OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö RAPORTTI OPETTAJANKOULUTUKSEN LAAJENNUSOHJELMIEN TOTEUTUKSESTA. Yliopisto
|
|
- Teija Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö RAPORTTI OPETTAJANKOULUTUKSEN LAAJENNUSOHJELMIEN TOTEUTUKSESTA Opettajankoulutuksen laajennusohjelmat vuosina Yliopisto Koulutuksen nimi ja aloitusvuosi Vastaajan nimi ja yhteystiedot 1. Koulutuksesta vastaava toteuttajataho ja mahdolliset muut toteuttajat 2. Koulutuksen toteutuspaikkakunta tai paikkakunnat 3. Koulutukseen valinta a) Mitkä olivat hakuedellytykset koulutukseen (esimerkiksi tutkinnot, aiemmin hankittu työkokemus, erilliset arvosanat tai muut vastaavat suoritukset)? b) Suunnattiinko haku joillekin tietyille kohderyhmille? Jos, miten ja mille kohderyhmille? c) Millainen oli koulutuksen valintamenettely (esimerkiksi valintakoejärjestelyt, soveltuvuuden arviointi)?
2 4. Koulutukseen haki 5. Koulutukseen valittiin 6. Valituista koulutuksen aloitti osallistujaa. 7. Koulutuksesta valmistui osallistujaa. 8. Miten yliopisto on arvioinut koulutuksen toteutusta? Lyhyt kuvaus koulutuksen saamasta palautteesta. 9. Yliopiston arvio siitä, miten koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet opetusalan tehtäviin. 10. Mikäli kaikki koulutuksen aloittaneet eivät vielä ole valmistuneet, miten heidän opintojensa loppuunsaattaminen on tarkoitus varmistaa? Tiedusteluihin vastaa opetusneuvos Armi Mikkola, puh , sähköposti:
3 OPETUSMINISTERIÖ LIITE 2 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OPETUSMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN MAISTERIOHJELMISTA JA EU/ETA- ALUEEN ULKOPUOLELTA TULEVILLE OPISKELIJOILLE SUUNNATTU LUKUKAUSIMAKSUKOKEILU Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin mukaan yliopistojen koulutusohjelmista säädetään yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella. Koulutusohjelmilla tarkoitetaan myös ylempään korkeakoulututkintoon johtavia alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia koulutusohjelmia, joihin on erillinen valinta eli ns. maisteriohjelmia. Yliopistolain tarkoittamista maisteriohjelmista säädetään yliopistojen maisteriohjelmista annetulla opetusministeriön asetuksella (joulukuu 2009), jolla kumottiin yliopistojen maisteriohjelmista annettu opetusministeriön asetus (767/2008). Asetuksella ei säädetä koulutuksesta, jota voidaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 3 :n mukaan järjestää yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Yliopisto voi myös toteuttaa täydentävän opiskelijavalinnan silloin, kun se haluaa rekrytoida esim. ulkomaalaisia opiskelijoita tai muita kuin pääaineopiskelijoita maisterivaiheen koulutukseen. Asetukseen on tarkoitus sisällyttää sellaiset yliopistojen maisteriohjelmat, joita ei voida toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Tällaisia ohjelmia voivat olla esimerkiksi uudet monitieteiset ja/tai kansainväliset, kotimaisten ja/tai kansainvälisten yliopistojen yhteistyössä toteuttamat ohjelmat. Uusien maisteriohjelmien tulisi tukea yliopistojen strategisia valintoja ja vahvuusalueita sekä korkeakoulujen välistä työnjakoa. Yliopistojen yhteistyönä toteutettavissa maisteriohjelmissa kaikkien tutkinnon antavien suomalaisten yliopistojen tulee esittää maisteriohjelmaa asetukseen. Yliopisto voi tehdä ehdotuksia myös asetuksesta poistettavista ohjelmista, mikäli ohjelmaa ei ole käynnistetty, sitä ollaan lakkauttamassa tai siinä ei ole opiskelijoita. Asetuksesta voidaan esittää poistettavaksi myös sellaisia ohjelmia, jotka voitaisiin toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä. Esitykset vuonna 2011 alkaviksi maisteriohjelmiksi tulee tehdä KOTA-järjestelmässä olevalla maisteriohjelmat-lomakkeella mennessä. Opetusministeriö muuttaa maisteriohjelmista annettua asetusta yliopistojen esitysten perusteella siten, että uusittu maisteriohjelma-asetus tulee voimaan Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilun tarkoituksena on muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuvan tilauskoulutuksen kanssa kokonaisuus, joka vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä ja laajentaa mahdollisuuksia toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kokeilun aikana on tarkoitus selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on esim. korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.
4 Yliopistolain (558/2009) 10 mukaan yliopistot voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yliopistolla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin maisteriohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) säädetty oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa. Lähtökohta on, että kaikki yliopistojen vieraskieliset opetusministeriön asetukseen yliopistojen maisteriohjelmista sisältyvät ja jo käynnissä olevat yliopistojen koulutusvastuun piiriin kuuluvat vieraskieliset maisterivaiheen ohjelmat osallistuisivat lukukausimaksukokeiluun Yliopistot voivat esittää sekä opetusministeriön asetuksessa maisteriohjelmista olevia ohjelmia että muita alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia käynnissä olevia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä maisteriohjelma-lomakkeella samassa aikataulussa kuin esitykset opetusministeriön asetukseen yliopistojen maisteriohjelmista. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä. Kokeiluun kuuluvista koulutusohjelmista säädetään opetusministeriön asetuksella. Maisteriohjelmat ja niiden tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit Mitä maisteriohjelmalla tarkoitetaan? Maisteriohjelmista annetun opetusministeriön asetuksen 2 :n mukaan: "Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta". Määritelmä tulee yliopistolaista ja käytännössä tämä tarkoittaa, että maisteriohjelmiin hakukelpoisiksi on määriteltävä soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tutkinnon tai opinnot kotimaassa tai ulkomailla suorittaneet. Maisteriohjelmat ovat erillisen opetussuunnitelman mukaisia ja usein monitieteisiä temaattisia tai ammatillisia kokonaisuuksia, joiden kautta on saavutettavissa sellaista lisäarvoa, jota yhden oppiaineen tai monitieteisen opintokokonaisuuden maisteriopinnot eivät tarjoa. Näin ollen normaalin opetussuunnitelman mukaisista maisteriopinnoista ei säädetä opetusministeriön asetuksella, vaikka nämä olisivat tietyn näkökulman tai linjan mukaan suunniteltuja kokonaisuuksia. Maisteriohjelmien laajuus on pääsääntöisesti 120 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika kaksi vuotta) tai erityisesti kansainväliseen käyttöön suunnatuissa ohjelmissa 90 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika 1,5 vuotta). Maisteriohjelma voidaan tutkijakoulun tapaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä.
5 Maisteriohjelmien englanninkieliset nimet ovat opetusministeriön asetuksessa muodossa Master's Degree Programme in ( ). Tällä korostetaan sitä, että kyseessä on viralliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma, ei täydennyskoulutusohjelma. Maisteriohjelman hyväksyminen asetukseen ei merkitse ministeriön sitoutumista lisärahoitukseen. Maisteriohjelmien tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit 1. Ohjelman tavoitteet ohjelmalle asetetut osaamistavoitteet yhteistyö muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa toteuttamistapa (monimuoto, virtuaali, osa-aika) laajuus opintopisteinä, vuotuinen sisäänotto valintamenettelyt, tuloväylät todistuksenantaja, muut vastuutahot 2. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle, ohjelman jatkuvuus yhteydet työelämään ja tutkimukseen ohjelman alueellinen vaikuttavuus 3. Jatko-opintokelpoisuus ohjelman tuottama kelpoisuus tieteelliseen jatkokoulutukseen, alat, pääaineet 4. Ohjelman resurssit rahoituksen jatkuvuus ulkopuolinen rahoitus opetuksen ja opintojen ohjauksen henkilöresurssit muut resurssit: tvt, kirjastot, välineistö, hallinto tilat 5. Seuranta ja arviointi opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä laadunvarmistusmenetelmät 6. Lisäksi vieraskielisistä ohjelmista (ml. joint degree) opiskelijarekrytointipohja opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus
6 OPETUSMINISTERIÖ LIITE 3 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö KOTA-tietokannan päivitys vuonna 2010 Opetusministeriön ylläpitämään KOTA-tietokantaan päivitetään vuotta 2009 koskevat tilastotiedot seuraavasti: Viimeistään Opetushenkilökunta Muu henkilökunta Täydennyskoulutus Avoin yliopisto-opetus Viimeistään Opettaja- ja tutkijavierailut Toteutunut vieraskielinen perustutkinto-opetus Viimeistään Tilinpäätös ja ulkopuolinen rahoitus Tulosalueittaiset kustannustiedot Tilat Harjoittelukoulut Viimeistään Tieteellinen julkaisutoiminta Lisäksi erilliskyselynä erillisten opinto-oikeuksien opintopisteet viimeistään KOTA-tietojärjestelmän tilastotiedot ladataan KOTA extranet -järjestelmään. Yliopistoille toimitetaan tietojen syöttämistä varten MS Excel (.xls) -syöttölomakkeet, joihin tiedot syötetään ja jotka ladataan järjestelmään luetteloerotin (.csv) -muodossa. Syöttöpohjat, tiedostot ja tietojen lataamisen käyttöohjeet ovat saatavissa KOTA-järjestelmän arkistosta sekä tiedontuotanto-osiosta. Syöttöpohjien lataus KOTA-tietojärjestelmään on käytössä tammikuun alusta Yliopistoja pyydetään varmistamaan kaikki KOTA-järjestelmään toimitetut tiedot KOTA onlinesta niiden onnistuneen lataamisen jälkeen. Yliopistot vastaavat tietojen oikeellisuudesta. Yliopistojen tulee varautua pyydettäessä selvittämään tilastotietojen muodostamisperiaatteita ja tietosisältöä. KOTA-käsikirja asetetaan ladattavaksi osoitteeseen Kaikki olennaiset sisältömuutokset on lueteltu tässä ohjekirjeessä. Ohjeet tulosalueittaisten kustannustietojen tuottamiseksi ovat liitteessä 1. Henkilötyövuosien laskentaohje on selostettu Käsikirjassa valtion organisaatioille Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös, Valtion työmarkkinalaitos, Oy Edita Ab 2001 (Liite 2. Henkilötyövuosien laskentaohje vuodelle 2009).
7 Ohjeita Yliopistoja pyydetään kiinnittämään tilastotietojen osalta erityistä huomiota siihen, että tiedot sijoitetaan mahdollisimman kattavasti koulutusaloille. Erittelemätöntä koulutusalaa käytetään vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Syöttölomakkeisiin syötetään kaikki tiedot kokonaislukuina. Tutkinto- ja opiskelijatiedot Tilastokeskus toimittaa tutkinto- ja opiskelijatiedot KOTA:an yliopistojen Tilastokeskukselle toimittamien tietojen perusteella. Yliopistojen on huolehdittava tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle määräpäivään mennessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vuotta 2009 koskevien tutkintotietojen toimittamiseen viimeistään Tilastokeskuksen määräämänä päivänä. Yliopistojen on ohjeistettava tiedekuntiaan, osastojaan ja laitoksiaan siten, että opiskelija- ja tutkintotiedot ovat yliopistojen tilastokeskusyhdyshenkilöiden käytössä riittävän aikaisin ennen määräpäivää. Vastaavasti tutkinto- ja opiskelijatietoihin kohdentuvista tietojen muutoksista (esimerkiksi muuttuneista oppiainekoodistoista ja -nimikkeistä) on sovittava yliopistojen tietojen tuottavien tahojen kanssa välittömästi muutoksen tapahtuessa. Yliopistoja pyydetään toimittamaan sähköpostilla epävirallinen ennakkotieto ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtorintutkintojen määrästä koulutusaloittain opetusministeriön KOTAyhteyshenkilölle viimeistään Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinnot Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/2009) aiheuttaa tarkennustarpeen avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettujen opintopisteiden keruuseen. Jotta yliopistojen rahoitusmalli ei palkitse yliopistoa moninkertaisesti samasta tuloksesta, avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisissä opinnoissa suoritettujen opintopisteiden laskenta rajataan vuoden 2009 tiedoista lähtien siten, että siihen sisällytetään suoritukset vain niiltä henkilöiltä, joilla ei ole tutkinnonsuoritussoikeutta kyseisessä yliopistossa. Tutkinto-opiskelijoiden suoritukset tulevat huomioiduksi rahoitusmallin muissa kohdissa. Asetuksen 2 :n mukaan "avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettavissa opinnoissa yliopisto myöntää omaehtoisesti koulutukseen hakeutuvalle henkilölle ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun oikeuden suorittaa tutkintoihin kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta. Opinto-oikeus rajoittuu tuolloin siihen oppiaineeseen ja siihen arvosanaan tai opintokokonaisuuteen, jonka suorittamista varten oikeus on myönnetty. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :n mukaisissa opettajankoulutuksen opinnoissa suoritetut opintopisteet sisältyvät näihin silloin kun ne suoritetaan erillisinä opintoina. Sen sijaan joustavan opinto-oikeuden sopimuksen piiriin kuuluvia niin sanottuja JOO -opintoja ja ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden opintoja ei oteta huomioon." Tiedot avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritetuista opintopisteistä kerätään osana avoimen yliopiston KOTA -tiedonkeruuna näiden rajausten mukaan. Yliopistojen tulee raportoida erillisissä opinnoissa vuonna 2009 suoritetuista opintopisteistä mennessä. Opintopistemäärät jaotellaan valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :ssä säädetyissä opettajankoulutuksen opinnoissa suoritettuihin opintopisteisiin ja muissa erillisissä opinnoissa suoritettuihin opintopisteisiin. Lisäksi kerätään joustavan opinto-oikeuden
8 sopimuksen piiriin kuuluvissa, ns. JOO -opinnoissa suoritetut opintopisteet. Tiedot toimitetaan vapaamuotoisena ilmoituksena. Laskennallisia kokovuotisia opiskelijapaikkoja kuvaava LKO -luku otetaan Vuoden 2009 tiedonkeruun jälkeen LKO -lukua ei enää kerätä. Vieraskielisessä opetuksessa suoritetut opinnot Opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/2009) 3 :ssä määritellään mitkä opintosuoritukset lasketaan vieraskielisessä opetuksessa suoritetuiksi: "Opintopisteen suoritus on vieraskielinen, jos myös suomea, ruotsia tai saamea taitamaton olisi voinut suorittaa sen samalla tavalla." Tämän kriteerin mukaan suoritukseen liittyvän opetuksen, ohjauksen ja kirjallisten ja suullisten töiden tulee siis olla kokonaan vieraskielisiä, jotta suoritus lasketaan vieraskieliseksi. Tiedot vieraskielisessä opetuksessa suoritetuista opintopisteistä kerätään KOTA tiedonkeruuna tämän määritelmän mukaan. Esimerkkejä kriteerien soveltamisesta löytyy KOTA-käsikirjasta. Tilinpäätöstiedot Tilinpäätöstietojen EU-rahoituksen osalta tutkimusrahoituksen puolelle sisällytetään vain EU:n tutkimuksen puiteohjelmarahoitus. Kaikki muu EU:lta tullut rahoitus, kuten sosiaali- ja aluekehitysrahastojen EU-osuudet, ilmoitetaan muun rahoituksen puolelle riippumatta koordinaattorista primäärisyysperiaatteen mukaisesti. Kaikki aineisto toimitetaan vain sähköisesti käyttäen KOTA-tietojärjestelmää.
9 KOTA:n muut tiedontuottajat Tietokantaan siirretään muista järjestelmistä tietoja seuraavasti: opiskelijoiden kansain-välinen liikkuvuus (CIMO), hakeneet ja hyväksytyt (OPH/Harek), tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen, ulkomaalaiset opiskelijat, keskimääräiset valmistumisajat, tutkimus- ja kehittämistoiminta, opiskelijatiedot ja tutkintotiedot (Tilastokeskus). Yliopistojen tulee huolehtia tietojen oikeellisuudesta ja päivityksestä edellä mainittujen tahojen ilmoittaman aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. Seuraava vuosi Vuodelta 2010 kerättävien tietojen osalta tiedonkeruissa tapahtuu muutoksia henkilöstötietojen keruun ja julkaisutietojen keruun osalta. Lisäksi yliopistoilta kerätään vuoden 2010 tiedoista lähtien erillinen kampustiedonkeruu, johon kerätään tietoja yliopistojen toimipisteistä. Taloustietojen tulevasta tiedonkeruusta tiedotetaan erikseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden minimiaikaraja muuttuu yhdeksi viikoksi vuoden 2010 tiedoista lähtien. Yksi viikko tarkoittaa viittä päivää. Tietojen keruu perustetaan jatkossa mahdollisimman paljon opetusministeriön ja korkeakoulujen yhteisessä RAKETTI XDW-hankkeessa tehdylle työlle. Opetusministeriö tulee osallistumaan RAKETTI XDW-hankkeessa laaditun käsitemallin ylläpitoon ja määrittelemään tietotarpeensa käsitemallin avulla. Lisäksi tavoitteena on rationalisoida korkeakouluilta kerättävien tietojen keruuta siten, että kaikki suoraan korkeakouluilta tapahtuvat tiedonkeruut tehtäisiin ensin korkeakoulujen yhteisen tietovarastoon ja sieltä edelleen automaattisesti Tilastokeskukseen, Cimoon, opetusministeriöön ja muille tietoja tarvitseville viranomaisille. Opetusministeriön osalta tietovaraston kautta hoidettava raportointi tulee korvaamaan asteittain KOTA- ja AMKOTAjärjestelmillä tehtävän raportoinnin. Korkeakoulu voi halutessaan hyödyntää tietovarastoon kerättyjä tietoja myös oman toimintansa suunnitteluun ja ohjaamiseen. Ensimmäiset tiedonkeruumuutokset koskevat vuoden 2010 tietoja eli vuoden 2011 tiedonkeruita. Tarkempia ohjeita tiedonkeruun teknisistä muutoksista kerrotaan vuonna Opetusministeriön KOTA-yhteyshenkilönä toimii ylitarkastaja Jukka Haapamäki, puh. (09) , LIITTEET I. Ohjeet vuoden 2009 tulosalueittaisten kustannustietojen tuottamiseksi KOTA-tietokantaan II. Henkilötyövuosien laskentaohje vuodelle 2009
10 LIITE 3/ I OHJEET VUODEN 2009 TULOSALUEITTAISTEN KUSTANNUSTIETOJEN TUOTTAMISEKSI KOTA-TIETOKANTAAN Yliopistot tuottavat KOTA-tietokantaan tulosalueittaiset kustannustiedot koulutusaloittain eriteltyinä. Laskelmat tehdään ottaen huomioon 1) kokonaiskustannukset ja 2) budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset. Seuraavassa on tiivistelmä tulosaluelaskennan periaatteisiin liittyvistä ohjeista sekä tilikohtaiset ohjeet rahoituslähteiden yhdenmukaistamiseksi. Tulosaluelaskentaa on käsitelty tarkemmin raportissa Yliopistojen kustannuslaskenta johtamisen ja tilivelvollisuuden välineenä (Meklin & Kallio :2005) sekä aiemmissa raporteissa: Yliopistojen kustannuslaskennan kehittäminen ja sen yhteys tulosohjaukseen ja yliopistojen rahoitukseen (48:1997), Korkeakoulujen kustannuslaskennan kehittämisprojektin loppuraportti (20:1994), Korkeakoulujen kustannuslaskennan kehittämisen jatkoprojekti (30:1995), Korkeakoulujen kustannuslaskentakokeilu - tulosaluelaskentaan liittyviä kokemuksia, tuloksia ja suosituksia (40:1996). Tulosaluelaskennan periaatteisiin liittyvät ohjeet 1. Laskelmiin sisällytettävät erät Tulosaluelaskelmiin sisällytetään KOTA:ssa määritellyt rahoituserät eli budjettirahoitus sekä yliopistojen tilinpidon kautta kulkenut ulkopuolisilta tahoilta tullut eli täydentävä rahoitus. Laskelmiin sisällytetään talousarviokirjanpidon mukaiset menot mukaan lukien käyttöomaisuuden hankintamenot. Käyttöomaisuuden hankintamenojen merkitsemisessä käytetään poistoarvoja. Laskennassa pyritään noudattamaan aiheuttamisperiaatetta, jolloin laskelmiin ei sisällytetä yliopistojen menoja, jotka ovat muiden yksiköiden kustannuksia. Tällaisia eriä ovat esim. yliopistojen maksamat valtion harjoittelukoulujen vuokrat sekä harjoittelukoulujen osuus yliopistojen tukitoimintojen kustannuksista. Laskelmiin ei sisällytetä arvonlisäveroja.
11 2. Rahoituslähteet Budjettirahoitus määritellään tässä yhteydessä tulosohjauksen näkökulmasta. Budjettirahoitus koostuu siten varsinaisista toimintamenomäärärahoista ja yliopistolaitoksen yhteisistä menoista. Maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä esim. lahjoitus- ja sponsorointitulot jäävät budjettirahoituksen ulkopuolelle. Rahoituslähteittäisessä tarkastelussa lähtökohtana on se, miten tilikauden menot tai kustannukset on rahoitettu. Laskennan yksinkertaistamiseksi ulkopuoliseen rahoitukseen kirjataan maksullisen palvelutoiminnan menot riippumatta tulojen määrästä. Tutkijakouluihin liittyvän rahoituksen kirjaa lopullinen saaja. Kaikki tutkijakoulujen menot kirjataan primäärisyysperiaatteen mukaisesti (budjettirahoitus, SA), vaikka ne olisikin käsitelty tilillä Tulosalueet Laskennassa käytettävät tulosalueet ovat seuraavat: 1. Koulutus 1.1. Perustutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus 1.2 Aikuiskoulutus 2. Tutkimus 2.1. Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus 2.2. Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen 3. Taiteellinen toiminta 4. Yhteiskunnalliset palvelut Kustannukset eritellään alajaottelun tarkkuudella. Koulutuksen päätulosalueella aikuiskoulutus voidaan erottaa perustutkintokoulutuksesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta pääsääntöisesti joko organisatorisin perustein tai opiskelijan statukseen -
12 aikuisopiskelija vai perustutkinto-opiskelija - perustuen. Organisaatioperusteisessa ratkaisumallissa aikuiskoulutuksen osuus muodostuu avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuskeskuksen kustannuksista. Vaihtoehtoisessa mallissa kurssi- ja opintojaksokoodeihin liitettyjen suoritusten perusteella tutkitaan opiskelijan statuksesta tulosalue. Kohdistettaessa kustannuksia tutkimuksen tulosalueelle lähtökohtana on, että tutkimus ja jatkokoulutus liittyvät läheisesti toisiinsa. Tutkimusta, johon ei suoraan liity koulutusta, harjoitetaan lähinnä yliopistojen tutkimuslaitoksissa ja useimmiten tällöin rahoittajataho on ulkopuolinen. Kohdistettaessa kustannuksia tutkimuksen päätulosalueelle voidaan perusteena käyttää esim. tutkijan statusta, aloitteentekijää ja julkaisufoorumia. Jatkotutkinto-opiskelijan toimiessa tutkijana tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset on perusteltua kohdistaa tulosalueelle jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus. Taiteellinen toiminta omana tulosalueena voidaan tulkita kustannuslaskennan kannalta "taiteelliseksi toiminnaksi, joka ei suoraan liity koulutukseen tai tutkimukseen." Yhteiskunnallisten palveluiden tulosaluetta voidaan täsmentää siten, että siihen kuuluville palveluille on ominaista valtakunnallinen tai sitä laajempi kysyntä, yliopistoyhteisön ulkopuolelle suunnatun informaation välittäminen, yleissivistävän tiedon välittäminen niin, ettei siihen liity välitöntä meritoitumismahdollisuutta sekä asiantuntijuus, joka ei suoraan liity koulutukseen tai tutkimukseen. 4. Toimintojen ryhmittely päätoimintoihin ja tukitoimintoihin Yliopistojen päätoiminnaksi voidaan karkeasti määritellä sellainen toiminta, joka suuntautuu suoraan yliopistoista ulospäin. Vastaavasti tukitoiminnalle on ominaista, ettei se näy yliopistojen ulkopuolelle. Jaottelulla on olennainen merkitys tulosaluelaskennan lopputulosta ajatellen, koska kustannuslaskennan yleisten periaatteiden mukaisesti tukitoimintojen kustannukset on kohdistettava ensin päätoiminnoille tai päätulosyksiköille. Aiheuttamisperiaatteen noudattaminen edellyttää, että sisäisten palveluyksiköiden harjoittaman päätoiminnan kustannukset erotetaan omaksi eräkseen ja kohdistetaan suoraan tulosalueelle, jotta ei vyörytetä päätulosyksiköille kustannuksia sellaisista toiminnoista, jotka eivät niitä lainkaan palvele. Kirjaston kustannusten kohdistaminen toteutetaan niin, että yliopistosta ulospäin suuntautuva palvelu on loppusuorite, joka kirjataan päätoimintana yhteiskunnallisiin palveluihin. Loput
13 kustannukset kohdistetaan tukitoimintojen kustannuksina eri periaatteilla päätulosyksiköille ja edelleen tulosalueille. Tuotannon-tekijät Vastuuyksiköt Tulosalueet Suoritteet ja niiden vaikutukset Kustannuslajilaskenta Vastuuyksikkölaskenta Suoritelaskenta Kuvio 1. Kustannuslaskennan pääkohteet, joista tilivelvollisuutta varten on annettava oikeat ja riittävät tiedot (Meklin & Kallio 2005). Koulutuksen suoritteina tarkastellaan tässä yhteydessä pelkästään tutkintoja, joten kielikeskus ei ole päätulosyksikkö eikä se harjoita päätoimintaa vaan tukitoimintaa, ellei kyse ole ulospäin suuntautuvasta toiminnasta. Kielikeskuksen tuottamien tukitoimintojen kustannukset kohdistetaan päätulosyksiköille ja edelleen tulosalueille ja mahdollisen päätoiminnan kustannukset suoraan jollekin tulosalueelle. 5. Kohdistamisperusteet Kustannuslaskennan tehtävänä on selvittää kustannukset laskentakohteittain. Yliopistoissa ns. perinteinen kustannuslaskenta etenee vaiheittain siten, että kustannukset kohdistetaan lajeittain tulosyksiköille ja edelleen tulosalueille ja suoritteille, esim. perustutkinnoille. Yliopistojen toimintolaskennan sovelluksissa kustannukset kohdistetaan tulosyksiköittäin eritellyille toiminnoille ja edelleen tulosalueille.
14 Laskentakohteen kannalta kustannukset voivat olla välittömiä tai välillisiä. Välittömät kustannukset voidaan kohdistaa suoraan laskentakohteille. Välillisten kustannusten kohdistamisessa joudutaan käyttämään tiettyjä välivaiheita ja jakoperusteita. Joissakin tapauksissa yksittäinen kustannuslaji voidaan kohdistaa suoraan jollekin tulosyksikölle, tulosalueelle ja jopa suoritteelle. Tällaisia kustannuslaskennan kannalta yksinkertaisia eriä ovat esim. tuntiopetuspalkkiot. Toisaalta määrätyn toiminnan osalta useampi kustannuslaji voidaan suoraan kohdistaa laskentakohteille muodostamalla projekteja, jotka ovat näin ollen itsekin laskentakohteita. Usein kuitenkin laskentakohteeseen kohdistuu huomattava määrä kustannuksia, jotka ovat kohteen kannalta välillisiä ja jotka edellyttävät siten jakoperusteen määrittelyä. Kustannusten laskennassa tulee käyttää poistoarvoja. Tulosyksikkölaskenta Tulosyksikkölaskenta etenee siten, että ensi vaiheessa kaikki yliopiston kustannukset kohdistetaan jollekin tulosyksikölle, joka voi olla joko päätulosyksikkö tai tukipalveluyksikkö riippuen siitä, harjoitetaanko siinä opetusta tai tutkimusta tai muuta yliopistojen päätoimintaa vai näitä tukevia toimintoja. Toisessa vaiheessa tukipalveluyksiköiden kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatetta noudattaen edelleen päätulosyksiköille. Kohdistamisongelmaa ratkaistaessa turvaudutaan tulosyksikkölaskennassa yleisesti joko sisäiseen veloitukseen tai vyörytykseen. Määrärahat ovat sisäistä veloitusta käytettäessä palveluja ostavilla yksiköillä, joten veloitus muuttaa nämä erät laskentakohteen kannalta välillisistä välittömiksi. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mahdollisimman suuri osa kustannuksista tulisi kohdistaa välittöminä esim. sisäisen veloituksen kautta. Suuri osa päätulosyksiköille kohdistuvista tukipalvelujen kustannuksista on joka tapauksessa välillisiä, ja ne joudutaan jollakin perusteella vyöryttämään. Tällöin on löydettävä tasapaino sen suhteen, että käytetään mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatetta noudattavaa perustetta, mutta toisaalta tiedonkeruu- ja laskentaprosessista ei tehdä liian monimutkaista ja aikaavievää.
15 Tulosaluelaskenta Myös tulosalueille joudutaan kohdistamaan sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia. Osa yliopistojen aine- ja tarvikemenoista, palvelujen ostoista ja laitemenoista voidaan kohdistaa välittömänä tulosalueille käyttämällä tulosaluekoodia laskujen tiliöinnissä. Tulosaluelaskennan kannalta pääosa opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkakustannuksista on välillisiä. Lopputuloksen kannalta kriittisintä onkin saada tarkoituksenmukaisella menetelmällä työpanos kohdistettua tulosalueille mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatetta noudattaen. Vertailukelpoisuutta ja ennen kaikkea laskennan uskottavuutta ajatellen voidaan minimivaatimuksena pitää sitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstö itse määrittelee työpanoksen kohdistumisen. Korkeakoulu- ja tiedehallinnon virkaehtosopimusta on tarkennettu siten, että yliopistojen opettajien vuosittainen työsuunnitelman mukainen työaika on 1600 tuntia. Virkaehtosopimuksen mukaan työsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon opettajien osallistuminen opetus-, tutkimus- ja muihin tehtäviin. Virkaehtosopimuksessa määriteltyä työaikaa ja siihen liittyvää työajanseurantamenetelmää eli työsuunnitelmaa on perusteltua käyttää myös kustannuslaskennassa työpanoksen kohdistamisperusteena. Laskennan oikeellisuuden varmistamiseksi työsuunnitelman mukaisen työajan kohdistaminen tulisi varmentaa vuosittain jälkikäteen esimiehen kanssa käytävissä keskusteluissa, esimerkiksi UPJ-prosessin yhteydessä tai tarkistuskyselyillä. Tässä yhteydessä voidaan korjata työajan kohdentuminen toteutuneen mukaiseksi. Budjettirahoitteisen toiminnan kustannusten kohdistaminen tulosalueille Kirjanpidon ja työajanseurannan avulla saadaan selville, miten budjettirahoitteiset opetus- ja tutkimushenkilöstön palkat kohdistuvat tulosalueille. Budjettirahoitteisten tukitoimintojen kustannukset, jotka ovat tulosalueiden kannalta jakamattomia, kohdistetaan tulosalueille käyttämällä jakoperusteena kaikki rahoituslähteet kattavaa työpanosjakaumaa. Mikäli perusteena käytettäisiin budjettirahoitteisen henkilöstön työpanosjakaumaa, kohdistuisi erityisesti perustutkintokoulutukseen aiheuttamisperiaatteen vastaisesti liikaa tukitoimintojen kustannuksia.
16 Samaa periaatetta on noudatettava kaikkien tulosalueiden kannalta jakamattomien aine-, tarvike-, tila- ym. kustannusten kohdalla, mikäli kustannukset ovat budjettirahoitteisia, mutta hankittuja resursseja käyttävät myös ulkopuolisin varoin palkatut henkilöt. 6. Koulutusaloittainen erittely Koulutusaloittainen erittely kustannuslaskennassa poikkeaa KOTA:ssa käytetystä yleisperiaatteesta. Erillislaitosten, kuten kirjaston, kielikeskuksen ja ATK-keskuksen, tuottamien tukitoimintojen, jotka palvelevat muita tulosyksiköitä, kustannukset kohdistetaan päätulosyksiköille ja sitä kautta koulutusaloille. Erillislaitosten päätoimintojen kustannukset puolestaan luokitellaan erittelemättömiin. Täydennyskoulutuskeskuksen kustannukset luokitellaan kokonaisuudessaan erittelemättömiin. Tutkimuslaitosten kustannukset tilastoidaan koulutusaloittain. Poikkitieteellisten tutkimuslaitosten osalta yliopistot voivat käyttää harkintansa mukaan mallia, joka on teknisesti yksinkertainen mutta riittävästi aiheuttamisperiaatetta noudattava. Tilakustannukset on pyrittävä kohdistamaan siten, ettei erittelemättömiin kustannuksiin jää kustannuksia. Tilikohtaiset ohjeet rahoituslähteittäistä tarkastelua varten Seuraavassa annetaan tilikohtaiset ohjeet menojen ja kustannusten erittelemiseksi rahoituslähteittäin. Erittely on tehty vuoden 2009 talousarvion tilijaottelun mukaisesti.
17 YLIOPISTOT 01. Yliopistojen toimintamenot Yleiset toimintamenot budjettirahoitus täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen budjettirahoitus Yhtiöiden osakkeiden merkintään liittyvät järjestelyt budjettirahoitus Muun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tukeminen budjettirahoitus 20. Yliopistolaitoksen yhteiset menot Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta budjettirahoitus Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tl-yhteydet budjettirahoitus Yliopistokeskusten kehittäminen budjettirahoitus 03. Harjoittelukoulujen toimintamenot ei laskelmiin 21. Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman ei laskelmiin turvaamiseksi 87. Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan ei laskelmiin 88. Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan MUU YLIOPISTOJEN TILINPIDON KAUTTA KULKENUT RAHOITUS ei laskelmiin ulkopuolinen rahoitus
18 LIITE 3 / II HENKILÖTYÖVUOSIEN LASKENTAOHJE VUODELLE 2009 HENKILÖTYÖVUOSI Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkallinen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. KOKOAIKAISEN HENKILÖN HENKILÖTYÖVUODEN MÄÄRÄ ON AINA ENINTÄÄN YKSI. Tätä henkilötyövuosikäsitettä käytetään esimerkiksi silloin kun lasketaan erilaisia henkilöstökustannuksia henkilötyövuotta kohti. Henkilötyövuoden laskennassa noudatetaan seuraavaa laskutapaa (selostettu myös Käsikirjassa valtion organisaatioille Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös, Valtion työmarkkinalaitos, Oy Edita Ab 2001): HTV = pkpv /365 * k jossa HTV = pkpv = henkilön henkilötyövuoden arvo ko. vuonna henkilön palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä (palveluksessaolopäivistä vähennetään palkattomat päivät) 365= vuoden kalenteripäivien lukumäärä vuonna 2008 k = (sta/nsta) = henkilön kokoaikaisuutta kuvaava kerroin, jossa sta = henkilön todellinen säännöllinen työaika tunteina käytetään aikajaksoa (p/vko/2-vko/3-vko), jona henkilön säännöllinen työaika määräytyy nsta = henkilön työaikaperusteen mukainen, keskimääräinen säännöllinen, teoreettinen kokoaikainen työaika tunteina vastaavana ajanjaksona (p/vko/2-vko/3-vko). Esimerkki kertoimen laskemisesta: Jos henkilö on kokoaikainen ja tekee normaalia virastotyöaikaa (36,25 tuntia/vko) kerroin on k = (36,25 tuntia / 36,25 tuntia) = 1. Jos virastotyöaikaa tekevä henkilö on osa-aikainen ja tekee viikossa keskimäärin 20 tuntia, niin kerroin on k = (20 tuntia / 36,25 tuntia) = 0,55 Esim. työaikalain 6 tai 7 :n työaikaa tekevillä säännöllinen työaika on 38,25 tuntia/vko. Toinen oikea tapa henkilötyövuosien laskennassa on käyttää todellisia palkallisia työpäiviä tai jopa työtunteja. Tällöin kaavassa: pkpv = todella tehtyjen palkallisten työpäivien (työtuntien lukumäärä) ja kalenteripäivien (365) tilalla käytetään ko. vuoden työpäivien (253) tai työtuntien todellista lukumäärää. Palvelussuhteen koko- ja osa-aikaisen ajan henkilötyövuosikertymä lasketaan yhteen silloin, kun henkilö on ollut saman palvelussuhteen lajin sisällä sekä osa- että kokoaikaisena. Rinnakkaisista osa-aikaisista palvelussuhteista yhteenlaskettu henkilötyövuosi voi olla enintään yksi ja niistä tehdään aina oma ilmoitus. Tuntipalkkaiset (virka- ja työsopimussuhteiset aikapalkkaiset sekä tuntipalkka-alan työehtosopimusten piiriin kuuluvat): Tähän lasketaan vuositasolla aikapalkkauksen tunnit + urakkapalkkauksen tunnit jaettuna työaikalain alaisen vuositunneilla (1935 tuntia) ja virastotyöaikaa noudattavilla jakajana on 1834 tuntia. Henkilön työaikaperusteen työaikana käytettävä luku (kaavassa nsta) päätellään työaikaperusteesta, mutta joissakin tapauksissa se pitää ilmoittaa järjestelmään erikseen. Jos henkilön työaika on muu kuin teoreettinen työaika, käytetään sitä.
19 Henkilötyövuosikertymä voidaan laskea erikseen virka- ja työsopimussuhteelle kertoimen sekä palkallisten palvelussuhdepäivien ja koko vuoden kalenteripäivien avulla. Työaikaperusteen teoreettinen viikkotyöaika: Työaikalain ulkopuolella oleva, johtavassa asemassa oleva, virastotyö, 36,25 työaikasopimus Työaikalain piirissä oleva, virastotyö, työaikasopimus 36,25 Työaikalain 6, viikkotyö, työaikasopimus 38,25 Työaikalain 7, jaksotyö, työaikasopimus 38,25 Talonmies, työaikasopimuksen 31 38,25 Moottoriajoneuvon kuljettaja, työaikalaki, työaikasopimus 38,25 Muu sovittu työaika, käytetään esim. sairaalalääkäreillä 36,25 Työaikalain ulkopuolella oleva, ei sovittua työaikaa (ei saa käyttää johtavassa 36,25 asemassa olevilla) Työaikalain ulkopuolella oleva, muu kuin johtavassa asemassa oleva, virastotyö, 36,25 työaikasopimus (ulkomaan edustustot) Esimerkki henkilötyövuoden laskemisesta: Henkilö on ollut viraston palveluksessa osa-aikaisessa palvelussuhteessa välisen ajan. Henkilön työaika oli 7,25 tuntia viikossa. Tässä esimerkissä henkilöllä on palkallisia päiviä (sunnuntait mukaan lukien) 76 kpl. Näistä tiedoista lasketaan työpäivien suhdeluku: 76 jaettuna 365:lla = 0,2082. HTV:n laskemisessa on otettava myös huomioon henkilön kokoaikaisuus eli missä suhteessa hänen työaikansa on verrattuna kokoaikaisen työaikaan. Tässä esimerkissä henkilö on tehnyt 7,25 tuntia viikossa. Jos hän kokoaikaisena tekisi 36,25 tuntia viikossa lasketaan työaikojen suhdeluku: 7,25 jaettuna 36,25:llä = 0,2000. HTV lasketaan kertomalla päivien suhdeluku työaikojen suhdeluvulla. Eli esimerkissä 0,2082 kertaa 0,2000 = 0,0416. Jos henkilö olisi tehnyt kokoaikaisena täyttä työaikaperusteensa työaikaa, olisi työaikojen suhde ollut tasan yksi ja HTV olisi silloin ollut 0,2082. Opetushenkilöstö, joiden työaikaan ei sisälly opetusvelvollisuutta: Henkilötyövuosikertymän laskemiseksi opettajille, joilla ei ole opetusvelvollisuutta tarvitaan kokoaikaisuuskerroin. Kerroin saadaan jakamalla henkilön todellinen säännöllinen viikkotyöaika kokoaikaisen henkilön teoreettisella viikkotyöajalla. Työaikaperusteen teoreettinen työaika opettajilla: 38 = Työaikaan ei sisälly opetusvelvollisuutta, eikä oppilaitoksessa noudateta kokonaistyöaikaa 39 = Työaikaan ei sisälly erikseen määriteltyä opetusvelvollisuutta ja oppilaitoksessa noudatetaan kokonaistyöaikaa Opettajien, joilla on opetusvelvollisuus, henkilötyövuoden laskeminen: 36,25 36,25 Opettajien, jotka ovat opetusvelvollisia (työaikaperuste on 40), mutta eivät tee täyttä opetusvelvollisuutta, henkilötyövuosikertymän laskeminen voidaan tehdä joko: a) Maksuprosentin / maksuosuuden avulla: Jos palkanlaskentajärjestelmässä on käytössä maksuprosentti/maksuosuus, joka ilmaisee suoraan palkan täysimääräisyyden, maksuprosentin/maksuosuuden mukainen määrä henkilötyövuosikertymäksi lasketaan palkallisista päivistä. b) Täysimääräisyyskertoimen avulla: Opettajien henkilötyövuosikertymän laskemiseksi ei käytetä kokoaikaisuuskerrointa, vaan lasketaan täysimääräisyyskerroin, joka ilmaisee, kuinka paljon tietyltä ajalta ansaittu palkka ikäja kalliinpaikanlisineen on saman ajan täydestä maksupalkkaluokan mukaisesta kokoaikaisessa palvelussuhteessa maksettavasta taulukkopalkasta (ikä- ja kalliinpaikanlisineen).
20 Tietyn ajan täyden palkan laskemiseen on käytettävä kuukausipalkan perusteella saatavaa päiväpalkkaa, joka voi olla eri kuukausina eri suuri kuukauden kalenteripäivistä riippuen. Täten täysimääräisyyskerroin on laskettava jokaiselle kuukaudelle erikseen. Jos päiväpalkka muuttuu kesken kuukauden, myös täysimääräisyyskerroin muuttuu. Kun täysimääräisyyskerroin on saatavissa, henkilötyövuosikertymä voidaan laskea sen sekä palvelussuhdepäivien ja koko vuoden kalenteripäivien avulla. Opettajien henkilötyövuoden laskentaperusteena pidetään palkan täysimääräisyyttä. (Palkka tarkoittaa tässä maksupalkkaluokan mukaista palkkaa ikä- ja kalliinpaikanlisineen.) Jos opettajalle on maksettu taulukon mukainen palkka täysimääräisenä koko kuukaudelta, on hänen henkilötyövuotensa arvo ko. kuukaudelta 1/12 vuotta. Jos henkilö on osa-aikainen, lasketaan hänen henkilötyövuotensa maksetun palkan suhteessa taulukkopalkkaan, jota hänelle maksettaisiin, jos hän olisi ollut kokoaikainen. Jos henkilö on ollut osan vuodesta palkattomalla virkavapaalla tai palkattomalla lomalla, vähennetään henkilötyövuotta samassa suhteessa. Jos opettaja on ollut osan vuotta muissa kuin opetustehtävissä, henkilötyövuosikertymät lasketaan opetustehtävistä erikseen ja muista tehtävistä erikseen.
Opetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on strategiansa mukaan kansainvälisesti
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Jyväskylän yliopiston monialaisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiansa mukaisesti yliopisto profiloituu
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopiston hyväksymässä strategiassa painoaloiksi
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on täsmentänyt strategiassaan
LisätiedotKOTA-AMKOTA -seminaari
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut korkeakouluista KOTA-AMKOTA -seminaari Vesa Hämäläinen 24.9.2009 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat
LisätiedotKota- Amkota seminaari Kota-tiedonkeruut ym. ajankohtaista Jukka Haapamäki
Kota- Amkota seminaari 24.09.2009 Kota-tiedonkeruut ym. ajankohtaista Jukka Haapamäki Yliopistojen tiedonkeruut Vuoden 2010 tiedonkeruut Xdw:n vaikutus tuleviin tiedonkeruisiin Henkilöstötiedonkeruu Kampustiedonkeruu
LisätiedotKOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta
KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-
LisätiedotKOTA-AMKOTA -seminaari
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat
LisätiedotYO 3.2. Opintopistetiedonkeruu 2015
YO 2015 3.2.1. Kerättävät tiedot 3.2.1.1. Harjoittelukouluissa suoritetut (7 alakategoriaa) 3.2.1.2. Vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritetut 3.2.1.3. Kaikki perustutkinto-opiskelijoiden 3.2.1.4.
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
Lisätiedot1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005
Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotYliopistojen tiedonkeruut 2011
Yliopistojen tiedonkeruut 2011 27.10.2011 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Tiedonkeruiden muutokset Aikataulut Keruun tekniikka Tiedonkeruun kartoitus Henkilöstötiedonkeruu Merkittävin tutkinto Toimipistetieto
LisätiedotYliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016
7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
LisätiedotSIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotTÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä
LisätiedotTutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus
Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotAMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007
AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo
LisätiedotAmmatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010
Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen
LisätiedotKorkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotOpintopistetiedonkeruu
@ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotXDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS
XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS SISÄLLYS 1 TALOUSHALLINNON OSA-ALUEPROJEKTIN TAVOITE... 1 2 RAPORTOINNIN PERUSTA HAMKISSA... 1 3 TESTIRAPORTTI, OPH KUSTANNUSTIETOJEN RAPORTOINTI...
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiansa mukaisesti Hämeen
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on asettanut
LisätiedotKOTA-AMKOTA-seminaari
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotietojen tilastointi ja tiedonkeruu korkeakouluista KOTA-AMKOTA-seminaari Vesa Hämäläinen 14.11.2008 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon
LisätiedotYliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotKokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa
1 Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 2 Tavoitteet Kustannuslaskennan johdonmukainen liittäminen osaksi talousohjausta Kokonaiskustannusmallia ei toteuteta pelkästään yhteisrahoitteisessa
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotMÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009
Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa
LisätiedotOSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen
OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja
LisätiedotKirje Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä
Kirje OKM/3/040/2017 31.08.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia OKM004:00/2017 Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä Opetus-
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotTiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,
LisätiedotIlmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje
KYSELY 5/2005 Opintokeskukset VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2004 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle
Lisätiedot9. AMMATTIKORKEAKOULUT
9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lahden ammattikorkeakoulun tavoitteena
LisätiedotNordplus Kenneth Lundin
Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston
Lisätiedotrehtorit ja apulaisrehtorit,
AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotKokonaistyöajassa olevat kansanopistot
Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa
LisätiedotYhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotKOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007
KOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007 KOTA-järjestelmän rakenne KOTA online, tiedontuottajien tiedot ja asiakirjojen arkistointi määrällisistä tavoitteista sopiminen (opetusministeriö ja yliopistot)
LisätiedotTulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot
Tulossopimus 01 Tällä sopimuksella Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja resursseista.
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotSoveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston
LisätiedotOpetushallinnon raportointiportaali Vipunen
Opetushallinnon raportointiportaali Vipunen Kota-seminaari Kaisu Piiroinen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, Tietohallinnon vastuualue 12.09.2012 Esityksen rakenne Perustiedot Vipusesta Mitä edistystä
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotKiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset
Kiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset 12.6.2015 12.6.2015 Kiekun palkkakustannusten jaon kehittäminen 2013-2016 - > 31.12.2013 2014 2015 - > 2016-> Jakopalkkalaskennan tulosten siirto
LisätiedotHannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista
Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)
LisätiedotOpiskelijamäärätiedot 20.9.2005
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön
LisätiedotKorkeakoulujen KOTA-seminaari
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Vesa Hämäläinen Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotOPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,
LisätiedotMaksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotYLIOPISTOJEN TIEDONKERUUT Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
YLIOPISTOJEN TIEDONKERUUT 31.8.2016 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö OKM:n tiedonkeruiden aikataulu Tiedonkeruiden virtaistaminen Rekrytointitiedonkeruu Kyselyn tausta Kyselyn rajaus Hakuun liittyvät
LisätiedotPSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.
PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon
Lisätiedot3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)
OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotMAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka
MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot 6/2018 Kuntatalouden ohjaus 121/51/2017
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 6/2018 Kuntatalouden ohjaus 121/51/2017 Kuntaliitto 2.3.2018. Tilastokeskus 7.3.2018. Valtiovarainministeriö 8.3.2018. Opetus ja kulttuuriministeriö 9.3.2018. Sosiaali
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 :n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotOKM:N JA TILASTOKESKUKSEN TIEDONKERUUT VIRTA- OPINTOTIETOPALVELUSTA 2016
OKM:N JA TILASTOKESKUKSEN TIEDONKERUUT VIRTA- OPINTOTIETOPALVELUSTA 2016 Helena Majamäki 31.8.2016 KOTA-seminaari Esityksen sisältö VIRTA-opintotietopalvelu ja sen hyödyntäminen tiedonkeruissa Tilastokeskuksen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotRehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot
Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden
LisätiedotMIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN
HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotYliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
Lisätiedot1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,
OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
Lisätiedot50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus
Talousarvio 29 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen rahoitusmallissa vuosille 27 29 painopistettä on siirretty siten, että vahvistetaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotSoleTM: työsuunnitelmat ja työajan kohdentaminen
SoleTM: työsuunnitelmat ja työajan kohdentaminen TES-päivä 12.5. ja 17.5.2010 19.5.2010 1 Ketkä kohdentavat työaikaa? Työajan kohdentaminen koskee kaikkia Muutamia poikkeusryhmiä Tarkkuus ja menettelytavat
LisätiedotYRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA
1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...
Lisätiedot