OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö RAPORTTI OPETTAJANKOULUTUKSEN LAAJENNUSOHJELMIEN TOTEUTUKSESTA. Yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö RAPORTTI OPETTAJANKOULUTUKSEN LAAJENNUSOHJELMIEN TOTEUTUKSESTA. Yliopisto"

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö RAPORTTI OPETTAJANKOULUTUKSEN LAAJENNUSOHJELMIEN TOTEUTUKSESTA Opettajankoulutuksen laajennusohjelmat vuosina Yliopisto Koulutuksen nimi ja aloitusvuosi Vastaajan nimi ja yhteystiedot 1. Koulutuksesta vastaava toteuttajataho ja mahdolliset muut toteuttajat 2. Koulutuksen toteutuspaikkakunta tai paikkakunnat 3. Koulutukseen valinta a) Mitkä olivat hakuedellytykset koulutukseen (esimerkiksi tutkinnot, aiemmin hankittu työkokemus, erilliset arvosanat tai muut vastaavat suoritukset)? b) Suunnattiinko haku joillekin tietyille kohderyhmille? Jos, miten ja mille kohderyhmille? c) Millainen oli koulutuksen valintamenettely (esimerkiksi valintakoejärjestelyt, soveltuvuuden arviointi)?

2 4. Koulutukseen haki 5. Koulutukseen valittiin 6. Valituista koulutuksen aloitti osallistujaa. 7. Koulutuksesta valmistui osallistujaa. 8. Miten yliopisto on arvioinut koulutuksen toteutusta? Lyhyt kuvaus koulutuksen saamasta palautteesta. 9. Yliopiston arvio siitä, miten koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet opetusalan tehtäviin. 10. Mikäli kaikki koulutuksen aloittaneet eivät vielä ole valmistuneet, miten heidän opintojensa loppuunsaattaminen on tarkoitus varmistaa? Tiedusteluihin vastaa opetusneuvos Armi Mikkola, puh , sähköposti:

3 OPETUSMINISTERIÖ LIITE 2 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OPETUSMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN MAISTERIOHJELMISTA JA EU/ETA- ALUEEN ULKOPUOLELTA TULEVILLE OPISKELIJOILLE SUUNNATTU LUKUKAUSIMAKSUKOKEILU Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin mukaan yliopistojen koulutusohjelmista säädetään yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella. Koulutusohjelmilla tarkoitetaan myös ylempään korkeakoulututkintoon johtavia alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia koulutusohjelmia, joihin on erillinen valinta eli ns. maisteriohjelmia. Yliopistolain tarkoittamista maisteriohjelmista säädetään yliopistojen maisteriohjelmista annetulla opetusministeriön asetuksella (joulukuu 2009), jolla kumottiin yliopistojen maisteriohjelmista annettu opetusministeriön asetus (767/2008). Asetuksella ei säädetä koulutuksesta, jota voidaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 3 :n mukaan järjestää yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Yliopisto voi myös toteuttaa täydentävän opiskelijavalinnan silloin, kun se haluaa rekrytoida esim. ulkomaalaisia opiskelijoita tai muita kuin pääaineopiskelijoita maisterivaiheen koulutukseen. Asetukseen on tarkoitus sisällyttää sellaiset yliopistojen maisteriohjelmat, joita ei voida toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Tällaisia ohjelmia voivat olla esimerkiksi uudet monitieteiset ja/tai kansainväliset, kotimaisten ja/tai kansainvälisten yliopistojen yhteistyössä toteuttamat ohjelmat. Uusien maisteriohjelmien tulisi tukea yliopistojen strategisia valintoja ja vahvuusalueita sekä korkeakoulujen välistä työnjakoa. Yliopistojen yhteistyönä toteutettavissa maisteriohjelmissa kaikkien tutkinnon antavien suomalaisten yliopistojen tulee esittää maisteriohjelmaa asetukseen. Yliopisto voi tehdä ehdotuksia myös asetuksesta poistettavista ohjelmista, mikäli ohjelmaa ei ole käynnistetty, sitä ollaan lakkauttamassa tai siinä ei ole opiskelijoita. Asetuksesta voidaan esittää poistettavaksi myös sellaisia ohjelmia, jotka voitaisiin toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä. Esitykset vuonna 2011 alkaviksi maisteriohjelmiksi tulee tehdä KOTA-järjestelmässä olevalla maisteriohjelmat-lomakkeella mennessä. Opetusministeriö muuttaa maisteriohjelmista annettua asetusta yliopistojen esitysten perusteella siten, että uusittu maisteriohjelma-asetus tulee voimaan Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilun tarkoituksena on muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuvan tilauskoulutuksen kanssa kokonaisuus, joka vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä ja laajentaa mahdollisuuksia toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kokeilun aikana on tarkoitus selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on esim. korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.

4 Yliopistolain (558/2009) 10 mukaan yliopistot voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yliopistolla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin maisteriohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) säädetty oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa. Lähtökohta on, että kaikki yliopistojen vieraskieliset opetusministeriön asetukseen yliopistojen maisteriohjelmista sisältyvät ja jo käynnissä olevat yliopistojen koulutusvastuun piiriin kuuluvat vieraskieliset maisterivaiheen ohjelmat osallistuisivat lukukausimaksukokeiluun Yliopistot voivat esittää sekä opetusministeriön asetuksessa maisteriohjelmista olevia ohjelmia että muita alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia käynnissä olevia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä maisteriohjelma-lomakkeella samassa aikataulussa kuin esitykset opetusministeriön asetukseen yliopistojen maisteriohjelmista. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä. Kokeiluun kuuluvista koulutusohjelmista säädetään opetusministeriön asetuksella. Maisteriohjelmat ja niiden tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit Mitä maisteriohjelmalla tarkoitetaan? Maisteriohjelmista annetun opetusministeriön asetuksen 2 :n mukaan: "Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta". Määritelmä tulee yliopistolaista ja käytännössä tämä tarkoittaa, että maisteriohjelmiin hakukelpoisiksi on määriteltävä soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tutkinnon tai opinnot kotimaassa tai ulkomailla suorittaneet. Maisteriohjelmat ovat erillisen opetussuunnitelman mukaisia ja usein monitieteisiä temaattisia tai ammatillisia kokonaisuuksia, joiden kautta on saavutettavissa sellaista lisäarvoa, jota yhden oppiaineen tai monitieteisen opintokokonaisuuden maisteriopinnot eivät tarjoa. Näin ollen normaalin opetussuunnitelman mukaisista maisteriopinnoista ei säädetä opetusministeriön asetuksella, vaikka nämä olisivat tietyn näkökulman tai linjan mukaan suunniteltuja kokonaisuuksia. Maisteriohjelmien laajuus on pääsääntöisesti 120 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika kaksi vuotta) tai erityisesti kansainväliseen käyttöön suunnatuissa ohjelmissa 90 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika 1,5 vuotta). Maisteriohjelma voidaan tutkijakoulun tapaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä.

5 Maisteriohjelmien englanninkieliset nimet ovat opetusministeriön asetuksessa muodossa Master's Degree Programme in ( ). Tällä korostetaan sitä, että kyseessä on viralliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma, ei täydennyskoulutusohjelma. Maisteriohjelman hyväksyminen asetukseen ei merkitse ministeriön sitoutumista lisärahoitukseen. Maisteriohjelmien tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit 1. Ohjelman tavoitteet ohjelmalle asetetut osaamistavoitteet yhteistyö muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa toteuttamistapa (monimuoto, virtuaali, osa-aika) laajuus opintopisteinä, vuotuinen sisäänotto valintamenettelyt, tuloväylät todistuksenantaja, muut vastuutahot 2. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle, ohjelman jatkuvuus yhteydet työelämään ja tutkimukseen ohjelman alueellinen vaikuttavuus 3. Jatko-opintokelpoisuus ohjelman tuottama kelpoisuus tieteelliseen jatkokoulutukseen, alat, pääaineet 4. Ohjelman resurssit rahoituksen jatkuvuus ulkopuolinen rahoitus opetuksen ja opintojen ohjauksen henkilöresurssit muut resurssit: tvt, kirjastot, välineistö, hallinto tilat 5. Seuranta ja arviointi opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä laadunvarmistusmenetelmät 6. Lisäksi vieraskielisistä ohjelmista (ml. joint degree) opiskelijarekrytointipohja opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus

6 OPETUSMINISTERIÖ LIITE 3 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö KOTA-tietokannan päivitys vuonna 2010 Opetusministeriön ylläpitämään KOTA-tietokantaan päivitetään vuotta 2009 koskevat tilastotiedot seuraavasti: Viimeistään Opetushenkilökunta Muu henkilökunta Täydennyskoulutus Avoin yliopisto-opetus Viimeistään Opettaja- ja tutkijavierailut Toteutunut vieraskielinen perustutkinto-opetus Viimeistään Tilinpäätös ja ulkopuolinen rahoitus Tulosalueittaiset kustannustiedot Tilat Harjoittelukoulut Viimeistään Tieteellinen julkaisutoiminta Lisäksi erilliskyselynä erillisten opinto-oikeuksien opintopisteet viimeistään KOTA-tietojärjestelmän tilastotiedot ladataan KOTA extranet -järjestelmään. Yliopistoille toimitetaan tietojen syöttämistä varten MS Excel (.xls) -syöttölomakkeet, joihin tiedot syötetään ja jotka ladataan järjestelmään luetteloerotin (.csv) -muodossa. Syöttöpohjat, tiedostot ja tietojen lataamisen käyttöohjeet ovat saatavissa KOTA-järjestelmän arkistosta sekä tiedontuotanto-osiosta. Syöttöpohjien lataus KOTA-tietojärjestelmään on käytössä tammikuun alusta Yliopistoja pyydetään varmistamaan kaikki KOTA-järjestelmään toimitetut tiedot KOTA onlinesta niiden onnistuneen lataamisen jälkeen. Yliopistot vastaavat tietojen oikeellisuudesta. Yliopistojen tulee varautua pyydettäessä selvittämään tilastotietojen muodostamisperiaatteita ja tietosisältöä. KOTA-käsikirja asetetaan ladattavaksi osoitteeseen Kaikki olennaiset sisältömuutokset on lueteltu tässä ohjekirjeessä. Ohjeet tulosalueittaisten kustannustietojen tuottamiseksi ovat liitteessä 1. Henkilötyövuosien laskentaohje on selostettu Käsikirjassa valtion organisaatioille Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös, Valtion työmarkkinalaitos, Oy Edita Ab 2001 (Liite 2. Henkilötyövuosien laskentaohje vuodelle 2009).

7 Ohjeita Yliopistoja pyydetään kiinnittämään tilastotietojen osalta erityistä huomiota siihen, että tiedot sijoitetaan mahdollisimman kattavasti koulutusaloille. Erittelemätöntä koulutusalaa käytetään vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Syöttölomakkeisiin syötetään kaikki tiedot kokonaislukuina. Tutkinto- ja opiskelijatiedot Tilastokeskus toimittaa tutkinto- ja opiskelijatiedot KOTA:an yliopistojen Tilastokeskukselle toimittamien tietojen perusteella. Yliopistojen on huolehdittava tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle määräpäivään mennessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vuotta 2009 koskevien tutkintotietojen toimittamiseen viimeistään Tilastokeskuksen määräämänä päivänä. Yliopistojen on ohjeistettava tiedekuntiaan, osastojaan ja laitoksiaan siten, että opiskelija- ja tutkintotiedot ovat yliopistojen tilastokeskusyhdyshenkilöiden käytössä riittävän aikaisin ennen määräpäivää. Vastaavasti tutkinto- ja opiskelijatietoihin kohdentuvista tietojen muutoksista (esimerkiksi muuttuneista oppiainekoodistoista ja -nimikkeistä) on sovittava yliopistojen tietojen tuottavien tahojen kanssa välittömästi muutoksen tapahtuessa. Yliopistoja pyydetään toimittamaan sähköpostilla epävirallinen ennakkotieto ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtorintutkintojen määrästä koulutusaloittain opetusministeriön KOTAyhteyshenkilölle viimeistään Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinnot Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/2009) aiheuttaa tarkennustarpeen avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettujen opintopisteiden keruuseen. Jotta yliopistojen rahoitusmalli ei palkitse yliopistoa moninkertaisesti samasta tuloksesta, avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisissä opinnoissa suoritettujen opintopisteiden laskenta rajataan vuoden 2009 tiedoista lähtien siten, että siihen sisällytetään suoritukset vain niiltä henkilöiltä, joilla ei ole tutkinnonsuoritussoikeutta kyseisessä yliopistossa. Tutkinto-opiskelijoiden suoritukset tulevat huomioiduksi rahoitusmallin muissa kohdissa. Asetuksen 2 :n mukaan "avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettavissa opinnoissa yliopisto myöntää omaehtoisesti koulutukseen hakeutuvalle henkilölle ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun oikeuden suorittaa tutkintoihin kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta. Opinto-oikeus rajoittuu tuolloin siihen oppiaineeseen ja siihen arvosanaan tai opintokokonaisuuteen, jonka suorittamista varten oikeus on myönnetty. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :n mukaisissa opettajankoulutuksen opinnoissa suoritetut opintopisteet sisältyvät näihin silloin kun ne suoritetaan erillisinä opintoina. Sen sijaan joustavan opinto-oikeuden sopimuksen piiriin kuuluvia niin sanottuja JOO -opintoja ja ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden opintoja ei oteta huomioon." Tiedot avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritetuista opintopisteistä kerätään osana avoimen yliopiston KOTA -tiedonkeruuna näiden rajausten mukaan. Yliopistojen tulee raportoida erillisissä opinnoissa vuonna 2009 suoritetuista opintopisteistä mennessä. Opintopistemäärät jaotellaan valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :ssä säädetyissä opettajankoulutuksen opinnoissa suoritettuihin opintopisteisiin ja muissa erillisissä opinnoissa suoritettuihin opintopisteisiin. Lisäksi kerätään joustavan opinto-oikeuden

8 sopimuksen piiriin kuuluvissa, ns. JOO -opinnoissa suoritetut opintopisteet. Tiedot toimitetaan vapaamuotoisena ilmoituksena. Laskennallisia kokovuotisia opiskelijapaikkoja kuvaava LKO -luku otetaan Vuoden 2009 tiedonkeruun jälkeen LKO -lukua ei enää kerätä. Vieraskielisessä opetuksessa suoritetut opinnot Opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/2009) 3 :ssä määritellään mitkä opintosuoritukset lasketaan vieraskielisessä opetuksessa suoritetuiksi: "Opintopisteen suoritus on vieraskielinen, jos myös suomea, ruotsia tai saamea taitamaton olisi voinut suorittaa sen samalla tavalla." Tämän kriteerin mukaan suoritukseen liittyvän opetuksen, ohjauksen ja kirjallisten ja suullisten töiden tulee siis olla kokonaan vieraskielisiä, jotta suoritus lasketaan vieraskieliseksi. Tiedot vieraskielisessä opetuksessa suoritetuista opintopisteistä kerätään KOTA tiedonkeruuna tämän määritelmän mukaan. Esimerkkejä kriteerien soveltamisesta löytyy KOTA-käsikirjasta. Tilinpäätöstiedot Tilinpäätöstietojen EU-rahoituksen osalta tutkimusrahoituksen puolelle sisällytetään vain EU:n tutkimuksen puiteohjelmarahoitus. Kaikki muu EU:lta tullut rahoitus, kuten sosiaali- ja aluekehitysrahastojen EU-osuudet, ilmoitetaan muun rahoituksen puolelle riippumatta koordinaattorista primäärisyysperiaatteen mukaisesti. Kaikki aineisto toimitetaan vain sähköisesti käyttäen KOTA-tietojärjestelmää.

9 KOTA:n muut tiedontuottajat Tietokantaan siirretään muista järjestelmistä tietoja seuraavasti: opiskelijoiden kansain-välinen liikkuvuus (CIMO), hakeneet ja hyväksytyt (OPH/Harek), tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen, ulkomaalaiset opiskelijat, keskimääräiset valmistumisajat, tutkimus- ja kehittämistoiminta, opiskelijatiedot ja tutkintotiedot (Tilastokeskus). Yliopistojen tulee huolehtia tietojen oikeellisuudesta ja päivityksestä edellä mainittujen tahojen ilmoittaman aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. Seuraava vuosi Vuodelta 2010 kerättävien tietojen osalta tiedonkeruissa tapahtuu muutoksia henkilöstötietojen keruun ja julkaisutietojen keruun osalta. Lisäksi yliopistoilta kerätään vuoden 2010 tiedoista lähtien erillinen kampustiedonkeruu, johon kerätään tietoja yliopistojen toimipisteistä. Taloustietojen tulevasta tiedonkeruusta tiedotetaan erikseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden minimiaikaraja muuttuu yhdeksi viikoksi vuoden 2010 tiedoista lähtien. Yksi viikko tarkoittaa viittä päivää. Tietojen keruu perustetaan jatkossa mahdollisimman paljon opetusministeriön ja korkeakoulujen yhteisessä RAKETTI XDW-hankkeessa tehdylle työlle. Opetusministeriö tulee osallistumaan RAKETTI XDW-hankkeessa laaditun käsitemallin ylläpitoon ja määrittelemään tietotarpeensa käsitemallin avulla. Lisäksi tavoitteena on rationalisoida korkeakouluilta kerättävien tietojen keruuta siten, että kaikki suoraan korkeakouluilta tapahtuvat tiedonkeruut tehtäisiin ensin korkeakoulujen yhteisen tietovarastoon ja sieltä edelleen automaattisesti Tilastokeskukseen, Cimoon, opetusministeriöön ja muille tietoja tarvitseville viranomaisille. Opetusministeriön osalta tietovaraston kautta hoidettava raportointi tulee korvaamaan asteittain KOTA- ja AMKOTAjärjestelmillä tehtävän raportoinnin. Korkeakoulu voi halutessaan hyödyntää tietovarastoon kerättyjä tietoja myös oman toimintansa suunnitteluun ja ohjaamiseen. Ensimmäiset tiedonkeruumuutokset koskevat vuoden 2010 tietoja eli vuoden 2011 tiedonkeruita. Tarkempia ohjeita tiedonkeruun teknisistä muutoksista kerrotaan vuonna Opetusministeriön KOTA-yhteyshenkilönä toimii ylitarkastaja Jukka Haapamäki, puh. (09) , LIITTEET I. Ohjeet vuoden 2009 tulosalueittaisten kustannustietojen tuottamiseksi KOTA-tietokantaan II. Henkilötyövuosien laskentaohje vuodelle 2009

10 LIITE 3/ I OHJEET VUODEN 2009 TULOSALUEITTAISTEN KUSTANNUSTIETOJEN TUOTTAMISEKSI KOTA-TIETOKANTAAN Yliopistot tuottavat KOTA-tietokantaan tulosalueittaiset kustannustiedot koulutusaloittain eriteltyinä. Laskelmat tehdään ottaen huomioon 1) kokonaiskustannukset ja 2) budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset. Seuraavassa on tiivistelmä tulosaluelaskennan periaatteisiin liittyvistä ohjeista sekä tilikohtaiset ohjeet rahoituslähteiden yhdenmukaistamiseksi. Tulosaluelaskentaa on käsitelty tarkemmin raportissa Yliopistojen kustannuslaskenta johtamisen ja tilivelvollisuuden välineenä (Meklin & Kallio :2005) sekä aiemmissa raporteissa: Yliopistojen kustannuslaskennan kehittäminen ja sen yhteys tulosohjaukseen ja yliopistojen rahoitukseen (48:1997), Korkeakoulujen kustannuslaskennan kehittämisprojektin loppuraportti (20:1994), Korkeakoulujen kustannuslaskennan kehittämisen jatkoprojekti (30:1995), Korkeakoulujen kustannuslaskentakokeilu - tulosaluelaskentaan liittyviä kokemuksia, tuloksia ja suosituksia (40:1996). Tulosaluelaskennan periaatteisiin liittyvät ohjeet 1. Laskelmiin sisällytettävät erät Tulosaluelaskelmiin sisällytetään KOTA:ssa määritellyt rahoituserät eli budjettirahoitus sekä yliopistojen tilinpidon kautta kulkenut ulkopuolisilta tahoilta tullut eli täydentävä rahoitus. Laskelmiin sisällytetään talousarviokirjanpidon mukaiset menot mukaan lukien käyttöomaisuuden hankintamenot. Käyttöomaisuuden hankintamenojen merkitsemisessä käytetään poistoarvoja. Laskennassa pyritään noudattamaan aiheuttamisperiaatetta, jolloin laskelmiin ei sisällytetä yliopistojen menoja, jotka ovat muiden yksiköiden kustannuksia. Tällaisia eriä ovat esim. yliopistojen maksamat valtion harjoittelukoulujen vuokrat sekä harjoittelukoulujen osuus yliopistojen tukitoimintojen kustannuksista. Laskelmiin ei sisällytetä arvonlisäveroja.

11 2. Rahoituslähteet Budjettirahoitus määritellään tässä yhteydessä tulosohjauksen näkökulmasta. Budjettirahoitus koostuu siten varsinaisista toimintamenomäärärahoista ja yliopistolaitoksen yhteisistä menoista. Maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä esim. lahjoitus- ja sponsorointitulot jäävät budjettirahoituksen ulkopuolelle. Rahoituslähteittäisessä tarkastelussa lähtökohtana on se, miten tilikauden menot tai kustannukset on rahoitettu. Laskennan yksinkertaistamiseksi ulkopuoliseen rahoitukseen kirjataan maksullisen palvelutoiminnan menot riippumatta tulojen määrästä. Tutkijakouluihin liittyvän rahoituksen kirjaa lopullinen saaja. Kaikki tutkijakoulujen menot kirjataan primäärisyysperiaatteen mukaisesti (budjettirahoitus, SA), vaikka ne olisikin käsitelty tilillä Tulosalueet Laskennassa käytettävät tulosalueet ovat seuraavat: 1. Koulutus 1.1. Perustutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus 1.2 Aikuiskoulutus 2. Tutkimus 2.1. Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus 2.2. Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen 3. Taiteellinen toiminta 4. Yhteiskunnalliset palvelut Kustannukset eritellään alajaottelun tarkkuudella. Koulutuksen päätulosalueella aikuiskoulutus voidaan erottaa perustutkintokoulutuksesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta pääsääntöisesti joko organisatorisin perustein tai opiskelijan statukseen -

12 aikuisopiskelija vai perustutkinto-opiskelija - perustuen. Organisaatioperusteisessa ratkaisumallissa aikuiskoulutuksen osuus muodostuu avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuskeskuksen kustannuksista. Vaihtoehtoisessa mallissa kurssi- ja opintojaksokoodeihin liitettyjen suoritusten perusteella tutkitaan opiskelijan statuksesta tulosalue. Kohdistettaessa kustannuksia tutkimuksen tulosalueelle lähtökohtana on, että tutkimus ja jatkokoulutus liittyvät läheisesti toisiinsa. Tutkimusta, johon ei suoraan liity koulutusta, harjoitetaan lähinnä yliopistojen tutkimuslaitoksissa ja useimmiten tällöin rahoittajataho on ulkopuolinen. Kohdistettaessa kustannuksia tutkimuksen päätulosalueelle voidaan perusteena käyttää esim. tutkijan statusta, aloitteentekijää ja julkaisufoorumia. Jatkotutkinto-opiskelijan toimiessa tutkijana tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset on perusteltua kohdistaa tulosalueelle jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus. Taiteellinen toiminta omana tulosalueena voidaan tulkita kustannuslaskennan kannalta "taiteelliseksi toiminnaksi, joka ei suoraan liity koulutukseen tai tutkimukseen." Yhteiskunnallisten palveluiden tulosaluetta voidaan täsmentää siten, että siihen kuuluville palveluille on ominaista valtakunnallinen tai sitä laajempi kysyntä, yliopistoyhteisön ulkopuolelle suunnatun informaation välittäminen, yleissivistävän tiedon välittäminen niin, ettei siihen liity välitöntä meritoitumismahdollisuutta sekä asiantuntijuus, joka ei suoraan liity koulutukseen tai tutkimukseen. 4. Toimintojen ryhmittely päätoimintoihin ja tukitoimintoihin Yliopistojen päätoiminnaksi voidaan karkeasti määritellä sellainen toiminta, joka suuntautuu suoraan yliopistoista ulospäin. Vastaavasti tukitoiminnalle on ominaista, ettei se näy yliopistojen ulkopuolelle. Jaottelulla on olennainen merkitys tulosaluelaskennan lopputulosta ajatellen, koska kustannuslaskennan yleisten periaatteiden mukaisesti tukitoimintojen kustannukset on kohdistettava ensin päätoiminnoille tai päätulosyksiköille. Aiheuttamisperiaatteen noudattaminen edellyttää, että sisäisten palveluyksiköiden harjoittaman päätoiminnan kustannukset erotetaan omaksi eräkseen ja kohdistetaan suoraan tulosalueelle, jotta ei vyörytetä päätulosyksiköille kustannuksia sellaisista toiminnoista, jotka eivät niitä lainkaan palvele. Kirjaston kustannusten kohdistaminen toteutetaan niin, että yliopistosta ulospäin suuntautuva palvelu on loppusuorite, joka kirjataan päätoimintana yhteiskunnallisiin palveluihin. Loput

13 kustannukset kohdistetaan tukitoimintojen kustannuksina eri periaatteilla päätulosyksiköille ja edelleen tulosalueille. Tuotannon-tekijät Vastuuyksiköt Tulosalueet Suoritteet ja niiden vaikutukset Kustannuslajilaskenta Vastuuyksikkölaskenta Suoritelaskenta Kuvio 1. Kustannuslaskennan pääkohteet, joista tilivelvollisuutta varten on annettava oikeat ja riittävät tiedot (Meklin & Kallio 2005). Koulutuksen suoritteina tarkastellaan tässä yhteydessä pelkästään tutkintoja, joten kielikeskus ei ole päätulosyksikkö eikä se harjoita päätoimintaa vaan tukitoimintaa, ellei kyse ole ulospäin suuntautuvasta toiminnasta. Kielikeskuksen tuottamien tukitoimintojen kustannukset kohdistetaan päätulosyksiköille ja edelleen tulosalueille ja mahdollisen päätoiminnan kustannukset suoraan jollekin tulosalueelle. 5. Kohdistamisperusteet Kustannuslaskennan tehtävänä on selvittää kustannukset laskentakohteittain. Yliopistoissa ns. perinteinen kustannuslaskenta etenee vaiheittain siten, että kustannukset kohdistetaan lajeittain tulosyksiköille ja edelleen tulosalueille ja suoritteille, esim. perustutkinnoille. Yliopistojen toimintolaskennan sovelluksissa kustannukset kohdistetaan tulosyksiköittäin eritellyille toiminnoille ja edelleen tulosalueille.

14 Laskentakohteen kannalta kustannukset voivat olla välittömiä tai välillisiä. Välittömät kustannukset voidaan kohdistaa suoraan laskentakohteille. Välillisten kustannusten kohdistamisessa joudutaan käyttämään tiettyjä välivaiheita ja jakoperusteita. Joissakin tapauksissa yksittäinen kustannuslaji voidaan kohdistaa suoraan jollekin tulosyksikölle, tulosalueelle ja jopa suoritteelle. Tällaisia kustannuslaskennan kannalta yksinkertaisia eriä ovat esim. tuntiopetuspalkkiot. Toisaalta määrätyn toiminnan osalta useampi kustannuslaji voidaan suoraan kohdistaa laskentakohteille muodostamalla projekteja, jotka ovat näin ollen itsekin laskentakohteita. Usein kuitenkin laskentakohteeseen kohdistuu huomattava määrä kustannuksia, jotka ovat kohteen kannalta välillisiä ja jotka edellyttävät siten jakoperusteen määrittelyä. Kustannusten laskennassa tulee käyttää poistoarvoja. Tulosyksikkölaskenta Tulosyksikkölaskenta etenee siten, että ensi vaiheessa kaikki yliopiston kustannukset kohdistetaan jollekin tulosyksikölle, joka voi olla joko päätulosyksikkö tai tukipalveluyksikkö riippuen siitä, harjoitetaanko siinä opetusta tai tutkimusta tai muuta yliopistojen päätoimintaa vai näitä tukevia toimintoja. Toisessa vaiheessa tukipalveluyksiköiden kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatetta noudattaen edelleen päätulosyksiköille. Kohdistamisongelmaa ratkaistaessa turvaudutaan tulosyksikkölaskennassa yleisesti joko sisäiseen veloitukseen tai vyörytykseen. Määrärahat ovat sisäistä veloitusta käytettäessä palveluja ostavilla yksiköillä, joten veloitus muuttaa nämä erät laskentakohteen kannalta välillisistä välittömiksi. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mahdollisimman suuri osa kustannuksista tulisi kohdistaa välittöminä esim. sisäisen veloituksen kautta. Suuri osa päätulosyksiköille kohdistuvista tukipalvelujen kustannuksista on joka tapauksessa välillisiä, ja ne joudutaan jollakin perusteella vyöryttämään. Tällöin on löydettävä tasapaino sen suhteen, että käytetään mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatetta noudattavaa perustetta, mutta toisaalta tiedonkeruu- ja laskentaprosessista ei tehdä liian monimutkaista ja aikaavievää.

15 Tulosaluelaskenta Myös tulosalueille joudutaan kohdistamaan sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia. Osa yliopistojen aine- ja tarvikemenoista, palvelujen ostoista ja laitemenoista voidaan kohdistaa välittömänä tulosalueille käyttämällä tulosaluekoodia laskujen tiliöinnissä. Tulosaluelaskennan kannalta pääosa opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkakustannuksista on välillisiä. Lopputuloksen kannalta kriittisintä onkin saada tarkoituksenmukaisella menetelmällä työpanos kohdistettua tulosalueille mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatetta noudattaen. Vertailukelpoisuutta ja ennen kaikkea laskennan uskottavuutta ajatellen voidaan minimivaatimuksena pitää sitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstö itse määrittelee työpanoksen kohdistumisen. Korkeakoulu- ja tiedehallinnon virkaehtosopimusta on tarkennettu siten, että yliopistojen opettajien vuosittainen työsuunnitelman mukainen työaika on 1600 tuntia. Virkaehtosopimuksen mukaan työsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon opettajien osallistuminen opetus-, tutkimus- ja muihin tehtäviin. Virkaehtosopimuksessa määriteltyä työaikaa ja siihen liittyvää työajanseurantamenetelmää eli työsuunnitelmaa on perusteltua käyttää myös kustannuslaskennassa työpanoksen kohdistamisperusteena. Laskennan oikeellisuuden varmistamiseksi työsuunnitelman mukaisen työajan kohdistaminen tulisi varmentaa vuosittain jälkikäteen esimiehen kanssa käytävissä keskusteluissa, esimerkiksi UPJ-prosessin yhteydessä tai tarkistuskyselyillä. Tässä yhteydessä voidaan korjata työajan kohdentuminen toteutuneen mukaiseksi. Budjettirahoitteisen toiminnan kustannusten kohdistaminen tulosalueille Kirjanpidon ja työajanseurannan avulla saadaan selville, miten budjettirahoitteiset opetus- ja tutkimushenkilöstön palkat kohdistuvat tulosalueille. Budjettirahoitteisten tukitoimintojen kustannukset, jotka ovat tulosalueiden kannalta jakamattomia, kohdistetaan tulosalueille käyttämällä jakoperusteena kaikki rahoituslähteet kattavaa työpanosjakaumaa. Mikäli perusteena käytettäisiin budjettirahoitteisen henkilöstön työpanosjakaumaa, kohdistuisi erityisesti perustutkintokoulutukseen aiheuttamisperiaatteen vastaisesti liikaa tukitoimintojen kustannuksia.

16 Samaa periaatetta on noudatettava kaikkien tulosalueiden kannalta jakamattomien aine-, tarvike-, tila- ym. kustannusten kohdalla, mikäli kustannukset ovat budjettirahoitteisia, mutta hankittuja resursseja käyttävät myös ulkopuolisin varoin palkatut henkilöt. 6. Koulutusaloittainen erittely Koulutusaloittainen erittely kustannuslaskennassa poikkeaa KOTA:ssa käytetystä yleisperiaatteesta. Erillislaitosten, kuten kirjaston, kielikeskuksen ja ATK-keskuksen, tuottamien tukitoimintojen, jotka palvelevat muita tulosyksiköitä, kustannukset kohdistetaan päätulosyksiköille ja sitä kautta koulutusaloille. Erillislaitosten päätoimintojen kustannukset puolestaan luokitellaan erittelemättömiin. Täydennyskoulutuskeskuksen kustannukset luokitellaan kokonaisuudessaan erittelemättömiin. Tutkimuslaitosten kustannukset tilastoidaan koulutusaloittain. Poikkitieteellisten tutkimuslaitosten osalta yliopistot voivat käyttää harkintansa mukaan mallia, joka on teknisesti yksinkertainen mutta riittävästi aiheuttamisperiaatetta noudattava. Tilakustannukset on pyrittävä kohdistamaan siten, ettei erittelemättömiin kustannuksiin jää kustannuksia. Tilikohtaiset ohjeet rahoituslähteittäistä tarkastelua varten Seuraavassa annetaan tilikohtaiset ohjeet menojen ja kustannusten erittelemiseksi rahoituslähteittäin. Erittely on tehty vuoden 2009 talousarvion tilijaottelun mukaisesti.

17 YLIOPISTOT 01. Yliopistojen toimintamenot Yleiset toimintamenot budjettirahoitus täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen budjettirahoitus Yhtiöiden osakkeiden merkintään liittyvät järjestelyt budjettirahoitus Muun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tukeminen budjettirahoitus 20. Yliopistolaitoksen yhteiset menot Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta budjettirahoitus Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tl-yhteydet budjettirahoitus Yliopistokeskusten kehittäminen budjettirahoitus 03. Harjoittelukoulujen toimintamenot ei laskelmiin 21. Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman ei laskelmiin turvaamiseksi 87. Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan ei laskelmiin 88. Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan MUU YLIOPISTOJEN TILINPIDON KAUTTA KULKENUT RAHOITUS ei laskelmiin ulkopuolinen rahoitus

18 LIITE 3 / II HENKILÖTYÖVUOSIEN LASKENTAOHJE VUODELLE 2009 HENKILÖTYÖVUOSI Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkallinen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. KOKOAIKAISEN HENKILÖN HENKILÖTYÖVUODEN MÄÄRÄ ON AINA ENINTÄÄN YKSI. Tätä henkilötyövuosikäsitettä käytetään esimerkiksi silloin kun lasketaan erilaisia henkilöstökustannuksia henkilötyövuotta kohti. Henkilötyövuoden laskennassa noudatetaan seuraavaa laskutapaa (selostettu myös Käsikirjassa valtion organisaatioille Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös, Valtion työmarkkinalaitos, Oy Edita Ab 2001): HTV = pkpv /365 * k jossa HTV = pkpv = henkilön henkilötyövuoden arvo ko. vuonna henkilön palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä (palveluksessaolopäivistä vähennetään palkattomat päivät) 365= vuoden kalenteripäivien lukumäärä vuonna 2008 k = (sta/nsta) = henkilön kokoaikaisuutta kuvaava kerroin, jossa sta = henkilön todellinen säännöllinen työaika tunteina käytetään aikajaksoa (p/vko/2-vko/3-vko), jona henkilön säännöllinen työaika määräytyy nsta = henkilön työaikaperusteen mukainen, keskimääräinen säännöllinen, teoreettinen kokoaikainen työaika tunteina vastaavana ajanjaksona (p/vko/2-vko/3-vko). Esimerkki kertoimen laskemisesta: Jos henkilö on kokoaikainen ja tekee normaalia virastotyöaikaa (36,25 tuntia/vko) kerroin on k = (36,25 tuntia / 36,25 tuntia) = 1. Jos virastotyöaikaa tekevä henkilö on osa-aikainen ja tekee viikossa keskimäärin 20 tuntia, niin kerroin on k = (20 tuntia / 36,25 tuntia) = 0,55 Esim. työaikalain 6 tai 7 :n työaikaa tekevillä säännöllinen työaika on 38,25 tuntia/vko. Toinen oikea tapa henkilötyövuosien laskennassa on käyttää todellisia palkallisia työpäiviä tai jopa työtunteja. Tällöin kaavassa: pkpv = todella tehtyjen palkallisten työpäivien (työtuntien lukumäärä) ja kalenteripäivien (365) tilalla käytetään ko. vuoden työpäivien (253) tai työtuntien todellista lukumäärää. Palvelussuhteen koko- ja osa-aikaisen ajan henkilötyövuosikertymä lasketaan yhteen silloin, kun henkilö on ollut saman palvelussuhteen lajin sisällä sekä osa- että kokoaikaisena. Rinnakkaisista osa-aikaisista palvelussuhteista yhteenlaskettu henkilötyövuosi voi olla enintään yksi ja niistä tehdään aina oma ilmoitus. Tuntipalkkaiset (virka- ja työsopimussuhteiset aikapalkkaiset sekä tuntipalkka-alan työehtosopimusten piiriin kuuluvat): Tähän lasketaan vuositasolla aikapalkkauksen tunnit + urakkapalkkauksen tunnit jaettuna työaikalain alaisen vuositunneilla (1935 tuntia) ja virastotyöaikaa noudattavilla jakajana on 1834 tuntia. Henkilön työaikaperusteen työaikana käytettävä luku (kaavassa nsta) päätellään työaikaperusteesta, mutta joissakin tapauksissa se pitää ilmoittaa järjestelmään erikseen. Jos henkilön työaika on muu kuin teoreettinen työaika, käytetään sitä.

19 Henkilötyövuosikertymä voidaan laskea erikseen virka- ja työsopimussuhteelle kertoimen sekä palkallisten palvelussuhdepäivien ja koko vuoden kalenteripäivien avulla. Työaikaperusteen teoreettinen viikkotyöaika: Työaikalain ulkopuolella oleva, johtavassa asemassa oleva, virastotyö, 36,25 työaikasopimus Työaikalain piirissä oleva, virastotyö, työaikasopimus 36,25 Työaikalain 6, viikkotyö, työaikasopimus 38,25 Työaikalain 7, jaksotyö, työaikasopimus 38,25 Talonmies, työaikasopimuksen 31 38,25 Moottoriajoneuvon kuljettaja, työaikalaki, työaikasopimus 38,25 Muu sovittu työaika, käytetään esim. sairaalalääkäreillä 36,25 Työaikalain ulkopuolella oleva, ei sovittua työaikaa (ei saa käyttää johtavassa 36,25 asemassa olevilla) Työaikalain ulkopuolella oleva, muu kuin johtavassa asemassa oleva, virastotyö, 36,25 työaikasopimus (ulkomaan edustustot) Esimerkki henkilötyövuoden laskemisesta: Henkilö on ollut viraston palveluksessa osa-aikaisessa palvelussuhteessa välisen ajan. Henkilön työaika oli 7,25 tuntia viikossa. Tässä esimerkissä henkilöllä on palkallisia päiviä (sunnuntait mukaan lukien) 76 kpl. Näistä tiedoista lasketaan työpäivien suhdeluku: 76 jaettuna 365:lla = 0,2082. HTV:n laskemisessa on otettava myös huomioon henkilön kokoaikaisuus eli missä suhteessa hänen työaikansa on verrattuna kokoaikaisen työaikaan. Tässä esimerkissä henkilö on tehnyt 7,25 tuntia viikossa. Jos hän kokoaikaisena tekisi 36,25 tuntia viikossa lasketaan työaikojen suhdeluku: 7,25 jaettuna 36,25:llä = 0,2000. HTV lasketaan kertomalla päivien suhdeluku työaikojen suhdeluvulla. Eli esimerkissä 0,2082 kertaa 0,2000 = 0,0416. Jos henkilö olisi tehnyt kokoaikaisena täyttä työaikaperusteensa työaikaa, olisi työaikojen suhde ollut tasan yksi ja HTV olisi silloin ollut 0,2082. Opetushenkilöstö, joiden työaikaan ei sisälly opetusvelvollisuutta: Henkilötyövuosikertymän laskemiseksi opettajille, joilla ei ole opetusvelvollisuutta tarvitaan kokoaikaisuuskerroin. Kerroin saadaan jakamalla henkilön todellinen säännöllinen viikkotyöaika kokoaikaisen henkilön teoreettisella viikkotyöajalla. Työaikaperusteen teoreettinen työaika opettajilla: 38 = Työaikaan ei sisälly opetusvelvollisuutta, eikä oppilaitoksessa noudateta kokonaistyöaikaa 39 = Työaikaan ei sisälly erikseen määriteltyä opetusvelvollisuutta ja oppilaitoksessa noudatetaan kokonaistyöaikaa Opettajien, joilla on opetusvelvollisuus, henkilötyövuoden laskeminen: 36,25 36,25 Opettajien, jotka ovat opetusvelvollisia (työaikaperuste on 40), mutta eivät tee täyttä opetusvelvollisuutta, henkilötyövuosikertymän laskeminen voidaan tehdä joko: a) Maksuprosentin / maksuosuuden avulla: Jos palkanlaskentajärjestelmässä on käytössä maksuprosentti/maksuosuus, joka ilmaisee suoraan palkan täysimääräisyyden, maksuprosentin/maksuosuuden mukainen määrä henkilötyövuosikertymäksi lasketaan palkallisista päivistä. b) Täysimääräisyyskertoimen avulla: Opettajien henkilötyövuosikertymän laskemiseksi ei käytetä kokoaikaisuuskerrointa, vaan lasketaan täysimääräisyyskerroin, joka ilmaisee, kuinka paljon tietyltä ajalta ansaittu palkka ikäja kalliinpaikanlisineen on saman ajan täydestä maksupalkkaluokan mukaisesta kokoaikaisessa palvelussuhteessa maksettavasta taulukkopalkasta (ikä- ja kalliinpaikanlisineen).

20 Tietyn ajan täyden palkan laskemiseen on käytettävä kuukausipalkan perusteella saatavaa päiväpalkkaa, joka voi olla eri kuukausina eri suuri kuukauden kalenteripäivistä riippuen. Täten täysimääräisyyskerroin on laskettava jokaiselle kuukaudelle erikseen. Jos päiväpalkka muuttuu kesken kuukauden, myös täysimääräisyyskerroin muuttuu. Kun täysimääräisyyskerroin on saatavissa, henkilötyövuosikertymä voidaan laskea sen sekä palvelussuhdepäivien ja koko vuoden kalenteripäivien avulla. Opettajien henkilötyövuoden laskentaperusteena pidetään palkan täysimääräisyyttä. (Palkka tarkoittaa tässä maksupalkkaluokan mukaista palkkaa ikä- ja kalliinpaikanlisineen.) Jos opettajalle on maksettu taulukon mukainen palkka täysimääräisenä koko kuukaudelta, on hänen henkilötyövuotensa arvo ko. kuukaudelta 1/12 vuotta. Jos henkilö on osa-aikainen, lasketaan hänen henkilötyövuotensa maksetun palkan suhteessa taulukkopalkkaan, jota hänelle maksettaisiin, jos hän olisi ollut kokoaikainen. Jos henkilö on ollut osan vuodesta palkattomalla virkavapaalla tai palkattomalla lomalla, vähennetään henkilötyövuotta samassa suhteessa. Jos opettaja on ollut osan vuotta muissa kuin opetustehtävissä, henkilötyövuosikertymät lasketaan opetustehtävistä erikseen ja muista tehtävistä erikseen.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on strategiansa mukaan kansainvälisesti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Jyväskylän yliopiston monialaisen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

Yliopistojen tiedonkeruut 2011

Yliopistojen tiedonkeruut 2011 Yliopistojen tiedonkeruut 2011 27.10.2011 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Tiedonkeruiden muutokset Aikataulut Keruun tekniikka Tiedonkeruun kartoitus Henkilöstötiedonkeruu Merkittävin tutkinto Toimipistetieto

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Opintopistetiedonkeruu

Opintopistetiedonkeruu @ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS SISÄLLYS 1 TALOUSHALLINNON OSA-ALUEPROJEKTIN TAVOITE... 1 2 RAPORTOINNIN PERUSTA HAMKISSA... 1 3 TESTIRAPORTTI, OPH KUSTANNUSTIETOJEN RAPORTOINTI...

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

KOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007

KOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007 KOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007 KOTA-järjestelmän rakenne KOTA online, tiedontuottajien tiedot ja asiakirjojen arkistointi määrällisistä tavoitteista sopiminen (opetusministeriö ja yliopistot)

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Opetushallinnon raportointiportaali Vipunen

Opetushallinnon raportointiportaali Vipunen Opetushallinnon raportointiportaali Vipunen Kota-seminaari Kaisu Piiroinen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, Tietohallinnon vastuualue 12.09.2012 Esityksen rakenne Perustiedot Vipusesta Mitä edistystä

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 1 Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 2 Tavoitteet Kustannuslaskennan johdonmukainen liittäminen osaksi talousohjausta Kokonaiskustannusmallia ei toteuteta pelkästään yhteisrahoitteisessa

Lisätiedot

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus Talousarvio 29 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen rahoitusmallissa vuosille 27 29 painopistettä on siirretty siten, että vahvistetaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Tiedot voi päivittää joko web-lomakkeella tai siirtotiedostojen lataussovellusta käyttäen AMKOTA:n määrittelemässä tiedostoformaatissa.

Tiedot voi päivittää joko web-lomakkeella tai siirtotiedostojen lataussovellusta käyttäen AMKOTA:n määrittelemässä tiedostoformaatissa. Liite 2 Amkota-tietokannan päivittäminen vuonna 2010 Opetusministeriö kerää ammattikorkeakoulujen toiminnasta määrällisiä tietoja keväällä 2010 käytävien sopimusneuvottelujen pohjaksi. Tiedot tallennetaan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä

Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Eeva Laurila Kehittämispäällikkö Kehittämis- ja hallintopalvelut www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT

REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT KAUPPAOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT 1 Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Pöytäkirjamerkintä: Palkkamääräysten edessä marginaalissa oleva 6-numeroinen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Teol. tdk. 14.12.2009 C1, liite Kvestuuri on 2.11.2009 antamallaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) Kaupungin kouluille, oppilaitoksille ja yksiköille Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. MERKKIPÄIVÄLAHJAT JA TUNNUSTUKSEN ANTAMINEN

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425...

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425... Sivu 1/5 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Muistio 1 (9) Piekkala 21.6.2011 Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin OSIO A Yleinen osa Valtioneuvoston asetus opetustoimen

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2012

Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutus 2014 Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutuksen keskeyttäminen väheni Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot