HAKUOPAS. Koulumaitotuki ja kouluhedelmätuki Lukuvuosi Voimassa alkaen

Transkriptio

1 HAKUOPAS Koulumaitotuki ja kouluhedelmätuki Lukuvuosi Voimassa alkaen

2 Sisältö 2 1 JOHDANTO TUKEEN OIKEUTETUT LAPSET JA TUKIKELPOISET TUOTTEET Koulumaitotuen tukikelpoiset tuotteet Kouluhedelmätuen tukikelpoiset tuotteet Tukeen oikeutettu enimmäismäärä REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Rekisteröitävät asiakkaat Rekisteröintihakemus Sitoutuminen tuen ehtoihin Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Uudelleen rekisteröinti ja väliaikainen rekisteröinti TUEN HAKEMINEN Toimittaja hakee tuen Toimittajavaltuutus Lukuvuosi-ilmoitus Tukihakemus Tuotemäärien seuranta Tuettomat ostot Kunta, yksityinen organisaatio tai kuntayhtymä hakee tuen Tukihakemus Tuotemäärien koostaminen Lukuvuositiedot Tukeen oikeuttamattomat ruokailijat Säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat Tuotteiden käyttäminen ruoanvalmistukseen Tuen hakeminen, kun ruokalan ylläpitäjä on ateriapalveluyritys tai muu ulkopuolinen taho Tuen hakijan muutokset Toimittajahakija vaihtuu Kunta- tai itsehakija siirtyy toimittajahakuun tai päinvastoin Tuen hakemisen määräajat... 19

3 4.8 Tukihakemuksen täyttäminen ja korjaaminen Hakemukseen liittyvien tositteiden tarkistaminen Tukipäätös LIITÄNNÄISTOIMENPITEET TUEN HEIJASTUMINEN Tuen välittäminen edunsaajalle Koulujakelujärjestelmäjuliste VALVONTA Tarkastettavat tiedot ja asiakirjat Tarkastuksista ilmoittaminen Asiakirjojen säilyttäminen Tarkastustulosten seuraamukset SANASTO Säädökset YHTEYSTIEDOT HAKUOPAS # Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405 (Alvar Aallon katu 5), Seinäjoki Puh , Markkinaosasto Metsä- ja markkinayksikkö 01/2017 Tässä oppaassa annetut ohjeet eivät ole tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä, tiedot eivät ole aina ajan tasalla. Kaikki oikeudelliset vaateet on tehtävä asetusten perusteella. Tuen hakija voi halutessaan vedota viranomaisen toimenpiteiden laillisuuteen. Viime kädessä EU:n tuomioistuin ratkaisee oikeustulkinnat. 3

4 1 JOHDANTO Tämä hakuopas kertoo Euroopan unionin koulujakelujärjestelmän toimeenpanosta Suomessa. Koulujakelujärjestelmän tarkoituksena on terveellisten ruokailutottumusten lisääminen. Tuki maksetaan kokonaisuudessaan Euroopan unionin varoista. Koulujakelujärjestelmä jakautuu koulumaitotukeen ja kouluhedelmätukeen. Tukien hakeminen on monin osin samanlaista, minkä vuoksi tässä oppaassa koulumaitotukea ja kouluhedelmätukea kuljetetaan rinnakkain. Eroavaisuudet on pyritty kuvaamaan mahdollisimman selkeästi. Suomessa koulujakelujärjestelmän tukipolitiikasta vastaa maa- ja metsätalousministeriön markkinayksikkö ja toimeenpanosta Maaseutuviraston markkinaosasto. Maaseutuvirasto julkaisee vuosittain oikeushenkilöille maksetut tuet internetsivuillaan. Koulujakelutuet sisältyvät EU:n maataloustukirahastosta maksettaviin muihin tukiin, joiden osalta julkaistaan tuensaajan nimi, verotuskunta sekä kalenteri- tai varainhoitovuoden ( ) aikana maksetun tuen kokonaismäärä. Lisäksi tukitietoja käytetään valvontatarkoituksiin. Valvontaa suorittavat sekä EU:n että Suomen valvontaviranomaiset ja valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tuet on maksettu oikein perustein. 4

5 2 TUKEEN OIKEUTETUT LAPSET JA TUKI- KELPOISET TUOTTEET Koulumaitotukeen ja kouluhedelmätukeen ovat oikeutettuja seuraavanlaisessa päivähoidossa tai koulutuksessa lukukauden alussa kirjoilla olevat lapset tai oppilaat: KOULUMAITOTUKI Päivähoito Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, jossa on joko vakituinen tai kiertävä lastentarhanopettaja. KOULUHEDELMÄTUKI Perusasteen koulutus Peruskoulun luokat 1 10 ja perusopetuksen piirissä tapahtuva esiopetus, jos lapset ruokailevat samoissa tiloissa. Esiasteen koulutus Koulun, päiväkodin tai ryhmäperhepäiväkodin esiopetus. Perusasteen koulutus Peruskoulun luokat Toisen asteen koulutus Lukio ja ammatilliseen perustutkintoon johtava ammatillinen koulutus. Päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja koulut voivat olla joko kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämiä. Päivähoidon ja koulutuksen tulee olla niistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen järjestämää tai hyväksymää. Koulut voivat olla joko kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämiä. Koulutuksen tulee olla niistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen järjestämää tai hyväksymää. Koulujakelutukeen eivät ole oikeutettuja muun muassa: koulun/päiväkodin henkilökunta samassa tilassa ruokailevat muut kuin tukeen oikeutetut lapset koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot korkea-asteen koulutus aikuiskoulutus monimuotokoulutus työvoimakoulutus jatko- ja täydennyskoulutus kerhotoiminta. 5

6 Koulujakelutukea voi hakea vain tukeen oikeutetuille maitotuotteille ja tukeen oikeutetuille kasviksille, hedelmille ja marjoille. Kaikkien tuettujen tuotteiden on täytettävä koulujakeluohjelmasta säädettyjen asetusten lisäksi muissa EU:n lainsäädännössä ja kansallisissa säädöksissä maidolle ja maitovalmisteille sekä vihanneksille, hedelmille ja marjoille asetetut laatuvaatimukset mukaan lukien tunnistusmerkkiin liittyvät vaatimukset. Tuotteisiin ei saa lisätä sokeria, eikä niitä saa käyttää ruoanvalmistukseen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja voi kuitenkin käsitellä ennen tarjoamista eli esimerkiksi pestä, paloitella ja raastaa. 2.1 Koulumaitotuen tukikelpoiset tuotteet Tuotenumero Tuote Tukitaso /l 1001 Rasvaton maito 1002 Rasvaton piimä 1003 Luomu rasvaton maito 1004 Luomu rasvaton piimä 0,13 0,31 Tukea ei makseta ruoanvalmistukseen käytetyille maitotuotteille. 2.2 Kouluhedelmätuen tukikelpoiset tuotteet Tuotenumero Tuote Tukitaso %/arvonlisäveroton ostohinta 2001 Herne 2002 Kurkku 2003 Lanttu 2004 Porkkana 65 % 2005 Tomaatti 2006 Herukat 2007 Mansikka 6

7 2008 Mustikka 2009 Puolukka 2010 Omena 3001 Luomuherne 3002 Luomukurkku 3003 Luomulanttu 3004 Luomuporkkana 3005 Luomutomaatti 3006 Luomuherukat 75 % 3007 Luomumansikka 3008 Luomumustikka 3009 Luomupuolukka 3010 Luomuomena Tukea ei makseta ruoanvalmistukseen käytetyille hedelmille, vihanneksille ja marjoille. 2.3 Tukeen oikeutettu enimmäismäärä Koulumaitotukea voidaan maksaa enintään 0,25 desilitralle per oppilas per koulu- tai toimintapäivä. Kouluhedelmätukea voidaan maksaa enintään 0,15 kilogrammalle per oppilas per koulupäivä. Tuotteiden ostajan tai tuen hakijan ei tarvitse huolehtia itse enimmäislitra- tai enimmäiskilomäärän laskennasta tai sen ylittymisestä, sillä Maaseutuviraston tietojärjestelmä vähentää ylimenevän osan myönnettävistä tuotemääristä tukipäätöksellä. 7

8 3 REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Tuen hakijoiden eli kuntien, yritysten, yhdistysten, kuntayhtymien ja säätiöiden sekä kaikkien edunsaajina olevien koulujen ja päiväkotien sekä jakelupisteiden on oltava rekisteröityneinä ja hyväksyttyinä Maaseutuviraston koulujakeluohjelmaan ennen tuenalaisen toiminnan aloittamista. Rekisteröityminen tulee tehdä ensisijaisesti Nekka-asiointipalvelussa. Myös paperilomakkeet ovat käytettävissä. Nekka-asiointipalveluun kirjaudutaan Verohallinnon ylläpitämillä Katso-tunnuksilla, ja Katso-pääkäyttäjä voi rekisteröidä organisaation tuenhakijaksi. Kun organisaatio on hyväksytty tuenhakijaksi, koulut ja päiväkodit rekisteröidään sen jälkeen toimipisteiksi. Toimipisterekisteröinnin voi tehdä myös Katso-alitunnisteen haltija. 3.1 Rekisteröitävät asiakkaat Toimittajahakijan tulee rekisteröityä asiakkaaksi ennen kuin se voi välittää tuetulla hinnalla tuotteita valtuutuksen antaneille kouluille, päiväkodeille ja jakelupisteille. Toimittajahaussa olevat kunta- ja organisaatioasiakkaat hakevat asiakasrekisteröintiä itselleen ja toimipisterekisteröintiä omistamilleen toimipisteilleen Nekka-asiointipalvelussa omilla Katso-tunnuksillaan ja ilmoittavat rekisteröinneistä toimittajahakijalle. Kuntahakijan eli kunnan, joka hakee tuen oman kuntansa yhdelle tai useammalle kunnalliselle koululle, päiväkodille, keskuskeittiölle ja/tai jakelupisteelle, tulee rekisteröityä asiakkaaksi Nekka-asiointipalvelussa. Kuntahakijaksi voidaan hyväksyä myös yksittäisen kunnan omistuksessa oleva liikelaitos, mikäli sillä on sama y-tunnus kuin kunnalla. Itsehakijat eli kuntayhtymien, yritysten, säätiöiden ja yhdistysten omistajat ja niiden omistamat koulut ja päiväkodit, jotka tulevat käyttämään tuettuja tuotteita, tulee kaikki rekisteröidä riippumatta siitä, saavatko ne tuen toimittajan kautta vai hakevatko tuen itse. Asiakasrekisteröintihakemuksella rekisteröidään toimipisteen omistaja, minkä jälkeen haetaan toimipisterekisteröintiä organisaation omistamille kouluille ja päiväkodeille. Kaikkien rekisteröitävien koulujen/päiväkotien tulee olla tukeen oikeutettuja. Rekisteröinti luo perustan tukihakemuksen rakenteelle. Rakenteen ja siihen liittyvien tarkisteiden kuten enimmäislitramäärän ja enimmäiskilomäärän laskennan avulla varmistetaan tuen ehtojen täyttyminen mahdollisimman kattavasti ennen tuen maksamista. Lisäksi rekisterinumeron avulla varmistetaan muun muassa, että samalle toimipisteelle ei makseta tukea kuin yhden kerran hakukautta kohden. 3.2 Rekisteröintihakemus Asiakas- ja toimipisterekisteröintejä haetaan ensisijaisesti Nekka-asiointipalvelussa tai palauttamalla asiakkaan rekisteröintihakemus ja/tai toimipisterekisteröintihakemus Maaseutuvirastoon. Nekka-asiointipalvelu ohjaa käyttäjäänsä hakemusprosessin edetessä ja lähettää palauteviestin sähköpostiin, kun päätös on tehty ja luettavissa asiointipalvelussa. Paperisia hakemuksia täytettäessä allekirjoitetaan kaikki lomakkeet. Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoitusoikeus organisaatiossa. 8 Asiakasrekisteröintejä voi hakea aikaisintaan sen kuukauden 1. päivästä, kun rekisteröintihakemus lähetetään Nekka-asiointipalvelun kautta tai on saapunut Maaseutuvirastoon muulla tavoin. Rekisteröitymisen jälkeen asiointi tapahtuu y-tunnuksen perusteella, ja sitä on käytettävä tuen haussa ja tuen haun perusteena olevissa ilmoituksissa. Rekisteröinti on voimassa toistaiseksi.

9 Toimipisterekisteröintejä voi hakea takautuvastikin, ja ne ovat voimassa niin ikään toistaiseksi. Toimipisteen omistaja voi itse päättää toimipisteen voimassaolon Nekka-asiointipalvelussa. Paperihakijat ilmoittavat toimipisteen päättämisestä sähköpostitse Maaseutuvirastoon. Asiakkaalla on velvollisuus ylläpitää asiakkuuteen liittyviä tietoja ja ilmoittaa muutoksista aina myös valtuutetulle toimittajahakijalle. Toimittajahakijan tietojen oikeellisuus ja haun onnistuminen ovat suoraan sidoksissa siihen, että toimittajahakijoiden asiakkaiden tiedot ovat oikein Nekkaasiointipalvelussa ja asiakkaat ovat välittäneet rekisteröinti- ja valtuutustiedot ajallaan toimittajahakijalle. 3.3 Sitoutuminen tuen ehtoihin Asiakas- ja toimipisterekisteröinnin yhteydessä rekisteröinnin hakija antaa komission asetusten (EU) 2017/39 ja (EU) 2017/40 ja kansallisen lainsäädännön mukaisen kirjallisen sitoumuksen siitä, että: Koulujakelutukea saavia tuotteita käytetään ainoastaan oppilaskäyttöön koulujakelutukeen hyväksytyissä toimipisteissä (koulu/päiväkoti). Aiheettomasti maksettu tuki palautetaan kyseisten määrien osalta, jos todetaan, että koulujakelutukea saavia tuotteita on luovutettu muille kuin koulujakelutukeen oikeutetuille edunsaajille, tukea on maksettu enimmäislitramäärän tai enimmäiskilomäärän ylittävälle määrälle tai että tukea on muutoin haettu virheellisin perustein. Toimivaltaisen viranomaisen käyttöön annetaan näiden pyynnöstä tositteet. Kaikkiin toimivaltaisen viranomaisen päättämiin tarkastuksiin suostutaan, mukaan lukien erityisesti kirjanpidon tarkastukset sekä fyysiset, paikan päällä tehtävät tarkastukset. Lisäksi tuen ehtojen hyväksyminen tarkoittaa, että asiakas/toimipiste vakuuttaa, että koulujakelutukeen oikeutettuja tuotteita ei käytetä tavallisten kouluaterioiden (mukaan lukien päiväkodit) valmistukseen. Toimittajahakijat sitoutuvat edellä mainittujen ehtojen lisäksi pitämään kirjanpitoa, josta käy ilmi koulujen, päiväkotien ja jakelupisteiden sekä tarvittaessa näistä vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet, oppilas-/lapsimäärät, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät, kuukausikohtaiset koulu-/toimintapäivät sekä keskuskeittiökokoonpanot, näille kouluille/päiväkodeille myydyt tai luovutetut tuotteet ja niiden määrät sekä hinnat. Toimittajahakijalla tulee olla käytössään tietojärjestelmä, jolla koulujakeluasioita käsitellään ja josta edellä mainitut tiedot voidaan todentaa. 3.4 Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Rekisteröintitietojen muutokset tehdään ensisijaisesti itse Nekka-asiointipalvelussa tai niistä voi ilmoittaa Maaseutuvirastoon sähköpostitse. Poikkeus on tilitietomuutos, jonka vain Katso-pääkäyttäjä voi käydä muuttamassa Nekka-asiointipalvelussa. Tilitiedon muutoksesta voi myös ilmoittaa vapaamuotoisella, allekirjoitetulla asiakirjalla. Jos asiakkaan osoite muuttuu, tästä tulee suoraan tieto Nekka-asiointipalveluun yri- 9

10 tystietojärjestelmän kautta edellyttäen, että tieto on ilmoitettu kyseiseen palveluun. Tämä ei kuitenkaan poista velvollisuutta informoida valtuutettuja toimittajia asiasta. Seuraavat rekisteröintitietojen muutokset ilmoitetaan Nekka-asiointipalvelussa tai suoraan Maaseutuvirastoon. Valtuutetulle toimittajahakijalle ilmoitetaan aina yhteystietoihin ja toimipisteen tietoihin tulevat muutokset. Toimipisteen nimi muuttuu toiminnan pysyessä samana. Toimipisteen osoite muuttuu. Yhteyshenkilö ja/tai yhteystiedot muuttuvat. Tilinumero muuttuu. Oppilaat/lapset siirtyvät esimerkiksi remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen lukukauden vaihteessa. Kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy kesken lukuvuoden, jolloin Maaseutuvirastossa tehdään väliaikainen rekisteröinti. Toimipisteen toiminta päättyy; asiakas pystyy itse lopettamaan toimipisteen Nekka-asiointipalvelussa antamalla toimipisteelle viimeisen voimassaolopäivämäärän. Lisätietoa rekisteröinnistä eri tilanteissa voi kysyä Maaseutuvirastosta. 3.5 Uudelleen rekisteröinti ja väliaikainen rekisteröinti Mikäli toimipisteet siirtyvät uudelle omistajalle esimerkiksi yrityskaupan seurauksena, vanha omistaja päättää asiakkuutensa ilmoittamalla siitä Maaseutuvirastoon sähköpostitse. Toimipisteiden voimassaolon asiakas voi itse päättää Nekka-asiointipalvelussa. Vaikka toimipisteiden voimassaolot päätetään, se ei estä asiakkaan tuen hakua kuluneelta kaudelta, jos asiakkuus on vielä voimassa. Koulujen/päiväkotien uusi omistaja hakee asiakasrekisteröintiä Nekka-asiointipalvelussa ja tämän jälkeen rekisteröintiä toimipisteille. Paperiset asiakas- ja toimipisterekisteröintihakemukset voi lähettää samanaikaisesti Maaseutuvirastoon. Asiakasrekisteröintien osalta on tärkeää muistaa, että ne tulevat voimaan sen kuun alusta, jolloin rekisteröintiä on haettu. Tuen hakemisen jatkuvuuden kannalta on tärkeää hakea rekisteröintiä ajoissa. Jos kunnan nimi muuttuu esimerkiksi kuntaliitoksen seurauksena, asiasta tulee ilmoittaa Maaseutuvirastoon, jolloin liitoskunnan toimipisteet voidaan siirtää Maaseutuvirastossa emokunnan toimipisteiksi. Jos kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy lukuvuoden alussa, uudelle yhdistyvälle toimipisteelle annetaan uusi nimi ja yhden yhdistyvän toimipisteen rekisterinumero ja muut toimipisteet päätetään. Maaseutuvirastossa tehdään toimipisteelle väliaikainen rekisteröinti (VR), jos oppilaat/lapset siirtyvät esimerkiksi remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen kesken lukuvuoden tai oppilasmäärässä tapahtuu huomattavia muutoksia kesken lukuvuoden. Väliaikaista rekisteröintiä ei pysty tekemään itse Nekka-asiointipalvelussa, vaan sitä pyydetään Maaseutuvirastosta. 10

11 4 TUEN HAKEMINEN Koulu tai päiväkoti voi saada tukeen oikeutetuille oppilaille/lapsille koulumaito- ja kouluhedelmätukea: toimittajan eli meijeri- tai kaupan alan yrityksen kautta (toimittajahakija). kunnan kautta, jos koulu/päiväkoti on kunnallinen (kuntahakija). hakemalla itse, jos koulu/päiväkoti on yksityisen organisaation tai kuntayhtymän omistuksessa (itsehakija). Jos koulu/päiväkoti tai niistä vastaava kunta saa tuen toimittajan kautta, tukihakemuksen laatii toimittaja. Jos koulu/päiväkoti saa tuen siitä vastaavan kunnan tai yksityisen organisaation kautta, tukihakemus laaditaan keskitetysti kyseisessä organisaatiossa. 4.1 Toimittaja hakee tuen Koulujakelutukea voi hakea koulun/päiväkodin puolesta meijeri- tai kaupan alan yritys. Koulu/päiväkoti saa tällöin koulumaitotuen tai kouluhedelmätuen suoraan tukeen oikeutettujen tuotteiden oston yhteydessä joko alennettuina ostohintoina tai jälkihyvityksenä. Koulumaitotuen hakukausi on toimittajalle yksi kuukausi. Kouluhedelmätuen hakukausi on , ja hakukausi on sama kaikille tuenhakijoille. Jakson aikana tuotteita voi toimittaa 10 perättäisen koulupäivän ajan. Mahdollisesta kevään 2018 hakukaudesta tiedotetaan myöhemmin. Koulu/päiväkoti voi saada tukea vain yhden toimittajahakijan kautta ostetuille tuotteille hakukautta kohden. Toimittaja voi hakea koulujakelutukea myös niissä tapauksissa, joissa ruokalan ylläpitäjä ei ole sama kuin koulun/päiväkodin omistaja. Edellä mainittuja tapauksia ovat muun muassa yksityiseltä yritykseltä tai kuntayhtymän liikelaitokselta kunnallisille tai yksityisille kouluille/päiväkodeille ostetut ateriapalvelut Toimittajavaltuutus Asiakkaan, joka haluaa valtuuttaa toimittajan hakemaan koulumaitotuen tai kouluhedelmätuen puolestaan omistamalleen koululle/päiväkodille, tulee antaa kyseiselle toimittajalle toimittajavaltuutus. Valtuutus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Valtuutuksen voi tehdä ensisijaisesti Nekka-asiointipalvelussa, toimipisteen rekisteröintihakemuksen yhteydessä tai valtuutuslomakkeella. Jos valtuutus tehdään paperisena, se tulee lähettää sekä valtuutetulle toimittajalle että Maaseutuvirastoon. Toimittajan vaihtuessa tai valtuutuksen päättyessä on muistettava ennen uuden valtuutuksen voimaantuloa ilmoittaa päättymisestä toimittajalle, jonka valtuutus päättyy. 11

12 4.1.2 Lukuvuosi-ilmoitus Toimittajahaussa olevat toimipisteiden omistajat voivat ilmoittaa Nekka-asiontipalvelussa toimipisteidensä lukuvuositiedot, josta ne välittyvät valtuutetuille toimittajille ja Maaseutuvirastoon, jolloin paperisia ilmoituksia ei enää tarvitse lähettää. Sähköisellä lukuvuosi-ilmoituksella ilmoitetaan seuraavat tiedot: toimipisteet mahdollisine keskuskeittiö- ja jakelupistekokoonpanoineen oppilaiden/lasten määrät lukukausien alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukausien alussa, lukuvuoden koulu-/toimintapäivien määrä kuukausittain eriteltynä. Samat lukuvuositiedot pätevät sekä koulumaitotuen että kouluhedelmätuen hakemisessa. Lukuvuosiilmoituksessa annettuja tietoja käytetään tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuuden ja enimmäislitramäärien laskentaan. Kouluhedelmätuen osalta ilmoitetaan kuitenkin vain peruskoulujen lukuvuositiedot. Koulujen ja päiväkotien oppilaat, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat sekä koulu- ja toimintapäivät kirjataan lukuvuosi-ilmoitukseen aina kyseisen koulun tai päiväkodin kohdalle. Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (muun muassa palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. Perusopetuksen mukaan lukien kouluksi rekisteröityjen esikoulun koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Samaa enimmäismäärää sovelletaan lukioihin. Todelliset koulupäivät tulee kuitenkin ilmoittaa lukuvuosi-ilmoituksessa. Koska henkilömäärät ilmoitetaan lukuvuosi-ilmoituksessa aina lukuvuoden ensimmäisen koulu- tai toimintapäivän mukaisina, lukuvuoden aikana määriin tulevia muutoksia ei tarvitse ottaa huomioon. Toimipisteiden lakkauttamisista, yhdistämisistä ja muista muutoksista sen sijaan tulee aina ilmoittaa toimittajalle ja Maaseutuvirastoon. Lukuvuoden aikana tapahtuvat kokoonpanojen muutokset tulee ilmoittaa toimittajalle viipymättä ja ne voidaan ottaa huomioon kuukauden vaihtuessa. Asiakkaalla on velvollisuus ylläpitää ja päivittää tietojaan. Nekka-asiointipalvelun toimipisteluettelolla saa muutettua kokoonpanoja ja toimipisteiden rooleja, joka ei kuitenkaan poissulje asiakkaan ilmoitusvelvollisuutta toimittajaan nähden. Toimittajahakija pystyy muuttamaan toimipisteiden rooleja vain hakemuksella. Lukuvuosi-ilmoituksella voi ilmoittaa enintään yhden lukuvuoden ( ) tiedot kerralla. Lukuvuosiilmoitukset pyydetään kirjaamaan Nekka-asiointipalveluun ja lähettämään vuosittain mennessä. Päiväkotien kesän toimintapäivät tulee ilmoittaa heti, kun ne on vahvistettu. Tämän voi tehdä erillisellä sähköposti-ilmoituksella. Toimittaja ei voi myydä tuotteita tuettuun hintaan ilman koulun/päiväkodin ilmoittamia lukuvuositietoja. Jos tuotteita on kuitenkin myyty ilman koulun/päiväkodin määräaikaan toimittamia tietoja, toimittaja voi periä jo maksetun koulumaitotuen tai kouluhedelmätuen takaisin. Toimittaja voi jatkaa tuettujen tuotteiden toimittamista vasta, kun on saanut tiedot koululta/päiväkodilta. 12

13 Mikäli omistaja haluaa lähettää lukuvuositiedot edelleen paperisena, lomakkeet löytyvät Maaseutuviraston internetsivuilta. Allekirjoitetut paperiset lukuvuosi-ilmoitukset toimitetaan entisen käytännön mukaisesti toimittajahakijalle, joka lähettää kopiot niistä edelleen Maaseutuvirastoon. Lukuvuosi-ilmoituksella ilmoitetut tiedot tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella, jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Lisätietoja määrien kirjaamisesta löytyy lomakkeiden täyttöohjeista. Toimittajalla todennetuiksi tiedoiksi riittävät Nekka-asiointipalveluun tallennetut tiedot Tukihakemus Toimittajahakija hakee tuen kuukausittain jälkikäteen Nekka-asiointipalvelussa joko lataamalla xmltukihakemustiedoston tai syöttämällä hakutiedot manuaalisesti tai paperilomakkeilla liitteineen. Xmltiedostolatauksesta löytyy teknisiä lisätietoja Maaseutuviraston internetsivuilta. Koulumaitotukihakemuksella ilmoitetaan tuotemäärät litroina. Kouluhedelmähakemuksella ilmoitetaan tuotemäärät kiloina, minkä lisäksi ilmoitetaan myös arvonlisäveroton ostohinta. Jos samalla tuotteella on useampi eri ostohinta, hakemuksella ilmoitetaan alin ostohinta Tuotemäärien seuranta Tuen maksaminen perustuu yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Toimittajahakijalle maksetaan tuki niille määrille, jotka tämä on tukihakemuksessa ilmoittanut myyneensä alennetulla eli tuetulla hinnalla. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitra- tai enimmäiskilomäärän ylityksen. Toimittajahakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuutta itse, eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan, vaan tuotemäärät syötetään tuotetietoihin bruttomääräisinä. Toimittajahaussa olevan keittiön tai siitä vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että toimittajan tukihakemuksessaan myydyiksi ilmoittamat tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää koontilomaketta, johon kirjataan kalenterikuukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät ja niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös toimittajalta valmiina raporttina. Toimittajahakijat laativat lukuvuosittain luettelon kauttaan ostettavissa olevista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista. Ennen kevätlukukauden alkua on mahdollista tehdä pyynnöstä lisäyksiä tuoteluetteloon. Maaseutuvirasto hyväksyy tuoteluettelon toimittajan pyynnöstä ennen lukuvuoden alkua. 13

14 4.1.5 Tuettomat ostot Jos tukeen oikeutettuja tuotteita ostetaan myös muualta kuin toimittajahakijalta, näistä ei voi hakea tukea, koska tukea voi saada vain yhden toimittajahakijan kautta kuukaudessa. Ulkopuolisten ostojen tositteet kannattaa kuitenkin arkistoida mahdollista tarkastusta varten, sillä niillä voidaan todentaa satunnaisten, tukeen oikeuttamattomien ryhmien maitotuotteiden kulutus. Erillisen kirjanpidon ansiosta näitä ulkopuolisia, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määriä ei siten tarvitse huomioida ilmoitettaessa tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääriä tukihakemuksella. 4.2 Kunta, yksityinen organisaatio tai kuntayhtymä hakee tuen Tukihakemus Kunnan, yksityisen organisaation tai kuntayhtymän (myöhemmin itsehakijan) hakemuksella olevat koulut/päiväkodit ostavat tukeen oikeutetut tuotteet tuettomalla hinnalla ja kunta- ja itsehakija hakee koulumaitotuen näiden koulujen/päiväkotien puolesta lukukausittain jälkikäteen. Koulumaitotuen hakukaudet ovat kunta- ja itsehakijalle lukukaudet eli elo joulukuu ( ) ja tammi heinäkuu ( ). Kouluhedelmätuen hakukausi on , jonka aikana tuotteita voi toimittaa 10 perättäisen koulupäivän ajan. Mahdollisesta kevään 2018 hakukaudesta tiedotetaan myöhemmin. Tukihakemuksessa ilmoitettu hakujakso voi olla koulumaitotuen osalta lyhyempikin, jos esimerkiksi kaikkien koulujen/päiväkotien toiminta päättyy aiemmin tai jos kaikki koulut/päiväkodit siirtyvät toimittajahakuun kesken lukukauden. Kunta- ja itsehakija voi kuitenkin esittää vain yhden tukihakemuksen yhtä lukukautta tai kouluhedelmätuen hakukautta kohden. Koulumaitotukihakemuksella ilmoitetaan tuotemäärät litroina. Kouluhedelmähakemuksella ilmoitetaan tuotemäärät kiloina, minkä lisäksi ilmoitetaan myös arvonlisäveroton ostohinta. Jos samalla tuotteella on useampi eri ostohinta, hakemuksella ilmoitetaan alin ostohinta. Kunta- tai itsehakija voi hakea koulujakelutukea Nekka-asiointipalvelun kautta. Lisätietoa sähköisestä palvelusta saa Maaseutuviraston internetsivuilta. Vaihtoehtoisesti koulujakelutukea voi hakea myös paperilomakkeilla, johon liitetään koulu- ja keskuskeittiöliitteet. Paperisen tukihakemuksen voi lähettää skannattuna pdf-tiedostona sähköpostin liitteenä Tuotemäärien koostaminen Tuen hakeminen perustuu hakukautena yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Kunta- tai itsehakija ilmoittaa nämä määrät tukihakemuksella. Tuenhakijan on huolehdittava siitä, että tukihakemuksessa hankituiksi ilmoitetut tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos ruokapalvelut ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä, on myös näiden tuen hakua varten antamat todistukset, laskukopiot ja muut asiakirjat säilytettävä ja arkistoitava asianmukaisesti. Tuotemäärien koostamiseksi tukihakemukselle sekä seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää koontilomaketta. Tällöin kukin yksittäinen toimipiste/keskuskeittiö/jakelupiste kirjaa koontilomakkeelle hakukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät sekä niitä vastaavat lasku- 14

15 jen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös tuotteiden myyjältä valmiina raporttina. Kunta- ja itsehakijat voivat ostaa tuotteet keneltä tahansa tavarantoimittajalta riippumatta siitä, onko tämä Maaseutuviraston hyväksymä toimittajahakija vai ei. Jos tukea haetaan piimistä, tulee tuenhakijalla olla kirjallinen selvitys, että tuote täyttää koulumaitotuen edellytykset. Tällainen selvitys on esimerkiksi toimittajan lista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista tai valmistajan kirjallinen ilmoitus tuotteen koostumuksesta Lukuvuositiedot Tuenhakija ilmoittaa Nekka-asiontipalvelun hakemustiedoissa tai tukihakemuksen liitteissä tuotemäärien lisäksi seuraavat tiedot: oppilaiden/lasten määrät lukukauden alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukauden alussa, koulu-/toimintapäivien määrät hakukautena. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitra- tai enimmäiskilomäärän ylityksen. Kunta- tai itsehakijan ei siis tule laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuutta itse, eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan. Oppilaiden/lasten ja tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääränä käytetään lukuvuoden ensimmäisenä päivänä koulussa/päiväkodissa kirjoilla olevien henkilöiden määrää. Henkilömäärät tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella, jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Koulu-/toimintapäivien määränä käytetään lukukaudella toteutuneita päiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Samaa tietoa sovelletaan lukion enimmäiskoulupäiviin. Todelliset koulupäivät tulee silti ilmoittaa tukihakemuksessa. Jos kunnan koulut/päiväkodit siirtyvät kuntahausta toimittajahakuun, tulee omistajan toimittaa toimittajahakijalle lukuvuosi-ilmoitus ennen tuettujen tuotteiden oston aloittamista. Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Keskuskeittiö-/jakelupistekokoonpanot ja niiden alaisten koulujen/päiväkotien lukuvuositiedot ilmoitetaan Nekka-asiointipalvelun hakemustiedoissa tai tukihakemuksen keskuskeittiö-/jakelupiste-liitteellä. Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (muun muassa palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. Jos jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden maitotuotteet toimitetaan erillisellä laskutusnumerolla ja koulujen/päiväkotien maitotuotteet toimitetaan omilla laskuillaan, tuolloin tukeen oikeuttamattomia ruokailijoita ei tarvitse ilmoittaa jakelupisteelle. 15

16 4.3 Tukeen oikeuttamattomat ruokailijat Koulun ja päiväkodin henkilökunnan tai ylipäätään muiden kuin tukeen oikeutettujen lasten tai oppilaiden kulutus ei ole koulujakelutukeen oikeutettua. Jotta tuki voitaisiin laskennallisesti kohdistaa vain tukeen oikeutettujen oppilaiden/lasten kuluttamille määrille, on hakemustiedoissa/tukihakemuksen liitteessä tai lukuvuosi-ilmoituksessa ilmoitettava ruokailuun osallistuvien tukeen oikeuttamattomien henkilöiden määrä. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi lasketaan lukuvuoden alussa ne tukeen oikeuttamattomat henkilöt, joiden tiedetään säännöllisesti osallistuvan koulu- tai päiväkotiruokailuun. Tätä määrää sovelletaan koko lukuvuoden ajan ja sen perusteella tietojärjestelmässä lasketaan automaattisesti tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuus. Vähennys tehdään yksittäiseen pisteeseen / keskuskeittiöön / jakelupisteeseen toimitetuista, tukeen oikeutetuista kokonaismääristä. Jos tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrittäminen on esimerkiksi jonkun yksittäisen ryhmän osalta erityisen hankalaa, voi tämän ryhmän kuluttamat tuotemäärät erottaa tukeen oikeutetuista kokonaismääristä erillisen kirjanpidon avulla. Näitä määriä ei tällöin merkitä tukihakemukseen lainkaan, vaan ne ostetaan erikseen tuettomalla hinnalla. Näin kannattaa toimia esimerkiksi koululla toimivan iltapäiväkerhon kohdalla Säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Koulun ja päiväkodin henkilökunta ei kuulu koulumaitotuen piiriin. Näiden henkilöiden määrä on laskettava tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään, mikäli he osallistuvat ruokailuun Jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat Jakelupisteestä toimitetaan maitoa ja piimää myös muualle kuin tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, kuten terveyskeskuksiin tai vanhainkoteihin. Mikäli nämä tuotemäärät ovat mukana hakemuksella, tulee jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat laskea mukaan tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään. Esimerkki: Vanhainkodin keittiössä (= jakelupiste) valmistetaan koululounas kouluun, jossa on 360 oppilasta ja ruokailevaa henkilökuntaa 25. Lisäksi keittiö valmistaa 30:lle vanhainkodin asukkaalle aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Lisäksi keittiö tekee välipalan koulun 15 iltapäiväkerholaiselle ja lounaan 10:lle kotona asuvalle vanhukselle. Viereisestä virastotalosta käy säännöllisesti 5 henkilöä lounaalla. Koulun ruokailu: 360 tukeen oikeutettua ruokailijaa ja 25 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Vanhainkodin ruokailu: 30 maitoa/piimää sisältävää aamupalaa, 30 lounasta, 30 päivällistä ja 30 maitoa/piimää sisältävää iltapalaa. Yhteensä 30 x x x x 1 = 120 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Iltapäiväkerhon ruokailu: 15 maitoa ja juustoa sisältävää välipalaa = 15 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Ateriapalvelu: 10 lounasta = 10 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Virastotalon ruokailijat: 5 lounasta = 5 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. 16

17 Lukuvuosi-ilmoitukseen (toimittajahaku) tai tukihakemukseen (kunta- ja itsehaku) kirjataan koulun oppilasmääräksi 360, koulun tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi 25 sekä jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi 150 ( ). 4.4 Tuotteiden käyttäminen ruoanvalmistukseen Koulujakelutukeen oikeutettuja tuotteita ei saa käyttää ruoanvalmistukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi maidosta, jolle haetaan koulumaitotukea, ei saa valmistaa puuroa. Kasviksista, hedelmistä ja marjoista ei saa valmistaa esimerkiksi uunijuureksia, salaattia tai marjarahkaa. Jos salaatti tarjotaan erikseen niin sanottuina komponentteina, tuotteet ovat oikeutettuja kouluhedelmätukeen. Myös esimerkiksi välipalana erikseen tarjottavat kasvikset, hedelmät ja marjat ovat tukeen oikeutettuja. Koulujakelutukeen oikeutettuihin tuotteisiin ei saa lisätä rasvaa, suolaa tai sokeria. 4.5 Tuen hakeminen, kun ruokalan ylläpitäjä on ateriapalveluyritys tai muu ulkopuolinen taho Toimipisteen omistaja on oikeutettu tukeen, vaikka ruokalan ylläpitäjänä toimii muu taho kuin koulun/päiväkodin omistaja. Tukea voi saada myös, vaikka maito ostetaan koululle/päiväkodille ruokalan ylläpitäjältä, jolla on eri omistuspohja kuin koululla/päiväkodilla. Edellä mainittuja tapauksia ovat muun muassa yksityisen yrityksen hoitama koulun ruokala, yksityisen päiväkodin ostama ruokapalvelu kunnan keskuskeittiöstä tai kunnallisen koulun ostama ruokapalvelu kuntayhtymän liikelaitokselta. Ensimmäinen vaihtoehto tuen hakemiselle on itse- tai kuntahaku. Koska tukea voi hakea vain kirjallisten asiakirjojen perusteella, ruokalan ylläpitäjän on oheistettava aterialaskuihin todistus siitä, kuinka paljon tukeen oikeutettuja tuotteita lasku sisältää. Jos ruokala tekee ruokaa vain sille koululle/päiväkodille, jossa keittiö sijaitsee, on suositeltavaa, että todistuskäytännön sijaan liitetään ruokalan ylläpitäjän laskuihin kopiot ajanjaksolla ostettujen tukeen oikeutettujen tuotteiden laskuista. Tukihakemuksen voi allekirjoittaa ainoastaan koulun/päiväkodin (itsehaku) tai kunnan (kuntahaku) edustaja. Toinen vaihtoehto tuen hakemiselle on toimittajahaku, jolloin ruokalan ylläpitäjä saa tuen suoraan alennettuina ostohintoina tai jälkihyvityksenä. Koulumaitotukea voi kuitenkin saada vain yhden (tuen hakevan) toimittajan tuotteille, vaikka ruokalan ylläpitäjä ostaisi tukeen oikeutettuja tuotteita myös muualta. Ennen toimittajahaun aloittamista toimipisteen omistajan tulee tehdä toimittajavaltuutus ja lukuvuosi-ilmoitus. Ulkopuolisen ruokalan ylläpitäjän ja toimipisteen omistajan on tehtävä sellainen keskinäinen sopimus, että koulumaitotuki välittyy tai hyvitetään laskutuksessa täysimääräisenä lopulliselle edunsaajalle asti. Mahdollisten tarkastusten yhteydessä ruokalan ylläpitäjän tulee antaa tarkastajien käyttöön laskut/kuormakirjat (tai kopiot niistä) tukeen oikeuttavien tuotteiden määrien todentamiseksi. Myös edunsaajan, toimittajahakijan ja ruokapalveluyrityksen väliset sopimukset koskien koulumaitotuotteita tarkastetaan. 17

18 4.6 Tuen hakijan muutokset Tuen hakijan vaihtuessa kesken lukukauden on huomioitava seuraavaa: Yhtä kalenterikuukautta kohden voi olla vain yksi tuenhakija. Tuenhakijan vaihtuessa kesken kalenterikuukauden koulujakelutukea on mahdollista saada vain yhdelle hakijalle / yhden hakijan kautta. Kouluhedelmätukea on mahdollista saada vain yhdelle hakijalle per hakukausi. Uuden tuen hakijan on käytettävä lukukauden alun oppilas-/lapsimäärää Toimittajahakija vaihtuu Jos toimittajahakija vaihtuu kesken kalenterikuukauden, koulumaitotukea on mahdollista saada vain toisen toimittajan toimittamille tuotteille. Yhtä kalenterikuukautta eli toimittajan tuenhakukautta kohden voi siis olla voimassa vain yksi valtuutus. Asiakkaan tulee päättää aiempi valtuutus ennen uuden toimittajan valtuutuksen voimaan astumista. Jos toimittaja vaihtuu kesken lukuvuoden, asiakas lähettää saman lukuvuosi-ilmoituksen uudelle toimittajalle ja tekee tarvittavat muutokset Nekka-asiontipalvelussa kokoonpanoihin tai toimipisteen tietoihin tai ilmoittaa niistä Maaseutuvirastoon Kunta- tai itsehakija siirtyy toimittajahakuun tai päinvastoin Tuenhakijan muuttuessa toimittajaksi tulee tehdä toimittajavaltuutus Nekka-asiointipalvelussa tai toimittaa paperilomakkeella valtuutus Maaseutuvirastoon. Jos tuen hakijaksi tulee kunta tai yksityinen organisaatio, muutos saatetaan voimaan edellä mainitulla tavalla. Tuen hakijan muuttuessa edellisen tuen hakijan valtuutus tulee päättää Nekka-asiontipalvelussa tai toimittaa valtuutuslomake Maaseutuvirastoon. Edellisellä tuen hakijalla on oikeus tuen hakuun siihen asti, kunnes sille on ilmoitettu asiasta kirjallisesti. Valtuutuslomakkeeseen kirjataan niiden jakelupisteiden, koulujen ja päiväkotien nimet ja alaiset pisteet sekä rekisterinumerot, joiden puolesta tuenhaku alkaa. Tuen hakijan valtuutuksen muutosilmoitus on toimitettava Maaseutuvirastoon ennen sen voimaantuloa. Kunnalle ja yksityiselle organisaatiolle voidaan myöntää tukea vain yhdeltä yhtenäiseltä ajanjaksolta lukukautta kohden. Esimerkiksi jos kunta hakee koulumaitotukea itse elo- ja syyskuulle ja tämän jälkeen toimittaja loka- ja marraskuulle, ei kunta voi enää hakea tukea itse joulukuulle. Tässä tapauksessa tukea voidaan myöntää vain elo-, syys-, loka- ja marraskuulle. Kouluhedelmätukea voi hakea vain yhden tuenhakijan kautta koko hakukaudelle. 18

19 4.7 Tuen hakemisen määräajat Tukihakemuksen tulee olla Maaseutuvirastossa viimeistään tukihakemuksessa mainittua hakujaksoa seuraavan kolmannen kuukauden viimeisenä päivänä. Jos määräaika ylittyy enintään 1 30 kalenteripäivällä, alennetaan tukea 5 %, ja jos määräaika ylittyy enintään kalenteripäivällä, alennetaan tukea 10 %. Tämän jälkeen tukea alennetaan yksi prosentti lisää jokaista lisäpäivää kohti jäljellä olevasta määrästä laskettuna. Hakemuksen saapumispäiväksi lasketaan se päivä, kun hakemus saapuu Maaseutuvirastoon. Tarvittaessa Maaseutuvirasto pyytää tuenhakijaa korjaamaan ja täydentämään puutteellista hakemusta ja neuvoo tukihakemuksen täyttämisessä. Esimerkiksi jos hakujakso päättyy 5. päivänä kesäkuuta ja tukihakemus saapuu Maaseutuvirastoon viimeistään 30. syyskuuta tuki maksetaan täysimääräisenä, lokakuun aikana tuen alennus on 5 %, marraskuun aikana tuen alennus on 10 %, 1. päivänä joulukuuta tai sen jälkeen tuen alennus on 1 % per jokainen lisäpäivä. Jos tuen hakija vaihtuu kesken lukukauden esimerkiksi kunta- tai itsehausta toimittajahakuun, on huomioitava, että myös kunta- ja itsehakijan hakujakso päättyy tällöin aiemmin. Tuen hakemisen aika lasketaan siten hakujakson päättymisestä, joka voi olla kesken lukukauden. Jos esimerkiksi kunta siirtyy toimittajahakuun maaliskuun alusta, kunnan on haettava tuki kolmen kuukauden sisällä helmikuun loppumisesta saadakseen täyden tuen. Sähköisessä asiointipalvelussa tukihakemusta ei pääse enää täyttämään, kun viivästysvähennys täyttää 100 %. Tukihakemus tulee lähettää Maaseutuvirastoon joko Nekka-asiointipalvelun kautta, skannattuna sähköpostin liitteenä tai postitse. Toimittajan hakiessa tuen koulun/päiväkodin puolesta toimittaja huolehtii tuen hakemisesta. 4.8 Tukihakemuksen täyttäminen ja korjaaminen Tuki voidaan maksaa ainoastaan rekisteröidyn tuen hakijan Nekka-asiointipalvelun kautta tekemästä tai kirjallisesta hakemuksesta. Kirjallisella hakemuksella tarkoitetaan Maaseutuviraston virallista tukihakemuslomaketta liitteineen. Tukihakemuksesta tai sen liitteistä on käytävä ilmi vähintään seuraavat tiedot: tuen hakijan nimi ja y-tunnus, hakujakso, jolta tukea haetaan, yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitetut/ostetut tukeen oikeutettujen tuotteiden määrät hakujakson aikana, yksittäisten ja alaisten toimipisteiden lukuvuositiedot eli tiedot oppilaiden, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden sekä koulu-/ja toimintapäivien määrästä, 19

20 jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijat, päiväys ja allekirjoitus. Nekka-asiointipalvelussa voi täyttää ja lähettää tukihakemuksen. Keskeneräisen tukihakemuksen voi myös tallentaa luonnos-tilassa ennen lopullista lähettämistä. Ennen hakemuksen lähettämistä asiakas voi tarkastaa hakemuksen Tarkasta-painikkeen kautta, jolloin tulee tarkastusraportti nähtäväksi ja tulostettavaksi. Mikäli korjattavaa löytyy, raportti esittää myös korjaustoimenpiteet. Kun lähetystä estävät virheet on korjattu, hakemuksen voi lähettää Maaseutuvirastoon. Jos Maaseutuvirasto kuitenkin vielä havaitsee tukihakemuksessa puutteita, tukihakemus palautetaan saateviestin kera täydennettäväksi asiointipalveluun, jossa sen voi korjata ja lähettää uudelleen Maaseutuvirastoon. Kaikki koulujakelutukeen liittyvät paperilomakkeet, mukaan lukien apulomakkeet, löytyvät Maaseutuviraston internetsivuilta, ja ne voi täyttää sähköisessä muodossa ennen tulostamista. Muussa tapauksessa lomakkeet on täytettävä kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla. Jos paperilomakkeita joudutaan korjaamaan jälkikäteen, korjaukset on tehtävä vetämällä viiva korjattavan tiedon päälle siten, että vanha tieto jää näkyviin ja kirjoittamalla uusi tieto korjatun kohdan yläpuolelle. Jos korjattavia kohteita on useita, voi täyttää kokonaan uuden lomakkeen. Jos korjataan rivillä tapahtunutta virhettä, korjaus on tehtävä kyseiselle riville tai tähdellä/nuolella on merkittävä selvästi, mitä kohtaa korjaus koskee. Korjatussa asiakirjassa tulee olla päivämäärä, jolloin asiakirjaa on korjattu ja korjauksen tekijän nimikirjaimet Hakemukseen liittyvien tositteiden tarkistaminen Koulumaitojärjestelmän ja kouluhedelmäjärjestelmän yhdistymisen mukana säädettiin uudesta tarkastusvelvollisuudesta (komission asetuksen (EU) 2017/39, artikla 9). Asetuksen mukaan Maaseutuviraston tulee tarkastaa edustava otos hakemusten mukana toimitettavista tositteista. Käytännössä Maaseutuvirasto tulee pyytämään pientä määrää tuenhakijoita esittämään tukihakemukseen liittyvät tositteet (laskut, kuormakirjat tai vastaavat). Tositteita tullaan pyytämään yhden toimipisteen tai kokoonpanon osalta rajatulta aikaväliltä. Maaseutuvirasto esittää pyynnön sen jälkeen, kun tukihakemus on saapunut. Tuenhakija toimittaa pyydetyt asiakirjat Maaseutuvirastoon, ja tositteiden tarkastuksen jälkeen tuki voidaan maksaa. Mikäli tositteet eivät tue tukihakemusta, Maaseutuvirasto pyytää lisätietoja ja aloittaa tarvittaessa hallinnollisen tutkinnan Tukipäätös Maaseutuvirasto tekee tukihakemuksesta aina tukipäätöksen riippumatta siitä, maksetaanko tuki hakemuksen mukaisena vai ei. Tukipäätös tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianmukaisesti täytetty tukihakemus on saapunut Maaseutuvirastoon. Jos asiakkaalle on esitetty selvityspyyntö tai meneillään on tutkimus tuen oikeutuksesta, määräaika voi ylittyä. Määräaika voi ylittyä myös ylivoimaisen esteen vuoksi. Koulujakelutukea ei voida maksaa yksityisen ravintolan-/ruokalanpitäjän tilille. 20

21 5 LIITÄNNÄISTOIMENPITEET Uudessa koulujakelujärjestelmässä koulutuksellisten liitännäistoimenpiteiden toteuttaminen on pakollista. Käytännössä liitännäistoimenpiteiden hankinta tapahtuu Maaseutuvirastossa ja kilpailutuksen voittanut toimija toteuttaa liitännäistoimenpiteet. Liitännäistoimenpiteet voivat olla esimerkiksi terveellisistä ruokailutottumuksista kertovaa materiaalia, pelejä, internetsivusto tai vaikkapa makukouluja. Koulujen ja päiväkotien tulisi osallistua koulutuksellisten liitännäistoimenpiteiden toteuttamiseen eli esimerkiksi käyttää tuotettua materiaalia opetuksessa tai ohjata lapsia/oppilaita ja perheitä tutustumaan materiaaliin omalla ajallaan. Lisätietoja liitännäistoimenpiteistä voi tiedustella Maaseutuvirastosta. Liitännäistoimenpiteistä tiedotetaan aina erikseen silloin, kun kampanja käynnistyy. 5.1 Koulujakelujärjestelmäjuliste Tuettuja maitotuotteita ja/tai kasviksia, hedelmiä ja marjoja käyttävissä kouluissa ja päiväkodeissa on oltava esillä koulujakelujärjestelmäjuliste. Julisteen tarkoituksena on viestittää, että koulussa/päiväkodissa tarjotaan Euroopan unionin koulujakelujärjestelmän mukaista tukea saavia maitotuotteita ja/tai kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Uusi koulujakelujärjestelmäjuliste korvaa aikaisemman koulumaitotukijulisteen. Uusi juliste tulee käytettäväksi lukuvuoden aikana, ja Maaseutuvirasto tiedottaa siitä erikseen. Siirtymäaikana koulut/päiväkodit voivat halutessaan pitää esillä vanhaa koulumaitotukijulistetta. Valmiin julisteen voi tulostaa Maaseutuviraston internetsivuilta A3-kokoisena. Juliste on sijoitettava pysyvästi näkyvälle paikalle esimerkiksi pääsisäänkäynnin yhteyteen. Halutessaan koulu/päiväkoti voi myös laatia julisteen itse Maaseutuvirastosta saatavien ohjeiden mukaisesti. Juliste on hyväksytettävä Maaseutuvirastossa ennen esillepanoa. 21

22 6 TUEN HEIJASTUMINEN 6.1 Tuen välittäminen edunsaajalle Koulujakelulainsäädännön mukaan tuen on heijastuttava asianmukaisesti edunsaajan maksamaan hintaan. Koska varsinaiselle edunsaajalle eli tukeen oikeutetulle lapselle/oppilaalle ruokailu on Suomessa maksutonta, edunsaajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tahoa, joka vastaa viime kädessä koulu- tai päiväkotiruokailun kustantamisesta. Käytännössä tämä on yleensä kunta, kuntayhtymä tai jokin muu koulun/päiväkodin omistava organisaatio. Toimittajahakijan on hyvitettävä saamansa tuki täysimääräisenä niille toimipisteiden omistajille, joiden puolesta se on hakenut tukea. Tuki voidaan välittää joko suoraan alennettuina ostohintoina tai jälkihyvityksinä. Toimittajan tuotteistaan perimän hinnan ja tuen yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää toimittajan vastaavan tyyppisiltä asiakkailta veloittamaa hintaa. Jos toimittajahakija myy tuotteita tuetulla hinnalla ulkopuoliselle ruokalan ylläpitäjälle, joka puolestaan laskuttaa aterioista edunsaajaa, ruokalan ylläpitäjän ja edunsaajan on tehtävä sellainen keskinäinen sopimus, että koulumaitotuki välittyy tai hyvitetään laskutuksessa täysimääräisenä edunsaajan hyväksi. Lisäksi ulkopuolisen ruokalan ylläpitäjän ja edunsaajan välisestä laskutuksesta tulee voida todentaa, että tukea on välittynyt edunsaajalle saman verran kuin toimittajahakija on välittänyt tukea ruokalan ylläpitäjälle tuotteiden oston yhteydessä. Edunsaajan, toimittajahakijan ja ruokapalveluyrityksen väliset sopimukset koskien koulumaitotuotteita tarkastetaan mahdollisen tarkastuksen yhteydessä. Koska tukiehtojen laiminlyönti saattaa johtaa seuraamuksiin, kuten takaisinperintään, tämän varalta osapuolten on myös syytä sopia vastuusta etukäteen. Kunta- ja itsehakijan on hyvitettävä saamansa tuki täysimääräisenä koululle/päiväkodille, jos tukea hakevalla koululla/päiväkodilla on oma, kiinteä ruokabudjetti. Muussa tapauksessa tukea ei tarvitse hyvittää eteenpäin koululle/päiväkodille, vaan se on syytä ohjata kustannuspaikalle, josta tulevat tuoteostot joko suoraan tai välillisesti kustannetaan. Jos ruokalan ylläpitäjänä on yksityinen ateriapalveluyritys, edunsaajan saama tuki on tarkoituksenmukaisinta ohjata tilille, jolta ruokalan ylläpitäjän aterialaskut maksetaan. Tällöin tuen heijastuminen on selvästi osoitettavissa. 22

23 7 VALVONTA Koulujakelutuen vuotuisista, komission asetuksen (EU) 2017/39 10 artiklaan perustuvista paikan päällä tehtävistä tarkastuksista vastaa Maaseutuviraston markkinaosaston metsä- ja markkinayksikkö. Tarkastukseen valitaan kohteet otannan perusteella siten, että tarkastukset kattavat vähintään 5 prosenttia kaikista tuen hakijoista ja Suomessa maksetusta tuen kokonaismäärästä tietyllä aikavälillä. Kunta-, itse- ja toimittajahakijoiden tarkastus kohdistuu myös lopullisina edunsaajina oleviin kouluihin/päiväkoteihin/ateriapalveluyrityksiin. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa tukien myöntämistä koskevien edellytysten täyttyminen. 7.1 Tarkastettavat tiedot ja asiakirjat Tuen hakijan sekä toimittajan kautta tukea saaneen kunnan tai organisaation vastuulla on arkistoida koulumaitotukea koskevat asiakirjat siten, että ne ovat mahdollisen valvonnan yhteydessä helposti saatavilla ja että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Asiakirjojen avulla on voitava todentaa tukihakemuksessa annetut tiedot oikeiksi ja varmistua siitä, että tukea ei ole maksettu liikaa. Rekisteröintitietojen oikeellisuus tarkastetaan vertaamalla todellista tilannetta tukihakemuksessa ilmoitettuun. Tukikelpoisten tuotemäärien todentamiseksi on esitettävä laskut ja tarvittaessa kuormakirjat, joista käy ilmi seuraavat tiedot: toimitusasiakkaan nimi ja osoite, laskutusasiakkaan nimi, toimituspäivä, tukikelpoisen tuotteen nimi, ostettu määrä, maksettu hinta, maininta, mikäli hinta sisältää koulumaitotukea. Tukikelpoisten tuotteiden tulee olla selvästi nimettyjä, jotta niiden tukikelpoisuus voidaan todentaa esimerkiksi nimeä maito tai piimä ei voida sellaisenaan katsoa riittäväksi. Jos kaikkia tietoja ei voida todentaa laskuilta, myös kuormakirjat tai muut selventävät asiakirjat tulee säilyttää ja esittää valvonnan yhteydessä. Lisäksi on esitettävä todiste (kuitti tai tiliote) laskun maksamisesta. Lukuvuositietojen todentamiseksi on toimipisteen omistajan esitettävä koulun/päiväkodin omat kirjalliset selvitykset lukuvuoden alussa kirjoilla olevista oppilaista/lapsista, tukeen oikeuttamattomista ruokailijoista sekä koulu-/toimintapäivistä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi koulun/päiväkodin omaa lukuvuoden alun selvitystä oppilaiden/lasten/tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrästä ja koulu- /toimintapäivien määrästä tai vaihtoehtoisesti vapaaehtoisesti täytettävää apulomaketta. Koulun/päiväkodin johtajan tai henkilön, joka hallinnoi näitä tietoja, tulee vahvistaa selvitykset allekirjoituksella, nimenselvennyksellä ja päiväyksellä. Henkilömääriä ei voida todentaa Opetushallitukselle virallisina tilastointipäivinä laadituista asiakirjoista. Toimittajahakijalle toimitettujen sähköisten lukuvuosi-ilmoitusten tulee vastata omistajalla tarkastettavia kirjallisia selvityksiä. 23

24 Meijerin ollessa toimittajahakijana tarkastetaan meijerin valmistamien erikseen valittujen tukikelpoisten tuotteiden tuotetiedot, analyysitulokset ja omavalvontamenettely. EU:n koulujakelujärjestelmästä kertovan julisteen olemassaolo ja näkyvyys tarkastetaan koulussa/päiväkodissa. Tuen heijastuminen edunsaajan eli käytännössä kunnan/organisaation maksamaan hintaan todennetaan joko laskuista ja tarvittaessa kuormakirjoista tai tapauskohtaisesti ulkopuolisen ateriapalveluyrityksen kanssa tehdyistä sopimuksista ja ateriahinnoista. 7.2 Tarkastuksista ilmoittaminen Koulujakelutukeen liittyvistä tarkastuksista ilmoitetaan yleensä etukäteen, jotta koulujakelutukiasioita hoitavalla henkilöllä tai hänen sijaisellaan on mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastusilmoituksen yhteydessä tarkastaja kertoo tarkemmin, mitä asiakirjoja tarkastustilanteessa tarvitaan. Tarkastettavan kohteen edustajan tulee tarkastusilmoituksen saatuaan varmistaa, että tarkastuksessa tarkistettavat asiakirjat ovat saatavilla ja tarkastettavissa kohtuullisessa ajassa. Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuksesta tehdään aina tarkastuskertomus. Tuen hakijalle lähetetään kopio tarkastuskertomuksesta jälkikäteen, minkä jälkeen tuen hakijalla on mahdollisuus kommentoida kertomusta. 7.3 Asiakirjojen säilyttäminen Asiakirjat tulee säilyttää kuluvan vuoden lisäksi vähintään neljä täyttä kalenterivuotta mahdollisia tarkastuksia varten. Suositeltavaa on säilyttää asiakirjoja kauemminkin. Tukien takaisinperintää voidaan joutua harkitsemaan jossakin tapauksessa myös neljää vuotta pidemmältä ajalta, jos tukiehdot eivät ole täyttyneet. Siten mahdollisessa kiistatilanteessa asiakas pystyy osoittamaan tukiehtojen täyttymisen myöhemminkin. Kirjanpitolaissa (1620/2015) säädetään lisäksi kirjanpitoaineiston säilytysajasta, että tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpidot, tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä siten järjestettynä, että liiketapahtumien, tositteiden ja kirjausten yhteys mahdollisten osakirjanpitojen kautta pääkirjanpitoon ja siitä tilinpäätökseen on vaikeuksitta todettavissa kumpaankin suuntaan. Tositteita, kirjanpitoja sekä muuta kirjanpitoaineistoa tulee käsitellä ja säilyttää niin, että niiden sisältöä voi vaikeuksitta tarkastella ja tarvittaessa tulostaa selväkielisessä muodossa. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu kuin yllä mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. 7.4 Tarkastustulosten seuraamukset Väärin perustein haettu ja maksettu tuki peritään takaisin Maaseutuviraston tekemällä takaisinperintäpäätöksellä. Maaseutuvirastolla on myös mahdollisuus luopua takaisinperinnästä kokonaan, mikäli summa on vähäinen eikä johdu merkittävästä sääntöjenvastaisuudesta. 24

25 Ennen takaisinperintäpäätöksen tekemistä tuenhakijalle annetaan hallintolain mukaisesti mahdollisuus tulla kuulluksi eli antaa vastine takaisinperintäasiassa. Varsinaisesta tukipäätöksestä voi valittaa päätöksen liitteenä lähetettävän oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti. Jos valvonnan yhteydessä ilmenee vakavia rikkomuksia tai todetaan, että tuen hakija ei enää täytä koulumaitotukiohjelman edellytyksiä, Maaseutuvirasto voi joko keskeyttää määräajaksi tai peruuttaa kokonaan tuen hakijan hyväksynnän. Käytännössä hyväksynnän keskeyttäminen tarkoittaa toimipisterekisteröinnin voimassaolon päättämistä ja peruuttaminen merkitsee asiakasrekisteröinnin lopettamista. 25

26 8 SANASTO Alainen toimipiste on koulu tai päiväkoti, johon keskuskeittiö tai jakelupiste toimittaa ruoan ja välittää tuenalaiset tuotteet. Asiakas on koulujakelun asiointipalveluun rekisteröity tuen hakija (kunta-, itse- tai toimittajahakija). Itsehakija on kuntayhtymä, yritys, säätiö tai yhdistys, joka hakee koulujakelutuen omistamilleen kouluille tai/ja päiväkodeille. Itsehakija ostaa tuotteet tuettomaan hintaan ja hakee tuen jälkikäteen. Jakelupiste on valmistuskeittiö, johon tukeen oikeutetut tuotteet ostetaan ja josta niitä toimitetaan edelleen aterioiden yhteydessä vähintään yhteen tuenalaiseen kouluun/päiväkotiin eli alaiseen toimipisteeseen. Tämän lisäksi jakelupiste toimittaa tai tarjoaa samoja tuotteita myös muualle kuten vanhainkotiin tai terveyskeskukseen. Jakelupiste on erikseen rekisteröitävä, jotta sille voidaan merkitä kouluihin/päiväkoteihin kuulumattomat, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat. Katso-tunniste on Verohallinnon organisaatioille myöntämä tunnistautumistapa sähköisiin palveluihin. Keskuskeittiö on valmistuskeittiö, johon tukeen oikeutetut tuotteet ostetaan ja josta ne toimitetaan edelleen aterioiden yhteydessä vähintään kahteen tukeen oikeutettuun kouluun/päiväkotiin eli alaiseen toimipisteeseen. Keskuskeittiö ei toimita tukeen oikeutettuja tuotteita muualle kuin tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, joten se käyttää yhteydessään olevan koulun/päiväkodin rekisterinumeroa. Jos muut kuin ruoanvalmistuksen yhteydessä tarvittavat tukeen oikeutetut tuotteet toimitetaan erikseen jokaiselle alaiselle toimipisteelle ja toimipisteitä laskutetaan erikseen, alaisista toimipisteistä tulee yksittäisiä toimipisteitä, koska ruoanvalmistuksen osuudelle ei makseta tukea. Jos näissä tapauksissa keskuskeittiötä kuitenkin laskutetaan yhtenä toimipisteenä, asiakirjojen säilyttämisestä tulee sopia siten, että ne ovat tarkistettavissa mahdollisen valvonnan yhteydessä. Koontilomakkeelle kirjataan kouluun, päiväkotiin, keskuskeittiöön tai jakelupisteeseen hakukauden aikana ostetut/toimitetut tukeen oikeutetut tuotteet. Lomakkeen ylläpitäminen on suositeltavaa, sillä esimerkiksi kunta- ja itsehakijat voivat hyödyntää sitä tukihakemuksella edellytettyjen tietojen keräämiseen laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta. Koontilomakkeen voi korvata tavaran myyjän vastaavalla raportilla. Kuntahakijalla tarkoitetaan kuntaa, joka hakee tuen oman kuntansa yhdelle tai useammalle kunnalliselle koululle ja päiväkodille. Koulupäivillä tarkoitetaan koulun vahvistettuja työpäiviä. Lukuvuositiedoilla tarkoitetaan koulun/päiväkodin oppilaiden/lasten, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden sekä koulu-/toimintapäivien määriä. Lukuvuositiedot ilmoitetaan joko sähköisesti Nekkaasiointipalvelun kautta tai paperisella lukuvuosi-ilmoituksella toimittajahakijalle. Kunta- ja itsehakijat ilmoittavat lukuvuositiedot tukihakemuksellaan. Omistajalla tarkoitetaan asiakasta, joka omistaa ja hallinnoi toimipisteitä ja joille se hakee koulujakelutuen. 26 Rekisterinumero on Maaseutuviraston antama kahdeksannumeroinen tunniste toimipisteille eli kouluille/päiväkodeille.

27 Toimintapäivillä tarkoitetaan päiväkodin vahvistettuja toimintavuoden aukiolopäiviä. Toimittajahakija on meijeri tai kaupan alan yritys, joka hakee koulujakelutuen koulujen ja päiväkotien puolesta. Tuen hakija voi olla toimittaja, kunta, kuntayhtymä tai yksityinen organisaatio. Tuen hakija laatii ja lähettää koulujakelutukihakemuksen Maaseutuvirastoon ja tuki maksetaan tuen hakijan tilille. Tukeen oikeuttamattomilla ruokailijoilla (TOR) tarkoitetaan koulu- tai päiväkotiruokailuun säännöllisesti tai satunnaisesti osallistuvia tukeen oikeuttamattomia henkilöitä. Väliaikainen rekisteröinti (VR) tehdään, jos oppilasmäärässä tai tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrässä tapahtuu huomattavia muutoksia kesken lukuvuoden tai jos keskuskeittiökokoonpanoissa tapahtuu muutoksia kesken hakujakson. Yksittäinen toimipiste on koulu/päiväkoti, johon tukeen oikeutetut tuotteet ostetaan, mutta josta niitä ei enää toimiteta eteenpäin minnekään muualle. Yksittäinen toimipiste voi saada ruoan keskuskeittiöstä/jakelupisteestä tai valmistaa sen itse, kunhan tukeen oikeutetut tuotteet toimitetaan suoraan kouluun/päiväkotiin. Yksityinen koulu/päiväkoti on muu kuin kunnallinen koulu/päiväkoti. Esimerkiksi osakeyhtiöiden, rekisteröityjen yhdistysten, säätiöiden ja kuntayhtymien omistuksessa olevat koulut ja päiväkodit sekä korvaavat koulut (esimerkiksi kristilliset koulut ja päiväkodit, Rudolf Steiner -koulut) luokitellaan koulujakelutukiohjelmassa yksityisiksi kouluiksi/päiväkodeiksi. Y-tunnus on viranomaisten yritykselle ja yhteisölle antama tunnus, joka yksilöi yrityksen. Tunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki eli se on muotoa

28 9 Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1370/2013 Euroopan komission asetukset (EU) 2017/39 ja (EU) 2017/40 Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä (999/2012) ja sen nojalla annetut säädökset 28

29 10 YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Maaseutuvirasto Markkinaosasto PL Seinäjoki Käyntiosoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Internetsivut: Alvar Aallon katu 5, Seinäjoki (vaihde) HUOM! Kaikkien koulujakelutuen hakijoiden paperilomakkeet löytyvät samalta sivulta. 29

30 30