Toteutunut 2010 ja ennuste * 2011** 2012**

Transkriptio

1 SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta Kohonnut öljyn hinta nostaa Venäjän verotuloja ja vahvistaa ruplaa. Inflaatio lähelle 10 % rajaa, keskuspankki korotti viitekoron 8 prosenttiin. Irkutskilaisen Kovyktan kaasukentän kohtalo ratkesi. Jevgeni Primakov jättää teollisuus- ja kauppakamarin. Glonass-satelliitti avaruuteen onnistuneesti. Moskovan alueella pohditaan toimia turvepalojen estämiseksi tulevana kesänä. Toteutunut 2010 ja ennuste * 2011** 2012** BKT:n kasvu (muutos viime vuodesta %) 4,0 % 4,1 % 4,2 % 3,9 % Reaalitulojen kasvu (muutos %) 4,3 % 4,2 % 3,3 % 3,6 % Inflaatio (kuluttajahintojen muutos %) 8,8 % 8,6 % 7-8 % 6-7 % Vähittäiskauppa (muutos %) 4,4 % 4,6 % 4,8 % 5,6 % Teollisuustuotanto (muutos %) 8,2 % 4,6 % 4,1 % 3,8 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 6,0 % 7,6 % 9,0 % 4,0 % Lähde: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Pankkien ja tutkimuslaitosten konsensusennuste ** Talouskehitysministeriön ennuste Federaation budjetti: Tammi * 2012* 2013* Tuotot yhteensä, % bkt:sta 21,1 % 17,6 % 17,0 % 16,8 % Menot yhteensä, % bkt:sta 18,6 % 21,2 % 20,1 % 19,7 % Budjetin alijäämä, % bkt:sta 2,5 % - 3,6 % - 3,1 % - 2,9 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö * Venäjän budjettisuunnitelma Vararahastojen tilanne ja ennuste: Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 60,52 25,44 25,96 Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 60,64 88,44 90,15 Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot mrd. USD Lähde: Venäjän keskuspankki, Valtiovarainministeriö Venäjän ulkomaanvelka: Valtion ulkomaanvelka 29,5 mrd. USD 32,1 mrd. USD Pankkien ulkomaanvelka 127,2 mrd. USD 144,8 mrd. USD Yritysten ulkomaanvelka 294,1 mrd. USD 291,3 mrd. USD Lähde: Venäjän keskuspankki, Valtiovarainministeriö Ruplan kurssi vuoden alussa ja nyt: Ruplan kurssi / EUR ja USD 40,49 RUB 39,81 RUB/EUR Lähde: Venäjän keskuspankki 30,35 RUB 28,90 RUB/USD Öljyn hinta 2011: Öljyn hinta, Brents USD /bll 94,75 USD 113,47 USD Öljyn hinta, Urals USD / bll 91,35 USD 111,42 USD Lähde: Interfax Talouskehitys ja -politiikka Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän levottomuudet ovat nostaneet raakaöljyn hinnan uusiin ennätyksiin. Raakaöljyn markkinahinta nousi helmikuussa korkeimmilleen sitten syyskuun Brent-laadun hinta nousi viime viikolla jo 114 dollariin, Urals-laadun hinta vastaavasti 111 dollariin. Tämä on myös nostanut Venäjän pörssin uusiin ennätyksiin ja lisännyt lyhytaikaisen pääoman virtausta maahan. Myös muiden raaka-aineiden, kuten kullan, hopean ja tärkeimpien metallien hinnat ovat nousseet. Raaka-ainehintojen nousu kasvattaa Venäjän julkisen talouden tuloja ja vahvistaa ruplaa.

2 2 Talouskasvua vauhdittaa raaka-aineiden viennin kasvu, mutta korkea inflaatio hidastaa kotimaan kulutuksen reaalikasvua. Inflaatio kohosi alkuvuonna lähes 10 % tasolle ja pysäytti reaalipalkan nousun. Seurauksena yksityinen kulutus kasvaa odotettua hitaammin. Vähittäiskauppa kasvoi vain 0,5 % tammikuussa 2011 eivätkä reaalitulot korkean inflaation takia kasvaneet. Inflaation karkaaminen uhkaa hidastaa talouden reaalikasvua. Bkt-kasvu voisi ensimmäisen neljänneksen aikana kuitenkin nousta 4-5 prosenttiin, mikäli vienti ja tuotanto kasvavat odotetusti. Teollisuustuotanto kasvaa, mutta investoinnit supistuvat. Tammikuussa investoinnit supistuivat vajaa 5 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurin syy oli rakentamisen supistuminen. Tuotanto kasvoi kuitenkin keskimäärin 6,7 %, jalostavan teollisuuden tuotanto vielä enemmän. Tuotannon kasvua ennakoivat indeksit, kuten teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) osoittavat, että tuotanto jatkoi kasvua myös helmikuussa. PMI-indeksi nousi helmikuussa 55.2 pisteeseen, korkein taso sitten tammikuun Ulkomaiset suorat investoinnit supistuivat 13 % viime vuonna. Vaikka kokonaisinvestoinnit kasvoivat viime vuonna, ulkomaiset suorat investoinnit (FDI) supistuivat 13 %. Ulkomaiset suorat investoinnit olivat vuonna 2010 vain 13,8 miljardia dollaria, joka vastaa noin prosentin maan bkt:sta. Huoli investointien niukkuudesta on kasvattanut keskustelua investointi-ilmapiirin parantamisesta. Venäjä putosi tuoreessa Maailmanpankin Doing business -vertailussa 123. sijalle (vuosi sitten Venäjä oli sijalla 116). Talouskasvun suurin uhka on Venäjän poliittisten ja talouden instituutioiden kehittymättömyys. Venäjän pitkän aikavälin talouskehityksen asiantuntijaryhmä, jonka pääministeri Putin asetti pohtimaan Venäjän uutta talouspoliittista linjaa, kritisoi voimakkaasti maan nykyistä talouspolitiikkaa. Kansantalouden instituutin johtaja Vladimir Mau totesi, että Venäjän kehitys uhkaa jäädä paikalleen, ellei maan johto hyväksy merkittäviä taloudellisia ja poliittisia rakenteellisia uudistuksia. Mau leimasi Venäjän viimeaikaisen kehityksen institutionaaliseksi degradaatioksi. High School of Economics -kauppakorkeakoulun rehtori Jevgeni Jasin totesi, että Venäjän nykyinen talouskehitys ei ole kestävää ja ehdotti pääministerille rakenteellisten uudistusten ohjelmaa, joka vähentäisi valtion roolia liike-elämässä, poistaisi turhaa byrokratiaa, lisäisi kilpailua ja tehostaisi työntekoa. Strategisten sektoreiden investointeja halutaan lisätä. Antimonopolikomitea ehdottaa, että strategisten alojen lakia liberalisoitaisiin. Kaikille teollisuudenaloille, ml. strategisina pidetyt toimialat, kuten öljy-, kaasu-, jalometalli- ja eräiden muiden metallien tuotanto, tarvitaan uusia investointeja. Tällä hetkellä strategisten alojen laki rajoittaa ulkomaalaisten sijoittajien omistuksen 10 prosenttiin ilman erityistä lupaa. Komitea ehdottaa, että rajaa nostettaisiin 25 prosenttiin. Pankkisektorin osalta vastaavanlaiset muutokset jo hyväksyttiin. Mahdolliset muutokset muiden strategisten sektoreiden osalta käsitellään hallituksessa 9. maaliskuuta. Pankit ja rahapolitiikka Keskuspankki nosti talletusten ja lainojen viitekorkoa 8 prosenttiin. Venäjän keskuspankki päätti kiristää rahapolitiikkaansa ja nosti viitekorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä alkaen. Yleinen viitekorko on viime kesästä saakka ollut 7,75 %. Koronnoston taustalla on ensisijaisesti inflaation kiihtyminen, kuluttajahintaindeksi oli tammikuussa 9,6 %. Venäjä kiristi tammikuussa myös pankkien talletusten reservivaatimuksia. Sen vaikutus on kuitenkin vähäinen, koska markkinoilla vallitsee muutenkin ylilikviditeetti. Markkinoilla odotetaan, että keskuspankki jatkaa rahapolitiikkansa asteittaista kiristämistä kevään aikana. Kohonnut öljyn hinta nostaa verotuloja ja vahvistaa ruplaa. Venäjän federaation budjetti kohosi korkean öljyn hinnan ansiosta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 ylijäämäiseksi. Jos öljyn hinta pysyy 100 dollarin paikkeilla, budjetti voisi olla tänä vuonna ylijäämäinen. Öljynhinta on myös vahvistanut ruplaa, muttei suhteessa öljyn hinnan nousuun. Tammikuussa öljyn dollarihinta oli jopa 24 % korkeammalla kuin vuosi sitten, mutta ruplan reaaliarvo oli vastaavasti vain 8 % korkeammalla dollariin nähden. Keskuspankki laajensi ruplan vaihteluväliä 1.3. alkaen. Keskuspankki ilmoitti myös vähentävänsä ruplan interventiokauppoja. Ruplan kurssiväli laajennettiin viiteen ruplaan ( ruplaan

3 3 valuuttakoriin nähden). Keskuspankin johdon mukaan vaihtokurssin joustoa lisätään ensisijaisesti korkopäätöksen tehostamiseksi eli inflaation kurittamiseksi. Venäjä alkaa taas säästää ylimääräiset öljyrahat vararahastoon. Finanssiministeri Aleksei Kudrinin mukaan Venäjä aikoo taas kerätä osan öljyviennin veroista vararahastoon. Vuodesta 2004 aina vuoteen 2008 asti osa öljyn vientiverosta siirrettiin erilliseen vararahastoon, josta merkittävä osa käytettiin vuosina rahoituskriisin torjumiseen, mm. pankkien pääomittamiseen, markkinoiden likviditeetin parantamiseen ja budjetin alijäämän kattamiseen. Öljyn hinta ylittää tällä hetkellä reilusti Venäjän budjetin tason ja mahdollistaa taas ylimääräisten verotulojen tallettamisen vararahastoon. Öljyverotuksen uusi malli tukee uusien öljykenttien kehittämistä. Venäjä kerää öljyn ja kaasun tuotannosta ja viennistä veroa, joka perustuu puhtaasti tuotantomääriin ja vientihintaan. Öljy- ja kaasuverot ja tullit muodostavat noin puolet kaikista federaation budjetin tuloista. Verotuksen ankaruuden takia investoinnit uusiin öljy- ja kaasukenttiin eivät kuitenkaan ole riittävän kannattavia houkutellakseen uusia sijoituksia. Tämän takia myönnettiin jo viime vuonna tilapäisiä verohelpotuksia tietyille öljy- ja kaasukentille, mm. Itä-Siperian uusille kentille. Ns. nollavero oli kuitenkin vain tilapäinen ratkaisu. Energiaministeriön mukaan uudesta energiaveromallista on päästy sopuun ja se astuu voimaan vielä tänä keväänä. Öljyn vientiveroa tullaan energiaministeriön mukaan jatkossa laskemaan ja tuotantovero poistetaan uusilta öljy- ja kaasukentiltä. Tuotantoveron sijaan uusilla kentillä operoivat yhtiöt maksaisivat jatkossa ns. ylimääräistä voittoveroa. Veromallin uudistuksen yhteydessä tasataan myös jalostettujen öljytuotteiden vientiveroa 66 prosenttiin. Tämä muutos on tulossa voimaan Aikaisemmin kevyempien öljytuotteiden vientivero oli selvästi korkeampi kuin raskaiden öljytuotteiden vientivero. Bank of Moscow n enemmistö siirtyi VTB:lle. VTB-Bank hankki osakekaupalla enemmistön Bank of Moscow sta. Pankin osakkeiden myynnistä on ollut keskustelua Moskovan pormestarin vaihtumisesta lähtien. Moskovan kaupunki omisti pankista 46,48 %. VTB osti paitsi kaikki kaupungin osakkeet, lisäksi myös Stolitshnaja -vakuutusyhtiön osakkeet, minkä kautta VTB saavutti yli 70 % omistuspaketin. Osakekauppa on saanut laajalti kritiikkiä, koska myynnin yhteydessä ei järjestetty virallista huutokauppaa, eikä osakkeiden hintamäärittely toteutunut objektiivisesti. Sberbank aikoo laajentua yrityskauppojen kautta. Sberbankin johtaja German Grefin mukaan pankki harkitsee aktiivisesti oman investointipankkinsa hankkimista. Sberbankin on jo aikaisemmin huhuttu ostavan Troika-investointipankin, mutta toistaiseksi kauppa ei ole toteutunut. Gref mainitsi viime viikolla lehtihaastattelussa, että pankkia kiinnostaa myös kansainvälinen laajentuminen, erityisesti Itä-Eurooppaan. Sberbank voi saada rahoitusta laajentumiseen yksityistämisen kautta, valtio suunnittelee 10 % osuuden myyntiä vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Liike-elämän järjestöt Jevgeni Primakov jättää teollisuus- ja kauppakamarin. Kauppakamaria vuodesta 2001 johtanut 81- vuotias Primakov teki näyttävän uran Venäjän ulkoisen tiedustelun johdossa, puoluepoliitikkona ja ulko- ja pääministerinä. Moskovan ydinkeskustan vanhassa pörssitalossa toimivan kauppakamarin vaikutusvalta on pitkälti rakentunut puheenjohtajan arvovallan varaan. Liike-elämän tärkeimpiä vaikutuskanavia kamari ei ole eikä sen jäsenyys ole pakollista yrityksille. Moskovan teollisuus- ja kauppakamarin suhteet alueellisiin kauppakamareihin ovat niin ikään löyhät. Teollisuus- ja kauppakamarin neuvostoajalta periytyvä omaisuus ml. näyttelykeskus Expocenter on arvioitu miljardin dollarin arvoiseksi ja osin yksityistetty. Kamaria on lehdistössä arvosteltu jämähtämisestä vanhoihin toimintamuotoihin ja vähäisestä panoksesta modernisaatioon ja investointien houkutteluun. Uusi johtaja valitaan 4.3. kauppakamarin täysistunnossa. Energia OPEC-maat ja Venäjä vakuuttavat pystyvänsä paikkaamaan Libyan jättämän aukon. Venäjän energiaministeri Shmatko ilmoitti viime viikolla, että Venäjä on valmis lisäämään öljynvientiä Euroopan maihin, jos tilanne niin vaatii. Libyan toimitusten epävarmuuksien vuoksi myös Saudi-Arabia aikoo nostaa öljyn tuotannon ja viennin määrää. Venäjällä suuryritykset pystyvät ainakin lyhyellä tähtäimellä hyötymään

4 4 korkeammasta öljyn markkinahinnasta ja nousevasta kysynnästä. Pidemmän päälle kapasiteettirajat tulevat vastaan. Gazprom joutui pakkasten vuoksi rajoittamaan kaasutoimituksia Venäjän sisällä. Pitkään jatkuneiden pakkasten takia teollisuusasiakkaiden kaasunsaantia rajoitettiin 42 Venäjän alueella. Lisäksi yhtiö kehottaa asiakkaitaan käyttämään kaasun lisäksi muita energiamuotoja. Gazprom on osittain joutunut turvautumaan varavarastoihinsa. Rajoituksilla pyritään turvaamaan kaasutoimitukset kotitalouksille, jotka kylmyyden takia kuluttavat laskettua enemmän kaasua. Kaasun hintaa aiotaan vapauttaa asteittain. Kaasun kotimaanhinnan pitäisi olla markkinaperusteinen jo vuonna 2015, kertoo valtion tariffiviraston johtaja. Suunnitelman mukaan kotimaan kaasunhintaa nostetaan vuosittain niin että se tänä vuonna olisi 60 % markkinahinnasta, ensi vuonna 70 % ja 80 % vuonna Venäjällä maakaasun keskimääräinen hinta on tällä hetkellä noin puolet Euroopan spottihinnasta. Putin: kotitalouksien sähkön hinta saa vuonna 2011 nousta vain 15 %. Useilla alueilla tariffit ovat kuitenkin nousseet nimellisesti %. Putinin mukaan sähköyhtiöt ovat nostaneet kotitalouksien sähkön hintaa pyrkiessään toteuttamaan investointiohjelmiaan suunniteltua nopeammin. Näissä tapauksissa Putinin mukaan investointiohjelman toteuttamista on hidastettava. Investointeja merkittävämpi syy sähkön hinnan nousuun lienee kuitenkin se, että sähköntuotannon merkittävimmän energianlähteen, maakaasun hinta on noussut samaiset 15 %. Kuluttajasähkön hintaa säädellään Venäjällä yhä tariffein. Muun sähkön hinnoittelu on vuoden 2011 alusta lähtien vapautettu kokonaan. Irkutskilaisen Kovyktan kaasukentän kohtalo ratkesi. Viimeisen kuivalla maalla sijaitsevan merkittävän kaasukentän ostaa TNK-BP:ltä sittenkin Gazprom. Oli nimittäin odotettu toimintansa lopettaneen RUSIA Petroleumin jäämistöön kuuluvan kentän (ja toimiluvan) päätyvän valtion Rosneftegazille. Gazpromin tarjous oli parempi, ja se hankki samalla omistukseensa myös yhtiön rakennuttaman kaasuputken. Kaupalla oli Kommersantin mukaan maan hallituksen vankka siunaus. Kovyktan kaasuvarat käsittävät 2 mrd. m3, ja liiketoimintalogiikkana on tämän kaasun myyminen aikanaan Kiinaan, kun maiden välisissä hintaneuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen. Tässä piilee myös hankkeen hienoinen riski. Kaupan katsotaan myös tukevan Gazpromin edellytyksiä säilyttää kaasun vientimonopoli. Miljardööri Abramovitsh myymässä omistuksiaan Venäjällä. Venäjän viidenneksi rikkain mies Roman Abramovitsh aikoo myydä 40 % omistuksestaan Raspadskajan hiilitehtaassa, joka sijaitsee Siperiassa Kemerovon alueella. Abramovitsh on viime vuosien aikana hitaasti pyrkinyt hankkiutumaan eroon venäläisistä omistuksistaan. Tämän vuoden alussa hän myi kanadalaisille kaksi kultakaivosta Tšukotkan niemimaalla, helmikuun alussa televisiokanava Pervyi Kanalin 25 % omistuksensa. Venäjällä miljardöörin toiminnan nähdään olevan linjassa muiden sijoittajien kanssa ulkomaalaisten sijoitukset Venäjälle ovat viimeiset kaksi vuotta supistuneet. Metsä ja ympäristö Kiinalaiset sijoittavat Jenisein sellutehtaaseen. Venäläinen Basic Element ja kiinalainen TangShan SanYou XingDa Chemical Fiber ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta ja Jenisein sellu- ja paperitehtaan modernisoinnista. Lehtitiedotteen mukaan investoinnin suuruus tulee olemaan noin 300 miljoonaa dollaria. Jenisein sellutehtaan tuotantoa aiotaan laajentaa, sen laitteistoa modernisoida ja infrastruktuuria parantaa. Hanke on kiinalaisyritykselle ensimmäinen Venäjällä. Investoinnit Karjalan metsäteollisuuteen kaksinkertaistuivat viime vuonna. Karjalan tasavallan metsäja ympäristöministeriön mukaan alueen metsäteollisuuteen investoitiin viime vuonna 2,3 kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Investointien suuruus oli 3,5 miljardia ruplaa (noin 90 miljoonaa euroa). Sellu- ja paperiteollisuuteen investoitiin noin miljardi ruplaa, merkittävimmät sijoitukset olivat Segezhan sellu- ja paperikombinaatin sekä Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin modernisointi. Puunjalostukseen sijoitettiin noin miljardi ruplaa, suurimpia yksittäisiä investoijia olivat Key Forest, Kalevalan saha ja Bumex. Moskovan alueella pohditaan toimia turvepalojen estämiseksi tulevana kesänä. Yksimielisyyttä keinoista ei ole, ja rahaa tarvitaan lisää. Moskovan aluehallinto aikoo 2 miljoonalla eurolla rakennuttaa 28

5 5 lampea, patoa ja kanavaa kuivattujen soiden kastelemiseksi. Viime vuonna federaation myöntämillä 7,5 miljoonalla eurolla kasteltiin 6 hehtaaria turvesuota. Tänä vuonna saataneen kasteltua enintään 20 hehtaaria eli kolmannes tarvittavasta alasta. Alueen vesilaitos esittää Ljubertsyn yksikön puhdistettujen päästövesien johtamista joen sijasta turvesoille. Greenpeace epäilee tämän veden puhtautta ja vaatii ympäristöselvitystä hankkeesta. Soiden kastelua selvittänyttä tutkimuslaitosta huolettaa turvesoiden käytön aiheuttama maaperän laskeuma. Näin nykyisiä asutuskeskuksia sijaitsee turvesoiden pintaa alempana, ja kastelu olisi niille uhka samoin kuin puiden juuristoille, joita uhkaisi mädäntyminen. Viime kesän metsä- ja turvepalojen vuoksi Venäjällä paloi hehtaaria metsää ja 1200 taloa sekä kuoli 53 ihmistä. Helteiden vuoksi kuolleisuus Moskovassa nousi loppukesästä 50 %. Greenpeace on varoittanut ongelmista tulevanakin kesänä sen mukaan Moskovan alueet turvesuot ovat jatkaneet kytemistä. Kuivatut turvesuot kattavat Venäjällä laajoja alueita. Koulutus, innovaatio ja teknologia Uudet opetusstandardit nostattavat tunteita. Lakiehdotukset koskien opetusta ja koulujen uusia opetusstandardeja ovat olleet Internetissä kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana. Netissä lakiehdotuksiin tuli kommenttia ja kaduilla kerättiin allekirjoitusta presidentti Medvedeville lähetettävään vetoomukseen. Venäjällä on käynnissä suuri koululaitoksen uudistusprosessi, joka alkoi ensimmäistä luokkaa koskevista opetusstandardien muutoksista syksystä 2010 lähtien. Ylempiä vuosiluokkia koskevat muutokset tulevat voimaan asteittain vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti yläluokilla lisättävä valinnaisuus on synnyttänyt huolta. Yleisö on ymmärtänyt asian niin, että opetuksen laatu ja perinteiset vahvuudet heikkenevät. Kansalaiset pelkäävät myös, että perusopinnoista voi jossain vaiheessa tulla maksullisia. Opetusministeri Fursenko rauhoittelee kohua ja kysyy, miksi Singapore ja Skandinavia ovat koulutuksessa niin vahvoja koska ne eivät pelkää muutosta. Ministerin mukaan oppilaiden määrä on Venäjällä vähentynyt viime vuosikymmenen kuluessa yli 30 prosenttia eikä koulujen lakkautuslistoilta jatkossa enää vältytä. Sosiaalista mediaa käyttää 83 % Venäjän Internet-käyttäjistä. ComScoren kyselyn mukaan sosiaalisen verkoston käyttöaste kasvoi 21,5 % viime vuonna. Kyselyn mukaan yli 83 % kaikista Internet-käyttäjistä käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa. Facebookin lisäksi Venäjällä on omat sosiaaliset verkostot, ml. Odnoklassniki, Vkontakte ja Moi Mir, kaikki osaa Mail.ru -yhtymää. Internet-käyttäjien prosentuaalinen osuus koko Venäjän väestöstä on vielä suhteellisen alhainen, mutta luvuissa hyvin mittava. Venäjällä vain 43 prosentilla väestöstä on Internet-yhteys, mutta tämä vastaa jo yli 60 miljoonaa ihmistä. Sveitsiläis-brittiläinen yhtiö aloittaa lääketuotannon Venäjällä. Lääkealan jättiläinen AstraZeneca investoi 150 miljoonan dollarin arvosta lääketehtaaseen Kalugaan. AstraZenega on ensimmäinen ulkomainen lääkeyhtiö, joka aloittaa tuotannon Venäjällä. Tehtaan rakentaminen aloitetaan keväällä 2013, ja se valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2009 Venäjä julkaisi strategian, jonka tavoitteena on kehittää kotimaan lääketeollisuutta ja nostaa paikallisten lääkkeitten tuotanto 23 prosentista 50 prosenttiin. Venäjä liittymässä EU:n roaming-maksudirektiiviin? Venäjän hallituksen ja EU:n välisessä tapaamisessa ilmoitettiin, että Venäjä on suostuvainen ottamaan käyttöön EU:n roaming-maksujen tasoiset tariffit vielä mahdollisesti tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että venäläisten roamingmaksut voivat pienentyä huomattavasti. Viestintä- ja joukkoviestintäministeriö on ilmoittanut päätöksestä myös Venäjän kolmelle suurimmalle teleoperaattorille, MTS:lle, Vympelkomille ja Megafonille. Heinäkuusta 2010 lähtien EU-maat ovat sopineet roaming-maksujen kuukausittaiseksi kattosummaksi 50 euroa, ellei asiakas sitä itse määrää suuremmaksi tai pienemmäksi. Rostelekom perustamassa virtuaalista operaattoria Venäjälle. Valtion omistuksessa oleva kantaverkkoyhtiö Rostelekom on päässyt Venäjän kolmanneksi suurimman operaattorin, Megafonin, kanssa sopuun uuden virtuaalisen operaattorin perustamisesta. Venäjän valtion omistama telekommunikaatiojättiläinen Svjazinvest on jo parin vuoden ajan suunnitellut neljännen operaattorin perustamista Venäjälle ja etsinyt kolmen suuren eli MTS:n, Vympelkomin ja Megafonin joukosta kumppania. Aiemmin Rostelekom, joka on osa Svyazinvestiä, halusi rakentaa uuden neljännen polven LTE-taajuuksia käyttävän verkon itse, mutta noin kahden miljardin dollarin kuluihin tarvittiin toinen operaattori jakamaan kuluja.

6 6 Glonass-satelliitti avaruuteen onnistuneesti. Venäjä ampui onnistuneesti Glonass-paikanninjärjestelmän kolmanneksi viimeisen satelliitin avaruuteen. Kaksi viimeistä satelliittia on tarkoitus laukaista kesä- ja lokakuussa. Edelliset kolme laukaistua satelliittia katosivat laukaisun jälkeen lapsellisen virheen takia avaruuteen aiheuttaen lähes 63 miljoonan euron tappiot. Tähän liittyen Venäjän varapääministeri vaatikin Venäjän avaruusjärjestö Roskosmosia varmistamaan tulevaisuuden varalle kunnolliset vakuutukset satelliittien laukaisuihin. Glonass on 2 miljardin dollarin arvoinen venäläinen vastine amerikkalaiselle GPSpaikanninjärjestelmälle. Elektroninen henkilökortti vuoteen 2014 mennessä kaikille venäläisille? Venäjän modernisaatio-ja teknologiatyöryhmä on ehdottanut sähköisen sirukortin käyttöönottoa. Kortti voisi tulevaisuudessa sisältää esim. vakuutustiedot, pankki- ja luottokortin ja muut yksityistä henkilöä koskettavat tiedot. Kortin avulla voi olla myös mahdollista maksaa verot ja hoitaa rekisteröitymiset. Kortin käyttöönoton toivotaan vähentävän korruptiota ja valtion virkamiesten määrää. Kortti on otettu jo pilottikokeiluun Tatarstanin tasavallassa, Bashkortostanissa ja Arkangelin alueella. Seuraavaksi sitä kaavaillaan otettavaksi käyttöön Moskovassa ja Krasnodarin alueella. Selvitettävänä on myös perustaako valtio korttipalvelujen järjestämiseksi erillisiä terminaaleja vai hyödynnetäänkö pankkien valmista ja varsin kattavaa palveluverkostoa. Presidentti Medvedev on kannattanut toteutuksen kustannustehokkuutta ja nopeaa aikataulua. Skolkovon innovaatiokaupunki hakee jäseniä. Skolkovo-rahaston johtaja Viktor Vekselberg esitteli helmikuun lopulla presidentti Medvedeville projektin tilannetta. Skolkovon rahasto on hänen mukaansa allekirjoittanut yhteistyösopimukset 10 yrityksen kanssa ja neuvottelee vielä 15 yrityksen kanssa. Ns. jäsenyrityksiä tai residenttejä Skolkovon toistaiseksi virtuaalisessa innovaatiokaupungissa ovat Cisco, Boeing, Siemens, Microsoft, Nokia, Intel, Tata, Nokia Siemens Networks, Lukoil ja Rosatom. Neuvottelut jäsenyydestä ovat vielä kesken 15 yrityksen kanssa, joihin kuuluvat ABBYY, Novartis, Honeywell, Airbus, Alstom, Dupoint, Google, Kodak, Schlumberger, Johnson & Johnson, Imtech, Dow Chemicals ja John Deer. Osana yhteistyösopimusta on näiden yhtiöiden tutkimus- ja kehitystoiminnan aloittaminen Skolkovossa, sekä osallistuminen Skolkovon rahastoon. Yritykset saavat vastaavasti Skolkovon jäsenyyttä, näkyvyyttä Venäjän markkinoilla sekä mittavia verohelpotuksia. MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kanssa valmistellaan yhteistyötä. Skolkovon rahasto on valinnut ensimmäiset innovaatioprojektit. Skolkovon rahasto tukee aloittavia start-up -yrityksiä sijoittamalla enimmillään puolet tarvittavasta pääomasta toiminnan aloittamiseen. Skolkovon rahasto on jo valinnut ensimmäiset innovaatioprojektit, jotka tulevat saamaan rahoitusta. Näihin kuuluu 6 biolääketieteen projektia, 3 informaatioteknologian projektia ja 2 energiatehokkuusprojektia. Vain yksi näistä on ulkomaalaisen omistama projekti, muut ovat paikallisten yrittäjien ja tutkijoiden projekteja ja start-up-yrityksiä. Skolkovon rahasto sijoittaa valtion viitoittamiin viiteen eri alaan, jotka ovat energiatehokkuus, ydinteknologia, avaruusteknologia, lääketieteellinen tutkimus ja informaatioteknologia. Skolkovon innovaatiokylän suunnittelijaksi valittiin ranskalainen AREP. Kilpailuun osallistui 20 yhtiötä. Rakennusprojektin kokonaisarvo on noin 100 miljardia dollaria. Ranskalainen projekti on suunniteltu siten, että projektia voidaan toteuttaa helposti vaiheissa, mikä antaa joustavuutta rahoituksen järjestelyihin. Skolkovo-projektin päätavoitteena on kehittää Venäjälle moderni kansainvälinen innovaatiokeskus Yhdysvaltain Piilaakson ja Kiinan Z-puiston tyyliin. Alueelle aiotaan rakentaa tieteen ja tutkimuksen keskuksia, yliopisto, toimistotilaa ja asuntoja. Skolkovo tulee kuitenkin olemaan pitkälle virtuaalinen projekti aina vuoteen 2014 asti, johon mennessä rakentamisen on määrä valmistua. Ulkomaankauppa Suomen vienti Venäjälle kasvoi 16 % vuonna Suomen tullin keräämien tietojen mukaan vuoden 2010 kokonaisvienti kasvoi 16 % verrattuna vuoteen Näin ollen viennin arvo jäi vielä 36 % alle vuoden 2008 ennätystason. Tuonti sen sijaan kasvoi 30 % ja oli enää 10 % alle vuoden 2008 tason.

7 7. mln Venäjälle vietiin terästuotteita, sähkökoneita ja lämpökattiloita. Vuoden 2010 Venäjän viennin kasvua veti ensisijaisesti terästuotteiden ja lämpökattiloiden viennin kasvu lamavuoden jälkeen. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti ei kasvanut, mutta niiden osuus pysyi merkittävänä (12 % koko viennistä). Teräksen ja terästuotteiden vienti jopa kolminkertaistui lamavuoden 2009 tasolta ja niiden osuus koko viennistä nousi näin 10 prosenttiin. Lämpökattiloiden vienti kasvoi 10 % ja kattoi peräti 17 % koko viennistä. Puu- ja paperituotteiden vienti kasvoi keskimäärin 14 % ja osuus kokonaisviennistä oli noin 10 %. Muovi- ja kumituotteiden osuus koko viennistä nousi 8 %:iin, samaten lääkkeiden viennin osuus. Elintarvikkeiden osuus oli yhteensä noin 8 %, puolet tästä oli maitotuotteita, joiden vienti kasvoi 52 %. Lihan vienti sen sijaan supistui edelleen. Venäjän viime vuoden heikon sadon takia vihannesten vienti nelinkertaistui. Venäjältä tuotiin perinteiseen tapaan öljyä ja öljytuotteita ja kaasua. Energiatuotteiden osuus Suomen Venäjän-tuonnista oli edellisvuoden tapaan 80 %. Puun tuonnin osuus oli 4,5 % (edellisvuonna 4 %), kemikaalien ja lannoitteiden osuus 4 % ja teräksen osuus vajaa 3 % koko tuonnista. Sääntely-ympäristö Ulkomaisten autonvalmistajien ehtoja tiukennetaan. Kaikkien Venäjällä toimivien ulkomaisten autonvalmistajien on sovittava suunnitelmasta kasvattaa paikallisen tuotannon osuutta tämän vuoden loppuun mennessä - tai ne menettävät nykyisen oikeuden tuoda autonosat tullitta maahan. Uuden sopimuksen mukaisesti paikallisesti valmistettujen autojen määrä on kasvatettava autoon vuodessa seuraavien 8 vuoden aikana. Lisäksi kotimaisuusasteen, eli paikallisten osien ja palvelujen osuuden valmistuksessa, pitäisi olla 30 % neljän vuoden sisällä ja 60 % kuuden vuoden sisällä. Lisäehtona on vaatimus, että koriosien valmistuksen sekä joka kolmannen polttomoottorin (tai vaihdelaatikon) pitäisi neljä vuoden sisällä olla paikallista tuotantoa. Teollisuus- ja kauppaministeri ilmoitti viime viikolla, että uusia valmistussopimuksia on jo allekirjoitettu kuuden valmistajan kanssa. Kaiken kaikkiaan vanhojen valmistussopimusehtojen mukaan Venäjällä toimii 18 valmistajaa. Teräksen vientiveroa ei tarvitakaan. Teräksen vientivero oli autoteollisuutta suojaavana toimenpiteenä ehdotuksena hallitukselle alkuvuodesta. Talouskehitysministeriön mukaan teräksen vientiveroa ei kuitenkaan enää tarvita, koska autoteollisuuden ja terästeollisuuden edustajat ovat ministeriön mukaan päässeet sopuun teräksen hinnasta. Teräsputkien tuontia Ukrainasta rajoitetaan 5 vuodeksi. Suojatulli 19,4 37,8 % on asetettu teräsputkien tuonnille Ukrainasta Venäjälle viideksi vuodeksi. Tämä koskee tietynmallisia öljy- ja kaasuputkia, joiden halkaisija on pienempi kuin 820 mm.