Sivuilla Sivu 11. Sivu 4-5. metsänomistajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivuilla 14-15. Sivu 11. Sivu 4-5. metsänomistajat"

Transkriptio

1 LAPIN Utsjoki metsänomistajat 1 Inari Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pelkosenniemi LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2012 Pello Salla Kemijärvi Ylitornio Rovaniemi Tornio Tervola Posio Puukauppa siirtyi Keminmaa Simo Ranua kesäleimikoihin Talvileimikoiden puunkorjuu on Lapin alueen metsissä vielä täydessä käynnissä. Kevät kuitenkin tulee nopeasti ja puukauppa on siirtynyt jo kesä-ja kelirikkoleimikoiden puolelle. Nyt on hyvä aika yhdessä oman metsänhoitoyhdistyksen kanssa valmistella tämän vuoden puukauppaa. Lisää puukaupasta sivulla 9. Sivu 4-5 Metsänviljelykausi lähestyy kovaa vauhtia, vaikka lunta Lapissa vielä onkin runsaasti. Taimet kannattaa varata ajoissa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Sivu 11 Sallassa vietettiin metsänhoitoyhdistyksen 60-vuotisjuhlaa valtuuston kokouksen yhteydessä. Sivuilla Metsätilakauppa käy ennätystahtiin. Lapin Metsämarkkinat Oy LKV on alan johtava yritys Lapissa ja nauttii laajaa luottamusta metsänomistajien keskuudessa.

2 2 metsänomistajat Savotalla sattunutta PÄÄKIRJOITUS Metsänhoitoyhdistyksillä on edessään suuria muutoksia. Metsäteollisuuden, MTK:n ja MMM:n edustajat ovat pienenä työryhmänä neuvotelleet metsänhoitoyhdistysten kohtalosta. Työryhmä sai aikaan esityksen, jonka seurauksena metsänhoitomaksu muuttuisi vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi. Metsänhoitomaksun poistuminen tietäisi isoa lovea metsänhoitoyhdistysten tuloissa. Metsänhoitomaksulla on hoidettu metsänomistajien koulutus, neuvonta ja tiedotus. Myös leimaukset on rahoitettu joko osittain tai kokonaan metsänhoitomaksun avulla, samoin hallinto. Kuka jatkossa hoitaa neuvonnan ja koulutuksen, entä pienet metsätilat? Metsänhoitoyhdistyksen on suunnattava toimintansa tuottaviin töihin, valtakirjakauppojen sijaan painopiste on suunnattava hankintapalvelun lisäämiseen. Parhaiten hankintapalvelu kannattaa kesäteiden varsilla, talvileimikot jäisivät muiden hoidettavaksi. Muutos tuo väistämättä häiriötä puukauppaan, puun tarjonta vähenisi, varsinkin sahojen puunsaanti vaikeutuisi. Maa- ja metsätalousministeri päättää kevään aikana, mihin suuntaan yhdistyslakia aletaan muuttamaan, toivottavasti ei mennä ojasta allikkoon! Metsänhoitoyhdistyksillä on edessään vaalivuosi. Valtuustovaaleissa valitaan valtuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Ehdokkaita pitäisi saada runsaasti, jotta valtuutetut voidaan valita postiäänestyksellä. Tuleviin valtuustoihin pitäisi saada aktiivisia metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten puolustajia, nyt kun metsänomistajien edunvalvontaa ollaan lainmuutoksilla romuttamassa. Tulevat valtuustot joutuvat muutospaineissa päättämään oman yhdistyksensä kohtalosta, jatketaanko entiseen malliin vai liitytäänkö yhdeksi suureksi yhdistykseksi. Myös palveluiden osto metsäpalvelufi rmalta - esimerkiksi Lapin Metsämarkkinoilta - on yksi vaihtoehto. Tällöin yhdistykset jäisivät itsenäisiksi edistämisorganisaatioiksi. Perinteisen yhdistyksen olisi helpompi kerätä vapaaehtoisia jäsenmaksuja. Metsänhoitoyhdistysten kannattaisi edelleen hoitaa edunvalvontansa oman metsänomistajaliittonsa kautta, mikäli liiton jäsenmaksu säilyy nykyisen kaltaisena. Jos liitytään suoraan MTK:n jäseneksi, on pelko, että MTK veisi jäsenmaksusta leijonanosan. Puukauppa käy keväällä hiljaiseloa. Jostakin syystä puun hinta on viime vuosina aina keväällä laskenut ja syksyllä noussut. Teollisuus ostaa puuta keväällä sopimusasiakkailtaan: Saako teollisuus puunsa sitä kautta halvemmalla kuin syksyllä, jolloin kauppaa suuremmassa määrin käydään mhy:n valtakirjakaupoilla. Toisaalta teollisuus ja sahat ovat siirtyneet puukaupassa pienempään varastokiertoon, ja osto on keskittynyt syksyyn. Metsäveroalennukset ovat tällä erää taakse jäänyttä aikaa, tämän vuoden alusta myyntivero nousi 30 prosenttiin ja yli viidenkymmenen tuhannen tuloissa 32 prosenttiin. Hallitus on tämän lisäksi väläytellyt myyntiveron lisänostoa ainakin prosentilla. Korotuksia on luvassa myös arvonlisäveroon, joten puukaupan bruttotuloista menee veroja lähes puolet. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös kulujen vähennysoikeus nousee vastaavasti. Miten verojen nosto vaikuttaa puukauppaan, nähdään tämän vuoden aika. Puuston kasvu antaisi myös Lapissa mahdollisuudet hakkuiden lisäämiseen ja puukauppatulojen kasvattamiseen. Verojen noususta huolimatta puukauppaa on käytävä myös jatkossa, sillä hakkuutuloja saa vain puuta myymällä. Teuvo Tapaninen Mhy Sodankylä Nätti-Jussi oli aikansa legenda pohjoisen savotoilla ja hänestä kerrottiin paljon monenlaisia juttuja. Lieneekö kaikki ollut aivan tottakaan, mutta legenda jäi elämään. Kerran Nätti-Jussi oli Euroopan matkallaan poikennut Roomassa. Kadulla olkapäälle koputettiin ja kas - itse paavihan se siinä oli. -Onko siinä tosiaan Nätti-Jussi? paavi ihasteli. Vaihdettiin kuulumisia ja Jussi pahoitteli, kun teatteriin oli jo kaikki liput myytynä. -Täällä kuuluu Hitleri olevan Mussoliinin vieraana, ole sinä minun vieraanani, virkkoi Paavi. Mennään yhdessä minun aitiooni. Niin istuivat paavi ja Nätti-Jussi samassa aitiossa iltasella, kun teatteriin saapuivat molemmat mahtimiehet Hitleri ja Mussoliini. He menivät Mussoliinin aitioon. Hitleri alkoi tämän tästä vilkuilla paavin aition suuntaan. Viimein hän kumartui Mussoliinin puoleen ja kuului kuiskaten kysyvän: -Kuules Benito, kuka se on tuo mies, joka istuu Nätin vieressä? Kerran eräässä kahvilassa Rovaniemellä oli puhelias Karjalan mies. Hän kehui olevansa niin rikas, että pystyisi ostamaan vaikka koko Suomen. Nätti-Jussi kuunteli puhetta naapuripöydästä ja virkkoi viimein. -Mitenkäs sinä sitä ostat kun minä en myy. Jutut kirjasta: Jätkän pätkät Julkaisija Postipankki 1970 kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme puun korjuuta sekä mittausta. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. LAPPI metsänomistajat JULKAISIJA: TOIMITUSTIIMI: ILMOITUKSET JA TAITTO: PAINO: Metsänomistajienliitto Pohjois- Suomi sekä Kemijärven, Kittilän, Länsi-Pohjan, Länsi-Rajan, Pelkosenniemi-Savukosken, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Sodankylän, Ylitornion, Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistykset Teuvo Tapaninen, Kimmo Karjalainen, Juha Rautakoski Viestimix Savisilta 1, Ylivieska Kisapaino Kiuruvesi

3 Tapahtumia metsänomistajille metsänomistajat 3 ELINVOIMAINEN METSÄTILA Olette lämpimästi tervetulleita Metsänomistajaviikon Lapin päätapahtumaan pe la tiedekeskus Arktikumiin (Pohjoisranta 4) Rovaniemelle. Päivien ohjelma sisältää luentoja ajankohtaisista aiheista, tutustumismahdollisuuden Pilke-, Arktikum- tai Korundi näyttelyihin sekä buffettarjoilun. Illan vieraaksi olemme saaneet Rovaniemen Energian toimitusjohtajan Markus Tykkyläisen. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat alueen metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi sekä OP- Pohjola-ryhmä. Perjantai klo Ilmoittautuminen klo Lounas klo Avaus Toimitusjohtaja Markku Salomaa, Pohjolan Osuuspankki klo Kilpailutuksesta lisähintaa puukauppaan Johtaja Jukka Aula, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Teemu Orajärvi, Rovaniemen Metsänhoitoyhdistys klo Miten OP-Private Lappi voi auttaa sinua varallisuutesi hoidossa Varainhoitaja Antti Repo, Pohjolan Osuuspankki klo Katsaus kiinteistömarkkinoihin ja metsätilojen välittäjärinkiin Toimitusjohtaja Eero Saarijärvi, Pohjolan OP kiinteistökeskus klo Kahvi klo Määräalan erottamisen uudet säännökset ja maksuperusteet Maanmittausjohtaja Markku Harju klo Vapaa tutustuminen Arktikum- tai Korundi-näyttelyihin klo klo Päätös Ilta buffet, tiedekeskus Pilke puheenvuoro "Mitä kuuluu Mustikkamaan-hankkeelle" Toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia Lauantai klo 8.30 Aamukahvit klo 9.00 Metsävarallisuuden turvaaminen metsävakuutuksella Kehittämispäällikkö Matti Roms, Pohjola Vakuutus OY klo Metsäpalvelut ja Metsänhoitomaksu valinkauhassa Aluejohtaja Kimmo Karjalainen, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi klo Metsätilan omistajanvaihdos ja rahoitus Rahoituspäällikkö Tuija Linjakumpu, Pohjolan Osuuspankki klo Metsäkiinteistöjen arvonmääritys toteutuneiden kauppojen pohjalta Johtaja Jukka Aula, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi klo Päätössanat Johtaja Jukka Aula klo Päätöslounas Metsälakimies pitää vastaanottoa! Pyydämme ilmoittautumiset metsäpäiville perjantaihin mennessä: Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi / Marjo Karjalainen puh tai sähköpostitse Majoittuvia varten olemme varanneet huonekiintiön Scandic hotellista puh. (016) Yöpymisen hinta yhden hengen huoneessa on 74 /vrk ja kahden hengen huoneessa 84 /vrk viimeistään mennessä varatuille ja maksetuille. Tilaisuus on maksuton. POHJOIS-SUOMI Sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut metsänhoitoyhdistysten metsälakimies OTM, MTI Tuomo Pesälän vastaanotot Oulussa ja Rovaniemellä. Pesälän erityisalaa ovat sukupolvenvaihdosasiat, jakosopimukset, kuolinpesät, metsäyhtymät, metsään ja metsäkiinteistön luovutukseen liittyvät verokysymykset, korvauskysymykset, ei maanomistajien välisiä riitoja. Vastaanotot ajanvarauksella palvelutoimistosta p Oulussa Metsänomistajien liiton palvelupisteessä, Isokatu 70: huhtikuu 26.4., toukokuu ja kesäkuu Tervetuloa! maaseuturahasto Metsänomistajat! Metsänhoitoyhdistys ja Elinvoimainen metsätila-hanke järjestävät yhteistyössä metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää koulutusta. Rovaniemi, Ammattiopisto, Jänkätie 1 Tiistaina klo Hanke-esittely - Metsän arvon määrittäminen - Maanmittausasiat (toimitukset, yhteismetsä ym) Tilaisuus jatkuu tiistaina klo Metsätilan sukupolvenvaihdos eri tilanteissa - Omistusrakenteen vaihtoehdot - Perintö-ja lahjaverotus sekä myyntivoiton verotus - Kaupan tai lahjan toteutus ja esimerkkitapauksia Tilaisuuden jälkeen on mahdollista varata aikaa tilakohtaisen jatkoneuvontaan ja omistusjärjestelyn suunnitteluun. Ilmoittautuminen mennessä , Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. ROVANIEMI TERVETULOA Metsäomistajat -viikon tapahtumat Lapissa MHY KEMIJÄRVI: Metsäilta ti 24.4 klo Heralammin yritystalo. Lisätietoja J-P Jumisko p MHY KITTILÄ: Energiapuupäivä ke 11.4 (Levi-instituutti). Lisätietoja Pasi Seppälä p MHY LÄNSI-POHJA: Hakkuunäytös pe 27.4 (paikka sopimatta). Lisätietoja Teppo Haapaniemi p MHY LÄNSI-RAJA: Tupa-illat vko 17: Jarhoinen (Pello) ja Vaattojärvi (Kolari), ajankohdat auki. Lisätietoja Veijo Ekonoja p MHY PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI: Maastoretkeily ti 24.4 klo 16 alkaen Pelkosenniemellä, aiheena nuoren kasvatusmetsän hoito ja käsittely, ilmoittautumiset Juha Savukoski, p MHY POSIO: Tupa-illat alkavat klo 18.30: ti 17.4 Lehtiniemen koululla, ke 18.4 Suonnankylän koululla ja to Kuloharjun koululla. Aiheena puukauppa, metsänhoitotyöt ja muut ajankohtaiset metsäasiat. MHY RANUA: Metsänomistajaretkeily pe 20.4 Ranua Ouluun (L&T Biowatin kohteille). Linja-auto on lähes täynnä. Peruutuspaikkoja voi kysellä: Jouko Höyhtyä p MHY ROVANIEMI: MHY-OP-päivät pe-la Rovaniemellä klo 11 alkaen. Ilmoittautumiset: Marjo Karjalainen p (Metsänomistajien Liitto P-Suomi). 100 ensimmäistä ilmoittautunutta mahtuu mukaan. MHY SALLA: Tupa-iltoja. Seuraa Koillis-Lapista tarkemmat ajankohdat ja paikat. Lisätietoja Vesa Tennilä p MHY YLITORNIO: Retkeily Metsähallituksen Pilke-taloon ke 25.4 klo 9 (linja-autokyyti Ylitorniolta Rovaniemelle). Ilmoittautumiset Henri Ojanperä p Rovaniemellä metsänhoitoyhdistyksen toimistolla, Hallituskatu 22: huhtikuu 20.4., toukokuu ja kesäkuu

4 4 metsänomistajat Pekka Honkala Lapin metsänviljelyssä seitsemän miljoonan taimen savotta Rovaniemellä taimiralli käynnistyy toukokuun lopulla Rovaniemen korkeudella taimiruljanssiin päästään käsiksi yleensä toukokuun viimeisellä viikolla ja työt saadaan päätökseen -Yhdistyksemme alueella ei syysviljelyä ole viime vuosina tehty, vaan käytännössä kaikki metsänviljelytyöt tehdään keväällä. Metsänviljelymäärien pienenemisen seurauksena siihen ei ole ollut tarvettakaan, kertoo toiminnanjohtaja Pekka Honkala Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä. Työvoima ei ole Honkalan mukaan Rovaniemellä ongelma. -Työvoimaa on tarjolla enemmän kuin voimme ottaa. Viljelytöistä reilut puolet tekevät metsänomistajat itse ja vajaat puolet tehdään yhdistyksen toimesta palkkatyönä. Viljelymäärät laskussa Tulevana keväänä Rovaniemen alueen yksityismetsien viljelyala on huomattavasti aikaisempaa vuotta pienempi. Vuonna 2011 viljeltiin reilut 570 hehtaaria, mutta tänä vuonna määrä noin 350 hehtariin. -Hiljaiselo jatkuu vielä seuraavanakin vuonna. Kituliaan puukauppavuoden 2011 seurauksena maanpinnan käsittelymäärät eivät tänä vuonna kasva ja se tietää sitä että vuodesta 2013 tulee edelleen verraten hiljainen viljelyvuosi, Pekka Honkala laskeskelee. -Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueella voitaisiin metsää kestävästi uudistaa tuhatkunta hehtaaria vuosittain, joten kyllä hakkuumääriä pitäisi tulevaisuudessa lisätä. Rovaniemen alueella käytetään ensi vuonna noin tainta - pääosin yksivuotiaita kennotaimia. Metsänhoitoyhdistys hankkii ne paikallisilta taimitarhoilta ja välittää ne sitten metsänomistajille. -Männyn kylvöihin saamme siemenen oman metsikkökeräyksen kautta, joten siemen on varmuudella tälle alueelle sopivaa, toiminnanjohtaja Pekka Honkala vakuuttaa. Vähäroutaisen talven jälkeen metsänviljelykausi on alkamassa Lapissakin tavanomaista aikaisemmin. Ensimmäisiä taimia toimitetaan metsänomistajille toukokuun puolen välin tienoilla eteläisessä Lapissa ja ylämaissa vähän myöhemmin. Lapin yksityismetsien jokavuotinen suursavotta pyörähtää siis käyntiin toukokuussa. Metsänhoitoyhdistykset huolehtivat yhdessä alueen metsänomistajien kanssa savotasta, jossa kokonais- viljelyala on vajaat hehtaaria. Määrä on jonkin verran aikaisempia vuosia pienempi. Määrästä kolmannes on männyn kylvöä ja loput istutusta. Metsänhoitoyhdistykset välittävät puuntaimia metsänviljelyaloille tulevana reilut seitsemän miljoonaa kappaletta, josta valtaosa on mäntyä. Männyn kylvöalaa kertyy arviolta parisentuhatta hehtaaria. Metsänviljelyä on edeltänyt edellisenä syksynä tehty maanmuokkaus joko äestäen, kaivinkoneella mätästäen tai säätöaurausta apuna käyttäen. Muokkaus onkin kaikkien tutkimusten ehdoton edellytys onnistuneelle metsänviljelylle. Taimet varattuna kaikille metsänomistajille Metsänviljelytyö lähtee liikkeelle siitä, että oma metsänhoitoyhdistys on jo edellisenä talvena varannut kaikille tiedossaan olevien viljelyalojen omistajille taimet taimitarhoilta ja varmistanut näin taimien riittävyyden. Männyn siemenet on myös hankittu valmiiksi. Ellei taimien, siementen ja viljelyvälineiden toimitusajankohtaa ole vielä yhdistyksen kans- sa sovittu, metsänviljelyaikeissa olevan metsänomistajan kannattaa olla nyt pikaisesti yhteydessä metsänhoitoyhdistyksen oman alueen neuvojaan ja sopia taimien toimitusajankohdasta, työvälineiden määrästä sekä tarpeellisesta työnopastuksesta. Mikäli metsänomistaja ei itse voi istuttaa viljelyaluetta, löytyy metsänhoitoyhdistyksestä ammattitaitoista metsurityövoimaa asian hoitamiseen. Uudistusalojen maanmuokkaustyöt edeltävät viljelyä Metsänuudistamisalojen maanmuokkaus on aivan keskeinen toimenpide metsän uudistamisen onnistumisessa. Muokkauksella paljastetaan kivennäismaata taimien ja siementen viljelylle, parannetaan maan lämpötaloutta ja vähennetään heinittymisen aiheuttamaa haittaa. Humus ja kivennäismaa sekoittuvat keskenään, maa kuohkeutuu ja ravinteita vapautuu kasvien käyttöön. Tutkimusten mukaan muokkaamattomaan maahan istutetuista taimikoista lähes puolet tuhoutuu ensimmäisten vuosien aikana. Sen sijaan esimerkiksi mätästetyillä tai auratuilla alueilla onnistumisprosentti on yleensä yli 90. Muistitko ilmoittaa avohakkuualueen metsänhoitoyhdistykselle? Metsänhoitoyhdistys tekee alueensa metsänomistajien puolesta edulliset vuosisopimukset alueen kaikki muokkaukset hoitavien urakoitsijoiden kanssa. Yhdistys ketjuttaa yksityismetsien uudistusalat tehokkaaseen muokkausketjuun, laatii kartat ja valvoo urakoinnin toteutusta kaikilla muokkaustavoilla. Näin jokainen metsänomistaja saa tässäkin asiassa edullisen täyden palvelun paketin. Mikäli metsänomistajille on avohakattuja tai siemenpuuasentoon hakattuja muokkaamattomia alueita, eivätkä ne ole varmuudella metsänhoitoyhdistyksen tiedossa, kannattaa niistä hetimmiten ilmoittaa yhdistyksen neuvojalle. Näin varmistuu se, että alueet tulevat muokkausketjuun mukaan ja ne ovat sitten valmiina ensi kevään viljelyä varten. Jos metsänhoitoyhdistys on laatinut leimikon ja uudistamissuunnitelman, voi metsänomistaja olla huoletta. Alue on varmasti muokkausohjelmassa ja metsänhoitoyhdistys ottaa asian tiimoilta ennemmin tai myöhemmin yhteyttä ja sopii jatkotoimista.

5 metsänomistajat 5 Männyn kylvö onnistuu oikein tehtynä Konekylvössä muokkausjälki on onnistumisen A ja O Konekylvö on viime vuosina lyönyt itsensä läpi metsänuudistamismuotona. Karujen metsämaiden uudistamisessa männyn kylvö onkin usein varsin varteenotettava vaihtoehto ja silloin voidaan valita kylvömenetelmistä joko käsinkylvö tai konekylvö. Esimerkiksi vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saatava Kemera-tuki on vuoden 2012 alusta lukien veronalaista pääomatuloa. Myös kaikki kulut saa nyt vähentää täysimääräisinä. Koneellisessa metsäkylvössä metsätraktorin vetämään äkeeseen tai kaivurin kauhaan on liitetty kylvölaite. Muokkausjäljellä on kylvön onnistumiselle suuri merkitys, sillä määrävälein muokkausvakoon siemeniä sylkevä kylvölaite ei näe mihin siemen putoaa. -Mikäli maaperä on kovin kivistä tai kylvöhetkellä on kova sivutuuli, osa siemenistä voi joutua sellaisiin paikkoihin, joissa siemen ei idä. Tällaisia ovat kivet, kannot, kuntta jne. Tämän takia muokkausjäljen on oltava riittävän leveä. Männyn siementä joudutaan käyttämään jonkin verran enemmän kuin käsin tapahtuvassa kylvössä, eli n. 250 grammaa hehtaarille, kun itävyys on n. 90%. Joka tapauksessa konekylvö on edullisin uudistamismuoto, arvelee metsäneuvoja Markus Laivamaa Ranuan metsänhoitoyhdistyksestä. Missään tapauksessa konekylvöä ei tule viedä reheville ja heinittyville maille. Siellä siemen varmuudella tukehtuu heinikkoon ja operaatio epäonnistuu. Metsänuudistamista kylvämällä tehdään vain männylle. Tutkimusten ja kokemusten perusteella puhdas kuusen kylvö ei onnistu. Kuusen kylvöä onkin tehty vain sekakylvönä männyn kanssa. Koska kuusen ja männyn siemenet poikkeavat toisistaan, ei sekakylvöä voi suorittaa koneellisesti. Markus Laivamaa Käsinkylvössä tarvitaan riittävästi kylvökohtia Käsin tapahtuvassa kylvössä kannattaa hakea istutukseen nähden tuplamäärä viljelykohtia, eli noin 4000 kylvökohtaa hehtaarille. Tämä merkitsee sitä, että siemeniä ripotellaan noin metrin välein muokkausvakoon. -Kylvöpaikkaa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että siemenet tulevat paljastettuun kivennäismaahan ja mielellään äestysvaon reuna-alueelle ja sielläkin korkeimmille kohdille. Erityisesti tulee varoa siementen kylvämistä alavilla mailla vaon pohjaan, sillä siinä on todennäköisesti ensi keväänä vettä, joka tukahduttaa pienen sirkka- Metsä-äkeeseen integroitu konekylvölaite sylkäisee määrävälein männyn siemeniä suoraan tuoreeseen muokkausjälkeen. taimen elämän alkuunsa, varoittaa Laivamaa kylväjiä. Nykyisin siemenet kylvetään pääsääntöisesti pullosta, jonka korkkiin on tehty reikä. Jokaiselle kylväjälle annetaan oma pullo ja annostus testataan ennen kylvöä vaikka sanomalehden päälle. Uusimpien tutkimusten mukaan kylvökohtaa ei tarvitse erikseen tiivistää, koska siemenen pinta saattaa tiivistämisen yhteydessä vaurioitua. Siemenen pinnan rikkoontuminen saattaa vaikuttaa itämiseen heikentävästi. Riittävästi siementä Pistekylvössä siemenet ripotellaan suppealle alalle muokkausjälkeen ja maa tiivistetään polkaisemalla kevyesti. Viirukylvössä tehdään vaikkapa terävällä kepillä muokkausjälkeen pieni ura, johon siemenet ripotellaan ja sen jälkeen maa kevyesti tiivistetään niin, että siemen peittyy 3-4 millin maakerroksen alle -Jokaiseen kylvöpisteeseen tulisi kylvää itävyydestä riippuen siementä, jolloin ainakin osa siemenistä itää ja kehittyy taimeksi asti, Laivamaa opastaa. Lapissa itäminen tapahtuu hitaasti ja useana vuonna, joten lopullinen tulos nähdään vasta noin viiden kasvukauden kuluttua. -Käsinkylvössä siementä käytetään itävyydestä riippuen grammaa hehtaarille. Lapin alueen metsänhoitoyhdistykset ovat varanneet kaikkiin alueensa männyn kylvönä toteutettaviin uudistamistöihin riittävän määrän siementä, mutta asia kannattaa kuitenkin hetimmiten varmistaa ja sopia milloin siemenet tarvitsee, metsäneuvoja Markus Laivamaa korostaa. Metsäverotukseen tuli merkittäviä muutoksia tämän vuoden alusta Vuoden 2012 alusta tuli metsäverotukseen muutoksia, jotka vaikuttavat jokaisen metsänomistajan arkeen ja talouteen. Metsätulojen verotus kiristyy siten, että nykyinen 28 prosentin verokanta nousi vuoden alusta 30 prosenttiin. Metsätulothan ovat pääomatuloa, kuten myös vaikkapa vuokratulot tms. Mikäli pääomatulojen vuotuinen yhteismäärä kohoaa yli euron, nousee veroprosentti tuon rajan yli menevältä osalta 32:een. Puukaupan yhteydessä pidätettävän veroennakon määrä nousi pystykaupoissa 20 ja hankintakaupoissa 14 prosenttiin, eli se noudattelee pääomatulojen verokannan muutosta. Alijäämähyvitys kasvaa myös Verovelvollisen kannalta positiivista tietysti on, että alijäämähyvitys nousee samassa suhteessa kuin pääomatulojen verokanta. Kun pääomatulolajin kulut ovat suuremmat kuin tulot, syntyy alijäämää. Alijäämähyvitys vuonna 2012 on 30 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 28 prosenttia alijäämästä. Alijäämä vähennetään suoraan ansio-tai eläketulon verosta. Niinpä kaikki metsään liittyvät vähennyskelpoiset kulut kannattaa laittaa muistiinpanokirjaan ja tositteisiin. Muistakaa, että kaikki metsätalouden kulut saa vähentää, vaikka tuloja ei olisi yhtään euroa! Luovutusvoittojen verotuksessa laskentaperiaatteet säilyvät ennallaan, mutta pääomaverokannan korotus kiristää myös luovutusvoiton verotusta. Luovutusvoiton verotuksessa kaupan tekemisen ajankohta määrää verokannan - ei kauppasumman maksuajankohta. Näin ollen viime vuoden puolella tehtyjen kiinteistökauppojen luovutusvoiton laskennassa sovelletaan vanhaa verokantaa, vaikka kauppasumma olisi maksettu vuonna Kemera-tuet verolle Metsäviljelyn tarvikkeet ja palvelut omasta metsänhoitoyhdistyksestä: - Eri puulajien taimet - Männyn siemenet - Työvälineet (putket, vakat ym.) - Työnopastus tarvittaessa - Muokkaus- ja konekylvöpalvelut - Istutuspalvelut jne. Lapin metsänhoitoyhdistykset Kestävän metsätalouden (kemera) rahoituslain mukaiset tuet ovat vuoden 2012 alusta veronalaista pääomatuloja puukauppatulojen lailla. Kaikki vuonna 2012 maksettavat kemera-tuet ilmoitetaan omassa veroilmoituksessa verotettavaksi tuloksi (vuoden 2013 alussa tehtävässä veroilmoituksessa). Myös kaikki ko töihin kohdistuvat menot ilmoitetaan täysimääräisesti kuluksi ja ne saa vähentää metsäverotuksessa. Tällä muutoksella ei ole mitään merkitystä metsänomistajan kannalta hankkeissa, joissa kulut ovat tukea suuremmat. Niissä ei verotettavaa tuloa muodostu. Kemera-tuen verotus vaikuttaa vain metsänomistajan itse toteuttamissa töissä (esim. taimikonhoito). Näissä hankkeissa kannattaakin nyt entistä tarkemmin kerätä vähennyksiin kaikki työkalukulut, poltto-ja voiteluainekulut ja matkakulut ym, sillä niillä voidaan pienentää merkittävästi verotettavan osuuden määrää. Lisätietoja metsäverotuksesta omasta metsänhoitoyhdistyksestä ja verottajan sivuilta

6 6 metsänomistajat Metsäsuunnitelman saa nyt myös omalta metsänhoitoyhdistykseltä SilvaNetti Metsänomistajan verkkopalvelu Uusi ja tehokas sähköinen metsäsuunnitelma SilvaNetti SilvaNetti mahdollistaa metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan. Uusi helppokäyttöinen sovellus toimii verkossa ja hyvin myös hitaammilla yhteyksillä on-line muistitikun avulla. Voit hakea ja selata metsäsuunnitelman mukaisia hakkuu- ja hoitotyöehdotuksia kartalla. SilvaNetin avulla voit välittää metsänhoitoyhdistykselle omia ehdotuksiasi metsänkäsittelystä. Teemakartat, kaaviot ja yhteenvedot auttavat päätöksenteossa. Tutustu Silvanettiin osoitteessa Demoversion käyttäjätunnus on metsämaa ja salasana mustikka. Lisätietoja omasta metsänhoitoyhdistyksestä. - Metsäsuunnitelma siirretään yhä useammin sähköiseen muotoon ja nettiin, Teuvo Tapaninen kertoo. Palaute auttaa kehittämään toimintaa metsänhoitoyhdistyksissä Metsänhoitoyhdistykset keräävät asiakkailtaan, eli alueensa metsänomistajilta, palautetta toiminnastaan ja palveluistaan. Palautetta kerätään jatkuvasti sekä laskutuksen yhteydessä että sähköisesti erillisen palautejärjestelmän kautta. Metsänhoitoyhdistyksen pal- veluista annettiin viime vuonna Lapissa yhteensä 512 palautetta. Osa annettiin suoraan sähköisesti ja osa palautti laskun mukana lähetetyn palautelomakkeen. Kaikki palaute on tärkeää ja se auttaa kehittämään toimintaa yhdistyksissä metsänomistajien haluamaan suuntaan. Lapin metsänhoitoyhdistysten asiakaspalaute 2011 Viime vuoden palautteen keskiarvo oli varsin korkea, eli peräti 9,2 kouluarvosanalla mitaten. Siitä huolimatta kehitettävääkin jäi monilla sektoreilla ja näihin asioihin palataan metsänhoitoyhdistyksissä. Metsäsuunnittelu on perinteisesti kuulunut Metsäkeskuksen tehtäviin ja metsänhoitoyhdistykset ovat pysyneet toteutuspuolella. Tänä päivänä suunnitelmia tehdään yhä enenevässä määrin metsänhoitoyhdistyksissä. Metsänhoitoyhdityksen ATK-ohjelman mahdollistavat tällä hetkellä erinomaisesti metsäsuunnitelmien tekemisen - vieläpä hyvin yksinkertaisin menetelmin. -Itse olen tila-arvioinnin tai leimikon suunnittelun yhteydessä päivittänyt tilan metsikkökuviot ja korjannut vanhentuneet kuviot uusiksi. Toimistolla kuviot siirretään tietokoneelle joko maastomikrolla tai suoraan omaan päätteeseen. Sen jälkeen poimitaan leimikkoon tarpeelliset hakkuukuviot, lähetetään sähköinen metsänkäyttöilmoi- tus ja laaditaan puukauppavaltakirjat. Jos metsänomistaja on tilannut metsäsuunnitelman voidaan samalla siirtää ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma nettiin. Näin on Silvanetti- metsäsuunnitelma valmis, kuvailee prosessia toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä. Sähköistä SilvaNetti - metsäsuunnitelmaa voi metsänomistaja - ja kaikki osakkaat - tarkastella netin kautta omilla tunnuksilla. Monipuolinen asiakirja Metsäsuunnitelma on metsänomistajan arvopaperi oman omaisuuden hoitoon. Metsäsuunnitelma sisältää ohjeet metsien hoitoon ja hakkuisiin sekä kaikki omaisuuden määrää kuvaavat kuutiot ja hehtaarit. -Metsäsuunnitelmasta löytyvät kartat, kuviotiedot, ja juuri laadittu hakkuusuunnitelma, metsänkäyttöilmoitus, sopimus metsänhoitotöistä ja puukauppavaltakirjat. Metsänomistaja voi omalta tietokoneeltaan tarkastella hakkuusuunnitelmaa liitteineen ja tietenkin metsäsuunnitelmaa karttoineen ja kuviotietoineen, Tapaninen kertoo. Kun hakkuut ja hoitotyöt on suoritettu päivittää toimihenkilö kuviot omalla päätteellään ja siirtää ne välittömästi metsänomistajan Silvanetti- metsäsuunnitelmaan. Metsäsuunnitelma on siten jatkuvasti ajan tasalla niiden töiden ja kuvioiden osalta, jotka toteutetaan yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa. -Mikäli metsänomistaja haluaa tietokoneelta löytyvän metsäsuunnitelman lisäksi tai vaihtoehdoksi paperiversion, saa hän sellaisen metsänhoitoyhdistyksen toimistolta siellä käydessään, muistuttaa toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen. Taimikot kannattaa tarkastaa hirvituhojen varalta Hirvet ovat kylmän pakkaskauden aikana olleet hyvin yksillä paikoilla metsissä ja syöneet paljon vesakkoa ja taimikoita. Metsänomistajien kannattaa touko-kesäkuussa käydä tarkastamassa kaikki 1-4 metrin mittaiset mäntytaimikot. Mikäli hirvituhoja löytyy, kannattaa niistä tehdä heti vahinkoilmoitus, sillä valtio korvaa hirvien aiheuttamat taimikkotuhot. Ilmoituslomakkeita löytyy metsänhoitoyhdistyksen toimistoista. Palautetta voi antaa laskun tai puumaksuselvityksen mukana tulleilla viitetiedoilla osoitteessa tai palauttamalla laskun mukana tulleen lomakkeen.

7 metsänomistajat 7 Miten syntyy tuulenpesä? Jokainen on varmaan nähnyt pihakoivuissa tai männyissä pallomaisia risumuodostelmia, joita sanotaan tuulenpesiksi. Mutta mitä ne oikeastaan ovat? Metsäpatologian professori Timo Kurkela Metsäntutkimuslaitokselta valaisee tuulenpesän syntyä seuraavasti: -Tuulenpesiä on kahta lajia, eli on lehtipuiden ja on havupuiden tuulenpesiä. Ne ovat tuulenpesäsienen aiheuttamia. Parasiitti elää puussa, ottaa siitä ravintonsa, tuottaa itiöitä ja lähettää ne maailmalle. Se ei tapa puuta, koska on siitä riippuvainen, Kurkela selvittää Havupuiden tuulenpesän ja pallolatvan kehittyminen lähtee käyntiin tavallisimmin latvan tai latvuksen oksan kärkisolun mutaatiosta. Kesken verson pituuskasvun tapahtuukin haaroittumista. Se jatkuu tiuhana ja tuottaa pallomaisen muodostuman, joka kasvaa aina vain suuremmaksi. -Usein tuulenpesä muodostuu puun latvaan, mutta myös sivuoksissa esiintyy tuulenpesiä. Tällaiset somaattiset mutaatiot tapahtuvat perintötekijöissä eli geeneissä - kehittyneet kasvumuodot ovat usein steriilejä. Mutta jos ne tuottavat siemeniä, voi ilmiö periytyä. Näin tapahtuu havupuilla. Tuulenpesiä hieskoivussa. Suomessa on voimassa jokamiehenoikeus, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen metsissä myös toisen maalla. Jokamiehellä on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia Suomalaisessa yhteiskunnassa on ainakin yksi erikoinen poikkeus muuhun maailmaan verrattuna, jokamiehen liikkumisvapaus. Jokamiehellä on oikeus käyttää luontoa riippumatta siitä kuka maan omistaa. Hän voi poimia marjoja, sieniä tai vaikkapa kukkia. Tästä vapaasta käyttöoikeudesta ei tarvitse maksaa ja ulkomaalainenkin voi olla jokamies. Liikkumisesta on kuitenkin poikkeuksia niin, että kiinteistönomistajalle ei saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa. Elinkeinojen harjoittamista ei saa estää, vaikeuttaa tai muutoin käyttää jokamiehen oikeuksia tavalla, josta aiheutuu maanomistajalle taloudellista haittaa. Tulen kanssa tarkkana Maanomistajien oikeuksien ja omaisuuden suojaksi löytyy useista erityislaeista säännöksiä, joilla turvataan tai voidaan myös määrätä rangaistuksia omaisuudelle tai ympäristölle aiheutetuista vahingoista. -Maastoliikennelaissa on määrätty liikkumisesta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa. Laissa on yksityiskohtaisesti esitetty tavat, miten ajoneuvoilla voidaan toisen maalla kulkea. Huolimattomasti toimien moottorikäyttöisellä ajoneuvolla voidaan aiheuttaa maastoon pysyviä jälkiä, joiden korjaamiseksi joudutaan suorittamaan kustannuksia vaativia toimenpiteitä, kertoo toiminnanjohtaja Juha Savukoski Pelkosenniemi-Savukosken metsänhoitoyhdistyksestä. Erityisen kuivana aikana metsäpalovaroituksen antamisella pyritään saattamaan tietoon metsämaaston erityinen syttymisherkkyys. -Avotulen teko yleensä on sallittua toisen maalle vain pakottavissa tapauksissa. Pakottava tarve ei voi olla kesällä sytytetty nuotio vieläpä metsäpalovaroituksen aikana. Maanomistajan kannalta katsottuna jokamiehen oikeuden piiriin ei voi kuulua kaikki liiketoiminnallisesti järjestetty tai ohjattu ryhmien tai suurempien joukkojen toiminta maastossa, Savukoski tähdentää. Maastossa liikkuvalla on pelastuslain perusteella toimintavelvollisuus, jonka perusteella hänen on ilmoitettava tulipalosta tai muusta onnettomuudesta ja kykynsä mukaan ryhtyä myös pelastustoimintaan. Ilmoittaminen muustakin onnettomuudesta on tehtävä hätäkeskukseen. - Metsäpaloja syttyy yhä enemmän ihmisten huolimattoman toiminnan vuoksi. On tehty havaintoja, että minkäänlaista aikomusta sammuttaa tai ryhtyä toimenpiteisiin metsäpalon johdosta ei ole ilmennyt. Onnettomuuspaikalta tai metsäpalopaikalta ei saa poistua ennekuin torjuntatoimet on saatu käyntiin. Vähin, mitä jokainen kansalainen voi tehdä, on odottaa ja opastaa pelastushenkilöstöä. Jokainen vastaa omalta osaltaan Aina vastuullisen jokamiehen käsite ei ole kaikilla selkeä. Ennen metsästäjä, kalastaja, marjastaja tai muutoin metsässä liikkuva huomioi vastuunsa ja jopa hoiti itselleen kuuluvat velvollisuutensa. Nykyään maastoautoilla ja henkilöautoilla on ajeltu teillä joille ei olisi asiaa lakien perusteella. Teiden lanaukset ovat aiheuttaneet kustannuksia teiden Juha Savukoski Metsäasiaa verkossa ylläpitäjille. -Viime aikoina näiden jokamiehen oikeuksien väärinkäyttäjien vuoksi usea maanomistaja onkin ihan perustellusta syystä laittanut teillensä tai muulle kulkuuralle tiepuomeja tai muutoin estänyt liikkumisen maillansa. Valitettavasti vastuulliset kansalaiset joutuvat näin kärsimään muiden vastuuttomuudesta, toiminnanjohtaja Juha Savukoski toteaa. MTK:n Marttila vaatii puun suosimista MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. - Metsäteollisuuden viimeiset vuodet ovat olleet karmeita massa- ja paperiteollisuuden alasajon myötä, sanoo Marttila. Mekaanisen sektorin kehittäminen on tässä tilanteessa avainsana. Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky ei tule halvasta raaka-aineesta, vaan osaamisesta ja tuotteiden laadusta. Meillä on vuosikymmenien aikana rakennettu hyvä teollisuuden infrastruktuuri ja sertifioitu puuraaka-aine, joilla kyllä pitäisi pärjätä. Marttilan mielestä nyt tarvitaan aivan uudenlaista otetta koko mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen ja puurakentamisen vahvaan edistämiseen. Ruotsissa sahataan puolet enemmän kuin meillä Suomessa, joka on tässä vertailussa korkeintaan eurooppalaisessa keskikastissa. Metsänomistajien tavoitteena on tuottaa hyvälaatuista tukkia markkinoille, koska siitä tulee meille tulo. Metsänomistajalle kuitu- ja energiapuutuotteet ovat sivuvirtoja. - Suomessa on epäsuhta kasvun ja käytön välillä eikä sitä ratkaista pelkällä energiapuun käytön lisäämisellä, arvioi Marttila.

8 8 metsänomistajat Metsäviestin Metsäkoulu Näin teet turvallisen puukaupan Vinkki 1: Teetä puunmyyntisuunnitelma Turvallinen puukauppa lähtee liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen laatimasta puunmyyntisuunnitelmasta. Siinä huomioidaan metsänomistajan taloudelliset ja metsänhoidolliset tavoitteet. Suunnitelmassa määritetään hakkuutavat, mahdolliset uudistamismenetelmät ja tehdään metsänkäyttöilmoitus karttoineen. Lisäksi arvioidaan hakkuussa lähtevä puumäärä ja olemassa olevan hintatiedon perusteella tehdään myyntituloarvio. Mhy:n laatima puunmyyntisuunnitelma on metsänomistajalle maksuton. Vinkki 2: Kilpailuta Tuottava puukauppa lähtee liikkeelle siitä, että kaikki isommat puukauppaerät kannattaa kilpailuttaa. Ensimmäisen ostajan houkutuksiin ei kannata langeta, vaan selvittää yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa kaikkien ostajien ostomahdollisuudet ja hinnat. Lisäksi kannattaa selvittää mitkä ostajat saavat hakkuussa parhaiten arvokkaimman tukkiosuuden talteen. Metsänhoitoyhdistyksestä löytyy tähänkin tietoa. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa jatkuvasti ostajia metsänomistajien puolesta ja tämä palvelu kannattaa käyttää hyödyksi. Vinkki 3: Valvo korjuuta ja mittausta Puunkorjuun ja mittauksen valvonta kuuluu metsänomistajan oikeuksiin. Puunkorjuun aikana kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä palstalla tarkastelemassa, että arvokkain tukkiosuus otetaan tarkasti talteen ja että hakkuun jälki on sovitun mukaista. Metsänhoitoyhdistys valvoo ja seuraa myös ostajien korjuuta ja mittausta ammattilaisena metsänomistajan puolesta ja apuna. Jo pelkkä tieto siitä, että korjuuta valvotaan, tuo ryhtiä puunkorjuuseen vaikka jokaiselle leimikolle ei mukaan ehdikään. Kolumni Metsäkartelli vai savujako? Ostajien pyrkimys edulliseen raaka-aineeseen säilyy, muoto vain muuttuu Syyspuolella julkisuudessa käytiin ankaraa keskustelua puukaupan kartellista ja monet metsänomistajat päättivät perätä oikeuksiaan leivättömän pöydän ääressä. Tämä sen takia, että UPM, Stora- Enso ja Metsäliitto syyllistyivät vuosina laittomaan kartelliin, jonka tarkoituksena oli puun hinnan alentaminen. Kartelli toteutettiin ylätasolla, eli mainittujen yhtiöiden metsäpäälliköiden ja aluejohtajien keskustelukerhona. Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä oli silloin - ja on edelleen - tällaisten kartellien murtaminen ja puun hinnan puolustaminen kilpailuttamalla yhtiöitä ja valvomalla muutoinkin metsänomistajan etuja ja oikeuksia. Tätä tarkoitusta varten on olemassa valtakirjakauppa, jolla metsänhoitoyhdistys huolehtii metsänomistajan oikeusturvasta puukaupassa. Suuret metsäyhtiöt yrittävät vähentää kilpailua puukaupassa. Tämä kilpailun estäminen tapahtuu suoralla puunostolla ohi metsänomistajien oman organisaation eli metsänhoitoyhdistyksen. Mitä suuremman osan puun ostajat saavat puustaan suorilla kaupoilla ilman kilpailua, sitä tehokkaammin ne voivat alentaa puun hintaa. Pahimmillaan yhtiöiden toimintamalli on paljon kartellia vahvempi ase. Metsänhoitoyhdistysten merkitys puumarkkinoiden toimivuudessa on suuri. Yli 70 prosenttia puukaupoista käynnistyy metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien kautta. Puunhinnan myönteiselle kehitykselle metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen toiminta on arvokasta, koska yhdistykset kilpailuttavat metsänomistajan valtuutukseen perustuen noin 50 prosenttia puukaupoista. Kilpailuttaminen on välttämätöntä markkinaehtoisen hintatason muodostumiseksi. Sopiikin miettiä, mitä tapahtuisi puun hinnalle, jos metsänomistajat olisivat jakaantuneet kolmen metsäyhtiön sopimusasiakasleiriin, jotka myyvät puunsa ilman kilpailutusta hintatakuisiin luottaen. Kannattaa myös miettiä, jos yhtiön sopimusasiakas saa hintatakuuta tililleen, kenen ansiota se oli. Eikö ansio kuulu niille metsänomistajille, jotka kilpailuttivat leimikkonsa ja nostivat markkinahintatasoa ja siten muodostivat perusteet hintatakuun maksamiselle. Tämän takia on äärettömän tärkeää, että metsänomistajat toimivat puukaupassa tiiviissä yhteistyössä oman metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja huolehtivat siitä, että kilpailu puukaupassa säilyy jatkossakin. Metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajan puolesta toteuttamalla valtakirjakaupalla pidetään puukaupan kilpailua yllä ja puolustetaan puun hintaa. Heikki Rahko aluejohtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Tutkimus yllättää taas Hakkuutähteen korjuu ei vähentänytkään metsämaan ravinteita Uuden tutkimuksen mukaan hakkuutähteen korjuu ei vaikuta metsämaan ravinnemääriin tai puuston ravinnetilaan. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa maanpinnan korkeuserot olivat tärkeämpi selittävä tekijä kasvueroille kuin hakkuutähteet. Tästä voidaan vetää ainakin se johtopäätös, että hakkuutähteiden kerääminen hakkuualoilta energiakäyttöön on varsin turvallista ja järkevää. Tutkijoiden Antti Wall ja Jyrki Hytönen mukaan kokopuukorjatuilla hakkuualoilla valtapuiden pituus oli pienempi verrattuna runkopuukorjattuihin aloihin, mutta puuston kuutiomäärässä ei ollut eroa. -Kokopuukorjatuilla aloilla valtapuiden pienempi pituuskehitys johtui ilmeisesti taimikon alkukehitysvaiheessa tapahtuneista hallatuhoista eikä hakkuutähteen talteen keräämisestä, tutkijat arvioivat. Tutkimuksessa verrattiin kivennäismaan orgaanisen kerroksen ravinnemääriä, kuusikon neulasten ravinnepitoisuuksia ja puuston kasvua 30 vuotta puunkorjuun ja taimien istutuksen jälkeen. Puunkorjuun käsittelyinä olivat kokopuukorjuu neulasten jäädessä kasvupaikalle ja toisaalta vaihtoehtona puhdas runkopuukorjuu. -Koealueen sisäisillä korkeuseroilla oli voimakkaampi vaikutus puuston pituuskasvuun ja runkotilavuuteen kuin puunkorjuumenetelmällä tai hakkuutähteen poistolla, toteavat tutkijat Hytönen ja Wall.

9 metsänomistajat 9 Metsänhoitoyhdistykset vauhdittavat puukauppaa ilmaisella leimauksella Jukka Aula Talvikohteiden puunkorjuu on loppusuoralla, eikä uusia talvileimikoita ehditä tämän talven korjuuseen enää mukaan ottaa. Niinpä kysyntä on siirtynyt kesäleimikoihin, joiden kauppaan on nyt syytä laittaa vauhtia. Tammikuussa 2012 hakattiin markkinapuuta koko Suomen puitteissa kaikkiaan 4,7 miljoonaa kuutiometriä. Yleistalouden heikoista näkymistä huolimatta määrä oli vain yhden prosentin viimevuotista ja kolme prosenttia edeltävän kymmenvuotisjakson tammikuiden keskiarvoa pienempi. Tavallista vilkkaamman tammikuun jälkeen puukauppaa on Pohjois-Suomessa käyty tavanomaiseen rauhalliseen kevättahtiin. Metsänhoitoyhdistykset arvioivat kaupan vilkastuvan selvästi lähimpien kuukausien aikana. Kesäkohteista pulaa -Ostajien mielenkiinto kohdistuu nyt kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kysyntään ja hintaan. Talventulon lykkääntymisen vuoksi syksyllä joudut- tiin hakkaamaan kesäkohteita normaalia pidempään ja ne ovat nyt pois tulevan kesän leimikkovarannosta. Metsänomistajan kannattaa jo nyt teettää leimikko valmiiksi odottamaan kaupan vilkastumista, kehottaa johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta. Metsänhoitoyhdistykset kampanjoivat puunmyyntisuunnitelmien eli leimikoiden teon aikaistamiseksi. Valmiin leimikon pohjalta on helppo saada vertailukelpoiset tarjoukset. Nelivärikartat hakattavista kuvioista ja leimausarviot saa myös sähköisessä muodossa. Tuontipuu kertoo maksukyvyn ylärajan Puun hinnat ovat maailmanlaajuisesti olleet huipputasolla vuosiin. Suomen osalta tämä on näkynyt vain tuontipuun hinnassa. Venäjä ja Baltian maat ovat osanneet kilpailuttaa ostajat. Tuontipuun hinnat ovat nousseet viidessä vuodessa 20 /m3, kun kotimaan kuitupuun nimellishinnat ovat vahvistuneet vain 3-4 euroa. Ero kasvoi myös viime vuonna. -Kotimaassa ostajien viimevuosina vahvistunut myyjien sitouttamisen strategia on vähentänyt kilpailua. Bonuksilla, takuuhinnoilla ja metsäpalveluilla ostajat pyrkivät häivyttämään todellisen hintatason merkityksen. Niillä on kuitenkin merkitystä vain jos puukaupan hinnat ovat muutoinkin kohdallaan. Menekin vuoksi ei tarvita yhteistyösopimuksia. Hyvistä tukkileimikoista on jatkuvasti kilpailua ja meillä on Perämeren kaarella Euroopan tasolla yksi suurimmista massa ja paperiteollisuuden keskittymistä. Olemme kuitenkin jääneet jälkeen naapurimaiden kuitupuun hintakehityksestä. Paljon puhuttu maailman kallein puu on nyt eurooppalaisittain halvimmasta päästä, Jukka Aula pohtii. Hyvät suhteet kaikkiin ostajiin, annetaan euron ratkaista Karkean arvion mukaan kolme neljästä suoran kaupan yhden ostajan kanssa tehneistä metsänomistajasta saisi paremman hinnan kilpailuttamalla. Siinä tarvitaan silloin toimivia kauppasuhteita kaikkiin ostajiin. Tiedossa oleva vahva sitoutuminen johonkin ostajaan vierottaa tehokkaasti muut ostajat. -Tärkein asia on leimikko. Jos sitä ei ole, ja ostaja suunnittelee hakkuut, ei kilpailutilannetta synny. Metsänhoitoyhdistysten tekemät puunmyyntisuunnitelmat Tuontipuun ja kotimaisen puun keskihinnat 2010 ja 2011, koko maa, Lähde: Metla /m3 Mäntykuitu muutos Koivukuitu muutos Tuontihinta rajalla Tuontihinta rajalla Tienvarsihinta ,7 29,1 Tienvarsihinta ,4 +1,7 30,6 +1,5 Kantohinta ,5 15,5 Kantohinta ,1 + 0,6 15,8 +0,3 ovat olleet yleensä maksuttomia. Harvoin puukauppaa tekeville tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Tässä ei ole kysymys myyjien ja ostajien vastakkainasettelusta vaan puhtaasta markkinatalouden hyödyntämisestä. Puun hinta on viimevuosina ollut melko vakaa, eikä näköpiirissä ole nytkään merkittäviä suhdannemuutoksia. Hinnan erot syntyvät leimikoiden laadusta ja kilpailutuksesta ja metsänhoitoyhdistyksen tehtävä on pitää kilpailua yllä, Aula muistuttaa. Kilpailutuksesta huolimatta leimikot päätyvät osaksi samoille ostajille kuin nytkin. Johtaja Jukka Aulan mukaan kilpailutetussa kaupassa erona on vain se että myyjä on hintatietoisempi, kun on mustaa valkoisella useampia tarjouksia ja metsänhoitoyhdistyksen puukauppaosaaminen tukena. -Isot metsäyhtiöt ovat yleensä kiinnostuneita sekä tukki- että kuitupuuleimikoista. Tukkileimikoissa sahat ovat aktiivisia ja harvennuskohteissa saa tarjouksia energiapuufirmoilta ja metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelusta. Männyn sahaajat voivat ottaa pikkutukkia jopa 10 cm läpimitasta. Niinpä harvennusleimikkokin voi olla tukkileimikko. Alkuvuoden puukaupan hintatasoa Lapissa Puukauppaa on Lapin alueella tehty helmi-maaliskuussa rauhalliseen tahtiin. Alla olevassa hintataulukossa on alkuvuoden hintahavaintoja, joka antaa karkeaa suuntaa siitä tasosta, jolla puukauppaa on viime aikoina käyty. Kannattaa huomioida, että korkeassa tukinhintatarjouksessa saattaa kuitupuun hinta olla alhaisempi ja päinvastoin. Hintoja tarkasteltaessa on huomioitava, että kovimmat hinnat ovat suurilla, tukkivaltaisilla tienvarsileimikoilla. Heikoimmat hinnat ovat pienillä, kuitupuuvaltaisilla ja kaukana tiestä sijaitsevilla leimikoilla. Myös kysyntä- ja tarjontatilanne vaikuttaa hintaan. Jokainen leimikko on erilainen tapaus. Metsänhoitoyhdistys auttaa hintatason selvittämisessä ja puukaupassa. Avohakkuu Muu harvennus Ensiharvennus /m3 /m3 /m3 Mäntytukki 47,00-53,00 40,00-49,00 37,00-43,00 Kuusitukki 46,00-52,00 40,00-49,00 37,00-43,00 Mäntykuitupuu 17,00-20,00 13,00-17,00 11,00-14,00 Kuusikuitupuu 17,00-23,00 13,00-17,00 11,00-14,00 Koivukuitupuu 16,00-20,00 13,00-16,00 11,00-14,00 Pikkutukki 23,00-28,00 16,00-23,00 15,00-20,00 Hankintakuitupuun tienvarsihinta on vaihdellut keskimäärin euron välillä kuutiolta lähinnä erän koosta ja ostajasta riippuen. Lisätietoa puukaupasta verkkosivuillamme

10 10 metsänomistajat Ehdokkaitten asettaminen metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaliin käynnissä Pentti Rytisalo Alkusyksystä pidettävää metsävaltuuston vaalia valmistellaan jo täyttä päätä. Valtuustovalli pidetään nyt ennätysaikaisin. Ehdokkaat tulee olla asetettuna elokuun alussa ja itse äänestys tapahtuu postin kautta syyskuussa. Äänet suoraan ehdokkaille Metsänhoitoyhdistysten valtuuston vaalissa ei käytetä vaalipiirijakoa, vaan jokainen mhy muodostaa vain yhden vaalipiirin. Niinpä ehdokkaista tulee jokaiseen yhdistykseen vain yksi ehdokaslista. Enemmistövaalina toteutetta- vassa vaalissa ei ole tunnuksia eikä puolueita, joten vaali on puhdas henkilövaali. Vaalissa ehdokkaana voi olla kuka tahansa alueella yksin, yhdessä puolison kanssa tai yhteisomistustilan osakkaana metsää omistava henkilö, joka on samalla yhdistyksen jäsen ja ikää on karttunut vuoden 2012 alkuun mennessä 18 vuotta. Lähes kaikki Lapin alueen metsänomistajat ovat yhdistyksen jäseniä, sillä jäsenprosentti on keskimäärin yli 98. Vähintään kaksi metsänomistajaa esittäjinä Ehdokkaitten esittämisaika on alkanut. Vähimmillään kaksi yhdistyksen alueen äänioikeutettua metsänomistajaa voi esittää ehdokkaita valtuuston vaaliin. Esitettäviä henkilöitä saa olla enintään yhtä monta kuin on esittäjiäkin. Mikäli esittäjiä on allekirjoittajina vaikkapa kolme, voivat he esittää enimmillään kolmea metsänomistajaa valtuustoehdokkaiksi. Ehdokkailta pitää luonnollisesti saada kirjallinen suostumus asialle. Ehdokkaitten asettamisaika päättyy 10. päivänä elokuuta, eli siihen mennessä kaikki esitykset tulee olla oman yhdistyksen vaalitoimikunnalla, joka käytännössä tarkoittaa jollakin oman met- sänhoitoyhdistyksen toimistoista. Esitykset ehdokkaista on tehtävä kirjallisesti sitä varten laaditulla tai vastaavansisältöisellä lomakkeella. Tämän artikkelin ohessa on valmis lomake, jolla esityksen voi tehdä vaikka heti. Lisätietoa ja lomakkeita löytyy myös yhdistysten kotisivuilta. Aktiivinen metsävaltuuston jäsen voi vaikuttaa, ryhdy siis ehdokkaaksi! Kimmo Karjalainen Sodankyläläinen Pentti Rytisalo on ollut Sodankylän metsänhoitoyhdistyksessä luottamushenkilönä vuodesta 1988 alkaen, ensin hallituksen jäsenenä ja nykyään hallituksen puheenjohtajana. Hän on ollut kaikissa tähän saakka pidetyissä kolmessa valtuustovaalissa mukana ja toiminut luottamushenkilönä myös Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomessa. Nuoret ja naiset mukaan hallintoon Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kokoukset ovat hallinnollisen asioiden lisäksi myös metsällisiä koulutustapahtumia. -Nuoria ja naisia näkisin mielelläni enemmän valtuustossa, Rytisalo toteaa. Metsänhoitoyhdistysten hallinnonkin on hiljalleen uudistuttava. Hyvä valtuutettu on aktiivinen niin metsänhoidossa kuin osallistumisessa valtuuston toimintaan. Kaikkien nykyisten valtuuston jäsenien toivon lähtevän ehdokkaaksi vaaleihin, Rytisalo lisää. Tällä hetkellä eletään metsätalouteen liittyvän murroksen alkua, joten Lapin alueen metsävaltuustoihin tarvitaan sekä aktiivista kokenutta luottamushenkilökaartia että sopivasti uutta verta. Myös nuoremmat metsänomistajat ja naismetsänomistajat ovat erittäin tervetulleita mukaan kehittämään omaa metsänhoitoyhdistystä. Jokainen 18 vuotta täyttänyt metsänhoitoyhdistyksen jäsen - myös perikunnan osakas - on vaalikelpoinen metsävaalissa. Panostetaan liiketoimintaan Metsänhoitoyhdistyslakia ollaan muuttamassa tänä vuonna, mikä varmasti tulee vaikuttamaan myös Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen toimintaan. Rytisalon mielestä yhdistyksen liiketoimintaa on edelleen terävöitettävä. -Vuoden 2011 aikana liiketoiminta kasvoikin peräti viidenneksen edellisestä vuodesta ja tämän suuntauksen toivomme jatkuvan edelleen. Liiketoiminnan vahvistumisella saamme lisää voimavaroja edunvalvontaan. Sodankylän metsävarat karttuvat ja niiden parempi hyödyntäminen on varmasti tärkeimpiä asioita yhdistystoiminnassa lähivuosina. Metsänhoitoyhdistyksemme on monena vuonna ollut Lapin ahkerin nuoren metsän hoidossa. Tämä on aktiivisten toimihenkilöiden sekä riittävän metsurikunnan ja koneyrittäjämäärän ansiota. Rytisalo on huolissaan työvoiman riittävyydestä, sillä kaivokset tuntuvan vievän aina vain enemmän väkeä metsätalouden puolelta, eikä uusia työntekijöitä ole helppo löytää tilalle.

11 metsänomistajat 11 Sallan metsänhoitoyhdistys juhli 60 vuoden taivalta Vesa Tennilä ja Kimmo Karjalainen Juhlia vietettiin Sallan Poropuistossa metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kevätkokouksen yhteydessä. Paikalla oli alustamassa ja kunniamerkkejä jakamassa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänhoitoyhdistyksen puolesta kunniamerkkejä jakoivat hallituksen puheenjohtaja Heikki Kairala ja varapuheenjohtaja Jaana Lassila. MTK:n metsävaltuuskunnan ansiomerkin saivat toiminnanjohtaja Vesa Tennilä, Jouni Virkkula sekä toimistonhoitaja Anneli Kellokumpu. Luottamushenkilöinä toimineista metsävaltuuskunnan ansiomerkin saivat Tapani Seppälä ja Erkki Lehtomäki, jotka ovat toimineet pitkään hallituksen jäseninä. Mistä Sallan mhy sai alkunsa? Sallan kunnantalolle kokoontui 21 metsänomistajaa perustamaan metsänhoitoyhdistystä 17. lokakuuta vuonna Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Väinö Ailasmäki, joka toimi puheenjohtajana Hänen jälkeensä hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Heikki Vaarala ( ), Matti Alakurtti ( ) ja Erkki Lehtomäki ( ). Heikki Kairala on nykyisen hallituksen puheenjohtajana toiminut vuodesta Ensimmäisenä toimihenkilönä toimi yhdessä Sallan yhteismetsän kanssa Reino Välimaa, joka aloitti työt Sallan mhy:llä vuonna Mitä on vuosien saatossa tehty? Sallan metsänhoitoyhdistyksen historiikista selviää, että yhdistys on toimintansa aikana vuodesta 1952 vuoteen 2011 istuttanut metsää ha ja kylvänyt metsää ha. -Yhteensä metsänviljelyä on tehty siis lähes hehtaaria, josta viimeisen 10 vuoden aikana ha. Metsien uudistamistyöt ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosina vähentyneiden uudistushakkuiden takia, kertoi yhdistyksen historias- Ansiomerkkien saajat vasemmalta oikealle: Anneli Kellokumpu, Vesa Tennilä, Jouni Virkkula, Tapani Seppälä ja Erkki Lehtomäki. Mhy Sallan merkkivuotta juhlistettiin valtuuston kokouksen yhteydessä. ta puheenjohtaja Heikki Kairala. Vastaavasti metsänhoitoyhdistys on vahvasti lisännyt puukauppapalveluita, eli leimauksia, valtakirjakauppaa ja korjuupalvelua. -Korjuupalvelua on tehty viimeisen 10 vuoden aikana kuutiometriä. Samassa ajassa Sallan yksityismetsistä, mukaan lukien yhteismetsät, on myyty puuta noin 1,5 miljoonaa m3. Tästä valtakirjoilla on myyty reilu kolmannes. Taimikonhoitoa tehtiin parhaimmillaan hehtaaria vuonna Viimeisen kymmenen vuoden aikana vauhti on hiljentynyt noin puoleen kiivaimmista vuosista. Nuoren metsän hoitoa on tehty noin 1150 ha vuosittain keskimäärin. -Uutteran uudistamistyön ansiosta Sallan metsissä on harvennettavaa metsää kymmeniä tuhansia hehtaareita seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työtä siis riittää varmasti myös korjuupalvelulle, Kairala totesi. Sallan mhy ei ole salainen mh Metsänomistajien neuvonta on ollut tärkeää metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa ja sen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan. -Yhdistys on järjestänyt mm. tupailtoja metsänomistajille lähes 30 vuotta yhteen menoon. Toinen suosittu tapahtuma on Itä-Lapin Metsäpäivä, joka järjestetään yhdessä vuorotellen naapurimetsänhoitoyhdistysten kanssa, jotka keräävät muutamia satoja osallistujia vuosittain, puheenjohtaja Heikki Kairala kuvaili. Sallan mhy on ollut aktiivinen myös erilaissa EU-hankkeissa kuluneella vuosikymmenellä ja on ollut mukana mm. Metsätilan sukupolvenvaihdos-hankkeessa ja metsurien työllistämishankkeissa. Kulotus on edelleen metsänuudistamisen keinovalikoimassa Heikki Rahko Metsämaan kulotus oli vuosikymmeniä aikaisemmin metsänuudistamisen päämenetelmä. Paksukunttaisia uudistusaloja männylle uudistettaessa se on edelleen käyttökelpoinen metsänuudistamiskeino, vaikka kantojen ja hakkuutähteiden kerääminen energiaksi onkin syönyt kulotukseen sopivia kohteita. Kulotuksessa kiistattomia etuja Kulotus parantaa maan ravinnetaloutta vuosikymmeniksi. Kulotuksella saamme uuden terveen puusukupolven tulen ja kuumuuden ansiosta. Paksu ja metsänuudistamisessa ongelmallinen kuntta poltetaan ja samalla metsämaa saa hyvän tuhkalannoituksen. Tuhkasta riippuvainen pieneliöstö saa samalla mahdollisuuden säilyä metsiemme lajistossa. Männyt taimien kasvuolosuhteet ovat kulotuksen jäljiltä hyvät ja turvaamme uuden puusukupolven kasvuunlähdön. Tarkkaa suunnittelua ja kohdevalintaa Kulotuksen onnistumiseksi ja kustannusten kurissa pitämiseksi kulotuskohteiden suunnitteluun kannattaa panostaa. Pieniä alueita ei kustannussyistä kannat juuri kulottaa, koska menetelmä on varsinkin pienillä avohakkuualoilla huomattavasti normaalia muokkausta ja metsänviljelyä kalliimpaa. Kulotusalueilla on huolehdittava paloturvallisuudesta, joten parhaita kulotuskohteita ovat sel- KULOTTAJAN MUISTILISTA - Myös isommista savua tuottavista pellon kulotuksista tulee ilmoittaa pelastuslaitoksen paikalliselle pelastusviranomaiselle (ei hätäkeskus) - Metsämaan kulotuksista aina ennakkoilmoitus - Metsämaata saa kulottaa erityisen kuivana aikana vain metsäammattihenkilö joka perehtynyt kulotustekniikkaan Em. laiminlyönneistä voi syyllistyä pelastusrikkomukseen josta voidaan tuomita sakkoon (lähde: uusi pelastuslaki) laiset, joissa luontaiset olosuhteet ovat edulliset. Uudistusalojen luontaiset paloesteet, kuten vesistöt ja märät turvemaat pienentävät kaivamalla tehtävien paloku- jien ja vesipaikkojen määrää ja pienentävät osaltaan kulotuskustannuksia. Metsänhoitoyhdistyksissä on kulotuksen asiantuntemusta ja metsänomistajan kannattaakin olla kulotusasioissa yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseen vakuutus- ja muiden käytännön toimien onnistumiseksi. Kulotukseen Kemera-tukea Valtion kemera-tukea voi saada hakkuutuloista riippumatta valmisteleviin töihin ja kulotukseen. Kulotuksen vakuutusmaksu korvataan yleensä kokonaan Kemera-varoista. Rahoitettavan kulotusalueen koon on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Jos alue koostuu kahden tai useamman omistajan uudistusaloista, yhteiskulotuksen osakas saa tukea, vaikka osakkaan ala olisikin alle kaksi hehtaaria.

12 12 metsänomistajat Me p Henrik Säynäjäkangas Metsänhoitoyhdistys Kemijärven ksi Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi Juhani Kumpusalon Nivalasta ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Pekka Lehdon Rovaniemeltä. Molemmat ovat uusia puheenjohtajistossa. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa Heikki Moilanen Suomussalmelta. Johtoryhmään valittiin uutena lisäksi Vesa Savukoski Savukoskelta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Juhani Kumpusalo on myös Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson hallituksen puheenjohtaja ja MTK:n metsäjohtokunnan jäsen. Juhani Kumpusalo Metsätalousinsinööri Henrik Säynäjäkangas (29) aloitti n tehtävät joulukuussa Metsänhoitoyhdistys Kemijärven palveluksessa. Aikaisemmin Henrik on työskennellyt Lapin metsäkeskuksen palveluksessa metsäsuunnittelijana. Henrik on kotoisin Kemijärveltä. Metsänhoitoyhdistys on Henrikille tuttupaikka jo nuoresta alkaen. Henrik on ollut jo pikkupojasta lähtien tuttu näky vuosittaisissa metsätaitokilpailuissa. Työurakin on saanut alkunsa metsänhoitoyhdistyksen kesätöissä jatkuen työharjoitteluna opiskeluaikana. Henrikin harrastuksiin kuuluu liikunta, metsästys ja kalastus. Kevään viikonloppuisin pilkkikilpailut ovat usein ohjelmassa. Henrikin toimialue on Kemijärvi-Rovaniemi tien eteläpuoli Juujärvelle asti. Hänet tavoittaa parhaiten puhelimesta tai sähköpostilla Juhani Kumpusalo Pohjois- Suomen Metsänomistajien liiton puheenjohtajaksi LÄNSI-RAJA Pellon toimisto Kauppatie 32, Pello Puh , Faksi Veijo Ekonoja toiminnanjohtaja puh Aila Ruutikainen toimistonhoitaja puh Veli-Pekka Korteniemi kunnostusojitus- ja metsätievastaava puh Kolarin toimisto Koukkupellontie, Kolari Puh , Faksi Kaisa Ahola toimistonhoitaja puh POHJOIS-SUOMI Metsänomistajien liitto POHJOIS-SUOMI Ukkoherrantie 15 A 2, ROVANIEMI Puh , Faksi Jukka Aula Johtaja puh , Kimmo Karjalainen Aluejohtaja (Rovaniemen toimisto) puh Pirkko Aaltonen Toimistopäällikkö puh Veli-Pekka Välimaa (Sirkka, Lampsijärvi, Raanujärvi, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi, Rattosjärvi) puh Markku Knuuti (Turtola, Juoksenki, Lankojärvi) puh Juhani Lassila puh Muonion toimisto Puthaanrannantie 18 A 3, Muonio Puh Faksi PELKOSENNIEMI-SAVUK Savukosken toimisto Samperintie 4, Savukoski Puh , Faksi Juha Savukoski toiminnanjohtaja puh Eija Saarini toimistonho puh Pelkosenniemen toimisto Kemijärventie 1, Pelkosenniemi Faksi Matti Kaipainen alueneuvoja puh YLITORNIO Ylitornion toimisto Säipänkuja 2 A 1, Ylitornio Puh , Faksi Risto Yrjänheikki toiminnanjohtaja toimialue: Ylitornion kunta puh Alli Pirttimaa toimistonhoitaja puh Kalevi Rant työnjohtaja toimialue: Y puh Henri Ojan metsänhoid toimialue: R Pessalompo Mellajärvi ja puh henri.ojanpe Voit ottaa yhteyttä myös suoraan Savukosken to josta toimistonhoitaja välittää viestisi tai puhelu metsätoimihenkilölle. Mikä on metsäni arvo? Metsän arvoa tarvitaan moneen paikkaan: kaan: - Tilan sukupolvenvaihdokseen upolv - Metsäpalstan tai tilan myyntiinyntiin - Lainavakuuteen akuut - Perunkirjoitukseen jne Samalla selviävät tilan hakkuumahdollisuudet ja metsänhoitotarpeetotarpeet sekä metsätulot tulot ja hoitokulut. okulut Ota yhteys metsänhoitoyhdistyksen yksen ammattilaisiin. Kari Virkkunen puh ROVANIEMI Rovaniemen toimisto Hallituskatu 22, ROVANIEMI Puh , Faksi Pekka Honkala toiminnanjohtaja Sodankyläntien varsi puh Kirsi Kulla toimistonhoitaja puh Pekka Saukko Alakemijoki, Välijoki puh Kyösti Kämä Ranuantien varsi puh Ilkka Ruotsala Yläkemijoki puh Teemu Orajärvi Ounasjokivarsi puh RANUA Ranuan toimisto Keskustie 35, Ranua Jouko Höyhtyä toiminnanjohtaja tila-arvio- ja verotusasiat, metsäsuunnitelmat kaupanvahvistaja puh Jorma Pulju Simojokivarsi, Heinisuo, Tolja, Rovaniemen tienvarsi ja Saukkojärvi puh Markus Lai aluevastaav Kemijärven, Pudasjärven puh Tero Kuha Ojitus- ja ko puh

13 metsänomistajat 13 alvelemme! POSIO Posion toimisto Riihipolku 1, POSIO Puh Jukka Höyhtyä toiminnanjohtaja puh Tarmo Tiihonen puh atorikka litornion kunta SALLA perä onneuvoja aanujärvi, lo,lohijärvi, Meltosjärvi OSKI Sallan toimisto Kuusamontie 32, Salla Puh , Faksi Vesa Tennilä toiminnanjohtaja Hautajärvi, Oulanka, Ahola, Niemelä, Kallunki, Selkälä, Värriön- ja Liesijoen yhteismetsät puh Kari Alatalo Märkäjärvi, Salmivaara, Kursu, Lapajärvi, Pahkakumpu, Ahvenselkä, Varvikko, Paloperä, Hietajärvi puh oski Anneli Kellokumpu toimistonhoitaja puh Jouni Virkkula Naruska, Saija, Tuohikylä, Aatsinki, Sallansuu, Onkamo, Sallansivu, Vallovaara puh emi itaja 246 LÄNSI-POHJA imistoon, si vamaa a Posion ja tiensuunnat rjuuvastaava Kemijärven toimisto Vapaudenkatu 8 A 5, Kemijärvi Puh , Faksi Jari-Pekka Jumisko Toiminnanjohtaja Puh Jari Kivelä Aluevastaava Puh KEMIJÄRVI SODANKYLÄ Sodankylän toimisto Papintie 1, Sodankylä Puh , Faksi Teuvo Tapaninen toiminnanjohtaja puh Marjatta Kariniemi toimistonhoitaja puh Birgitta Härkönen Toimistovirkailija Puh Henrik Säynäjäkangas p Pekka Kasurinen puh Mikko Maijala puh KITTILÄ Kittilän toimisto, Metsätalo Nilitie 1, KITTILÄ Puh Pasi Seppälä Toiminnanjohtaja puh Kosti Vaarala Toimistonhoitaja puh Juha Laine Hankevastaava puh YLÄ-LAPPI Taisto Hanhela Työnjohtaja puh Ivalon toimisto Sudentie 1, Ivalo Puh , Faksi Vesa Väisänen puh Heikki Tiainen Alueneuvoja puh Pekka Mertaniemi puh Tornion toimisto Laivurinkatu 3, Tornio Puh , Faksi Pekka Vähä Toiminnanjohtaja puh Hannele Nyberg Toimistonhoitaja puh Kemi - Keminmaan toimisto PL 5, Keminmaa Puh , Faksi Harjuniemi Erkki puh Simon toimisto PL 41, Simo Puh , Faksi Haapaniemi Teppo puh Tervolan toimisto Keskustie 93, Tervola Puh , Faksi Ala-Poikela Harri puh Jukka Vähä Aluevastaava puh Tapani Peurasaari Ojitusasiat puh Ronkainen Ilkka puh

14 14 metsänomistajat INARI Kaamanen rantametsäpalsta (määräala) 81,3 ha, metsämaata 72,8 ha, ainespuuta m 3, taimikoita 23,4 ha. Mukkajärven rantaa noin 500 m. Palstalla oma Pitkälampi. Lammen rannalta on myyty tontteja, joten uutta rakennuslupaa ei tultane saamaan. Palstalla on vanha arvoton mökki piharakennuksineen, jotka jäävät tilalle. Hp ENONTEKIÖ Vuontisjärvi, Hommajärvi Enontekiön yhteismetsä myy tai vuokraa tontteja Pallastunturin juurelta. myyntihinnat , liiketontti Vuosivuokra 6 % myyntihinnasta. Lisätiedot: Enontekiön yhteismetsä, Sari Kahelin MUONIO Muoniojokivarressa rantametsätila kahdessa palstassa 125,76 ha. Ainespuuta m 3. Rantapalstaan on kaavoitettuna 15 kpl tontteja, joista 9 rantavyöhykkeellä. Kaavatiet on tehty ja autolla ajettavassa kunnossa. Valtatie menee tilan läpi. Muonioon matkaa noin 15 km. Hp Kätkäsuvanto 3 ha:n tila. Rajoittuu rantaan ja menee päätien yli metsään. Itärajalla valtion maita. Osuuksia yhteisiin. Hp KITTILÄ Maunujärvi viidessä eri palstassa yhteensä 233 ha, ainespuuta reilut m 3. Heti hakattavaa m 3. Maunujärvi on aikanaan kuivatettu järvi, mutta otettu uudelleen käyttöön. Kalaakin saa. Järven molemmissa päissä siistit laavut sekä kylän puolella uimaranta. Hp Kallo Ainutalaatuinen tilaisuus Ylläksellä, 30 ha:n kaava-alue, jossa kaavoitettuna 40 rakennuspaikkaa. Ylläkselle matkaa noin 10 km. Lainiokrouviin vain 1 km. Erinomainen paikka, alueen läpi virtaa Lainiojoki, kelkkareitti menee alueen läpi, hiihtoladut välittömässä läheisyydessä. Hp SODANKYLÄ Vuojärvi, yhdessä kaksi metsätilaa neljässä eri palstassa, yhteensä 299,8 ha, josta metsämaata 112 ha. Ainespuuta m 3, taimikoita 14,6 ha. Tilalla metsäsuunnitelma. Erittäin hyväpuustoinen palsta. Hp Syväjärvi metsätila viidessä palstassa yhteensä 207 ha, metsämaata 116,3 ha, ainespuuta m 3. Kaksi palstoista päätien varressa. Puusto suurimmaksi osaksi kasvatusmetsää. Maat vuokrattu metsästysseuralle. Hp Seipäjärvi Kulvakkojoki suuri määräala 114 ha, josta metsämaata 64,9 ha. Ainespuuta m 3. Omaa jokirantaa noin 300 m. Palstalla on runsaasti siemenpuualueita. Hp Seipäjärvi kaksi määräalaa, joista toisessa Seipäjärven rannalla vanha 1951 rakennettu ok-talo. Talo on heikkokuntoinen, mutta pihapiiri sievä rantapaikka. Pinta-ala yhteensä 101 ha, josta metsämaata 96,3 ha. Ainespuuta m 3. Taimikoita 30,3 ha. Kotipalstalle kuuluu viehättävä pieni lampi. Hp KEMIJÄRVI Kostamo 199,72 ha metsätila yhdessä palstassa. Metsämaata 134,7 ha.tie menee tilan nurkasta. Ainespuuta m 3, taimikoita 68,4 ha. Osuudet yhteisiin maa- ja ja vesialueisiin sekä Kemijärven yhteismetsään (0,0265). Hp Ylikylä metsätila kahdessa palstassa. Pinta-ala 177 ha, josta metsämaata 104,5 ha. Taimikoita 22,5 ha. Ainespuuta m 3. Tilalla osuudet yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä Kemijärven yhteismetsään (0,0092). Hp Ylikylä Outivaarassa mäntyvaltainen määräala 65,9 ha, josta metsämaata 45,5 ha. Taimikoita 16,3 ha, ainespuuta m 3. Määräalan mukana tulee osuudet Kemijärven yhteismetsään (0,048). Hp SALLA Naruska ja Iso-Siskeli ja Joutsenlampi Sallan yhteismetsä vuokraa tontteja lomarakentamiseen pohjoisessa Naruskajoen sekä Sorsajoen rannoilta ja etelä-sallassa Iso-Siskelin ja Joutsenlammen rannoilta. Kaikki erittäin hienoja paikkoja, jotka kannattaa käydä katsomassa. Lisää tietoja netistä sekä Tapio Sinkkilä Sallan yhteismetsä Oulankajoki määräala kahdessa palstassa Oulankajoen rannalla. Pintaala yhteensä 28,1 ha, josta metsämaata 18,6 ha. Ainespuuta reilut m 3, taimikoita 1,3 ha. Palstat ovat erityisen kauniilla kalliojyrkänteisillä paikoilla. Isomman palstan kallion alla pieni rahoitettu alue. Palstojen kohdalla koskipaikkoja. Hp PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI Tanhua Sotso määräala 52,5 ha, josta metsämaata 29,6 ha. Ainespuuta m 3, taimikoita 0,6 ha. Sotsonojan rantaa 1950 m ja Kuisjoen rantaa 800 m. Ympärillä valtion maita. Kunnan arvion mukaan palstalle voisi saada useammankin rakennusluvan. Hp Tanhua Luironjoki määräala kahdessa palstassa. Luironjoen palsta noin 8 ha, ainespuuta 600 m 3, taimikoita 1,1 ha. Rantaviivaa 635 m. Kunnan arvion mukaan palstalle voisi saada ehkä kolme rakennuslupaa. Vaikosvittikon palsta 9,9 ha, ainespuuta 200 m 3. Palstojen ympärillä valtion maita. Hp Pyhätunturi 11,5 ha:n tila johon on kaavoitettu tontteja 27 kpl. Tila sijaitsee Soutajan eteläpuolella. Autolla ajettava tie palstan länsilaitaan. Hp Pyhätunturi noin 6 ha:n kaavoitettu määräala Soutajan eteläpuolella. Kaavoitettuna yhteensä 9 tonttia lomarakentamiseen. Tie menee palstalle asti. Hp TORNIO Alaraumo metsäpalsta määräala 40,8 ha. ainespuuta m 3, taimikoita 0,5 ha. Tie menee palstan läpi. Hp Tarjoukset mennessä Alaraumo Liakajoen varrella määräala Koijusaaressa 3,4 ha, omaa rantaa noin 200 m. Tornioon matkaa vain pari kilometriä. Puusto kuusikkoa ja koivikkoa. Tie perille. Hp Tarjoukset mennessä. TERVOLA Koivu 49,8 ha:n tila, josta metsämaata 40 ha, ainespuuta m 3, taimikoita 14,3 ha. Hp ROVANIEMI Rovaniemi Toramo 40,2 ha, josta metsämaata 23,3 ha. Ainespuuta 418 m 3, taimikoita 9,5 ha. Tilalla runsaasti hoitotöitä, joihin voisi olla mahdollisuus sada kemera-rahoitusta. Hp Tikkasenkari metsätila kahdessa palstassa. P 1 noin 30 Rovaniemeltä. 21,5 ha, ainespuuta m 3. Taimikoita 5,5 ha. Ulottuu pohjoisesta Kunnarusjärveen, jossa rantaviivaa reilut 100 m. P 2 noin 11 km Rovaniemeltä Piirujängällä. Metsätie menee lähelle palstaa. Pinta-ala noin 9 ha, metsämaata 6,7 ha, ainespuuta 616 m 3. Taimikoita 1,6 ha. Hp Rovaniemi kaksi määräalaa Vitikanpäässä. 54,3 ha, metsämaata 47,9 ha. Ainespuuta m 3, taimikoita 32,4 ha. Hp POSIO Lohisaari Yli-Kitkajärvi 61,8 ha, lähes koko saari myytävänä (noin 1 ha toisen omistuksessa). Ainespuuta m 3. Saaressa valmiina 1987 valmistunut lomarakennus, talousrakennus sekä vanha savusauna. Saaren eteläpuolelle on kaavoitettu kahdeksan lomarakennusapaikkaa. Lisäksi tilalla reilut osuudet Posion yhteismetsään (0,0282). Hp Mouru määräala kahdessa palstassa 216,2 ha, josta metsämaata 142,7 ha. Ainespuuta m 3. Taimikoita 39,4 ha. Tiet perille. Päätien varressa vanhat rakennukset; sauna ja navettarakennus. Hp Mouru määräala kahdessa palstassa 67,4 ha, metsämaata 49,1 ha, ainespuuta m 3. Toinen palstoista sijaitsee Mäntyjärven rannalla, jossa rantaviivaa noin 80 m. Hp Jumisko määräala kahdessa palstassa 43,6 ha. Ainespuuta m 3, taimikoita 1,2 ha, metsämaata 21,8 ha. Palstoilla voisi olla jopa kolmekin mahdollista mukavaa mökin paikkaa. Hp Lehtiniemi hyväpuustoinen rantametsätila 11,8 ha, josta metsämaata noin 11 ha. Ainespuuta m 3. Puusto pääosin päätehakkuumetsää tai varttunutta kasvatusmetsää. Hyväkuntoinen metsätie menee tilan läpi. Tila sijaitsee Yli-Suolijärven rannalla. Tilalla olisi useampikin mahdollinen mukava mökkipaikka. Hp RANUA Ylimaa Simojoki 2,9 ha:n tontti, johon kaavoitettuna kaksi lomarakennuspaikkaa. Hp Ylimaa Simojoki 0,3 ha:n tila jokirannassa, jossa kaunis, siisti mökki sekä sauna, lato ja kuivakäymälä. Mökissä on sähkö- ja vesiliittymä. Lisäksi vielä yksi kaavoitettu rakentamaton lomarakennuspaikka. Hp Ylimaa Simojoki 26,49 ha:n tila, jossa puusto pääosin nuorta kasvatusmetsää. Ainespuuta 476 m 3. Tilalla ihastuttava hyväkuntoinen mummon mökki, joka rakennettu 1980-luvulla. Pihassa lisäksi talousrakennus, kaksi vierasmajaa, grillikota ja leikkimökki. Sähkö- ja vesiliittymät on. Tila jatkuu yli päätien Simojokirantaan asti, jossa huonokuntoinen vanha saunarakennus. Hp KUUSAMO Kuusamon yhteismetsä vuokraa tontteja lomarakentamiseen pohjoisesta Kuusamosta Kuusijärven ja Jelestimäjärven rannoilta. Nämä upeat paikat on itse nähtävä. Lisää tietoja netistä osoitteesta tai Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen p Testamentilla voidaan vaikuttaa perintöön Henkilön kuoltua hänen omaisuutensa jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Tätä voidaan muuttaa tekemällä elinaikana testamentti, joka on samalla ainut keino vaikuttaa omaisuuden jakaantumiseen kuoleman jälkeen. Testamentilla voidaan määritellä perintö ja perinnönsaajat ja saadaan aikaan samalla hallittu sukupolvenvaihdos. Testamentin voi tehdä pääsääntöisesti vain 18 vuotta täyttänyt, mutta myös 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin omaisuudesta, jonka hän on hankkinut tai jota hän hallitsee. Aviopuolisoiden keskinäinen testamentti kannattaa tehdä vain käyttö- tai hallintaoikeustestamenttina, jossa ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta käyttö- tai hallintaoikeus jää leskelle. Jos myös omistusoikeus siirtyisi leskelle, hän joutuisi maksamaan perinnöstä perintöveroa ja hänen kuolemansa jälkeen lapset maksaisivat jälleen koko perinnöstä perintöveroa! Testamentteja on kahdenlaisia eli yleistestamentteja ja erityistestamentteja. Yleistestamentin (esim. koko omaisuus) saajasta tulee kuolinpesän osakas mutta erityistestamentin (esim. tietty rahasumma tai esine) saajasta ei tule kuolinpesän osakasta, eikä hän osallistu pesän hallintoon. Testamentti tulee laatia määrämuodossa. Se tarkoittaa pääsäännön mukaan testamentin tekemistä kirjallisesti ja sen omakätistä allekirjoittamista sekä kahden vähintään 15-vuotiaan esteettömän todistajan yhtäaikaista läsnäoloa ja vahvistamista allekirjoituksillaan. Todistajien ei tarvitse kuitenkaan tietää testamentin sisältöä riittää, että he tietävät kyseessä olevan testamentin. Testamentilla ei voida syrjäyttää rintaperillisen asemaa ja oikeutta saada ns. lakiosaa jäämistöstä. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka rintaperillinen perimysjärjestyksen mukaan saisi, jos testamenttia ei olisi tehty. Testamentilla ei voida sulkea pois myöskään lesken avio-oikeutta, mutta sillä voidaan sulkea pois mm. testamentin saajan aviopuoliso. Testamentti voidaan laatia aina uudelleen olosuhteiden tai tilanteiden muuttuessa ja viimeinen testamentti on samalla myös viimeinen tahto. Testamenttia ei ole pakko ottaa vastaan tai sen voi ottaa vastaan vain osittain. Heikki Meriläinen Metsänhoitoyhdistykset osallistuivat 14 hengen joukolla Napapiirinhiihtoon Rovaniemellä. Napapiirihiihdon päämatkan 100 km vapaalla tyylillä voitti Ilkka Ruotsala Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä. ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT Metsätiloista on nyt kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä Lapissa, ota yhteyttä Ulla Käkelään. Välittäjiemme yhteystiedot sekä kaikki kohteemme netissä, osoitteessa:

15 metsänomistajat 15 Ennätysmäärä metsätiloja vaihtoi omistajaa viime vuonna Lapin Metsämarkkinat Oy LKV sekä tytäryhtiö Pohjois-Suomen Metsämarkkinat välittävät metsätiloja, eräpaikkoja sekä tontteja Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kauppamäärät ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. 965 /ha. Keskiarvohinta taas oli kaikissa Lapissa tehdyissä yli 10 ha:n metsäkaupoissa 821 /metsämaahehtaari ja Lapin Metsämarkkinoiden tekemissä vastaavissa kaupoissa 933 /ha. Metsäkiinteistön arvonmääritys vaatii erityisosaamista paksi ja keskimääräinen myyntiaika on ollut noin kuukausi. -Parhaimmat tilat voidaan varata jo lähes saman tien kuin kohde tulee nettiin. Tonttien ym. erikoiskohteiden myyntiajat ovat vielä hieman pidemmät. Netistä tietoa Vuonna 2011 metsätiloja myytiin yhtiön kautta ennätysmäärä, eli 189 kpl. Tonttien myyntiin taas taloudellinen taantuma vaikutti selvästi ja tonttikauppa väheni. -Tämän vuoden 2012 alussa metsätilojen kysyntä oli hiljaista, mutta maaliskuussa ostajat heräsivät ja kysyntä vilkastui huomattavasti. Ostajia kiinnostavat nyt kaikenlaiset metsätilat. Erityisesti kysytään suuria, yhdessä palassa olevia metsätiloja. Lapista saa suuria pinta-alaoja huomattavasti halvemmalla kuin Etelä-Suomesta, josta isojen tilojen kysyjät pääasiassa ovatkin, kertoo Lapin Metsämarkkinat Oy LKV:n vastaava hoitaja, metsätalousinsinööri Ulla Käkelä Rovaniemeltä. Suurilla metsäpinta-aloilla pääsee paremmin mm. metsästysseuran jäseneksi. Virkistysarvot ovatkin Käkelän arvion mukaan nousseet yhä enemmän tilojen hintaan vaikuttavaksi teki- Ulla Käkelä jäksi. Puuston määrä tärkein tekijä Puuston määrä on tärkein hintaan vaikuttava tekijä. Pelkkä tila-arvio kuitenkaan ei enää riitä metsän arvon määrittämiseksi vaan täytyy selvittää myös todellinen markkinahinta. -Lapin Metsämarkkinat kuuluu valtakunnalliseen metsatilat.fi ketjuun, joka on kehittänyt työkalut markkinahinnan selvittämiseksi. Pystymme antamaan reaaliajassa metsän markkina-arvon tila-arvion ja toteutuneiden kauppojen pohjalta. Tilan kokonaisarvoon tulevat lisäksi mm. rakennukset, rantapaikat ja yhteismetsäosuudet. Vanha tila-arvio on aina päivitettävä maastokäynnillä, Ulla Käkelä muistuttaa. Maanmittaustoimiston julkistamasta Kiinteistöjen kauppahintatilastossa vuodelta 2011 oli Lapissa metsämaan mediaanihinta 709 /metsämaahehtaari yli 10 ha metsäkaupoissa. Vastaavasti Lapin Metsämarkkinoiden tekemissä kaupoissa mediaanihinta oli Metsäkiinteistön arvonmäärityksessä tarvitaan metsäammattilaisen erityisosaamista ja tietoa toteutuneista kaupoista. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt ovat kokeneita huippuammattilaisia, joiden arviointitaitoon voi luottaa. Lisäksi metsätilan luovutusvoiton verotus poikkeaa merkittävästi muusta kiinteistökaupasta ja tämän aihealueen osaaminen on tilakaupassa tärkeää. -Lapin Metsämarkkinoiden ja Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden kiinteistövälittäjillä on metsäalan koulutus ja pitkäaikainen kokemus metsäalalta. Lisäksi olemme tiiviissä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa, jotka tekevät pääosan myyntiin tulevista tila-arvioista, Käkelä toteaa. Myytävistä metsätiloista alkaa olla pulaa. Kaikki järkevästi hinnoitellut kohteet menevät Ulla Käkelän mukaan nopeasti kau- Kaikki myytävät kohteet tulevat esille valtakunnalliseen nettiosoitteeseen, Nettisivuilta löytyy kuviottaiset kartat, kuvioselosteet sekä paljon muutakin tietoa, usein myös valokuvia. Lapin Metsämarkkinoiden sivuilla käy kuukausittain jopa yli vierasta. Osa ostajista kertoo käyvänsä sivuilla päivittäin. Sivuille voi myös panna vahdin, joka ilmoittaa aina kun ostajan haluamanlainen tila tulee myyntiin. -Olemme vuosittain mukana Lapin ja Pohjois-Suomen erämessuilla. Joka vuosi esittelytiloissamme käy niin vanhoja kuin uusiakin asiakkaita. Tänä vuonna erämessut ovat Rovaniemellä Tervetuloa käymään osastollamme, vastaava hoitaja Ulla Käkelä toivottaa. Hallintaoikeuden pidättäminen metsätilan luovutuksessa Arto Taskinen Hallintaoikeuden pidättäminen tai luovuttaminen jollekin kolmannelle henkilölle on yksi keino vähentää luovutuksen veroseuraamuksia. Jos metsätilan saaja on opiskelija, hallintaoikeuden pidättämisellä tai määräämisellä kolmannelle henkilölle on mahdollista turvata se, että metsätilan omistus ei huononna opintotukea. Hallintaoikeuden erottamista omistusoikeudesta on kuitenkin käytettävä harkiten. Sekä haltijan että omistajan on ymmärrettävä, mitä seuraamuksia asialla on. Puuta kiinteistöltä voi myydä vain haltija. Haltija vastaa kiinteistön veroista ja metsänhoitokuluista. Toisin sanoen omistaja ei voi saada kiinteistöltä tuottoa sinä aikana, kun hallinta on toisella henkilöllä. Jos hallintaoikeuden haltija menettää oikeustoimikelpoisuutensa, metsätalouden harjoittaminen käy vaikeaksi - joskus mahdottomaksi. Pahimmassa tapauksessa metsätila voi joutua vuosi- kausiksi jumittuneeseen tilaan. Yleensäkin hallintaoikeuden erottaminen omistusoikeudesta vaatii hyvää sopua hallintaoikeuden haltijan ja omistajan välillä. Metsävähennyksen käytön kannalta hallintaoikeuden pidättäminen ei kannata. Hallintaoikeuden haltija ei voi tehdä metsävähennystä. Omistaja ei myöskään voi sitä tehdä, koska metsän tulot menevät hallintaoikeuden haltijalle. Eli sinä aikana, kun hallintaoikeus ja omistusoikeus ovat eri henkilöillä, metsävähennystä ei voi tehdä. Määräaikainen hallintaoikeus suositeltava metsäkiinteistöillä Metsäkiinteistöllä hallintaoikeus kannattaa pidättää aina määräaikaisena. Kaikille osapuolille on selventävää, kun hallintaoikeuden päättymisen ajankohta on tiedossa. Kymmenen vuoden hallintaoikeuden pidätyksellä vähentää lahjaveroseuraamuksia käytännössä yhtä paljon, kuin elinikäisellä hallintaoikeudella. Jos hallintaoikeuden haltija kuolee ennen hallintaoikeuden päättymistä, tämän hetkisen tulkinnan mukaan omistajalle ei tule veroseuraamusta kesken jääneestä hallintaoikeudesta. Hallintaoikeus on syytä aina kirjata erityisenä oikeutena kärä- jäoikeudessa. Tällöin hallintaoikeus tulee näkymään kiinteistön rasitustodistukseen. Omistaja ei voi tällöin salata hallintaoikeutta, jos kiinteistöä ollaan myymässä tai panttaamassa. Hallintaoikeuden haltijan on mahdollista luopua hallintaoikeudesta. Hallintaoikeudesta luovuttaessa tästä muodostuu erillinen lahja ja mahdollinen lahjavero. Hallintaoikeudesta luopuminen edellyttää haltijan oikeustoimikelpoisuutta. Hallintaoikeudesta luopuminen on järkevää viimeistään silloin, jos haltija tuntee terveytensä horjuvan. Alaikäinen lahjansaajana Alaikäisen puolesta lahjan vastaanottajan ovat alaikäisen vanhemmat. Verotuksen kannalta on edullista antaa omistusoikeus lapsen lapselle ja hallintaoikeus omalle lapselle. Vanhemmat eivät voi ottaa lahjaa vastaan lapsensa puolesta, jos vanhemmille määrätään hallintaoikeus kiinteistöön (eturistiriita). Tällöin maistraatti määrää hakemuksesta lapselle edunvalvojan sijaisen ottamaan lahjan vastaan. Pelkästään verotuksen ehdoilla ei tässäkään vaihtoehdossa saa menetellä. Asiaa on syytä pohtia pitkällä tähtäimellä ottaen huomioon moninaiset tulevaisuudessa eteen tulevat elämän tilanteet. Mahdollinen lapsen ja vanhempien välirikko myöhemmässä elämässä vaikeuttaa omistustilannetta.

16 16 metsänomistajat brplynx.com brp.com 2012 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP). ja BRP-logo ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä. LYNX 2013 KEVÄTEDUT Vahvista kelkkahankintasi mennessä ja voit valita yhden seuraavista ennakkovaraajan eduista: 1: 500 e arvosta polttoainetta 2: 500 e arvosta suositushintaisia BRP ajo- ja lisävarusteita 3: Normaalisti lisävarusteina myytävän varustelun nyt tehdas asennettuna. Tehdasasennusetu on saatavilla seuraaviin malleihin: Rave RE 600 E-TEC: sähköstartti Rave RE 800R E-TEC: sähköstartti BoonDocker R E-TEC: sähköstartti BoonDocker R E-TEC: sähköstartti Adventure Grand Tourer 600 E-TEC: nastamatto Adventure Grand Tourer TEC: ACS-ilmajousitus Edut eivät koske ohjelmapalveluyrityksiä. Tarjoukseen ei voi yhdistää muita tarjouksia. Kevään savotoille kunnon välineet! metsänhoitoyhdistys metsänomistajan asialla 799 Tarvikekeskus Oy Keskusväylä 7, ROVANIEMI Tarvikekeskus Oy Teeritie 2, RANUA Tarvike Laatikainen Oy Posiontie 44, POSIO puh T:mi Teuvo Kangas Kurtakontie 52 C, KOLARI puh , Kone-Virta Ky Sauherrantie 12, SAVUKOSKI puh Sallan Rautatori Oy Kuusamontie 23, SALLA puh Koneliike Vuorenpää Ky Annaliisankatu 8, KEMIJÄRVI puh Pyöräosa Keinänen Oy Kemintie 50, TORNIO puh Tarvike Center Ivalo Oy Petsamontie 9, IVALO puh Kemin pyörä ja varaosa Keskuspuistonkatu 7, KEMI puh Konevuokraus Timpuri Oy Linnantie 2, KITTILÄ puh , Rauta & Konenippeli Kivihaantie, YLITORNIO puh KoneVasara Oy Ranniontie 10, SODANKYLÄ puh Esko Pietilä Ky Marjamiehentie 1, TERVOLA puh

17 metsänomistajat 17 METSÄNHOITO- YHDISTYKSEN PALVELUT Puukaupalliset palvelut Metsänhoitopalvelut Metsäarviointipalvelut Metsätalouden suunnittelupalvelut Neuvonta- ja koulutus palvelut Metsänomistajien etujen ja oikeuksien puolustaminen POHJAN TAIMI Ketolan taimitarha, Kemijärvi P , f Metsästä energiaa Olemme paikallisen energiatuotannon edelläkävijä, bioenergian suunnannäyttäjä ja lappilaisen elinvoimaisuuden edistäjä.

18 18 metsänomistajat Raivurit esille ja taimikkoon! Kevät on parasta taimikonhoidon aikaa. Päivä on pitkä ja valoisa, sääsket ovat vielä piiloissaan ja lämpötila on sopiva raivaussahan heiluttamiseen. Taimikonhoidon tavoitteena on parantaa nuorten metsien laatua ja kasvua sekä säädellä taimikon tiheyttä ja puulajisuhteita. Tavoitteena on varmistaa arvokkaan havupuun kasvuedellytykset, mutta myös lehtipuusekoitusta suositellaan nykyisin jätettäväksi kymmenisen prosenttia runkoluvusta. Etukasvuisia, taimikonkehitystä haittaavia koivuja ei kuitenkaan kannata jättää täydennykseksi. Raivaussahakausi alkaa näin keväällä ja hoitomäärät ovat usein myös suurimmillaan. Metsänomistajat tekevät itse liki puolet kaikista taimikonhoitotöistä ja toisen puolen hoitaa yleensä metsänhoitoyhdistys Nyt kannattaa käydä tutkimassa oman metsän hoitotarpeita tai olla asian tiimoilta yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen. Hoitotarve vaihtelee Männyntaimikon hoidon ajankohta riippuu pitkälle perkausvaiheen tehokkuudesta tai siitä, onko sitä tehty ollenkaan. Mikäli perkausvaihe on tehty hyvin ja ajallaan, voidaan varsinainen taimikonhoito siirtää toteutettavaksi 3-5 metrin pituuteen. Hirvien aiheuttamat tuhot kohdistuvat pääsääntöisesti männyn taimikoihin. Hoidettu tai- mikko ei anna hirville suojaa eikä ruokaa, joten hyvä hoito on myös parasta hirvituhojen torjuntaa. Kuusi kestää varjopuuna paremmin lehtipuuston varjostusta, mutta hoitoa sekin vaatii. Rehevillä pohjilla etukasvuista vesakkoa syntyy runsaasti ja se piiskaa nopeasti kuusen latvoja ja aiheuttaa kasvutappioita. Kuusentaimikossa taimikonhoito kannattaa ajoittaa jo pelkästään kustannussyistä 2-4 metrin pituuteen. Joskus kuusen taimikossa voi selvitä ns. reikäperkauksella, jossa vain kasvatettavien taimien ympäriltä poistetaan vesakko. Valtion tuki kannustimena Valtion kemera-tuki kattaa keskimäärin reilut puolet taimikonhoidon todellisesta kustannuksesta. Kemera-tuen avulla valtio haluaa kannustaa metsänomistajia metsäomaisuuden hoitoon. Mikäli metsänomistaja toteuttaa itse taimikonhoitohankkeen, hän saa hoitotuen myös omalle työlleen. Jos taas metsänomistaja ei itse ehdi tai pysty taimikonhoitoa toteuttamaan, metsänhoitoyhdistyksessä on ammattimetsureita, joilta homma kyllä onnistuu ja jälki on laadukasta. Muistathan ilmoittaa toteutetuista taimikonhoidoista ja taimikonhoidon tarpeista omalle alueneuvojallesi metsänhoitoyhdistykseen! Taimikonperkaus voidaan tehdä myös konetyönä Metsänomistajien omatoimisen taimikonhoidon väheneminen sekä metsureiden ikääntyminen luovat painetta lisätä metsänhoitotöiden koneellistamista. Istutuksia tehdään jo merkittävästi konevoimin ja taimikonhoitoon on kehitetty konekantaa. Taimikonhoidon koneita on leikkaavia ja nyhtäviä malleja. Koneellinen taimikonhoito vaatii hyvin tarkan ajoituksen ja ajoituksen onnistumisesta huolimatta taimikonhoitotyömaahan syntyy konevoimin tehtynä aina metsurityötä enemmän jälkiä ajourien muodossa. Koneellinen taimikonhoito onnistuu parhaiten silloin kun istutuskin on tehty koneella ja pintamaasto on suhteellisen tasainen. Parhaimmillaan koneellinen taimikonhoito on metsänviljelyalalla, josta kannot on poistettu eikä pintakivisyyttä ole haitaksi asti. Taimikon nyhtäjä Jo muutamia vuosia taimikonperkausta on tehty koneellisesti nyhtäjällä. Tällöin viljelytainta uhkaava vesakko poistetaan vetämällä se ylös juurineen. Nyhtäjän nyhtäessä vesat juurineen voidaan parhaimmillaan päästä yhdellä taimikonhoidolla, mikä tietää merkittävää säästöä kustannuksissa. Taimikon varhaishoito on ajoitettava 4-6 vuoden päähän viljelystä tai kymmenkunta vuotta luontaisesta uudistuksesta. Mikäli odotellaan liian kauan, perkaustulos on huono ja säästettävät taimetkin vaurioituvat. Taimikon nyhtäjän toimintaperiaate on poistaa haittaava vesakko juurineen. Näin jälkivesonta on vähäisempää ja voidaan selvitä rehevilläkin kasvupaikoilla yhdellä taimikonhoitokerralla.

19 metsänomistajat 19 Metsänomistajan mukana Kotikairan honkatulilla Moni MTV3 -uutisten seuraaja on pannut merkille joensuulaisen toimittajan asiantuntemuksen, kun hän tenttaa erityisesti metsäalan päättäjiä. Asioiden taustat tuntevan toimittajan nasakat kysymykset osuvat asian ytimeen. Kilpikaarnaiset aihkit ovat haastelleet historioitsijalle monta tarinaa. Jukka Höyhtyä Joskus hiki kihoaa johtajien pintaan, kun he huomaavat, ettei toimittaja Keimo Lehtiniemen tentistä selvitäkään ylimalkaisella numeroiden pyörittelyllä. Vastaavaa tietopohjaa on nimittäin harvalla toimittajalla. Lehtiniemi opiskeli historiaa Joensuun yliopistossa maisteriksi asti. Tutkijankammioihin hän ei kuitenkaan jäänyt pölyttymään, vaan läksi tiedotusvälineiden maailmaan. Aluksi toimittajana, myöhemmin päätoimittajana ja lopulta yrittäjänä hän on tehnyt lähes 3000 juttua niin lehtiin, radioon kuin televisioonkin pian 20 vuodessa. Keimo Lehtiniemen juuret ovat tukevasti Lapissa. Joka vuosi hän sompailee autollaan kymmenkunta kertaa Posiolle, jossa häntä vanhempiensa lisäksi odottavat metsätyöt omalla kotitilalla. Unholan tila siirtyi Keimon nimiin vuonna 1995 hänen ollessaan 35 -vuotias. Isä-Heino on ollut vahvana tukena metsäasioissa. Pojan viipottaessa maailmalla hän on touhunnut metsissä entiseen tapaansa. Suunnitelmallista metsänhoitoa Paikallishistoria selkenee Lehtiniemien kanssa turistessa. Historian arvostaminen näkyy myös omissa metsissä. -Tuolla kotipalstan itälaidan suurissa petäjissä näkyy vielä yli 40 vuoden takaisia metsänhoitoyhdistyksen neuvojan, Konttis-Heikin, leimakirveen pilkkoja. Ne puut säästyivät kaadolta, sillä tuolloin lehtiniemeläiset saivat ostaa valtiolta lisämetsiä ja metsätaloustoiminta siirtyi pääosin 10 km päässä olevalle metsäpalstalle, Keimo Lehtiniemi kertoilee. Keimon varhaisimmat muistot metsätöistä liittyvät juuri lisämetsän ensimmäisiin savotoihin. Metsä oli siellä enimmäkseen vanhaa ja lahovikaista. -Pahimmat kuhvelikot muokattiin ja viljeltiin, muuten uudistettiin luontaisesti. Nuoresta pojasta oli mieluisaa päästä isän kanssa hohtaville keväthangille ajamaan moottorikelkalla honkia. Työhön piti herätä varhain. Eräänkin kerran ajettiin Winhalla jo monta honkakuormaa lanssiin ja kahvitauolle heretessä näytti kello vasta seitsemää, muistelee Lehtiniemi. Harrastuksia kysyttäessä toimittajan vastaus on selvä: -Metsätyöt! Paitsi Posion metsät, myös Kiteen pitäjässä sijaitseva vaimon metsäpalsta on työllistänyt, mutta antanut kiireiselle miehelle myös mahdollisuuden ladata akkujaan henkisen leipätyön paineista. Samalla toimittajalle on havainnollistunut Suomen metsien erilaisuus. -Kiteellä on taisteltu uudistusalat hetkessä valtaavia lepikoita vastaan, mutta työn onnistuttua voitu rapian kymmenen vuoden päästä tehdä jo ensiharvennus sa- Nuotion äärellä siirtyy perimätieto luontevasti sukupolvelta toiselle. Eetu, Keimo, Juuso ja Heino muistelevat menneitä. malla kuviolla. Posion karummilla mailla vesakoiden kanssa pääsee hieman helpommalla, mutta metsien varttuminen vie moninkertaisen ajan. Suomalainen perhemetsätalous ei pyri pikavoittoihin Keimo Lehtiniemeä harmittaa työssään usein kohtaamansa ihmisten asennevamma metsänomistajia kohtaan. Kuullessaan jonkun olevan metsänomistajan, heidän seuraava kommenttinsa on: No tieten olet laittanut metsäsi sileäksi ja dollarit pankkiin? Metsäomaisuuden hoitoa ei Keimon mielestä ymmärretä eikä tajuta, että metsä on omaisuuslaji kuten toiselle osakkeet. -Osakesijoittaja vaihtaa kohteita tarpeen tulleen, metsänomistaja taas parantaa tuottoa vesurilla tai raivurilla. Hän ei ole lyhytnäköinen avohakkaaja. Suurempaa luonnonsuojelijaa ei olekaan kuin suomalaisen perhemetsätalouden harjoittaja, joka katsoo asioita yli sukupolvien ja pidättyy hakkuista lastenlasten sukupolvelle - se ei ole pikavoittojen tavoittelua! Unholan tilalle haettiin viime syksynä Metsätalouden erityisten elinympäristöjen tukea parinkymmenen hehtaarin alueelle. Entistä sopimusta uusittiin seitsemän hehtaaria. Vanhoja metsiä on Keimo Lehtiniemen näkemyksen mukaan syytä arvostaa ja kohtuullisesti säästää. -Jos puu on 400 vuotta kasvanut, se on ihmisikään verraten uusiutumaton luonnonvara. Hoidettujen talousmetsien ihailun lisäksi on metsänomistajalla vaihteeksi lysti tallustaa myös vanhojen puiden muisteloita kuunnellen. Metsäpalstalta löytyy nuorisollekin virkistystä. Juuson ja Eetun salibandymailat ovat vaihtuneet välillä toisenlaisiin vapoihin.

20 20 metsänomistajat Kilpailukykyisiä vaihtoehtoja metsänomistajalle Vuoden 2012 alussa käynnistyi Lapin ELY-keskuksessa viisivuotinen NATNET Life+ -hanke avuksi toteuttamaan METSOohjelmaa. Lounais-Lapin alueelle sijoittuvan hankkeen kokonaisbudjetti on yli 5 miljoonaa euroa. Lapin ELY-keskuksen lisäksi hankkeen osatoteuttajina toimivat Suomen Metsäkeskus, Metsähallituksen Lapin luontopalvelut ja metsätalous sekä Metsäntutkimuslaitos. Asiantuntijaorganisaationa metsänomistajien ja hankkeen välillä toimii Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistys. Hanke käynnistyi tammikuussa 2012 ja jatkuu aina vuoden 2016 loppuun saakka. Käytävät kytkeytyvät kokonaisuudeksi Hankkeen tavoitteena on parantaa olemassa olevan luonnonsuojelualueverkoston yhtenäisyyttä ja lisätä kytkeytyneisyyttä luonnonsuojelualueiden välillä. Samalla edistetään METSO-ohjelman toteutumista. Hankkeen toimesta Lounais-Lapin alueella suoritetaan myös erilaisia luonnonhoitotöitä. Tarkoituksena on ennallistaa soita ja metsiä, suorittaa kulotuksia ja tehdä luonnonhoitosuunnitelmia. Kaikki hankkeen puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat maanomistajille maksuttomia ja vapaaehtoisia. Lounais-Lapin monimuotoiset suojelukohteet Hankealue sijoittuu Lounais- Lappiin kahdeksan kunnan alueelle: Rovaniemi, Ranua, Tervola, Tornio, Ylitornio, Keminmaa, Kemi ja Simo. Tyypillisiä MET- SO-kohteita alueella ovat muun muassa lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, puustoiset suot, metsäluhdat ja tulvametsät. Maanomistajien kannattaakin tarkastella, mikäli omilta mailta löytyisi soveltuvia kohteita. Maanomistaja voi halutessaan saada selvityksen tilallaan olevista monimuotoisuusarvoista ja soveltuvista METSO kohteista ottamalla yhteyttä Lapin ELY-keskukseen. Metsänomistajat voivat tarjota metsäkohteitaan suojelun piiriin. Sopimusten perusteella metsänomistajalle maksettava korvaus kattaa rauhoitusmääräyksistä aiheutuvat hakkuutulojen menetykset täysimääräisesti ja tulo on verovapaata. Metsänomistajia kannustetaan kartoittamaan kohteita, sillä niiden säilyttäminen voi tulla taloudellisestikin hakkuita kannattavammaksi. Lisäksi soveltuville tiloille voidaan Suomen Metsäkeskuksen toimesta laatia metsätaloussuunnitelman korvaava luonnonhoitosuunnitelma, jo- Tulvavaikutteinen puronvarsikorpi. Kuva: Kari Kemppainen. ka sisältää mm. maanomistajan puuntuotantotavoitteen, suosituksia metsänkäsittelymenetelmistä ja luontoarvojen ylläpitämisestä. Luonnonhoitosuunnitelma laaditaan tiloille veloituksetta. Hanke on herättänyt metsänomistajissa runsaasti kiinnostusta ja noin kuukaudessa yhteydenottoja soveltuvista METSO -kohteista on tullut noin 90 tilalta, joiden yhteispinta-ala on yli 3000 ha. Suuri mielenkiinto aihetta kohtaan viestii maanomistajien muuttuneista arvoista ja asenteista. Lisätietoja hankkeesta löydätte nettisivuilta: Lisätiedot ja yhteydenotot: Projektipäällikkö Noora Raasakka, puh , METSO ohjelma Rovaniemi, Tervola, Ylitornio: Jouni Rauhala, METSO ohjelma Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo, Ranua: Antti Tolonen, puh METSO luonnonarvoneuvonta, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistys Ilkka Ronkainen, puh Luonnonhoitosuunnitelmat, Suomen metsäkeskus, Jukka Vähätaini, puh Metsänomistajalle lisätuloja monimuotoisuuden säilyttämisestä Valtakunnallisen METSO-ohjelman tavoitteena on suojella suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuutta. Ohjelman rahoituksen avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella arvokkaita elinympäristöjä metsissään ja saada toiminnasta puunmyynnin korvaavan tulon. Lapissa uusia METSOsopimuksia on tehty tähän mennessä noin 1600 hehtaaria. METSO-ohjelmalla suojellaan metsäisiä elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita. Suomessa tällaisia erityisiä elinympäristöjä on kymmenen; lehdot, lahopuustoiset metsät, pienvesien lähimetsät, metsäluhdat ja tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, suot, maankohoamisrannikko, perinneympäristöt sekä kalkkikalliot, muut kalliot, jyrkänteet ja louhikot. Metsän monimuotoisuudesta voivat olla merkkinä esimerkiksi monipuolinen aluskasvillisuus, runsas kääpäkirjo, kolopesijöiden ilmeneminen, maa- ja lahopuiden sekä palaneen puun esiintyminen. Soveltuvien suojelukohteiden valintaan vaikuttavat luonnonarvojen lisäksi kyseisen elinympäristön suojelutarve sekä alueen sijainti suhteessa nykyisiin olemassa oleviin suojelualueisiin. Monimuotoisuutta suojellessaan metsänomistaja voi osaltaan puuntuotannollisten arvojen lisäksi vaalia luonto-, maisema- ja virkistysarvoja. Vapaaehtoisuus perustana Metsänomistajana voit valita itsellesi parhaiten soveltuvimman suojelutavan. Kauppa tai pysyvä rauhoitussopimus poistaa kohteen kokonaan metsätalouskäytöstä. Määräaikaissuojelussa kohde suojellaan vähintään 10 tai Hiiripöllö viihtyy runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä. Kuva: Kari Kemppainen. 20 vuodeksi, jonka jälkeen metsänomistaja päättää kohteen jatkosta. Suojelun ohella metsässä voidaan suorittaa metsäluonnonhoitoa, jonka tarkoituksena on ylläpitää tai lisätä luonnonarvoja. Luonnonhoidolla metsää voidaan muokata myös luonnontilaisempaan suuntaan. Metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti tarjota metsiään MET- SO ohjelman kohteiksi. Mikäli kohde hyväksytään METSO -ohjelmaan, metsänomistaja saa kertakorvauksen hakkuutulojen menetyksestä. Metsänomistaja voi käydä lisäksi luonnonarvokauppaa.

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Syksy on kiivasta puukaupan aikaa Viimeistään nyt on metsänomistajan aika reagoida, mikäli hakkuukohteet halutaan vielä tänä vuonna korjuuseen. Rovaniemen

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsäverotus t Metsänomistajan Talvipäivä 7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsän verot Myyntituloverotus Veroa nettotuloista Arvonlisäverotus 22 %, metsänomistajalla läpikulkuerä 2 Kiinteistöverotus rakennuksista

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2013

LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2013 metsänomistajat 1 Utsjoki LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2013 Enontekiö Inari Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pelkosenniemi Pello Salla Kemijärvi Ylitornio Rovaniemi Tornio Tervola

Lisätiedot