SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden"

Transkriptio

1 SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski LASTENTARHANOPETTAJAKOULUTUKSEN JA SOSIONOMI(AMK) - KOULUTUKSEN SAANEIDEN OSAAMISPROFIILIN VERTAILU VAR- HAISKASVATUSOSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Seuraavassa tarkastellaan lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk)-koulutuksen tuottamien kelpoisuuksien ja osaamisprofiilien eroja. Suomalaisen varhaiskasvatustyön kaksi tehtävää, pedagoginen ja sosiaalinen, herättävät paljon keskustelua ja luovat jännitteitä varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimuksessamme halusimme selvittää, onko vastakkainasettelulle perusteita vai voidaanko mahdollisia koulutuksen tuottamia osaamisen eroja mieluummin hyödyntää mahdollisuutena uuden työnjaon kehittämiseen ja eri tutkintojen tuoman osaamisen parempaan käyttämiseen. Keskustelua aiheuttaa myös lainsäädäntö, joka estää sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneita pätevöitymästä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti esiopetustehtävään tai erityislastentarhanopettajaksi. Laki ei myöskään mahdollista sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneelle pätevöitymistä lastentarhanopettajaksi lisäkoulutuksella, jos tutkintoon ei ole suoraan sisältynyt 60 opintopisteen verran varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja. SOTE-ENNAKOINTI-projektissa haluttiin selvittää päiväkotien nykyisten ja tulevaisuuden osaamisvaatimusten näkökulmasta, onko lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneilla toisiaan täydentävä tai vaihtoehtoinen osaamisprofiili vai ovatko näiden kahden tutkinnon tuottamat osaamisprofiilit joillain osaamisalueilla peräti eri tasoisia. Johtoajatuksenamme oli se, että koulutus perustuu aina hyvin suunniteltuun ja valmisteltuun opetussuunnitelmaan eli tutkinnosta syntyvä osaaminen on suunniteltua, työelämälähtöistä ja tarkoituksellista. Mikään koulutus ei ole aivan sattumalta sellainen kuin se on, vaan taustalla ovat havaitut osaamistarpeet. Sen vuoksi on myös pohdittava, mitkä havaituista osaamisen eroista ovat tarpeen, jotta varhaiskasvatuksen käyttöön saadaan sellainen kokonaisosaaminen, jota tullaan tarvitsemaan. Yhtä lailla on pohdittava, mitkä osaamisen puutteet em. kahdessa tutkinnossa ovat sellaisia, että niiden pitäisi johtaa opetussuunnitelman muutoksiin. Koulutuksen perusteella syntyvä kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtävään Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (voimaan , 272/2005) ja asetus (608/2005) määrittelevät lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuusvaatimuksiksi vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon sisältyy vähintään 60 opintopis-

2 teen laajuiset pääaine- ja suuntautumisvaihtoehtoihin sisältyvät varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot. Sosionomit(AMK) täyttävät siis lastentarhanopettajan kelpoisuuden ja voivat toimia lastentarhanopettajina, jos heidän tutkintoonsa on sisältynyt 60 opintopisteen verran varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja. Sosionomien koulutusohjelman opetussuunnitelmat ja opiskelijoiden henkilökohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan ammattikorkeakouluissa varhaiskasvatukseen suuntautuvissa opinnoissa tietenkin siten, että eo. 60 opintopisteen vaatimus täyttyy. Ongelma on lähinnä niillä sosionomeilla, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa aiemmin ilman ko. 60 opintopisteen opistoja. Kelpoisuuslain mukaan voi henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja riittävä johtamistaito, työskennellä lasten päivähoidon ammatillisissa johtotehtävissä (Laki 272/2005). Kelpoisuus esiopetuksen vastuulliseksi kasvatushenkilöksi Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 :ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka lastentarhanopettajan tutkinnon. (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /986, muutossäädös 2005/865, 7.) Sosionomi(AMK) ei ole kelpoinen esiopetuksen vastuulliseksi kasvatushenkilöksi (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista A 1998/986, muutossäädös 2000/327, 7 ). Sosionomi(AMK) voi kuitenkin toimia koulutuksensa perusteella päiväkodin esiopetusryhmässä lastentarhanopettajana. Elinikäisen oppimisen ja jatkuvan koulutuksen periaate ei toteudu sosionomikoulutuksessa esiopetustehtävään pätevöitymisen osalta. Tutkimuksessamme emme löytäneet muilta koulutusaloilta vastaavaa lainsäädännöllistä estettä lisäpätevöityä omalla alallaan. Esiopetuskelpoisuuteen pätevöittävät opinnot ovat lastentarhanopettajakoulutuksessa selkeä erillinen paketti, jolla ei ole sellaisia esitietovaatimuksia, jotka eivät sisältyisi myös sosionomi(amk)-koulutukseen. Näin ollen kyseisen paketin pitäisi olla myös erikseen suoritettavissa. Em. pätevöitymisen este olisikin lainsäädännöllä poistettava pikaisesti. Lakimuutosta tarvitaan paitsi itse esteen perusteettomuuden vuoksi, niin myös siksi, että lastentarhanopettajakoulutuksen saaneista on pulaa varhaiskasvatuksessa, eikä tilanteen odoteta helpottuvan. Lastentarhanopettajia siirtyy paljon jatkamaan opintojaan tavoitteena peruskoulun luokanopettajan pätevyys tai kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n selvitys lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien saatavuudesta ja riittävyydestä vuodelta 2009 kertoo tilanteen menneen koko ajan huonompaan suuntaan. Tulevaisuuden henkilöstötarpeiden näkökulmasta on jo todella kiire saada aikaan lainmuutos, joka mahdollistaa sosionomi(amk)- tutkinnon suorittaneille mahdollisuuden esiopetuskelpoisuuden hankkimiseen lisäkoulutuksena. Täydennyskoulutusmuoto voisi olla erikoistumisopinnot tai oppisopimuskoulutus ammattikorkeakoulussa. Erikoistumisopintoja toteutetaan sosiaali- ja terveysalalla esimerkiksi lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon uudistamiseksi ja sama malli sopii hyvin myös varhaiskasvatuksen koulutukseen.

3 Esiopetuskelpoisuutta voidaan toki tarkastella myös työnjaon terävöittämisen näkökulmasta. Olisiko perusteltua, että sosionomi(amk) käyttäisi jatkossakin osaamistaan niillä alueilla, joissa on vahvimmillaan ja lastentarhanopettajakoulutuksen saanut vastaavasti omilla vahvuusalueillaan, kuten esiopetuksesta vastaavana? Tulevaisuudessa rekrytointiongelmat varhaiskasvatuksen alalla pahenevat kuitenkin siinä määrin, että nykyistä työnjakoa ja nykyisiä kelpoisuuksia ei voitane ylläpitää ilman uudistuksia. Esiopetukseen tarvitaan kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstöä. Siksi ehdotamme lakiuudistuksenkäynnistämistä siten, että sosionomi(amk)-tutkintoa voidaan täydentää esiopetuskelpoisuuteen johtavilla opinnoilla. Ehdotamme, että lainmuutoksen myötä tulevaisuutta varten suunnitellaan sosionomien(amk) koulutusohjelman jatkoksi täydennyskoulutusopinnot esiopetuskelpoisuuden suorittamista varten. Jokainen valmistunut sosionomi(amk) voi sen jälkeen itse harkita omien uratavoitteidensa ja työpaikan tarpeiden perusteella, mihin varhaiskasvatuksen osa-alueeseen erikoistuu (esim. perhetyö, esiopetus vai kumpikin). Tämä näkökulma ei ole optimaalinen työnjaon kehittämisen näkökulmasta, mutta se on realistinen suhteessa rekrytointinäkymiin tulevaisuudessa. Koulutuksen perusteella syntyvät osaamisprofiilit Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lastentarhanopettajan tehtävänä on toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaaminen. Lastentarhanopettajan tehtävissä painottuvat erityisesti opetukseen ja pedagogiikkaan liittyvät tehtävät, lapsiryhmien ohjaaminen, kotikasvatuksen tukeminen, psykososiaalinen työ sekä erityistä tukea ja hoito tarvitsevien lasten hoidon ja tuen varmistaminen. Lastentarhanopettaja tekee päivittäin kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon liittyviä tehtäviä sekä näitä tukevaa työtä, kuten suunnittelua ja kehittämistä sekä yhteistyötä perheiden ja muiden tahojen kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 45.) Lastentarhanopettajan työtehtäviä määriteltäessä pitäisi huomioida, että ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat ovat opiskelleet eri tavoin painottuneissa koulutusohjelmissa, minkä takia lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavien sosionomien (AMK) ja kasvatustieteen kandidaattien erilaisten koulutusten tuottama erityinen osaaminen pitäisi hyödyntää varhaiskasvatuksessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 45.) Sosionomikoulutus ammattikorkeakoulussa kestää 3,5 vuotta ja lastentarhanopettajakoulutus yliopistossa 3 vuotta (kasvatustieteiden kandidaatti). Edellisessä suoritetaan 210 opintopistettä, jälkimmäisessä 180. Sisällölliset erot löytyvät pedagogiikan, didaktiikan, sosiaalipedagogiikan, opetuksen suunnittelun ja johtamisen opinnoista. Kumpikin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (taso 6). Lastentarhanopettajan tulee osata määritellä opetuksen tavoitteita ja sisältöjä sekä valita niiden toteutumista tukevia pedagogisia menetelmiä. Lastentarhanopettajan tulee osata rakentaa lasten kasvulle ja kehitykselle sopivia kasvu-, oppimis- ja opetusympäristöjä ja hänen on osattava ohjata lapsia näissä ympäristöissä sekä yksilöohjauksena että ryhmäohjauksena. Lastentarhanopettajalta odotetaan myös varhaiskasvatussuunnitelmien ja esiopetuksen opetussuunnitelmien laadintaan liittyvää osaamista sekä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvää osaamista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 34.)

4 Lastentarhanopettajakoulutukseen sisältyy pedagogisia ja didaktisia opintoja harjoitteluineen yhteensä hiukan yli 100 opintopistettä. Ammattikorkeakoulun sosionomiopinnoista on varhaiskasvatuksen, pedagogiikan ja sosiaalipedagogiikan opintoja harjoitteluineen noin 120 opintopisteen verran. Edellä olevat, lähes samat opintopistemäärät jakautuvat kuitenkin sosionomiopinnoissa pedagogiikan ja sosiaalipedagogiikan kesken (esim. 48 op ja 48 op). Tästä syntyy merkittävä ero osaamisprofiileihin. Sosionomi(AMK)-koulutuksessa ja lastentarhanopettajakoulutuksessa on osittain keskenään samoja oppisisältöjä, mutta on myös selviä sisällöllisiä eroja. Lastentarhanopettajakoulutus kattaa kasvatuksen, pedagogiikan ja opetuksen osaamisalueet. Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot sekä varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen liittyvät opinnot antavat lastentarhanopettajille vahvan teoreettisen valmiuden päiväkotityöhön. Oppiminen edellyttää opittavaan asiaan liittyvän kokemuksen saamista opittavasta asiasta, ennen kuin sen sisäistää ja alkaa sitä käyttää. (Kolb 1984). Harjoittelu työelämässä on lastentarhanopettajakoulutuksessa vähäisempää kuin sosionomi(amk)- opinnoissa. SOTE-ENNAKOINTI-projektin tekemä nettikysely päivähoidon henkilöstölle ja haastattelut päiväkodin johtajille sekä eri kaupunkien päivähoidon johtoryhmille toivat esiin seuraavat erot lastentarhanopettajatutkinnon ja sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneiden osaamisessa: Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneiden vahvuutena on pedagoginen osaaminen, oppimisen tukeminen ja opetussuunnitelmaosaaminen, kyky toiminnan suunnitteluun ja ryhmien ohjaukseen sekä esiopetusosaaminen. Koulutus antaa vahvan tietämyksen lapsen normaalista kasvusta ja kehityksestä ja siten myös päiväkodin toiminnan suunnittelusta. Kasvatuskumppanuustaidot eivät ole lastentarhanopettajakoulutuksen saaneilla yhtä vahvat kuin sosionomi(amk)-koulutuksen saaneilla. Sosionomien vahvuuksia ovat sosiaalipedagoginen osaaminen, vahva osaaminen kasvatuskumppanuuden toteuttamisessa, toimintaympäristöosaaminen, työyhteisöosaaminen ja johtamisosaaminen sekä johtamisen ja työn kehittämisen osaaminen. Kaikki lastentarhanopettajatehtävissä toimivat tarvitsevat pedagogisen johtamisen taitoja, joiden avulla kasvatus- ja opetustyötä paitsi johdetaan, niin myös kehitetään. Sosionomien koulutus antaa erityisiä valmiuksia perhetyöhön sekä erilaisten lasten ja perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Vahvuusalueita ovat myös moniammatillinen työote ja verkostoissa toimimisen osaaminen. Koulutus antaa laaja-alaisen ymmärryksen varhaiskasvatukseen osana yhteiskunnan kokonaisuutta. Koulutuksessa syntyvä päihde- ja mielenterveystyön osaaminen sekä lastensuojelun ja perhetyön osaaminen ovat sosionomien vahvuuksia, kuten myös sosiologia ja sosiaalipolitiikka. Läpikäymissämme tutkimuksissa, opinnäytetöissä ja muissa artikkeleissa on lähes poikkeuksetta tullut esiin samoja eroja osaamisprofiileissa. (Saikkonen 2007, Viinamäki 2008, Happo 2008, Kähärä & Kaipainen 2009.) Aiemmissa tutkimuksissa on jäänyt liian vähälle tarkastelulle varsinaisen asiantuntijuuden kehittyminen työkokemuksen myötä eli työssä oppiminen. Koulutuksen tuottama osaaminen on vain pieni osa henkilön työpaikallaan osoittamasta kompetenssista ja se tulee ottaa huomioon työtehtäviä

5 määritettäessä (vrt. Marsick & Watkins 1990, Tynjälä 1999, Eraut, Alderton, Cole & Senker 1998, Vesterinen 2002, Uusitalo 2005). Työpaikalla tehtävien osaamiskartoitusten pohjalta voidaan jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle määrittää sekä täydennyskoulutustarpeet että tehtävät, joissa henkilön osaaminen ja vahvuudet saadaan parhaaseen käyttöön. Varhaiskasvatuksen työnjakokeskusteluista on puuttunut tulevaisuudessa korostuva vahva näkemys siitä, että esimiesten tulee antaa alaisilleen erityisvastuita ja tehtäväkokonaisuuksia henkilökohtaisen osaamisprofiilin ja toiveiden perusteella, ei standardin mukaan kaikille saman sisältöisinä. Tähän keskusteluun pitäisi liittää keskustelu siitä, minkälaisia pätevöitymismahdollisuuksia yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat mm. edellä olevaan esiopetuskelpoisuuteen liittyen. Jokainen henkilö voi sitten yhdessä työnantajansa kanssa suunnitella ja sopia siitä, ketkä suorittavat lisäpätevöitymisen ja ottavat vastuulleen esiopetustehtäviä. Varhaiskasvatus ei voi olla erillinen saareke, jossa näin ei nykyaikana voitaisi menetellä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen (Saikkonen 2007, 52) perusteella päiväkotien johtajat arvioivat sosionomeilla olevan hyvät valmiudet tarkkaan työn suunnitteluun sekä toimintaan näiden suunnitelmien mukaan. Saman tutkimuksen mukaan päiväkotien johtajat pitivät hyvänä sosionomikoulutuksen laaja-alaisuutta. Sosionomien valmiudet varhaiskasvatuksen päiväkotityöhön koettiin hyviksi. Em. opinnäytetyön mukaan vain harva päiväkodin johtaja piti laajojen pedagogisten opintojen puuttumista työn tekemistä haittaavana tekijänä, koska ihminen oppii uutta ja osaa myös hakea lisää tietoa tarvittavista aiheista. Osa lastentarhanopettajakoulutuksen saaneista arvioi SOTE-ENNAKOINTI-projektin haastatteluissa kuitenkin sosionomikoulutuksen 60 opintopisteen varhaiskasvatus- ja sosiaalipedagogiikan opintoja riittämättömiksi. Syynä näytti olevan se, ettei sosionomikoulutuksen opintopistemääriä ja niiden sisältöä tunneta riittävästi. Myös Saikkosen (2007) opinnäytetyössä kävi ilmi, että sosionomitutkinnon sisältöä ei tunnettu riittävästi. Ne päiväkodin johtajat, joilla oli enemmän kokemusta sosionomeista(amk) työyhteisön jäsenenä, suhtautuivat sosionomeihin (AMK) positiivisemmin ja avoimemmin eli siis tiedoilla koulutuksen sisällöistä oli vaikutusta suhtautumiseen sosionomikoulutuksen saaneisiin. Haastattelujemme perusteella on huomattava, että varhaiskasvatuksen esimiestasolla ei sosionomien ja lastentarhanopettajatutkinnon suorittaneiden välillä nähdä osaamisen eroja joka puolella Suomea. Tämä saattaa johtua erityisen hyvin suunnitelluista ja toteutetuista sosionomi(amk)- tutkinnon opetussuunnitelmista kyseisillä alueilla. Vastakkainasettelu lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk)-tutkinnon tuottamasta osaamisesta näyttää vaihtelevan eri puolilla Suomea. Keväällä 2010 täytettiin Jyväskylässä 14 lastentarhanopettajan vakanssia, joista puoleen valittiin sosionomi (AMK)-tutkinnon suorittanut ja puoleen lastentarhanopettajakoulutuksen suorittanut henkilö. Projektissa heräsi kysymys siitä, onko vastakkainasettelu riippuvainen siitä, miten vahvasti paikallinen ammattikorkeakoulu on huolehtinut opetussuunnitelmassaan suuntautumisen varhaiskasvatukseen ja sen edellyttämien opintojen sisältymisen opiskelijoiden opseihin ja hopseihin. Esiin tullut vastakkainasettelu osaamisprofiileissa ja puutteellinen tieto sosionomi (AMK)- koulutuksen sisällöistä saattaa yhä olla esteenä sille, että kunkin ammattiryhmän ja kunkin henkilön vahvinta osaamista hyödynnettäisiin päiväkodin työssä ja työnjaossa, kuten myös moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä ja tiimityössä. Erilaisiksi suunnitellut, erilailla painottuvat ja eripituiset opinnot tuottavat erilaisen perus- ja erityisosaamisen johtaen erilaisiin osaamisprofiileihin, joita kumpaakin tarvitaan varhaiskasvatuksessa.

6 Lastentarhanopettajan työtehtäviä määriteltäessä pitäisi huomioida, että ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat ovat opiskelleet eri tavoin painottuneissa koulutusohjelmissa, minkä takia lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavien sosionomien (AMK) ja kasvatustieteen kandidaattien erilaisten koulutusten tuottama erityinen osaaminen pitäisi hyödyntää varhaiskasvatuksessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 45.) Lähteet: L 272/2005 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista A576/1995 Asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta A 794/2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista A 608/2005 Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista A 986/1998 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (sisältää myöhemmin tehdyt muutokset) Eraut, M., Alderton, J., Cole, G. & Senker, P Learning from other people at work. Teoksessa F. Coffield (toim.) Learning at work. Bristol: The Policy Press, Happo, I Sosionomin (AMK) osaaminen ja osaamishaasteet varhaiskasvatuksessa. Teoksessa ( toim. Leena Viitamäki) 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. t Hämäläinen, J Eri koulutustaustaisten lastentarhanopettajien osaaminen ja sen hyödyntäminen: päiväkodin johtajien näkemyksiä. Metropolia ammattikorkea-koulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. https://publications.theseus.fi. Päivitetty Kaipainen J. & Kähärä T Sosionomikoulutuksen ja lastentarhanopettajakoulutuksen antamat valmiudet lastentarhanopettajan työhön. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Kolb, D. 1984: Experimental learning. Experience as the source of learning and development. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. Kärkkäinen, A Sosionomi päiväkotiyhteisössä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Tiivistelmä opinnäytetyöstä. WWW-julkaisu. Päivitetty Lehtonen, S Sosionomi (AMK) päiväkodin arjessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö.

7 PDF-dokumentti. Päivitetty Marsick V. J. & Watkins K. E Informal and incidental learning in the workplace. London: Routledge. Saikkonen M. 2007Paikka auringossa. Sosionomin (AMK) osaaminen varhaiskasvatustyössä päiväkodissa esimiesten näkökulmasta Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen Nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:7. Tast, Eeva Sosionomin (AMK) osaamisprofiili varhaiskasvatuksessa ammatti-korkeakoulun opettajien näkemänä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintyö. PDFdokumentti. Päivitetty Tynjälä, P Konstruktiivinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY, Uusitalo, I Mitä ja miten työelämässä opittiin? - tapaustutkimus sosionomi (AMK) opiskelijoiden oppimiskokemuksista työelämäprojektissa ja ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa, s. 51 Lisensiaattitutkimus. Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Vesterinen, M-L Ammatillinen harjoittelu osana asiantuntijuuden kehittymistä ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 196. Jyväskylän yliopisto.väitöskirja. Viinamäki, L Sosionomi (AMK) koulutus- ja työmarkkinakansalaisena. Teoksessa Viinamäki, Leena (toim.) 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Kemi, URL:

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Lausunto 1 (6) Opetus-ja kulttuuriministeriö Kirjaamo@minedu.fi Varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Viite: Lausuntopyyntö OKM 15 / 010 / 2015

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien Talentian jäsenten kiinnostus toimia esiopetusta antavana lastentarhanopettajana Marjo Varsa 19.9.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien Talentian jäsenten kiinnostus toimia esiopetusta antavana lastentarhanopettajana Marjo Varsa 19.9. Esiopetuskelpoisuus ja sosionomit Varhaiskasvatuksessa työskentelevien Talentian jäsenten kiinnostus toimia esiopetusta antavana lastentarhanopettajana Marjo Varsa 19.9.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Selvitys. lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuustilanteesta, saatavuudesta ja riittävyydestä keväällä 2012

Selvitys. lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuustilanteesta, saatavuudesta ja riittävyydestä keväällä 2012 Selvitys lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuustilanteesta, saatavuudesta ja riittävyydestä keväällä 2012 1 Selvitys lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

LIITE: Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta

LIITE: Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta 1 LIITE: Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta Sivistysvaliokunta OAJ Misukka ja Semi 13.2.2015 HALLITUKSEN ESITYSVERSIO Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lausunnon keskeinen sisältö:

Lausunnon keskeinen sisältö: OKM/81 /040/2012 445/00.01.05.01/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Pvm 26.5.2014 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ : 3)s: posti aclaress. RO Box 35. FI4QOi 3Urs of Jäskä Finiad R Työryhmän esityksestä ei löydy

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

7.4.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö

7.4.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö 7.4.2015 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto Opetus ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2012 2016 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op eo ped A I A II AIII Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen 1 YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen YAMK opinnoista AOKK opintoihin AOKK opinnoista YAMK opintoihin Mahdollisuus suorittaa joustavasti ja samanaikaisesti sekä pedagoginen pätevyys tai erityisopettajan

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä.

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. 1 (5) Lausunnon keskeinen sisältö JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöä on arvioitava perusteellisesti ja harkittava, onko tarpeen säätää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2005 vp Hallituksen esitys laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 9 päivänä marraskuuta 2004

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksen tehtävänä

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Osaamiskartoitushanke Illenpihan ja Kartanonkosken varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, 2013-2014 3 päiväkotia, yht, n.

Osaamiskartoitushanke Illenpihan ja Kartanonkosken varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, 2013-2014 3 päiväkotia, yht, n. Osaamiskartoitushanke Illenpihan ja Kartanonkosken varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, 2013-2014 3 päiväkotia, yht, n. 60 työntekijää Käytännön toteutus yksiköissä Mistä kaikki alkoi - haasteita? Haettiin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski LASTENTARHANOPETTAJAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Lastentarhanopettajan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Muistio 1 (9) Piekkala 21.6.2011 Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin OSIO A Yleinen osa Valtioneuvoston asetus opetustoimen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta Koulutuslautakunta 12 25.02.2016 Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta 81/12.06.01/2016 Koulutuslautakunta 25.02.2016 12 Valmistelu:

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden ja ettajankoulutuksen yksikkö Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö EDUTOOL-maisteriohjelma lv 2009-2011 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ-

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Keskiviikkona klo 14.15 Athenan Sali 167 Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖN OPETUKSEN TOIMINTATAVAT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN VARHAISKASVATUSTA ANTAVISSA OPPILAITOKSISSA

VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖN OPETUKSEN TOIMINTATAVAT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN VARHAISKASVATUSTA ANTAVISSA OPPILAITOKSISSA VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖN OPETUKSEN TOIMINTATAVAT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN VARHAISKASVATUSTA ANTAVISSA OPPILAITOKSISSA Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/poske Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot