KUOPIO LUONNOS

Transkriptio

1 KUOPIO LUONNOS A R K K I T E H T U U R I J A K A U P U N K I R A K E N N U S TA I D E

2 SISÄLLYS Kuopion kaupunki Kirjapaino: Offsetpaino L. Tuovinen Ky Kuopio ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA... Ohjelman tarkoitus... Ohjelman tavoitteet... Suhde muihin strategioihin ja ohjelmiin... Viestintä ja vuorovaikutus KUOPION ARKKITEHTUURI JA KAUPUNKIRAKENNUSTAIDE... 7 Kuopion ominaispiirteet... 7 Rakennusperintö... 7 Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide... 8 Arkkitehtuuri osana taide- ja kulttuurielämää... 8 Suunnittelun ja rakennuttamisen laatu... 9 Rakentamisen ja ylläpidon laatu... 9 Koulutus ja tutkimus Kansainvälisyys KAUPUNKIYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET Ruutukaavakeskustasta kävelykaupunki Keskustaan liittyville alueille uudistuksia ja täydennyksiä Savilahti - uudistuvaa kaupunkiympäristöä Lähiöistä houkuttelevia kävelyalueita ja kaupunginosia Pientaloalueille monipuolisuutta Muille alueille eheytymistä Tahkosta matkailukaupunki Maaseutua arvostetaan Rannat ovat monipuolisia ja maisemaltaan kauniita OHJELMAN KÄSITTELY, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

3 Ohjelma kaupunkilaisille Kuopiossa on pitkä perinne rakentamisen sovittamisesta kauniiseen, haasteelliseen luontoon, ja samaan pyritään myös uusien alueiden rakentamisessa. Kaikille kaupunkilaisille tarvitaan monipuolinen ja täysipainoinen kau punkiympäristö. Viihtyisä kaupunkiympäristö, jossa on otettu tasapainoisella tavalla huomioon kauneus, käyttökelpoisuus ja kestävyys, on Kuopion käyntikortti. Hyvä arkkitehtuuri ja kestävä kaupunkirakenne edistävät ja parantavat kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Ne myös tukevat kaupungin kilpailukykyä. Kuopio on strategiassaan määritellyt tulevaisuuteen suunnatun ja kestävän kaupunkirakenteen yhdeksi keskeiseksi menestystekijäkseen. Menestystekijän tuottamiseen ja ylläpitoon tarvitaan ymmärrystä, osaamista, yhdessä tekemistä ja avointa sekä monipuolista tiedottamista ja vuorovaikutusta. Niitä tämä ohjelma pyrkii edistämään. Vahvistaakseen asemaansa kansainvälistyvässä kilpailutalouden maailmassa Kuopio haluaa tarjota yrityksille vetovoimaisen toimintaympäristön. Fyysisessä ym - pä ris tössä tämä tarkoittaa kaupunkikeskustan, julkisten rakennusten ja elinkeinoalueiden kehittämisen lisäksi panostusta asuntoalueiden viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen. Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide ovat myös politiikkaa, sillä poliittiset päätökset vaikuttavat väistämättä jo rakennettuun ja rakentuvaan ympäristöön. Kiitän työryhmää ansiokkaasta ja luovasta työstä. Kiitoksen ansaitsevat myös muu henkilöstö sekä luottamushenkilöstö, jotka ovat keskusteluilla ja kannanotoilla luoneet maaperää tämän ohjelman täytäntöönpanolle. Petteri Paronen Kuopion kaupunginjohtaja

4 Apoli Kuopio 6 Apoli Kuopio 7 1 Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Tässä APOLI II -ohjelmassa on kolme osaa: Ensimmäisessä osassa esitetään ohjelman tarkoitus, tavoitteet ja suhde muihin ohjelmiin. Toisessa osassa ovat toimintatavat, toi menpiteet ja hankkeet, joilla tavoitteet toteutetaan. Kolmannessa osassa kuvataan kaupunkiympäristön tyypit ja osoitetaan niiden kehittämismahdollisuuksia. Tämä ohjelma pohjautuu Kuopion arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan vuodelta Taustana ovat myös Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vuodelta 1998, Itä-Suomen läänin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma sekä muiden kaupunkien ohjelmia.

5 Apoli Kuopio 8 Apoli Kuopio Ohjelman tarkoitus Kuopion arkkitehtuuripoliittinen ohjelma asettaa arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen tavoitteet sekä osoittaa toimenpiteet, joilla tavoitteet toteutetaan. Ohjelma on laadittu hyvän rakentamisen oppaaksi, ja se toimii ohjeena kaupunkiympäristön kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa ja suun nittelussa. Ohjelma on tarkoitettu oppaaksi myös muille rakennetun ympäris tön kanssa toimiville tahoille. Ohjelma on samalla katsaus Kuopion kaupunkiympäristön nykytilaan, erityisesti sen arkkitehtuuriin ja kaupunkirakennustaiteeseen. Ohjelma on pyritty ko koamaan niin, että se auttaisi eri alojen ammattilaisia sekä kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja kaupungin asukkaita ymmärtämään ja arvos tamaan elin- ja asuinympäristöjään sekä rohkaisisi heitä ottamaan vastuuta kaupunkinsa kehityksestä. Ohjelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen vaatii taloudellista ja poliittista sitoutumista, sekä saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Ohjelma myös markkinoi Kuopiota sekä auttaa ylläpitämään ja kehittämään eri sidosryhmien välistä hyvää vuorovaikutusta.

6 Apoli Kuopio 10 Apoli Kuopio Ohjelman tavoitteet Kuopion ominaispiirteiden ymmärtäminen ja vahvistaminen Kuopio tunnetaan kaupunkina, jossa yhdistyy kaupunkimaisuus ja kaunis järviluonto. Tämä arvokas, suunnitelmallisesti rakennettu kaupunkiympäristö on Kuopion vahvuus. Arkkitehtuuripoliittinen ohjel ma asettaa perustavoitteeksi näiden kahden ominaispiirteen tasapainoisen kehittämisen myös jatkossa. Kehittäminen edellyttää monipuolista yhteistyötä, hyvää ja määrätietoista kaupunkisuunnittelua, johdonmukaisia lupamenettelyjä sekä luonnon ja kulttuurihistorian arvostamista ja huomioon ottamista. Kaupunkisuunnittelussa tunnistetaan eri kaupunkityypit Ohjelma auttaa tunnistamaan kolme kaupunkiympäristön perustyyppiä; jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin sekä näiden yhdistelmät. Tätä ajattelutapaa on sovellettu Kuopion kaupunkisuunnittelussa 1990-luvulta lähtien. Laadukkaan kaupunkiympäristön, arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen edistäminen Ohjelman tavoitteena on edistää ja vahvistaa Kuopion kaupunkiympäristön, arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen laatua. Laatu syntyy määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä. Tämä ohjelma asettaa kaupunkiympäristön ja arkkitehtuurin laadun perustavoitteet. Kestävän kaupunkiympäristön edistäminen Ohjelma edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti kestävää suunnittelua ja rakentamista sekä täydennysrakentamisen edistämistä ja johdonmukaista lähiöiden uudistamista viihtyisiksi kävelyyn ja pyöräilyyn painottuviksi asuinalueiksi. Viestinnän sekä vuorovaikutuksen edistäminen ja lisääminen Ohjelman tavoitteena on edistää ja lisätä uusia tiedottamisen ja vuorovaikuttamisen keinoja sekä tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön tiedonvälityksessä ja viestinnässä.

7 Apoli Kuopio 12 Apoli Kuopio Suhde muihin strategioihin ja ohjelmiin APOLI edistää Kuopion kaupungin strategiaa, jonka tavoitteena on muodostaa Kuopiosta vetovoimainen yritysten, yrittä jien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki. Kaupungin kehitystä viedään yhdessä eteenpäin luovassa ja asiakaslähtöisessä hengessä, jossa kaupunkiympäristön ja vetovoiman perusjalkoina ovat vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä, sekä tulevaisuuteen suunnattu kestävä kaupunkirakenne. APOLI täydentää ja havainnollistaa kaupungin strategiaa ja ohjelmia määrittelemällä laadukkaan kaupunkiympäristön kehittymiselle toimenpiteitä, jotka edistävät kaupungin vetovoimaa ja monipuolisen elinkeinoelämän edellytyksiä sekä tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävää kaupunkirakennetta. APOLI nostaa hyvän rakennetun ympäristön edistämisen osaksi kaupungin strategiaa. Lisäksi se antaa tavoitteet: kaupunkisuunnittelulle lähiöuudistushankkeille, kaupunkikehitysprojekteille ja arkkitehtuurikilpailuille rakennusjärjestyksen uudistamiselle kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle kaupungin omistamien kiinteistöjen suunnittelulle, toteutukselle, peruskorjaukselle ja ylläpidolle rakentamiseen liittyvien suunnitelmien arvioimiselle

8 Apoli Kuopio 14 Apoli Kuopio Viestintä ja vuorovaikutus Avoin viestintä ja vuorovaikutus edistävät kaupunkiympäristön osalla yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Kuopiossa on jo käytössä toimivia suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviä tiedottamisen ja vuorovaikuttamisen toimintamalleja. Sellaisia ovat muun muassa yleisötilaisuudet, tiedotusvälineiden käyttö ja oma julkaisutoiminta, sekä kaupunginosayhdistystoiminta, lähiötyö ja asukastupatoiminta. Merkittäviä vuorovaikutuskanavia ovat erityi sesti lupa-asioissa tapahtuva asia kasneuvonta ja ennakko-ohjaus, tiedot taminen, sekä teemakohtaiset tapaamiset, kuten esimerkiksi opastetut kävelyretket. Avoimempaan ja vuorovaikutteisempaan suuntaan muuttuva maailma ja tietoyhteiskunta haastavat myös Kuopion. Keskustaan tarvitaan esittely- ja tiedotustila / kaupunkitietokeskus, joka lisää kaupunkilaisten arkkitehtuuri-, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristötietoisuutta. Kaupunkitietokeskuksessa kansalaisten on helpompi osallistua oman kaupungin kehittämiseen erilaisissa näyttelyissä, työpajoissa, tapahtumissa ja seminaareissa. Lisäksi siellä järjestetään koulutusta, opastettuja arkkitehtuurikierroksia ja -kaupunkikävelyjä. Keskus edistää ympäristötietoisuutta, demokratiaa ja osallistamista muun muassa kouluille ja oppilaitoksille erilaisissa kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuurityöpajoissa. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 1. Selvitetään mahdollisuuksia perustaa Kuopion keskustaan monipuolinen esittely- ja tiedotustila / kaupunkitietokeskus. 2. Järjestetään jatkuvan tiedotta misen lisäksi vuosittain arkki tehtuuriseminaari, joka on suunnattu julkisen ja yksityisen sektorin rakennusalan ammat tilaisille sekä Kuopion asukkaille. 3. Luodaan uusia tiedottamisen keinoja asioiden havainnollistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. 4. Edistetään kaupunkisuunnittelun ja kaupunkirakennustaiteen journalismia.

9 Apoli Kuopio 17 2 Kuopion arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide

10 Apoli Kuopio 18 Apoli Kuopio Kuopion ominaispiirteet Kuopion maisemaa hallitsevat Kallaveden järvinäkymät ja rannat, Puijo ja muut metsäiset rinteet. Kaupunkikuvassa näkyvät eri rakentamisen vaiheet. Kaupungin keskipisteenä on Kuopion tori ja sitä ympäröivä uusi kävelykeskusta, joka on Itä-Suomen monipuolisin ja suurin palvelujen ja kaupan keskittymä luvulta peräisin oleva, jalankulkukaupungin kävelykujiksi muutettu rännikatuverkosto antaa ainutlaatuisen hahmon koko keskustalle. Keskustan ympärillä on useiden rakentamisvaiheiden myötä syntyneitä vanhoja ja uusia kaupunginosia, jotka ovat monenlaisten kaupunkiympäristöjen yhdistelmiä. Alueella on vanhoja pien- ja kerrostaloalueita, teollisuusrakennuksia sekä monen ikäisiä laitoksia, puistoja ja väyliä. Omiin lähipalveluihin ja bussiliikenteeseen tukeutuvan lähiön rakentaminen alkoi Puijonlaaksosta 1960-luvulla. Sen jatkoksi syntyi pieniä maastomuotoihin sovitettuja lähiötä sekä Neulamäki, Pyörö ja Särkilahti. Rakenteilla on Saaristokaupungin Lehtoniemi sekä Pihlajalaakso. Pelkästään yksityisautoiluun tukeutuva, autokaupunki, alkoi yleistyä 1970-luvulla, ja se muutti keskustan sekä lähiöiden kaupunkiympäristöjä. Syntyi laajoja omakotialueita Jynkkään, Petoselle ja Saaristokaupunkiin, automarketteja ja kauppakeskuksia sekä pysäköintialueita. Kuopion kaupunkikuvaan kuuluvat lukuisat oppilaitokset ja yliopisto. Itä-Suomen kasvukeskuksena Kuopio panostaa teknologiaan ja moderniin yritystoimintaan. Savilahti on kaupunkisuunnittelun kärkihanke, jossa yhdistyy moderneja työskentely- ja oppimisympäristöjä sekä vapaa-ajan mahdollisuuksia. Kuopio on myös vahva kulttuurikaupunki. Museot, kirjasto, Musiikkikeskus ja 2014 uusittu teatteri ovat kaupungin merkkirakennuksia. Useat tapahtumat levittäytyvät kaupunkitilaan tehden Kuopiosta elävän ja yllätyksellisen. Lukuisat liikuntapaikat ovat osa Kuopion identiteettiä, kuten Puijon urheilupuisto hyppyrimäkineen, Väinölänniemi sekä Lippumäen uima- ja jäähalliluolasto. Kuopion kaupunkikuvaan ja identiteettiin vaikuttavat merkittävästi myös lukuisat kaupunkipuistot. Viime vuosina kaupunkiin on rakennettu useita siltoja. Ne ovat avanneet uusia yhteyksiä ja näkymiä järvimaisemaan ja tuoneet uuden lisän kaupungin ominaispiirteisiin. Kuopion ominaispiirteisiin kuuluvat myös laajat maaseutualueet kylineen ja rantoineen. Kaupungin alueella on myös useita vanhoja kuntakeskuksia sekä Tahkon matkailukeskus. Kuopion rännikatuverkosto on poikkeuksellinen, ja kävelykujiksi muutettuna se luo erityisen kävelykaupungin hahmon koko keskustalle. Kaupungin keskipisteenä on tori ja sitä ympäröivä uusi kävelykeskusta, joka on Itä-Suomen monipuolisin ja suurin palvelujen ja kaupan keskittymä. Kuopion kaupunkikuvassa yhdistyvät kaupunkimaisuus ja kaunis järviluonto. Kuopiossa on lukuisia lähiöitä, jotka ovat omiin lähipalveluihin ja jalankulkuun sekä joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkiympäristöä. Ne muodostavat sormimaisen kaupunkirakenteen rungon.

11 Apoli Kuopio 20 Apoli Kuopio Rakennusperintö Rakennettu ympäristö ilmentää aikansa ihanteita. Kaupungin historia ja kulttuuri näkyvät kaupunkikuvassa erilaisina kerrostumina. Kaupunkikuvassa näkyvät asuinrakentamisen tyylilliset ja historialliset vaiheet, koulu- ja hallintokaupungin luonteeseen kuuluvat eri-ikäiset julkiset rakennukset ja puisto sekä kaupan ja teollisuuden rakentaminen. Kaupungin rakennusperinnön eri kerrostumat on koottu Kuopion kulttuuriympäristöstrategiaan, joka tukee arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteita. Rakennusperinnön tarkoituksenmukainen hoito edellyttää oikea-aikaista ja asiantuntevaa korjaamista. Suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa ensisijaisesti rakennus eikä vain suunniteltu toiminta tai tekniikan uudistaminen. Myös uudemman rakennetun ympäristön arvioi misessa ja suunnittelussa on tärkeää tunnistaa kohteiden kulttuurihistoriallinen merkitys. Modernin rakennuskannan suojelu on ajankohtaista, eikä arvoja voida tunnistaa ilman inventointeja ja tutkimustyötä. Ajallinen kerroksellisuus on identiteettiä luova ominaisuus, ja siksi tärkeä rakentamisessa ja rakennusperinnön hoidossa. Myös uuden rakentamisen rakennustaiteellisena tavoitteena on luoda tällainen perintö tuleville sukupolville. Hyvä arkkitehtuuri tuottaa uusia arvorakennuksia ja luo uutta rakennusperintöä Kaupungin puutalokorttelit ovat vanhan puu-kuopion ajoilta. Ne viestivät osaamista ja taitoa uusille sukupolville. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 5. Otetaan huomioon kaupunkisuunnittelussa kulttuuriympäristöstrategian linjaukset ja siinä määritetyt toimen - pi teet. Jatketaan uudemman rakennusperinnön (pääasiassa luvut) inventointia ja päivitetään vanhemman rakennuskannan inventointi koko kaupungin osalta. Uuden inventointiaineiston pohjalta päivitetään Kuopion kulttuuriympäristöstrategia. 6. Kehitetään kulttuuriympäristöön ja korjausrakentamiseen liittyvää tiedottamista. 7. Palkitaan hyviä kulttuuriympäristötekoja. Hyvin suunniteltu ja rakennettu talo palvelee hyvin ja on terveellinen vielä satavuotiaana, kun historiaa arvostetaan ja rakenteet otetaan huomioon ylläpidossa ja kunnostuksissa.

12 Apoli Kuopio 22 Apoli Kuopio Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide Arkkitehtuurin ja rakentamisen tulee olla käytännöllistä, kestävää ja kaunista. Tämä on antiikista periytyvä arkkitehtuurin lähtökohta. Tilojen mitoituksen ja teknisten ratkaisujen lisäksi arkkitehtuuri on myös estetiikkaa. Se on käyttötaidetta, joka on koko ajan läsnä ihmisten todellisuudessa. Se on myös tilojen ja muotojen kuvataidetta, joka luo aikakautensa kulttuurista kuvaa. Hyvä arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide luovat ihmisille korkealuokkaista ja viihtyisää arkiympäristöä. Kaupunkirakennustaidetta syntyy hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja ylläpidolla. Sen keskeisiä tekijöitä ovat rakennusten hyvä arkkitehtuuri ja viih tyisät kaupunkitilat. Muita elementtejä ovat rakennelmat, puistot ja istutukset sekä ympäristötaide ja pienemmät yksityiskohdat. Viime kädessä sisällön luovat kaupunkilaiset. Perinteisen kaupunkirakennustaiteen rinnalle syntyy uudenlaisia kohteita uusiin kaupunkiympäristöihin. Kaupunkirakennustaiteeksi tässä ohjelmassa tunnistetaan rakennetut ympäristöt, joissa yhdistyvät kauneus, käyttökelpoisuus ja kestävyys. Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide ovat laajan yhteistyön tulosta. Tahtotila laadukkaan ympäristön toteuttamiseen ja vaalimiseen lähtee kaupungin päättäjistä ja kaupungin johdosta, yhtä lailla myös yksityisistä kiinteistönomistajista ja ulottuu rakennuttajiin, suunnittelijoihin, rakentajiin, ylläpitäjiin ja käyttäjiin. Kuopiossa monet julkiset rakennukset sekä kaupunkialueet ovat yleisten arkkitehtuurikilpailujen tulosta. Kilpailujen kautta rakentuneet kohteet toimivat esimerkkeinä laadukkaasta suunnittelusta ja toteutuksesta, minkä on todettu osaltaan nostavan myös muun suunnittelun ja rakentamisen laatutasoa sekä kaupungin vetovoimaa.

13 Apoli Kuopio 24 Apoli Kuopio 25 Kaupunkirakennustaiteessa yhdistyvät käyttötaide ja kuvataide. Saaristokatu on esimerkki uudesta kaupunkirakennustaiteesta, jossa toiminnat on ryhmitetty uudella tavalla ja katu on veistoksellisesti sovitettu maisemaan. Kaunis maisemakatu houkuttelee ulkoiluun, jalankulkuun ja pyöräilyyn samalla kun se tarjoaa suoran reitin ympäristöön sopeutuvalle joukko liikenteelle ja autoliikenteelle.

14 Apoli Kuopio 26 Apoli Kuopio Arkkitehtuuri osana taide- ja kulttuurielämää Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide ovat osa taidetta ja kulttuuria. Parhaimmillaan taide on erottamaton osa arkkitehtuuria ja samalla se tuottaa kansalaisille arjen elämyksiä. Taide nostaa kiinteistön arvoa ja sillä voidaan saavuttaa kaupunkirakennustaiteellisia tavoitteita. Kuopion kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen sijoittaa julkisten rakennusten kuvataidehankintoihin 0,5 1,5 % peruskorjaus- ja uudisrakennusten hankinta-arvosta. Saaristokaupunkiin laadittiin vuonna 2007 taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, Taiteen kaava, joka ohjasi alueen rakentamista ja kehitystyötä. Se loi pohjan Saaristogalleria-hankkeelle, joka sisälsi eri taiteenlajien, arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja muotoilun yhteistyöprojekteja ja tuotti alueelle hyvää ympäristötaidetta. Se vahvisti kuopiolaisten vaikuttamismahdollisuuksia omaan ympäristöönsä ja tuotti taide- ja ympäristökasvatusta lapsille ja nuorille. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 8. Edistetään Prosentti taiteelle -periaatteen käyttöä kaupungin hankkeissa ja kannustetaan myös yksityisiä rakennuttajia soveltamaan vastaavaa periaatetta. 9. Tehdään Taiteen ja muotoilun kaavoja uusille kaava-alueille ja lähiöparannuskohteille. Keilankannassa kohtaavat suurimittainen maisemarakentaminen, arkkitehtuuri, silta- ja puistorakentaminen sekä ympäristötaide. Näin on syntynyt oleskeluun ja viihtymiseen houkuttelevaa ympäristöä.

15 Apoli Kuopio 28 Saaristokaupungin Lehtonimen ja Keilankannan rakentamisessa hyvään ympäristöön tähtääviä toimia ohjasi erityinen laaturyhmä, joka tonttien luovutusehtojen puitteissa pystyi vaikuttamaan myös rakennusten laatuun ja hahmoon. Alueelle on järjestetty arkkitehtuurija tontinluovutuskilpailuja. Lisäksi rakentamisen tukena on ollut erityinen taiteen kaava. Apoli Kuopio Suunnittelun ja rakennuttamisen laatu Kaavoilla ja niihin liittyvillä rakennustapaohjeilla ja havaintoaineistolla ohjataan rakentamista ja määritetään suunnittelun ja rakentamisen laatutaso. Laatua ohjataan ja varmistetaan myös erillisillä tontinluovutusehdoilla. Ohjausta ja neuvontaa painotetaan rakennushankkeiden suunnittelun alkuvaiheeseen. Rakennusvalvonnan ja kaupunkikuvatyöryhmän ohjauksella on keskeinen rooli arkkitehtuurin ja kaupunkikuvallisen laadun ohjaamisessa. Rakennuttajan ja suunnittelijan tulee sisäistää kaupunkikuvalliset laatutavoitteet, sekä osaltaan vaikuttaa perinnearvojen säilymiseen. Rakennuttajien ammattitaitoon on kiinnitettävä huomiota yhtenä tontinluovutuksen kriteerinä. Suunnitelmien laadussa tulee kiinnittää huomiota kaupunkitilakokonaisuuksien, rakennusten arkkitehtuurin, vihersuunnittelun ja detaljisuunnittelun laatuun. Kuopiossa monet julkiset rakennukset sekä kaupunkialueet ovat yleisten arkkitehtuurikilpailujen tulosta. Kilpailuilla voidaan löytää kustannustehokkaasti merkittävä määrä uusia oivaltavia ratkaisuja haasteellisiin suunnittelukohteisiin. Kilpailujen kautta rakentuneet kohteet toimivat esimerkkeinä laadukkaasta suun nittelusta ja toteutuksesta, minkä on todettu osaltaan nostavan myös muun suunnittelun ja rakentamisen laatutasoa, sekä kaupungin vetovoimaa. Kaupungin toteuttamilta ympäristö-, rakennus- ja korjaushankkeilta edellytetään suunnittelun ja rakentami sen kestävyyttä ja korkeaa laatua sekä kokonaistaloudellisuutta. Se luo pohjan kestävälle kehitykselle. Kaupungin oman suunnittelun ja rakennustoiminnan tulee olla korkeatasoisena esimerkkinä muulle rakentamiselle.

16 Apoli Kuopio 30 Apoli Kuopio 31 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 10. Järjestetään arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelukilpailuja, sekä suunnittelun ja rakentamisen laatua edistäviä arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuja merkittävistä suunnittelukohteista, suositaan yleisiä kilpailuja. Tavoitteena on järjestää vähintään yksi suunnittelukilpailu vuodessa. 11. Kohteissa, joissa kaupunkikuvan ja hyvän arkkitehtuurin merkitys korostuu, suunnittelijalta edellytetään näyttöä vastaavan vaatimus tason kohteiden onnistuneesta suunnittelusta. 12. Edistetään koerakentamista. 13. Palkitaan onnistunut arkkitehtuuriteko, esimerkiksi rakennus, kortteli tai pihapiiri.

17 Apoli Kuopio 32 Apoli Kuopio 33 Kuopionlahden yleinen kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu Kuopion soiva ja sykkivä sydän Kilpailun toiseen vaiheeseen päässeet ehdotukset Jukebox Taikametsä Cor Vesj Kumuko Jäkälä

18 Apoli Kuopio 34 Apoli Kuopio Rakentamisen ja ylläpidon laatu Rakennusten ja ympäristön rakentamisessa ja ylläpidossa tulee sisäistää kaupunkikuvalliset, arkkitehtoniset ja muut laadulliset tavoitteet sekä perinnearvojen säilyminen. Rakentamisen laatua ja kustannuksia on tarkasteltava rakennuksen koko elinkaaren mitassa huomioiden myös sen hiilidioksidipäästöt. Elinkaarta voidaan vielä pidentää suunnitelmallisella käyttötarkoituksen muutoksella. Uudemman rakennuskannan inventointi ja asiantunteva eri vuosikymmenten tyylit hallitseva suunnittelu edesauttavat perinnearvojen ja modernin rakennustaiteen säilymistä ja arvostusta. Rakentajien ammattitaitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työssä on noudatettava suunnitelmia ja ohjeita sekä käytettävä oikeita työmenetelmiä ja välineitä laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi sekä rakennusvirheiden välttämiseksi. Vankan ammattitaidon mukanaan tuoma korkea laatu lisää kohteiden käyttöikää. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 14. Edistetään rakennetun ympäristön ylläpidon laadun säilyttämistä. Erityisesti otetaan huomioon arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen arvokkaat kohteet. 15. Painotetaan urakoitsijavalintakriteereissä laatua ja tekijöiden ammattitaitoa.

19 Apoli Kuopio 36 Apoli Kuopio Koulutus ja tutkimus 2.8 Kansainvälisyys Arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön laatu riippuu suunnittelijan taidosta, mutta myös tilaajan ja rakennuttajan kulttuurikäsityksistä ja kiinnostuksesta arkkitehtuuriin. Kehit te lyllä ja kokeilevalla rakentamisella luodaan uusia arkkitehtuuri-innovaatioita. Yhteistyötahoja ovat opetus- ja tutkimuslaitokset. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 16. Lisätään arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa sekä ohjataan kouluja yhteistyöhön. 17. Tehdään yhteistyötä keskeisten arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelualan toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. 18. Järjestetään seminaaritilaisuuksia ajankohtaisista arkkitehtuurin, kaupunkirakennustaiteen ja rakennusperinteen hoidon asioista. Kuopion kaupunkiympäristön suunnittelussa on käytetty hyväksi kaupunkitutkimusta ja hyviä esimerkkejä. Kaupungilla on myös oma Kuopion malli ja sen mukainen uusi ajattelutapa, joka vaikuttaa muidenkin kaupunkien suunnitteluun sekä kaupunkitutkimukseen. Kansainvälisellä tasolla tämä uusi ajattelutapa on julkaistu kaupunkiteoriana nimeltä Theory of Urban Fabrics. Arkkitehtuuri lähtee aina alueen omista ja paikallisista lähtökohdista, mutta kansain välinen yhteistyö tuo siihen uusia näkökulmia. Samalla se lisää Kuopion rakennusperinnön, arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen tunnettuutta muualla osana laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä. Kuopiossa käytetty kolmen kaupunkikudoksen toimintamalli on tuottanut kansainvälistä verkostoitumista ja noussut esimerkkitapaukseksi kansainvälisiin julkaisuihin. Kuopio on mukana myös maailman terveysjärjestön (WHO) terveiden kaupunkien Healthy Cities -verkostossa, jossa kaupunki on asettanut asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden päätöksenteossaan keskeiselle paikalle. Lisäksi verkostotyöryhmän puitteissa kau punki etsii aktiivisesti ratkaisuja asuk kaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja asuinympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuopio on kahdesti osallistunut kansainvälisen nuorille arkkitehdeille suunnatun Europan-kilpailun järjestämiseen. Europan 8 -kilpailun tuloksia on hyödynnetty vuoden 2010 asuntomessualueen Lehtoniemen Helmessä. Europan 12 -kilpailun tuloksia hyödynnetään Hatsalan alueen kehittämisessä. Ydinkeskustassa torilta Kuopionlahdelle ulottuvalla vyöhykkeellä ideoita haetaan kansainvälisen yleisen arkkitehtuurikilpailun avulla. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 19. Laaditaan kansainvälistä esittelyaineistoa. 20. Ylläpidetään ja kehitetään kansainvälisiä suhteita, järjestetään tutustumismatkoja kansainvälisiin kohteisiin, sekä toteutetaan Kuopioon kansainvälisiä arkkitehtuurikilpailuja ja -seminaareja. 21. Ylläpidetään kansainvälistä opiskelija- ja suunnittelijavaihtoa.

20 Apoli Kuopio 38 Apoli Kuopio 39 3 Kaupunkiympäristön mahdollisuudet

21 Apoli Kuopio 40 Apoli Kuopio Ruutukaavakeskustasta kävelykaupunki Ruutukaava-alueen aukiot, katutilat ja korttelit periytyvät puutalokaupungin aika kaudelta, ja niissä on säilynyt jalankulkukaupungin mittakaava, vaikka rakennusten koko on kasvanut luvulla pihat, rännikadut ja kadut täyttyivät autoista, ja korttelirakenne hajosi, kun katuja levitettiin ja pihoja asfaltoitiin. Autokaupungin liikenne heikensi kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, mutta suunta muuttui, kun torin alle tehtiin pysäköintilaitos ja kävelykeskustan ensimmäinen vaihe valmistui. Alkoi jalankulkukaupungin elpyminen. Torin uusin rakennusvaihe tuotti laajan kävelykeskustan ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Liikenteen melu poistui ja korvautui ihmisten äänillä. Uusilla kävelyalueilla on istutuksia, katukahviloita ja levähdyspaikkoja kiireettömään ajanviettoon. Uudistettu kauppahalli liittyy uusilla rakenteilla toriin, pysäköintilaitokseen ja ympäröiviin liikekortteleihin. Pyörät ja pyörätelineet sekä bussikadut pysäkkeineen tuovat oman lisänsä kaupunkikuvaan. Uusien liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen myötä liikekeskusta on entistä tehokkaampi palvelujen ja kaupan keskittymä. Jalankulkukaupunki on alkanut elpyä myös kävelykeskustan ympärillä. Rännikadut on muutettu koko ruutukaavaalueen kattavaksi kävelykujien verkostoksi. Uudet pintamateriaalit, istutukset ja portteina toimivat graniittiset tolpat viestivät kujien erityisluonteesta. Korttelirakennetta ja katutiloja on eheytetty. Katuverkon liikennettä on rauhoitettu palauttamalla kadut kaksisuuntaisiksi. Asuntopihoja on parannettu. Sataman suunnalla on varastokorttelit korvattu uuden jalankulkukaupungin asuntokortteleilla, joissa on suojaiset autottomat pihat ja asuntoja autottomille kaupunkilaisille. Kävelykaupungin piirteiden vahvistuminen on lisännyt koko ruutukaava-alueen suosiota. Ruutukaava-alueella on runsaasti arvokkaita suojeltuja vanhoja rakennuksia ja rakennusryhmiä, joihin uudisrakentaminen sopeutetaan. Mittakaava määräytyy yleensä ympäröivien rakennusten mukaan, erityisesti liikekeskustassa ja uudelleen rakennettavissa korttelissa. Ruutukaava-alueen silhuetti on päätetty pitää lähtökohtaisesti nykyisellä tasolla siten, että korkea rakentaminen ohjataan muille alueille. Kirkon etelä- ja itäpuolisten kortteleiden eheyttämisessä on tavoitteena Vanhan kaupungin hahmon säilyttäminen ja vahvistaminen. Kaupunkirakennustaidetta ja hyvää arkkitehtuuria keskustassa ovat lukuisten arvokkaiden rakennusten lisäksi kaupunkiaukiot ja puistot. Myös jalankulkukaupungin uudistusten parhaat toteutukset kävelykeskustassa, satamatorin alueella sekä satamaan liit tyvissä uusissa kortteleissa voidaan jo tunnistaa uudeksi kaupunkirakennustaiteeksi. Kaupungin keskipisteenä on tori ja sitä ympäröivä uusi kävelykeskusta, joka on Itä-Suomen monipuolisin ja suurin palvelujen ja kaupan keskittymä luvulta peräisin oleva, jalankulkukaupungin kävelykujiksi muutettu rännikatuverkosto antaa ainutlaatuisen hahmon koko keskustalle.

22 Apoli Kuopio 42 Apoli Kuopio 43 Sataman alue on esimerkki uudistuneesta jalankulkupungin ympäristöstä. Pihat ovat autottomia, asuntotyypistö on monipuolinen ja kolmasosa asunnoista on autottomille asukkaille. Rännikadut, palvelut ja puistot houkuttelevat kävelyyn ja oleskeluun. Jalankulkua ja pyöräilyä on suosittu vähentämällä alueelle kuulumatonta autoliikennettä. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 22. Keskustassa ja ruutukaava-alueella uudet rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia. Erityisesti panostetaan Kuopionlahden kaupunkikehittämishankkeen arkkitehtuuriin ja kaupunkirakennustaiteeseen. 23. Kävelykeskustaa monipuolistetaan. Toria ympäröiviä kortteleita uudistetaan ja maanalaista käytäväverkostoa kehitetään. Puijonkadun kävelyaluetta laajennetaan ja Torikujan suuntaan luodaan uusi kävelyreitti. 24. Rännikatujen uudistamista jatketaan vuosittain. Rännikatuihin liittyvää täydennysrakentamista uusien toimitilojen avaamista edistetään. 25. Keskustan rikkonaista kaupunki kuvaa parannetaan katutiloja ja aukioita eheyttävän arkkitehtuurin keinoin. Suositaan pihojen uudistusta ja viihtyisyyden parantamista. 26. Keskustan vanhojen puistojen arvo tunnistetaan ylläpidossa ja uudistuksissa. Rännikatuihin liittyvät korttelipuistot uudistetaan oleskeluun houkutteleviksi kaupunkitiloiksi.

23 Apoli Kuopio 44 Apoli Kuopio Keskustaan liittyville alueille uudistuksia ja täydennyksiä Niirala, Haapaniemi, Itkonniemi, Männistö, Linnanpelto, Hatsala, Tasavallankadun ympäristö Ruutukaavakeskustaan liittyvät vanhimmat kaupunginosat rakentuivat teollisuuslaitosten yhteyteen. Nyt teollisuushistoriasta viestivät enää yksittäiset piiput ja tiilirakennukset. Entisen laitakaupungin alueelle on rakennettu kerrostaloja, suuria laitoksia, kouluja ja liikerakennuksia. Vyöhyke on rakentunut pala kerrallaan ja sen kaupunkiympäristö on monelta osin melko sekavaa. rakentaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvu luovat kuitenkin edellytyksiä uusien kävelyyn houkuttelevien ympäristöjen synnylle. Keskustaan liittyvillä alueilla on paljon autoliikennettä ja autokaupungin ele- menttejä kuten väljiä katuja ja laajoja pysäköintialueita, jotka hallitsevat kaupunkikuvaa. Pääkatujen häiritsevästä liikenteestä johtuen kadut eivät kutsu kaupunkimaiseen oleskeluun ja katujen kaupunkikuva kaipaa kohennusta. Kaupunkirakennustaiteellisesti arvokkaimpia kokonaisuuksia ovat yhtenäiset vanhat pientaloalueet. Ensimmäiset niistä on aikanaan tehty arkkitehtuurikilpailujen pohjalta. Arvokkaita ovat myös vanhat teollisuusrakennukset, sekä eri aikakausina syntyneet kerrostaloryhmät ja julkiset rakennukset. Alueet ovat jalankulkukaupungin reunavyöhykettä, jonka kaduilla on jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Oleskelevaan kävelyyn houkuttelevaa ympäristöä on kuitenkin enää lähinnä puistoissa, sillä lähimyymälät ovat autoistumisen myötä kadonneet, samoin useat muut lähipalvelut. Aluetta eheyttävä täydennys- TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 27. Vanhan ympäristön arvokkaat osat tunnistetaan ja säilytetään samalla kun alueille tulee uutta rakentamista. 28. Aluetta eheytetään taitavalla ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisella täydennysrakentamisella, kun uudet hankkeet kuten Sairaalakatu, Mölymäki, Matkakeskus ja Kuntolaakso toteutetaan. 29. Jalankulku- ja pyöräteitä sekä niiden kaupunkiympäristöjä parannetaan, erityisesti alueilla, joilla autokaupungin väylät vaikeuttavat kulkua. Ensisijaisia kohteita ovat Keskustan ja Savilahden väliset yhteydet, moottoritien ylitys Puijonkadulta Kallantielle sekä moottoritien ylitykset Siikalahden liittymässä. 30. Kohennetaan keskustan sisääntulokatujen ympäristöjä ja edistetään hankkeita, joilla parannetaan Tasavallankadun ja sen asuntokorttelien viihtyisyyttä. 31. Tunnistetaan alueet, kuten Hatsala ja Mölymäki, jotka tarvitsevat nykyistä paremman joukkoliikenteen, sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat kaupunkiympäristön ja liikenteen uudistukset.

24 Apoli Kuopio 46 Apoli Kuopio Savilahti - uudistuvaa kaupunkiympäristöä Savilahti on mittava osaamiskeskittymä, jossa on Yliopistollinen keskussairaalan ja Itä-Suomen yliopiston lisäksi Savoniaammattikorkeakoulun toimintoja, Technopoliksen toimistorakennuksia lukuisine yrityksineen sekä tutkimuslaitoksia. Keskustaan nähden alue on jalankulun reunavyöhykkeellä ja osin sen ulkopuolella, joten alueen työntekijät, opiskelijat ja asiakkaat, jotka eivät liiku autolla, kulkevat busseilla tai pyöräilevät. Nykyisellään aluetta ei kuitenkaan tunnista joukkoliikennekaupungiksi, sillä moottoritie ja muut autokaupungin elementit hallitsevat kaupunkikuvaa. Pysäkit ovat epäviihtyisiä, niiden saavutettavuus on huono, eikä alueella ole joukkoliikennekaupungin ympäristöelementtejä, kuten palveluaukioita tai bussikatuja. Alueella on paljon autoliikennettä, jonka ennustetaan tulevaisuudessa edelleen kasvavan. Useat alueen rakennukset ja rakennusryhmät muodostavat omaleimaista kaupunkikuvaa. Alueella on hyvää arkkitehtuuria sekä hienoja järvinäkymiä. Alueelle on myös rakennettu viihtyisiä piha-aluei ta ja jalankulkuympäristöjä. Kaupunkikuvaltaan alue on kuitenkin hajanainen ja sekava, sillä rata ja liikenneväylät sekä voimajohdot ja pysäköintialueet pirstovat kokonaisuutta. Savilahdesta on tulossa kaupungin tärkein kasvualue, jonne sijoittuu uusia koulutus- ja yritystiloja sekä asuntoja ja vapaa-ajan toimintoja. Uusi rakentaminen mahdollistaa alueen eheyttämisen vetovoimaisella täydennys- ja uudisrakentamisella. Keskeinen alue kehitetään kävelykampukseksi, joka houkuttelee yhteisölliseen oleskeluun, pyöräilyyn ja bussien käyttöön. Tulevina vuosi kymmeninä Savilahti kaupunginosineen tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet elintapoihin, jotka säästävät energiaa ja torjuvat ilmastonmuutosta sekä edistävät terveyttä ja yhteisöllisyyttä. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Savilahden kehittämistä varten on laadittu Savilahti-projektin johto- ja ohjausryhmän sekä kaupunginhallituksen hyväksymät tavoitteet, joiden pohjalta kaupunkikuvaa kehitetään muun muassa seuraavien periaatteiden mukaisesti. 32. Savilahti kytketään paremmin keskustaan kaupunkirakennetta eheyttämällä ja luomalla houkuttelevat joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet yksityisautoilun hillitsemiseksi. 33. Laajat pysäköintialueet muutetaan rakentamisalueiksi ja viihtyisiksi kaupunkitiloiksi. Pysäköinti ratkaistaan pääosin pysäköintitaloissa ja rakenteellisin ratkaisuin laajojen maantasopysäköintialueiden sijaan. 34. Näkymiä järvelle avataan ja rannan aktivointiin panostetaan. Kaupunkikuvaa kehitetään panostamalla laadukkaaseen arkkitehtuuriin, ympäristörakentamiseen, taiteeseen, valaistukseen ja vuodenaikojen huomioimiseen.

25 Apoli Kuopio 48 Apoli Kuopio Lähiöistä houkuttelevia kävelyalueita ja kaupunginosia Puijonlaakso, Länsi-Puijo/Rypysuo, Särkiniemi, Päiväranta, Inkilänmäki, Tiihotar, Saarijärvi, Kelloniemi, Neulamäki, Jynkkä, Pyörö ja Keilankanta Kerrostalolähiöt, joissa pääosa kuopiolaisista asuu, ovat joukkoliikennekaupunkia ja liittyvät keskustaan bussilinjoilla. Parhaat lähiöt ovat kaupunginosia, jotka on rakennettu kävelijän mittakaavaan. Niissä on pikkutoriin liittyviä palveluja, sekä kävelyyn houkuttelevaa kaupunkiympäristöä. Maastosta johtuen useimmat Kuopion kerrostalolähiöt ovat pieniä ja liittyvät hyvin luontoon ja 1970-lukujen lähiöt ovat tuon ajan metsäkaupunkia. Myös lähiöissä on kaupunkirakennustaidetta, mutta vähemmän kuin keskustassa. Arvokkaat kohteet ovat yksittäisiä rakennuksia, rakennusryhmiä ja pihapiirejä. Hyvin sijoitetut julkiset rakennukset, kaupat ja kauppa-aukiot luovat kiinnostavuutta kaupunkikuvaan ja korostavat lähiön toiminnallista rakennetta. Myös muita hyviä kaupunkitiloja on, kuten taitavasti toteutettuja leikkipaikkoja, puistoja, puistokäytäviä ja katuja. Lähiöissä ei ole keskustan tyyppisiä suljettuja katutiloja. Ainoana poikkeuksena tästä on Pyörön esplanadi, jonka varrella on kivijalkamyymälöitä. Rakennuksilla, jotka nousevat puiden latvusten yläpuolelle, on erityinen merkitys lähiöiden kaukomaisemassa. Useista lähiöistä puuttuu, kuten Suomen lähiöistä yleensä, hyvä joukkoliikennekaupungin rakenne, eikä niissä ole edellä todettuja viihtyisyyttä luovia ympäristöelementtejä. Viihtyisyyttä heikentäviä elementtejä puolestaan on paljon, kuten taitamattoman rakentamisen tuottamia tylyjä kerrostaloja, laajoja pysäköintikenttiä sekä ylileveitä autokaupungin katuja. Uutta joukkoliikennekaupunkia on rakennettu Särkilahteen. Siellä bussikatu siltoineen sekä katuun liittyvä aukio, leikkipaikka ja kauppa muodostavat yhteistä julkista kaupunkitilaa, johon asuntokorttelit liittyvät. Särkilahden ylittävä bussisilta on näköala- ja levähdyspaikka, joka yhdistää Särkilahden puistorannat toisiin sa ja liittää Särkilahden alueen Särkiniemen lähiöön. Haasteellista on myös uusien kaupunginosien rakentaminen Pihlajalaaksoon sekä Saaristokaupungin Lehtoniemeen. Joukkoliikennekaupunkia ovat myös viher alueet, reitit ja kadut, jotka liittävät lähiöt toisiinsa. Kaupunkiympäristönä näistä merkittävin on Saaristokatu ja siihen liittyvä virkistysalue. Katu, joka on rakennettu jalankulun, pyöräilyn ja virkistyskäytön mittasuhteisiin ja sopeutuu järvimaisemaan, toimii myös autokaupungin pääväylänä. Katu mahdollistaa joukkoliikennekaupungin kasvun ja jalankulkukaupungin asukkaille se on avannut yhteyden vesien ympäröimälle virkistysalueelle. Saaristokadussa yhdistyvät eri kaupunkikudokset ja niiden mittakaavat. Saaristokatu ympäristöineen on kaupunkirakennustaidetta, jota on esitelty kansainvälisissä näyttelyissä. Erityinen kaupunkiympäristö on syntynyt myös Saaristokaupungin keskustaan Keilankantaan, jossa yhdistyvät bulevardi, kanavan ja sillan suurimittaiset maisemarakenteet, rakennusten arkkitehtuuri sekä korkeatasoinen ympäristötaide.

26 Apoli Kuopio 50 Apoli Kuopio 51 Myös yksittäinen rakennus voi tuottaa kaupunkirakennustaidetta. Esimerkiksi Pyhän Johanneksen kirkko, joka itsessään on hienoa TAVOITTEET JA TOIMENPITEET arkkitehtuuria ja taitavasti sijoitettuna muodostaa julkisivun koko Saarijärven kaupungin osalle. Näin arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen keinoin parannetaan koko kaupunginosan kaupunkikuvaa, lisätään viihtyisyyttä ja nostetaan alueen arvostusta. Särkilahti on esimerkki hyvästä kävelyalueesta ja joukkoliikennekaupungin kaupunginosasta, jonka keskellä on lähimyymälä ja pieni oleskeluun houkutteleva aukio istutuksineen, leikkipaikkoineen, penkkeineen ja bussipysäkkeineen. Se on lämmin paikka etelään avautuvassa rinteessä. Kapea bussikatu tarjoaa jalankulkujoille, pyöräilijöille ja bussin käyttäjille viihtyisän ja suoran reitin rantapuistoon, viereiseen kaupunginosaan, keskustaan ja työpaikoille. 35. Lähiöissä ja lähiöitä yhdistävissä sormissa vahvistetaan joukkoliikennekaupungin rakennetta ja ympäristöpiirteitä. 36. Lähiöuudistusta jatketaan. Uudistuksilla ja täydennysrakentamisella luodaan kävelyyn ja oleskeluun houkuttelevia kaupunkitiloja niin, että lähiöistä tulee omaleimaisia kävelykaupunginosia. 37. Olevaa kaupunkimaista kävely -ympäristöä kehitetään erityisesti Pyörössä, Keilankannassa, Männistössä, Puijonlaaksossa ja Neulamäessä. 38. Uusilla joukkoliikennekaupungin alueilla Lehtoniemen Helminauhassa sekä Pihlajalaaksossa, Savilahdessa ja Neulaniemessä ryhmitetään kerros- ja rivitalokorttelit kävely kaupunginosiksi, joissa on kävelyyn houkuttelevat palvelut, reitit ja pysäkkiaukiot, hyvät ja turvalliset pihapiirit sekä viihtyisyyttä ja omaa identiteettiä luovaa arkkitehtuuria ja kaupunkirakennustaidetta.

27 Apoli Kuopio 52 Apoli Kuopio Pientaloalueille monipuolisuutta ja 1970-lukujen pientaloalueet rakennettiin kerrostalolähiöiden reunoille, joten ne liittyvät lähiöiden palveluihin ja bussilinjoihin luvulla, kun omakotirakentaminen lisääntyi, syntyi erillisiä laajoja autokaupungin omakotialueita ja se näkyy niiden kaupunkiympäristössä. Alueilla ei ole omia lähimyymälöitä ja kävelyyn houkuttelevaa kaupunkiympäristöä ovat lähinnä virkistysalueiden ulkoilureitit. Useimmilla alueilla on kuitenkin muiden toimintojen tai luonnon tuomaa monipuolisuutta sekä omia palveluita ja omat bussipysäkit. Parasta kaupunkirakennustaidetta omakotialueilla ovat luontoon ja maisemaan kauniisti sijoittuvat taloryhmät sekä pihakatutyyppiset asuntokatumiljööt. Alueilla on myös arkkitehtuuriltaan kor keatasoisia asuinrakennuksia, pihapiirejä, päiväkoteja ja kouluja. Tärkeitä ovat järvet, näkymät, metsät, puistot ja kevyen liikenteen reitit. Osa omakotiasukkaista hakee yksityisyyttä, eivätkä he vierasta alueen yksipuolisuutta tai autoriippuvuutta. Parhaiksi koetut ja kysytyimmät pientaloympäristöt ovat kuitenkin monipuolisia ja liittyvät muuhun kaupunkirakenteeseen siten, että ne soveltuvat kaikille väestöryhmille. Ne mukautuvat alueen ikääntymiseen sekä elintapojen muutoksiin. Haasteena onkin vanhoilla alueilla monipuolisuuden säilyttäminen ja uusilla alueilla toisaalta liiallisen yksipuolisuuden välttäminen. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 39. Luodaan jokaiselle uudelle alueelle oma tunnistettava identiteetti alueen omista lähtökohdista erilaisia pientalotyyppejä vaihdellen ja kehittäen. 40. Liitetään alueita läheisiin kaupungin osiin ja toisiinsa. Välialueiden kaupunkiympäristön laatua parannetaan eheyttävällä täydennysrakentami sella ja uudistuksilla. 41. Edistetään laadukasta arkkitehtuuria ja -suunnittelua sekä suositaan talotyypistön monipuolistamista.

28 Apoli Kuopio 54 Apoli Kuopio Muille alueille eheytymistä Yritysalueet, väylät, kauppakeskukset, välialueet Keskusta ja asuntoalueet on rakennettu pääosin jalankulkijan mittakaavaan, ja ne on helppo tunnistaa kaupunginosina tai itsenäisinä alueina. Muu kaupunkialue koostuu eri mittakaavoihin rakennetuista osista ja alueista, jotka parhaimmillaan liittyvät toisiinsa, mutta useissa paikoin muodostavat hajanaista ja sekavaa kaupunkiympäristöä. Moottoritie ja pääväylät hallitsevat näiden alueiden kaupunkikuvaa. Väylät mahdollistavat nopean autoliikenteen, johon näiden alueiden toiminnat perustuvat. Myös ympäristöä katsotaan yleensä liikkuvista ajoneuvoista, jolloin merkittäviä ovat yksittäiset kaupunkinäkymät ja maisemat sekä hahmottamista helpottavat maamerkit. Tonttikaduilla ajo on rauhallisempaa ja kaupunkikuvan kannalta tärkeitä elementtejä ovat rakennusten hahmot ja julkisivut sekä pihojen istutukset ja aidat. Kaupunkiympäristön laatua nostavat myös kiinnostavat rakennukset, hoidetut liikenneympäristöt sekä ympäristötaiteen kohteet. Työpaikkarakennukset on rakennettu omille alueilleen, useimmat pääväylien läheisyyteen. Kullakin alueella on oma sisäinen järjestyksensä, mutta kaupunkikuva on usein sattumanvarainen ja sekava. Kun rakentaminen on hakeutunut parhaille paikoille, on väliin jäänyt vajaakäyttöisiä alueita. Alueiden hajanaisuutta lisää se, että rautatie, voimalinjat, moottoritie ja pääväylät halkovat kaupunkialuetta ja pahimmillaan pirstovat sen kapeiksi kaistoiksi. Näillä alueilla on näyttävää rakentamista kuten laitoksia ja kauppakeskuksia, mutta ei kaupunkimaisia kävelyyn houkuttelevia ympäristöjä. Parhaita kävelyalueita ovat julkisten laitosten pihat ja erityiset harrastusalueet. Jalankulkijan mittakaavaa näille alueille tuovat jalankulku- ja pyöräilyreitit, joilla liikkuu myös jalankulkijoita. Kävelijän mittakaavaista, oleskeluun so veltuvaa tilaa ovat lähinnä suurten kaup pakeskusten aulatilat ja sisäänkäyntien edustat. Näillä alueilla tapahtuu jatkuvasti muutoksia, kun toimitiloja uudistetaan ja laajennetaan tai korvataan uusilla. Tämä luo edellytyksiä myös alueiden eheyttämiselle ja monipuolistamiselle. Erityisenä haasteena on myös vajaakäyttöisten välialueiden uudistaminen. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 42. Parannetaan automarkettien ja pääväyliin liittyvän teollisuus- ja toimistorakentamisen arkkitehtuuria. Huoltopihojen ja pysäköintialueiden ympäristölliseen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. 43. Parannetaan moottoritien ja junaradan ympäristöä ja liittymistä kaupunkirakenteeseen. 44. Eheytetään välialueiden maankäyttöä ja kaupunkikuvaa. 45. Huolehditaan avoimien kaupunkinäkymien ja maiseman säilymisestä ja uusien näkymien avaamisesta.

29 Apoli Kuopio 56 Apoli Kuopio Tahkosta matkailukaupunki Tahkon maisemaa hallitsee Tahkomäki laskettelurinteineen. Alueella on hotelli ja matkailualue, jolle on viime vuosina rakennettu suuria loma-asuntoja, majoitusrakennuksia sekä kylpylä. Alue kilpailee muiden keskusten kanssa vetovoimaisuudessa. Arkkitehtuuri ja viih tyisyyttä luova kävely-ympäristö, jota löytyy parhaista keskuksista, on kuitenkin jäänyt vaatimattomalle tasolle. Tahkon keskusta on ryhmä yksittäisiä rakennuksia, jonka yleisilmettä hallitsevat laajat pysäköintialueet, minkä vuoksi se on keskeneräisen tuntuinen. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 46. Uudistuksia ja täydennysrakentamista edistetään ja niissä pyritään laadukkaaseen rakentamiseen, joka eheyttää ympäristöä. 47. Keskustan kehittämisessä huomioidaan erityisesti ihmisen mittakaava, jalankulku, erikokoiset ja monipuoliset palvelut, sekä suurtapahtumat sisäja ulkotiloissa. 48. Uudistetaan ja täydennetään jalankulun ja pyöräilyn pääreitistöjä sekä parannetaan niiden ympäristöä.

30 Apoli Kuopio 58 Apoli Kuopio Maaseutua arvostetaan Kuopion maaseutualueiden palvelukeskukset ovat entisiä kuntakeskuksia. Vanhastaan rakennukset ryhmittyivät keskusraitin varteen tai sen läheisyyteen lyhyelle kävelyetäisyydelle. Autojen yleistyminen muutti tilannetta. Viime vuo sikymmeninä kuntakeskuksiin on rakennettu väljiä omakotiryhmiä ja niiden ympärille on levittäytynyt hajarakentamista. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 49. Vahvistetaan maaseututaajamien ominaispiirteitä sopeuttamalla uusi rakentaminen olevaan ympäristöön. 50. Eheytetään rakennettua ympäristöä maisemanhoidon, peruskorjauksen ja uudisrakentamisen sekä ohjauksen avulla maaseudun kulttuurimaisemiksi. Maaseututaajamien ympäristöt ja muu maaseutu ovat metsäalueita, pelto- ja järvimaisemia sekä maisemaa täydentäviä pihapiirejä ja rakennusryhmiä. Alueiden kehittämisen päälinjat on osoitettu yleiskaavoissa sekä Kuopion maaseutuoppaassa vuodelta Ensisijaisesti hyvän ympäristön säilyminen ja uuden kehittyminen edellyttävät paikallista maiseman ymmärtämistä, arvostamista ja kehittämistä. Käynnissä oleva rakennemuutos asettaa uusia haasteita myös maaseututaajamille. Tästä syystä taajamien hajaantumista tulee välttää ja voimavarat on syytä keskittää paikkoihin, joissa ne tehokkaimmin tuottavat viihtyisää ympäristöä.

31 Apoli Kuopio 60 Apoli Kuopio Rannat ovat monipuolisia ja maisemaltaan kauniita Kaupungin lähirannoilla on säilynyt vanhoja huviloita, jotka muodostavat eheitä ryhmiä ja polveilevat ketjuina veden äärellä. Osa kesäasutuksesta on keskittynyt tiiviiksi ja pienimittakaavaisiksi rakennusryhmiksi. Uusin loma-asutus on sijoittunut rakennusjärjestyksen ohjaamana puuston suojaan, sekä yleiskaavojen mukaisesti ryhmiin niin, että väliin jää järvimaisemaa korostavaa rakentamatonta rantaa. Yleiskaavat säilyttävät maiseman kauneuden ja kiinnostavuuden sekä turvaavat mahdollisuudet yleiseen rannoilla liikkumiseen. Loma-asuntoja on rakennettu myös ympärivuotiseen käyttöön. Niiden koot ovat kasvaneet ja varustelutaso noussut. Järvien rannoilla on runsaasti aikoinaan tärkeiden vesiteiden varsille rakennettua vanhaa viljelysten ympäröimää maaseutuasutusta. Lisäksi rannoilla on paikoin suhteellisen tiiviisti rakentuneita omaleimaisia yhdyskuntia muistona lähettyvillä sijainneesta teollisuudesta. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 51. Eheytetään vanhojen rakennettujen ranta-alueiden ominaispiirteitä käyttäen perinteistä rakennusten sijoitusta ja mittakaavaa. 52. Sopeutetaan uusi rantarakentaminen olevaan ympäristöön ja maisemaan. Kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä ohjataan rantarakentamista.

32 Apoli Kuopio 62 Apoli Kuopio 63 4 Ohjelman käsittely, toteutuminen ja seuranta

33 Apoli Kuopio 64 Apoli Kuopio 65 Kuopion kaupunginjohtaja nimesi päivitystä valmistelevan työtyhmän. Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman virallinen päivitys käynnistyi yleisellä info- ja keskustelutilaisuudella ( ). Päivitystyöryhmä osallistui kaupunkien (Jyväskylän, Vantaan, Tampereen ja Oulun) yhteiseen APOLI -työpajaan Jyväskylässä APOLI -päivitykseen liittyen kaupunkirakennelautakunta teki tutustumismatkan Tanskan Vejleen , jossa arkkitehtuuripolitiikka on strategisessa kehitystyössä. Ohjelmaluonnosta esitellään tiedotusvälineissä ja eri tilaisuuksissa. Se on tarkoitus asettaa yleisesti nähtäville alkuvuodesta 2017, jona aikana järjestetään kaupunkilaisille nettikysely. Samal la pyydetään keskeisiltä tahoilta kannanottoja ja pidetään ohjelmaluonnoksesta kaikille avoin yleisöseminaari. APOLI -työryhmä esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy ohjelman ohjeeksi kaupungin suunnittelussa ja hallinnossa. Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisprosessi: Kaupunkirakennelautakunta x.x.20xx (xx ) Ympäristö- ja rakennuslautakunta x.x.20xx (xx ) Kaupunginhallitus x.x.20xx (xx ) Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän ohjelman X.X.2016 (x ). ohjeellisena huomioitavaksi TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 53. Seurataan ohjelman toteutumista ja päivitetään sitä tarpeen mukaan. 54. Edistetään ohjelman tavoitteiden toteuttamista myös muiden rakennetun ympäristön kanssa operoivien tahojen osalla. OHJELMAN IDEOINTI, TEKSTIT JA KUVAVALINNAT työryhmä: Liisa Kaksonen kaupunginarkkitehti / puheenjohtaja Matti Asikainen kaavoitusarkkitehti / strateginen maankäytön suunnittelu Martti Lätti asemakaavapäällikkö / asemakaavoitus Jouni Pekonen kaavoitusarkkitehti / asemakaavoitus Tapio Laaksonen yli-intendentti / kulttuurihistoriallinen museo Saara Repo tarkastusarkkitehti / rakennusvalvonta (12/2014 saakka) Mikko Etula tarkastusarkkitehti / rakennusvalvonta (12/2014 alkaen) Sirpa Nieminen suunnitteluhortonomi / kunnallistekninen suunnittelu Leo Kosonen yliarkkitehti Emiilia Kosonen suunnitteluavustaja / asemakaavoitus/ työryhmän sihteeri (04/2014 alkaen) Ohjelman valmisteluun ovat lisäksi osallistuneet: Juha Romppanen Mari Piipponen Iivo Vänskä Heli Laurinen yleiskaavajohtaja / strateginen maankäytön suunnittelu kaavoitusarkkitehti / asemakaavoitus kaavoitusarkkitehti / asemakaavoitus kaavoitusarkkitehti / strateginen maankäytön suunnittelu TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Kuopion kaupunki, markkinointi ja viestintä