MURROKSESTA MATKALLE SUOMEEN - VENÄLÄISET MATKAILIJAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MURROKSESTA MATKALLE SUOMEEN - VENÄLÄISET MATKAILIJAT"

Transkriptio

1 MURROKSESTA MATKALLE SUOMEEN - VENÄLÄISET MATKAILIJAT Riikka Perttula Opinnäytetyö Helmikuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PERTTULA, Riikka Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 45 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka Työn nimi MURROKSESTA MATKALLE SUOMEEN -VENÄLÄISET MATKAILIJAT Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja AROLA, Esa Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää venäläisten matkustusta Suomeen tsaarin ajoista nykypäivään. Tarkoitus oli tutkia erityisesti sitä, miten matkustus on muuttunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuoteen Työ on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineistoa kerättiin pääasiassa kirjoista, internetistä ja sanomalehdistä. Lisäksi aineistoa täydennettiin haastattelun, luentomateriaalin, tilastokeskuksen ja matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tietojen avulla. Haastattelu tehtiin Kemissä toimivaan incoming-matkatoimistoon ja luentomateriaali saatiin Pietarin outgoing-matkatoimiston päällikön luennosta. Tilastokeskuksen yöpymistilastojen avulla tarkasteltiin venäläisten yöpymismääriä Suomen majoitusliikkeissä ja MEKin tutkimusten avulla saatiin informaatiota venäläisistä matkailijoista ja heidän matkustamisestaan Suomeen. Tulokset osoittivat, että matkustus Venäjältä Suomeen on muuttunut. Tutkimuksen tuloksina ilmeni, että volyymi on kasvanut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen aina vuoteen 2002, minkä jälkeen volyymi on tasaantunut. Lisäksi motivaatio on muuttunut täysin, koska nykyisin taustalla ovat muut asiat kuin vain se, että on lupa matkustaa. Matkan tarkoitus on myös monipuolistunut ostosmatkailusta eri aktiviteetteja sisältävään lomamatkaan. Matkalta haetaan tavaroiden sijasta rentoutumista, hyvää ja tasokasta palvelua sekä eri aktiviteettien kokemista. Työ on tarkoitettu kaikille venäläisistä matkailijoista kiinnostuneille. Matkailualan yritykset, joille venäläiset matkailijat ovat tärkeitä, saavat työstä tietoa venäläisten matkustuskäyttäytymisestä ja voivat näin hyödyntää työn tuloksia omissa matkailualan palveluissaan. Työn tarkoitus on toimia osana henkilökohtaista ansioluetteloa, jotta työpaikka venäläisiä matkailijoita palvelevassa matkailualan yrityksessä olisi helpommin saavutettavissa. Tämän vuoksi työllä ei ole toimeksiantajaa. Avainsanat (asiasanat) Matkustus Venäjältä Suomeen, venäläinen matkailija, venäläiset matkailijat Suomessa Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ DESCRIPTION POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management Author(s) PERTTULA, Riikka Type of Publication Bachelor s thesis Pages 45 Language Finnish Confidential Until Title FROM A TRANSITIONAL SOCIETY OFF TO FINLAND - RUSSIAN TOURISTS Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor AROLA, Esa Assigned by Abstract The aim of the thesis was to study the Russians travelling to Finland from tsarism until today. Special attention was paid to the period between the disintegration of the Soviet Union and the year of The research was qualitative and the data were collected mainly from literature, internet and newspapers. More data were obtained through an interview, lecture notes, Central Statistical Office of Finland and the Finnish Tourist Board (Mek). The interview was made in an incoming travel agency operating in Kemi and the lecture material was on a lecture by the general director of the outgoing travel agency in Saint Petersburg. With the accommodation statistics information from the Central Statistical Office it was possible to profile the Russians accommodation in Finland and through Mek was received information about the Russian tourists and their travelling to Finland. The survey revealed that the Russians travel habits to Finland have changed. It came out, that the volume of travel has grown since the disintegration of the Soviet Union and has continued until the year of After that, it has stopped growing. The travel motivation has changed completely as the basic motive behind travel is no longer just the freedom of travel. The purpose of travel has diversified from shopping to a holiday including different activities. Nowadays Russian tourists want to relax, have good service with high quality and also want to experience various activities. This thesis is useful for people interested in Russian tourists. The tourism companies for whom Russian tourists are important can have interesting information from this research to improve their services. This thesis doesn t have commission, but the intention is to gain personal benefit. This thesis intention is to be a personal CV on the way of applying a job from travel companies that are working with Russian tourists. Keywords Travel from Russia to Finland, Russian tourist, Russian tourists in Finland Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TUTKIMUSPROSESSI Tutkittava ilmiö ja tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät MATKUSTUS VENÄJÄLTÄ SUOMEEN Tsaarinajasta Suomen itsenäistymiseen Neuvostovallan aikainen matkailu Neuvostoliiton matkailu vapautuu VENÄLÄISEN MATKAILIJAN MUOTOKUVA Lähtökohdat venäläisen matkailijan profiloitumiselle Markkinatietoa venäläisestä matkailijasta VENÄLÄISET MATKAILIJAT SUOMESSA VUOSINA Venäläisten matkustusmotivaatio Suomeen Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksia venäläisistä matkailijoista Mitä venäläinen matkailija hakee Suomen matkalta Miksi venäläiset matkailijat matkustavat Suomeen Yleisimmät ensimmäiset assosiaatiot Venäläisten viisi yleisintä assosiaatiota Suomesta matkailumaana Tilastotietoa venäläisten matkustuksesta Suomeen Venäläiset matkailijat Suomessa vuonna Incoming-matkatoimiston näkökulmia VENÄLÄISET MATKAILIJAT SUOMESSA TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ...38

5 LÄHTEET...41 LIITTEET KUVIO 1. Yöpymisten muutos tammi-lokakuussa 2002/2001, %...21 KUVIO 2. Yöpymisten muutos tammi-lokakuussa 2003/2002, %...23 KUVIO 3. Yöpymisten muutos huhtikuussa 2004/2003, %...26 KUVIO 4. Yöpymisten muutos toukokuussa 2004/2003, %...27 KUVIO 5. Yöpymisten muutos kesäkuussa 2004/2003, %...27 KUVIO 6. Yöpymisten muutos heinäkuussa 2004/2003, %...28 KUVIO 7. Yöpymisten muutos elokuussa 2004/2003, %...29

6 1 JOHDANTO 3 Suomen ja Venäjän välinen matkailu on kasvanut selvästi viime vuosien aikana. Viisumin hankinta, monimutkaiset muodollisuudet ja jonotus rajanylityspaikoilla osoittavat, miten hankalasti matkailijat joutuvat etenemään rajan yli. Venäläisistä matkailijoista on kuitenkin tullut monille suomalaisille yrityksille merkittävin ulkomainen asiakasryhmä, minkä vuoksi Venäjän matkailukysynnän kehitystä seurataan erityisen kiinnostuneina 2000-luvulla. Työn tekemisen edellytyksenä oli aito kiinnostus Venäjään ja venäläisiin. Työtä varten piti tutustua lukemattomiin kirjoihin ja muihin Venäjää käsitteleviin tietolähteisiin. Idea opinnäytetyön aiheeseen syntyi pari vuotta sitten opintomatkalla Pietariin. Aikaa vievää rajanylitys, monimutkaiset muodollisuudet ja venäläisten outo käyttäytyminen aiheuttivat sen, että ajattelin tulevaisuudessa matkustaa kaikkialle muualle paitsi Venäjälle. Myöhemmin asenteeni muuttui, huomattuani, miten tärkeä asiakasryhmä venäläiset matkailijat ovat Suomelle. Päätös tehdä työ Venäjältä Suomeen suuntautuvasta matkustuksesta syntyi vuoden 2004 syksyllä. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa, vaan työstä on tarkoitus saada henkilökohtaista hyötyä. Työ toimii eräänlaisena CV:nä työnhakuprosessissa venäläisten matkailijoiden kanssa asioiville matkailualan yrityksille. Työssä käsitellään venäläisten matkustustottumuksia Suomeen tsaarin ajoista vuoteen 2004 asti. Tarkoituksena on tutkia, miten matkustus on muuttunut Venäjältä Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tämän vuosituhannen vaihteesta lähtien on koottu matkailun edistämiskeskuksen ja tilastokeskuksen tilastojen avulla venäläisten matkailija- ja yöpymismääriä Suomeen ja erityisesti vuosi 2004 on käsitelty tilastokeskuksen yöpymistilastojen avulla. Venäläisten matkustus Suomeen on ollut esillä myös mediassa, joten lehtileikkeiden avulla on pyritty saamaan elävyyttä aiheeseen. Rajahaastattelun, matkailun edistämiskeskus Venäjän teettämän tutkimuksen, Kemin Taxari Travel Agencyn markkinointi- ja myyntipäällikön Irina Lousteen ja Pietarin matkatoimisto Lenseyn toimitusjohtajan Marina V. Nikiforovan avulla on työhön saatu konkreettista näkökulmaa. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Teoriaosuus on kerätty pääasiassa Venäjää käsittelevistä kirjoista, Internet-sivuilta ja lehtileikkeistä.

7 Haastattelulla, luentomateriaalilla ja matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tutkimuksilla on työhön saatu eri näkökulmia. 4 2 TUTKIMUSPROSESSI 2.1 Tutkittava ilmiö ja tutkimusongelmat Opinnäytetyön tutkittava ilmiö on venäläisten matkustaminen Suomeen. Tässä työssä käsitellään venäläisten matkustusta Suomeen tsaarin ajoista nykypäivään ja erityisesti 1990-luvun alkupuolelta ajoittuvaa matkustusta vuoteen 2004 saakka. Tutkimusongelma on venäläisten matkustuksen muuttuminen Neuvostoliiton hajoamisesta vuoteen Neuvostoliiton aikana matkustus oli rajoitettua ja vain tietyt henkilöt saivat luvan matkustaa ulkomaille. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ihmiset saivat vapaasti matkustaa, ja matkustamisen syy oli usein yksinkertaisesti vain se, että sai matkustaa. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkustuksessa Suomeen 2000.) Matkustuksen muuttumisen tutkimisessa on syytä tutkia erityisesti matkustusvolyymia, matkustusmotivaatiota, matkan tarkoitusta ja mitä haetaan matkalta. 2.2 Tutkimusmenetelmät Opinnäytetyössä on käytetty laadullista lähestymistapaa. Aineisto on kerätty haastattelun, lehtiartikkelien, luentomateriaalin, tilastokeskuksen ja MEKin tietojen avulla. Haastattelu on tehty avoimen kyselylomakkeen pohjalta (liite 1.), joka on lähetetty Taxari Travel Agencyn Irina Lousteelle ennen varsinaisen haastattelun tekoa. Louste on venäläis-suomalainen ja hän sekä myy että markkinoi Suomea Suomessa venäläisille, mutta pääasiassa Kemi-Tornion aluetta. Yrityksen toiminta selostetaan myöhemmässä osiossa. Haastattelu oli vapaamuotoinen, joten vastaukset olivat spontaaneja ja haastattelussa käsiteltiin myös muita aiheita (liite 2.), joita ei

8 5 varsinaisessa kyselylomakkeessa ollut. Haastattelu oli etukäteen sovittu vain Irina Lousteen kanssa, mutta myyntivastaava Tapani Valkonen oli myös työpaikalla, joten hän osallistui haastatteluun muutamine kommentteineen, joita en kuitenkaan erikseen ole maininnut, koska ne olivat yhtäläisiä Lousteen vastauksien kanssa. Lehtiartikkeleja on kerätty lähtien pääasiassa Pohjolan Sanomista ja Keskisuomalaisesta. Tarkoituksena on elävöittää lukijalle venäläisten matkailijoiden matkustusta Suomeen. Pietarin opintomatkallani saatua luentomateriaalia on myös hyödynnetty. Näin on saatu faktaa Venäjällä Suomea venäläisille myyvältä osapuolelta. Lenseymatkatoimiston johtaja Marina V. Nikiforova (2002) luennoi venäläisistä matkailijoista ja heidän matkustustottumuksistaan Suomeen ja muualle maailmaan. Luentomateriaalia on hyödynnetty, koska venäjänkieliseen faksikyselyyni ei vastattu, eikä ollut mahdollisuutta päästä tietokoneelle, jolla olisi voinut kirjoittaa venäjäksi ja tehdä sähköpostikyselyn. Tilastokeskuksen yöpymistilastojen avulla työhön on saatu selkeitä tilastoja venäläisten yöpymismääristä. Näin on helppo seurata venäläisten yöpymismäärien muutosta esimerkiksi vuonna Lisäksi matkailun edistämiskeskuksen tutkimusten avulla on selvitetty venäläisten mielikuvia Suomesta Venäjällä. Tutkimuksista kerrotaan enemmän myöhemmin.

9 3 MATKUSTUS VENÄJÄLTÄ SUOMEEN 6 Matkailun syntyminen on tapahtunut hyvin varhaisessa vaiheessa. Tarve matkustukseen on lähtenyt kaupanteosta ja tavaranvaihdosta. Vapaaehtoinen matkustaminen sen sijaan on alkanut 1600-luvulla, ja seuraavalla vuosisadalla matkustamisen suosio kasvoi merkittäväksi. (Hirn & Markkanen 1987, 8.) 3.1 Tsaarinajasta Suomen itsenäistymiseen 1700-luvulla Suomi oli pelkkä läpikulkumaa venäläisille, jotka kulkivat Suomen kautta Tukholmaan hoitamaan asioitaan. Suomea ei pidetty tuolloin erityisen kiinnostavana, vaan yksitoikkoisena. Vuonna 1809 Suomesta tuli osa Venäjää, jolloin rajamuodollisuudet helpottuivat ja matkustus Suomeen kasvoi. Suomi ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kiinnostava matkailukohde oman rahayksikkönsä, kielensä ja tapojensa vuoksi. Myöhemmin matkailijamäärien lisääntyessä alkoi myös matkailuala kehittyä. Sen seurauksena rakennettiin Imatrankosken viereen Valtionhotelli ja muihin kaupunkeihin perustettiin kylpylöitä, jotta rikkaat venäläiset voisivat nauttia lomastaan. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkailussa Suomeen 2000.) Venäläisten matkailu koki uuden käänteen, kun heidän matkustusrajoituksensa kumottiin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rajojen aukeaminen venäläisille näkyi välittömästi Suomeen suuntautuvassa matkailussa. Suomi ei osannut vastata uuteen kilpailutilanteeseen, vaan hävisi saavutettavuudessa Keski-Euroopan monipuolisille ja houkutteleville palveluille. (Emt.) Vuosi 1913 oli matkailun huippuvuosi. Kymmenen vuoden uurastus Suomen tunnetuksi tekemiseksi alkoi näkyä. Yhteydet ulkomaille oli luotu tyhjästä ja nopeasti. Erityisesti saksalaiset kiinnostuivat Suomesta, mutta myös venäläisten mielenkiinto heräsi uudelleen. Suomen kesä oli suosittu ajankohta, ja ulkomaisista matkailijoista 75 prosenttia oli venäläisiä. Ilo ei kestänyt kauan, sillä sota katkaisi suotuisan kehityksen. (Hirn & Markkanen 1987, )

10 3.2 Neuvostovallan aikainen matkailu 7 Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitosta Suomeen suuntautunut matkailu hiljeni merkittävästi. Venäläisillä ei ollut lupaa matkustaa rajojen ulkopuolelle ellei ollut yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa tai muuten tärkeä henkilö. Neuvostoliiton aikaisesta matkustuksesta on olemassa tietoa, joka perustuu Neuvostoliiton raja-asemien keräämiin tietoihin. Tilastojen tutkiminen oli helppoa, koska suurin osa matkustuksesta kyseisenä aikana tapahtui pääasiassa lentokoneilla ja rautateillä, joten pelkistettyjä rajan ylityksiä ei ole saatavilla vuosilta Tämän vuoksi oli vaikea hahmottaa tilastojen valossa matkustuksen määrää. Passijärjestelmä oli monimutkainen kaikilla Neuvostoliiton raja-asemilla, koska jopa Neuvostoliiton asukkaiden oli täytettävä ns. lupa- ja rajanylityskortti rajan ylittäessään. Tarkat säännöt rajan ylityksiin selitettiin poliittisilla turvallisuussyillä ja tilastollisilla seikoilla. (Lengyel 1993, ) Tilastojen kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska Neuvostoliitto tulkitsi asioita eri tavalla. Esimerkiksi Neuvostoliiton tilastot eivät luokitelleet matkailijoita vierailijoihin, turisteihin ja päivämatkailijoihin, kuten muualla. Neuvostoliitossa matkailijat oli jaettu seuraavasti: 1) virallinen (official), 2) matkailu (tourism), 3) yksilö (individual), 4-5) kuljetus ja ajoneuvojen henkilökunta (transit and the staff of vehicles). (4 ja 5 oli usein luokiteltu samaan kategoriaan.) Ulkomaille matkustavat luokiteltiin samoin periaattein. (Emt ) Kun ulkomaan matkailua rajoitettiin, kotimaan matkailua sitä vastoin kehotettiin suosimaan. Ns. social tourism eli voimakkaasti Neuvostoliitossa, mikä tarkoitti sitä, että kotimaan matkat olivat järjestettyjä ja rahoitettuja huvimatkoja. Useat miljoonat ihmiset saivat halvalla virkistäytymismahdollisuuksia jopa useissa tuhansissa lomakohteissa, kylpylöissä ja leireillä. (Emt. 83.)

11 3.3 Neuvostoliiton matkailu vapautuu 8 Neuvostoliiton aikana vain tietyt ihmiset saivat luvan matkustaa ulkomaille, mutta hekin vain tarkasti valittuihin kohteisiin. Tavallinen kansalainen ei voinut kuin haaveilla ulkomaanmatkasta. Ulkomaanmatkailu oli tiukasti valtion tarkkailussa. Venäläismatkailu koki suuren mullistuksen, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna Tavalliselle Venäjän kansalaiselle tuli vapaus matkustaa mihin tahansa, mikäli varat riittäisivät luvun alkupuolella venäläiset matkustivatkin pitkin maailmaa matkojaan sen kummemmin suunnittelematta. Aluksi matkustuksen tarkoituksena oli vain matkustaa jonnekin, koska se oli sallittua. Luonnollisesti Suomi oli ensisijainen kohde sijaintinsa vuoksi. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkailussa Suomeen 2000.) 1990-luvun alkupuolella venäläiset alkoivat matkustaa toden teolla. Vuonna 1991 venäläisiä matkailijoita saapui Suomeen Venäläisten suosituin matkustuskohde oli tuolloin Puola, jonne matkusti 4 miljoonaa ihmistä. Vuoden 1991 kokonaismatkustajamäärä Venäjältä ulkomaille oli 10,8 miljoonaa henkilöä. (Lengyel 1993, 89.) Venäläisten yöpymisten määrä kasvoi suhteellisesti mitaten lähestulkoon samalla tavoin kuin muiden ulkomaisten matkailu Suomessa. (Muuttuva Matkailu 2003, 28.) Vuonna 1992 venäläisiä yöpyi Suomessa reilusti alle , mutta yöpymismäärät nousivat selvästi jo seuraavaan vuonna. Nimittäin vuonna 1993 venäläisten yöpymisiä Suomessa oli yli ja seuraavana vuonna määrä oli noussut jo lähes :een. Vuonna 1995 yöpymisiä oli melkein Vuonna 1996 venäläisten yöpymiset kasvoivat yli :lla, ja seuraavana vuonna ylittyi jo puolen miljoonan yöpyjän raja lähes viidellä kymmenellä tuhannella. Talouskriisin vuoksi vuonna 1998 venäläisten yöpyjien määrä laski moneen vuoteen. Talouskriisin vaikutukset näkyivät myös vuoden 1999 yöpymistilastoissa, jolloin venäläisten määrä oli yli (Tilastokeskus 2004.) Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomessa vuonna 1997 yli kolme ja puoli miljoonaa. Näistä yöpymisistä suurin osa oli venäläisiä matkailijoita. Kyseisenä vuonna venäläisten yöpymisiä oli lähes , mikä teki heistä ruotsalaisten jälkeen toiseksi merkittävimmän matkailijaryhmän Suomessa.

12 (Venäläiset liikkeessä 1999, 30.) luvun loppupuolella venäläiset matkailijat kuvailtiin julkisuudessa pääasiassa ostosmatkailijoiksi. Kuitenkin ostosten lisäksi kuvaan tuli muitakin elementtejä. Venäläiset miellettiin aktiivisiksi ja he halusivat lomaltaan luonnonrauhaa ja erilaisia aktiviteetteja, kuten laskettelua, kalastusta ja moottorikelkka-ajelua. Venäläiset käyttivät myös kylpyläpalveluja ja sijoittivat näihin eri palveluihin rahaa enemmän kuin useat muut ulkomaalaiset matkailijat. (Venäläiset liikkeessä 1999, 30.) Kuitenkin monet rikkaat venäläiset matkailijat alkoivat kyllästyä Suomeen ja halusivat kokea jotain eksoottisempaa kuin mitä Suomella oli tarjota. Lisäksi vuonna 1998 iski talouskriisi Venäjällä, mikä tukahdutti matkailijavirrat yli vuodeksi. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkailussa Suomeen 2000.) 4 VENÄLÄISEN MATKAILIJAN MUOTOKUVA Venäläisen matkailijan muotokuvaa muodostettaessa on syytä tuoda esille venäläisen matkailijan lähtökohdat. Vaiheikkaan historian muokkaama venäläinen on juuri sitä, mitä hänen maansa kulttuurikin on: mielenkiintoinen, mutta salaperäinen. Kun tavallista venäläistä pyydetään määrittelemään tyypillinen venäläinen, hän vain hymyilee tyytyväisesti, koska vastaus on: määrittelemätön. Venäläiset ovat ylpeitä itsestään, vaikka usein muualla maailmassa heitä pidetään jopa salaperäisinä. (Wilson & Donaldson 1996, 60.) 4.1 Lähtökohdat venäläisen matkailijan profiloitumiselle Venäläinen luonne on täysin ymmärrettävä, kun ottaa huomioon venäläisten historian ennen kommunismia, jolloin maa oli taikauskon kyllästämä ja juurtunut vanhoihin, pakanallisiin perinteisiin. Sitten tulivat monarkian säännöt yhdistettynä ortodoksiseen kirkkoon, jolloin vain erittäin pieni osa väestöstä sai koulutuksen. Seuraavien rautaesiripun aikaisten vuosikymmenten aikana salainen Neuvostoliitto sai aikaan aallon, jonka mukaan venäläisen pitää olla ideologinen ja kunnioitusta herättävä. Neuvostoliiton systeemi oli niin vaikuttava, että neuvostoliittolainen on vaikea

13 10 erottaa venäläisestä. Monet ihmiset väittävät vieläkin näiden kahden olevan sama asia. Monimutkaiseksi asian tekee vielä itsetutkiskelun rajoittaminen ja sitä saivat harjoittaa vain rappeutuneet yksilöt. Lisäksi kyseisenä aikana kommunismin sanottiin selvittävän kaikki ihmisen motivaatiot. (Wilson & Donaldson 1996, ) Ymmärtääkseen venäläistä pitää olla tietoinen venäläisen taipumuksesta tavoitella äärimmäisyyttä. Venäläiset saattavat olla varautuneita, minkä ulkomaalaiset saattavat kokea uuvuttavaksi. (Emt. 61) Venäläisen tyypillisiä piirteitä:! Ensimmäinen tunne ihmisestä on tärkeämpi kuin henkilön taustatiedot.! Voimakkaat tunteet pitäisi ilmaista, huolimatta siitä onko se sopivaa vai ei.! Jos venäläinen ei pidä jostakin, hän voi sanoa sen suoraan.! Venäläiset ovat hyvin kansallismielisiä.! Itseluottamus ja itsenäisyys eivät ole ominaista venäläiselle luonteelle.! Useimmat uskovat kohtaloon. (Emt ) 4.2 Markkinatietoa venäläisestä matkailijasta Tyypillinen venäläinen matkailija kuluttaa runsaasti rahaa lomamatkallansa. Hän varaa matkalle tietyn summan rahaa, jonka hän kuluttaa loppuun. Venäläiset matkailijat eivät kuitenkaan kaikki ole erittäin varakkaita, vaikka sen kuvan saakin helposti. Tavallinen venäläismatkailija on erittäin hinta-laatutietoinen. Vuonna 1999 venäläiset kuluttivat Suomessa vuoden aikana lähes puolet vähemmän rahaa päivää kohden. Lisäksi vuonna 1999 oli merkittävää venäläisten kokonaisrahamäärän huomattava pieneneminen. Venäläiset käyttivät tuolloin vierailua kohden yli 700 markkaa ja yhteensä noin kaksi ja puoli miljardia markkaa. Majoittumiseen ja ravintoloihin kulutettiin noin kolme miljardia markkaa. (MEK A: )

14 11 Vuonna 2002 venäläiset käyttivät keskimäärin 77 euroa erilaisten palveluiden hankintaan. (Venäläisturistit eivät valita suomalaisten suhtautumisesta 2004.) Vuonna 2003 tammi-syyskuun aikana venäläiset kuluttivat keskimäärin 87,9 euroa / vuorokaudessa käydessään Suomessa. Matkaa kohden venäläiset kuluttivat 231 euroa. Venäläisten rahankulutus on laskenut selvästi etenkin työmatkailijoiden joukossa. Lasku johtuu dollarin ja euron epäedullisesta kurssista, joka on vähentänyt selvästi venäläisten kiinnostusta lähteä matkalle Suomeen. (MEK A: ) Tammikuussa 2004 venäläisten Suomessa käyttämä keskimääräinen rahasumma oli reilu 400 / henkilö. (Venäläisturistit kuluttavat entistä enemmän ulkomailla 2004.) Vuonna 2004 venäläiset kuluttivat henkeä kohden 37 euroa ja tavaraostoihin käytetty rahamäärä on noussut vuoteen 2003 verrattuna 16 prosenttia, mutta laskenut vuoden 2002 luvuista. Vuonna 2004 venäläiset käyttävät Suomessa rahaa tavaroiden ja palveluiden hankintaan yhteensä 450 miljoonaa euroa. (Venäläisturistit eivät valita suomalaisten suhtautumisesta 2004.) Venäläiset matkailijat odottavat viikon matkan ulkomaille maksavan keskimäärin dollaria. Tähän hintaluokkaan sijoittuvan peruspaketin pitäisi sisältää matkat, majoitus, viisumikustannukset ja perusohjelma. Kalliimpien matkojen odotetaan käsittävän peruspaketin lisäksi myös ohjelmapalveluja. (Maakatsaukset. Venäjä: Matkustus ulkomaille ) 5 VENÄLÄISET MATKAILIJAT SUOMESSA VUOSINA Venäläisten matkailijoiden suuret matkailijamäärät Suomessa viime vuosina ovat aiheuttaneet sen, että heidän matkustustaan Suomeen seurataan erityisellä mielenkiinnolla 2000-luvulla. Venäläisistä matkailijoista on tullut monille suomalaisille yrityksille merkittävin ulkomainen asiakasryhmä Ajanjaksolla venäläisten yöpymisten kokonaiskasvu oli yli 30 prosenttia ja vuodessa keskimäärin vajaa kaksi prosenttia. Matkustusmäärät ovat olleet nousujohteisia aina vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen on ollut havaittavissa Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkustuksen laantumista. Matkustusmäärät ovat kuitenkin vielä korkealla, joten välitöntä uhkaa venäläisten matkailijamäärien totaaliseen

15 laskuun ei ole. 12 Venäläisiä matkailijoita tarkasteltaessa keskeisiä asioita ovat: matkustusmotivaatio, matkan tarkoitus, mitä matkalta haetaan ja matkustusvolyymi. 5.1 Venäläisten matkustusmotivaatio Suomeen Venäläisten motivaatiot lomalle lähtöön ovat varmasti samoja perussyitä kuin muillekin kansallisuuksille. Halu pois arjesta, lisääntynyt vapaa-aika ja rajamuodollisuuksien helpottuminen motivoivat jo sinänsä loman suunnittelussa. Erityisesti venäläisten matkustusmotivaatioita tarkasteltaessa on Suomen läheisellä sijainnilla suuri merkitys heidän matkustushalukkuuteensa. Lisäksi Suomen matkailutuotteet ovat venäläisten ulottuvilla ja matkailutuotteita on hyvin saatavilla lähialueiden markkinoilla. Myös turvallisuus, puhdas luonto, korkeatasoinen palvelu, tavaravalikoiden runsaus ja ilmaston samankaltaisuus miellyttävät venäläisiä. (Muuttuva Matkailu 4/2003, 16.) Venäläiset myös luottavat tuttavien kertomuksiin Suomesta ja muista maista enemmän kuin mainontaan. Lisäksi hyvät tiet ja liikenne yhteydet tuovat venäläisiä Suomeen. Tulevaisuudessa venäläisten matkustushalukkuutta lisää varmasti nopea junayhteys Moskovasta Helsinkiin vuoteen 2008 mennessä mikäli hanke toteutuu. Pohjolan Sanomissa olleen artikkelin mukaan (Nopea junayhteys ei toteudu hetkessä ) kummassakaan maassa ei ole kuitenkaan tehty yhteyden edellyttämiä toteutus- ja rahoituspäätöksiä. Venäjän rautatieyhtiön pääjohtaja kuitenkin vakuutti, että nopea junayhteys on toiminnassa vuoteen 2008 mennessä. Nopean junayhteyden toteuttaminen vaatii kuitenkin vielä panostuksia infrastruktuuriin, rajatarkastuksiin ja kalustoon. Toteutuessaan nopea junayhteys lisää mittavasti Suomen ja Venäjän välistä kanssakäymistä niin liike-elämässä kuin matkailussakin. Junamatkojen määrä kasvaisi arviolta : sta vuosittaisesta matkasta jopa sadoilla tuhansilla ja matka-aika lyhenisi reilusta viidestä tunnista kolmeen ja puoleen tuntiin. Venäläisten matkustusmotivaation kasvua Suomeen saattaa tulevaisuudessa auttaa rajanylityksen kehittäminen sujuvammaksi. Pohjolan Sanomissa olleen artikkelin mukaan (Venäjän rajavartiosto haluaa rajanylityksen sujuvammaksi ) Venäjä

16 13 uudistaa rajavartiolaitostaan ja haluaa näin Suomen ja Venäjän välisen rajanylityksen sujuvammaksi. Terrorismi, huumeiden salakuljetus ja laiton maahantulo pyritään saamaan aisoihin. Myös varusmiehet otetaan pois palveluksesta, jotka korvataan ammattivalvojilla ja rajanylityspaikalle asennetaan nykyaikaiset valvontalaitteet. 5.2 Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksia venäläisistä matkailijoista Kesällä 2002 matkailun edistämiskeskus Venäjä teki venäläisen FMC-Grouptutkimuslaitoksella kyselytutkimuksen Pietarissa, Moskovassa sekä kolmessa provinssikaupungissa (Jekaterinburg, Rostov-na-Donu, Kazan). Tarkoituksena oli tiedustella venäläisten matkustuskäyttäytymistä, Suomen imagoa matkakohteena sekä Suomeen suuntautuvan matkustuksen mahdollisuutta. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina, joiden pääpaino oli Moskovassa ja Pietarissa. Tulokset koostuvat 2101 haastattelusta. Pietarilaisista vastanneista 40 prosenttia on käynyt Pohjoismaissa viimeisen kahden vuoden aikana ja näistä 34 prosenttia Suomessa. Muiden kaupunkien kohdalla tilanne on täysin erilainen, nimittäin vain viisi prosenttia vastanneista oli käynyt Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana. Haastateltujen mukaan Suomi on Turkin jälkeen toiseksi suosituin kohdemaa. Seuraavina olivat Saksa, Ranska ja Espanja. Jos pietarilaiset eivät matkustaisi Suomeen, olisi Suomen osuus kaikista ulkomaan matkoista vain reilu viisi prosenttia. Luku on sama kuin venäläisten matkojen osuus Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Kreikkaan, Bulgariaan ja Tshekkiin. Venäjällä ja etenkin Moskovassa Suomi nähdään ensisijaisesti talvilomakohteena. Pietarilaiset matkustavat myös mielellään Suomeen mihin vuoden aikaan tahansa, mutta heidän pitäisi viipyä Suomessa pidempään. Yli 40 prosenttia haastatelluista haluaisi lähteä Suomeen ja muualle Skandinaviaan talvilomalle ja Suomi koetaankin ennen muuta uuden vuoden tienoille ajoittuvien lomien kohteeksi. Vajaa yhdeksän prosenttia haastatelluista koki Suomen ja Skandinavian mieluisaksi kesälomakohteeksi. Pietarissa lähes 25 prosenttia vastaajista mieltää Suomen myös

17 14 kesälomakohteeksi ja Moskovassa luku oli vain kolme prosenttia. Venäläisten vastaajien mukaan suosituimmat kesälomakohteet olivat etelän rantalomakohteet ja Länsi-Eurooppa. Venäläisten mukaan kotimaan matkailu oli myös suosittua kesällä. Kaiken kaikkiaan Suomesta välittyy positiivinen kuva, nimittäin Suomi nähdään maana, jonne ja jossa on helppo matkustaa. Haastatelluista vajaa kolmannes arvioi Suomen talvilomamahdollisuudet hyviksi ja kesälomamahdollisuuksia hyvinä piti vain noin 10 prosenttia. Tulosten perusteella Pietarilaisille matkustajille tärkeimmät asiat olivat viisuminhankinnan vaivattomuus, ystävällinen vastaanotto kohdemaassa, lomakohteen turvallisuus, hyvät liikennemahdollisuudet kohdemaassa, riippumattomuus valmiista aikatauluista, kohdemaan tai lomamatkan edullisuus ja mahdollisuus luontolomailuun. Pietarilaisten mukaan Suomen läheisyys ja viisuminsaannin helppous olivat Suomen valtteja. Lisäksi Suomea ei pidetty edullisena maana, mutta Suomen läheisyys tekee matkasta kuitenkin edullisen moneen muuhun maahan verrattuna. Suomen puhdasta luontoa pidettiin myös suuressa arvossa. Venäläiset matkailijat varaavat useimmiten matkansa suoraan matkatoimistosta, mutta pietarilaiset hoitavat usein itse matkavarauksensa niin lippujen kuin hotellivarauksienkin osalta. Pietarilaiset matkustavat myös omalla autolla ja turvautuvat muutenkin moskovalaisia vähemmän matkatoimistojen palveluihin. Syynä on varmasti se, että he ovat jo tuttuja Suomen kävijöitä ja osaavat näin itse Suomeen. Tutkimuksen toteuttajat jakoivat venäläiset Suomeen matkailijat viiteen eri kategoriaan sen mukaan millaista lomaa lähdetään viettämään:! Rentoutumisloma.! Mielenkiintoinen loma ilman epämiellyttäviä yllätyksiä.! Hyvää ja halvalla.! Itsenäisten ihmisten loma.! Ranta- ja kylpylälomat.

18 5.2.1 Mitä venäläinen matkailija hakee Suomen matkalta 15 Venäläinen matkailija haluaa Suomessa matkustaessaan vaivatonta ja mutkatonta lomaa, ostosmahdollisuutta ja muutaman päivän rentoutumista rauhallisessa, puhtaassa ja luonnonkauniissa ympäristössä. Varsinkin Moskovasta ja Pietarista saapuvat matkailijat arvostavat Suomen rauhallista elämänmenoa, turvallisuutta ja puhdasta luontoa. Perhelomailijoiden keskuudessa Suomen valtteja ovat turvallisuus ja matkustuksen helppous. Vieraiden kielten taito ei ole venäläisillä kaikkein parhaimmasta päästä, mutta se ei estä venäläisiä lähtemästä matkalle. Yleensä ensimmäiselle matkalle lähdetään ryhmän mukana, mutta jo seuraava matka esimerkiksi Suomeen voidaan tehdä ilman ryhmää. Suomessa on nimittäin olemassa runsaasti materiaalia venäjäksi, joten kielien hallinta ei ole välttämätöntä. Venäläinen matkailija pitää venäjänkielistä materiaalia suuressa arvossa koskipa se sitten aluetta, kohdetta tai majoitusvaihtoehtoa. Venäjänkielistä palvelua pidetään myös arvossa, mutta sitä ei välttämättä edellytetä Miksi venäläiset matkailijat matkustavat Suomeen Kuten aiemmin on tullut ilmi, venäläiset näkevät Suomen ennen kaikkea talvilomakohteena. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että venäläisten suosittu talviharrastus on laskettelu ja erityisesti pietarilaisille laskettelijoille Suomi tarjoaa hyvät puitteet laskettelulomalle. Pietarista saapuu talviaikaan viikoittaisia lähtöjä Keski-Suomen hiihtokeskuksiin, vaikkakin suurin osa laskettelijoista saapuu omilla autoillaan Suomeen. Useimmiten majoitukseksi valitaan mökkimajoitus. Suosittuja hiihtokeskuksia ovat Himos, Tahko ja Koli, joihin on helppo ja nopea matkustaa Pietarista. Moskovalaiset ja muut venäläiset suosivat Lappia. Muut talviaktiviteetit ovat suosittuja etenkin Lapissa. Kesäaktiviteeteista ylivoimaisesti suosituin harrastus Venäjällä on kalastus. Rajahaastattelututkimuksen mukaan kalastus on myös Suomessa vierailevien venäläisten yleisin kesäaktiviteetti. Kalastus yhdistetään yleensä esim. mökkimatkailuun, mutta kalastusmahdollisuutta arvostetaan myös ihan normaalilla turistimatkalla. Venäläiset pitävät myös marjastuksesta ja sienestyksestä, eivätkä venäläiset voi käsittää miksi Suomessa jätetään niin paljon sieniä ja marjoja luontoon.

19 16 Venäläinen matkailija haluaa, että lomaan kuuluu paljon erilaista ohjelmaa ja esimerkiksi kaupunkilomalle lähdetään usein ostosmahdollisuuksien vuoksi. Venäläinen on erittäin tyytyväinen jos kaupunkilomaan voi yhdistää vielä esimerkiksi visiitin kylpylässä tai vesipuistossa. Perhelomien suosittuja käyntikohteita ovat huvi- ja teemapuistot, vesipuistot sekä eläintarhat ja -puistot. Muumi-hahmoja tunnetaan myös Venäjällä ja käynti muumimaassa onkin usein matkan huipennus. Lisäksi museot, historialliset nähtävyydet ja mökkilomat kuuluvat myös perheiden lomailuun. Kun venäläinen tulee Suomeen mökkilomalle, on ensisijaisen tärkeää viettää loma rauhassa ja luonnon helmassa, koska venäläinen hakee nimenomaan rentoutumista. Venäläiset suosivat kesäloman viettoa mökillä, datshalla, niin kuin suomalainenkin. Venäläiset suosivat Suomen mökkilomailua enemmän, koska Venäjällä mökit ovat vierekkäin, osittain infrastruktuurin takia ja osittain turvallisuussyistä. Siksi venäläiselle on nautinto lomailla Suomessa rauhallisella ja luonnonkauniilla alueella. Mökkilomailu sopii venäläiselle niin talvi- kuin kesäaikaankin. Kylpylomat Suomessa ovat saaneet venäläisten, etenkin perheiden keskuudessa suuren suosion. Kylpylät ovat suosittuja, koska kaikki palvelut ovat ympärillä. Miniloma pois arjen rutiineista, itsensä hemmottelua ja trooppinen ympäristö ovat kylpylöiden valtteja Suomessa. Lisäksi Suomen vesipuistot ovat lapsiperheiden keskuudessa ehdottomia vetonauloja. Myös Ruotsin-laivojen tarjoamat risteilyt ovat suosittuja rentoutumisloman viettopaikkoja. Kuten jo aiemmin on ilmennyt, venäläisten lomista tärkein on uudenvuoden tienoille ajoittuvat lomat. Muita tärkeitä loma-aikoja ovat koululaisten viikon mittaiset lomat maaliskuun lopussa ja marraskuun alussa sekä toukokuun alkuun sijoittuvat lomat. Kesälomien suhteen elokuu on edelleen suosituin lomakuukausi. Suomessa käy uudenvuoden molemmin puolin, kahden viikon aikana, keskimäärin venäläistä turistia, joten heidän uudenvuoden matkustuksensa on Suomen matkailuelinkeinolle todella suuri. Uudenvuoden matkustusinto selittyy sillä, että uusivuosi on Venäjällä vuoden tärkein juhla. Venäläinen turisti hakee uudenvuoden

20 lomalta ikimuistoista juhlaa ja viihteellistä ohjelmaa. Joulun vietto Suomessa ei kiinnosta niinkään venäläisiä matkailijoita, Lappia lukuun ottamatta, koska silloin kaupat ovat kiinni ja venäläinen haluaisi ehdottomasti päästä ostoksille muun ohjelman ohella. (Maakatsaukset. Venäjä: Markkinatieto 2004.) 17 Matkailun edistämiskeskus teetti lisäksi vuoden 2002 kesän ja syksyn aikana haastattelututkimuksen Suomen matkailullisesta imagosta seitsemällä päämarkkinaalueella Euroopassa, joiden joukossa oli myös Venäjä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisia eroja mielikuvissa eri lähtöalueiden välillä sekä tiedustella olemassa olevia positiivisia mielikuvia Suomesta. Kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet miehet ja naiset. Haastattelut toteutettiin heinä - joulukuussa Haastattelu muodostuu 2001 haastattelusta, jotka toteutettiin kunkin maan omalla kielellä. Haastattelut toteutettiin kaikissa maissa eri kaupungeissa, jotka valittiin Mekin edustajien kanssa. Haastattelut valittiin satunnaisotannalla. Tutkittavan ilmiön ollessa matkustus Venäjältä Suomeen, on syytä käsitellä pelkästään venäläisten haastattelutuloksia. Venäläisiltä kysyttiin heidän aikomuksiaan matkustaa Suomeen. Vastaukset jakaantuivat seuraavasti:! 78 prosenttia vastasi kyllä.! 22 prosenttia antoi kieltävän vastauksen. Venäläisille Suomi on lähellä, joten tänne on helppo matkustaa. Kielteisen vastauksen antaneet mainitsivat syiksi kylmyyden ja, että lomalla mennään mieluiten lämpimään. Vastaajan korkea ikä, varojen vähyys ja kokemattomuus matkailijana olivat syitä jättää Suomen matka väliin.

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Iso-Britannia Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Loma Tuttavat Työ Muu HKI vaihto Muut kauttakulku 3 Iso-Britannia Väkiluku BKT / asukas

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Viisumivapauden

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RUOTSI Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 RUOTSI Väkiluku 9,8 miljoonaa BKT / asukas 34 900 Joka kymmenes matka Ruotsista Matkailijat

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Esityksen teemat Matkailutilastojen käsitteet ja tilastoinnin kohteet EU-asetus matkailutilastoista

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Japani Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 3 Japani Väkiluku BKT / asukas Ulkomaanmatkat (2015) 1 127 miljoonaa 34 300 EUR 15,8 miljoonaa

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Jakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen

Jakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen Jakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen Tutkimuksella tulosta! -seminaari, Messukeskus, Helsinki 22.1.2016 Juho Pesonen, tutkimuspäällikkö, KTT,

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot