K O L S A N K O U L U N LUKUVUOSITIEDOTE

Transkriptio

1 K O L S A N K O U L U N LUKUVUOSITIEDOTE

2 KOLSAN KOULU LEIKKURINKUJA JOKELA REHTORI Jarno Kantola p sähköposti: PUHELIMET rehtori vararehtori opettajat erityisopettaja SÄHKÖPOSTIT (opettajan) OPETTAJAT TAVOITTAA PUHELIMITSE PARHAITEN VÄLITUNTIEN AIKANA klo , , , tai Yhteydenotot puhelimitse toivotaan tehtävän klo HENKILÖKUNTA OPETTAJAT Pirjo Airola 1. lk. Reija Rantakari 2. lk. Katinka Kaakkomäki 3. lk. Kati Pöykiö 4. lk. Satu Nietosjärvi 5. lk. Riitta Lantela 6. lk. Petra Nuotto Pauliina Rantavuori englanti 3. ja lk:t ja ruotsi 6.lk laaja-alainen erityisopettaja KOULUNKÄYNNINOHJAAJAT Marja Telkkälä ja Riina Lehmus KOULUSIHTEERI Pirjo Tyni RUOKAHUOLTO Eva Heino valmistuskeittiön emäntä SIIVOUS RTK siivouspalvelut palveluesimies Tarja Salminen p ILTAPÄIVÄKERHO klo Riina Lehmus Marja Telkkälä

3 LUKUVUODEN TYÖAJAT JA LOMAT Syyslukukausi (ke) (ke) työpäivää - koulu alkaa keskiviikkona syysloma viikolla 42, joululoma Vapaapäivät: - (ti) itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi (ma) (la) työpäivää - talviloma viikolla 8, pääsiäisloma lukuvuoden päätöspäivä lauantaina Vapaapäivät: - (ma) vapunpäivä - (to) helatorstai KOULUN PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA 1. oppitunti klo oppitunti klo oppitunti klo (ruokailu 3. oppitunnin keskellä) 4. oppitunti klo oppitunti klo oppitunti klo (7. oppitunti klo )

4 LUKUVUODEN PÄÄTEEMAT, KEHITTÄMISKOHTEET JA YHTEISET TAPAHTUMAT LUKUVUODEN PÄÄTEEMOINA OVAT: - Suomi 100 vuotta - KOULUN KEHITTÄMISKOHTEITA OVAT: 1) Uuden OPS:n mukaisten toimintatapojen käyttöönotto 2) Osallisuuden lisääminen 3) Liikkuva koulu TULEVIA TAPAHTUMIA: syyslukukausi 2016 ELOKUU * pe Koulurauhan julistus salissa * ti liikenneturvallisuuspäivä * ke-pe lk. leirikoulu * ti Tarina Taikuri * ke vanhempainillat * vk 35 uintiviikko 5. lk. ( ) SYYSKUU * vk 35 uintiviikko 5.lk ( ) * to 1.9. srk:n Viikkovartti salissa aiheena jumalan huolenpito / vaihtoehtoinen toiminta * ke 7.9. Esiintyjäiset * pe liikuntapäivä / unicef kävely * to luokan kotiseuturetki *Syyskuun aikana oppilaskunnan hallituksen vaalit LOKAKUU *to srk:n Viikkovartti salissa aiheena Jeesuksen lähettiläät / vaihtoehtoinen toiminta * ti Esiintyjäiset * liikuntapäivä * vko 42 SYYSLOMAVIIKKO MARRASKUU * to srk:n Viikkovartti salissa aiheena Pyhäinpäivä / vaihtoehtoinen toiminta * ke Esiintyjäiset * pe Adventtikirkko koululla / vaihtoehtona etiikka, arjen eettisiä kysymyksiä ja niiden pohdintaa sekä suomalainen kulttuuri (Suomi 100 v. ja joulun perinteet)

5 * vk 45 uintiviikko 3.lk. ( ) / liikuntapäivä? * Väliarviointikeskustelut alkavat JOULUKUU * ti Itsenäisyysjuhla teemapäivä / kunnan itsenäisyysjuhla 3. lk.? * to joulujuhla klo 18-19; näyttelyt ja kahvila klo alkaen ja jatkuu klo 19 jälkeen *ke klo 9 kynttilähetki * Väliarviointikeskustelut jatkuvat kevätlukukausi 2017 TAMMIKUU * liikuntapäivä * Srk:n viikkovartti; aihe liittyy kirkkovuoden tapahtumiin / vaihtoehtona viikkovartti aiheesta Runebergin päivä * Eskareiden kouluinfo * Esiintyjäiset * Väliarviointikeskustelut päättyvät tammikuun aikana HELMIKUU *liikuntapäivä * Srk:n viikkovartti; aihe liittyy kirkkovuoden tapahtumiin / vaihtoehtona viikkovartti aiheesta saamelaisten päivä * vko 7 uintiviikko 1.lk. ( ) * Vanhojentanssit yläkoululla / penkkarit * Vko 8, hiihtoloma * Esiintyjäiset MAALISKUU * Monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutus vk 11; aihe Suomi 100v. * liikuntapäivä * Srk:n viikkovartti salissa; aihe liittyy kirkkovuoden tapahtumiin / vaihtoehtona viikkovartti aiheesta maailman vesi päivään liittyen * Esiintyjäiset HUHTIKUU * liikuntapäivä * to Pääsiäiskirkko / vaihtoehtona etiikka, arjen eettisiä kysymyksiä ja niiden pohdintaa sekä suomalainen kulttuuri (Suomi 100v.) * Liikuntaseikkailu? / liikuntapäivä *Esiintyjäiset TOUKOKUU * liikuntapäivä * kevätretki Rusutjärvelle yhteistyössä srk:n kanssa / vaihtoehtona etiikka, arjen eettisiä kysymyksiä ja niiden pohdintaa sekä suomalainen kulttuuri (Suomi 100v.)* kevätretket * la päättäjäiset

6 Viikkovartit ja kirkkokäynnit järjestetään yhteistyössä Tuusulan seurakunnan kanssa. Jos lukuvuoden aikana järjestetään muita seurakunnan kanssa yhteisiä tilaisuuksia, niistä ilmoitetaan erikseen. Seurakunnan viikkovarttien aiheet ja teemat noudattavat kirkkovuoden aiheita ja teemoja. Oppilasilmoituksessa huoltajat ovat voineet valita yhdessä lapsensa kanssa osallistuuko oppilas seurakunnan kanssa yhteistyössä toteutettaviin tapahtumiin tai uskonnollisiin tilaisuuksiin. Jos oppilasilmoituslomakkeeseen on merkitty, että oppilas ei osallistu seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettäviin tapahtumiin, järjestetään oppilaalle vaihtoehtoista toimintaa. Huoltaja voi halutessaan lukuvuoden aikana ilmoittaa muutoksen osallistumisesta uskonnollisiin tai seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettäviin tilaisuuksiin. Muutoksesta voi ilmoittaa omalle luokanopettajalle milloin tahansa, kuitenkin hyvissä ajoin ennen tilaisuutta (viikkoa ennen). Vaihtoehtoisesta toiminnasta Lepolan koulussa vastaa erityisopettajamme Pauliina Rantavuori. Vaihtoehtoisen toiminnan teemat / aiheet ovat: Etiikka, arjen eettisiä kysymyksiä ja niiden pohdintaa Suomalainen kulttuuri (Suomi 100v.) Ajankohtaisuus (teemapäivät ja niiden sisältöihin tutustuminen) - Tyttöjen oikeuksien päivä - Lapsen oikeuksien päivä - YK:n päivä - Joulun perinteet - Runebergin päivä - Saamelaisten päivä - Maailman vesipäivä - Maailman kirjan päivä - Suomalaisuuden päivä Kevät lukukauden tapahtumista ja ajankohdista tiedotetaan tarkemmin syyskauden lopulla ja kevätkauden alussa. Tapahtumakalenteri on alustava, johon voi tulla muutoksia ja tarkennuksia lukukauden aikana. Osallistumme valikoiden Tuusulan kunnan koulujenvälisiin urheilukilpailuihin. Urheilutapahtumakalenteri on luettavissa internetissä osoitteessa VÄLIARVIOINTI Väliarviointi suoritetaan jatkossa ns. kolmikantakeskusteluna, johon osallistuvat luokanopettaja, huoltajat ja oppilas. Arviointikeskustelut järjestetään marras-tammikuun aikana. Keskustelussa käydään läpi oppilaan edistymistä opiskelussaan Wilmaan kootun oppimisprofiilin pohjalta ja asetetaan lapselle uusia tavoitteita opiskeluun. Keskustelun yhteydessä voidaan käydä läpi myös muita koulunkäyntiin liittyviä asioita. Keskusteluun varataan aikaa noin 30 minuuttia mutta tarvittaessa aika voi pidempikin. Keskustelut toteutetaan kello välisenä aikana. Luokanopettaja tiedottaa keskusteluajoista hyvissä ajoin ennen keskusteluja.

7 HUOMIOITAVIA ASIOITA KOLSAN KOULUSSA tuodessanne lastanne kouluun Pyydämme huomioimaan, että kouluaikana ajoneuvot tulee jättää merkitylle paikoitusalueille oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi. Koulun pihaan on moottoriajoneuvolla ajo kielletty. polkupyörän käyttö Kun oppilas kulkee polkupyörällä kouluun, tulee pyörää säilyttää sille varatussa telineessä. Ensimmäistä kouluvuottaan käyvät lapset eivät vielä välttämättä ole valmiita liikenteeseen pyörineen ja siksi suosittelemme koulumatkan kulkemista polkupyörällä vasta toisesta kouluvuodesta lähtien. Kouluun tultaessa tai koulusta lähdettäessä koulun pihan läpi ei saa ajaa polkupyörällä vaan eri puolilla koulua oleville pyörien paikoitusalueille ajetaan pyöräteitä pitkin. Koulun pihalla pyörällä ei saa temppuilla (esim. keulia ). Koulun retkillä kypärän käyttö on pakollista ja pyörätietä tulee käyttää siellä, missä sellainen on. Muussa tapauksessa ajetaan tien oikeassa laidassa jonossa, ei rinnakkain. Muistetaan pyöräilykypärän käyttö myös koulumatkoilla! oppikirjat Useissa oppiaineissa käytetään kirjoja, joita kierrätetään oppilailla muutaman lukuvuoden ajan. Kirjat nimikoidaan lukuvuoden alussa ja oppilas / koti ovat vastuussa kirjan käytöstä koko lukuvuoden ajan. Oppikirjan kadotessa tai vahingoittuessa ovat oppilas / huoltajat korvausvelvollisia. Tapaturmat Tapaturman sattuessa koulussa tai koulutyön yhteydessä antaa ensiavun terveydenhoitaja tai lääkäri, mikäli he ovat paikalla ja toissijaisesti opettaja. Tarvittaessa oppilas lähetetään terveyskeskuksen päivystykseen pääterveysasemalle, Jokelan tai Kellokosken terveysasemalle. koulutapaturmien vakuutusasiat Tuusulan kunta on vakuuttanut tuusulalaiset koululaiset koulussa tapahtuvien tapaturmien varalta. Oppilaan sairaanhoidon järjestämisestä vastaa yleensä oppilaan huoltaja. Koulutapaturmat ja äkilliset sairastumiset koululla huolehditaan kuitenkin kouluterveydenhuollon tai koulun toimesta julkisten terveyspalveluiden kautta. Yksityisten palveluiden käyttö on mahdollista, mikäli oppilas saa lähetteen julkisen palvelun kautta tai terveyskeskuspalveluita ei ole saatavilla koulutapaturman sattuessa. Vakuutus korvaa tapaturmat, jotka ovat sattuneet: - koulussa - koulumatkalla - koulun järjestämissä tilaisuuksissa - leirikoulussa - tapaturmasta aiheutuneet koulukuljetukset

8 - rikkoontuneet silmälasit siinä tapauksessa, että tapaturma on aiheuttanut lääkärin toteaman ruhjeen, naarmun tai vamman. Koulun yhteyshenkilö tekee tapaturmasta aina vahinkoilmoituksen ja täyttää tarvittaessa vakuutusyhtiön korvaushakemuksen Huoltaja maksaa sairaanhoidosta aiheutuneet kulut, joista vakuutusyhtiön kautta korvataan huoltajalle julkisen terveydenhuollon mukaiset kustannukset. Hammastapaturmat Hammastapaturman sattuessa tai hammassärkytapauksissa otetaan yhteys koulun oppilaita hoitavaan hammaslääkäriin. Hoito on maksutonta alle 19-vuotiaille tuusulalaisille koululaisille. sisälle kouluun Koulun ulko-ovissa toimii sähkölukitus. Ovet avautuvat joka päivä klo 7.55 ja menevät lukkoon maanantaisin ja perjantaisin klo ja tiistaista torstaihin klo Reppujen sisälle tuominen ja käytävillä oleilu voi häiritä koulunsa aloittaneiden oppilaiden työskentelyä, minkä vuoksi tavaroita ei tuoda sisälle eikä käytävillä oleilla ennen oman koulupäivän alkua. Kovilla pakkasilla tai muusta erityisestä syystä säännöstä voidaan tarvittaessa joustaa. välitunnit ulkona Oppilaat viettävät välitunnit ulkona. Sadesäällä on mahdollista ulkoilla koulun katoksen alla. Kovilla pakkasilla ulkoilua arvioidaan tilannekohtaisesti. ulkojalkineet Olemme siirtyneet kevään 2016 aikana toimintamalliin, jossa koulun käytävillä liikutaan ainoastaan sukin ja sisäkengin. Ulkojalkineille on oppitunnin ajaksi varattu paikat koulun sisääntuloaulaan, jonne kaikki oppilaat ulkojalkineensa jättävät. Tällä tavoin saamme pidettyä koulun käytävät puhtaampina myös talvi- ja sadesäällä. Vaikka oppilas muuten liikkuisikin koulun sisällä sukin, suositellaan sisäjalkineita käytettäväksi erityisesti puukäsityöluokassa. kännykät ja muut laitteet Kännykät, erilaiset soittimet ja pelit eivät saa häiritä koulutyötä. Kännykät tulee pitää äänettöminä ja kännykän, soittimien ja pelien käyttö koulupäivän aikana on pääsääntöisesti kielletty. Opettajan erikseen antamalla luvalla soittimia ja kännykkää voidaan käyttää esimerkiksi tietojen hankintaan. Koulu ei vastaa em. laitteiden rikkoutumisesta eikä katoamisesta! ruokatavat kunniaan Ruokailussa painotamme ja noudatamme hyviä ruokailutapoja, jotka on hyvä oppia jo kotona. Oppilaiden tulee koulussa maistaa tarjolla olevia ruokalajeja, jotta he tottuisivat mahdollisimman monenlaisiin ruokiin. Jos oppilaalla on koulua klo 14 tai 15 asti, hän voi ottaa mukaan terveellisen välipalan. Välipala voi olla esim. leipää, hedelmiä ja mehua (EI karkkia, limsaa, perunalastuja jne.) Välipala syödään viimeisellä välitunnilla, jos opettaja ei toisin ohjeista.

9 suihkussa käynti on osa terveyskasvatusta Liikuntatunneille on varustauduttava liikuntavarustein. Tuntien jälkeen jokainen oppilas käy pesulla opettajien ohjeiden mukaisesti. Suihkussa käynti on oppilaan hygieniasta ja terveydestä huolehtimista sekä terveyskasvatusta. omansa löytäminen Oppilaiden vaatteet saatavat sekaantua, vaihtua tai jäädä etsittäessä löytymättä. Siksi jalkineet, vaatteet ja muut varusteet tulisi varustaa omalla nimellä, nimikirjaimilla tai muulla tunnisteella. Vaatteita ja tavaroita säilytetään koululla muutamia viikkoja ja löytötavarat ovat esillä mm. erilaisten tapahtumien yhteydessä. Löytötavarat viedään kierrätykseen syys- ja kevätlukukauden päättyessä. Kadonneita vaatteita ja muita varusteita kannattaa tiedustella koululta säännöllisesti. osoitteenmuutos / koulun vaihto Aina kun osoite muuttuu, siitä tulee ilmoittaa koululle. Jos muutosta aiheutuu koulupiirin tai kunnan vaihtuminen, tulee menetellä seuraavasti: - entiselle koululle ilmoitetaan uusi osoite ja koulu - ilmoitetaan muutosta uudelle koululle - Poismuuttamisesta ilmoittamiseen on olemassa koulun nettisivuilla oma lomakkeensa, joka löytyy kohdasta lomakkeet. POISSAOLOT OPPILAAN SAIRASTUMINEN Oppilaan sairastuessa huoltajan tulee ilmoittaa siitä opettajalle heti aamulla ensisijaisesti Wilman kautta mutta myös puhelinsoitto opettajainhuoneeseen tai sähköposti opettajalle käy hyvin. Sairasta lasta ei saa lähettää aamulla kouluun. Koulun sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tuusula.fi Oppilaan sairastuessa koulussa otetaan yhteys oppilaan huoltajaan. Mikäli opettaja ei tavoita huoltajaa, voi hän tarvittaessa ottaa yhteyden kouluterveydenhoitajaan tai lähimmän terveysaseman lääkäriin. Oppilaan huoltajan koti- ja työpuhelinnumerot on syytä pitää ajan tasalla yhteyden saamiseksi esim. tapaturmien ja yllättävien sairastumisien varalta. Poissaolon aikaiset koulutehtävät suoritetaan opettajan ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa luokanopettaja antaa tukiopetusta. MUUT POISSAOLOT Ylimääräisistä lomista pitää toimittaa loma-anomus mieluusti viimeistään kaksi viikkoa ennen lomaa opettajalle / rehtorille. Ei riitä että oppilas itse ilmoittaa olevansa pois koulusta. Huoltaja vastaa siitä, että anottujen lomien ajaksi annetut koulutehtävät tulevat tehdyksi. Luokanopettaja myöntää luvan poissaoloon 1-3 koulupäiväksi. Lomakkeita anomuksen tekemiseen saa opettajalta tai tulostamalla koulun kotisivulta kohdasta lomakkeet.

10 Rehtori myöntää luvan poissaoloon neljän tai yli neljän koulupäivän lomaan. Lomakkeita saa opettajalta tai tulostamalla koulun kotisivuilta kohdasta lomakkeet. POISSAOLOIHIN PUUTTUMINEN Poissaoloihin puuttuminen voi olla tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - selvittämättömät ja luvattomat poissaolot - toistuvat poissaolot tietyiltä päiviltä tai tunneilta - runsaat myöhästelyt - selvitetyt poissaolot, kun ne ovat jatkuvia tai niitä on paljon (n. 25 h) - jos poissaolojen syynä oleva sairaus ei ole selkeä ja poissaolo jatkuu pitkään ilman lääkärin tai hoitavan tahon lausuntoja - jos oppilaan koulunkäynnin suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Jos selvityksen jälkeen poissaolojen syyt jäävät epäselviksi tai poissaolot jatkuvat, huoltaja kutsutaan koulupalaveriin (n. 25 poissaolotunnin jälkeen). Koulupalaverissa sovitaan tarvittavista koulunkäynnin tukitoimista, esim. vanhempien tuki koulunkäyntiin (päivärytmi, läksyt), tukiopetuksen tarve, kuraattorin tapaamiset, psykologin tapaamiset/tutkimukset, terveydentilan selvittely tai ohjaus terveydenhoitajalle tai lääkärille. Tarvittaessa mietitään myös ohjaamista koulun ulkopuolisten tukien piiriin. Palaverissa sovitaan tilanteen seurannasta ja vastuiden jakamisesta. Jos oppilaalle on kertynyt poissaoloja yli 50 tuntia opettaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja sopii ajan oppilashuoltopalaveriin. Oppilashuollossa pohditaan yhdessä huoltajan kanssa syitä ja tarvittavia toimenpiteitä poissaolojen määrän vähentämiseksi. Koulu käsittelee poissaoloja oppihuollossa uudelleen ja konsultoi lastensuojelua mahdollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, jos oppilas on ollut poissa koulusta tuntia lukuvuoden aikana eikä terveydentilan selvittelyssä tai muussa puuttumiskäytännössä ole löytynyt selvää ja hyväksyttävää syytä poissaoloihin. OPPILASHUOLTO KOLSAN KOULUSSA Oppilashuoltotyö on tärkeä osa koulun toimintaa. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon kuuluu mm. kouluterveydenhuolto, koulupsykologi ja kuraattoripalvelut, oppilashuoltoryhmän toiminta ja tukihenkilöpalvelut ERITYISOPETUS Erityisopetus tapahtuu joko pienryhmäopetuksena, luokassa tapahtuvana samanaikaisopetuksena tai yksilöopetuksena. Erityisopetusta oppimisvaikeuksien voittamiseksi on mahdollista saada koko lukuvuoden ajan. Kolsan koulun erityisopettajana toimii Pauliina Rantavuori ja hänet tavoittaa Wilman kautta, s-postilla pauliina.rantavuori@tuusula.fi tai puhelimitse numerosta

11 KOULUPSYKOLOGI Koulupsykologin työhön kuuluu oppilaiden oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja selvittely yhteistyössä opettajien, vanhempien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Lisäksi koulupsykologi työskentelee oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulupsykologin puoleen voi kääntyä lapsen tai nuoren koulunkäyntiin tai kehitykseen liittyvissä asioissa. Kyse voi olla esimerkiksi vaikeuksista oppimisessa, keskittymisessä, sopeutumisessa, tunne-elämässä tai kotitilanteessa. Yhteydenottaja voi olla huoltaja, opettaja tai oppilas itse. Koulunkäyntiongelmien selvittelyssä käytetään menetelminä lapselle ja vanhemmille ohjausta ja neuvontaa lapsen psykologisia tutkimuksia ja arviointia opettajille konsultaatiota neuvotteluja vanhempien ja opettajien kesken Lisäksi ajan koulupsykologille voi varata esimerkiksi, jos olo tuntuu väsyneeltä, stressaantuneelta tai jokin jännittää mieliala on laskenut tai ahdistaa tarvitset tukea ihmissuhteissa (kaverit, perhe, seurustelu ) opiskelu ei suju / kiinnosta - on opiskelupaineita tunnet olevasi eksyksissä / yksin mietit, kuka olet elämässä tapahtuu muutoksia, jotka huolestuttavat elämässä tulee eteen kriisitilanne esiintyminen tai keskustelupuolituttujen kanssa pelottaa Keskustelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Tavoitteena on yhdessä miettiä ratkaisuja ja selviytymiskeinoja. Pohjois -Tuusulassa koulupsykologina toimii Madeline- Elena Witham ja hänet tavoittaa Wilman kautta, s-postilla tai puhelimitse numerosta (sähköposti: etunimi.sukunimi@tuusula.fi) KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu kaikille peruskoulua käyville oppilaille. Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta. Kouluilla työskentelevät kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit vastaavat oppilaiden ja terveyden sekä oppilaitosten tilojen ja toiminnan terveysvaikutusten seurannasta. Tarkoituksena on edistää terveellistä ja turvallista koulunkäyntiä ja tukea oppilaan menestymistä hänen omien edellytystensä mukaisesti. Huoltajat ja oppilaat voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa.

12 Kouluterveydenhoitajan tehtävät: terveystarkastukset vuosittain; tulevien 1. luokkalaisten terveystarkastukset pyritään tekemään kesällä ennen koulunalkua kasvuun ja kehitykseen liittyvät seurantakäynnit antaa lisätietoa mm. murrosikään, ravitsemukseen ja jaksamiseen liittyvistä asioista tarvittaessa keskustella seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista antaa tukea tupakoinnin lopettamiseen tai apua alkoholi- tai huumeongelmaan ensiapuluonteinen sairaanhoito tartuntatautien ehkäisy (rokotukset) koulujen tapaturmien ennaltaehkäisy ja ensiapuvalmiudesta huolehtiminen yhdessä koulun henkilökunnan kanssa osallistua oppilashuoltotyöryhmän toimintaan ja tehdä yhteistyötä vanhempien, opettajien ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa oppilaskohtaisissa asioissa yksilö ja ryhmäkohtainen terveysneuvonta osallistua koulun terveydellisten olojen valvontaan huolehtia ajanvarauksesta koululääkärin ja ehkäisyneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolle ja toimia työparina lääkärintarkastuksissa Lääkärin tehtävät: vastuu kouluterveydenhuollon suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa kouluilla käynnit sovitun aikataulun mukaan oppilaskohtaiset terveystarkastukset 1. ja 5. ja 8. luokilla. Vanhempien läsnäolo tarkastuksissa on toivottavaa pitkäaikaissairaiden tai terveydellisiä riskejä omaavien oppilaiden seuranta tarvittaessa jatkotutkimuksiin ohjaaminen nuorison terveystodistuksen laatiminen oppilashuollon lääketieteellisenä asiantuntijana toimiminen, kouluympäristön kehittämiseen osallistuminen terveydenhuollon edustajana yhdessä terveydenhoitajan kanssa Pääsääntöisesti sairaudenhoito ei kuulu kouluterveydenhuoltoon. Koulupäivän aikana akuutisti sairastuneet voivat asioida kouluterveydenhoitajalla, kaikki muu sairauksien hoito kuuluu huoltajille, jotka ottavat tarvittaessa yhteyttä omalle terveysasemalle. Kolsan koulussa terveydenhoitajana toimii Virpi Liukkonen. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla torstaisin klo Terveydenhoitajan tavoittaa Wilman kautta, s-postilla tai puhelimitse maanantaista - perjantaihin numerosta (sähköposti: etunimi.sukunimi@tuusula.fi) Koululääkäri on tavattavissa Kolsan koulussa kerran kuukaudessa. Ajat koululääkärille voi varata terveydenhoitajan kautta. KOULUKURAATTORI Koulukuraattori on sosiaalityön ammattilainen koulussa. Kuraattorin tehtävänä on ennaltaehkäistä ja selvittää oppilaiden psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia yhteistyössä vanhempien ja koulun kanssa. Tarvittaessa oppilaita ja perheitä ohjataan myös koulun ulkopuolisten palvelujen piiriin.

13 Koulukuraattorin työ on sekä yksittäisten oppilaiden ja oppilasryhmien että koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemista. Kuraattoriin voivat ottaa yhteyttä oppilaat, huoltajat tai opettajat. Koulukuraattori on jäsenenä myös koulun moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä Koulukuraattorin puoleen voi kääntyä esimerkiksi: Koulunkäyntihaluttomuuteen ja poissaoloihin liittyvissä tilanteissa Kaverisuhteisiin ja vapaa-aikaan liittyvissä ongelmissa Arjen ja elämänhallinnan pulmissa Tunne-elämän pulmissa (esim. surut, huolet, alavireisyys) Vaikeissa perhetilanteissa Kun ei oikein tiedä, kehen tai minne voisit ottaa yhteyttä Kolsan koulun koulukuraattorina toimii Miia Hautaniemi-Bustamante ja hänet tavoittaa Wilman kautta, s-postilla tai puhelimitse numerosta (sähköposti KOULULAISTEN PERHETYÖNTEKIJÄ Koululaisten perhetyöntekijät tukevat ja täydentävät koulunkäyntivaikeuksissa olevien alakouluikäisten lasten kanssa tehtyä oppilashuoltotyötä. Työtä tehdään yhteistyössä vanhempien sekä muiden oppilashuollossa toimivien työntekijöiden kanssa. Työtapa aktivoi lapsia omavastuiseen tavoitteita kohti pyrkimiseen ja niiden saavuttamiseen. Tavoitteena on tukea koululaista/oppilasta erilaisten kouluvaikeuksien voittamisessa ja perhettä erilaisissa tilanteissa. Perhetyöntekijän puoleen voi kääntyä esimerkiksi silloin, kun erilaiset huolet koulussa tai kotona painavat oppilaan mieltä, kouluun ei jaksa lähteä, läksyjä on usein tekemättä, kaveripiirissä on hankaluuksia tms. Koululaisten perhetyöntekijä voi tarjota tarvittaessa oppilaalle ja perheelle nopean "ensiavun". Perheen ym. kanssa mietitään tilannetta ja ohjataan mahdollisesti muiden palvelujen piiriin, jos siihen on tarvetta. Oppilaan kanssa tehdään työtä niin koulussa kuin kotonakin, tilanteesta riippuen. Kolsan koulun koululaisten perhetyöntekijänä toimii Arja Heinonen. Perhetyöntekijän tavoittaa Wilman kautta, s-postilla tai puhelimitse numerosta (sähköposti: OPPILASHUOLTORYHMÄ Oppilashuoltolaki koskee esiopetusta, perusopetusta ja toisen asteen opetusta. Se kokoaa yhteen useissa eri laeissa olleet säädökset oppilashuollon järjestämisestä. Kolsan koulun oppilashuoltoryhmän vakituisia jäseniä ovat rehtori oppilashuollosta vastaavana henkilönä, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja oppilaiden perhetyöntekijä. Lisäksi oppilashuoltoryhmän kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua opettaja, oppilas, vanhemmat, tukihenkilö, koululääkäri, tai joku muu käsiteltävään asiaan liittyvä asiantuntija. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee ja koordinoi koulun ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä. Koulussa toimiva oppilashuoltotyöryhmä (OHR) jakautuu kolmeen erilaiseen ryhmään: yhteisölliseen, yksilökohtaiseen ja pedagogiseen ryhmään:

14 - Yhteisöllisessä oppilashuollossa käsitellään koko kouluyhteisön hyvinvointia koskevia asioita ja toiminta suuntautuu ennaltaehkäisevään työhön. - Yksilökohtainen oppilashuoltotyö tarkoittaa yhden oppilaan asian käsittelyä, mitä varten entisen OHR:n sijaan kootaan työryhmä tapauskohtaisesti. Oppilaan / opiskelijan tilanteen ja huolenaiheiden mukaan siis määritellään se, keitä asiantuntijoita ryhmässä olisi hyvä olla mukana. Ryhmään voi myös pyytää koulun ulkopuolisia toimijoita. - Kolmantena ryhmänä on pedagoginen työ, mikä tarkoittaa kurinpitoon, tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyvien asiakirjojen käsittelyä sekä muuta erityisopetukseen liittyvää moniammatillista työtä. Kouluissa toimivat oppilashuoltohenkilöt: kouluterveydenhoitajat, koulupsykologit ja koulukuraattorit voivat olla kaikkien näiden yllä esitettyjen työryhmien jäseniä, mutta yksilökohtaisessa ja pedagogisessa työryhmässä kokoonpano ei aina ole vakio. Koulussa yksilökohtaisen oppilashuollon palveluihin ohjattaessa, opettajan tulee ensin keskustella asiasta oppilaan / opiskelijan kanssa ja / tai olla yhteydessä hänen kotiinsa. Opettaja voi tarvittaessa ehdottaa asiakkuutta kuraattorin tai koulupsykologin luona. Oppilaalla on oikeus käyttää näitä palveluita, eikä huoltaja voi sitä kieltää. Palvelu on oppilaalle vapaaehtoista. Oppilaan kotoa voidaan ja saa- olla suoraan yhteydessä eri oppilashuollon henkilöihin. TUUSULAN TUKIPOLKU Tuusulan kunnan opetussuunnitelmaan on kirjattu tukipolku, jonka mukaisesti oppilas etenee tukimuodosta toiseen, yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tarvitessaan edelleen erityiseen tukeen. Oppilaan tuen tarpeen muuttuessa tehdään hänestä joko pedagoginen arvio tai selvitys, jonka avulla tukea suunnataan jatkossa. Lähikouluperiaatteella rehtori, opettajat ja oppilashuoltoryhmät arvioivat tuen tarvetta ja tekevät tarvittavat suunnitelmat yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Yleinen tuki kuuluu kaikille. Yleisen tuen tukimuotoja luokkatasolla ovat esim. rinnakkaisluokkien tuntipalkitus, yhtenevät opetusmateriaalit ja kirjasarjat, erilaisten opetusryhmien hyödyntäminen ja samanaikaisopetus. Yksittäisen oppilaan kohdalla tukimuotoina voidaan käyttää esim. eriyttämistä (opiskeltavan oppiaineksen laajuus, - syvyys ja - etenemisnopeus), tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustajapalveluja sekä ohjaus- ja tukipalveluja mahdollisuuksien mukaan. Matalan kynnyksen yhteydenpito huoltajiin on keskeinen osa yleistä tukea. 1. Oppilaalla huomataan tuen tarve. 2. Kodin ja koulun välinen keskustelu 3. Pedagogiset ratkaisut (tukiopetus jne.)

15 4. Laaja-alainen erityisopetus (tarvittaessa esim. koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan tai koulupsykologin konsultaatio tms.) Yhteistyö oppilashuollon henkilöiden kanssa auttaa opettajaa oppilaan tukemisessa. 5. Moniammatillinen pedagogisen tuen käsittely - Opettaja keskustelee huoltajien kanssa tehostetun tuen tarpeellisuudesta oppilaan oppimisen tukemiseksi. - Pedagogisen arvion Wilmaan laatii oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa pedagogisen arvion laatimiseen voi osallistua myös laaja-alainen erityisopettaja. Etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita mahdollisia asiantuntijoita ja/tai oppilashuollon henkilöstöä. Yhteistyö on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. - Pedagoginen arvio julkaistaan huoltajille Wilmassa hyvissä ajoin ennen pedagogisen tuen ryhmän käsittelyä. Huoltajilla on mahdollisuus lisätä omat kommentit niille varattuun tietokenttään. - Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää pedagogisen arvion tekemistä tai sen käsittelyä pedagogisen tuen ryhmässä, koska pedagoginen arvio on opetuksen järjestämiseen liittyvää koulun toimintaa. - Pedagoginen arvio laaditaan tai päivitetään aina, kun oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia yleisen tuen vaiheessa. 6. Tehostettu tuki Pedagoginen ryhmä tekee päätöksen yleisen tuen jatkamisesta tai tehostetun tuen aloittamisesta pedagogisen arvion perusteella. Koulun pedagogisen tuen ryhmä käsittelee oppimisen - ja koulunkäynnin tukeen liittyviä asioita. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tällä tarkoitetaan sitä, että koulun pedagogisen tuen ryhmä on aina moniammatillinen asiantuntijaryhmä ja ainoastaan koulun henkilöstöön kuuluvat eivät vielä keskenään muodosta moniammatillista asiantuntijaryhmää. Mukana ryhmässä on siis oltava, tai pedagogista arviota on kommentoinut, aina vähintään yksi oppilashuollon edustaja esimerkiksi koulupsykologi, koulukuraattori tai kouluterveydenhoitaja. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki ei välttämättä itsessään sisällä uusia tukimuotoja, vaan tarkoituksena on ohjata olemassa olevien opetuksellisten ja oppilashuollollisten tukimuotojen varhaisempaan ja suunnitelmallisempaan käyttöön. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea. Tuen tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostettua tukea annetaan muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin. Tehostetun tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa kokoaikaista erityisopetusta. Myöskään oppiaineiden yksilöllistäminen ei ole mahdollista tehostetun tuen aikana.

16 Tehostetun tuen vaiheessa osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen suunnittelu ja ohjaus, joustavien opetusryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuvat. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Luokan kertaaminen on tehostettua tukea ja edellyttää pedagogisen arvion tekemistä tehostettuun tukeen sekä arvion käsittelyä koulun pedagogisen tuen ryhmässä, ennen luokan kertaamispäätöksen tekemistä. Oppimissuunnitelma - Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa oppilaan luokanopettaja, luokanvalvoja tai opettaja, joka vastaa sen oppiaineen opettamisesta, johon oppimissuunnitelma kohdistuu. - Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan, huoltajan sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. -Oppilaan oma osuus suunnitelman laadinnassa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. - Oppimissuunnitelma päivitetään lokakuun loppuun mennessä koskemaan uuden aloitetun vuosiluokan tavoitteita. - Jos oppilas siirtyy kesken lukuvuoden tehostettuun tukeen, oppimissuunnitelma laaditaan mahdollisimman pian tehostettuun tukeen siirtymisen jälkeen. - Oppilaalle laaditaan lukuvuoden aikana vain yksi oppimissuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Päivityksen eteen merkitään päivämäärä, jolloin päivitys on tehty. 7. Mahdollinen koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan tai koulukuraattorin asiakkuus 8. Erityinen tuki; E-päätös ja HOJKS Erityinen tuki on vahvin oppilaan tukemisen muoto. Ennen erityiseen tukeen siirtymistä, oppilaan on tullut saada tehostettua tukea. Poikkeustapauksissa päätös erityisestä tuesta voidaan tehdä vaikka oppilas ei olisi saanut tehostettua tukea. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perus-opetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Perusopetuslaki 17. Erityiseen tukeen siirtyminen vaatii aina pedagogisen selvityksen laatimisen sekä oppilaan ja huoltajien kuulemista. Pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja, joka tarvittaessa tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena. Pedagoginen selvitys laaditaan tai päivitetään aina, kun oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia tehostetun tuen vaiheessa. Kirjallisen päätöksen erityisen tuen aloittamisesta ja lopettamisesta tekee opetuspäällikkö pedagogisen selvityksen perusteella. Erityisen tuen päätös on määräaikainen, ja sitä tarkistetaan ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokkaa (6. luokan keväällä). Erityisen tuen päätöstä varten oppilaan on täytynyt saada sekä yleistä että tehostettua tukea. Erityisen tuen vaiheessa kaikki tukimuodot ovat käytössä mahdollisuuksien mukaan. Huoltajien kanssa tehdään

17 yhteistyötä. Tavoitteena on huolehtia oppilaan kasvusta ja oppimisesta niin, että hän saa perusopintonsa suoritettua ja kykenee löytämään itselleen sopivan jatko-opintopaikan. Oppimisen tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKSissa, jonka laatimisesta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilasta opettavien aineenopettajien kanssa. Usein myös koulun laaja-alainen erityisopettaja on mukana HOJKS:in laatimisessa. HOJKS päivitetään vastaamaan kulloisenkin lukuvuoden tavoitteita vähintään kerran vuodessa lokakuun loppuun mennessä ja HOJKS:in seuranta/tarkastus tehdään viimeistään toukokuun loppuun mennessä. HOJKS:iin kirjataan kaikkien oppiaineiden kohdalle opiskeleeko oppilas ainetta yleisen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti vai onko oppiaine yksilöllistetty. Mikäli oppiaine on yksilöllistetty, kirjataan lisäksi kyseisen oppiaineen kohdalle tarkemmin tavoitteet ja oppisisällöt, joihin opiskeltavan aineen kohdalla keskitytään sekä käytössä olevat oppimateriaalit ja -menetelmät. HAMMASHUOLTO Koko luokan kattavia suun terveystarkastuksia järjestetään alakoulussa 1., 3. ja 5. luokalla. Tämän lisäksi kutsutaan oppilaita suun terveystarkastukseen yksilöllisen tarpeen mukaan. Koulun oppilaat tarkastetaan tänä lukuvuonna Pop Up- hammastolassa koululla (hammashoitola tulee koululle, oppilaat eivät siirry). Tarkastuksen suoritetaan välisenä aikana. Suun omahoidon ohjaus pienryhmissä toteutetaan Jos lapsella todetaan tarkastuksessa tarvetta lisähoitoon, ilmoitetaan hoitoaika kotiin. Tarkastuksen jälkeinen mahdollinen jatkohoito tapahtuu hammashoitolassa. Kutsut yksilöllisiin suun terveystarkastuksiin lähetetään kotiin, jolloin vanhemmat vastaavat matkasta ja kuljetuksesta hammashoitoon. Vanhempien läsnäolo hoitokäynnillä on toivottavaa. Kiireellisissä ja äkillisissä särky- ja tapaturmatapauksissa hakeudu hammaslääkäripäivystykseen. Tilanteissa, jotka eivät vaadi kiireellistä ensiapua, varaa aika suun terveydenhuollon keskitetystä ajanvarauksesta. Sähköisessä asiointipalvelussa (eterveys) voit tarkastaa, siirtää tai perua jo varatun ajan. Hampaisiin kohdistuvan tapaturman sattuessa koulussa, opettaja ottaa yhteyttä koulun oppilaita hoitavaan hammaslääkäriin ja tarvittaessa oppilas lähetetään vastaanotolle.