HAKUOPAS. Koulumaitotuki

Transkriptio

1 HAKUOPAS Koulumaitotuki

2 Sisältö 1 JOHDANTO TUKEEN OIKEUTETTU PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS TUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET JA TUEN MÄÄRÄ Tukeen oikeutettu enimmäislitramäärä Tukitasot REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Rekisteröitävät asiakkaat ja toimipisteet Rekisteröinnin merkitys tukihakemuksessa Rekisteröintihakemus Sitoutuminen tuen ehtoihin Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Uudelleen rekisteröinti TUEN HAKEMINEN Toimittaja hakee tuen Toimittajavaltuutus Lukuvuosi-ilmoitus Tuotemäärien seuranta Tuettomat ostot Kunta hakee tuen Tukihakemus Tuotemäärien koostaminen Lukuvuositiedot Yksityinen koulu/päiväkoti hakee tuen Tukihakemus Tuotemäärien koostaminen Lukuvuositiedot TUKEEN OIKEUTTAMATTOMAT RUOKAILIJAT Säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Satunnaisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt

3 6.3 Jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat RUOANVALMISTUKSEN OSUUDEN HUOMIOIMINEN TUEN HAKEMINEN, KUN RUOKALAN YLLÄPITÄJÄ ON ATERIAPALVELUYRITYS TAI MUU ULKOPUOLINEN TAHO TUEN HAKIJAN MUUTOKSET Toimittajahakija vaihtuu Kunta- tai itsehakija siirtyy toimittajahakuun tai päinvastoin TUKIHAKEMUKSEN LAATIMINEN JA MÄÄRÄAJAT Tukihakemuksen täyttäminen ja korjaaminen Määräajat tuen hakemiselle Tukipäätös TUEN HEIJASTUMINEN Tuen välittäminen edunsaajalle Koulumaitotukijuliste VALVONTA Tarkastettavat tiedot ja asiakirjat Tarkastuksista ilmoittaminen Asiakirjojen säilyttäminen Tarkastustulosten seuraamukset SANASTO YHTEYSTIEDOT HAKUOPAS # Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405 (Alvar Aallon katu 5), Seinäjoki Puh , faksi , Markkinatukiosasto Koulujakelu ja kauppamekanismit -yksikkö 01/2015 Tässä oppaassa annetut ohjeet eivät ole tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä, tiedot eivät ole aina ajan tasalla. Kaikki oikeudelliset vaateet on tehtävä asetusten perusteella. Tuen hakija voi halutessaan vedota viranomaisen toimenpiteiden laillisuuteen. Viime kädessä EU:n tuomioistuin ratkaisee oikeustulkinnat. 3

4 4

5 1 JOHDANTO Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa Euroopan unionin koulumaitotukiohjelman toimeenpanosta Suomessa. Koulumaitotuen tarkoituksena on edistää maidon ja maitovalmisteiden käyttöä jäsenvaltioiden kouluissa ja päiväkodeissa. Tuki maksetaan kokonaisuudessaan Euroopan unionin varoista. Koulumaitotuki ja tässä julkaisussa esitetyt ohjeet perustuvat Euroopan unionin säädöksiin, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin (EU) N:o 1308/2013 ja 1306/2013 sekä komission asetukseen (EY) N:o 657/2008, jotka muutoksineen ovat sellaisenaan sitovia Suomessa. Tämän lisäksi sovelletaan lakia maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012, valtioneuvoston asetusta 314/2013 ja Maaseutuviraston määräystä 1/09 muutoksineen. Suomessa koulumaitotuen tukipolitiikasta vastaa maa- ja metsätalousministeriön markkinayksikkö ja toimeenpanosta Maaseutuviraston markkinatukiosasto. Maaseutuviraston valvontaosasto vastaa koulumaitotukiasetuksen mukaisista tarkastuksista. Maaseutuvirasto julkaisee vuosittain oikeushenkilöille maksetut tuet www-sivuillaan. Koulumaitotuki sisältyy EU:n maataloustukirahastosta maksettaviin muihin tukiin, joiden osalta julkaistaan tuensaajan nimi, verotuskunta sekä kalenteri- tai varainhoitovuoden ( ) aikana maksetun tuen kokonaismäärä. Tukien julkaiseminen perustuu neuvoston asetukseen (EY) N:o 1290/2005 ja komission asetukseen (EY) N:o 259/2008. Lisäksi tukitietoja käytetään valvontatarkoituksiin. Valvontaa suorittavat sekä EU:n että Suomen valvontaviranomaiset ja valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tuet on maksettu oikein perustein. 5

6 2 TUKEEN OIKEUTETTU PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS Koulumaitotukeen ovat oikeutettuja seuraavanlaisessa päivähoidossa tai koulutuksessa lukukauden alussa kirjoilla olevat lapset tai oppilaat: Päivähoito Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, jossa on joko vakituinen tai kiertävä lastentarhanopettaja. Esiasteen koulutus Koulun, päiväkodin tai ryhmäperhepäiväkodin esiopetus. Perusasteen koulutus Peruskoulun luokat Toisen asteen koulutus Lukio ja ammatilliseen perustutkintoon johtava ammatillinen koulutus. Päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja koulut voivat olla joko kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämiä. Päivähoidon ja koulutuksen tulee olla niistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen järjestämää tai hyväksymää. Koulumaitotukeen ei ole oikeutettua muun muassa: koululaisten iltapäiväkerhot korkea-asteen koulutus aikuiskoulutus monimuotokoulutus työvoimakoulutus jatko- ja täydennyskoulutus kerhotoiminta. Tuen piiriin ei myöskään kuulu missään tilanteessa koulun/päiväkodin henkilökunnan tai ylipäätään muiden kuin tukeen oikeutettujen lasten/oppilaiden kuluttamat maitotuotteiden määrät. Päivähoidon tai koulutuksen tukikelpoisuudesta saa lisätietoa Maaseutuvirastosta. 6

7 3 TUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET JA TUEN MÄÄRÄ Koulumaitotukea voi hakea vain tukeen oikeutetuille maitotuotteille. Tukikelpoiset tuotteet esitellään alla olevassa taulukko. Tuotteiden tulee olla alkuperältään Euroopan unionin alueella tuotettuja ja ostettu Suomessa. Kaikkien tuettujen tuotteiden on täytettävä koulumaito-ohjelmasta säädettyjen asetusten lisäksi muissa EU:n lainsäädännössä ja kansallisissa säädöksissä maidolle ja maitovalmisteille asetetut laatuvaatimukset mukaan lukien tunnistusmerkkiin liittyvät vaatimukset. Luokka Tuote nro Tuote Tuki /kg I 1001 Ykkösmaito, enintään 1 % rasvaa, lämpökäsitelty Rasvaton maito, lämpökäsitelty 1211 Piimä ja muut hapanmaitojuomat, enintään 1 % rasvaa, lämpökäsitelty 1221 Maustetut tai maustamattomat jogurtit, viilit ja rahkat, enintään 1 % rasvaa, myös hedelmämehua sisältävät, joissa on maitoa vähintään 90 paino-% ja enintään 7 % lisättyä sokeria ja/tai hunajaa. II 1501 Hedelmillä ja/tai marjoilla maustetut jogurtit, viilit ja rahkat, enintään 1 % rasvaa, maitoa vähintään 75 paino-% ja enintään 7 % lisättyä sokeria ja/tai hunajaa, johon on sisällyttävä myös hedelmään lisätty sokeri. Hedelmää sisältävien tuotteiden on aina sisällettävä hedelmää, hedelmälihaa, hedelmäsosetta tai hedelmämehua. III 2001 Maustetut tai maustamattomat tuore- ja sulatejuustot, enintään 17 % rasvaa ja 1,3 % suolaa, enintään 10 % muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia. V 3001 Muut maustetut ja maustamattomat juustot kuin tuore- ja sulatejuustot, enintään 17 % rasvaa ja 1,3 % suolaa, enintään 10 % muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia. 0,1815 0,1634 0,5445 1,3885 Koulumaitotukeen eivät ole oikeutettuja yli 1 % rasvaa sisältävät maidot, piimät, jogurtit, viilit ja rahkat eivätkä yli 17 % rasvaa ja/tai yli 1,3 % suolaa sisältävät juustot. Tukeen oikeutettuja eivät ole myöskään tilamaito, maitojauhe, voi eikä kerma. 7

8 Tukea ei makseta ruoanvalmistukseen käytetyille maitotuotteille. Poikkeuksen säännöstä muodostavat kylmät, koulun/päiväkodin omissa tiloissa ruokailun yhteydessä valmistetut tai sekoitetut ruoat, kuten: hedelmä- tai marjarahka, puuroon, muroihin tai kiisseliin ruokailun yhteydessä lisättävä maito tai piimä, kaakao, joka voidaan valmistaa joko kylmään tai kuumaan maitoon. 3.1 Tukeen oikeutettu enimmäislitramäärä Tukea voidaan maksaa enintään sille määrälle maitoa ja maitovalmisteita, joka vastaa 0,25 muunnettua maitolitraa oppilasta/lasta kohden koulu- tai toimintapäivänä. Tuotteiden ostajan tai tuen hakijan ei tarvitse pääsääntöisesti huolehtia itse enimmäislitramäärän laskennasta tai sen ylittymisestä, sillä Maaseutuvirasto vähentää tarvittaessa ylimenevän osan myönnettävistä tuotemääristä tukipäätöksellä (kunta- ja itsehakijat). Jos koulu/päiväkoti saa tuen toimittajan kautta alennettuina ostohintoina (toimittajahakija), seurannan tarve kannattaa tarkistaa toimittajalta. Enimmäislitramäärän alittuessa tuki tulee aina hakea toteutuneille tuotemäärille, jotka voidaan mahdollisen tarkastuksen yhteydessä laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta todentaa. Toimipistekohtaisen enimmäislitramäärän voi laskea seuraavan kaavan mukaan: 0,25 x lasten/oppilaiden määrä lukukauden alussa x koulu-/toimintapäivien määrä hakukauden aikana. Kaikki tuetut tuotteet lasketaan mukaan päivittäiseen 0,25 muunnetun maitolitran enimmäismäärään. Luokkaan I kuuluvat maito- ja piimälitrat lasketaan enimmäislitramäärään sellaisenaan, mutta kg:na ilmoitettavat tuotteet muunnetaan maitolitroiksi seuraavien kaavojen mukaisesti: Luokan I jogurtti-, rahka- ja viilikg:t jaetaan luvulla 1,03. Luokan II jogurtti-, rahka- ja viilikg vastaa 0,9 kg maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 0,9:llä ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 0,8738. Luokan III juusto-kg vastaa 3,0 kg:a maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 3,0:lla ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 2,9127. Luokan V juusto-kg vastaa 7,65 kg:a maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 7,65:llä ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 7, Tukitasot Tuen määrä perustuu EU:n komission asetuksessa määriteltyihin tukitasoihin. EU:n komissio voi päätöksellään muuttaa näitä tukitasoja. Tuki määräytyy hakukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevan tuen määrän mukaan. Tukitasot tuoteluokittain on kuvattu luvun 3 taulukossa. Maito- ja piimälitrat muunnetaan kilogrammoiksi kertomalla ne luvulla 1,03. 8

9 4 REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Tuen hakijoiden sekä kaikkien edunsaajina olevien koulujen ja päiväkotien sekä jakelupisteiden on oltava rekisteröity ja hyväksytty Maaseutuviraston koulumaitotukiohjelmaan ennen tuenalaisen toiminnan aloittamista. Hyväksyminen tukiohjelmaan tapahtuu rekisteröinnin yhteydessä. 4.1 Rekisteröitävät asiakkaat ja toimipisteet Toimittajahakijan tulee rekisteröityä ennen kuin se voi välittää tuetulla hinnalla tuotteita valtuutuksen antaneille kouluille ja päiväkodeille. Kuntahakijan eli kunnan, joka hakee tuen oman kuntansa yhdelle tai useammalle kunnalliselle koululle, päiväkodille, keskuskeittiölle ja/tai jakelupisteelle, tulee rekisteröityä. Kuntahakijaksi voidaan hyväksyä myös yksittäisen kunnan omistuksessa oleva liikelaitos, mikäli sillä on sama y-tunnus kuin kunnalla. Koulut ja päiväkodit, jotka tulevat käyttämään tuettuja tuotteita, tulee kaikki rekisteröidä riippumatta siitä, saavatko ne tuen toimittajan tai kunnan kautta vai hakevatko ne tuen itse. Yhdellä rekisteröintihakemuksella voi rekisteröidä yhden koulun tai päiväkodin. Kaikkien rekisteröitävien koulujen/päiväkotien tulee olla tukeen oikeutettuja. Esikoululaiset voidaan laskea tapauskohtaisesti mukaan joko koulun tai päiväkodin oppilasmääriin tai heidät voi rekisteröidä erikseen omaksi ryhmäkseen, mikäli toimintapäivien määrä ei ole sama kuin koululla/päiväkodilla. Vuorohoitoryhmät rekisteröidään erikseen, jos niiden toimintapäivät poikkeavat normaaleina työpäivinä auki olevan päiväkodin toimintapäivistä. Jakelupiste eli kunnallinen valmistuskeittiö, joka toimittaa tukeen oikeutettuja maitotuotteita myös muualle kuin tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, on rekisteröitävä. Erillinen rekisteröinti mahdollistaa sen, että jakelupisteelle voidaan määritellä erikseen ulkopuoliset, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat. Jakelupisteen toimintaa on selitetty tarkemmin luvussa 13. Keskuskeittiötä eli valmistuskeittiötä, joka toimittaa tukeen oikeutettuja maitotuotteita vain tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, ei tarvitse rekisteröidä erikseen, vaan keittiö käyttää lähtökohtaisesti sen koulun tai päiväkodin rekisterinumeroa, jossa se sijaitsee. Jos vaihtoehtoja on useita, keskuskeittiö voi valita minkä tahansa alaisen toimipisteensä rekisterinumeron. Ulkopuolista ateriapalvelujen tuottajaa ei voida hyväksyä koulumaitotuen hakijaksi, joten sitä ei voi rekisteröidä. 4.2 Rekisteröinnin merkitys tukihakemuksessa Rekisteröinti luo perustan tukihakemuksen rakenteelle. Rakenteen ja siihen liittyvien tarkisteiden kuten enimmäislitramäärän laskennan avulla varmistetaan tuen ehtojen täyttyminen mahdollisimman kattavasti ennen tuen maksamista. Lisäksi rekisterinumeron avulla varmistetaan muun muassa, että samalle asiakkaalle tai toimipisteelle ei makseta tukea kuin yhden kerran hakukautta kohden. 9

10 Seuraavassa esimerkissä on kuvattu tukihakemuksen rakenne pääpiirteissään: Tuen hakija Koulu A Koulu B Keskuskeittiö C Jakelupiste A Koulu C Päiväkoti A Päiväkoti B Koulu D Päiväkoti C Esimerkissä tuen hakijana on joko tuotteiden toimittaja tai kunta. Tuenalaisia tuotteita on toimitettu/ostettu kouluihin A ja B sekä keskuskeittiöön C ja jakelupisteeseen A. Näistä koulut A ja B ovat yksittäisiä toimipisteitä, eli niissä valmistetaan ruokaa tai tarjotaan maitotuotteet ainoastaan oman koulun oppilaille. Keskuskeittiö C sijaitsee koulussa C, mutta toimittaa ruoat, mukaan lukien maitotuotteet, myös päiväkoteihin A ja B. Jakelupiste A sijaitsee koulussa D, mutta koska se toimittaa ruoat, mukaan lukien maitotuotteet, koulun D ja päiväkoti C:n lisäksi vanhainkotiin, sillä on oma rekisterinumero. 4.3 Rekisteröintihakemus Rekisteröintiä haetaan palauttamalla kolmisivuinen rekisteröintihakemus (Lnro ) Maaseutuvirastoon. Hakemusta täytettäessä on muistettava allekirjoittaa sekä rekisteröintihakemus että sen liitesivu. Rekisteröintihakemuksen voi lähettää faksilla tai pdf-muodossa sähköpostitse osoitteeseen koulumaitotuki@mavi.fi, jos siinä ei ole tilitietoja. Jos rekisteröintihakemuksessa on tilitietoja, se on toimitettava postitse tilitietojen ja allekirjoituksen varmentamiseksi. Rekisteröinti tulee voimaan sen kuukauden 1. päivästä, kun rekisteröintihakemus liitteineen on saapunut Maaseutuvirastoon. Asiointi rekisteröitymisen jälkeen tapahtuu rekisterinumeron perusteella. Rekisterinumeroa on käytettävä tuen haussa ja tuen haun perusteena olevissa ilmoituksissa. Rekisteröinti on voimassa toistaiseksi. Maaseutuvirasto lähettää asiakkaalle rekisteröintipäätöksen ja mahdollisen liitteen voimassaolevista valtuutuksista. Jos rekisteröintihakemuksen yhteydessä on annettu toimittajavaltuutus, Maaseutuvirasto lähettää kopion koulun tai päiväkodin alkuperäisestä rekisteröintipäätöksestä ja valtuutusliitteestä myös toimittajalle. 10

11 4.4 Sitoutuminen tuen ehtoihin Rekisteröintilomakkeen ja sen liitteen allekirjoittamalla rekisteröinnin hakija antaa komission asetuksen (EY) N:o 657/2008 mukaisen kirjallisen sitoumuksen siitä, että: Tukea saavia tuotteita käyttävät vain oppilaat/lapset tukeen oikeutetuissa kouluissa ja päiväkodeissa. Aiheettomasti maksettu tuki palautetaan kyseisten määrien osalta, jos todetaan, että tuotteita on luovutettu muille kuin varsinaisille edunsaajille, enimmäislitramäärä on ylittynyt tai tukea on muutoin myönnetty virheellisin perustein. Toimivaltaisten viranomaisten käyttöön annetaan näiden pyynnöstä tositteet. Kaikkiin toimivaltaisen viranomaisen päättämiin tarkastuksiin suostutaan, mukaan luettuina erityisesti kirjanpidon tarkastukset ja fyysiset, paikan päällä tehtävät tarkastukset. Toimittajahakijalta edellytetään edellä mainittujen sitoumusten lisäksi kirjallista sitoumusta siitä, että kirjanpidosta käy ilmi: maitotuotteiden valmistaja, koulujen, päiväkotien ja jakelupisteiden sekä tarvittaessa näistä vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet, oppilas-/lapsimäärät, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät, kuukausikohtaiset koulu-/toimintapäivät sekä keskuskeittiökokoonpanot, näille kouluille/päiväkodeille myydyt tai luovutetut tuotteet ja niiden määrät. 4.5 Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Rekisteröintitiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava Maaseutuvirastoon. Rekisteröintitietojen muutosilmoituksella (Lnro B) ilmoitetaan seuraavista muutoksista: Nimi muuttuu toiminnan pysyessä samana. Osoite muuttuu. Yhteyshenkilö ja/tai yhteystiedot muuttuvat. Tilinumero muuttuu. Oppilaat/lapset siirtyvät esimerkiksi remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen lukukauden vaihteessa. Kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy lukukauden vaihteessa. Jos yhdistyminen tapahtuu kesken lukukauden, uusi toimipiste on rekisteröitävä uudelleen. Toiminta loppuu. Lisätiedoissa ilmoitetaan tällöin myös toiminnan päättymispäivä. Lomakkeen voi toimittaa Maaseutuvirastoon faksilla, pdf-muodossa sähköpostitse osoitteeseen tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Tilinumeron muutoksen yhteydessä muutosilmoitus tulee aina lähettää allekirjoitettuna postitse. Lisätietoa rekisteröinnistä eri tilanteissa voi kysyä Maaseutuvirastosta. 11

12 4.6 Uudelleen rekisteröinti ja väliaikainen rekisteröinti Asiakkaan on täytettävä rekisteröintihakemus uudelleen rekisteröintiä varten, jos muutokset koskevat seuraavia tietoja: Omistaja muuttuu. Oppilaat/lapset siirtyvät esimerkiksi remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen kesken lukukauden. Kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy kesken lukukauden. Kunnan nimi muuttuu esimerkiksi kuntaliitoksen seurauksena. Uudelleen rekisteröinnissä ja väliaikaisessa rekisteröinnissä käytetään samaa lomaketta kuin ensirekisteröinnissäkin eli rekisteröintihakemusta (Lnro ). Rekisteröintihakemus on toimitettava Maaseutuvirastoon ennen muutoksen alkua, mikäli tukea halutaan vastaanottaa muutoksen alusta alkaen. Uudelleen rekisteröitäessä merkitään ajankohta, jolloin muutos on tapahtunut ja asiakas/toimipiste saa uuden rekisterinumeron. Väliaikaisia rekisteröintejä tehdään, jos toimipiste siirtyy tilapäisesti remontin ajaksi muihin tiloihin tai oppilasmäärässä tapahtuu huomattavia muutoksia kesken lukukauden. Lisätietoa rekisteröinnistä eri tilanteissa voi kysyä Maaseutuvirastosta. 12

13 5 TUEN HAKEMINEN Koulu tai päiväkoti voi saada tukeen oikeutetuille oppilaille/lapsille koulumaitotukea: toimittajan eli meijeri- tai kaupan alan yrityksen kautta (toimittajahakija). kunnan kautta, jos koulu/päiväkoti on kunnallinen (kuntahakija). hakemalla itse, jos koulu/päiväkoti on yksityinen tai kuntayhtymän omistuksessa (itsehakija). Jos koulu/päiväkoti tai niistä vastaava kunta saa tuen toimittajan kautta, tukihakemuksen laatii toimittaja. Jos koulu/päiväkoti saa tuen siitä vastaavan kunnan kautta, tukihakemus laaditaan keskitetysti kunnassa. 5.1 Toimittaja hakee tuen Koulumaitotukea voi hakea koulun/päiväkodin puolesta meijeri- tai kaupan alan yritys. Koulu/päiväkoti saa tällöin koulumaitotuen suoraan tukeen oikeutettujen tuotteiden oston yhteydessä joko alennettuina ostohintoina tai jälkihyvityksenä. Koulumaitotuen hakukausi on toimittajalle yksi kuukausi. Koulu/päiväkoti voi saada tukea vain yhden toimittajahakijan kautta ostetuille tuotteille hakukautta kohden. Toimittaja voi hakea koulumaitotukea myös niissä tapauksissa, joissa ruokalan ylläpitäjä ei ole sama kuin koulun/päiväkodin ylläpitäjä. Edellä mainittuja tapauksia ovat muun muassa yksityiseltä yritykseltä tai kuntayhtymän liikelaitokselta kunnallisille kouluille/päiväkodeille ostetut ateriapalvelut. Asiaa on selvitetty luvussa Toimittajavaltuutus Koulu/päiväkoti, joka haluaa valtuuttaa toimittajan hakemaan koulumaitotuen puolestaan, tulee antaa kyseiselle toimittajalle toimittajavaltuutus. Valtuutus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Valtuutuksen voi tehdä rekisteröintihakemuksen (Lnro ) liitteellä. Muussa tapauksessa valtuutus voi olla vapaamuotoinen asiakirja tai koulumaitotuen www-sivuilta tulostettava valtuutuslomakemalli. Tällöin koulu/päiväkoti antaa valtuutuksen toimittajalle, joka lähettää valtuutuksesta kopion Maaseutuvirastoon. Valtuutuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: valtuutetun toimittajan/nimi, valtuutuksen alkamisajankohta, valtuutuksen päättymisajankohta määräaikaisissa valtuutuksissa, tiedot valtuutettujen koulujen ja päiväkotien nimistä ja rekisterinumeroista, 13

14 tarvittaessa tieto ulkopuolisesta ruokapalveluyrityksestä, jos tämä tulee olemaan laskujen maksaja ja näin välillisesti tuen saaja, päiväys ja allekirjoitus. Toimittajan vaihtuessa tai valtuutuksen päättyessä on muistettava: ilmoittaa päättymisestä toimittajalle, jonka valtuutus päättyy, ennen uuden valtuutuksen voimaantuloa, viitata valtuutuksen päättämistä koskevassa ilmoituksessa alkuperäiseen valtuutukseen, mainita uudessa valtuutuksessa, että aiempi valtuutus on päätetty, jos kyseessä on toimittajan vaihtaminen. Valtuutuksen voi tehdä koulun/päiväkodin puolesta myös tästä vastaavan kunnan edustaja Lukuvuosi-ilmoitus Toimittajahaussa olevien koulujen/päiväkotien on ilmoitettava toimittajalle tuenhakua varten seuraavat tiedot lukuvuosi-ilmoituksella: oppilaiden/lasten määrät lukukausien alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukausien alussa, lukuvuoden koulu-/toimintapäivien määrä kuukausittain eriteltynä, mahdolliset keskuskeittiö- ja jakelupistekokoonpanot. Lukuvuosi-ilmoituksessa annettuja tietoja käytetään tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuuden ja enimmäislitramäärien laskentaan. Oppilaiden/lasten ja tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Koulujen ja päiväkotien oppilaat, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat sekä koulu- ja toimintapäivät kirjataan lukuvuosi-ilmoitukseen aina kyseisen koulun tai päiväkodin kohdalle. Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (muun muassa palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Todelliset koulupäivät tulee kuitenkin ilmoittaa lukuvuosi-ilmoituksessa. Koska henkilömäärät ilmoitetaan lukuvuosi-ilmoituksessa aina lukukauden ensimmäisen koulu- tai toimintapäivän mukaisina, lukukauden aikana määriin tulevia muutoksia ei tarvitse ottaa huomioon. Toimipisteiden lakkauttamisista, yhdistämisistä ja muista muutoksista sen sijaan tulee aina ilmoittaa toimittajalle ja Maaseutuvirastoon. Lukukauden aikana tapahtuvat kokoonpanojen muutokset tulee ilmoittaa toimittajalle viipymättä ja ne voidaan ottaa huomioon kuukauden vaihtuessa. 14

15 Lukuvuosi-ilmoitus täytetään ja lähetetään toimittajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti ja annettuun määräpäivään mennessä. Jos toimittaja ei ole antanut erillistä ohjeistusta palautuspäivästä, on se syyslukukauden osalta elokuun viimeinen päivä. Lukuvuosi-ilmoitus on allekirjoitettava. Toimittaja lähettää kopiot lukuvuosi-ilmoituksista edelleen Maaseutuvirastoon. Lukuvuosi-ilmoituksella voi ilmoittaa enintään yhden lukuvuoden ( ) tiedot kerralla. Jos kevätlukukauden tietoja ei ole ilmoitettu jo syyslukukauden alussa tai jos jo ilmoitettuihin kevätlukukauden tietoihin tulee muutoksia, on kevätlukukaudesta toimitettava uusi lukuvuosi-ilmoitus toimittajan antamien ohjeiden mukaisesti. Jos toimittaja ei ole antanut erillisiä ohjeita, kevätlukukauden tiedot on oltava toimittajalla tammikuun loppuun mennessä. Päiväkotien kesän toimintapäivät tulee ilmoittaa heti kun ne on vahvistettu. Toimittaja ei voi myydä tuotteita tuettuun hintaan ilman koulun/päiväkodin ilmoittamia lukuvuositietoja. Jos tuotteita on kuitenkin myyty ilman koulun/päiväkodin määräaikaan toimittamia tietoja, toimittaja voi periä jo maksetun elokuun tai tammikuun koulumaitotuen takaisin. Toimittaja voi jatkaa tuettujen tuotteiden toimittamista vasta, kun on saanut tiedot koululta/päiväkodilta. Lukuvuosi-ilmoituksella ilmoitetut tiedot tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lnro ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Lisätietoja määrien kirjaamisesta löytyy lomakkeiden täyttöohjeista Tuotemäärien seuranta Tuen maksaminen perustuu yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Toimittajahakijalle maksetaan tuki niille määrille, jotka tämä on tukihakemuksessa ilmoittanut myyneensä alennetulla eli tuetulla hinnalla. Toimittajahaussa olevan keittiön tai siitä vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että toimittajan tukihakemuksessaan myydyiksi ilmoittamat tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää vapaaehtoisesti täytettävää koontilomaketta (Lnro ja ), johon kirjataan kalenterikuukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät ja niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös toimittajalta valmiina raporttina. Toimittajahakijat laativat lukukausittain luettelon kauttaan ostettavissa olevista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista. Maaseutuvirasto hyväksyy tuoteluettelon toimittajan pyynnöstä ennen lukukauden alkua. 15

16 5.1.4 Tuettomat ostot Tuettomilla ostoilla tarkoitetaan sellaisia tukikelpoisten tuotteiden ostoja, jotka kattavat tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuuden ja joille ei toimittajahaussa haeta tukea lainkaan. Toimittajahakijalla voi olla käytössään järjestelmä, joka jakaa tehdyn tilauksen automaattisesti tuettomaan ja tuelliseen osuuteen lukuvuosi-ilmoituksessa ilmoitettujen henkilömäärien mukaisesti. Tällöin tuotteiden tilaajan ei tarvitse huolehtia tuettomien ostojen riittävyyden seurannasta. Muissa tapauksissa tuotteiden ostajan on pääsääntöisesti itse huolehdittava siitä, että tuotteita ostetaan tuettomilla hinnoilla vähintään tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosentuaalista osuutta vastaava määrä. Seurannassa voi hyödyntää vapaaehtoisesti käytettävää koontilomaketta. Tukeen oikeuttamattomien prosentuaalisen osuuden vaikutus ostoihin on selvitetty alla olevassa esimerkissä 1. Lisäksi tuettomana on ostettava satunnaisten ruokailijoiden kuluttamat määrät sekä ruoanvalmistukseen käytetyt määrät. Jos tukeen oikeutettuja tuotteita ostetaan myös muualta kuin toimittajahakijalta, näistä ei voi hakea tukea, koska tukea voi saada vain yhden toimittajahakijan kautta kuukaudessa. Ulkopuolisten ostojen tositteet kannattaa kuitenkin arkistoida mahdollista tarkastusta varten, sillä niillä voidaan todentaa yksittäisten, tukeen oikeuttamattomien ryhmien maitotuotteiden kulutus. Erillisen kirjanpidon ansiosta näitä ulkopuolisia, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määriä ei siten tarvitse huomioida ilmoitettaessa tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääriä tukihakemuksella. Esimerkki 1: Koulussa on 360 oppilasta eli tukeen oikeutettua ruokailijaa ja 25 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa, joten ruokailijoita on yhteensä 385. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuus (25/385 x 100) = 6. Vähennysprosentti ilmoitetaan kokonaislukuna normaaleja pyöristyssääntöjä noudattaen. Tuettomat ostot voidaan tehdä seuraavasti: Tuotteet Kokonaisostot Tuettomat ostot (6 %) = 0,06 x kokonaisostot Tuetut ostot (94 %) = 0,94 x kokonaisostot 1001 Ykkösmaito 600 ltr 36 ltr 564 ltr 1211 Piimä 34 ltr 2 ltr 32 ltr 2001 Tuore- ja sulatejuustot 6,4 kg 0,4 kg 6 kg 3001 Muut juustot 8 kg 0,5 kg 7,5 kg Esimerkkikuukautena koulussa ei ole ollut muita tukeen oikeuttamattomia ulkopuolisia ruokailijoita, esimerkiksi vierailijaryhmiä. 16

17 5.2 Kunta hakee tuen Tukihakemus Kunnallinen koulu/päiväkoti voi saada tuen joko kunnan (kuntahakija) tai toimittajan kautta. Kuntahaussa kunnalliset koulut/päiväkodit ostavat tukeen oikeutetut tuotteet tuettomalla hinnalla ja kunta hakee koulumaitotuen näiden koulujen/päiväkotien puolesta lukukausittain jälkikäteen. Koulumaitotuen hakukaudet ovat kuntahakijalle elo-joulukuu ( ) ja tammi-heinäkuu ( ). Tukihakemuksessa ilmoitettu hakukausi voi olla lyhyempikin, jos esimerkiksi kaikkien koulujen/päiväkotien toiminta päättyy aiemmin tai jos kaikki koulut/päiväkodit siirtyvät toimittajahakuun kesken lukukauden. Kuntahakija voi kuitenkin esittää vain yhden tukihakemuksen yhtä lukukautta kohden. Kunta voi hakea koulumaitotukea sähköisen asiointipalvelun kautta ( Lisätietoa sähköisestä hakupalvelusta saa Maaseutuviraston www-sivuilta. Vaihtoehtoisesti koulumaitotukea voi hakea myös paperilomakkeilla eli tukihakemuspaketilla (Lnro ), johon on oheistettu valmiiksi kouluja keskuskeittiöliitteitä (Lnro ja ). Kuntayhtymän koulut ja päiväkodit hakevat koulumaitotuen toimittajan kautta tai itse Tuotemäärien koostaminen Tuen hakeminen perustuu hakukautena yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Kuntahakija ilmoittaa nämä määrät tukihakemuksen liitteissä. Varsinaisella tukihakemuksella ilmoitetaan yhteenlasketut kokonaismäärät koko kunnan osalta. Kunnan tai tarvittaessa yksittäisen keittiön (mikäli kunta näin päättää) on huolehdittava siitä, että tukihakemuksessa hankituiksi ilmoitetut tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos ruokapalvelut ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä, on myös näiden tuen hakua varten antamat todistukset, laskukopiot ja muut asiakirjat säilytettävä ja arkistoitava asianmukaisesti. Tuotemäärien koostamiseksi tukihakemukselle sekä seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää vapaaehtoisesti täytettävää koontilomaketta (Lnro tai ). Tällöin kukin yksittäinen toimipiste/keskuskeittiö/jakelupiste kirjaa koontilomakkeelle hakukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät sekä niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös tuotteiden myyjältä valmiina raporttina. Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavan koontilomakkeen voi täyttää joko sähköisesti (= automaattinen tukeen oikeuttamattomien osuuden, määrien ja tuen laskenta) tai käsin (= tulostus ja käsin täyttö). Koontilomaketta tai muuta vastaavaa yhteenvetoa ei lähetetä Maaseutuvirastoon. Kunta- ja itsehakijat voivat ostaa tuotteet keneltä tahansa tavarantoimittajalta riippumatta siitä, onko tämä Maaseutuviraston hyväksymä toimittajahakija vai ei. Jos tukea haetaan juustoista, piimistä, maustamattomista jogurteista, viileistä ja rahkoista, tulee tuenhakijalla olla kirjallinen selvitys, että tuote täyttää koulumaitotuen edellytykset. Tällainen selvitys on esimerkiksi toimittajan lista koulumaitotukeen oikeuttavista 17

18 tuotteista tai valmistajan kirjallinen ilmoitus tuotteen koostumuksesta. Lisätietoa saa tarvittaessa ottamalla yhteyttä Maaseutuvirastoon. Selvityksiä ei lähetetä tukihakemuksen liitteenä Maaseutuvirastoon, mutta ne tulee säilyttää mahdollisia tarkastuksia varten Lukuvuositiedot Kuntahakija ilmoittaa tukihakemuksen liitteissä tuotemäärien lisäksi seuraavat tiedot: oppilaiden/lasten määrät lukukauden alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukauden alussa, koulu-/toimintapäivien määrät hakukautena. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitramäärän ylityksen. Kuntahakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuutta itse, eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan. Oppilaiden/lasten ja tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääränä käytetään lukukauden ensimmäisenä päivänä koulussa/päiväkodissa kirjoilla olevien henkilöiden määrää. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Henkilömäärät tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lnro ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Koulu-/toimintapäivien määränä käytetään lukukaudella toteutuneita päiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Todelliset koulupäivät tulee silti ilmoittaa tukihakemuksessa. Jos kunnan koulut/päiväkodit siirtyvät kuntahausta toimittajahakuun, tulee koulujen/päiväkotien toimittaa toimittajalle ennen tuettujen tuotteiden oston aloittamista lukuvuosi-ilmoitus. Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Keskuskeittiö-/jakelupistekokoonpanot ja niiden alaisten koulujen/päiväkotien lukuvuositiedot ilmoitetaan tukihakemuksen keskuskeittiö-/jakelupiste-liitteellä (Lnro ). Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (muun muassa palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. Jos jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden maitotuotteet toimitetaan erillisellä laskulla ja koulujen/päiväkotien maitotuotteet toimitetaan omilla laskuillaan, silloin tukeen oikeuttamattomia ruokailijoita ei tarvitse ilmoittaa jakelupisteelle. 18

19 5.3 Yksityinen koulu/päiväkoti hakee tuen Tukihakemus Yksityinen tai koulutuskuntayhtymän omistama koulu tai päiväkoti voi saada tuen joko hakemalla itse (itsehaku) tai toimittajan kautta (toimittajahaku). Itsehaussa koulu/päiväkoti ostaa tukeen oikeutetut tuotteet tuettomalla hinnalla ja hakee tuen ostamilleen tuotteille jälkikäteen. Koulumaitotuen hakukaudet ovat itsehakijoille elo-joulukuu ( ) ja tammi-heinäkuu ( ). Tukihakemuksessa ilmoitettu hakukausi voi olla lyhyempikin, jos esimerkiksi koulun/päiväkodin toiminta päättyy aiemmin tai jos koulu/päiväkoti siirtyy toimittajahakuun kesken lukukauden. Itsehakija voi kuitenkin esittää vain yhden tukihakemuksen yhtä lukukautta kohden. Poikkeuksen säännöstä muodostavat muun muassa kesken lukukautta tapahtuvat tuen hakijan muutokset tai poikkeuksellinen hakukausi. Itsehakija voi hakea koulumaitotukea sähköisen asiointipalvelun kautta ( Lisätietoa sähköisestä hakupalvelusta saa Maaseutuviraston www-sivuilta. Vaihtoehtoisesti koulumaitotukea voi hakea myös paperilomakkeella (Lnro ). Yksityisen koulun tai päiväkodin tukihakemus voi sisältää vain yhden koulun tai päiväkodin tiedot Tuotemäärien koostaminen Tuen hakeminen perustuu hakukautena toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Itsehakija ilmoittaa nämä määrät tukihakemuksessa. Tuenhakijan on huolehdittava siitä, että tukihakemuksessa ostetuiksi ilmoitetut tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan suorittaa kohtuullisessa ajassa. Jos ruokapalvelut ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä, on myös näiden tuen hakua varten antamat todistukset, laskukopiot ja muut asiakirjat säilytettävä ja arkistoitava asianmukaisesti. Tuotemäärien koostamiseksi tukihakemukselle sekä seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää vapaaehtoisesti täytettävää koontilomaketta (Lnro tai ). Koontilomakkeelle kirjataan hakukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät ja niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös tuotteiden myyjältä valmiina raporttina. Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavan koontilomakkeen voi täyttää joko sähköisesti (= automaattinen tukeen oikeuttamattomien osuuden, määrien ja tuen laskenta) tai käsin (= tulostus ja käsin täyttö). Koontilomaketta tai muuta vastaavaa yhteenvetoa ei lähetetä Maaseutuvirastoon. Jos tukea haetaan juustoista, piimistä, maustamattomista jogurteista, viileistä ja rahkoista, tulee tuenhakijalla olla kirjallinen selvitys, että tuote täyttää koulumaitotuen edellytykset. Tällainen selvitys on esimerkiksi toimittajan lista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista tai valmistajan kirjallinen ilmoitus tuotteen koostumuksesta. Lisätietoa saa tarvittaessa ottamalla yhteyttä Maaseutuvirastoon. Selvityksiä ei lähetetä tukihakemuksen liitteenä Maaseutuvirastoon, mutta ne tulee säilyttää mahdollisia tarkastuksia varten. 19

20 5.3.3 Lukuvuositiedot Itsehakija ilmoittaa tukihakemuksessa tuotemäärien lisäksi seuraavat tiedot: oppilaiden/lasten määrä lukukauden alussa tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrä lukukauden alussa koulu-/toimintapäivien määrä hakukautena. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitramäärän ylityksen. Itsehakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuutta itse eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan. Oppilaiden/lasten ja tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääränä käytetään lukukauden ensimmäisenä päivänä koulussa/päiväkodissa kirjoilla olevien henkilöiden määrää. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Henkilömäärät tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lnro ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Koulu-/toimintapäivien määränä käytetään lukukaudella toteutuneita päiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Todelliset koulupäivät tulee silti ilmoittaa tukihakemuksessa. Jos koulu/päiväkoti siirtyy toimittajahakuun, tulee toimittajalle toimittaa ennen tuettujen tuotteiden oston aloittamista lukuvuosi-ilmoitus. 20