EU-vaihde 1/2003 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA. Ministeri Sasi: UMTS-huutokauppojen lupaehdoissa tarkistamisen varaa... s.4

Transkriptio

1 1/2003 EU-vaihde LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA Ministeri Sasi: UMTS-huutokauppojen lupaehdoissa tarkistamisen varaa... s.4 Julkisen sektorin asiakirjojen uudelleenkäyttö puhutti ministereitä...s.7 Neuvosto pääsi sopuun yhtenäisestä ilmatilasta...s.10 Merenkulun turvallisuus EU:ssa ja Itämerellä...s.14, esafety - uusi teknologia turvallisuuden lisäämiseksi...s.21 Liikenteen ympäristöhaitat lisääntyvät EU:n ehdokasmaissa...17

2 TOIMITUS Liikenne- ja viestintäministeriö/ tiedotus PL 31, Valtioneuvosto päätoimittaja Janne Hauta puhelin (09) tilaukset ja osoitteenmuutokset faksi (09) puhelin (09) Lisätietojen antajat ovat liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehiä, ellei toisin mainita. sähköposti: ULKOASU JA TAITTO Sinari Oy Minna Rekola KUVAT Antero Aaltonen KANNEN KUVA Merenkulkulaitos ISSN EU-vaihde on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön www-sivuilta osoitteesta Tekstin lainaaminen on sallittu edellyttäen, että lähde mainitaan.

3 EU-vaihde 1/2003 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Liikenteen ja viestinnän EU-tietoa NÄKÖKULMA Kimmo Sasi: UMTS-huutokauppojen lupaehdoissa tarkistamisen varaa...4 TELEMINISTERINEUVOSTO Euroopan unionin teleministerit...5 Ministerit sopuun eeuroopan täytäntöönpanosta...5 Ministerit keskustelivat televiestintäalan nykytilasta...6 Tietoturvallisuuden yksiköstä kerrottiin...6 MODINIS:lle suuntaviivat...7 Julkisen sektorin asiakirjojen uudelleenkäytöstä keskusteltiin...7 Tietoturvallisuuskulttuurista päätöslauselma...8 ICANN:in hallinnointia halutaan uudistaa...8 Tietotekniikan osaaminen halutaan varmistaa...8 Televiestintäalan kasvu EU-alueella hiipumassa...9 Sähköistä hallintoa kehitetään...9 Digi-tv:n ja 3G:n ongelmista tietoa...9 MERENKULKU Öljykuljetukset lisääntyvät Suomenlahdella...17 Ympäristöministeritkin haluavat vähentää yksirunkoisia aluksia...18 Meriturvallisuusviraston johtaja tulee Hollannista...18 IMO:ssa sopimukseen merenkulun turvatoimien tiukennuksesta...19 Uuraan satama vielä epävarma...19 Uusi laivaseuranta alkaa Suomenlahdella LENTOLIIKENNE Tuomioistuin: Open skies sopimukset vastoin EU-oikeutta...20 EU-kansalaiset kaipaavat parannusta paikallisliikenteen palveluihin...20 LIIKENNETURVALLISUUS esafety - uusi teknologia turvallisuuden lisäämiseksi...21 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO Euroopan unionin liikenneministerit...10 Ministerit sopivat yhtenäisen ilmatilan perustamisesta...10 Ylivarauksen korvauksista päästiin sopuun...11 Open Sky -tiedonanto komissiolta...11 YMPÄRISTÖ Liikenne rasittaa yhä enemmän ympäristöä Euroopassa...22 Liikenteen ympäristöhaitat lisääntyvät EU:n ehdokasmaissa...23 Romuajoneuvojen jätehuolto tuottajan vastuulle...24 Ympäristötiedon saatavuus paranee...24 Alppien kauttakulusta ei päästy sopimukseen...12 Tinayhdisteet kiellettiin...12 Toisesta rautatiepaketista vain keskustelua Marco Polo -ohjelman rahoista sopu...13 Raportti liikenteen ympäristöpolitiikasta...13 Sopu Galileon palveluista...14 Yksirunkoisten alusten poistamiseen tiukennettu aikataulu...14 KREIKAN PUHEENJOHTAJUUS Kreikka keskittyy ilmailuun ja TEN-liikenneverkkoon...15 Kreikka pyrkii saamaan aikaan päätöksen tietoturvayksiköstä...16 Merenkulussa keskitytään turvallisuuteen...16 TIETOYHTEISKUNTA Komissio tukisi telealan tutkimusta...25 Numeronsiirto voimaan...25 EU-kansalaiset tyytyväisiä postin palveluihin ja hintoihin...25 MATKAN VARRELTA Parlamentti keskusteli eurooppalaisen liikennepolitiikan turvallisuudesta...26 CEMT ja EU lähekkäin...26 Ministeri Sasi keskusteli Saksassa UMTS-luvista...26 JULKAISUJA EU-vaihde

4 NÄKÖKULMA EU-vaihde 1/2003 Näkökulma Kimmo Sasi: UMTS-huutokauppojen lupaehdoissa tarkistamisen varaa Monen EU-maan teleyritykset ovat viime vuoden aikana ajautuneet pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin jättimäisten velkojen vuoksi. Yksi yhteinen syy näiden suuryritysten, kuten France Telecomin ja Deutche Telecomin, huonoon taloudelliseen tilanteeseen on vuonna 2000 Euroopassa järjestetyt kolmannen sukupolven UMTS-huutokaupat. Suomessa on kiinnitetty huomiota maamme suurimman teleyrityksen Soneran Saksassa tekemiin UMTShuutokauppoihin. Viime kesänä Suomessa kohistiin Soneran tekemistä huutokauppojen tilinpidollisista alaskirjauksista. Suomi vastusti EU:ssa UMTS-lupien jakotapaa. Edeltäjäni Olli-Pekka Heinonen toi useaan otteeseen lupaehtojen jakamisesta keskusteltaessa esille sen, että Suomi vastustaa lupien huutokauppaamista. Suomi painotti mielipiteessään sitä, että huutokauppojen järjestäminen aiheuttaa alan yrityksille niin paljon ylimääräisiä kustannuksia, että Eurooppa menettää telealalla kilpailuasemiaan. Näin on nyt, ikävä kyllä, kovaa vauhtia käymässä. Suomen mielestä ei ole, eikä ollut, pitkällä tähtäimellä järkevää rasittaa teleyrityksiä ylimääräisillä veroilla. Näistähän huutokaupoissa oli kysymys. Suomessa kolmannen suku- polven luvat jaettiin nk. kauneuskilpailun avulla. Osallistuin joulukuussa Brysselissä EU:n teleministerien illalliselle, jossa keskustelun aiheena oli telesektorin tilanne Euroopassa. Tapaamisen loppupäätelmissä todettiin, että EU:n tulee kiinnittää erityistä huomiota televiestintäalan kehitykseen. Totesimme, että alan taloudellinen merkitys on kasvanut entisestään ja että teleala tarjoaa edelleen huomattavia kasvumahdollisuuksia siitä huolimatta, että alan kehitystä haittaavat tällä hetkellä taloudelliset vaikeudet. Keskustelun päätelmistä tuli kompromissi. Päätelmissä todettiin, että jatkossa etsitään konkreettisia keinoja, joilla parannetaan matkapuhelinalan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Saksan vastustuksen vuoksi ei nimenomaisesti mainittu, että tällä tarkoitetaan toteutettujen UMTS-huutokauppaehtojen joustavoittamista. Mielestäni EU:n on kuitenkin ryhdyttävä todellisiin toimiin, jotta telealalla kilpailukyky säilyisi. Tärkeänä tekijänä kilpailukyvyn varmistamisessa on, että annetaan yrityksille kolmannen sukupolven taajuuksien jälleenmyyntioikeus niissä maissa, joissa niiden lupaehdot sen kieltävät. Tämä toisi monelle teleyritykselle pelivaraa ja estäisi valtioiden taajuuksien kahdenkertaisen rahastuksen. Myös lupaehdoissa olevia verkon rakentamiseen liittyviä vaatimuksia olisi tarkistettava. Päällekkäisille verkkoinvestoinneille ei ole perusteita. EU-maiden hallitukset ovat viime kuukausien aikana osallistuneet kansallisten teleyritystensä kriisirahoitukseen. Saksa antoi ensimmäisenä tukea pelastaakseen Mobilcom-yhtiön. Ranska antoi, joidenkin tilastojen mukaan maailman velkaisimmalle teleyritykselle France Telecomille, usean miljardin taloudellisen tuen heti joulukuun ministeritapaamisen jälkeen. Komissio ei ole vielä antanut päätöstään siitä, rikkovatko tuet EU:n kilpailulainsäädäntöä. EU-vaihde 4

5 EU-vaihde 1/2003 TELEMINISTERINEUVOSTO Valtion tuki, oli se sitten suoraa tai jollain tavalla naamioitua, on kuitenkin aina kyseenalaistettava. Jos valtiot alkavat tukea suoraan omia valtioenemmistöisiä teleyhtiöitään, on tie loputon. Markkinoiden toimivuuden kannalta huomattavasti parempi ratkaisu olisi, että puututaan alkuperäiseen ongelmaan. Kolmannen sukupolven taajuuksien huutokauppa oli väärä ratkaisu. Vaikka kauppoja ei pitäisikään purkaa, voi niiden ehtoja aina järkiperäistää. Seuraavan kerran teleyritysten ongelmista keskustellaan EU:ssa ministeritasolla maaliskuussa. Tuolloin teleministerit saavat käsiteltäväkseen komission raportin teleyritysten tilanteesta Euroopassa. Teleyrityksen ongelmat on todettu niin merkittäväksi asiaksi, että siitä on tullut Eurooppa-neuvostossakin pysyvä keskustelunaihe. Teleyritysten tulevaisuudesta ja toimintaedellytyksistä puhutaan jälleen, kun yhteisön johtajat kohtaavat maaliskuun lopussa. Asiassa olisi kuitenkin hyvä myös ryhtyä pelkän keskustelun sijasta päätöksentekoon, sillä ala kehittyy kovaa vauhtia ja Euroopan asema alan globaalina johtajana on vahvasti uhattu. Suurena uhkana onkin se, että jos päätöksiä ei pian tehdä, ei EU:sta tule maailman kilpailukykyisin alue vuoteen 2010 mennessä. Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri Euroopan unionin teleministerit Euroopan unionin teleministerit totesivat, että televiestintäalan kehitykseen Euroopan unionin alueella tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Ministerit muistuttivat, että televiestintäala on ollut viime vuosien aikana yksi keskeinen EU-alueen kasvutekijä ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. EU:n teleministerit kokoontuivat Brysselissä 4. ja 5. joulukuuta. Suomea kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi. Kokouksen aikana EU:n viestintäministerit pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen eeurope 2005 toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevasta päätöslauselmasta. Lisäksi neuvosto saavutti yleisnäkemyksen eeurope toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvan parantamista koskevasta monivuotisesta MODINIS-ohjelmasta. Ministerit sopuun eeuroopan täytäntöönpanosta Viestintäministerit pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen eeuroppa toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Asiasta käydyssä lyhyessä keskustelussa Saksa toi esille maansa teollisuuden näkemykset. Saksassa erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset pelkäävät, että toimintasuunnitelman raportointivelvollisuudet tuottavat ylimääräistä työtä ja näin lisäävät yrityksen kustannuksia. Portugali oli huolissaan siitä, että toimintasuunnitelman raportointivelvollisuudet jäävät voimaan toimintasuunnitelman päättymisen jälkeen. Telekomissaari Erkki Liikanen vakuutti Saksalle, ettei toimintasuunnitelmasta koidu uusia rasitteita teollisuudelle. eeurooppa toimintasuunnitelman aikana raportointi tehdään vain keskitetymmin ja näin tuloksista saadaan EU-tasolla vertailukelpoisempia. Komissaari Liikanen painotti, että indikaattorit ovat käytössä vain toimintasuunnitelman elinkaaren ajan eli kolme vuotta. Suomi pitää eeurooppa 2005 toimintasuunnitelmaa keskeisenä välineenä EU:n kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämisessä. neuvotteleva virkamies Tapio Virkkunen, puh. (09) EU-vaihde

6 EU-vaihde 1/2003 Ministerit keskustelivat televiestintäalan nykytilasta Varsinaista neuvoston kokousta edeltäneenä iltana ministerit kokoontuivat puheenjohtajamaa Tanskan järjestämälle illalliselle, jonka aikana käytiin epävirallinen keskustelu televiestintäalan nykytilasta. Ministerit totesivat keskustelun päätelmissä, että Euroopan unionissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota televiestintäalan kehitykseen. Ministerit totesivat, että alan taloudellinen merkitys on kasvanut entisestään ja että teleala tarjoaa edelleen huomattavia kasvumahdollisuuksia siitä huolimatta, että alan kehitystä haittaavat tällä hetkellä taloudelliset vaikeudet. Ministerit painottivat, että EU:n tulisi edistää kolmannen sukupolven matkaviestintäteknologian käyttöönottoa sekä kehittämistä. Eniten keskustelua käytiin kolmannen sukupolven matkapuhelintaajuuksien jälleenmyynnistä. Erityisesti Saksa suhtautui ajatukseen varauksellisesti. Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi totesi puheenvuoroissaan, että 3G-taajuuksien jälleenmyynti on eräs keskeisistä kysymyksistä, kun mietitään keinoja, joilla televiestintäalan tilannetta voitaisiin parantaa. Lisäksi Sasi toivoi, ettei informaatiosektorille asetettaisi ylimääräisiä veroja, jotka voisivat haitata televiestintäalan kehitystä. Ministerit keskustelivat Ranskan aloitteesta teleyritysten taloudellisesta tukemisesta. Jäsenmaiden enemmistön mukaan suorat valtiontuet taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille televiestintäalan yrityksille eivät ole oikea tapa tilanteen korjaamiseksi. Sen sijaan pitäisi käynnistää keskustelut verkkoinfrastruktuurin yhteiskäytöstä. Päätelmissä korostetaan, että teleja tietoyhteiskunta-asioiden tulisi olla yksi keskeisimmistä asiakohdista ensi kevään Eurooppa-neuvostossa. Komission on tarkoitus raportoida teleoperaattoreiden tilanteesta viestintäministereille hyvissä ajoin ennen EU-maiden johtajien kokousta sekä esittää asiaan liittyviä mahdollisia ehdotuksia. viestintäneuvos Antti Kohtala, puh. (09) Tietoturvallisuuden yksiköstä kerrottiin Komissaari Erkki Liikanen esitti neuvostolle, että komissioon perustettaisiin verkko- ja tietoturvallisuuteen keskittyvä yksikkö. Liikanen kertoi, että komissio hyväksyy yleisehdotuksen virastojen perustamista koskeviksi suuntaviivoiksi. Tässä yhtenä osana on ehdotus asetukseksi verkko- ja tie- toturvallisuutta koskevan yksikön perustamiseksi. Liikanen totesi, että yksikön perustamista koskeva asetusehdotus käsitellään vasta kun yleisehdotus on julkaistu. neuvotteleva virkamies Juhapekka Ristola, puh. (09) EU-vaihde 6

7 EU-vaihde 1/2003 TELEMINISTERINEUVOSTO MODINIS:lle suuntaviivat Julkisen sektorin asiakirjojen uudelleenkäytöstä keskusteltiin Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen eeuroppa 2005 toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvan parantamista koskevasta monivuotisesta MODINIS-ohjelmasta. Suomen mukaan on tärkeää, että on olemassa oma ohjelma, jonka avulla pystytään seuraamaan ja koordinoimaan eeurooppa 2005 toimenpideohjelman toteutumista. Neuvosto hyväksyi ohjelman budjetiksi 20 miljoonaa euroa vuosille MODINIS-ohjelma rahoitetaan EU:n budjetista, joten siitä ei koidu jäsenmaille suoria taloudellisia kustannuksia. Euroopan parlamentti ei ole vielä ilmaissut kantaansa asiassa. neuvotteleva virkamies Tapio Virkkunen, puh. (09) Ministerit keskustelivat pitkään julkisen sektorin asiakirjojen käytön avoimuudesta. Direktiivillä on tarkoitus luoda Euroopan laajuiset vähimmäissäännöt julkisen sektorin tuottaman tiedon uudelleen käytölle ja sen kaupalliselle hyödyntämiselle. Keskustelua käytiin erityisesti hinnoittelusta sekä uudelleenkäytön ja kaupallisen hyödyntämisen suhteesta julkisen sektorin omiin tekijänoikeuksiin. Puheenjohtajana toiminut Tanskan viestintäministeri Helge Sander totesi, että eurooppalainen tietoyhteiskuntakehitys kärsii huomattavan takaiskun, ellei julkisen sektorin asiakirjojen uudelleenkäytöstä ja kaupallisesta hyödyntämisestä päästä ratkaisuun. Komissaari Erkki Liikanen painotti, että tietoyhteiskuntakehityksessä on tärkeintä panostaa sisällöntuotantoon. Asiakirjojen avoin hyödyntäminen toisi huomattavasti lisää sisältöä kaikkien tarjolle. Lisäksi julkinen sektori voisi tämän direktiivin toimeenpanon kautta täyttää osan sille asetetuista odotuksista. Liikanen painotti myös, että tietojen avoin saavutettavuus lisäisi hallinnon läpinäkyvyyttä. Liikanen huomautti, että direktiivi ei vaikuta tekijänoikeuksiin, se ainoastaan selventäisi nykyistä tilannetta. Useat jäsenvaltiot myönsivät puheenvuoroissaan, että direktiivillä olisi hyvin myönteisiä vaikutuksia tietoyhteiskuntakehitykseen. Yleinen suhtautuminen direktiiviin oli myönteinen, mutta jotkut jäsenvaltiot haluavat vielä selvittää tarkemmin direktiivin mahdollisia vaikutuksia julkisen sektorin toimintaan. Erityisesti esitetyn hinnoittelumallin vaikutukset julkiseen budjettiin halutaan selvittää. Ministeri Sasi painotti, että asiakirjojen julkisuus on tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta tärkeää. -Direktiiviin tulisi sisällyttää konkreettisia toimia, joilla pyritään kaupallisesti nopeuttamaan ja rohkaisemaan Euroopan televiestintäsektorin kehitystä. Nämä päätökset ovat tärkeitä, kun pyritään viemään EU:ta lähemmäksi Lissabonin strategian tavoitteita, ministeri Sasi painotti puheessaan. Suomi kannattaa virallisten tekstien maksutonta uudelleenkäyttöä. Tekijänoikeudet eivät muodosta ongelmaa, koska direktiivi ei Suomen näkemyksen mukaan vaikuta niihin. Telekomissaari Liikanen toivoi, että asiasta voitaisiin tehdä päätös seuraavassa televiestintäneuvoston kokouksessa ensi vuoden maaliskuussa. Puheenjohtaja totesi lopuksi, että huomattavaa edistystä asiassa on jo saavutettu. Tanskan mukaan tulisi vielä kuitenkin tarkemmin selvittää direktiivin suhdetta niihin asiakirjoihin, joihin liittyy julkisen sektorin omia tekijänoikeuksia. Neuvosto odottaa Euroopan parlamentin kantaa asiassa. Samalla neuvosto pyrkii oman yhteisen kannan löytämiseen. Asiassa on tarkoitus saada aikaan neuvoston yhteinen kanta vuoden 2003 alkupuolella. neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen, valtiovarainministeriö puh. (09) EU-vaihde

8 TELEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2003 Tietoturvallisuuskulttuurista päätöslauselma ICANNin hallinnointia halutaan uudistaa Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen verkko- ja tietoturvakulttuuria koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta. Päätöslauselma velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoturvakoulutusta. Lisäksi tietoturvaloukkausten ennakoimiseen ja torjumiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tietotekniikan osaaminen halutaan varmistaa Ministerit hyväksyivät päätelmät, joilla pyritään varmistamaan jatkossa tieto-ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan osaaminen Euroopassa. Päätelmissä korostetaan, että tulevaisuudessa tietoteknisten taitojen kysyntä ja tarjonta tulisi saada vastaamaan entistä paremmin toisiaan. Asiakirjassa esitetään, että vuonna 2003 perustettaisiin eurooppalainen eskills-foorumi. Puheenjohtajamaa Tanskan teleministeri Helge Sanders painotti, että koulutuksen sisältöä ja tarjontaa pitäisi kehittää niin, että tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten Puheenjohtaja Tanska totesi, että eurooppalaisen verkko- ja tietoturvallisuuskulttuurin edistämiseen liittyy monia haasteita. Lisäksi Tanska painotti, että toimenpiteiden tulee tällä sektorilla olla mahdollisimman kattavia, jotta saatavat hyödyt ovat mahdollisimman suuret. neuvotteleva virkamies Juhapekka Ristola, puh. (09) ja työnantajien tarpeet kohtaisivat aiempaa paremmin toisensa. Ministerit kehottivat komissiota analysoimaan vuoden 2004 loppuun mennessä tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen sekä ammattitaitojen vajeet. Jäsenmaiden tulisi edistää teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyötä tämän vajeen poistamiseksi. opetusneuvos Jari Jokinen, opetusministeriö puh. (09) Komissaari Erkki Liikanen kertoi neuvostolle, miten komissio on toiminut Internetin nimi- ja osoitejärjestelmää hallinnoivan ICANN-yhteisön sääntöjen muuttamiseksi. Maaliskuussa ja kesäkuussa 2002 pidetyissä televiestintäneuvoston kokouksissa sovittiin EU:n yhteisistä tavoitteista ICANNin uudistamisen suhteen. Nämä tavoitteet saivat kannatusta Shanghaissa lokakuussa pidetyssä ICANNin kokouksessa. ICANNin toiminnassa EU tulee kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota yhteisen edun valvontaan. ICANNin puitteissa on myös hyväksytty yhteiset säännöt, jotka antavat toiminnalle selkeämmät ohjeet. ICANNin seurantaa tullaan myös lisäämään. EU aloittaa keskustelut Internetin kansainvälisestä hallinnoinnista vuoden 2003 kuluessa. Keskusteluiden tehokas toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä EU:n jäsenmaiden kesken. neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen, puh. (09) EU-vaihde 8

9 EU-vaihde 1/2003 TELEMINISTERINEUVOSTO Televiestintäalan kasvu EU-alueella hiipumassa Sähköistä hallintoa kehitetään Komissaari Erkki Liikanen esitteli komission kahdeksannen kertomuksen televiestintäalan sääntelyn täytäntöönpanosta. Televiestintäalan kasvu on ollut edellisvuosiin verrattuna laskussa. Tästä trendistä huolimatta televiestintäsektorin kehitys on ollut hyvä verrattuna muihin sektoreihin. Yleisesti ottaen televiestinnän hinnat ovat EU:n alueella laskeneet, verkkojen kattavuusalueet ovat laajenneet ja käyttäjien määrä on kasvanut. Internetin laajakaistayhteyksien osalta EUmaat ovat parantaneet asemaansa suhteessa Yhdysvaltoihin, mutta silti alue on yhä jäljessä Yhdysvalloista. Unionin haasteena on saada uusi televiestintää koskeva sääntelypaketti aikataulun mukaisesti voimaan. viestintäneuvos Antti Kohtala, puh. (09) Sevillan Eurooppa-neuvosto pyysi komissiolta raportin sähköisestä kaupankäynnistä, sähköisestä hallinnosta ja sähköisistä varmennusmenetelmistä. Komissaari Liikanen esitteli viestintäministereille väliaikatietoja raportista. Asian käsittely jatkuu vielä helmikuun 2003 alkuun asti, jonka jälkeen raportti tuodaan neuvoston käsiteltäväksi. neuvotteleva virkamies Tapio Virkkunen, puh. (09) Digi-tv:n ja 3G:n ongelmista tietoa Viime vuoden kesäkuussa Sevillan Eurooppa-neuvosto pyysi komissiolta raportin esteistä, jotka rajoittavat pääsyä tietoyhteiskunnan uusiin palveluihin ja sovellutuksiin. Erityisesti tämä ongelma koskee digitaalisen television ja kolmannen sukupolven matkaviestinnän alalla olevia avoimia järjestelmiä. Ministereille esiteltiin lopullinen raportti asiassa. Julkinen kuuleminen asiassa jatkuu vielä helmikuun 2003 alkuun asti. Kun julkinen kuuleminen on saatettu loppuun, voidaan raportti tuoda neuvoston käsiteltäväksi. viestintäneuvos Ismo Kosonen, puh. (09) EU-vaihde

10 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2003 Euroopan unionin liikenneministerit Prestige-nimisen öljytankkerin aiheuttaman ympäristökatastrofin vuoksi Euroopan unionin liikenneministerien pääpuheenaiheeksi nousi öljykuljetusten turvallisuus. Ministerit päättivät useista toimista, joilla pyritään estämään Prestigen kaltaisten onnettomuuksien uusiutuminen. Euroopan unionin liikenneministerit kokoontuivat Brysselissä 6. joulukuuta. Suomea kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi. Lentoliikenteen puolella ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan muodostamisesta sekä niin sanotusta ylivarausasetuksesta. Asetus koskee lentomatkustajien suojaa ylivarausten, lentojen peruutusten ja pitkien myöhästymisten tapahtuessa. Liikenneministerit pääsivät sopuun ympäristöystävällisten kuljetusmuotojen lisäämiseen pyrkivän Marco Polo hankkeen rahoituksesta. Ohjelman kokonaisbudjetiksi vuosille sovittiin 75 miljoonaa euroa. Ministerit sopivat yhtenäisen ilmatilan perustamisesta EU:n liikenneministerit pääsivät yhteisymmärrykseen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamisesta. Neuvosto hyväksyi poliittisen yhteisymmärryksen neljästä asetuksesta. Lisäksi hyväksyttiin sotilasilmailukysymyksiä koskeva julkilausuma. Asetuspaketti sisältää ilmatilan puiteasetuksen, lennonvarmistuspalveluasetuksen, ilmatila-asetuksen ja ilmaliikenteen hallintaverkkoasetuksen. Jatkuvasti lisääntynyt lentoliikenne on johtanut mm. ilmatilan ruuhkautumiseen ja lentoliikenteen myöhästymisiin. Tästä on aiheutunut merkittäviä ongelmia lähinnä Keski-Euroopassa, jossa sijaitsee useita vilkkaasti liikennöityjen lentoreittien solmukohtia ja suuria lentoasemia. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila asetuskokonaisuuden tarkoituksena on ehkäistä ja poistaa näitä haittoja. Puiteasetuksessa täsmennetään, ettei asetuspaketilla ole vaikutusta jäsenvaltioiden suvereniteettiin oman ilmatilansa osalta. Myöskään jäsenvaltioiden yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä puolustusta koskevia vaatimuksia ei asetuspaketilla muuteta. Asetuskokonaisuuden säännökset eivät kata sotilastoimintaa eikä harjoittelua. Lennonvarmistuspalveluasetus velvoittaa kehittämään lennonvarmistuspalvelujen maksujärjestelmän, joka on tasapuolinen, läpinäkyvä ja kustannussidonnainen. Hallintaverkkoasetuksen tavoitteena on, että eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkot ovat keskenään yhteentoimivia. Yhteisön liittymisellä Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrolin jäseneksi on keskeinen merkitys yhtenäinen eurooppalainen ilmatila hankkeen toteutumisen kannalta. Neuvosto ja komissio liittivät päätökseen yhteisen lausuman siitä, että eurooppalaisen ylemmän lentotiedotusalueen perustaminen kuuluu jäsenvaltioiden ja yhteisön jaettuun toimivaltaan. vanhempi hallitussihteeri Rita Linna, puh. (09) EU-vaihde 10

11 EU-vaihde 1/2003 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO Ylivarauksen korvauksista päästiin sopuun Ministerit pääsivät yksimielisyyteen niin sanotusta ylivarausasetuksesta. Asetus koskee lentomatkustajien suojaa ylivarausten, lentojen peruutusten ja pitkien myöhästymisten tapahtuessa. Lentoliikenteen harjoittajalla tai matkanjärjestäjällä on ylivaraustilanteessa velvollisuus etsiä vapaaehtoisia, jotka haluavat luopua varauksistaan sovittavia korvauksia vastaan. Jos vapaaehtoisia ei löydy riittävästi, lentoliikenteen harjoittaja tai matkanjärjestäjä voi evätä matkustajalta pääsyn koneeseen. Liikuntarajoitteisille matkustajille, heidän saattajilleen sekä lapsille, joilla ei ole saattajaa, tulee kuitenkin aina antaa etusija. Ministerit sopivat matkustajille maksettavista korvaussummista. Alle kilometrin mittaisista lennoista matkustaja saa 250 euron korvauksen. Korvaussumma nousee 400 euroon, kun EU:n sisäinen matka on yli kilometriä. Lisäksi matkustajalle korvataan 400 euroa niissä tapauksissa, joissa matka on yli mutta alle kilometriä. Yli kilometrin lentojen peruuntumisista korvataan 600 euroa. Korvausvelvollisuus koskettaa reittilentojen lisäksi myös tilauslentoja. Jos lentoyhtiö ilmoittaa peruuttamisesta 15 vuorokautta ennen lentopäivää, vapautuu yhtiö korvausvelvollisuudesta. Neuvosto velvoitti komission selvittämään vuoteen 2006 mennessä, miten asetusta voitaisiin soveltaa Euroopan ulkopuolelta tehtäviin paluulentoihin. Asetus velvoittaa operoivan lentoyhtiön huolehtimaan siitä, että jokaisessa tarkastuspisteessä ilmoitetaan näkyvällä ilmoituksella lentomatkustajan oikeudesta korvaukseen lennolle pääsyn epäämisestä. Kunkin jäsenmaan on lisäksi nimettävä elin, joka vastaa asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltion alueella. hallitusneuvos Yrjö Mäkelä, puh. (09) Open Sky -tiedonanto komissiolta Komissio antoi selostuksen tuomioistuimen päätöksestä jäsenmaiden kahdenkeskisistä Yhdysvaltojen kanssa solmimista ns. open skies -tyyppisistä lentoliikennesopimuksista. Osa tuomion saaneista maista tuki ajatusta antaa komissiolle oikeus neuvotella lentoliikennesopimukset Yhdysvaltain kanssa. Jäsenmaat edellyttivät, että siihen asti kun yhteisön sopimus saadaan aikaan, jäsenvaltiot voivat jatkaa sopimustensa voimassaoloa. Puheenjohtaja totesi, että jäsenmaat ovat valmiit työskentelemään rakentavasti komission kanssa. hallitusneuvos Yrjö Mäkelä, puh. (09) EU-vaihde

12 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2003 Alppien kauttakulusta ei päästy sopimukseen Tinayhdisteet kiellettiin Ministerit yrittivät päästä sopimukseen Alppien kauttakulusta. Jäsenmaat panivat myönteisesti merkille Itävallan, Saksan ja Italian laatiman toimintasuunnitelman rautatie- ja yhdistettyjen kuljetusten lisäämiseksi Alppien läpimenevässä liikenteessä. Itävalta ei kuitenkaan voinut hyväksyä maantieliikenteen kuljettamiseen tehtyjä kompromisseja. Itävalta katsoi, että pitemmällä tähtäyksellä ne tarkoittaisivat läpikulkuliikenteen vapauttamista kokonaan määrällisistä rajoituksista. Komissio muistutti, että ekopistejärjestelmä loppuu kokonaisuudessaan vuonna Tämän jälkeen liikenne on vapaata, ellei muuta sovita. Puheenjohtaja ilmoitti, että asiasta yritetään löytää ratkaisu vuoden loppuun mennessä. liikenneneuvos Lassi Hilska, puh. (09) Neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen orgaaniset tinayhdisteet kieltävästä asetusehdotuksesta. Asetusehdotuksen tarkoituksensa on vähentää tai poistaa alusten kiinnittymisenestojärjestelmissä käytettävien orgaanisten tinayhdisteiden (TBT-yhdisteet) meriympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Tämän vuoksi TBT-yhdisteiden käyttö kielletään yhteisön jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivilta aluksilta sekä kaikilta yhteisön jäsenvaltioiden satamiin saapuvilta aluksilta. Toisesta rautatiepaketista vain keskustelua Asetusehdotusta sovelletaan vuoteen 2008 jatkuvan siirtymäkauden aikana ainoastaan jäsenvaltioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin. Puheenjohtajamaa Tanskan tarkoituksena oli pyrkiä saavuttamaan puheenjohtajakaudellaan neuvoston poliittinen yhteisymmärrys toisesta rautatiepaketista. Tanska kuitenkin joutui luopumaan tavoitteestaan. Neuvostossa ministerit keskustelivat rautatiepaketista puheenjohtajan esittämien kysymysten pohjalta. Turvallisuusdirektiivistä keskusteltaessa eniten kannatusta sai linjaus, joka antaisi turvallisuusasioissa vastuun jäsenmaille. Ehdotuksessa jäsenmaat vastaisivat siitä, että yhteisten turvallisuustavoitteiden ja turvallisuusmenetelmien asettamat vaatimukset täytetään. Jäsenmaat voivat myös ylläpitää tai ottaa käyttöön tiukempia turvallisuustasoja ja edellyttää niitä kaikilta rataverkolle haluavilta rautatieyrityksiltä. Yhteentoimivuusdirektiivin osalta valtaosa ministereistä kannatti linjausta, jossa yhteentoimivuutta sovellettaisiin koko eurooppalaiseen rataverkkoon lähi- ja keskipitkällä aikajaksolla. hallitussihteeri Jaana Heikkinen, puh. (09) hallitusneuvos Hannu Pennanen, puh. (09) EU-vaihde 12

13 EU-vaihde 1/2003 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO Marco Polo -ohjelman rahoista sopu Liikenneministerit pääsivät sopuun ympäristöystävällisten kuljetusmuotojen lisäämiseen pyrkivän Marco Polo -hankkeen rahoituksesta. Ohjelman kokonaisbudjetiksi vuosille sovittiin 75 miljoonaa euroa. Marco Polo -ohjelman päämääränä on siirtää tiekuljetusten odotettu kasvu muihin liikennemuotoihin, kuten lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille ja sisävesikuljetuksiin. Marco Polo -ohjelmaan sisältyy kolmentyyppisiä hankkeita: liikennemuotosiirtymään liittyvät hankkeet, katalyyttiset hankkeet ja yhteiset oppimistoimet. Neuvoston 75 miljoonan euron summalle on saatu alustavasti myös Euroopan parlamentin hyväksyntä. Komission alkuperäinen ehdotus Marco Polo -ohjelman kokonaisbudjetiksi oli 115 miljoonaa euroa vuosille ylitarkastaja Helena Vänskä, puh. (09) Raportti liikenteen ympäristöpolitiikasta Puheenjohtajamaa antoi ympäristöä ja kestävää kehitystä liikennepolitiikkaan integroivan strategian tarkistusehdotuksen. Esitys perustuu komission alaisen liikenne- ja ympäristöasiantuntijoiden työryhmän (JEG- TE) sekä jäsenvaltioiden kanssa kesän 2002 aikana tehtyyn valmistelutyöhön. Päätöslauselmassa todettiin, että moderni liikennejärjestelmä on tärkeä edellytys yhteisön taloudelliselle kehitykselle. Järjestelmän täytyy olla ympäristöystävällinen, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä ja sen täytyy tukea EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä. Päätöslauselmassa todettiin, että liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta on tärkeää, että jäsenmaat täyttävät Kioton sopimuksen velvoitteet. Neuvoston mielestä yhteisötasolla ja jäsenmaissa saavutetusta liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisestä huolimatta myös lähitulevaisuudessa on saatava aikaan merkittävää edistymistä. Neuvosto painotti, että yhteisössä tarvitaan uusia toimenpiteitä erityisesti maantieliikenteen, merenkulun ja lentoliikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Merenkulussa ja lentoliikenteessä on otettava kuitenkin huomioon IMOssa ja ICAOssa tehtävä työ. Päätelmissä kannustettiin komissiota jatkamaan liikenteen hinnoittelussa ja ympäristötavoitteissa kaikkien liikennemuotojen ympäristömyötäisyyden tukemiseksi. liikenneneuvos Raisa Valli, puh. (09) EU-vaihde

14 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2003 Sopu Galileon palveluista Yksirunkoisten alusten poistamiseen tiukennettu aikataulu Neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa määritellään mitä erilaisia palveluja Galileo-sateliittijärjestelmään sisällytetään. Ministerit hyväksyivät palveluiksi kansalaisten käyttöön tarkoitetun avoimen palvelun ja ammattisovelluksia varten tarkoitetun kaupallisen palvelun. Kaksi muuta palveluryhmää ovat ihmishengen turvaava palvelu, joka sisältää operaattorin palvelutakuun ja julkisesti säännellyn palvelun. Lopullinen päätös palveluista tehdään vuoden 2003 lopulla. Ministerit korostivat, että Galileojärjestelmästä on tehtävä sellainen, että se on yhteensovitettavissa Yhdysvaltain hallinnoiman GPS-järjestelmän kanssa. Neuvosto päätti uuden Galileo-turvallisuusviranomaisen perustamisesta. Lisäksi komissio velvoitettiin jatkamaan yhteistyöneuvotteluja Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan ja muiden kolmansien maiden kanssa. Euroopan unionin liikenneministerit päättivät eliminoida kaikin mahdollisin keinoin yksirunkoisten säiliöalusten aiheuttamat ympäristöriskit. EUministerit olivat yksimielisiä siitä, että toimiin Prestige-öljytankkerionnettomuuden kaltaisten katastrofien estämiseksi on ryhdyttävä heti. Kaikki jäsenvaltiot osallistuivat keskusteluun ja useimmat tekivät muutosehdotuksia alkuperäiseen ehdotukseen. Espanja vaati nopeita ja voimakkaita toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Puheenvuorossaan Espanja kiitti öljyntorjuntaan ja puhdistustöihin osallistuneita maita, mainiten nimeltä myös Suomen. Ministeri Kimmo Sasi teki kokouksessa ehdotuksen, jonka mukaan komission on ryhdyttävä heti neuvottelemaan hakijamaiden lisäksi myös Venäjän kanssa yksirunkoisten säiliöalusten käytön rajoituksista. Sasin ehdotus hyväksyttiin neuvostossa. - On tärkeää, että yksirunkoisten säiliöalusten käytön rajoittamiseen saadaan mukaan myös EU:n hakijamaat ja EU:n ulkopuoliset maat Itämerellä ja Välimerellä. Venäjän saaminen mukaan on erityisen tärkeä. Vain tällä tavoin pystytään EU:n jäsenmaiden rannikoita suojaamaan parhaalla mahdollisella tavalla, ministeri Sasi korosti Suomen kannanotossa. alueellisen rahaston perustamiseen. Suomen kanta hyväksyttiin neuvostossa. Suomi ei tukenut vaarallisten alusten satamatarkastusten tihentämistä, vaan piti sitä epärealistisena. Suomi kiirehti pyrkimyksiä kohottaa hakijamaiden ja Venäjän satamavalvonnan tasoa teknisen yhteistyön avulla. Ministerit hyväksyivät puheenjohtajan tekemän uuden ehdotuksen päätelmiksi. Uudistetuissa päätelmissä mainittiin mm. yksirunkoaluksilla kuljetettavien kiellettyjen öljylaatujen määrittely raskaaksi raakaöljyksi, raskaaksi polttoöljyksi ja bitumiksi. Lisäksi sovittiin muiden ympäristöä pilaavien aineiden kuljetusten rajoittaminen jäsenvaltioiden rannikkoalueilla ja ehdotuksen laatiminen rangaistusten asettamisesta piittaamattomalle toiminnalle. Komissio lupasi lopuksi liittää yksirunkoisten säiliöalusten kieltämistä koskevaan ehdotukseensa analyysin käytettävissä olevasta säiliöaluskapasiteetista. liikenneneuvos Lassi Hilska, puh. (09) Suomi tuki IMO:ssa neuvoteltavan öljyvahinkojen korvausrahaston perustamista. Päätös pitäisi saada aikaan toukokuussa Sen sijaan Suomi suhtautui varauksellisesti EU:n omaan hallitussihteeri Jaana Heikkinen, puh. (09) EU-vaihde 14

15 EU-vaihde 1/2003 KREIKAN PUHEENJOHTAJUUS Kreikan puheenjohtajuus Kreikka keskittyy ilmailuun ja TEN-liikenneverkkoon Vuoden alusta neuvoston puheenjohtajuuden haltuunsa ottanut Kreikka pyrkii puolivuotiskautensa aikana löytämään ratkaisuja lentoliikennettä koskeviin kysymyksiin. Jäsenmaiden kahdenväliset lentoliikennesopimukset kolmansien maiden kanssa on Kreikan listan kärkipäässä. Erityisesti Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisten lentoliikennesopimusten tilanteeseen aiotaan löytää ratkaisu. Kreikan on tarkoitus kevään aikana järjestää kaksi laajaa tapaamista, joissa keskustellaan lentoliikennesopimusten tilanteesta. Näissä kokouksissa on mukana jäsenmaiden edustajien lisäksi komissio ja eri asiantuntijaryhmiä. Lisäksi Kreikka aikoo kartoittaa lentoyhtiöiden mielipiteet tässä asiassa. Lentoliikennepuolella Kreikan on tarkoitus ratkaista vakuutuksiin, kansainväliseen lentoliikennejärjestö ICAO:oon ja slottien jakoon liittyviä ongelmia. Euroopan kattavan TEN-liikenneverkon uudelleen arviointi on Kreikan liikennepuolen prioriteetteja. Kreikka odottaa, että entisen liikennekomissaari van Mierten, korkean tason laajenemisen vaikutuksia TEN-liikenneverkkoihin pohtinut työryhmä saa mietintönsä valmiiksi. Laajenemisen myötä yhteiseurooppalaisten liikennehankkeiden listaan on tulossa muutoksia. Kreikka aikoo nostaa esille myös liikennejärjestelmien nykyaikaistamiseen liittyviä kysymyksiä. Kreikka nostaa puheenjohtajuutensa aikana tieliikenteen turvallisuusasiat esille. Liikenteen valkoisessa kirjassa esitettiin kunnianhimoinen tavoite puolittaa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä tämän vuosikymmenen aikana. Liikenneturvallisuusasioissa Kreikka esittää viiden vuoden toimintasuunnitelmaa, jossa korostettaisiin erityisesti asennekasvatuksen ja koulutuksen merkitystä. Myös liikenteen uudet maksujärjestelmät ja niiden kehittäminen ovat Kreikan puheenjohtajuuden kärkipään asioina. Komissiolta on tulossa kevään aikana ehdotus kaikkien liikennemuotojen maksujen uudistamisesta. Kreikka on kertonut ottavansa tämän asian käsittelyyn. Kreikka aikoo myös ottaa työryhmäkäsittelyyn toisen rautatiepaketin. Puheenjohtajamaa suhtautuu kuitenkin epäillen esityksen läpimenoon Belgi- an, Luxemburgin ja erityisesti Ranskan vastustuksen vuoksi. Muita Kreikalle tärkeitä liikennepuolen asioita ovat ekopisteet, tunnelien turvallisuusasiat, Galileo ja kaupunkien liikennejärjestelmät. apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen, puh. (09) EU-vaihde

16 KREIKAN PUHEENJOHTAJUUS EU-vaihde 1/2003 Kreikka pyrkii saamaan aikaan päätöksen tietoturvayksiköstä Kreikka keskittyy puheenjohtajakaudellaan telesektorilla lähinnä kahteen asiaan. Sen tavoitteena on saavuttaa yhteinen kanta julkisen sektorin tietodirektiivistä sekä tietoturvayksikön perustamisasetuksesta. Lisäksi Kreikka aikoo seurata tiiviisti telesektorin tilannetta. Kevään teleneuvosto pidetään alustavan aikataulun mukaan jo maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Näin ministerit voivat keskustella telesektorin tilanteeseen liittyvästä raportista jo ennen 21. maaliskuuta kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa. Kesän neuvoston alustava ajankohta on kesäkuun 5. tai 6. päivä. Kreikan on tarkoitus käsitellä alkuvuodesta myös julkisen sektorin tietojen julkisuutta käsittelevää direktiiviä, Modinis-ohjelmaa sekä esafe-ohjelmaa. Kreikalla ei ole suunnitelmia siitä miten se aikoo käsitellä komissiolta kevään aikana tulevia aloitteita. Komission maaliskuussa annettavaa digitaaliseen televisioon siirtymistä käsittelevää tiedonantoa Kreikka ei aio ottaa neuvostossa käsittelyyn, vaan jättää asian suosiolla Italian kaudelle. Kreikka aikoo järjestää kolme epävirallista tietoyhteiskuntatapahtumaa. einclusion tapahtuma pidetään ennen pääsiäistä Kreetalla, egovernment on aiheena pääsiäisen jälkeen Ateenassa ja ehealth-tapahtuman pitopaikkana on Bryssel toukokuun lopussa. ylitarkastaja Antti Paasilehto, puh. (09) Merenkulussa keskitytään turvallisuuteen Kreikka on nostamassa puheenjohtajakaudellaan erityisesti esille merenkulun turvallisuuden. Erityisesti öljykuljetusten turvallisuuden varmistaminen on Kreikan puheenjohtajuuden suuria kysymyksiä liikennepuolella. Erityisesti Kreikka haluaa lisätä turvallisten alusten osuutta EU-maiden rekistereissä olevien öljytankkereiden osalta. Myös merenkulkuammattien imagon parantaminen ja merikuljetusten osuuden nostaminen ovat Kreikalle tärkeitä. Kreikan merenkulkuministeri George Anomeritiksen mukaan laajenemisen myötä merenkulun turvallisuus, kilpailukyky ja siitä huolehtiminen ovat erityisen tärkeitä asioita. Myös satamien turvallisuuskysymykset ovat esillä ministerineuvoston kokouksissa Kreikan puheenjohtajuuden aikana, ministeri Anomeritis lupasi. EU:n ulkomaanviennistä 90 prosenttia ja sisäisistä kuljetuksista 41 prosenttia kulkee meriteitse. merenkulkuneuvos Raimo Kurki, puh. (09) EU-vaihde 16

17 EU-vaihde 1/2003 MERENKULKU Merenkulku Öljykuljetukset lisääntyvät Suomenlahdella Joulukuussa Euroopan unionin liikenneministerit pääsivät yksimielisyyteen siitä, että toimiin Prestige-turman kaltaisten katastrofien ehkäisemiseksi on ryhdyttävä heti. Suomen kannalta asia on erittäin tärkeä, sillä öljykuljetukset tulevat kaksinkertaistumaan Suomenlahdella seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tulevia toimenpiteitä turvallisuuden edistämiseksi ovat uuden merenkulun valvontajärjestelmän käyttöönotto, pyrkimys yksirunkoisten alusten nopeaan poistamiseen myös Viron ja Venäjän liikenteestä sekä öljyntorjuntakaluston riittävän määrän ja laadun turvaaminen. Suomenlahden öljykuljetukset olivat vuonna miljoonaa tonnia vuodessa ja vuonna 2000 jo yli 40 miljoonaa tonnia. Meriliikenteen on ennustettu kasvavan kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä, ja tästä öljykuljetuksien osuus tulee olemaan noin 80 miljoonaan tonnia vuodessa. Alusliikenteen kasvu johtuu etenkin Venäjän ja Viron uusista satamahankkeista sekä nykyisten satamien uudistamisesta. Esimerkiksi Primorskin öljysataman kautta voitaisiin vuosittain kuljettaa 12 miljoonaa tonnia öljyä, mikä on Suomenlahden olosuhteissa paljon. Tulevaisuudessa vuosikapasiteetin arvioidaan olevan miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Määrä on kolminkertainen Suomen öljynkuljetuksiin verrattuna. Suomenlahdella liikennöi vielä paljon yksirunkoisia öljytankkereita. Vaikka pientä kehitystä onkin havaittavissa kaksoisrunkoisten alusten lisääntymisessä, niin esimerkiksi kesällä 2001 Tallinnan ja Pietarin satamissa käyneistä aluksista yli kolmannes oli yksirunkoisia. Venäjäkin rajoittamaan yksirunkoisilla kuljetuksia Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi painotti joulukuun ministerineuvostossa sitä, että komission tulee jäsenvaltioiden tuella tehdä kaikkensa, että hakijamaat ja naapurimaat saadaan mukaan yksirunkoiset säiliöalukset kieltävään sitoumukseen. - On pyrittävä aikaansaamaan vastaava yksirunkoisia säiliöaluksia koskeva kielto lähialueiden lisäksi myös kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Jäsenvaltioiden ja komission tulee yhdessä toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ministeri Sasi sanoi. Sasi keskusteli Venäjän liikenneministerin Sergei Frankin kanssa Prestigeonnettomuudesta ja yksirunkoisten öljytankkereiden nopeutetusta poistosta vieraillessaan Moskovassa 16. joulukuuta. Suomenlahden öljykuljetukset olivat vuonna miljoonaa tonnia vuodessa ja vuonna 2000 jo yli 40 miljoonaa tonnia. Ministeri Frank oli huolestunut EUministerien nopeasti tekemistä Prestige-onnettomuuden syitä koskevista johtopäätöksistä. Frank korosti IMO:n keskeistä roolia yksirunkoisten tankkereiden käytöstä poistamisessa. Kansainvälisen aikataulun mukaan yksirunkoiset säiliöalukset poistetaan asteittain liikenteestä vuosina Suomen kannalta olisi kuitenkin erityisen tärkeää, että Venäjä ja muut Itämeren maat sitoutuisivat yksirunkoisten alusten nopeutettuun liikenteestä poistamiseen. Neuvotteluja tullaan käymään komission johdolla. Suomi ja muut jäsenmaat pyrkivät tukemaan prosessia parhaansa mukaan. Itämeren maiden kesken asioista neuvotellaan kesäkuussa Itämeren alueen maiden liikenneministerineuvostossa. Öljyntorjuntakaluston riittävyys kysymysmerkki Prestige-säiliöaluksen haaksirikkoutuminen Suomenlahdella olisi ylittänyt reilusti Suomen, Viron ja Venäjän öl- 17 EU-vaihde

18 MERENKULKU EU-vaihde 1/2003 jyntorjuntakaluston kapasiteetin. Suomen ympäristökeskuksen yli-insinööri Kalervo Jolman mukaan nykykalusto on riittämätön yli tonnin raakaöljyvahinkoihin. Merihätään joutuessaan yksirunkoisella Prestigellä oli lastinaan tonnia öljyä. Ympäristöministeriö teki marraskuussa 2002 mittavan avustuspäätöksen öljyntorjuntalaitteiden toimituksesta Venäjälle, Pietariin ja Kaliningradiin. Nykyaikaiset laitteet korvaavat vuotta vanhaa pääosin venäläistä kalustoa ja niitä voidaan käyttää yhdessä Suomenlahdella jo olevien öljyntorjuntalaitteistojen kanssa. Laitetoimitukset kuuluvat Venäjän viranomaisten hyväksymään öljyntorjuntasuunnitelmaan, jota avustaa Suomen lisäksi myös Tanska. Vaikka laitetoimitukset parantavat öljyntorjuntavalmiutta itäisellä Suomenlahdella, uusia suuria investointeja tarvittaisiin tulevaisuudessa kipeästi. Ministeri Sasi ja ministeri Frank ottivatkin tapaamisessaan esille sen kuinka tärkeää on, että Suomenlahden öljyntorjuntakaluston määrän ja kunnon riittävyys varmistetaan ja maiden välistä viranomaisyhteistyötä tiivistetään. Tarkoituksena on laatia Suomen ja Venäjän yhteinen suunnitelma riittävän öljyntorjuntakapasiteetin varmistamiseksi Suomenlahdella. Ympäristöministeritkin haluavat vähentää yksirunkoisia aluksia Myös ympäristöministerit keskustelivat ympäristöneuvostossa Espanjan rannikolla uponneen Prestigealuksen aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Ministereiden asiasta antama lausuma myötäilee EU:n liikenneministereiden neuvostossa tekemiä linjauksia. Suomen aloitteesta ympäristöministereiden lausumaan lisättiin vaatimus siitä, että myös EU:n hakijamaat sekä Venäjä on saatava rajoittamaan Meriturvallisuusviraston johtaja tulee Hollannista Willem de Ruiter on Euroopan unionin meriturvallisuusviraston ensimmäinen pääjohtaja. Hollantilaisen De Ruiterin nimitti tehtävään viraston hallintoneuvosto 29. tammikuuta. Willem de Ruiter siirtyy tehtävään EU:n komission meriturvallisuusyksikön päällikön paikalta. kulkua yksirunkoisilla säiliöaluksilla Välimerellä ja Itämerellä. Vain siten EU:n rannikoita voidaan suojata parhaalla mahdollisella tavalla. Ympäristöministeri Jouni Backman totesi, että erityisesti Venäjän merkitys tässä yhteistyössä korostuu, sillä öljynkuljetusten on arvioitu lisääntyvän huomattavasti Itämerellä Venäjän uusien satamahankkeiden johdosta. Virasto aloitti toimintansa viime vuoden lopulla. Toistaiseksi meriturvallisuusvirasto toimii Brysselissä. Virasto kuuluu niihin EU-elimiin, joiden sijoituspaikasta ei ole vielä päästy jäsenmaiden kesken sopuun. Viraston isännyyttä ovat tavoitelleet mm. Portugali ja Ranska. Pääjohtajan toimikausi on viisivuotinen. merenkulkuneuvos Kurki Raimo, puh. (09) hallitussihteeri Jaana Heikkinen, puh. (09) Viraston tehtävä on parantaa EU:n meriturvallisuutta, ehkäistä onnettomuuksia sekä vähentää ihmishenkien menetyksiä meriliikenteessä. Virasto pyrkii myös tehostamaan alusten valvontaa. merenkulkuneuvos Raimo Kurki, puh. (09) EU-vaihde 18

19 EU-vaihde 1/2003 MERENKULKU IMO:ssa sopimukseen merenkulun turvatoimien tiukennuksesta Uuraan satama vielä epävarma IMO:n meriturvallisuuskomitea on valmistellut ja diplomaattikonferenssi hyväksynyt merenkululle uudet tiukennetut turvatoimet, jotka tulevat voimaan heinäkuusta 2004 alkaen. Muutokset tuovat velvoitteita niin aluksille, laivaisännille kuin satamille. Vuoden 2004 heinäkuussa aluksilla on muun muassa oltava turvasuunnitelma, turvapäällikkö sekä hälytysjärjestelmien ja valvontakameroiden kaltaisia teknisiä turvajärjestelyjä. Isommilta satamilta vaaditaan riskikartoitus ja sen pohjalta laadittu turvasuunnitelma. Satamilla tulee jatkossa myös olla oma turvapäällikkö. Turvatoimia tehostavat määräykset sisältyvät erityiseen satamien ja alusten turvasäännöstöön. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on työstänyt uusia määräyksiä koko vuoden. Valmistelut käynnistyivät pian New Yorkin terrori-iskun jälkeen syksyllä Muutokset hyväksyi joulukuuta kokoontunut diplomaattikonferenssi, johon osallistui edustajia 109 SOLAS-yleissopimuksen allekirjoittajavaltiosta sekä tarkkailijoita kuudesta valtiosta. Lisäksi kokoukseen osallistui keskeisimpien merenkulkualan järjestöjen edustajia. Ihmishengen turvallisuutta käsittelevä SOLAS-yleissopimus on meriturvallisuuden perusta. Nyt sovittujen SOLAS-muutosten lisäksi hyväksyttiin 11 merenkulun turvatoimien toteuttamista ja jatkotoimia koskevaa päätöslauselmaa. merenkulkuneuvos Raimo Kurki, puh. (09) Suomi ei ole edelleenkään saanut selkeää ja varmaa tietoa Uuraan öljysataman rakentamisesta Viipurin edustalle. Venäjän liikenneministeriö ja liikenneministeri ovat kirjoittaneet Uuraan satamasta yhteistyösopimuksen Lukoilin kanssa. Uusimman tiedon mukaan Venäjän luonnonvarainministeriö on kuitenkin käskenyt keskeyttää Uuraan öljysataman rakennustyöt, koska rakentamis- ja ympäristöluvat eivät ole kunnossa. neuvotteleva virkamies Martti Poutanen, puh. (09) Uusi laivaseuranta alkaa Suomenlahdella 2004 Valvonta-alueelle tulevien alusten pitää ilmoittautua viranomaisille, jotka antavat alukselle luvan yksisuuntaisen kaistan käyttöön. Itään menevä liikenne ilmoittautuu Tallinnan VTS-keskukselle ja länteen menevä Helsingin VTSkeskukselle. Keskukset välittävät aluksille myös tietoa ajankohtaisesta liikenteestä ja muista seikoista, jotka alusten tulee ottaa huomioon liikkuessaan alueella. Suomi, Venäjä ja Viro kehittävät parhaillaan merenkulun seurantajärjestelmää, jolla parannetaan Suomenlahden alusliikenteen turvallisuutta. VTMIS:ksi kutsuttu järjestelmä (Vessel Traffic Management and Information Service) toimii periaatteessa samalla tavalla kuin lennonjohtojärjestelmä ilmailuliikenteessä. Järjestelmä pyritään ottamaan käyttöön pian Viron EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen kesällä merenkulkuneuvos Raimo Kurki, puh. (09) EU-vaihde

20 LENTOLIIKENNE JA RAUTATIET EU-vaihde 1/2003 Lentoliikenne ja rautatiet Tuomioistuin: Open skies sopimukset vastoin EU-oikeutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuin puolsi antamassaan tuomiossa komission näkemystä, jonka mukaan Suomen ja seitsemän muun jäsenvaltion ja Yhdysvaltojen kahdenväliset open skies -sopimukset ovat EU:n lainsäädännön vastaisia. Sopimukset sisältävät tiettyjä kohtia, jotka on neuvotteluteitse poistettava, tuomioistuin totesi omassa päätöksessään. Lisäksi lentoyhtiöiden omistusta ja valvontaa koskeva kansallisuuslauseke on yhteisön oikeuden vastaista syrjintää. Useimpien EU-maiden ja USA:n välisten sopimusten mukaan sopimusehdoin USA:han liikennöivien eurooppalaisten lentoyhtiöiden osake-enemmistön on oltava oman maansa kansalaisten hallussa. Jos tästä poikettaisiin, yritykset menettäisivät kansainväliset liikennöintioikeutensa. Tuomioistuin totesikin, että nämä sopimusehdot ovat EU:n perustamissopimuksen vastaisia, sillä ne merkitsevät EU:n yritysten välistä syrjintää niiden omistajan kansallisuuden perusteella. Tuomioistuimen päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että EU-valtioiden on tavalla tai toisella uusittava lähes kaikkien lentoliikennesopimustensa kansallisuuslausekkeet. hallitusneuvos Yrjö Mäkelä, puh. (09) EU-kansalaiset kaipaavat parannusta paikallisliikenteen palveluihin Kaupunkien paikallisliikenne ja erityisesti paikallisjunaliikenne saavat Euroopan unionin kansalaisilta moitteita. EU:n väestöstä 25 prosenttia on tyytymätön paikallisjunien toimintaan ja 23 prosenttia haluaisi parannuksia muuhun paikallisliikenteeseen. Liikennepalveluiden hintatasokaan ei tyydytä kuluttajia, sillä lähes puolet paikallisjunien käyttäjistä pitää matkustamista liian kalliina. Paikallisliikenteen hintatasoon tyytymättömiä on 45 prosenttia. Tiedot tulevat esille komission tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa on tiedusteltu kaikkien EU-maiden kansalaisten mielipidettä yhteiskunnan infrastuktuuripalveluiden tasosta. tiedottaja Janne Hauta, puh. (09) EU-vaihde 20