhtautuminen auktoriteettiin? o Keskustellaanko kasvattajayhteisössä aikuisen ohjaamasta toiminnasta? o Miten dokumentoidaan? Perushoitotilanteet: Varhaiskasvatuksen runkona perushoitotilanteet: o Kuka milloinkin vastaa lapsen perushoitotilanteista? (Sopimukset vähentävät kasautumisia ja varmistavat, että aikuinen on paikalla.) o Onko kasvattajayhteisössä kaikilla tiedossa/keskusteltu perushoitotilanteiden tavoitteista? o Onko perushoitotilanteiden toteuttamisen tapoja tarkasteltu ja arvioitu yhteisesti? Auttamisen määrä, hoputtaminen tms. jne o Millaisia lasten tuen tarpeita perushoitolanteissa useimmin kohdataan? Yksilöllisesti tukien, kaikki yhdessä, millaisin keinoin? 56

57 o Mitkä ovat tavallisimpia ongelmatilanteita perushoitotilanteissa? Miten reagoimme ja toimimme johdonmukaisesti? o Liittyykö perushoitotilanteisiin viime kaudelta muistiin jääneitä hankaluuksia, joita voitaisiin käytännön järjestelyillä poistaa? Mitä? Miten ja mitä se edellyttäisi? MUISTA KUVAOHJAUKSEN MAHDOLLISUUDET LAPSEN MUISTIN TUKEMISEKSI JA LAPSEN PÄIVÄKOTIPÄIVÄN KULUN JÄSENTYMISEKSI (mm.päiväjärjestyskuvat) Lapsen lähtö päivähoidosta o Miten tietoa ja kokemuksia siirretään kotiin? o Miten päivän tilanteita kuvataan vanhemmille? o Onko sovittu yhdessä kasvattajayhteisön ja vanhempien kanssa siitä, millaisia käytäntöjä noudatetaan kun lasta tullaan noutamaan (esim. kuka pukee, kuka puuttuu mahdollisiin vastaan hangotteluihin jne.) Kolmiportaisen tuen toteuttamisessa huomioitavaa: lapsi 1) Lapsen terveys, vastaanottavuus ja vireystilan huomiointi: 2) Lapsiryhmän ja lapsen kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset vahvuudet: 57

58 3) Toiminnallisessa oppimisympäristössä tarvittavat muutokset: 4) Toiminnallisuus, konkretia, välineet ja menetelmät: (mm.yksilöllistäminen, pienryhmien muodostaminen,kuvat, tukiviittomet, Hoivaava vuorovaikutusleikki, Askeleittain-menetelmä, Kili-kielen ja liikunnan harjoitusohjelma) 5) Oppimisen eteneminen sysäyksittäin, taitojen harjoitteleminen: 58

59 6) Opetuksellisen aineiston muokattavuus, joustaminen: 7) Orastavien taitojen tukeminen. Miten huomioimme? Yksitäisen oppimistilanteen toteuttaminen siten, että lapset harjoittelevat kullekin tärkeää kehityksen osa-aluetta: 8) Lapsen idean kuuleminen ja toiminnan käynnistäminen sen pohjalta, lapsiryhmään sitoen. Miten huomioimme: 59

60 6.4 Menetelmät kolmiportaisen tuen toteutuksessa¹ ERITYINEN TUKI Menetelmät YLEINEN TUKI Interventiot AAC-menetelmät: kuvat, tukiviittomet, tietokoneavusteinen tuki Yleiset pedagogiset menetelmät Erityispedagogiset ohjelmat: Hoivaava vuorovaikutusleikki Askeleittain Kili Kuttu Muksuoppi Eskarin arki Yksilöity tuki (KS): toimintasisältöjen yksilöllistäminen ryhmän erityisavustajan tuki esiopetuksen oppilashuolto Pedagogiset menetelmät: mm. oppimisympäristön laatu, leikki, moniaistiset toiminnat Pedagoginen sensitiivisyys: lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus Toistuvat toiminnat: perusarki ja käytännöt Lähteet: Suhonen E., Alijoki A., Nislin M., Varhaiserityiskasvatuksen laatu erityisryhmissä-tutkimus , Hki yliopisto OKL, Tutkimusartikkelissa Tiedelehti JECER 2013 Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki, selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta OPH 2014;2 Portaittainen tuki- toimijan muistilista: Yleinen tuki o Pienryhmätoiminta ja kehityksen osa-alueiden tukeminen o Kuntouttavien elementtien, kuten struktuurin tarkistaminen (oppimisympäristöjäsennys, esillä olevat materiaalit) selkeät alueet eri toiminnoille häiriötekijöiden huomiointi ja ennakointi kuvamerkit tavaroiden paikoille selkeät ja yhdessä sovitut säännöt ryhmässä kuvaohjaus esimerkiksi päiväjärjestyskuvat o Hyvä ja kiireetön vuorovaikutus ja yhteistyö o Ympäristön mukauttaminen (fyysisen-, psyykkisen-,sosiaalisen ikätasokehityksen mukainen ympäristö) o Kasvatustoiminnan mukauttaminen (toiminnan sisältöjen ja muotojen arviointi ja mukauttaminen kehitystason mukaan) o Tarvittavien havainnointi- ja seurantalomakkeiden käyttö kts. Liitteet o Perustaitojen vahvistaminen ja harjaannuttaminen 60

61 o Lapsen itsetunnon ja onnistumisten kokemusten vahvistaminen o Varhaiskasvatuksen moniammatillisen osaamisen ja konsultaation vahvistaminen o Tiedonsiirto lapsen siirtyessä esimerkiksi uuteen ryhmään tai kouluun Tehostettu tuki= tukea lapsen kehityksellisten vahvuuksien kautta suunnitellusti, yksilöidysti ja intensiivisemmin o Tehostetun kasvatuskumppanuuden avulla luodaan yhteistyökäytänteet varhaiskasvatuksen arkeen kodissa ja päivähoidossa, mikä tarkoittaa lapsen kasvun ja kehityksen tarpeiden säännöllisempää kartoittamista o Tuen suunnitteleminen ( lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittava suunnitelma) o Oppimisen tukeminen ja tukitoimien käytäntöönpano lapsen kokonaiskehitystä tukevasti vanhempien ja mahdollisen moniammatillisen osaamisverkoston kanssa ( lasta tutkivat ja hoitavat tahot) Käytännössä oppimisen tukeminen voi olla mm. seuraavaa: kahdenkeskiset keskustelut lapsen kanssa (esim. perushoidon vuorovaikutustilanteet) kasvattaja/lapsen avustajan antama yksilöllinen tuki ja ohjaus lapselle tukilapsen apu päivittäisissä toiminnoissa tilanteiden ja tehtävien selkeä määrittely lapsen kanssa toimintaohjeiden pilkkominen lisätty mallintaminen, lapselle näytetään ja konkretisoidaan asiat tuettu leikki, aikuinen opastaa lapsen leikin alkuun ja auttaa lasta pysymään leikissä (leikkikartta ja kuvitetut leikin ohjeet) säännöllinen ja tilanteenmukainen palaute, kehu ja kannustus erityispedagogisen ohjelman sitominen toimintasisältöjen ohjelmaan, kuten Hoivaava vuorovaikutusleikki, Kili -kielen ja liikunnan erityisohjelma, Askeleittainohjelma o Säännöllinen lapsen kehityksen seuranta ja havaintojen kirjaaminen o Kelton konsultaatio tiimissä ja lapsikohtaisesti tarvittaessa o Tiedonsiirto lapsen siirtyessä uuteen ryhmään tai kouluun (Tiedonsiirtokäytännöt) Erityinen tuki = tukea suunnitellusti ja pitkäjänteisesti yksilöllisen kasvun, kehityksen, oppimisen suunnitelman mukaan o Erityisen tuen alueella korostuu vahva kasvatusyhteistyö huoltajien kanssa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden suunnittelemiseksi toteutumiseksi. 61

62 o Lisäksi yhteistyö muiden lasta tutkineiden ja hoitavien tahojen kanssa o Lapselle laaditaan Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma tai Hojks, johon määritellään mm. oppimisympäristön jäsennyksen ja hoivasta huolehtimisen tarpeet, käytettävät menetelmät ja materiaalit,tulkitsemisapu, erityisavustajan tarve ja ohjauksen pedagogiikka sekä lapsen ohjauksessa huomioitavat yksilöidyt lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet o Varhennetun tai pidennetyn oppioikeuden päätöksellä esiopetuksessa olevan esioppilaan opetusjärjestelyt toteutetaan kuntakohtaisin tavoin ja järjestelyin. (Esiopetuksen ops/varhaiserityiskasvatus/kelton konsultaatio) Kuntoutussuunnitelma: Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevalle lapselle kirjoitetaan vasun liitteeksi aina erillinen yksilöllinen Lapsen kasvun, kehityksen, ja oppimisen tuen suunnitelma yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa (Päivähoitolaki L36/1973, 7a ). Tarvittaessa mukana on esimerkiksi puheterapeutti, toimintaterapeutti, lastensuojelun perhetyö, tutkivan tahon edustaja. Kuntoutussuunnitelman sisältöalueet: 1. päivittäiset toiminnat - vrk-rytmin omaksuminen - ruokailu - pukeutuminen - peseytyminen, wc-toiminnat ja siisteyskasvatuksen omaksuminen - omista tavaroista huolehtiminen 2. lapsen fyysinen olemus ja terveyden tila - lapsen ulkoinen olemus -lapsen koko vrt. kalenteri-ikään - keskosuus - pitkäaikaissairaus 3. minä-käsitys -kehonkaava - itsensä tiedostaminen ja itsetunto - itsevarmuus ja vastuuntunto - omatoimisuus - luonteenpiirteet - tunteiden ilmaiseminen pelot 4. sosiaaliset taidot - erotilanteet - ryhmätilanteet - suhtautuminen aikuisiin, lapsiin ja materiaaliin - sääntöjen noudattaminen, ohjeen mukaan toimiminen 5. leikki ja ilmaisutaidot - leikki yksin, toisen lasten kanssa, aikuisen kanssa - millaiset leikit lasta kiinnostavat, eivät kiinnosta - mielikuvitus - kuvallinen, sanallinen, musiikillinen ilmaisu 6. motoriikka ja kädentaidot - karkeamotoriikka -hienomotoriikka, kätisyys 7. kieli, puhe, kommunikointi - sana- ja käsitevarasto -puheen selkeys puheen 62

63 ymmärtäminen - puheen tuottaminen vuorovaikutustaidot 8. havaintotoiminnot - näön pohjalta työskentely / näkömuisti - kuullun pohjalta työskentely / kuulomuisti - silmän-käden yhteistyö - haju-, maku-, tuntohavainnot 9. matemaattiset valmiudet - luokittaminen -vertaaminen - rakentelu - ajalliset käsitteet - avaruudelliset käsitteet lukukäsitteet Lastentarhanopettaja/Kolmiportaisen tuen suunnittelu ja toteutus: Pedagogisesta suunnittelusta ja toiminnan ohjaamisesta vastaa lastentarhanopettaja joka huolehtii: 1. Pedagogisessa ohjaamisessa käytettävien menetelmien ja tapojen kokoamisesta päiväkodin/ryhmän vasuun Sisätilojen sekä perushoidollisten toimintojen jäsennys/säännöt, oppimisympäristö materiaalivalintoineen kolmiportainen tuki huomioiden Pihatoiminta/säännöt tavoitteineen kolmiportainen tuki huomioiden 2. Ohjauksellisesta pedagogiikasta sisällä ja ulkona Niin, että tuki rakentuu lapselle yhtenäisenä jatkumona (mm. osastojen välinen sekä sijaishoitaminen) 3. Lapsiryhmäsi sekä yksilöllisestä kasvatuksen ja opettamisen pedagogiikasta ja perusteista: Taustalla tietoisuus ja sopimukset käytännön ratkaisuja perustelevasta ohjaavasta teoriasta tai menetelmistä, joihin kaikilla mahdollisuus perehtyä (tiimit/ tiimikansio, kelton mukanaolo tiimissä aina tarvittaessa) Lastenhoitaja/Kolmiportaisen tuen toteutus Vastaavana pienryhmätoiminnan ohjaajana toimivana lastenhoitajana huolehdit: 1. Kolmiportaisen tuen käytäntöjen sitomisesta pienryhmäsi toimintaan 2. Fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisen tekijöiden huomioinnista 3. Toimimisesta tiimin vastuullisena jäsenenä mm. Kolmiportaisen tuen suunnittelussa 63

64 Ryhmän erityisavustajat, avustaja/kolmiportaisen tuen toteutus 1. Toimit sitoutuneesti ja vastuullisesti sovittujen tukikäytäntöjen sitomisesta lasten hoivan, kasvatuksen ja ohjauksen tilanteisiin 2. Otat aktiivisesti ja itsenäisesti selvää yhteisistä toimintaa ohjaavista työtavoista ja perusteista, ja toimit yhteisten toimintatapojen kehittäjänä ja arvioijana 3. Kannattelet osaltasi työyhteisön myönteistä ja innostavaa vuorovaikutusta ja hyvinvointia Perhepäivähoito/perhepäivähoitaja/ Kolmiportaisen tuen toteutus: Perhepäivähoitajana huolehdit: 1. Lapsihavainnoinnista ja havaintojen kirjaamisesta (havainnointilomakkeet) 2. Tilanteessa, kun huoli lapsesta herää perhepäivähoitajana, keskustelet vanhempien ja oman ohjaajan kanssa 3. Yhteisistä toimintatavoista ja menetelmistä; sopiminen/sopimusten kirjaaminen vanhempien ja ohjaajan kanssa (Kolmiportaisen tuen yleiset pedagogiset menetelmät, lapsenvasu/ryhmänvasu) 4. Sitoutuminen ohjaamisessa käytettävien menetelmien käyttöönottamiseen arjessa (ohjauksellinen pedagogiikka sisällä ja ulkona) 5. Tarvittaessa kelton konsultointi/käynti hoitajan luona/arviointi 6. Kelton arvioinnin pohjalta tarvittaessa lapsen kuntoutussuunnitelman laatiminen yhdessä vanhempien, kelton ja ohjaajan kanssa (lapsen oppimisympäristön jäsennyksen ja hoivasta huolehtimisen tarpeet, käytettävät menetelmät ja materiaalit,tulkitsemisapu, ohjauksen pedagogiikka sekä lapsen ohjauksessa huomioitavat yksilöidyt lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet) 7. Oppimisen tukeminen ja tukitoimien käytäntöönpano lapsen kokonaiskehitystä tukevasti vanhempien ja mahdollisen moniammatillisen osaamisverkoston kanssa ( lasta tutkivat ja hoitavat tahot) 8. Säännöllinen lapsen kehityksen seuranta ja havaintojen kirjaaminen 9. Tiedonsiirto lapsen siirtyessä esimerkiksi uuteen ryhmään tai kouluun 64

65 7. Moniammatillinen yhteistyö¹ 7.1 Verkostomainen perhekeskus¹ Perhekeskuksen visio (täydentyvä) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään vahvistamalla vanhemmuutta ja asiakkaan osallisuutta. Monitoimijainen perhekeksus tarjoaa kohdennettuja ja vaikuttavia palveluja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Arvot Osallisuus Voimavaralähtöisyys Luottamus Ihmisarvon kunnioittaminen Vastuullisuus Tavoitteet Lapset ja perheet saavat tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja perheen elämänkokonaisuuden huomioon ottaen. Toiminnassa korostuu perheen osallisuus ja voimavaralähtöisyys. Työntekijä tuntee moniammatillisen verkoston toiminnan ja oman tehtävänsä osana sitä. Työntekijä sitoutuu yhdessä sovittuihin käytäntöihin ja auttaa perhettä löytämään tarvitsemansa palvelut. Palveluprosessit ovat toiminnallinen kokonaisuus, joka muotoutuu lapsen ja perheen tarpeiden mukaan, parantaa hyvinvointia ja kustannustehokkuutta. Kallio vastaa palvelujen järjestämisestä yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen toiminnan yhteensovittamista tukee toimialat ylittävä johtaminen, johon kuuluu asiakastarpeiden ja toiminnan arvioiminen sekä suunnitteleminen ja päätösesitysten/päätöksen tekeminen. Toimintaa ohjaavat periaatteet, jotka on avattu henkilökunnan kanssa Tartutaan rohkeasti hetkeen, kohdataan kunnioittaen ja kuunnellen o Tartun niihin asioihin, jotka ovat siinä hetkessä esillä 65

66 o Järjestän riittävästi aikaa kuuntelulle, keskustelulle ja läsnäololle > palvelut ovat ihmissuhteita o Olen aidosti kiinnostunut lapsesta ja vanhemmista o En esiinny ylivertaisena asiantuntijana, asiakas on oman asiansa asiantuntija o Hyväksyn erilaisia arvoja ja toimintatapoja o En tee liian nopeita tulkintoja, olen valmis muuttamaan käsitystäni o Luotan epäilyksiini o Viivytän oman kannan lukkoon lyömistä > En tee päätöksiä etukäteen o Otan tosissani asiakkaan kokemuksen; se on hänelle todellinen 2. Toimitaan ennakoivasti, puututaan varhain, tuetaan perheen tarpeita lähtien o Miten toimin ennakoivasti? o Teen hyvin perustyöni se on jo sinänsä ennakoivaa toimintaa o Luon luottamusta, koska se on auttamisen lähtökohta o Toimin kasvatuskumppanuuden käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti o Omaan herkkyyttä havainnoida ja tunnistaa tukea tarvitsevia perheitä o Annan vanhemmille tietoa palveluista, joita on mahdollista tarvittaessa saada o Ennakoin vanhempien kanssa tulevia muutostilanteita esim. hoidon alkua o Huomaan ja nostan esille Kalliossa perheille ominaisia trendejä o Mitä varhainen puuttuminen on? o Otan oman huoleni asiakkaan tilanteesta kunnioittavasti ja rohkeasti esille, varhainen puuttuminen on varhaista vastuunottamista omasta toiminnasta toisten tukemiseksi o Lapset otetaan puheeksi aikuisten palveluissa, aikuiset lasten palveluissa o Mitä tarkoittaa tukeminen perheen tarpeista käsin? o Kysyn asiakkaalta sitä, mikä heitä auttaisi pärjäämään arjessa o Selvitän asiakkaan kokonaistilanteen ja muut mahdolliset auttajat 3. Perheen/lähipiirin voimavaroja, osallisuutta ja vastuuta vahvistetaan o Käsittelen perheen asioita pääasiassa vanhempien läsnä ollessa o Keskustelen perheen kanssa rehellisesti, positiivisesti ja realistisesti o Toimin kasvatuskumppanuuden periaatteiden ja toimintamuotojen mukaan o Otan isän mukaan heti alusta alkaen o Osallistan vanhempia/lapsia toimintaan o Järjestän kohtaamisia vanhempien kanssa ja mahdollisuuksia vertaiskohtaamisiin o Kartoitan lapsen ja perheen voimavaroja, annan palautetta onnistumisista o Kiinnitän ratkaisuihin huomiota, en puhu vain ongelmista o En anna valmiita ratkaisuja enkä auta avuttomaksi, etsin vaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa o Tukeminen voi olla prosessi; asetetaan tavoitteita, sovitaan keinoista, toteutumista seurataan ja asetetaan uusia tavoitteita 66

67 o Tarjoan käytännön tukea perheille esim. mietin pieniä asioita arjen helpottamiseksi, perheen työnjako o Kartoitan perheen lähipiirin ja aktivoin heitä osallistumaan voimavarojensa mukaan 4. Kun huoli herää, työntekijä vie sen perheen kanssa eteenpäin, jatkossa vastuista sovitaan yhteisesti Teen havaintoja lapsesta ja perheestä o kun huoleni kasvaa, jaan sitä mahdollisien työkavereideni kanssa o otan huolen puheeksi perheen kanssa, puheeksiotto on lupaus asian edistämisestä! o pyydän vanhempia tueksi oman huoleni/ mahdollisesti yhteisen huolen hälventämiseen o tutkin huolta yhdessä vanhempien kanssa kotona ja palveluissa, mikä olisi riittävän hyvä tilanne, mitä pitäisi tapahtua, että arjessa pärjätään o voimavarat esiin o mietin yhdessä vanhempien kanssa, mitä perhe ja itse olen valmis tekemään, jaamme vastuuta keskenämme, ja sovimme miten seuraamme ja arvioimme huolen poistumista tai lisäavun pyytämistä Jos omat voimavarani tai osaamiseni ei riitä o opettelemme uutta käytäntöä; kutsumme toisia ammattilaisia mukaan auttamaan perhettä o tarvittaessa ohjaamme suoraan asiantuntijalle esim. lapsen terveyteen liittyvät asiat 5. Palvelu muodostaa eheän tavoitteiden, toimenpiteiden ja arvioinnin kokonaisuuden, joka tukee perheen arkea. Poislähettämisen kulttuurista yhdessä auttamiseen; Se, kenellä huoli herää, kutsuu yhteistyökumppaneita yhdessä auttamaan tarpeen mukaan, neuvotellaan. Sopimisen kulttuuri; sovimme yhdessä toimenpiteistä, vastuista, kuka tekee mitäkin, aikatauluista, perheen vastuuhenkilö jne. 6. Perheen saama palvelu muodostaa eheän tavoitteiden, toimenpiteiden ja arvioinnin kokonaisuuden Työyhteisön ja työntekijän sitoutuminen yhteisesti sovittuun toimintaan: Sitoutuminen lähtee omasta asenteesta ja toiminnasta 67

68 o Huolehdin siitä, että tietoni ja osaamiseni on ajan tasalla o Luotan ammattitaitooni, se synnyttää rohkeuden tarttua hetkeen ja ongelmaan o Asennoidun asiakkaaseen niin, että vaikeat asiat kuuluvat elämään, niitä tulee meille jokaiselle o Sitoudun, koska se ei ole valinta vaan se on osa ammatillisuutta, työn etiikkaa Sitoutuminen on yhteisöllinen asia o Yhteisistä pelisäännöistä keskustellaan (kirjataan) ja sovitaan niin, että jokainen työyhteisön jäsen tietää, mikä ovat meidän yksikön (Kallion) toimintatapa o Sovimme yksittäisen lapsen/perheen tukemisesta niin, että jokainen tietää, mikä on oma vastuu kokonaisuudessa o Osallistumme yhteisiin koulutuksiin ja sitoudumme esim. Lapset puheeksi-, ja Huoli puheeksi toimintatapoihin o Annamme toisillemme positiivista palautetta, mutta pystymme antamaan ja vastaanottamaan myös kritiikkiä o Emme vahvista negatiivista puhetta perheestä o Työyhteisössä arvioidaan ja uusitaan käytäntöjä o Esimiehellä on suuri vastuu tiedottamisesta, myös itsellä tiedon hankkimisesta o Perehdytys tärkeää o Huolehditaan työntekijän hyvinvoinnista, jotta motivaatio tehdä laadukasta työtä säilyy 68

69 7.2 Yhteistyömallinnukset¹ Vastuut ja toimintatavat varhaiserityiskasvatuksen toteutumisessa ja yhteistyössä Palvelujohtaja/ palvelupäällikkö ja kelto: palaverikäytäntöjen mukaisesti Päiväkodin johtaja / perhepäivähoidon ohjaaja ja kelto: Keskeistä on saumaton yhteistyö kelton, päiväkodin johtajien ja perhepäivähoidon ohjaajien välillä. Päiväkodin johtaja ja perhepäivähoidon ohjaaja on ensisijainen taho, joka vastaa hoidossa olevien lasten erityisen tuen järjestelyistä. Päiväkodin johtaja konsultoi keltoa sekä toimittaa suunnittelutyön jälkeen päätösten selvittyä koosteen erityisen tuen järjestelyistä ja avustajasopimukset keltolle: avustajat ja lapset. Ryhmän erityisavustajien työpanoksen kohdentamista suunniteltaessa mukana on myös kelto. Yksikön esimies (päiväkodin johtaja) toimii jatkossakin ryhmän erityisavustajien esimiehenä. Lastentarhanopettaja ja kelto: Kuntoutuspalaverien koollekutsuja ja kirjaaja on ensisijaisesti ryhmän lastentarhanopettaja. Pedagoginen vastuu erityisen tuen lapsesta sekä yhteydenpidosta vanhempiin on ryhmän lastentarhanopettajalla ja keltolla. Lapsen kuntoutuspolun ja pitkän linjan tavoitteiden suunnitteleminen yhteistyössä kelton kanssa on keskeistä. Pienryhmäohjauksesta vastaava lastenhoitaja ja kelto: havaintojen kokoaminen ja kirjaaminen sekä kuntoutussuunnitelmapalaverin koolle kutsuminen yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa vastaa yhteydenpidosta oman pienryhmänsä osalta yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa käytännön arjen kuntouttamisesta vastuun kantaminen yhdessä tiimin kanssa Ryhmän erityisavustaja ja kelto: Tärkeää on, että keltolla ja ryhmän erityisavustajilla on ohjaukseen ja konsultointiin pohjautuva saumaton yhteistyö. o pedagogiset kahvilat 69

70 o tarvittaessa lähityöparikoulutusta (lto/ryhmän erityisavustaja, perhepäivähoitaja / perhepäivähoidon ohjaaja) Perhepäivähoitaja ja kelto: Perhepäivähoitaja ottaa ensin yhteyttä perhepäivähoidon ohjaajaan, joka vastaa pedagogisesta ohjauksesta. Perhepäivähoitajalle kuntoutuspolkuun liittyvä ohjaus kelton kautta. Kuntoutuspalavereissa kirjaajana perhepäivähoidon ohjaaja tai kelto. Sopimuksen mukaan kelto osallistuu perhepäivähoidon työpaikkakokouksiin tai koulutuspäivään. Yksityiset palveluntuottajat ja kelto: Palvelusetelin määrittelyssä on kelto mukana. Nykyisessä tilanteessa keltot mukana ostopalvelulla järjestettävän esiopetuksen erityisen tuen järjestelyissä. Tavoitteena on saada kelto-palvelut kuntayhtymän yksityisillekin palveluntuottajille. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Päiväkodin johtaja ja perhepäivähoidon ohjaaja vastaavat henkilöstön perehdyttämisestä. Lasten erityisen tuen tarpeisiin perehdyttäminen: Lastentarhanopettaja ja kelto perehdyttävät ryhmän erityisavustajan 70

71 Varhaiserityiskasvatukseen liittyvät palaverikäytännöt JOHTORYHMÄN KANSSA ESIMIESTEN KANSSA YKSIKÖITTÄIN TIIMEITTÄIN AMMATTIRYHMITTÄIN Konsultoivat erityislastentarhanopettajat (kelto) ja johtoryhmä: vähintään kaksi kertaa vuodessa pitkän linjan kehittämisen varmistamiseksi. (esim. tammihelmikuussa ja kesäkuussa.) - Vastuuhlö: palvelujohtaja Konsultoivat erityislastentarhan opettajat ja päiväkodin johtajat: hakemusten saavuttua kokonaistilanteen kartoitus kunnittain, lapsiryhmien muodostaminen ja avustajajärjestelyt. - Vastuuhlöt: palvelupäälliköt Elokuussa tapaaminen yksiköiden esimiehen kanssa, jossa sovitaan käytännöt päivähoitoyksiköiden henkilökunnan tiimipalaverien osalta. Vastuuhlö: keltot Konsultoivat erityislastentarhanopettajat mukana sopimuksen mukaan tiimipalavereissa. Sekä perhepäivähoitajien työpaikkakokouk sessa tai tiimeissä. - Vastuuhlöt: keltot Konsultoivat erityislastentarhanopettajien järjestämät pedagogiset kahvilat ryhmän erityisavustajille, sopimuksen mukaan perhepäivähoitajille ja yksityisille palveluntuottajille. - Vastuuhlöt: perhepäivähoidon ohjaajat /keltot, päiväkodin johtajat / keltot 71

72 Lähteet Heinämäki, Liisa Varhaiserityiskasvatus lapsen arjessa. Tammi. Hujala Anne. (toim.) Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:10. Kalliala, Marjatta Kato mua. Gaudeamus. Kanninen, Katri & Sigfrids Arja Tunne minut!: Turva ja tunteet lapsen silmin. Ps-kustannus. Kaskela, Marja & Kekkonen, Marjatta Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta - opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Gummerus. Kronqvist, Eeva-Liisa Luento: Taustaa ja aineksia vasun tekemiseen. Kuopion kaupunki. Kasvattajan opas. Mikkola, Petteri & Nivalainen, Kirsi Lapselle hyvä päivä tänään. Pedatieto. Parrila, Sanna Luento. Pihlaja Päivi &Kontu Elina. (toim.) Arjen Moninaisuutta Erityisryhmät päiväkodissa. Stakesin raportteja 14 / Pihlaja Päivi, Svärd P-L Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. WSOY. Suhonen Eira, Alijoki Alisa, Nislin Maro, Varhaiserityiskasvatuksen laatu erityisryhmissä-tutkimus , Hki yliopisto OKL, Tutkimusartikkelissa Tiedelehti JECER 2013, Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki, selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta OPH 2014;2 72

73 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet Herkkyys/sensitiivisyys eli aikuisen kyky tunnistaa lapsen tunnetiloja ja vastata niihin: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton HERKKÄ EI-HERKKÄ Kasvattaja: Myönteinen äänensävy Myönteiset eleet ja katsekontakti Lämmin, osoittaa kiintymystä Kunnioittaa ja arvostaa lasta Rohkaisee ja kehuu Tunnistaa lapsen tarpeet ja huolenaihet Kuuntelee ja vastaa lapselle Rohkaisee lasta luottamaan Negatiivinen äänensävy Ei tarjoa lapselle syliä, lohtua, läheisyyttä Kylmä ja etäinen Ei kunnioita lasta Kritisoi ja torjuu lapsen Ei ole myötämielinen lapsen tarpeille ja huolenaiheille Ei kuuntele tai vastaa lapselle Puhuu toisille lapsesta ikään kuin lapsi ei olisi paikalla

74 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet Aktivointi eli kasvattajan kyky ja halu ohjata lapsen oppimisprosessia ja toimintaa aktiivisesti: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton AKTIIVINEN EI -AKTIIVINEN Kuuntelee, havainnoi ja vastaa lasten toimintaaloitteisiin Ohjaa, motivoi, rikastuttaa lasten toimintoja tarkoituksenmukaisesti Kuuntelee lasten kysymyksiä, keskustelee, pohtii ja haastaa pohtimaan, tutkii yhdessä, innostuu itse Huomioi lasten kiinnostuksen kohteet ympäristössä ja toiminnoissa On mukana leikeissä ja toiminnoissa Rutiininomainen ote, puuttuu energia ja into Lapset leikkii ja toimii pääsääntöisesti keskenään Ei ole aktiivisesti läsnä, ei rikastuta ja ohjaa lasten toimintoja ja leikkejä Ei innostu yhteiseen toimintaan, pohdintaan, keskusteluihin Rajoittaa, vähentää vuoropuhelua, aktiivisuutta, ajattelua

75 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet Autonomia eli lapsille annettava vapaus ja vastuu, jossa toteutuu lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääminen: Täydellinen sitoutumine n Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton ITSENÄISYYDEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA Sallii lasten valita ja tukee valintoja Tuottaa tilaisuuksia kokeiluille Rohkaisee lasten aloitteellisuutta ja vastuullisuutta Rohkaisee lapsia neuvottelemaan riitatilanteista ja säännöistä ITSENÄISYYDEN KEHITTYMISTÄ RAJOITTAVA Ei anna tilaa lapsen valinnoille ja kokeiluille Ei rohkaise lapsen ideoita Ei anna lapselle vastuuta. Ei salli lasten arvioida tuotoksiaan, oppimistaan, toimintaansa Pakottaa jäykästi sääntöihin ja rajoituksiin, neuvotteluja ei sallita

76 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet 1. Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. 2. Kotikäyntilomake jaetaan yhteistyön prosessin hyväksi käynnistämiseksi myös niille, jotka eivät ole käyneet kasvatuskumppanuuskoulutusta. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. 3. Koontilomake kotikäynneistä 4. Havainnointilomake pienten lasten kotikäyntejä varten. Annetaan perheille kotikäynnillä/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille/perhepäivähoitajalle ja käydään yhdessä läpi. 5. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. 6. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tavoista toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunneelämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. 7. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake 8. Perushoitotilanteista oma sivu, jossa on tilaa kootuille havainnoille ja alapuolella tilaa yhdessä sovittaville tavoitteille ja sopimuksille. 9. Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. 10. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset.

77 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet Koontilomake kotikäynnin jälkeen: Päivähoitopaikka: Lapsi: Lapsen ikä : Tietoja ja havaintoja lapsesta: Vanhempien toiveita ja odotuksia, sovitut asiat hoidon alkaessa: Muita kotikäynnillä esille tulleita asioita/ huomioita:

78 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PERHEPÄIVÄHOITO Hyvät vanhemmat, äiti, isä! Olette lapsenne tärkeimmät ihmiset. Vastuu lapsenne kasvattamisesta on teillä. Päivähoidon henkilöstön tehtävänä on tukea teitä kasvatustehtävässänne. Teillä vanhempana on arvokkain tieto ja osaaminen lapsestanne, jonka toivomme saavamme käyttöömme. Yhdessä kanssanne haluamme antaa lapsellenne onnellisen ja lämpimiin ihmissuhteisiin perustuvan lapsuuden. Tämän kaavakkeen avulla on tarkoitus keskustella lapsen hoitoon, kasvatukseen ja oppimiseen liittyvistä tärkeimmistä asioista sekä helpottaa ja syventää kodin ja päivähoidon yhteistä keskustelua. Otsikoiden alla olevat kysymykset /ajatukset ovat keskustelun pohjana. Toivomme teidän palauttavan lomakkeen täytettynä hoitajalle ennen hoito- ja kasvatuskeskustelua. Lapsen nimi ja syntymäaika Lapsen kuva (valokuva tai piirros)

79 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet LAPSEN MIELIPIDE PÄIVÄHOIDOSTA Tarina lapsestani Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa työntekijää oppimaan ja tuntemaan lapsesi. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. Esim. Millainen lapsesi on? Mistä iloitset hänessä? Millainen lapsesi on luonteeltaan? Mitä puuhaatte yhdessä? Millaisia vahvuuksia ja haasteita hänellä on? Mistä lapsesi erityisesti pitää ja nauttii? Onko jotain, mistä lapsesi ei pidä tai hän pelkää? Miten lapsesi suhtautuu pettymyksiin? Ketkä ovat lapsellesi tärkeitä ihmisiä?

80 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet Perushoitotilanteet, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Vanhempien havaintoja Päivähoidon havaintoja Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen tavoitteet ja yhteiset sopimukset Ruokailu Lepo Siisteyskasvatus Pukeminen ja riisuminen Ulkoilu

81 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet Lapseni tapa toimia Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Vanhempien havaintoja Päivähoidon havaintoja Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen tavoitteet ja yhteiset sopimukset Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen Puhuminen ja itsensä ilmaisu Tunteiden ilmaisu Toisten lasten ja aikuisten kanssa toimiminen

82 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet VANHEMMUUDESTA, KASVATUKSESTA JA KASVATUSKUMPPANUUDESTA Mitkä ovat mielestänne vahvuutenne vanhempina? Mitkä ovat parhaimpia hetkiä lapsen ja teidän välillänne? Millaisia kasvatusperiaatteita teillä on ja sovitteko niistä yhteisesti? Hoitopaikan kasvatusperiaatteet? Mitä pidätte tärkeänä lastenne hoidossa ja kasvatuksessa? Onko tilanteita jolloin koette tarvitsevanne apua tai tukea kasvatusasioissa? Millaista apua? Perheen tukiverkosto - sukulaiset, ystävät, tms. Onko perheenne tämänhetkisessä elämäntilanteessa jotain sellaista, mikä vaikuttaa lapseen? Esim. muutto, vauva, ero, parisuhde, päihteet, väkivalta Millaista yhteistyötä haluatte muiden päivähoidon vanhempien kanssa? Päivähoitoon kohdistuvat odotukset, yhteistyötoiveet esim. aamutilanteet, mitä haluaisitte tietää lapsenne hoitopäivästä, miten haluatte osallistua/vaikuttaa lapsenne hoitopäivään. Päivämäärä ja allekirjoitukset Seuraavan keskustelun ajankohta Vanhemmat Hoitaja

83 Liite 1. Lapsen vasu-lomakkeet KOKO LAPSIRYHMÄ Ryhmä: Lapsiryhmän kuvaus: Ryhmän toiminnan tavoitteet (pohjautuen yksittäisten lasten tarpeisiin): Miten saavutan asetetut tavoitteet: Haasteet/ kehittämisen kohteet: Muuta huomioitavaa: Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus

84 Liite 2. HAVAINNOINTILOMAKE, ALLE 3-VUOTIAS (PERHEPÄIVÄHOITAJAN KÄYTTÖÖN) Lapsen nimi Lapsen ikä Havainnoija PVM PÄIVITTÄISTOIMINNOT /PERUSHOITO Ruokailu: Osaa Orastava taito syö itse lusikalla Muuta huomioitavaa:(lempiruoka, mistä ei pidä, ruuan määrä, mahdolliset vaikeudet, tottumukset) syö itse haarukalla juo itse nokkamukista juo itse lasista maistelee rohkeasti uusia makuja Siisteyskasvatus: Osaa Orastava taito käyttää vaippaa Muuta huomioitavaa: pysyy kuivana osan päivää pysyy kuivana, käy potalla/pytyllä itsenäisesti osaa kertoa tarpeensa pesee kädet autettaessa pesee kädet itsenäisesti Lepo: Osaa Orastava taito nukahtaa itsenäisesti Muuta huomioitavaa: (esim. unirituaalit, unirytmi ) osaa rauhoittua ja hiljentyä

85 Liite 2. Pukeutuminen ja riisuutuminen pukee itsenäisesti sisävaatteet pukee itsenäisesti ulkovaatteet Osaa Orastava taito Muuta huomioitavaa: riisuu itsenäisesti sisävaatteet riisuu itsenäisesti ulkovaatteet KIELELLINEN KEHITYS JA SOSIAALISET TAIDOT Kielellinen kehitys ja ilmaisu Osaa Orastava taito ilmaisee itseään ääntelyllä ja eleillä osaa kokonaisia sanoja/puhuu yhdellä sanalla puhuu kahden sanan lauseita puhuu kolme tai useamman sanan lauseita ymmärtää selkeitä lauseita tai ohjeita juttelee mielellään ja ottaa kontaktia puheen keinoin osaa keskittyä kuuntelemaan osaa kertoa päivän tapahtumista Tunteiden ilmaiseminen Osaa Orastava ja pettymysten sietokyky taito ilmaisee tunteita ilmeillä ja eleillä osaa nimetä ja ilmaista tunteitaan sanoilla osaa ottaa vastaan aikuisen lohdutusta osaa sietää pettymyksiä aikuisen avulla osaa hillitä kiukunpuuskia aikuisen avulla osaa eläytyä toisen lapsen tunteisiin (empatiakyky) Muuta huomioitavaa Muuta huomioitavaa:

86 Liite 2. Vuorovaikutus lasten ja aikuisten kanssa pyrkii noudattamaan sovittuja sääntöjä osaa pyytää anteeksi Osaa Orastava taito Muuta huomioitavaa: osaa kiittää osaa jakaa tavaroita LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Leikkiminen: Osaa Orastava taito leikkii kontaktileikkejä aikuisen kanssa tutkii leikin kautta esineiden käyttötarkoituksia leikkii esittävillä esineillä yksin/rinnakkain hetken leikkii pidempään, ketjuttaa esineleikkitoimintoja käyttää leikissä korvaavia esineitä ja puhetta harjoittelee mielikuvituksen käyttöä/rooliin eläytymistä leikkii kuvitteellisia yhteisleikkejä Liikkuminen Osaa Orastava taito konttaa ja seisoo tuetta Muuta huomioitavaa Muuta huomioitavaa (aktiivisuus, harrastuneisuus ) kävelee itsenäisesti kävelee taaksepäin kävelee varpaillaan juoksee kaatuilematta pysäyttää vauhdin kaatumatta muuttaa merkistä suuntaa hyppää tasajalkaa

87 Liite 2. heittää ja ottaa kiinni palloa nousee portaita vuorotahtiin kierii aikuisen avustamana pehmeällä alustalla kierii itsenäisesti riippuu hetken aikuisen riiputtamana riippuu hetken tangossa, jossa yltää varpaillaan alustaan heilunta pienellä vauhdilla keinuu istuallaan tavallisessa keinussa Tutkiminen Osaa Orastava taito tutkii omatoimisesti ympäristöään osaa esittää kysymyksiä Muuta huomioitavaa: (kiinnostuksen kohteet, uteliaisuus, rohkeus ) käyttää eri aisteja ympäristön tutkimiseen Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen/hienomotoriikka piirtelee liituväreillä Osaa Orastava taito Muuta huomioitavaa: (aktiivisuus, harrastuneisuus ) piirtelee kynillä/tusseilla piirtää kuvioita leikkaa saksilla tunnistaa perusvärejä keskittyy kuuntelemaan musiikkia laulaa mukana tutuja lauluja liikkuu/taputtaa musiikin rytmissä

88 Liite 2. Muuta huomioitavaa:

89 Liite 3. HAVAINNOINTILOMAKE 3-5 VUOTIAS (PERHEPÄIVÄHOITAJAN KÄYTTÖÖN) Lapsen nimi Lapsen ikä Havainnoija PVM SOSIAALISET TAIDOT JA VUOROVAIKUTUS osaa / orastava taito / harjoittelee / muuta huomioitavaa leikkii yhteisleikkejä ja roolileikkejä toisten kanssa lapsen asema leikissä (johtaa, myötäilee ) sääntöjen noudattaminen leikeissä ja peleissä vuoron odottaminen erimielisyyksien ratkaiseminen tavaroista huolehtiminen suhtautuminen luottavaisesti aikuisiin ja lapsiin solmii ystävyyssuhteita huomioi toiset vuorovaikutus aikuisen ja lasten kanssa hyvät tavat auttaa pyydettäessä toista ilmaisee tunteitaan sanoilla, ilmeillä, eleillä pettymyksen sietokyky osaa iloita onnistumisesta osoittaa myötätuntoa ilmaisee omat tarpeensa hillitsee kiukunpuuskansa

90 Liite 3. lapsen olemus yleensä miten toimii, työskentelee yksin, pienryhmässä ja isossa ryhmässä lapsen käsitys itsestä omatoimisuus itsenäisten päätösten teko KIELELLINEN KEHITYS JA TIEDOLLISET TAIDOT osaa ilmaista itseään puhumalla ottaa osaa keskusteluun kertoo päivän tapahtumista kertoo ja kuvailee tapahtumia kuuntelee keskeyttämättä toista ymmärtää kuulemansa (sanalliset ohjeet, sadut..) ymmärtää käsitteitä (ajan, paikan matemaattiset käsitteet) lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti laulaminen, loruttelu, rytmi, kielellä leikittely mahdolliset kielenkehityksen erityspiirteet esim. epäselvä puhe, viivästynyt puheen tai kielenkehitys TYÖSKENTELYTAVAT JA ILMAISU keskittyy omaan toimintaan aikuisen kanssa, pienryhmässä ja isossa ryhmässä antaa työrauhan muille viihtyy yksikseen lapsen käyttäytyminen yllättävissä tai erilaisissa tilanteissa esim. juhlat

91 Liite 3. aloitteellisuus ja luovuus taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen muu itsensä ilmaiseminen MOTORIIKKA, PÄIVITTÄISTOIMINNOT JA TERVEYS liikkumisen tarve kehontuntemus ja kyky käyttää kehoa kävelee, juoksee, hyppii, kiipeilee mielellään kestävyys liikkumisessa halukkuus liikkumiseen ja erilaisten liikuntavälineiden käyttöön kehon keskiviivan ylitys kynäote ja kynän käyttö saksiote ja saksien käyttö kätisyyden vakiintuminen kiinnostus ja innostus pöytätyöskentelyyn osallistuminen iänmukaiseen pedagogiseen toimintaan piirtää ikätasoisesti hahmoja ja muotoja tekee palapelejä ikätasoisesti itsenäisyys päivittäistoiminnoissa(pukeutuminen, ruokailu, siisteyskasvatus, lepo) sopeutuminen säännölliseen päivärytmiin lapsen levon/unen tarve osaa levätä antaa toisille leporauhan

92 Liite 3. Muuta huomioitavaa:

93 Liite 4. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen lapsiperheiden palvelut Kallion palvelut Muut palvelut Lastensuojelu Puhelut ma- pe klo Ylivieska (08) , (08) Alavieska (08) Nivala (08) , (08) Sievi , (08/044) Kiireellinen lastensuojelu virka- aikana Kiireellinen lastensuojelu virka- ajan ulkopuolella 112 Kriisiryhmä Ylivieska/Alavieska/ Sievi (08) Nivala Terapiakeskus Ylivieska/Alavieska/Nivala/Sievi (08) ERITYINEN TUKI Sitten kun... PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS ma - to klo Perheneuvola Neuvonta (08) Ma-pe klo Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki Neuvonta (08) Varhaiskasvatuspalvelut (Päivähoito ja esiopetus) Palveluohjaus Alavieska/Ylivieska Nivala/Sievi Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Ylivieska/Alavieska Nivala/Sievi Neuvola Ylivieska (08) , ma-pe Muulloin: (08) Alavieska (08) , (08) , ma-pe Nivala (08) , ma-to klo Sievi (08) , ma-pe klo Perhepalveluohjaat: Ylivieska Alavieska Nivala Sievi Kehitysvammahuolto Palveluohjaus, koululaisten aamu- ja iltapäivähoito, koululaisten loma- aikana kokopäivähoito, tilapäishoito, äitipiirit Ylivieska/Alavieska Nivala/Sievi Erityistyöntekijät: psykologi, puheterapeutit, Sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutit Palveluiden piiriin pääsee neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin ohjaamana. Depressiohoitajat ma- pe klo , ke-pe klo , Ennaltaehkäisevä perhetyö Perhetyö Tukiperhetoiminta Ryhmämuotoinen perhetyö, kunnallinen lapsiperheiden kotipalvelu, lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli, tukihenkilötoiminta Perhetyönohjaaja Lastenvalvoja ti- to Ylivieska/Alavieska/Sievi (08) Nivala (08) VARHAINEN TUKI Hyvinvoinnin turvaaminen; tarvittavat tuki- ja palvelumuodot Heti kun... YLEINEN TUKI Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ennen kuin... SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖ Alavieska Nivala , Sievi Ylivieska Palveleva puhelin ENSI- JA TURVAKOTIENLIITTO VERTAISTUKITOIMINTA (VeTuRi) MLL:N TOIMINTA Paikallisyhdistykset Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Perhekummitoiminta ja kaveritoiminta Lastenhoitotoiminta (Ylivieska ja Nivala) Välitys ma-pe klo SPR Ystävätoiminta PELASTAKAA LAPSET RY. Tukiperhetoiminta Pohjois-Suomen aluetoimisto SEURAKUNNAN TOIMINTA Pyhäkoulut Perhetoiminta Perhekerhotoiminta YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE PELASTAKAA LAPSET RY. Tukihenkilötoiminta Pohjois-Suomen aluetoimisto

94 Liite 5. Luottamuksellinen AVUSTAJASOPIMUS Päivähoito / esiopetusryhmä / toimikausi: Avustajan työaika: Ryhmässä yhteensä: KS, TT, HOJKS Lasten / lapsen nimi ja syntymävuosi: Lasten/ lapsen tulo- ja lähtöaika päivähoidosta: Kuntoutussuunnitelma, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, HOJKS 1.Avustamisen tarve Avustajan ensisijainen tehtävä: Avustamisen tavoitteet: 2.Avustaminen käytännössä Avustaminen perushoitotilanteissa apuvälineet, lääkitys tms.

95 Liite 5. Pienryhmätyöskentelyn käytännöt: Varhaiskuntoutuksen menetelmät: Avustajan rooli silloin, kun joku muu työskentelee yksilöllisesti lapsen kanssa lto / lh, terapeutit: Avustajan muut tehtävät, esim. reissuvihko, ryhmän toiminnan suunnitteluun ja moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuminen:

96 Liite Toiminta poikkeustilanteissa Miten toimitaan, kun avustaja on poissa töistä: Miten toimitaan, kun avustettava lapsi on poissa päivähoidosta / esiopetuksesta: Miten toimitaan, jos ryhmän muuta henkilöstöä on poissa töistä, käytännön järjestelyt: / 20 Avustaja Ryhmän lto / elto Päiväkodin johtaja Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Alkuperäinen: Päiväkodin johtaja Kopiot: työntekijä, Arjen opas

97 K Liite 6. LIITE LAPSEN VARHAISKASVATUS- TAI ESIOPETUSSUUNNITELMAAN LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPETUKSEN TUEKSI LAADITTU SUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhempien / huoltajien nimet, osoitteet ja puh.numerot: Päivähoitopaikka/-ryhmä, osoite ja puh.nro: Päivähoitopaikan yhteyshenkilö: Lapsimäärä ryhmässä: Ikärakenne: Lapsen aikaisemmat hoitojärjestelyt/-paikat: Diagnoosi, allergiat:, tuen tarve: Yhteistyötahot: Liitteet: Lapsiryhmää pienennetty Ryhmässä erityisavustaja Ryhmän kasvatushenkilöstöä lisätty Lapsen kuntoutuspalvelut tällä hetkellä: puheterapia: terveyskeskus, KELA toimintaterapia: terveyskeskus, KELA musiikkiterapia fysioterapia: terveyskeskus, KELA muu, mikä: Kuljetuspalvelut: - Apuvälineet ja lääkitys: - Varhaiskasvatusympäristön muutostarpeet (tilat, materiaalit, välineet, toiminta, henkilöstö):

98 Liite 6. LIITE LAPSEN VARHAISKASVATUS- TAI ESIOPETUSSUUNNITELMAAN K Kuvaus lapsesta (esim. lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, kehityksen osa-alueet): Kehityksen osa-alueet ja tilanteet, joissa lapsi tarvitsee tukea:

99 Liite 6. Pvm, tavoitteet: Menetelmät ja välineet: Pvm, tavoitteiden toteutuminen/ seuranta:

100 Liite 6. Päätökset, sopimukset: Suunnitelman laadinnassa läsnä: Päiväys: Kuka kirjasi: Seuraavan kuntoutuspalaverin ajankohta ja yhteyshenkilö: Jakelu: x kiertävä erityislastentarhanopettaja, kopio: koti tutkiva taho neuvola päiväkoti/perhepäivähoito joku muu, kuka Vanhempien lupa tietojen välittämiseen lapsen siirtyessä uuteen hoitopaikkaan, esiopetukseen tai kouluun. / 20 huoltajan allekirjoitus Opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot siirretään kouluun.

101 Liite 6. LIITE LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPETUKSEN TUEKSI KASVUN JA KEHITYKSEN TUKI Lapsen nimi ja synt.aika: Päivähoitopaikka: Kuvaus tämän hetken tilanteesta:

102 Liite 6. Päätökset, sopimukset: Suunnitelman laadinnassa läsnä: Päiväys: Kuka kirjasi: Seuraavan kuntoutuspalaverin ajankohta ja koolle kutsuja: Jakelu: x kiertävä erityislastentarhanopettaja, kopio: koti tutkiva taho neuvola päiväkoti/perhepäivähoito x joku muu, kuka Vanhempien lupa tietojen välittämiseen lapsen siirtyessä uuteen hoitopaikkaan, esiopetukseen tai kouluun. / 20 huoltajan allekirjoitus Opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot siirretään kouluun.

103 Liite 7. Suostumus neuvolan ja varhaiskasvatuksen/esiopetuksen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lapselleni tehtävän tutkimuksen/kuntoutuksen/ hoidon tai muun palvelun järjestäminen. Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka/esikoulu Oma hoitaja/esikouluopettaja Terveydenhoitaja/erityistyöntekijä Yhteistyötä koskevat tiedot/asiat Tietojen käyttötarkoitus (esim. lapsen kehityksen arviointi tai tukeminen, kuntoutuksen suunnittelu tai toteutus, lapsen sairauden hoitaminen) Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus

104 Liite 8. LUPA TIEDONSIIRTOON ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN JA KOULUTERVEYDENHUOLTOON (Lomake täytetään yhdessä vanhempien kanssa ja toimitetaan kouluun opettajalle sekä terveydenhoitajalle) Lapsen nimi: synt.aika: Lapsi on osallistunut esiopetukseen päiväkodissa/ koulussa. Lapsi siirtyy kouluun. Omatoimisuus Sosioemotionaaliset taidot Motoriikka, visuomotoriikka ja hahmotus Kielelliset valmiudet Matemaattiset valmiudet, looginen ajattelu ja päättely Käyttäytyminen toiminta- ja oppimistilanteissa Erityistaidot Tehostetun tai erityisen tuen tarve tehostetun tuen oppimissuunnitelma liitteenä erityisen tuen oppimissuunnitelma (HOJKS) liitteenä Muuta Päiväys Allekirjoitus Allekirjoitus (esiopettaja/lastentarhanopettaja) (vanhemmat)

105 Liite 8. Omatoimisuus - päivittäistoiminnot esim. pukeminen, riisuminen, ruokailu, siisteys - vastuuntunto Sosioemotionaaliset taidot - sosiaaliset taidot - vuoron odottaminen - sääntöjen omaksuminen - yhteistyötaidot - suhtautuminen uusiin tilanteisiin ja ihmisiin - puolustautuminen ristiriitatilanteissa - traumaattiset tapahtumat lapsen elämässä, pelot - tunteiden hallinta ja ilmaisu - empatiataidot - kaverisuhteet Motoriikka, visuomotoriikka ja hahmotus - karkea- ja hienomotoriikka - tasapaino - kehonhahmotus - suuntien hahmottaminen - kynänkäyttö, kätisyys - liikunnalliset valmiudet Kielelliset valmiudet - vuorovaikutustaidot - sanavarasto ja käsitteet - puhe ja ääntäminen - ohjeiden ymmärtäminen - kirjoittamisen ja lukemisen valmiudet - äänteidenerottelukyky - kirjainmerkkien tunnistaminen - riimittely - kuulomuisti Matemaattiset valmiudet, looginen ajattelu ja päättely - lukujono - lukumäärän ja numeromerkin tunnistaminen ja muistaminen - muotojen tunnistaminen ja nimeäminen - sijaintiin liittyvät käsitteet - tapahtumien kulun päättely - luokittelu värin, koon tai muodon perusteella - vertailu: erilainen - samanlainen, saman verran, pienempi-suurempi Käyttäytyminen toiminta- ja oppimistilanteissa - keskittyminen - tarkkaavaisuus - työskentelytaidot: itsenäinen työskentely, mallin katsominen, avun pyytäminen - motivaatio - lapsen kiinnostuksen kohteet - suhtautuminen omiin tuotoksiin - vuorottelu Erityistaidot - lapsen vahvuudet Erityisen tuen tarve - lapsen tarvitsemat tukitoimet - huolenaiheet Muuta - terveystiedot, allergiat - elämänkatsomus - jne.