HAKUOPAS. Koulumaitotuki

Transkriptio

1 HAKUOPAS Koulumaitotuki

2 Sisältö 1 JOHDANTO TUKEEN OIKEUTETTU PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS TUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET JA TUEN MÄÄRÄ Tukeen oikeutettu enimmäislitramäärä Tukitasot REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Rekisteröitävät asiakkaat ja toimipisteet Rekisteröinnin merkitys tukihakemuksessa Rekisteröintihakemus Sitoutuminen tuen ehtoihin Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Uudelleen rekisteröinti TUEN HAKEMINEN Toimittaja hakee tuen Toimittajavaltuutus Lukuvuosi-ilmoitus Tuotemäärien seuranta Tuettomat ostot Kunta hakee tuen Tukihakemus Tuotemäärien koostaminen Lukuvuositiedot Yksityinen koulu/päiväkoti hakee tuen Tukihakemus Tuotemäärien koostaminen Lukuvuositiedot TUKEEN OIKEUTTAMATTOMAT RUOKAILIJAT Säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Satunnaisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat RUOANVALMISTUKSEN OSUUDEN HUOMIOIMINEN

3 8 TUEN HAKEMINEN, KUN RUOKALAN YLLÄPITÄJÄ ON ATERIAPALVELUYRITYS TAI MUU ULKOPUOLINEN TAHO TUEN HAKIJAN MUUTOKSET Toimittajahakija vaihtuu Kunta- tai itsehakija siirtyy toimittajahakuun tai päinvastoin TUKIHAKEMUKSEN LAATIMINEN JA MÄÄRÄAJAT Tukihakemuksen täyttäminen ja korjaaminen Määräajat tuen hakemiselle Tukipäätös TUEN HEIJASTUMINEN Tuen välittäminen edunsaajalle Koulumaitotuki-juliste VALVONTA Tarkastettavat tiedot ja asiakirjat Tarkastuksista ilmoittaminen Asiakirjojen säilyttäminen Tarkastustulosten seuraamukset SANASTO YHTEYSTIEDOT Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, Seinäjoki. Puh Seinäjoki 09/2012 3

4 1 JOHDANTO Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa Euroopan unionin koulumaitotukiohjelman toimeenpanosta Suomessa. Koulumaitotuen tarkoituksena on edistää maidon ja maitovalmisteiden käyttöä jäsenvaltioiden kouluissa ja päiväkodeissa. Tuki maksetaan kokonaisuudessaan Euroopan unionin varoista. Koulumaitotuki ja tässä julkaisussa esitetyt ohjeet perustuvat Euroopan unionin säädöksiin, erityisesti neuvoston asetukseen (EY) N:o 1234/2007 ja komission asetukseen (EY) N:o 657/2008, jotka muutoksineen ovat sellaisenaan sitovia Suomessa. Tämän lisäksi sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön asetusta 1026/2008 sekä Maaseutuviraston määräystä 1/09 muutoksineen. Tässä annetut ohjeet eivät ole tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä tiedot eivät ole aina ajan tasalla. Kaikki oikeudelliset vaateet on tehtävä asetusten perusteella. Tuen hakija voi halutessaan vedota viranomaisen toimenpiteiden laillisuuteen. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta tai viimekädessä EU:n tuomioistuin ratkaisevat oikeustulkinnat. Suomessa koulumaitotuen tukipolitiikasta vastaa maa- ja metsätalousministeriön markkinapolitiikkayksikkö ja toimeenpanosta Maaseutuviraston markkinatukiosasto. Maaseutuviraston valvontaosasto vastaa koulumaitotukiasetuksen mukaisista tarkastuksista. Maaseutuvirasto julkaisee vuosittain oikeushenkilöille maksetut tuet www-sivuillaan. Koulumaitotuki sisältyy EU:n maataloustukirahastosta maksettaviin muihin tukiin, joiden osalta julkaistaan tuensaajan nimi, verotuskunta sekä varainhoitovuoden ( ) aikana maksetun tuen kokonaismäärä. Tukien julkaiseminen perustuu neuvoston asetukseen (EY) N:o 1290/2005 ja komission asetukseen (EY) N:o 259/2008. Lisäksi tukitietoja käytetään valvontatarkoituksiin. Valvontaa suorittavat sekä EU:n että Suomen valvontaviranomaiset ja valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tuet on maksettu oikein perustein. 4

5 2 TUKEEN OIKEUTETTU PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS Koulumaitotukeen ovat oikeutettuja seuraavanlaisessa päivähoidossa tai koulutuksessa lukukauden alussa kirjoilla olevat lapset tai oppilaat: Päivähoito Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, jossa on joko vakituinen tai kiertävä lastentarhanopettaja. Esiasteen koulutus Koulun, päiväkodin tai ryhmäperhepäiväkodin esiopetus. Perusasteen koulutus Peruskoulun luokat Toisen asteen koulutus Lukio ja ammatilliseen perustutkintoon johtava ammatillinen koulutus. Päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja koulut voivat olla joko kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämiä. Päivähoidon ja koulutuksen tulee olla niistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen järjestämää tai hyväksymää. Koulumaitotukeen ei ole oikeutettua mm.: koululaisten iltapäiväkerhot korkea-asteen koulutus aikuiskoulutus työvoimakoulutus jatko- ja täydennyskoulutus kerhotoiminta. Tuen piiriin ei myöskään kuulu missään tilanteessa koulun/päiväkodin henkilökunnan tai ylipäätään muiden kuin tukeen oikeutettujen lasten/oppilaiden kuluttamat maitotuotteiden määrät. Päivähoidon tai koulutuksen tukikelpoisuudesta saa lisätietoa Maaseutuvirastosta. 5

6 3 TUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET JA TUEN MÄÄRÄ Koulumaitotukea voi hakea vain tukeen oikeutetuille maitotuotteille, ks. alla oleva taulukko. Tuotteiden tulee olla alkuperältään Euroopan unionin alueella tuotettuja ja ostettu Suomessa. Kaikkien tuettujen tuotteiden on täytettävä koulumaito-ohjelmasta säädettyjen asetusten lisäksi muissa EU:n lainsäädännössä ja kansallisissa säädöksissä maidolle ja maitovalmisteille asetetut laatuvaatimukset mukaan lukien tunnistusmerkkiin liittyvät vaatimukset. Luokka Tuote nro Tuote Tuki /kg I 1001 Ykkösmaito, enintään 1 % rasvaa, lämpökäsitelty Rasvaton maito, lämpökäsitelty 1211 Piimä, enintään 1 % rasvaa, lämpökäsitelty 1221 Maustetut tai maustamattomat jogurtit, viilit ja rahkat, enintään 1 % rasvaa, myös hedelmämehua sisältävät, joissa on maitoa vähintään 90 paino-% ja enintään 7 % lisättyä sokeria ja/tai hunajaa. II 1501 Hedelmillä ja/tai marjoilla maustetut jogurtit, viilit ja rahkat, enintään 1 % rasvaa, maitoa vähintään 75 paino-% ja enintään 7 % lisättyä sokeria ja/tai hunajaa, johon on sisällyttävä myös hedelmään lisätty sokeri. Hedelmää sisältävien tuotteiden on aina sisällettävä hedelmää, hedelmälihaa, hedelmäsosetta tai hedelmämehua. III 2001 Maustetut tai maustamattomat tuore- ja sulatejuustot, enintään 17 % rasvaa ja 1,3 % suolaa, enintään 10 % muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia. V 3001 Muut maustetut ja maustamattomat juustot kuin tuore- ja sulatejuustot, enintään 17 % rasvaa ja 1,3 % suolaa, enintään 10 % muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia. 0,1815 0,1634 0,5445 1,3885 Koulumaitotukeen eivät ole oikeutettuja yli 1 % rasvaa sisältävät maidot, piimät, jogurtit, viilit ja rahkat eivätkä yli 17 % rasvaa ja/tai yli 1,3 % suolaa sisältävät juustot. Tukeen oikeutettuja eivät ole myöskään tilamaito, maitojauhe, voi eikä kerma. 6

7 Tukea ei makseta ruoanvalmistukseen käytetyille maitotuotteille. Poikkeuksen säännöstä muodostavat kylmät, koulun/päiväkodin omissa tiloissa ruokailun yhteydessä valmistetut tai sekoitetut ruoat, kuten: hedelmä- tai marjarahka, puuroon, muroihin tai kiisseliin ruokailun yhteydessä lisättävä maito tai piimä, kaakao, joka voidaan valmistaa joko kylmään tai kuumaan maitoon. 3.1 Tukeen oikeutettu enimmäislitramäärä Tukea voidaan maksaa enintään sille määrälle maitoa ja maitovalmisteita, joka vastaa 0,25 muunnettua maitolitraa oppilasta/lasta kohden koulu- tai toimintapäivänä. Tuotteiden ostajan tai tuen hakijan ei tarvitse pääsääntöisesti huolehtia itse enimmäislitramäärän laskennasta tai sen ylittymisestä, sillä Maaseutuvirasto vähentää tarvittaessa ylimenevän osan myönnettävistä tuotemääristä tukipäätöksellä (kunta- ja itsehakijat). Jos koulu/päiväkoti saa tuen toimittajan kautta alennettuina ostohintoina (toimittajahakija), seurannan tarve kannattaa tarkistaa toimittajalta. Enimmäislitramäärän alittuessa tuki tulee aina hakea toteutuneille tuotemäärille, jotka voidaan mahdollisen tarkastuksen yhteydessä laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta todentaa. Toimipistekohtaisen enimmäislitramäärän voi laskea seuraavan kaavan mukaan: 0,25 x lasten/oppilaiden määrä lukukauden alussa x koulu-/toimintapäivien määrä hakukauden aikana. Kaikki tuetut tuotteet lasketaan mukaan päivittäiseen 0,25 muunnetun maitolitran enimmäismäärään. Luokkaan I kuuluvat maito- ja piimälitrat lasketaan enimmäislitramäärään sellaisenaan, mutta kg:na ilmoitettavat tuotteet muunnetaan maitolitroiksi seuraavien kaavojen mukaisesti: Luokan I jogurtti-, rahka- ja viilikg:t jaetaan luvulla 1,03. Luokan II jogurtti-, rahka- ja viilikg vastaa 0,9 kg maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 0,9:llä ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 0,8738. Luokan III juusto-kg vastaa 3,0 kg:a maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 3,0:lla ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 2,9127. Luokan V juusto-kg vastaa 7,65 kg:a maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 7,65:llä ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 7, Tukitasot Tuen määrä perustuu EU:n komission asetuksessa määriteltyihin tukitasoihin. EU:n komissio voi päätöksellään muuttaa näitä tukitasoja. Tuki määräytyy hakukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevan tuen määrän mukaan. Tukitasot tuoteluokittain on kuvattu luvun 3.1 taulukossa. Maito- ja piimälitrat muunnetaan kilogrammoiksi kertomalla ne luvulla 1,03. 7

8 4 REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Tuen hakijoiden sekä kaikkien edunsaajina olevien koulujen ja päiväkotien sekä jakelupisteiden on oltava rekisteröity ja hyväksytty Maaseutuviraston koulumaitotukiohjelmaan ennen tuenalaisen toiminnan aloittamista. Hyväksyminen tukiohjelmaan tapahtuu rekisteröinnin yhteydessä. 4.1 Rekisteröitävät asiakkaat ja toimipisteet Toimittajahakijan tulee rekisteröityä ennen kuin se voi välittää tuetulla hinnalla tuotteita valtuutuksen antaneille kouluille ja päiväkodeille. Kuntahakijan eli kunnan, joka hakee tuen oman kuntansa yhdelle tai useammalle kunnalliselle koululle, päiväkodille, keskuskeittiölle ja/tai jakelupisteelle, tulee rekisteröityä. Kuntahakijaksi voidaan hyväksyä myös yksittäisen kunnan omistuksessa oleva liikelaitos, mikäli sillä on sama y-tunnus kuin kunnalla. Koulut ja päiväkodit, jotka tulevat käyttämään tuettuja tuotteita, tulee kaikki rekisteröidä riippumatta siitä, saavatko ne tuen toimittajan tai kunnan kautta vai hakevatko ne tuen itse. Yhdellä rekisteröintihakemuksella voi rekisteröidä yhden koulun tai päiväkodin. Kaikkien rekisteröitävien koulujen/päiväkotien tulee olla tukeen oikeutettuja. Esikoululaiset voidaan laskea tapauskohtaisesti mukaan joko koulun tai päiväkodin oppilasmääriin tai heidät voi rekisteröidä erikseen omaksi ryhmäkseen, mikäli toimintapäivien määrä ei ole sama kuin koululla/päiväkodilla. Jakelupiste eli kunnallinen valmistuskeittiö, joka toimittaa tukeen oikeutettuja maitotuotteita myös muualle kuin tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin (ks. luku 13), on rekisteröitävä. Erillinen rekisteröinti mahdollistaa sen, että jakelupisteelle voidaan määritellä erikseen ulkopuoliset, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat. Keskuskeittiötä eli valmistuskeittiötä, joka toimittaa tukeen oikeutettuja maitotuotteita vain tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, ei tarvitse rekisteröidä erikseen, vaan keittiö käyttää lähtökohtaisesti sen koulun tai päiväkodin rekisterinumeroa, jossa se sijaitsee. Jos vaihtoehtoja on useita, keskuskeittiö voi valita minkä tahansa alaisen toimipisteensä rekisterinumeron. Ulkopuolista ateriapalvelujen tuottajaa ei voida hyväksyä koulumaitotuen hakijaksi, joten sitä ei voi rekisteröidä. 4.2 Rekisteröinnin merkitys tukihakemuksessa Rekisteröinti luo perustan tukihakemuksen rakenteelle. Rakenteen ja siihen liittyvien tarkisteiden kuten enimmäislitramäärän laskennan avulla varmistetaan tuen ehtojen täyttyminen mahdollisimman kattavasti ennen tuen maksamista. Lisäksi rekisterinumeron avulla varmistetaan mm., että samalle asiakkaalle tai toimipisteelle ei makseta tukea kuin yhden kerran hakukautta kohden. 8

9 Seuraavassa esimerkissä on kuvattu tukihakemuksen rakenne pääpiirteissään: Tuen hakija Koulu A Koulu B Keskuskeittiö Jakelupiste Koulu C Päiväkoti A Päiväkoti B Koulu D Päiväkoti C Esimerkissä tuen hakijana on joko tuotteiden toimittaja tai kunta. Tuenalaisia tuotteita on toimitettu/ostettu kouluihin A ja B sekä keskuskeittiöön C ja jakelupisteeseen A. Näistä koulut A ja B ovat ns. yksittäisiä toimipisteitä, eli niissä valmistetaan ruokaa tai tarjotaan maitotuotteet ainoastaan oman koulun oppilaille. Keskuskeittiö C sijaitsee koulussa C, mutta toimittaa ruoat ml. maitotuotteet myös päiväkoteihin A ja B. Jakelupiste A sijaitsee koulussa D, mutta koska se toimittaa ruoat ml. maitotuotteet koulun D ja päiväkoti C:n lisäksi vanhainkotiin, sillä on oma rekisterinumero. 4.3 Rekisteröintihakemus Rekisteröintiä haetaan palauttamalla kolmisivuinen rekisteröintihakemus (Lno ) Maaseutuvirastoon. Hakemusta täytettäessä on muistettava allekirjoittaa sekä rekisteröintihakemus että sen liitesivu. Rekisteröintihakemuksen voi lähettää faksilla tai pdf-muodossa sähköpostitse osoitteeseen koulumaitotuki@mavi.fi, jos siinä ei ole tilitietoja. Jos rekisteröintihakemuksessa on tilitietoja, se on toimitettava postitse tilitietojen ja allekirjoituksen varmentamiseksi. Rekisteröinti tulee voimaan sen kuukauden 1. päivästä, kun rekisteröintihakemus liitteineen on saapunut Maaseutuvirastoon. Asiointi rekisteröitymisen jälkeen tapahtuu rekisterinumeron perusteella. Rekisterinumeroa on käytettävä tuen haussa ja tuen haun perusteena olevissa ilmoituksissa. Rekisteröinti on voimassa toistaiseksi. Maaseutuvirasto lähettää asiakkaalle rekisteröintipäätöksen ja mahdollisen liitteen voimassaolevista valtuutuksista. Jos rekisteröintihakemuksen yhteydessä on annettu toimittajavaltuutus, Maaseutuvirasto lähettää kopion koulun tai päiväkodin alkuperäisestä rekisteröintipäätöksestä ja valtuutusliitteestä myös toimittajalle. 9

10 4.4 Sitoutuminen tuen ehtoihin Rekisteröintilomakkeen ja sen liitteen allekirjoittamalla rekisteröinnin hakija antaa komission asetuksen (EY) N:o 657/2008 mukaisen kirjallisen sitoumuksen siitä, että: Tukea saavia tuotteita käyttävät vain oppilaat/lapset tukeen oikeutetuissa kouluissa ja päiväkodeissa. Aiheettomasti maksettu tuki palautetaan kyseisten määrien osalta, jos todetaan, että tuotteita on luovutettu muille kuin varsinaisille edunsaajille, enimmäislitramäärä on ylittynyt tai tukea on muutoin myönnetty virheellisin perustein. Toimivaltaisten viranomaisten käyttöön annetaan näiden pyynnöstä tositteet. Kaikkiin toimivaltaisen viranomaisen päättämiin tarkastuksiin suostutaan, mukaan luettuina erityisesti kirjanpidon tarkastukset ja fyysiset, paikan päällä tehtävät tarkastukset. Toimittajahakijalta edellytetään edellä mainittujen sitoumusten lisäksi kirjallista sitoumusta siitä, että kirjanpidosta käy ilmi: maitotuotteiden valmistaja koulujen, päiväkotien ja jakelupisteiden sekä tarvittaessa näistä vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet oppilas-/lapsimäärät tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät kuukausikohtaiset koulu-/toimintapäivät sekä keskuskeittiökokoonpanot näille kouluille/päiväkodeille myydyt tai luovutetut tuotteet ja niiden määrät. 4.5 Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Rekisteröintitiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava Maaseutuvirastoon. Rekisteröintitietojen muutosilmoituksella (Lno B) ilmoitetaan seuraavista muutoksista: Nimi muuttuu toiminnan pysyessä samana. Osoite muuttuu. Yhteyshenkilö ja/tai yhteystiedot muuttuvat. Tilinumero muuttuu. Oppilaat/lapset siirtyvät esim. remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen lukukauden vaihteessa. Kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy lukukauden vaihteessa. Jos yhdistyminen tapahtuu kesken lukukauden, uusi toimipiste on rekisteröitävä uudelleen. Toiminta loppuu. Lisätiedoissa ilmoitetaan tällöin myös toiminnan päättymispäivä. 10

11 Lomakkeen voi toimittaa Maaseutuvirastoon faksilla, pdf-muodossa sähköpostitse osoitteeseen tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Tilinumeron muutoksen yhteydessä muutosilmoitus tulee aina lähettää allekirjoitettuna postitse. Lisätietoa rekisteröinnistä eri tilanteissa voi kysyä Maaseutuvirastosta. 4.6 Uudelleen rekisteröinti Asiakkaan on täytettävä rekisteröintihakemus uudelleen rekisteröintiä varten, jos muutokset koskevat seuraavia tietoja: Omistaja muuttuu. Oppilaat/lapset siirtyvät esim. remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen kesken lukukauden. Kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy kesken lukukauden. Kunnan nimi muuttuu kuntaliitoksen tms. seurauksena. Uudelleen rekisteröinnissä käytetään samaa lomaketta kuin ensirekisteröinnissäkin eli rekisteröintihakemusta (Lno ). Rekisteröintihakemus on toimitettava Maaseutuvirastoon ennen muutoksen alkua, mikäli tukea halutaan vastaanottaa muutoksen alusta alkaen. Uudelleen rekisteröitäessä merkitään ajankohta, jolloin muutos on tapahtunut ja asiakas/toimipiste saa uuden rekisterinumeron. Lisätietoa rekisteröinnistä eri tilanteissa voi kysyä Maaseutuvirastosta. 11

12 5 TUEN HAKEMINEN Koulu tai päiväkoti voi saada tukeen oikeutetuille oppilaille/lapsille koulumaitotukea: toimittajan eli meijerialan tai kaupan yrityksen kautta (toimittajahakija). kunnan kautta, jos koulu/päiväkoti on kunnallinen (kuntahakija). hakemalla itse, jos koulu/päiväkoti on yksityinen tai kuntayhtymän omistuksessa (itsehakija). Jos koulu/päiväkoti tai niistä vastaava kunta saa tuen toimittajan kautta, tukihakemuksen laatii toimittaja. Jos koulu/päiväkoti saa tuen siitä vastaavan kunnan kautta, tukihakemus laaditaan keskitetysti kunnassa. 5.1 Toimittaja hakee tuen Koulumaitotukea voi hakea koulun/päiväkodin puolesta meijerialan tai kaupan yritys. Koulu/päiväkoti saa tällöin koulumaitotuen suoraan tukeen oikeutettujen tuotteiden oston yhteydessä joko alennettuina ostohintoina tai jälkihyvityksenä. Koulumaitotuen hakukausi on toimittajalle yksi kuukausi. Koulu/päiväkoti voi saada tukea vain yhden toimittajahakijan kautta ostetuille tuotteille hakukautta kohden. Toimittaja voi hakea koulumaitotukea myös niissä tapauksissa, joissa ruokalan ylläpitäjä ei ole sama kuin koulun/päiväkodin ylläpitäjä. Edellä mainittuja tapauksia ovat mm. yksityiseltä yritykseltä tai kuntayhtymän liikelaitokselta kunnallisille kouluille/päiväkodeille ostetut ateriapalvelut, ks. luku Toimittajavaltuutus Koulu/päiväkoti, joka haluaa valtuuttaa toimittajan hakemaan koulumaitotuen puolestaan, tulee antaa ko. toimittajalle toimittajavaltuutus. Valtuutus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Valtuutuksen voi tehdä rekisteröintihakemuksen (Lno ) liitteellä. Muussa tapauksessa valtuutus voi olla vapaamuotoinen asiakirja tai koulumaitotuen www-sivuilta tulostettava valtuutuslomakemalli. Tällöin koulu/päiväkoti antaa valtuutuksen toimittajalle, joka lähettää valtuutuksesta kopion Maaseutuvirastoon. Valtuutuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: valtuutetun toimittajan/nimi, valtuutuksen alkamisajankohta, valtuutuksen päättymisajankohta määräaikaisissa valtuutuksissa, tiedot valtuutettujen koulujen ja päiväkotien nimistä ja rekisterinumeroista, tarvittaessa tieto ulkopuolisesta ruokapalveluyrityksestä, jos tämä tulee olemaan laskujen maksaja ja näin välillisesti tuen saaja, päiväys ja allekirjoitus. 12

13 Toimittajan vaihtuessa tai valtuutuksen päättyessä on muistettava: ilmoittaa päättymisestä toimittajalle, jonka valtuutus päättyy, ennen uuden valtuutuksen voimaantuloa, viitata valtuutuksen päättämistä koskevassa ilmoituksessa alkuperäiseen valtuutukseen, mainita uudessa valtuutuksessa, että aiempi valtuutus on päätetty, jos kyseessä on toimittajan vaihtaminen. Valtuutuksen voi tehdä koulun/päiväkodin puolesta myös tästä vastaavan kunnan edustaja Lukuvuosi-ilmoitus Toimittajahaussa olevien koulujen/päiväkotien on ilmoitettava toimittajalle tuenhakua varten seuraavat tiedot ns. lukuvuosi-ilmoituksella: oppilaiden/lasten määrät lukukausien alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukausien alussa, lukuvuoden koulu-/toimintapäivien määrä kuukausittain eriteltynä, mahdolliset keskuskeittiö- ja jakelupistekokoonpanot. Lukuvuosi-ilmoituksessa annettuja tietoja käytetään tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuuden sekä enimmäislitramäärien laskentaan. Oppilaiden/lasten sekä tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Koulujen ja päiväkotien oppilaat, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat sekä koulu- ja toimintapäivät kirjataan lukuvuosi-ilmoitukseen aina ko. koulun tai päiväkodin kohdalle. Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (mm. palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Todelliset koulupäivät tulee kuitenkin ilmoittaa lukuvuosi-ilmoituksessa. Koska henkilömäärät ilmoitetaan lukuvuosi-ilmoituksessa aina lukukauden ensimmäisen koulu- tai toimintapäivän mukaisina, luku-kauden aikana määriin tulevia muutoksia ei tarvitse ottaa huomioon. Toimipisteiden lakkauttamisista, yhdistämisistä jne. sen sijaan tulee aina ilmoittaa toimittajalle ja Maaseutuvirastoon. Lukukauden aikana tapahtuvat kokoonpanojen muutokset tulee ilmoittaa toimittajalle viipymättä ja ne voidaan ottaa huomioon kuukauden vaihtuessa. 13

14 Lukuvuosi-ilmoitus täytetään ja lähetetään toimittajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti ja annettuun määräpäivään mennessä. Jos toimittaja ei ole antanut erillistä ohjeistusta palautuspäivästä, on se syyslukukauden osalta elokuun viimeinen päivä. Lukuvuosi-ilmoitus on allekirjoitettava. Toimittaja lähettää kopiot lukuvuosi-ilmoituksista edelleen Maaseutuvirastoon. Lukuvuosi-ilmoituksella voi ilmoittaa enintään yhden lukuvuoden ( ) tiedot kerralla. Jos kevätlukukauden tietoja ei ole ilmoitettu jo syyslukukauden alussa tai jos jo ilmoitettuihin kevätlukukauden tietoihin tulee muutoksia, on kevätlukukaudesta toimitettava uusi lukuvuosi-ilmoitus toimittajan antamien ohjeiden mukaisesti. Jos toimittaja ei ole antanut erillisiä ohjeita, kevätlukukauden tiedot on oltava toimittajalla tammikuun loppuun mennessä. Päiväkotien kesän toimintapäivät tulee ilmoittaa heti kun ne on vahvistettu. Toimittaja ei voi myydä tuotteita tuettuun hintaan ilman koulun/päiväkodin ilmoittamia lukuvuositietoja. Jos tuotteita on kuitenkin myyty ilman koulun/päiväkodin määräaikaan toimittamia tietoja, toimittaja voi periä jo maksetun elokuun tai tammikuun koulumaitotuen takaisin. Toimittaja voi jatkaa tuettujen tuotteiden toimittamista vasta, kun on saanut tiedot koululta/päiväkodilta. Lukuvuosi-ilmoituksella ilmoitetut tiedot tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lno ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Lisätietoja määrien kirjaamisesta löytyy lomakkeiden täyttöohjeista Tuotemäärien seuranta Tuen maksaminen perustuu yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Toimittajahakijalle maksetaan tuki niille määrille, jotka tämä on tukihakemuksessa ilmoittanut myyneensä alennetulla eli tuetulla hinnalla. Toimittajahaussa olevan em. keittiön tai siitä vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että toimittajan tukihakemuksessaan myydyiksi ilmoittamat tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Em. todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä voi käyttää vapaaehtoisesti täytettävää koontilomaketta (Lno ja ), johon kirjataan kalenterikuukauden aikana ostettujen tuki-kelpoisten tuotteiden määrät sekä niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös toimittajalta valmiina raporttina. Toimittajahakijat laativat lukukausittain luettelon kauttaan ostettavissa olevista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista. Maaseutuvirasto hyväksyy tuoteluettelon toimittajan pyynnöstä ennen ko. lukukauden alkua. 14

15 5.1.4 Tuettomat ostot Tuettomilla ostoilla tarkoitetaan sellaisia tukikelpoisten tuotteiden ostoja, jotka kattavat tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuuden ja joille ei toimittajahaussa haeta tukea lainkaan, ks. 6. Toimittajahakijalla voi olla käytössään järjestelmä, joka jakaa tehdyn tilauksen automaattisesti tuettomaan ja tuelliseen osuuteen lukuvuosi-ilmoituksessa ilmoitettujen henkilömäärien mukaisesti. Tällöin tuotteiden tilaajan ei tarvitse huolehtia tuettomien ostojen riittävyyden seurannasta. Muissa tapauksissa tuotteiden ostajan on pääsääntöisesti itse huolehdittava siitä, että tuotteita ostetaan tuettomilla hinnoilla vähintään tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosentuaalista osuutta vastaava määrä. Seurannassa voi hyödyntää vapaaehtoisesti käytettävää koontilomaketta. Tukeen oikeuttamattomien prosentuaalisen osuuden vaikutus ostoihin on selvitetty esimerkissä 1. Lisäksi tuettomana on ostettava satunnaisten ruokailijoiden kuluttamat määrät, ks. 6.2, sekä ruoanvalmistukseen käytetyt määrät, ks. 7. Jos tukeen oikeutettuja tuotteita ostetaan myös muualta kuin ko. toimittajahakijalta, näistä ei voi hakea tukea, koska tukea voi saada vain yhden toimittajahakijan kautta kuukaudessa. Näistä ostoista kannattaa kuitenkin arkistoida tositteet mahdollista tarkastusta varten, sillä niiden osuus huomioidaan tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuutta laskettaessa. Erityisesti tämä kannattaa huomioida tilanteissa, joissa tuettomista ostoista huolehtiminen on tilaajan vastuulla Esimerkki 1: Koulussa on 360 oppilasta eli tukeen oikeutettua ruokailijaa ja 25 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa, joten ruokailijoita on yhteensä 385. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden %-osuus (25/385 x 100) = 6. Vähennysprosentti ilmoitetaan kokonaislukuna normaaleja pyöristyssääntöjä noudattaen. Tuettomat ostot voidaan tehdä seuraavasti: Tuotteet Kokonaisostot Tuettomat ostot (6 %) = 0,06 x kokonaisostot Tuetut ostot (94 %) = 0,94 x kokonaisostot 1001 Ykkösmaito 600 ltr 36 ltr 564 ltr 1211 Piimä 34 ltr 2 ltr 32 ltr 2001 Tuore- ja sulatejuustot 6,4 kg 0,4 kg 6 kg 3001 Muut juustot 8 kg 0,5 kg 7,5 kg Esimerkkikuukautena koulussa ei ole ollut muita tukeen oikeuttamattomia ulkopuolisia ruokailijoita, esim. vierailijaryhmiä. 15

16 5.2 Kunta hakee tuen Tukihakemus Kunnallinen koulu/päiväkoti voi saada tuen joko kunnan (kuntahakija) tai toimittajan kautta. Kuntahaussa kunnalliset koulut/päiväkodit ostavat tukeen oikeutetut tuotteet tuettomalla hinnalla ja kunta hakee koulumaitotuen näiden koulujen/päiväkotien puolesta lukukausittain jälkikäteen. Koulumaitotuen hakukaudet ovat kuntahakijalle elo-joulukuu ( ) ja tammi-heinäkuu ( ). Tukihakemuksessa ilmoitettu hakukausi voi olla lyhyempikin, jos esim. kaikkien koulujen/päiväkotien toiminta päättyy aiemmin tai jos kaikki koulut/päiväkodit siirtyvät toimittajahakuun kesken lukukauden, ks. luku 9. Kuntahakija voi kuitenkin esittää vain yhden tukihakemuksen yhtä lukukautta kohden. Kunta voi hakea koulumaitotukea sähköisen asiointipalvelun kautta ( Lisätietoa sähköisestä hakupalvelusta saa Maaseutuviraston www-sivuilta. Vaihtoehtoisesti koulumaitotukea voi hakea myös paperilomakkeilla eli ns. tukihakemuspaketilla (Lno ), johon on oheistettu valmiiksi koulu- ja keskuskeittiöliitteitä (Lno ja ). Kuntayhtymän koulut ja päiväkodit hakevat koulumaitotuen toimittajan kautta tai itse (ks. kohdat 5.1 ja 5.3) Tuotemäärien koostaminen Tuen hakeminen perustuu ko. hakukautena yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Kuntahakija ilmoittaa nämä määrät tukihakemuksen liitteissä. Varsinaisella tukihakemuksella ilmoitetaan yhteenlasketut kokonaismäärät koko kunnan osalta. Kunnan tai tarvittaessa yksittäisen keittiön (mikäli kunta näin päättää) on huolehdittava siitä, että tukihakemuksessa hankituiksi ilmoitetut tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Em. todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos ruokapalvelut ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä (ks. luku 8.), on myös näiden tuen hakua varten antamat todistukset, laskukopiot yms. säilytettävä ja arkistoitava asianmukaisesti. Tuotemäärien koostamiseksi tukihakemukselle sekä seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää vapaaehtoisesti täytettävää koontilomaketta (Lno tai ). Tällöin kukin yksittäinen toimipiste/keskuskeittiö/jakelupiste kirjaa koontilomakkeelle hakukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät sekä niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös tuotteiden myyjältä valmiina raporttina. Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavan koontilomakkeen voi täyttää joko sähköisesti (= automaattinen tukeen oikeuttamattomien osuuden, määrien ja tuen laskenta) tai käsin (= tulostus ja käsin täyttö). Koontilomaketta tai muuta vastaavaa yhteenvetoa ei lähetetä Maaseutuvirastoon. 16

17 Kunta- ja itsehakijat voivat ostaa tuotteet keneltä tahansa tavarantoimittajalta riippumatta siitä, onko tämä Maaseutuviraston hyväksymä toimittajahakija vai ei. Jos tukea haetaan juustoista, piimistä, maustamattomista jogurteista, viileistä ja rahkoista, tulee tuenhakijalla olla kirjallinen selvitys, että ko. tuote täyttää koulumaitotuen edellytykset. Tällainen selvitys on esim. toimittajan lista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista tai valmistajan kirjallinen ilmoitus tuotteen koostumuksesta. Lisätietoa saa tarvittaessa ottamalla yhteyttä Maaseutuvirastoon. Selvityksiä ei lähetetä tukihakemuksen liitteenä Maaseutuvirastoon, mutta ne tulee säilyttää mahdollisia tarkastuksia varten Lukuvuositiedot Kuntahakija ilmoittaa tukihakemuksen liitteissä tuotemäärien lisäksi seuraavat tiedot: oppilaiden/lasten määrät lukukauden alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukauden alussa, koulu-/toimintapäivien määrät hakukautena. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitramäärän ylityksen. Kuntahakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden %-osuutta itse eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan. Oppilaiden/lasten sekä tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääränä käytetään ko. lukukauden ensimmäisenä päivänä koulussa/päiväkodissa kirjoilla olevien henkilöiden määrää. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Henkilömäärät tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lno ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Koulu-/toimintapäivien määränä käytetään lukukaudella toteutuneita päiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Todelliset koulupäivät tulee silti ilmoittaa tukihakemuksessa. Jos kunnan koulut/päiväkodit siirtyvät kuntahausta toimittajahakuun, tulee koulujen/päiväkotien toimittaa toimittajalle ennen tuettujen tuotteiden oston aloittamista lukuvuosi-ilmoitus (ks ). Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Keskuskeittiö/jakelupiste-kokoonpanot sekä niiden alaisten koulujen/päiväkotien lukuvuositiedot ilmoitetaan tukihakemuksen keskuskeittiö/jakelupiste-liitteellä. Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (mm. palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. 17

18 5.3 Yksityinen koulu/päiväkoti hakee tuen Tukihakemus Yksityinen tai koulutuskuntayhtymän omistama koulu tai päiväkoti voi saada tuen joko hakemalla itse (itsehaku) tai toimittajan kautta (toimittajahaku). Itsehaussa koulu/päiväkoti ostaa tukeen oikeutetut tuotteet tuettomalla hinnalla ja hakee tuen ostamilleen tuotteille jälkikäteen. Koulumaitotuen hakukaudet ovat itsehakijoille elo-joulukuu ( ) ja tammi-heinäkuu ( ). Tukihakemuksessa ilmoitettu hakukausi voi olla lyhyempikin, jos esim. koulun/päiväkodin toiminta päättyy aiemmin tai jos koulu/päiväkoti siirtyy toimittajahakuun kesken lukukauden, ks. luku 9. Itsehakija voi kuitenkin esittää vain yhden tukihakemuksen yhtä lukukautta kohden. Poikkeuksen säännöstä muodostavat mm. kesken lukukautta tapahtuvat tuen hakijan muutokset tai poikkeuksellinen hakukausi. (Ks. määräajat 10.2). Itsehakija voi hakea koulumaitotukea sähköisen asiointipalvelun kautta ( Lisätietoa sähköisestä hakupalvelusta saa Maaseutuviraston www-sivuilta. Vaihtoehtoisesti koulumaitotukea voi hakea myös paperilomakkeella (Lno ). Yksityisen koulun tai päiväkodin tukihakemus voi sisältää vain yhden koulun tai päiväkodin tiedot Tuotemäärien koostaminen Tuen hakeminen perustuu ko. hakukautena toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Itsehakija ilmoittaa nämä määrät tukihakemuksessa. Tuenhakijan on huolehdittava siitä, että tukihakemuksessa ostetuiksi ilmoitetut tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Em. todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan suorittaa kohtuullisessa ajassa. Jos ruokapalvelut ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä (ks. luku 8.), on myös näiden tuen hakua varten antamat todistukset, laskukopiot yms. säilytettävä ja arkistoitava asianmukaisesti. Tuotemäärien koostamiseksi tukihakemukselle sekä seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää vapaaehtoisesti täytettävää koontilomaketta (Lno tai ). Koontilomakkeelle kirjataan hakukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät sekä niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös tuotteiden myyjältä valmiina raporttina. Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavan koontilomakkeen voi täyttää joko sähköisesti (= automaattinen tukeen oikeuttamattomien osuuden, määrien ja tuen laskenta) tai käsin (= tulostus ja käsin täyttö). Koontilomaketta tai muuta vastaavaa yhteenvetoa ei lähetetä Maaseutuvirastoon. 18

19 Jos tukea haetaan juustoista, piimistä, maustamattomista jogurteista, viileistä ja rahkoista, tulee tuenhakijalla olla kirjallinen selvitys, että ko. tuote täyttää koulumaitotuen edellytykset. Tällainen selvitys on esim. toimittajan lista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista tai valmistajan kirjallinen ilmoitus tuotteen koostumuksesta. Lisätietoa saa tarvittaessa ottamalla yhteyttä Maaseutuvirastoon. Selvityksiä ei lähetetä tukihakemuksen liitteenä Maaseutuvirastoon, mutta ne tulee säilyttää mahdollisia tarkastuksia varten Lukuvuositiedot Itsehakija ilmoittaa tukihakemuksessa tuotemäärien lisäksi seuraavat tiedot: oppilaiden/lasten määrä lukukauden alussa tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrä lukukauden alussa koulu-/toimintapäivien määrä hakukautena. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitramäärän ylityksen. Itsehakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden %-osuutta itse eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan. Oppilaiden/lasten sekä tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääränä käytetään ko. lukukauden ensimmäisenä päivänä koulussa/päiväkodissa kirjoilla olevien henkilöiden määrää. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Henkilömäärät tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lno ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Koulu-/toimintapäivien määränä käytetään lukukaudella toteutuneita päiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Todelliset koulupäivät tulee silti ilmoittaa tukihakemuksessa. Jos koulu/päiväkoti siirtyy toimittajahakuun, tulee toimittajalle toimittaa ennen tuettujen tuotteiden oston aloittamista lukuvuosi-ilmoitus (ks ). 19

20 6 TUKEEN OIKEUTTAMATTOMAT RUOKAI- LIJAT Koulun ja päiväkodin henkilökunnan tai ylipäätään muiden kuin tukeen oikeutettujen lasten tai oppilaiden kulutus ei ole koulumaitotukeen oikeutettua. Jotta tuki voitaisiin laskennallisesti kohdistaa vain tukeen oikeutettujen oppilaiden/lasten kuluttamille määrille, on tukihakemuksessa tai lukuvuosi-ilmoituksessa ilmoitettava ruokailuun osallistuvien tukeen oikeuttamattomien henkilöiden määrä. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi lasketaan lukukauden alussa koulu- tai päiväkotiruokailuun säännöllisesti tai epäsäännöllisesti osallistuvat tukeen oikeuttamattomat henkilöt. Tätä määrää sovelletaan koko lukukauden ajan ja sen perusteella lasketaan ns. tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden %- osuus. Vähennys tehdään yksittäiseen pisteeseen/keskuskeittiöön/jakelupisteeseen toimitetuista, tukeen oikeutetuista kokonaismääristä. Toimittajan tukihakemuksessa tämä %-osuus tulee olla valmiiksi vähennetty haettavista määristä, mutta kunta- ja itsehaussa Maaseutuvirasto laskee vähennyksen. Jos tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrittäminen on esim. jonkun yksittäisen ryhmän osalta erityisen hankalaa, voi tämän ryhmän kuluttamat tuotemäärät erottaa tukeen oikeutetuista kokonaismääristä esim. erillisen kirjanpidon avulla. Näitä määriä ei tällöin merkitä tukihakemukseen lainkaan (kunta- ja itsehaku) tai ne ostetaan erikseen tuettomalla hinnalla (toimittajahaku). 6.1 Säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Opettajat, päiväkodin henkilökunta, toimisto- ja keittiöhenkilökunta, vahtimestarit, siivoojat jne. eivät kuulu koulumaitotuen piiriin. Näiden henkilöiden määrä on laskettava tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään. Poikkeuksena säännöstä ovat ne henkilöt, joiden osalta pystytään kirjallisesti vahvistamaan, etteivät he osallistu kouluruokailuun. Myöskään ruokailijoita, joiden ruokavalio estää maitotuotteiden nauttimisen, ei tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomiksi. 6.2 Satunnaisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Tunti- ja esikouluopettajat lasketaan mukaan tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään, mikäli he ruokailevat edes satunnaisesti koulussa tai päiväkodissa. Jos tunti- tai esikouluopettajat eivät ole koulussa kaikkia koulupäiviä, laskenta on mahdollista tehdä seuraavan esimerkin mukaisesti: kaksi tunti- tai esikouluopettajaa on koulussa tai päiväkodissa siten, että toinen on koulussa kahtena päivänä viikossa ja toinen kolmena päivänä viikossa. Heidät voidaan laskea yhdeksi tukeen oikeuttamattomaksi ruokailijaksi. Samaa periaatetta voi soveltaa esim. iltapäiväkerholaisiin. 20

21 Sijaisuuksia tekeviä henkilöitä ei tarvitse erikseen huomioida jos henkilöt, joiden sijaisuuksia hoidetaan, sisältyvät jo ilmoitettuun tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään. Jos heitä ei ole määrässä huomioitu, heidän osuutensa tulee huomioida tukea haettaessa (kunta- ja itsehaku) tai tuettomia tuotteita ostettaessa (toimittajahaku). Opiskelijaharjoittelijoita, vierailijaryhmiä ja muita satunnaisruokailijoita ei merkitä tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään. Heidän osuutensa tulee kuitenkin huomioida tukea haettaessa tai ostettaessa tuotteita tuettomaan hintaan. Henkilömäärä on kirjattava ylös siten, että tarkastaja voi tarvittaessa todentaa tiedon. 6.3 Jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat Jakelupisteen muiden kuin tukeen oikeutettujen koulujen/päiväkotien ruokailijat lasketaan ateriamäärien mukaisesti seuraavasti: RUOKAILU KERROIN * Aamupala, sisältää maitoa/piimää ja juustoa 1 Aamupala, juustoviipale (ei maitoa/piimää) 0,5 ** Lounas 1 Koululaisten iltapäiväkerho, sisältää maitoa/piimää ja juustoa 1 Koululaisten iltapäiväkerho, juustoviipale (ei maitoa/piimää) 0,5 ** Päivällinen 1 Iltapala, sisältää maitoa/piimää ja juustoa 1 Iltapala, juustoviipale (ei maitoa/piimää) 0,5 ** * Muuntokertoimien määrittelyssä on käytetty pohjatietona koulujen kulutusta (= koululounas). Muuntokertoimet ovat suhteutettavissa tukeen oikeutettujen kulutuksen määrään. ** Jos kulutus lasketaan puolikkaaksi ateriamääräksi, on huomioitava, että tukeen oikeuttamattomien kokonaismäärä tulee ilmoittaessa pyöristää kokonaisluvuksi. Esimerkki 2: Vanhainkodin keittiössä (= jakelupiste) valmistetaan koululounas kouluun, jossa on 360 oppilasta ja ruokailevaa henkilökuntaa 25. Lisäksi keittiö valmistaa 30:lle vanhainkodin asukkaalle aamupalan, lounaan, päivällisen sekä iltapalan. Lisäksi keittiö tekee välipalan koulun 15 iltapäiväkerholaiselle sekä lounaan 10:lle kotona asuvalle vanhukselle. Naapurin virastotalosta käy säännöllisesti 5 henkilöä lounaalla. Koulun ruokailu: 360 tukeen oikeutettua ruokailijaa ja 25 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Vanhainkodin ruokailu: 30 maitoa ja juustoa sis. aamupalaa, 30 lounasta, 30 päivällistä ja 30 maitoa ja juustoa sis. iltapalaa. Yhteensä 30 x x x x 1 = 120 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. 21

22 Iltapäiväkerhon ruokailu: 15 maitoa ja juustoa sis. välipalaa = 15 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Ateriapalvelu: 10 lounasta = 10 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Virastotalon ruokailijat: 5 lounasta = 5 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Lukuvuosi-ilmoitukseen (toimittajahaku) tai tukihakemukseen (kunta- ja itsehaku) kirjataan koulun oppilasmääräksi 360, koulun tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi 25 sekä jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi 150 ( ). 22

23 7 RUOANVALMISTUKSEN OSUUDEN HUO- MIOIMINEN Koulumaitotukea ei voida maksaa ruoanvalmistuksessa käytetyille tuotteille. Tämän vuoksi kunta- ja itsehakijan on tukihakemuksessaan ilmoitettava, onko ruoanvalmistukseen mahdollisesti käytettyjen tuotteiden määrät jo vähennetty haetuista määristä vai ei. a) Tuenhakija ei ole vähentänyt ruoanvalmistuksen osuutta Jos tukihakemuksella haetaan tukea kaikille ostetuille tuenalaisten tuotteiden määrille (ml. ruoan valmistukseen käytetyt määrät), tuen hakija rastittaa tukihakemuksen kohdan Tuenhakija ei ole vähentänyt ruoanvalmistuksen osuutta. Tällöin Maaseutuvirasto vähentää ruoan valmistukseen käytettyjen tuotteiden teoreettisen määrän (2 %) automaattisesti haetuista määristä. Tämän lisäksi Maaseutuvirasto tekee normaaliin tapaan vähennyksen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuudesta. Ruoanvalmistuksen osuutta ei tällöin tarkasteta mahdollisissa koulumaitotukitarkastuksissa eikä siitä tarvitse pitää erillistä kirjanpitoa. b) Tuenhakija on vähentänyt ruoanvalmistuksen osuuden Jos tukihakemuksella haetaan tukea ainoastaan tuenalaisille juotaville ja sellaisenaan kylmänä käytetyille tuotemäärille (pl. mahdolliset ruoanvalmistukseen käytetyt määrät), tuen hakija rastittaa tukihakemuksen kohdan Tuenhakija on vähentänyt ruoanvalmistuksen osuuden. Ruoan valmistuksessa käytettyä maitoa ja maitotuotteita ei siis ilmoiteta tukihakemuksella ja Maaseutuvirasto tekee vähennyksen vain tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuudesta. Ruoanvalmistukseen käytetyistä, tukikelpoisista maitotuotteista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Kirjanpidossa voi hyödyntää Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavaa Vapaaehtoisesti täytettävää apulomaketta (Lno ). Jos ruoanvalmistukseen ei käytetä lainkaan tukikelpoisia maitotuotteita, on tämä valvonnan yhteydessä voitava todentaa, ks. luku 10. Toimittajahaussa olevien toimipisteiden on pääsääntöisesti itse huolehdittava siitä, että ne eivät käytä tukeen oikeutettuja tuotteita ruoanvalmistukseen tai että ne tilaavat nämä tuettomaan hintaan. Tilanne kannattaa tarkastaa omalta toimittajahakijalta. 23

24 8 TUEN HAKEMINEN, KUN RUOKALAN YL- LÄPITÄJÄ ON ATERIAPALVELUYRITYS TAI MUU ULKOPUOLINEN TAHO Koulu tai päiväkoti on oikeutettu tukeen, vaikka ruokalan ylläpitäjänä toimii muu taho kuin koulun/päiväkodin ylläpitäjä. Tukea voi saada myös, vaikka maito ostetaan koululle/päiväkodille ruokalan ylläpitäjältä, jolla on eri omistuspohja kuin koululla/päiväkodilla. Edellä mainittuja tapauksia ovat mm. yksityisen yrityksen hoitama koulun ruokala, yksityisen päiväkodin ostama ruokapalvelu kunnan keskuskeittiöstä tai kunnallisen koulun ostama ruokapalvelu kuntayhtymän liikelaitokselta. Ensimmäinen vaihtoehto tuen hakemiselle on itse- tai kuntahaku, eli yksityinen koulu/päiväkoti hakee tuen itse ja kunnallinen koulu/päiväkoti kunnan kautta. Koska tukea voi hakea vain kirjallisten asiakirjojen perusteella, ruokalan ylläpitäjän on oheistettava aterialaskuihin todistus siitä, kuinka paljon tukeen oikeutettuja tuotteita lasku sisältää. Jos ruokala tekee ruokaa vain sille koululle/päiväkodille, jossa keittiö sijaitsee, on suositeltavaa, että todistuskäytännön sijaan liitetään ruokalan ylläpitäjän laskuihin kopiot ajanjaksolla ostettujen tukeen oikeutettujen tuotteiden laskuista. Tukihakemuksen voi allekirjoittaa ainoastaan koulun/päiväkodin (itsehaku) tai kunnan (kuntahaku) edustaja. Toinen vaihtoehto tuen hakemiselle on toimittajahaku, jolloin ruokalan ylläpitäjä saa tuen suoraan alennettuina ostohintoina. Koulumaitotukea voi kuitenkin saada vain yhden (tuen hakevan) toimittajan tuotteille, vaikka ruokalan ylläpitäjä ostaisi tukeen oikeutettuja tuotteita myös muualta. Ennen toimittajahaun aloittamista koulun/päiväkodin tai siitä vastaavan kunnan tulee tehdä toimittajavaltuutus, jossa on mainittava tukea saavien koulujen/päiväkotien lisäksi ruokalan ylläpitäjän nimi. Ulkopuolisen ruokalan ylläpitäjän ja koulun/päiväkodin tai siitä vastaavan viranomaisen on tehtävä sellainen keskinäinen sopimus, että koulumaitotuki välittyy tai hyvitetään laskutuksessa täysimääräisenä lopulliselle edunsaajalle asti, ks. luku 11. Mahdollisten tarkastusten yhteydessä ruokalan ylläpitäjän tulee antaa tarkastajien käyttöön laskut/kuormakirjat (tai kopiot niistä) tukeen oikeuttavien tuotteiden määrien todentamiseksi. 24

25 9 TUEN HAKIJAN MUUTOKSET Tuen hakijan vaihtuessa kesken lukukauden on huomioitava seuraavaa: Yhtä kalenterikuukautta kohden voi olla vain yksi tuenhakija. Tuenhakijan vaihtuessa kesken kalenterikuukauden koulumaitotukea on mahdollista saada vain yhdelle hakijalle / yhden hakijan kautta. Uuden tuen hakijan on käytettävä lukukauden alun oppilas-/lapsimäärää. 9.1 Toimittajahakija vaihtuu Jos toimittajahakija vaihtuu kesken kalenterikuukauden, koulumaitotukea on mahdollista saada vain toisen toimittajan toimittamille tuotteille. Yhtä kalenterikuukautta eli toimittajan tuenhakukautta kohden voi siis olla voimassa vain yksi valtuutus. Koulun/päiväkodin tulee päättää aiempi valtuutus ennen uuden toimittajan valtuutuksen voimaan astumista (ks. kohta 5.1.1). Jos toimittaja vaihtuu kesken lukukauden, koulun tai päiväkodin ei tarvitse lähettää uutta lukuvuosiilmoitusta, vaan uusi toimittaja saa voimassaolevat tiedot Maaseutuvirastosta. 9.2 Kunta- tai itsehakija siirtyy toimittajahakuun tai päinvastoin Tuenhakijan muuttuessa toimittajaksi tulee tehdä toimittajavaltuutus (ks. kohta 5.1.1). Jos tuen hakijaksi tulee kunta tai yksityinen koulu/päiväkoti, tulee siitä tehdä ilmoitus. Tuen hakijan muuttuessa edellisen tuen hakijan valtuutus tulee päättää. Ilmoituksessa tulee viitata alkuperäiseen valtuutukseen/ilmoitukseen. Edellisellä tuen hakijalla on oikeus tuen hakuun siihen asti, kunnes sille on ilmoitettu asiasta kirjallisesti. Tuen hakijan muuttumisesta tehtävä ilmoitus voi olla vapaamuotoinen, mutta sen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: uuden tuen hakijan nimi muutospäivä maininta, että koulumaitotukea aiemmin hakeneelle on kirjallisesti ilmoitettu tuen hakijan muuttumisesta päiväys ja allekirjoitus. Kuntahakijan ilmoitukseen tai sen liitteeseen tulee lisäksi kirjata niiden kunnallisten koulujen ja päiväkotien nimet ja alaiset pisteet sekä rekisterinumerot, joiden puolesta tuenhaku alkaa. Tuen hakijan muutosilmoitus on toimitettava Maaseutuvirastoon ennen sen voimaantuloa. Kunnalle sekä yksityiselle koululle ja päiväkodille voidaan myöntää tukea vain yhdeltä yhtenäiseltä ajanjaksolta lukukautta kohden. Esimerkiksi jos kunta hakee tukea itse elo- ja syyskuulle ja tämän jälkeen toimittaja loka- ja marraskuulle, ei kunta voi enää hakea tukea itse joulukuulle. Tässä tapauksessa tukea voidaan myöntää vain elo-, syys-, loka-, ja marraskuulle. 25

26 10 TUKIHAKEMUKSEN LAATIMINEN JA MÄÄRÄAJAT 10.1 Tukihakemuksen täyttäminen ja korjaaminen Tuki voidaan maksaa ainoastaan rekisteröidyn tuen hakijan kirjallisesta tai Maaseutuviraston ylläpitämän sähköisen hakupalvelun kautta tekemästä hakemuksesta. Kirjallisella hakemuksella tarkoitetaan Maaseutuviraston virallista tukihakemuslomaketta liitteineen. Tapauskohtaisesti ja Maaseutuviraston luvalla liitesivut voi korvata muilla, samat tiedot sisältävillä tulosteilla tai raporteilla. Tukihakemuksesta tai sen liitteistä on käytävä ilmi vähintään seuraavat tiedot: tuen hakijan nimi ja rekisterinumero, hakukausi, jolta tukea haetaan, yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitetut/ostetut tukeen oikeutettujen tuotteiden määrät hakukauden aikana, yksittäisten ja alaisten toimipisteiden lukuvuositiedot eli tiedot oppilaiden, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden sekä koulu-/ja toimintapäivien määrästä, jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijat, tieto siitä, onko ruoanvalmistuksen osuus jo vähennetty haetuista määristä vai ei (vain kunta- ja itsehakijat), päiväys ja allekirjoitus. Tukihakemuksen liitteiden rakenteesta on esitetty esimerkki luvussa 4.2. Kunta- ja itsehakijoiden sähköisessä hakupalvelussa voi täyttää ja lähettää tukihakemuksen liitteineen. Tukihakemuksen voi myös tallentaa keskeneräiseksi ennen lopullista lähettämistä. Jos Maaseutuvirasto havaitsee tukihakemuksessa puutteita tms., tukihakemus palautetaan täydennettäväksi hakupalveluun, jossa sen voi korjata ja lähettää uudelleen Maaseutuvirastoon. Kaikki koulumaitotukeen liittyvät lomakkeet, ml. apulomakkeet, löytyvät Maaseutuviraston www-sivuilta ja ne voi täyttää sähköisessä muodossa ennen tulostamista. Muussa tapauksessa lomakkeet on täytettävä kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla. Jos paperilomakkeita joudutaan korjaamaan jälkikäteen, korjaukset on tehtävä vetämällä viiva korjattavan tiedon päälle siten, että vanha tieto jää näkyviin ja kirjoittamalla uusi tieto korjatun kohdan yläpuolelle. Jos korjattavia kohteita on useita, voi täyttää kokonaan uuden lomakkeen. Jos korjataan rivillä tapahtunutta virhettä, korjaus on tehtävä kyseiselle riville tai tähdellä/nuolella on merkittävä selvästi, mitä kohtaa korjaus koskee. Korjatussa asiakirjassa tulee olla päivämäärä, jolloin asiakirjaa on korjattu ja korjauksen tekijän nimikirjaimet. Korjauksia/ täydennyksiä voi lähettää myös faksilla ja sähköpostitse, jolloin alkuperäistä korjattua tukihakemusta ei enää tarvitse lähettää postin kautta. 26

27 10.2 Määräajat tuen hakemiselle Tukihakemuksen tulee olla Maaseutuvirastossa viimeistään tukihakemuksessa mainittua hakukautta seuraavan kolmannen kuukauden viimeisenä päivänä. Jos em. määräaika ylittyy alle kahdella kuukaudella, tuki voidaan maksaa, mutta tukea vähennetään 5 %, jos ylitys on enintään yksi kuukausi ja 10 %, jos ylitys on enemmän kuin yksi mutta vähemmän kuin kaksi kuukautta. Hakemuksen saapumispäiväksi lasketaan se päivä, kun hakemus saapuu Maaseutuvirastoon oikein ja asianmukaisesti täytettynä. Tarvittaessa Maaseutuvirasto pyytää tuenhakijaa korjaamaan ja täydentämään puutteellista hakemusta ja neuvoo tukihakemuksen täyttämisessä, mutta korjaukset on tehtävä em. määräajan puitteissa, jotta tuki voidaan maksaa täysimääräisenä. Esimerkiksi jos hakukausi päättyy 5. päivänä kesäkuuta ja tukihakemus saapuu Maaseutuvirastoon viimeistään 30. syyskuuta tuki maksetaan täysimääräisenä, lokakuun aikana tuen vähennys on 5 %, marraskuun aikana tuen vähennys on 10 %, 1. päivänä joulukuuta tai sen jälkeen tukea ei makseta lainkaan. Jos tuen hakija vaihtuu kesken lukukauden esim. kunta- tai itsehausta toimittajahakuun, on huomioitava, että myös kunta- ja itsehakijan hakukausi päättyy tällöin aiemmin. Tukihakemus tulee lähettää Maaseutuvirastoon joko postitse tai sähköisen hakupalvelun kautta (kunta- ja itsehakijat). Tukihakemuksen voi lähettää myös faksilla tai skannattuna sähköpostitse osoitteeseen koulumaitotuki@mavi.fi, mutta tällöin alkuperäinen tukihakemus on aina viipymättä toimitettava myös postitse. Tukihakemus katsotaan näin saapuneeksi Maaseutuvirastoon, mutta tuki voidaan maksaa vasta kun alkuperäinen hakemus on saapunut. Toimittajan hakiessa tuen koulun/päiväkodin puolesta toimittaja huolehtii tuen hakemisesta Tukipäätös Maaseutuvirasto tekee tukihakemuksesta aina tukipäätöksen riippumatta siitä, maksetaanko tuki hakemuksen mukaisena vai ei. Tukipäätös tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianmukaisesti täytetty tukihakemus on saapunut Maaseutuvirastoon. Jos asiakkaalle on esitetty selvityspyyntö tai meneillään on tutkimus tuen oikeutuksesta, määräaika voi ylittyä. Määräaika voi ylittyä myös ylivoimaisen esteen vuoksi. Koulumaitotukea ei voida maksaa yksityisen ravintolan-/ruokalanpitäjän tilille (ks. luku 8). 27

28 11 TUEN HEIJASTUMINEN 11.1 Tuen välittäminen edunsaajalle Koulumaitotukiasetuksen mukaan tuen on heijastuttava asianmukaisesti edunsaajan maksamaan hintaan. Koska varsinaiselle edunsaajalle eli tukeen oikeutetulle lapselle/oppilaalle ruokailu on Suomessa maksutonta, edunsaajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tahoa, joka vastaa viime kädessä koulu- tai päiväkotiruokailun kustantamisesta. Käytännössä tämä on yleensä kunta tai sen alainen koulu/päiväkoti tai koulun/päiväkodin omistava yhdistys, yritys tai kuntayhtymä. Toimittajahakijan on hyvitettävä saamansa tuki täysimääräisenä niille kouluille/päiväkodeille tai näistä vastaaville viranomaisille, joille se on tukihakemuksessa tukea hakenut. Tuki voidaan välittää joko suoraan alennettuina ostohintoina tai jälkihyvityksinä. Toimittajan tuotteistaan perimän hinnan ja tuen yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää toimittajan vastaavan tyyppisiltä asiakkailta veloittamaa hintaa. Jos toimittajahakija myy tuotteita tuetulla hinnalla ulkopuoliselle ruokalan ylläpitäjälle, joka puolestaan laskuttaa aterioista edunsaajaa, ruokalan ylläpitäjän ja edunsaajan on tehtävä sellainen keskinäinen sopimus, että koulumaitotuki välittyy tai hyvitetään laskutuksessa täysimääräisenä edunsaajan hyväksi. Ks. luku 8. Lisäksi ulkopuolisen ruokalan ylläpitäjän ja edunsaajan välisestä laskutuksesta tulee voida todentaa, että tukea on välittynyt edunsaajalle saman verran kuin toimittajahakija on välittänyt tukea ruokalan ylläpitäjälle tuotteiden oston yhteydessä. Vastuusta mm. tuettomien ostojen täyttymisestä on mahdollisten seuraamusten varalta myös syytä sopia, sillä tuen ehtojen täyttymättömyys voi aiheuttaa takaisinperintöjä. Kuntahakijan on hyvitettävä saamansa tuki täysimääräisenä koululle/päiväkodille, jos tukea hakevalla koululla/päiväkodilla on oma, kiinteä ruokabudjetti. Muussa tapauksessa tukea ei tarvitse hyvittää eteenpäin koululle/päiväkodille, vaan se on syytä ohjata kustannuspaikalle, josta tulevat maitotuoteostot joko suoraan tai välillisesti kustannettaan. Kunta- tai itsehakijan saamaa tukea ei ole suositeltavaa siirtää ulkopuolisen ruokalan ylläpitäjän tilille, vaikka tämä olisikin maksanut tukihaun perusteena olleet maitotuotteiden ostolaskut. Tällaisissa tapauksissa tuki on tarkoituksenmukaisinta ohjata tilille, jolta ruokalan ylläpitäjän aterialaskut maksetaan. Jos tuki kuitenkin halutaan siirtää ruokalan ylläpitäjälle, tulee edunsaajan varmistaa, että se heijastuu takaisin täysimääräisenä esim. aterioiden hinnoissa. Tukisumman yksiselitteinen kohdistaminen luonteeltaan ylimääräisten, muiden kuin tukeen oikeutettujen maitotuotteiden hankintaan ei ole suotavaa, sillä tuen tavoitteena on nimenomaisesti terveellisten maitotuotteiden kulutuksen edistäminen. 28

29 11.2 Koulumaitotuki-juliste Tuettuja maitotuotteita käyttävissä kouluissa ja päiväkodeissa on oltava esillä ns. koulumaitotukijuliste. Julisteen tarkoituksena on viestittää, että koulussa/päiväkodisssa tarjotaan Euroopan unionin koulumaitojärjestelmän mukaista tukea saavia maitotuotteita. Valmiin julisteen voi tulostaa koulumaitotuen www-sivuilta A3-kokoisena tai tilata Maaseutuvirastosta osoitteesta Juliste on sijoitettava pysyvästi näkyvälle paikalle esim. pääsisäänkäynnin yhteyteen. Halutessaan koulu/päiväkoti voi myös laatia julisteen itse Maaseutuvirastosta saatavien ohjeiden mukaisesti. Juliste on hyväksytettävä Maaseutuvirastossa ennen esillepanoa. 29

30 12 VALVONTA Koulumaitotuen vuotuisista, komission asetuksen (EY) N:o 657/ artiklaan perustuvista ns. paikan päällä tehtävistä tarkastuksista vastaa Maaseutuviraston valvontaosasto. Tarkastukseen valitaan kohteet otannan perusteella siten, että tarkastukset kattavat vähintään 5 prosenttia kaikista tuen hakijoista sekä Suomessa maksetusta tuen kokonaismäärästä tietyllä aikavälillä. Kunta- ja toimittajahakijoiden tarkastus kohdistuu myös lopullisina edunsaajina oleviin kouluihin/päiväkoteihin. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa tukien myöntämistä koskevien edellytysten täyttyminen Tarkastettavat tiedot ja asiakirjat Tuen hakijan sekä toimittajan kautta tukea saaneen kunnan tai yksityisen koulun/päiväkodin vastuulla on arkistoida koulumaitotukea koskevat asiakirjat siten, että ne ovat mahdollisen valvonnan yhteydessä helposti saatavilla ja että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Asiakirjojen avulla on voitava todentaa tukihakemuksessa annetut tiedot oikeiksi ja varmistua siitä, että tukea ei ole maksettu liikaa. Rekisteröintitietojen oikeellisuus tarkastetaan vertaamalla todellista tilannetta tukihakemuksessa ilmoitettuun. Tukikelpoisten tuotemäärien todentamiseksi on esitettävä laskut ja tarvittaessa kuormakirjat, joista käy ilmi seuraavat tiedot: toimitusasiakkaan nimi ja osoite laskutusasiakkaan nimi toimituspäivä tukikelpoisen tuotteen nimi ostettu määrä maksettu hinta maininta, mikäli hinta sisältää koulumaitotukea. Tukikelpoisten tuotteiden tulee olla selvästi nimettyjä, jotta niiden tukikelpoisuus voidaan todentaa. Esim. nimeä maito tai juusto ei voida sellaisenaan katsoa riittäväksi. Jos kaikkia tietoja ei voida todentaa laskuilta, myös kuormakirjat tai muut selventävät asiakirjat tulee säilyttää ja esittää valvonnan yhteydessä. Lisäksi on esitettävä todiste (kuitti tai tiliote) laskun maksamisesta. Lukuvuositietojen todentamiseksi on esitettävä koulun/päiväkodin omat kirjalliset selvitykset lukukauden alussa kirjoilla olevista oppilaista/lapsista, tukeen oikeuttamattomista ruokailijoista sekä koulu- /toimintapäivistä. Tällä tarkoitetaan esim. koulun/päiväkodin omaa lukukauden alun selvitystä oppilaiden/lasten/tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrästä ja koulu-/toimintapäivien määrästä tai vaihtoehtoisesti vapaaehtoisesti täytettävää apulomaketta (Lno ). Koulun/päiväkodin johtajan tai henkilön, joka hallinnoin em. tietoja, tulee vahvistaa selvitykset allekirjoituksella, nimenselvennyksellä ja päiväyksellä. Henkilömääriä ei voida todentaa Opetushallitukselle virallisina tilastointipäivinä laadituista asiakirjoista. 30

31 Ruoanvalmistukseen käytetty tukeen oikeutettujen tuotteiden määrä tarkastetaan ainoastaan silloin, kun kunta- tai itsehakija on tukihakemuksessa ilmoittanut vähentäneensä osuuden itse (vaihtoehto 2) tai kun toimittajahakija ei sovella 2 prosentin vähennystä tukea hakiessaan. Ruoanvalmistukseen käytetyt määrät on tarvittaessa voitava todentaa erillisen kirjanpidon avulla, esim. vapaaehtoisesti täytettävän apulomakkeen (Lno ) avulla. Jos ruoanvalmistukseen ei ole käytetty tuenalaisia tuotteita lainkaan, voidaan tämä todentaa esim. seuraavasti: Tukeen oikeutetut maitotuotteet toimitetaan kouluun/päiväkotiin erikseen, jolloin niitä ei ole mahdollistakaan käyttää ruoanvalmistukseen. Ruoanvalmistuksessa ei käytetä lainkaan maitotuotteita tai jos käytetään, ne ovat tukeen oikeuttamattomia. Tämä voidaan tarvittaessa tarkastaa pistokokeenomaisesti esim. valmistusreseptien avulla tai muilla maitotuoteostoilla. EU:n koulumaitotukijulisteen olemassaolo ja näkyvyys tarkastetaan koulussa/päiväkodissa. Tuen heijastuminen edunsaajan eli käytännössä yksittäisen koulun/päiväkodin tai siitä vastaavan kunnan maksamaan hintaan todennetaan joko laskuista ja tarvittaessa kuormakirjoista tai tapauskohtaisesti ulkopuolisen ateriapalveluyrityksen kanssa tehdyistä sopimuksista ja ateriahinnoista Tarkastuksista ilmoittaminen Koulumaitotukeen liittyvistä tarkastuksista ilmoitetaan yleensä etukäteen, jotta koulumaitotukiasioita hoitavalla henkilöllä tai hänen sijaisellaan on mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastusilmoituksen yhteydessä tarkastaja kertoo tarkemmin, mitä asiakirjoja tarkastustilanteessa tarvitaan. Tarkastettavan kohteen edustajan tulee tarkastusilmoituksen saatuaan varmistaa, että tarkastuksessa tarkistettavat asiakirjat ovat saa-tavilla ja tarkastettavissa kohtuullisessa ajassa. Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuksesta tehdään aina pöytäkirja (tarkastuskertomus). Tuen hakijalle lähetetään kopio tarkastuskertomuksesta jälkikäteen, minkä jälkeen tuen hakijalla on 14 päivää aikaa kommentoida kertomusta Asiakirjojen säilyttäminen Asiakirjat tulee säilyttää kuluvan vuoden lisäksi vähintään kolme täyttä kalenterivuotta mahdollisia tarkastuksia varten. Suositeltavaa on säilyttää asiakirjoja kauemminkin. Tukien takaisinperintää voidaan joutua harkitsemaan jossakin tapauksessa myös kolmea vuotta pidemmältä ajalta, jos tukiehdot eivät ole täyttyneet. Siten mahdollisessa kiistatilanteessa asiakas pystyy osoittamaan tukiehtojen täyttymisen myöhemminkin. 31

32 Suomen kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään lisäksi kirjanpitoaineiston säilytysajasta, että kirjanpitoasiakirjat ja käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä siten järjestettynä, että tietokäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta. Kirjanpitoon liittyvät tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muut kuin em. kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt Tarkastustulosten seuraamukset Väärin perustein haettu ja maksettu tuki peritään takaisin Maaseutuviraston tekemällä takaisinperintäpäätöksellä. Perittävään summaan lisätään korko tiedoksisaannin ja eräpäivän väliseltä seitsemältä päivältä edellyttäen, että tuki maksetaan takaisin viimeistään eräpäivänä. Maaseutuvirastolla on myös mahdollisuus luopua takaisinperinnästä kokonaan, mikäli summa on vähäinen eikä johdu merkittävästä sääntöjenvastaisuudesta. Ennen takaisinperintäpäätöksen tekemistä tuenhakijalle annetaan hallintolain mukaisesti mahdollisuus tulla kuulluksi eli antaa vastine takaisinperintäasiassa. Varsinaisesta tukipäätöksestä voi valittaa Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan päätöksen liitteenä lähetettävien ohjeiden mukaisesti. Jos valvonnan yhteydessä ilmenee vakavia rikkomuksia tai todetaan, että tuen hakija ei enää täytä koulumaitotukiohjelman edellytyksiä, Maaseutuvirasto voi joko keskeyttää määräajaksi tai peruuttaa kokonaan tuen hakijan hyväksynnän. Käytännössä hyväksynnän keskeyttäminen tai peruuttaminen tarkoittaa rekisteröinnin passivoimista siten, että tuen hakeminen ei ole mahdollista tietyllä aikavälillä tai toistaiseksi. Hyväksyntä voidaan keskeyttää 1 12 kuukauden määräajaksi sen mukaan, miten suuresta sääntöjenvastaisuudesta on kyse. Jos hyväksyntä päätetään peruuttaa kokonaan, se voidaan hakijan pyynnöstä ja erityisestä tarkastuksesta palauttaa aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua. 32

33 13 SANASTO Alainen toimipiste on koulu tai päiväkoti, johon keskuskeittiö tai jakelupiste toimittaa ruoan ja välittää tuenalaiset maitotuotteet. Itsehakija on yksityinen tai kuntayhtymän omistama koulu tai päiväkoti, joka hakee koulumaitotuen itse. Itsehakija ostaa tuotteet tuettomaan hintaan ja hakee tuen jälkikäteen. Jakelupiste on kunnallinen valmistuskeittiö, johon tukeen oikeutetut maitotuotteet ostetaan ja josta niitä toimitetaan edelleen aterioiden yhteydessä vähintään yhteen tuenalaiseen kouluun/päiväkotiin eli alaiseen toimipisteeseen. Tämän lisäksi jakelupiste toimittaa tai tarjoaa tukeen oikeutettuja maitotuotteita myös muualle kuten vanhainkotiin tai terveyskeskukseen. Jakelupiste on erikseen rekisteröitävä, jotta sille voidaan merkitä kouluihin/päiväkoteihin kuulumattomat, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat. Termi liittyy kunta- ja toimittajahakuun. Keskuskeittiö on kunnallinen valmistuskeittiö, johon tukeen oikeutetut maitotuotteet ostetaan ja josta ne toimitetaan edelleen aterioiden yhteydessä vähintään kahteen tukeen oikeutettuun kouluun/päiväkotiin eli alaiseen toimipisteeseen. Keskuskeittiö ei toimita tukeen oikeutettuja maitotuotteita muualle kuin tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, joten se käyttää yhteydessään olevan koulun/päiväkodin rekisterinumeroa. Termi liittyy kunta- ja toimittajahakuun. Jos muut kuin ruoanvalmistuksen yhteydessä tarvittavat tukeen oikeutetut tuotteet toimitetaan erikseen jokaiselle alaiselle toimipisteelle ja toimipisteitä laskutetaan erikseen, alaisista toimipisteistä tulee yksittäisiä toimipisteitä, koska ruoanvalmistuksen osuudelle ei makseta tukea. Jos näissä tapauksissa keskuskeittiötä kuitenkin laskutetaan yhtenä toimipisteenä, asiakirjojen säilyttämisestä tulee sopia siten, että ne ovat tarkistettavissa mahdollisen valvonnan yhteydessä. Koontilomakkeelle kirjataan kouluun, päiväkotiin, keskuskeittiöön tai jakelupisteeseen hakukauden aikana ostetut/toimitetut tukeen oikeutetut tuotteet. Lomakkeen ylläpitäminen ei ole pakollista, mutta esim. kunta- ja itsehakijat voivat hyödyntää sitä tukihakemuksella edellytettyjen tietojen keräämiseen laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta. Toimittajahaussa lomaketta voi hyödyntää tuettomien ostojen seurannassa, mikäli toimittaja ei tee tätä automaattisesti. Koontilomakkeen voi korvata tavaran myyjän vastaavalla raportilla. Koulupäivillä tarkoitetaan koulun vahvistettuja aukiolopäiviä. Kuntahakijalla tarkoitetaan kuntaa, joka hakee tuen oman kuntansa yhdelle tai useammalle kunnalliselle koululle ja päiväkodille. Lukuvuositiedoilla tarkoitetaan koulun/päiväko-din oppilaiden/ lasten, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden sekä koulu-/toimintapäivien määriä. Lukuvuositiedot ilmoitetaan joko lukuvuosi-ilmoituksessa (toimittajahakija) tai tukihakemuksessa (kunta- ja itsehakijat). 33

34 Toimintapäivillä tarkoitetaan päiväkodin vahvistettuja toimintavuoden aukiolopäiviä. Tukeen oikeuttamattomilla ruokailijoilla tarkoitetaan koulu- tai päiväkotiruokailuun säännöllisesti tai epäsäännöllisesti osallistuvia tukeen oikeuttamattomia henkilöitä. Rekisterinumero on Maaseutuviraston antama 8-numeroinen asiakasnumero. Toimittajahakija on meijerialan tai kaupan yritys, joka hakee koulumaitotuen koulujen ja päiväkotien puolesta. Tuen hakija voi olla toimittaja, kunta tai yksityinen koulu/päiväkoti. Tuen hakija laatii ja lähettää koulumaitotukihakemuksen Maaseutuvirastoon ja tuki maksetaan tuen hakijan tilille. Yksittäinen toimipiste on koulu/päiväkoti, johon tukeen oikeutetut maitotuotteet ostetaan, mutta josta niitä ei enää toimiteta eteenpäin minnekään muualle. Yksittäinen toimipiste voi saada ruoan keskuskeittiöstä/jakelupisteestä tai valmistaa sen itse, kunhan tukeen oikeutetut maitotuotteet toimitetaan suoraan ko. kouluun/päiväkotiin. Yksityinen koulu/päiväkoti on muu kuin kunnallinen koulu/päiväkoti. Esimerkiksi osakeyhtiöiden, rekisteröityjen yhdistysten ja kuntayhtymien omistuksessa olevat koulut ja päiväkodit sekä korvaavat koulut (esim. yhteiskoulut ja Rudolf Steiner -koulut) luokitellaan koulumaitotukiohjelmassa yksityisiksi kouluiksi/päiväkodeiksi. 34

35 14 YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Maaseutuvirasto Markkinatukiosasto, sisämarkkinayksikkö PL Seinäjoki Käyntiosoite: Alvar Aallon katu 5, Seinäjoki Puhelin: Sähköpostiosoite: (vaihde) Faksi: Internet-sivut: Markkinatuet Koulumaitotuki / koulumaitotuki: / lomakkeet: 35

36 36