2010 VUOSIKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 2010 VUOSIKERTOMUS 2010

2 SISÄLTÖ Vuosi Norvestia lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 5 Katsaus teollisuussijoituksiin 7 Osakepääoma ja omistusrakenne 8 Konsernin substanssiarvo 9 Sijoitukset 31. joulukuuta T i l i n p ä ä t ö s Hallituksen toimintakertomus 14 Konsernin laaja tuloslaskelma 17 Konsernin tase 18 Konsernin rahavirtalaskelma 19 Konsernin oman pääoman muutokset 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 21 Tunnusluvut 32 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 33 Emoyhtiön tuloslaskelma 34 Emoyhtiön tase 35 Emoyhtiön rahoituslaskelma 36 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 37 Voitonjakoehdotus 41 Tilintarkastuskertomus 43 Hallitus ja johto 44 Selvitys Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 46 Henkilöstö 50 Avainsanoja 51

3 2010 VUOSIKERTOMUS 2010

4 VUOSI 2010 Substanssi per osake oli vuoden lopussa 10,13 (9,73 vuonna 2009). Tilikauden tulos oli 13,6 milj. (18,5 milj. ). Osinko-oikaistu substanssi nousi kauden aikana 9,5 % (14,2 %). Hallitus ehdottaa osingok si 0,5 0 osakkeelta (0,50 ). 2

5 NORVESTIa lyhyesti Norvestia Oyj on pörssinoteerattu sijoitusyhtiö. Norvestia-konserni sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestian sijoitustoiminnan päämääränä on hyvä riskikorjattu tuotto. Norvestia Oyj kuuluu Kaupthing Bank -konserniin ja on Norvestia Industries Oy:n sekä Norventures Oy:n emoyhtiö O s A K E K O H TA i s E T A V A i n l U V U T K o n s E R n i n A V A i n l U V U T Substanssimuutos, osinko-oikaistu: 13,7 milj. Tulos: Oma pääoma: 13,6 milj. 155,2 milj. Omavaraisuusaste: 94,4 % Substanssimuutos, osinko-oikaistu: 0,90 Tulos: 0,89 Substanssi: 10,13 Oma pääoma: 10,13 Y H T i ö K O K O U S Varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 14. maaliskuuta 2011 klo Pörssisalissa osoitteessa Fabianinkatu 14, Helsinki. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava viimeistään keskiviikkona 9. maaliskuuta 2011 klo mennessä, joko sähköpostitse osoitteeseen info@norvestia.fi, puhelimitse numeroon (09) , faksilla numeroon (09) tai kirjallisesti osoitteeseen Norvestia Oyj, Pohjoisesplanadi 35 E, Helsinki. Mahdolliset valtakirjat, joiden nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänioikeutta yhtiökokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiön toimistoon ennen ilmoittautumisajan päättymistä. O s i n K O Osinko vuodelta 2010 maksetaan 24. maaliskuuta 2011 niille osakkeille, jotka ovat rekisteröityinä arvo-osuusrekisterissä 17. maaliskuuta O S A V U O s i K A T S A U K S E T J U L K i s T E TA A N 29. huhtikuuta heinäkuuta lokakuuta 2011 Substanssilaskelma julkistetaan kuukausittain. W W W. N O R V E S T I A. F I Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset, jotka ilmestyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ovat saatavilla sähköisinä versioina yhtiön kotisivuilla osoitteessa Kotisivuilta löytyvät myös sekä kuluneen vuoden että aikaisemmat pörssitiedotteet. Kotisivuilta voi myös tilata painetun vuosikertomuksen osoitteesta Samassa osoitteessa voi ilmoittautua vuosikertomuksen ja osavuosikatsausten kestotilaajaksi. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse numerosta (09)

6 4

7 TOIMITUSJOHTA JAN KATSAUS Juha Kasanen Vuosi 2010 tullaan pääomamarkkinoilla muistamaan lähinnä eurojärjestelmän kriisivuotena. Vuoden kuluessa kävi ilmeiseksi, että jotkut eurojärjestelmään kuuluvat maat ovat ajautumassa taloudelliseen ahdinkoon ja niiden julkisen talouden tasapaino on järkkynyt pahasti. Suurimmissa vaikeuksissa ovat toistaiseksi olleet Kreikka ja Irlanti, mutta kriisin pelätään leviävän lähiaikoina Portugalin ja Espanjan lisäksi mahdollisesti myös muihin euromaihin. Kriisi kärjistyi toukokuussa, kun Kreikan valtion lyhyiden joukkovelkakirjojen korot ylittivät hetkellisesti 20 %:in tason. Samanaikaisesti Saksan valtion vastaavien lainojen korko oli alle 1 %. Syksyä kohden korkoerot hieman tasaantuivat, mutta ne ovat edelleenkin huomattavia. Yhteisellä valuutta-alueella suuret korkoerot aiheuttavat jännitteitä koko järjestelmässä eivätkä korkoerot näin ollen voi jäädä pysyviksi. Jossain vaiheessa joko eurojärjestelmä murtuu tai korkoerojen on tavalla tai toisella supistuttava. Nykytilanteessa olisi aivan liian yksinkertaista lainata euroja matalan korkotason maasta ja sijoittaa samat eurot korkean korkotason maahan. Tällainen riskittömältä näyttävä arbitraasitilanne ei voi olla pysyvä. Euroopan keskuspankki EKP on pyrkinyt ratkomaan kriisiä parhaansa mukaan. Se on laskenut ohjauskoron historiallisen alhaiseksi ja vastoin aikaisempia periaatteitaan ostanut eri kriisimaiden, etenkin Kreikan, joukkovelkakirjoja suoraan markkinoilta. Tällä se on pyrkinyt painamaan eri euromaiden liikkeeseen laskemien velkakirjojen korkoeroa pienemmäksi. Tiukan tulkinnan mukaan EKP:n toiminta on suoraa setelirahoitusta eurojärjestelmälle, minkä pelätään kiihdyttävän inflaatiota. Viimeisten tilastotietojen mukaan euroalueen inflaatio onkin jo ylittänyt 2 %:in hintavakaustavoitteen. Tämä vaikeuttaa entisestään EKP:n tehtävää, kun sen pitäisi ohjauskorkomuutoksilla samanaikaisesti sekä tukea talouskasvua että hillitä inflaatiota. Kaiken kaikkiaan eurojärjestelmän tilanne on varsin huolestuttava. Euroaluetta perustettaessa oli hyvin tiedossa, että alueen maiden taloudet ovat rakenteiltaan varsin erilaisia eivätkä ne muodosta optimaalista valuutta-aluetta. Kuitenkin on ollut yllätys, kuinka nopeasti kriisi on kärjistynyt. Joidenkin kriittisten arvioiden mukaan EKP onkin nykyään jo maailman suurin roskalainarahasto, kun sillä on taseessaan niin paljon ylivelkaantuneiden euromaiden joukkovelkakirjalainoja. Tällaiset arviot eivät ole omiaan lisäämään EKP:n arvovaltaa. Voi olla, että EKP:n poikkeustoimet ovat vain lykänneet väistämätöntä sopeutumista, jossa ylivelkaantuneiden euromaiden velat joudutaan järjestelemään uudestaan. Jotkut ovat myös arvioineet, että eurojärjestelmä ei tule selviämään nykyisestä kriisistä, vaan valuutta-alue joudutaan ainakin osittain purkamaan. Toivottavasti näin ei jouduta menettelemään. On vaikea kuvitella, että tällainen muutos voitaisiin toteuttaa hallitusti. Pahoja ylilyöntejä tulisi todennäköisesti tapahtumaan sekä pääomamarkkinoilla että poliittisesti. O s A K E m A R K K i n A T Osakemarkkinat ovat olleet voimakkaassa liikkeessä viimeisen kolmen vuoden aikana. Pankkikriisin yhteydessä vuonna 2008 osakemarkkinat romahtivat lähes täydellisesti ja lukuisat osakeindeksit menettivät arvostaan lähes 50 %. Vuosina 2009 ja 2010 osakemarkkinoilla koettiin voimakas nousu. Vuoden 2010 päättyessä monet osakemarkkinat, muun muassa Helsingin pörssi, ovat palanneet indeksillä mitaten suurin piirtein samaan pisteeseen kuin vuoden 2008 alussa. Vuoden 2007 kesän huipputasoihin on vielä matkaa, mutta voidaan sanoa, että osakekurssien toipuminen ehkä historian suurimmasta romahduksesta on ollut selvästi odotettua nopeampaa NORVESTIan SUBSTaNSSI, OSINKO-OIKaISTU Tuotto, p.a. 5,3 % 5,4 % 0,2 % 7,2 % 11,4 % 26,5 % 16,0 % 6,0 % -14,3 % 14,2 % 9,5 % 7,5 % Volatiliteetti 5,0 % 5,2 % 4,6 % 3,2 % 4,3 % 10,1 % 6,4 % 6,0 % 7,8 % 7,4 % 5,6 % 6,6 % Sharpe 0,3 0,1 neg 1,4 2,1 2,4 2,0 0,3 neg 1,7 1,5 0,7 OMX helsinki Cap -TUOTTOINdEKSI Tuotto, p.a. -21,5 % -18,2 % -13,5 % 22,7 % 21,4 % 34,5 % 29,9 % 8,1 % -47,3 % 45,5 % 29,8 % 4,1 % Volatiliteetti 12,5 % 33,0 % 22,1 % 18,9 % 10,2 % 12,7 % 14,2 % 13,7 % 23,4 % 32,0 % 17,8 % 21,4 % Sharpe neg neg neg 1,1 1,9 2,5 1,9 0,3 neg 1,4 1,6 0,1 5

8 Osakemarkkinoiden nousu nivoutuu tiiviisti muihin tapahtumiin pääomamarkkinoilla. Tärkein yksittäinen selittäjä nopealle osakekurssien toipumiselle on todennäköisesti keskuspankkien suuri rahantarjonta ja historiallisen matala ohjauskorkotaso. Sijoittajat ovat olleet lähes pakotettuja siirtämään varojaan osakemarkkinoille, kun vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto-odotukset ovat olleet niin matalia. Ainakin toistaiseksi tämä on ollut hyvin perusteltua toimintaa. Jos keskuspankkien politiikka jatkuu samankaltaisena, ei ole olemassa mitään estettä sille, etteivätkö osakekurssit voisi nousta edelleen. Tällaiseen kehitykseen liittyy kuitenkin omat ongelmansa. Jos osakekurssit nousevat, mutta yhtiöiden tulokset ja muut arvostustekijät eivät kohennu samassa suhteessa, ollaan markkinoilla mahdollisesti muodostamassa uutta kuplaa. Kokonaistilanteen arviointia vaikeuttaa lisäksi se, että iso osa maailmantalouden viimeaikaisesta kasvusta on perustunut massiivisiin julkisiin elvytystoimiin, joita ei ole mahdollista jatkaa kovin paljon kauemmin. n O R V E s t i a V U O n n a Norvestia on pärjännyt viime vuosien myllerryksessä suhteellisen hyvin. Vuonna 2010 Norvestian osinko-oikaistu substanssituotto oli 9,5 %. Vuoden päättyessä osinko-oikaistu substanssi saavutti kaikkien aikojen korkeimman arvonsa, kun suurin osa pörssi-indekseistä on edelleen kesän 2007 huipputasojensa alapuolella. Periaatteenamme on ollut pitää riskit hallinnassa ja tavoitella hyvää riskikorjattua tuottoa. Tavoitteena on valita sijoitussalkkuun sellaisia sijoituskohteita, joiden hinnat ovat analyyttisesti hyvin perusteltuja siten, että eri sijoituskohteiden keskinäinen korrelaatio ei olisi liian suuri. Kokonaisriskin tasoa pyritään hallitsemaan etupäässä säätelemällä lyhytaikaisten korkosijoitusten määrää sekä myymällä tarvittaessa osakeindeksifutuureita. Futuureiden käyttö Helsingin pörssin kaltaisessa epälikvidissä markkinassa onkin puutteistaan huolimatta ollut toimiva työkalu ja riskien rajaaminen osakemarkkinoiden myllerryksessä on toiminut hyvin. Esimerkiksi viimeisen kahden vuoden aikana Norvestian suurin yksittäinen kuukausisubstanssilasku on ollut -1,6 %. Vastaavasti Helsingin pörssin suurin yksittäinen kuukausipudotus on ollut -11,0 %. Suhteellisen varovaisella sijoituspolitiikalla ja tarkalla riskien hallinnalla Norvestia ei voi saavuttaa samanlaisia yksittäisiä kuukausi- tai vuosituottoja kuin osakemarkkinat parhaimmillaan. Tämä ei myöskään ole tavoitteemme. Pyrkimyksenä on tuottaa hyvää riskikorjattua tuottoa pitkällä aikavälillä ja tässä olemme myös onnistuneet. Norvestia on lisäksi ylittänyt osakemarkkinoiden kokonaistuoton sekä pitkällä aikavälillä että viimeisen kolmen turbulentin vuoden aikana. Huomion arvoista on myös se, että tämä on saavutettu selvästi osakemarkkinaa pienemmällä kokonaisriskillä. Norvestian substanssituoton volatiliteetti vuonna 2010 oli 5,6 % ja OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin vastaavasti 17,8 %. Sijoitusvuoden 2011 alku on jälleen täynnä haasteita ja kysymyksiä: Kuinka euroalue selviytyy kriisistään? Pysyykö inflaatio aisoissa vai ovatko keskuspankit pakotettuja nostamaan ohjauskorkojaan? Jatkuuko talouskasvu vielä poikkeuksellisen rahapoliittisen elvytyksen päätyttyä vai ajautuvatko kehittyneiden maiden taloudet takaisin taantumaan? Saadaanko korkeat työttömyysluvut vihdoin laskuun? Kysymyksiä on lukuisia ja useimpien niiden vastaukset ovat toistaiseksi avoinna. Mielestämme oikea tapa toimia tällaisessa epävarmassa ympäristössä on pyrkiä pitämään riskit hallinnassa ja tarttua hyviin tilaisuuksiin silloin, kun niitä on tarjolla. Osakkeenomistajamme voivatkin olla varmoja siitä, että teemme parhaamme, jotta Norvestian sijoitustoiminnan tulos olisi myös tulevina vuosina mahdollisimman hyvä. Juha Kasanen Toimitusjohtaja SUBSTaNSSI- ja INdEKSIKEhIT ys Norvestian substanssi, osinko-oikaistu Bloomberg/EFFAS obligaatioindeksi, Suomi OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi

9 KATSAUS TEOLLISUUSSIJOITUKSIIN Jan Sasse executive advisor ja tulos voitollinen. Kasvua edelliseen vuoteen oli 27 %. Norvestia Industries omistaa 20 % Coronaria Hoitoketjusta. Konsernin toiminta kattaa nykyään lääkäri-, hammaslääkäri- ja hoivapalveluiden lisäksi myös silmälääkäri- ja päivähoitopalvelut. Coronaria Hoitoketju Oy omistaa 70 % Coronaria Silmäklinikka Oy:stä sekä 72 % Coronaria Päivähoito Oy:stä. Coronaria Silmäklinikka vastaa muun muassa merkittävästä osasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuotuisista noin silmätautien avohoitokäynnistä sekä Tampereen kehyskuntien glaukoomapotilaiden seurannasta. Coronaria Päivähoito Oy:llä on lasten päivähoitotoimintaa Oulussa ja Ylöjärvellä, ja toiminta käynnistyy myös Espoossa vuonna Norvestia Industries Oy jatkoi vuonna 2007 aloittamaansa teollisuussijoitustoimintaa, jonka tavoitteena on kohdeyrityksiä edelleen kehittämällä nostaa sijoitetun pääoman tuottotasoa. Sijoituksemme ovat pitkäaikaisia eikä niistä irtaantumisille siten määritellä tiukkaa aikarajaa. Tuottoa tavoittelemme sekä osinkovirran että arvonnousun kautta. Päämääränämme on olla yhteistyössä muiden pääomistajien kanssa aktiivinen sijoittaja, joka toiminnallaan nostaa kohdeyrityksen arvoa. Tämä tapahtuu erityisesti sijoitusten alkuvaiheessa tapahtuvan strategian määrittelyn sekä sitä tukevan hallitustyöskentelyn kautta. P A i n O p i s T E A L U E E T Teollisuussijoitustoiminnan painopisteeksi olemme valinneet yritykset, jotka tuotteistettujen palvelukonseptien avulla ovat nostettavissa seuraavalle strategiselle, kansainvälisen liiketoiminnan tasolle. Sijoitusvalintoihimme vaikuttavat sekä pitkän aikavälin makrotaloudelliset trendit että arvioidut muutokset asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymisessä. Haluamme investoida erityisesti yrityksiin ja toimialoille, joilla on hyvät kilpailuedellytykset kotimarkkinoillaan sekä mahdollisuus hyödyntää palvelukehitysinnovaatioitaan myös kansainvälisesti. Kohdeyrityksillä voi myös olla tavara- tai designtuoteliiketoimintaa, mikäli siihen sisältyy mahdollisuus edelleen kehittää nykyisiä ansaintamalleja palvelukonseptien suuntaan. Aloja, jotka koemme teollisuussijoitusten kannalta erityisen kiinnostaviksi, ovat muun muassa terveydenhuolto, palveluprosessien ulkoistukset ja tuotteistetut asian tuntijapalvelut, ympäristöteknologia sekä koulutuspalvelut. Kaikilla näillä aloilla on nähtävissä suotuisa pitkän aikavälin kehityskulku ja muutoksia asiakkaiden käyttäytymisessä. Laajensimme teollisuussijoitustoiminnan painopistettä viime vuoden aikana listaamattomista yhtiöistä listattuihin pohjoismaisiin yhtiöihin. Kohdeyritysten etsinnässä ja liiketoiminnan kehittämisessä noudatamme pääosin samoja perusperiaatteita kuin listaamattomissakin kohdeyrityksissä. P O R T F O l i O Y H T i ö T Coronaria Hoitoketju Vuonna 2008 Norvestia Industries sijoitti Coronaria Hoitoketjuun, joka on Suomen johtavia perus- ja erikoisterveydenhuollon palveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille tuottavia yrityksiä. Coronaria Hoitoketju-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli noin 20 miljoonaa euroa GSP Group Oy GSP Group on rakennuttamisen palveluihin ja kiinteistökehitykseen keskittynyt asiantuntijaorganisaatio. Norvestia Industries omistaa 25 % GSP Groupista. Vuonna 2008 tehty strategian tarkennus, jossa yhtiön painopistettä siirrettiin rakentamisesta rakennuttamiseen ja kiinteistökehitykseen, on edennyt suunnitellusti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Toimintaa on kehitetty erityisesti skaalautuvien palvelukonseptien suuntaan. Yhtiön merkittävimpiä hankkeita viime vuonna olivat muun muassa Sipoonrannan asuinalueen ja Konecranes Oyj:n pääkonttorin rakennuttamistehtävät sekä Mukkulan alueen kehittämissuunnitelma. Strategiamuutoksesta johtuvan liikevaihdon pienenemisen takia tarkistimme GSP Groupin kirjanpitoarvon vastaamaan tämänhetkistä sijoituksesta kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Kassavirtapohjaisen arvostuksen perusteella alensimme tasearvoa 0,2 miljoonalla eurolla. m A R K K i n A K A T s A U s Tehtyjen yrityskauppojen määrän lasku pysähtyi Suomessa vuonna BvD:n kokoamien tietojen mukaan Suomessa tehtiin yhtä monta yrityskauppaa kuin edellisenäkin vuonna, vajaat 700. Kauppojen yhteenlaskettu arvo väheni kuitenkin edelleen yli 20 %. Poikkeuksena tästä pääomasijoittajatahojen tekemät yrityskaupat kasvoivat 40:stä transaktiosta 52:een. Näiden kauppojen yhteenlaskettu arvo oli noin 880 miljoonaa euroa, mikä on 50 % enemmän kuin vuonna Länsi-Euroopassa yrityskauppojen volyymi väheni edelleen sekä määrällisesti että arvoltaan. Toimialoista palvelut, logistiikka sekä jotkut vähittäiskaupan alat kuitenkin kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Pääomasijoittajien aktiivisuus kasvoi myös Euroopan tasolla, kun tehtyjen yrityskauppojen arvo nousi 57 % transaktioiden määrän noustessa 13 %. Norvestia jatkoi vuonna 2010 aktiivisesti mahdollisten teollisuussijoituskohteiden analysointia. Koko vuoden aikana analysoimme 32 eri yhtiön teollisuussijoituspotentiaalia. Oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta jatkoimme neuvotteluja seitsemän yhtiön kanssa. Neuvottelut eivät ole toistaiseksi johtaneet lopullisiin sijoituspäätöksiin. Arvioimme jatkossakin tapauskohtaisesti, sijoitammeko varojamme lyhytkiertoiseen salkkuumme vai pidemmällä aikavälillä hyvän kehityspotentiaalin omaaviin palveluyrityksiin. 7

10 OsaKEpÄÄOMa ja OMISTUSRaKENNE Norvestia Oyj:n osakepääoma oli euroa. Osakepääoma jakautuu A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä, ja B-osakkeeseen, joilla on 1 ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä osakkeesta ( ). Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. B-osakkeiden ISIN-koodi on FI ja A-osakkeet ovat noteeraamattomia. Norvestia Oyj:n noteerattujen osakkeiden pörssiarvo oli 120,7 milj. euroa (108,1). Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat 54,49 % osakkeista (54,02 %) ja 70,23 % osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (69,93 %). Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja eivät omista yhtään osaketta yhtiöstä (9 089). Norvestian hallitus ja johto omistavat yhteensä osaketta emoyhtiö Kaupthing Bankissa (34 852). Yksityishenkilöt omistivat keskimäärin Norvestia Oyj:n osaketta (1 183). Vastaava luku yhteisöillä oli osaketta (15 268). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakkeista oli 1,17 % (1,57 %) ja äänistä 0,76 % (1,03 %). Osakkeenomistajien lukumäärä oli yhteensä (5 779). K y m m e n e n s U U R i n TA o s A K K E E n o m i s TA J A A 31. J O U l U K U U TA Yhteen- Osuus Osuus A-sarja B-sarja laskettu osakkeista äänistä Osakkeenomistaja lkm % lkm % lkm % % Kaupthing Bank hf , , ,74 56,00 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö , ,88 7,77 Laakkonen Mikko , ,03 1,33 Onninen-sijoitus Oy , ,96 1,28 Laakkonen Hannu , ,45 0,95 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva , ,24 0,81 Immonen Jukka , ,06 0,69 Wild Cat Capital Ab , ,84 0,55 Pasanen Matti , ,78 0,51 Turpeinen Urho , ,52 0, , , ,49 70,23 Hallintarekisteröityjä , ,17 0,76 O S A K K E E T J A ä ä n i O I K E U S Osake- Ääniä/ Osakkeiden Äänten pääoma, Osakesarja osake lkm lkm euroa Sarja A Sarja B Yhteensä O m i s T U S T E N S U U R U U s Osuus Osuus Osuus osakkeen- Osakeomistus osakkeista äänistä omistajista ,4 % 0,3 % 17,4 % ,0 % 6,5 % 59,9 % ,7 % 10,3 % 18,6 % ,3 % 4,1 % 2,3 % ,5 % 78,8 % 1,8 % Ei ao-järjestelmässä 0,1 % ,0 % 100,0 % 100,0 % OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN Kotitaloudet 43,7 % Ulkomaat 33,2 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14,3 % Yritykset 6,3 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,3 % Julkisyhteisöt 0,1 % Ei arvo-osuusjärjestelmässä 0,1 % 100 % 43,7 % 33,2 % 14,3 % 6,3 % 2,3 % 0,1 % 0,1 % joista hallintarekisteröityjä 1,2 % 8

11 KONSERNIN SUBSTaNSSIaRVO milj Varat Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 0, Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Laskennalliset verosaamiset 5,8 6,9 9,0 - - Osuudet osakkuusyrityksissä 3,4 3,7 3,5 1,1 - Muut sijoitukset 2,0 1,8 1,7 1,8 1,7 Lyhytaikaiset varat Kaupankäyntisalkku 60,5 48,6 48,8 71,5 71,0 Muut rahoitusvarat käypään arvoon 56,6 43,2 30,9 39,8 38,0 Rahavarat ja saamiset 36,0 51,9 43,5 59,1 62,7 Varat yhteensä 164,4 156,1 137,4 173,3 173,4 Lyhytaikaiset velat -1,0-0,9-0,5-3,5-1,9 Laskennalliset verovelat -8,2-6,1-2,6-5,3-7,4 Substanssi 155,2 149,1 134,3 164,5 164,1 Substanssiarvo/osake, ,13 9,73 8,77 10,74 10,71 Substanssimuutos, osinko-oikaistu Muutos, milj. 13,7 18,6-22,5 9,6 23,5 Osakekohtainen muutos, 0,90 1,21-1,47 0,63 1,53 L A S K E N TA P E R U S T E E T Julkisesti noteeratut arvopaperit, sijoitusrahastot ja johdannaiset on arvostettu viimeiseen kaupantekokurssiin. Jos kaupantekokurssia ei ole ollut saatavilla, on käytetty ostonoteerausta. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on arvostettu käypään arvoon käyttäen laskennallisia arvonmääritysmenetelmiä. KONSERNIN SUBSTANSSI JA PÖRSSIARVO OSAKEKURSSI JA SUBSTANSSI per OSaKE milj Substanssi Pörssiarvo Substanssi Osakekurssi 9

12 SIJOITUKSET 31. JOULUKUUTa 2010 Lukumäärä Hankinta-arvo Käypä arvo Osuus osakkeita/osuuksia sijoituksista N O R V E S T I A O Y J p ö R s s i n O T E E R A T U T Y H T i ö T Ahlstrom Oyj ,7 % Amer Sports Corporation ,8 % Atria Yhtymä Oyj ,0 % Cargotec Oyj ,6 % Comptel Oyj ,1 % Cramo Oyj ,1 % Elisa Oyj ,7 % Finnair Oyj ,4 % Fortum Oyj ,1 % HKScan Oyj sarja A ,5 % Honkarakenne Oyj ,0 % Huhtamäki Oyj ,9 % Kemira Oyj ,4 % Kesko Oyj sarja A ,3 % Kesko Oyj sarja B ,5 % Konecranes Oyj ,6 % Lännen Tehtaat Oyj ,1 % Metso Oyj ,3 % M-Real Oyj sarja B ,5 % Neste Oil Oyj ,5 % Nokia Oyj ,9 % Nokian Renkaat Oyj ,5 % Oriola-KD Oyj sarja A ,0 % Oriola-KD Oyj sarja B ,2 % Orion Oyj sarja A ,2 % Orion Oyj sarja B ,8 % Outokumpu Oyj ,9 % Pohjola Pankki Oyj sarja A ,3 % Raisio Oyj sarja V ,7 % Ramirent Oyj ,1 % Rautaruukki Oyj sarja K ,2 % Sampo Oyj sarja A ,7 % Sanoma Oyj ,9 % Sponda Oyj ,9 % Stockmann Oyj sarja B ,7 % Stora Enso Oyj sarja R ,8 % Tikkurila Oyj ,8 % UPM-Kymmene Oyj ,1 % Uponor Oyj ,6 % YIT Oyj ,5 % AstraZeneca plc ,2 % BP plc ,1 % Deutsche Telekom AG ,1 % ETFS Crude Oil ,1 % ETFS Leveraged Crude Oil ,4 % ETFS Natural Gas ,3 % France Telekom S.A ,2 % Nordea Bank AB FDR ,4 % Powershares QQQ ,0 % Rexel S.A ,0 % Sanofi-aventis ,1 % SPDR S&P 500 ETF Trust ,3 % StatoilHydro ASA ,1 % TeliaSonera AB ,7 % Valeo S.A ,3 % ,2 % J O H D A n n A i s s O p i m U K S E T Euro Stoxx 50 myyntioptioita (ostettu) ,2 % Euro Stoxx 50 osto-optioita (ostettu) ,1 % Outokumpu myyntioptioita (asetettu) ,0 % ,3 % 10

13 Lukumäärä Hankinta-arvo Käypä arvo Osuus osakkeita/osuuksia sijoituksista R A H A S T O T Avenir B ,2 % Brummer & Partners Nektar ,7 % Brummer & Partners Zenit ,8 % Didner & Gerge Aktiefond ,1 % eq Eurobond 2 K ,8 % eq High Yield Bond 2 K ,1 % Fourton Hannibal A ,0 % Futuris ,6 % OP-Suomi Arvo A ,5 % RAM One ,4 % Seligson & Co. Rahamarkkinarahasto AAA ,5 % Taaleritehdas Arvo Markka ,9 % ,6 % J O U K K O V E L K A K I R J A L A i n A T nimellisarvo Hellenic Republic, erääntyy ,7 % Nordea Bank AB, erääntyy ,6 % Pohjola, erääntyy ,1 % Sponda, erääntyy ,3 % ,7 % NORVESTIA OYJ YHTEENSÄ ,8 % NORVESTIA INDUSTRIES OY NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT* GSP Group Oy ,7 % Coronaria Hoitoketju Oy ,9 % ,6 % NORVESTIA INDUSTRIES OY YHTEENSÄ ,6 % NORVENTURES OY NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Polystar Instruments AB ,6 % NORVENTURES OY YHTEENSÄ ,6 % NORVESTIA-KONSERNI YHTEENSÄ ,0 % Taulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja. * Osakkuusyhtiöiden käypänä arvona esitetään konsernin tasearvo. NORVESTIa-KONSERNIN SIJOITUSTEN maantieteellinen jakauma % Suomi 64 % Muut Pohjoismaat 17 % Muu Eurooppa 11 % Euroopan ulkopuoliset maat 8 % 100 % 17 % 11 % 8 % NORVESTIa-KONSERNIN SIJOITUKSET Pörssinoteeratut yhtiöt 50 % Hedgerahastot 23 % Korkorahastot 9 % Joukkovelkakirjalainat 8 % Osakerahastot 6 % Noteeraamattomat yhtiöt 4 % 100 % 50 % 23 % 9 % 8 % 6 % 4 % 11

14 12

15 TILINpÄÄTÖS 2010 Hallituksen toimintakertomus 14 Konsernin laaja tuloslaskelma 17 Konsernin tase 18 Konsernin rahavirtalaskelma 19 Konsernin oman pääoman muutokset 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 21 Tunnusluvut 32 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 33 Emoyhtiön tuloslaskelma 34 Emoyhtiön tase 35 Emoyhtiön rahoituslaskelma 36 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 37 Voitonjakoehdotus 41

16 13

17 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS O S A K E M A R K K i n A T Vuosi 2010 oli lopulta hyvä vuosi osakemarkkinoilla. Vuoden aikana suurin osa maailman osakeindekseistä tuotti positiivisesti, vaikka vuoden aikana tunnelma osakemarkkinoilla vaihtelikin suuresti ja ajoittain päivittäiset hintavaihtelut olivat poikkeuksellisen suuria. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kurssikehitys oli varsin suotuisaa ja esimerkiksi OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi nousi silloin 13,1 %. Vuoden toisella neljänneksellä tunnelma pääomamarkkinoilla muuttui täysin. Varsinainen turbulenssi lähti liikkeelle toukokuussa korkomarkkinoilta, joilta se levisi nopeasti myös osakemarkkinoille. Ongelmien ytimessä oli Kreikka, jonka valtionlainojen riskipreemio nousi hyvin korkealle saavuttaen lähes 20 %:in tason. Taustalla oli epäilys siitä, ettei Kreikka pysty tasapainottamaan talouttaan eikä pysty maksamaan takaisin suurta valtionvelkaansa. Riskipreemioiden nousu levisi nopeasti myös muiden eurooppalaisten velkaantuneiden maiden valtionlainoihin. Näihin kuuluivat muun muassa Espanja, Irlanti ja Portugali. Hetkellisesti pääomamarkkinat olivat lähes paniikinomaisessa tilanteessa ja koko eurojärjestelmän toimivuus oli silloin vaakalaudalla. Euroopan päättäjät onnistuivat kuitenkin suuren paineen alaisina, toukokuun toisen viikonlopun aikana, sopimaan massiivisesta tuki- ja vakautuspaketista, joka rauhoitti markkinat ja poisti välittömän eurojärjestelmään kohdistuneen paineen. Syksyä kohti riskipreemiot pienentyivät, mutta kääntyivät vuoden lopulla taas nousuun. Euroopan keskuspankki EKP on joutunut ottamaan käyttöön poikkeuksellisia keinoja kriisin ratkaisemiseksi. Se joutui muuttamaan muun muassa aikaisemmin tarkkaan varjelemaansa periaatetta siitä, että se ei käy suoraan kauppaa eri valtioiden velkapapereilla. Lisäksi se on käytännössä taannut kaikkien eurooppalaisten pankkien rahansaannin, mikä voi monien asiantuntijoiden mielestä aiheuttaa uusia ongelmia. Keskeisinä syinä osakemarkkinoiden nousun takana loppuvuodesta oli yleisen epävarmuuden väheneminen ja talousnäkymien parantuminen. Yksi tärkeä syy on ollut myös se, että lähes kaikissa teollisuusmaissa ohjauskorkoa on pidetty edelleen taantuman aikaisella hyvin matalalla tasolla, mikä on painanut yleisen korkotason historiallisen alhaiseksi. Alhainen riskitön korkotuotto ei ilmeisesti ole tyydyttänyt sijoittajia, vaan he ovat olleet lähes pakotettuja etsimään uusia sijoitusvaihtoehtoja. Tämän seurauksena runsaasti varallisuutta on siirtynyt osakemarkkinoille, mutta myös muihin sijoituskohteisiin. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi metallien ja muiden raaka-aineiden viimeaikainen hintojen nousu perustuisi pitkälti niiden sijoituskysynnän lisääntymiseen eikä varsinaisesti loppukysynnän kasvuun. Osinkokorjatun OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin tuotto vuonna 2010 oli 29,8 %. Osakkeiden kurssinousu Helsingin pörssissä kahden viimeisen vuoden aikana on ollut hyvin nopeaa. Indeksillä mitaten osakkeiden hinnat ovat nyt saavuttaneet suunnilleen saman tason kuin vuoden 2008 alussa ennen pankkikriisin alkua ja suurta pörssiromahdusta. Osakekurssien nousu on ollut laaja-alaista ja varsinkin konepajasektorin osakkeiden kurssit ovat nousseet voimakkaasti. Monien näiden osakkeiden kurssit ovatkin nyt lähellä kaikkien aikojen korkeinta noteeraustaan. Eri pörssien tuottoja kuvaavat indeksit kehittyivät vuoden 2010 aikana seuraavasti: Suomi / OMX Helsinki -indeksi 18,7 % Suomi / OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi 29,8 % Ruotsi / OMX Stockholm -indeksi 23,1 % Norja / OBX-indeksi 18,0 % Tanska / OMX Copenhagen -indeksi 31,2 % USA / Nasdaq Composite -indeksi 16,9 % USA / S&P 500 -indeksi 12,8 % Bloomberg European 500 -indeksi 8,7 % MSCI World -indeksi 9,6 % Japani / Nikkei 225 -indeksi -3,0 % Norvestian osinko-oikaistu pörssikurssi 18,3 % Norvestian osinko-oikaistu substanssi 9,5 % S U B S TA n s s i A R V O J A p ö R s s i K U R s s i Norvestia-konsernin substanssiarvo oli 10,13 euroa osakkeelta (9,73 euroa vuoden 2009 lopussa). Maaliskuussa 2010 jaettiin osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden. Kun osingonjako otetaan huomioon, yhtiön substanssiarvo nousi katsauskaudella 0,90 euroa osaketta kohden (1,21), mikä vastaa 9,5 %:in substanssinousua vuoden alusta (14,2 %). Viimeisen vuosineljänneksen aikana substanssi per osake nousi 0,16 euroa (0,06). Norvestian B-osakkeen osinko-oikaistu kurssi nousi vuoden aikana 18,3 %. B-osakkeen päätöskurssi oli 8,37 euroa per osake (7,50), mikä vastasi 17,4 %:in substanssialennusta (22,9 %). Norvestian B-osakkeiden pörssiarvo oli 120,7 milj. euroa (108,1). K O n s E R n i n T U L O S Konsernin tulos vuonna 2010 oli 13,6 miljoonaa euroa (18,5/2009; -22,4/2008) ja liiketoiminnan kulut olivat 2,0 miljoonaa euroa (1,9/2009; 1,7/2008). Kulut olivat 1,3 % substanssiarvosta (1,3/2009; 1,3/2008). Konsernin viimeisen vuosineljänneksen tulos oli 2,3 miljoonaa euroa (0,9/2009; -12,0/2008). Tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 32. M A K S U V A l m i U S J A V A K A V A R A i s U U S Konsernin rahavarat olivat 35,7 miljoonaa euroa vuoden lopussa (51,9/2009; 41,1/2008). Omavaraisuusaste oli 94,4 % (95,5/2009; 97,7/2008). Konsernin oma pääoma oli 155,2 miljoonaa euroa (149,1/2009; 134,3/2008). H E N K i l ö s T Ö J A i n V E S T O i n n i T Vuoden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 henkeä (6/2009; 6/2008). Henkilöstökulujen määrä oli 1,2 miljoonaa euroa (1,2/2009; 0,9/2008). Aineettomiin hyödykkeisiin investoitiin vuoden aikana 0,1 miljoonaa euroa (-). K O n s E R n i n s i J O I T U K S E T Norvestia-konsernin sijoitukset voidaan jakaa viiteen eri osaan: suoriin osakesijoituksiin, osakerahasto-, hedgerahasto- ja korkosijoituksiin sekä teollisuussijoituksiin. 14

18 Konsernin sijoitusaste lukuun ottamatta rahamarkkinasijoituksia ja kassavaroja oli vuoden lopussa 71 % (58 %). Konsernin sijoitukset jakaantuivat markkina-arvon perusteella seuraavasti: MEUR % MEUR % Pörssinoteeratut yhtiöt 60,4 38,2 % 48,6 32,6 % Noteeraamattomat yhtiöt 5,4 3,4 % 5,5 3,7 % Hedgerahastot 27,7 17,5 % 24,1 16,1 % Osakerahastot 7,8 5,0 % 6,1 4,1 % Korkorahastot 11,5 7,3 % 11,0 7,4 % Joukkovelkakirjalainat 9,5 6,0 % 2,0 1,3 % Rahavarat 35,8 22,6 % 51,9 34,8 % Yhteensä 158,1 100,0 % 149,2 100,0 % Yhtiön substanssituotto vuoden aikana kulujen ja verojen jälkeen oli 9,5 %. Tämä tuotto saavutettiin kuukausihavainnoista lasketulla 5,6 %:in volatiliteetilla. Samanaikaisesti OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin volatiliteetti oli 17,8 %. Sijoitustoiminnan riskiin suhteutettu tuotto oli hyvä. Sijoitustoiminnan riskiä ja tuottoa mittaava Sharpen luku oli 1,5. Norvestian substanssituotto eri kuukausien välillä vaihteli selvästi yleistä osakemarkkinakehitystä vähemmän. Yhtiö suojasi ajoittain sijoituksiaan myyntioptioilla ja myydyillä indeksitermiineillä, sekä vaihteli lyhytaikaisten korkosijoitustensa määrää markkinanäkemyksensä mukaisesti. Osakesijoitusten, osakerahastojen ja hedgerahastojen tuotto oli vuoden 2010 aikana hyvä. Korkosijoitusten tuotto oli varsin alhainen johtuen historiallisen matalasta korkotasosta. Teollisuussijoitusten tuotto oli lievästi negatiivinen. Vuoden aikana Norvestia teki yhden arvopaperimarkkinalain mukaisen liputuksen. Norvestian osakkeenomistus Honkarakenne Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ylitti 5 % syyskuussa E M O Y H T i ö n s i J O I T U K S E T Vuoden päättyessä eri sijoituskohteiden osuudet emoyhtiössä olivat seuraavat: suorat osakesijoitukset 40 % (34 %), osakerahastot 5 % (4 %), hedgerahastot 18 % (17 %), korkorahastot 8 % (8 %), joukkovelkakirjalainat 6 % (1 %), rahamarkkinasijoitukset 17 % (31 %) sekä kassa ja pankkisaatavat 6 % (5 %). Lyhytaikaisten korkosijoitusten määrä on pidetty suhteellisen suurena, millä on pyritty varmistamaan toimintavapaus erilaisissa markkinaolosuhteissa. Emoyhtiön sijoituksista 82 % oli euromääräisiä, 13 % Ruotsin kruunuissa ja 5 % muussa valuutassa. T E O l l i s U U s s i J O I T TA m i n E N Norvestian teollisuussijoituksissa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden lopussa Norvestian omistusosuus Coronaria Hoitoketju Oy:ssä oli 20,2 % ja GSP Group Oy:ssä 25,0 %. Osakkuusyhtiöomistusten arvo oli joulukuun lopussa yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Norvestian teollisuussijoitustoiminnan tavoitteena on tehdä pitkäaikaisia sijoituksia palveluyrityksiin, joilla on hyvät kilpailuedellytykset kotimarkkinoillaan sekä mahdollisuus hyödyntää palvelukehitysinnovaatioitaan myös kansainvälisesti. Yhtiön päämääränä on olla aktiivinen sijoittaja, joka yhteistyössä muiden pääomistajien kanssa kehittää kohdeyrityksen toimintaa. Tämä tapahtuu erityisesti strategisen hallitustyöskentelyn kautta. Teollisuussijoituksiin on tämänhetkisen kehyksen mukaan käytettävissä noin % sijoitusvarallisuudesta, mutta määrä voidaan myös ylittää. Teollisuussijoituksilla ei ole ennalta määrättyä aikarajaa, vaan niitä tehdään sopivien tilaisuuksien tullen. N O R V E S T I A - K O n s E R n i Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing Bank hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti. Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestia Oyj:n B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Tytäryhtiö Norvestia Industries Oy perustettiin syyskuussa 2007 toteuttamaan konsernin teollisuussijoitusstrategiaa. Norvestian toisessa, kokonaan omistamassa tytäryhtiössä Norventures Oy:ssä ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Norventures Oy:llä on yksi sijoitus ruotsalaisessa noteeraamattomassa yhtiössä Polystar Instruments AB:ssa. O S A K K E E T J A O S A K E p ä ä O M A Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä, ja B-osakkeeseen, joilla on 1 ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä osakkeesta ja kaikkien osakkeiden tuottama äänimäärä on yhteensä Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. O S A K K E E N O m i s TA J A T Norvestia Oyj:llä oli osakkeenomistajaa joulukuun 2010 lopussa (5 779). Osakkeista oli ulkomaisessa omistuksessa 33,2 % (33,6 %) ja 1,2 % hallintarekisteröitynä (1,6 %). Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Kaupthing Bank, joka omisti 32,7 % (32,7 %) osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä vuoden lopussa. Yhtiön toiseksi suurin omistaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö omisti vuoden lopussa 11,9 % (11,7 %) osakkeista ja 7,8 % (7,6 %) äänistä. Kymmenellä suurimmalla osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä 54,5 % (54,0 %) osakkeista ja 70,2 % (69,9 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Lisätietoja osakkeenomistajista löytyy sivulta 8. V A R s i n A i n E N Y H T i ö K O K O U S Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin jakaa vuodelta 2009 osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin Hallitukseen valittiin uudelleen: J.T. Bergqvist, puheenjohtaja Steinar Thór Gudgeirsson, varapuheenjohtaja Hilmar Thór Kristinsson, jäsen Robin Lindahl, jäsen Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin: Georg Ehrnrooth Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT Rabbe Nevalainen ja varatilintarkastajaksi Ernst & Young Oy. Yhtiökokous päätti yksimielisesti myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta Lisäksi päätettiin muuttaa yhtiöjärjestystä hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan yhteensä B-osaketta mennessä. Mitään ostoja ei vuonna 2010 ole tehty. Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan laskea liikkeelle, on osaketta. Valtuutus on voimassa asti. S I J O I T U S T O i m i n n A N R i s K I T Yksi Norvestian sijoitustoiminnan periaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa, sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. 15

19 Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Yleinen epävarmuus pääomamarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa siten myös riskiä. S I S Ä I N E N V A L V O N TA J A R i s K I E N H A l l i n TA Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista kerrotaan tarkemmin erillisessä selvityksessä Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sivulla 46. O s i n G O N J A K O P O l i T i i K K A Norvestia pyrkii luomaan mahdollisuuden sellaiseen vuosittaiseen osingonjakoon, jonka taso on korkeampi kuin Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä jakaa noin puolet verojen jälkeisestä voitosta osinkoina. E H D O T U S O s i n G O N J A O K s i Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,50 euroa (0,50) osakkeelta eli yhteensä 7,7 miljoonaa euroa (7,7). T U L E V A i s U U D E N n ä K Y m ä T Vuoden 2011 alkupuolella velkaantuneiden euromaiden ongelmat ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Arvio siitä, että eurojärjestelmään kohdistunut kriisi olisi ohi, on todennäköisesti aivan liian optimistinen. Maailmanlaajuisen talouskriisin arvellaan nyt saavuttaneen kolmannen vaiheensa, jolloin kriisi kohdistuu etenkin julkisiin talouksiin. Finanssikriisin seurauksena kehittyneiden maiden julkisten talouksien alijäämät ovat kasvaneet voimakkaasti. Julkisia menoja on pyritty karsimaan eri maissa, mikä on puolestaan aiheuttanut poliittista levottomuutta. Velkaantuneiden maiden ongelmien ratkaiseminen julkisia kuluja karsimalla ja säästämällä tulee todennäköisesti olemaan sekä käytännössä että poliittisesti hyvin vaikea toteuttaa. Tiukka taloudenpito onkin jo aiheuttanut muun muassa erilaisia lakkoja ja mielenosoituksia euroalueella. Jos poliittinen kuohunta jatkuu, heijastuu se suurella todennäköisyydellä myös pääomamarkkinoille. Voidaan ennakoida, että vuodesta 2011 tulee sijoittajille varsin haasteellinen ja tunnelma markkinoilla voi vaihdella nopeasti äärilaidasta toiseen. Lisäongelmia on odotettavissa, koska euroalueen inflaatio on viimeisten tilastotietojen mukaan jo ylittänyt EKP:n hintavakaustavoitteen. Jos inflaatio jatkuu myös tulevina kuukausina, on EKP hyvin vaikean tehtävän edessä, kun sen pitäisi samanaikaisesti sekä jarruttaa inflaatiota että tukea talouskasvua. EKP:n tärkein tehtävä on inflaation pitäminen aisoissa ja onkin hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka itsenäisesti keskuspankki pystyy toteuttamaan tätä tehtäväänsä ristiriitaisessa tilanteessa kovan poliittisen paineen alla. Tähän mennessä vuoden 2010 osalta julkistetut tulokset ovat pääsääntöisesti olleet odotusten mukaisia tai niitä parempia. Myös yritysten tulosnäkymät ovat varsin positiivisia. Vuoden 2010 tilinpäätösten perusteella maksetut osingot tulevat todennäköisesti olemaan myös korkealla tasolla. Näyttäisi siltä, että osinkojen kokonaismäärä tulee kasvamaan vuodesta 2009, vaikka osinkotuotot eivät varsinaisesti lisäänny voimakkaasta osakkeiden hintojen noususta johtuen. Osakkeiden hintoihin sisältyy jo merkittäviä kasvuoletuksia. Keskeinen kysymys onkin, ovatko osakemarkkinat ennakoineet oikein yritysten tulevat tulosparannukset vai onko viimeaikainen osakkeiden hintojen nopea nousu perustunut lähinnä runsaaseen likviditeettiin ja sijoitusvaihtoehtojen puutteeseen. Jos nousu on ollut lähinnä likviditeettivetoista, voi hintamuutokset markkinoilla olla jatkossa yllättävän nopeita. Sijoittajat ovat jatkuvan haasteen edessä harkitessaan erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. Riskitön korkotaso on edelleen niin alhainen, että sen tuotto ei tyydytä suurinta osaa sijoittajista vaan he joutuvat etsimään sijoituksilleen uusia kohteita. Tämä voi ajan mittaan johtaa erilaisiin vinoutumiin eri sijoituskohteiden hinnoissa. N O R V E S T I A N s i J O I T U s s T R A T E G I A Norvestian sijoitusstrategia on kaksiosainen: lyhytkiertoinen salkku ja teollisuussijoitukset. Sijoitusten painotus eri sijoitusstrategioiden välillä arvioidaan tilannekohtaisesti. Lyhytkiertoisen salkun sijoituksia tehdään vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Päämääränä on mahdollisimman hyvän riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Vuodenvaihteessa suuri osa Norvestian varallisuudesta oli sijoitettu suoraan osakkeisiin Helsingin pörssissä. Riskin hajauttamismielessä ja tuotto-odotusten perusteella sijoituksia voidaan tehdä muissakin pörsseissä, lähinnä euroaluetta painottaen. Norvestia tekee lyhytkiertoisen salkun sijoituksia pääosin niin sanottuihin arvo-osakkeisiin. Arvo-osake on osake, jonka kurssi on historiallisesti alhaisella tasolla ja jonka hinta suhteessa yhtiön substanssiin sekä odotettuun tulokseen on alhainen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Kevään 2010 yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita sekä päättämään mahdollisesta osakeannista. Molemmat valtuudet voidaan käyttää teollisuussijoituksiin. Myös vieraan pääoman käyttöä teollisuussijoitusten rahoittamisessa voidaan harkita. EMOyhTIÖN SIJOITUKSET KONSERNIN OMa pääoma % Osake- Osake- Hedge- Korko- Joukko- Raha- Kassa sijoitukset rahastot rahastot rahastot velkakirja- markkina- ja pankkilainat sijoitukset saatavat milj Osakepääoma Ylikurssirahasto Vapaa oma pääoma 16

20 KONSERNIN LaaJA TULOSLASKELMa Liite Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot 3, Henkilöstökulut 4, Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Osuus osakkuusyritysten tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tuloverot* TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS * Perustuu katsauskauden tulokseen Tulos/osake, 0,89 1,21 Osakkeiden lukumäärä, antioikaistu