Atex koulutustilaisuudet pelastuslaitoksille

Transkriptio

1 Atex koulutustilaisuudet pelastuslaitoksille Tukes järjestää atex koulutustilaisuuksia välisenä aikana seuraavissa paikkakunnissa: Helsinki, Kouvola, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Vaasa Muilta pelastustoimialueilta on mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin ilmoittautumalla sopivaksi katsomalleen paikkakunnan yhteyshenkilölle. 1

2 Valvonnan ohjaus ja yhtenäistäminen KemTL 116 Turvatekniikan keskus ohjaa ja yhtenäistää pelastusviranomaisten ja poliisin toimintaa kemikaaliturvallisuuslain säännösten noudattamisen valvonnassa. 2

3 Atex ja Räjähdyssuojausasiakirja Pelastuslaitokset Atex-tilaisuudet 2009 PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI PUHELIN

4 Säädösperusteita Räjähdysvaarallisissa tiloissa piilevään vaaraan on varauduttava kemikaaliturvallisuuslain edellyttämällä tavalla varautuminen ei riipu toiminnan laajuudesta ensisijaisesti räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen on estettävä mikäli tämä ei onnistu, niin sen syttyminen on estettävä ja ellei tämäkään onnistu, niin vahingolliset vaikutukset on minimoitava ja ihmisten terveys ja turvallisuus varmistettava KemTL 42 4

5 Säädösperusteet Räjähdysvaarallisissa tiloissa on käytettävä laitteita, joiden rakenne on suunniteltu ja valmistettu niin, että kestävät ennakoitavissa olevat mekaaniset, kemialliset ja lämmön vaikutukset laitteet eivät toimi syttymislähteinä laitteet ja suojausjärjestelmät toimivat luotettavasti eikä niiden vikaantuminen aiheuta räjähdysvaaraa KemTL 46 5

6 Säädösperusteet ATEX tulee sanoista atmosphéres explosibles eli räjähdysvaarallinen tila olosuhdeatex määrittelee tilan, jossa voi muodostua räjähdysvaarallinen ilma-kaasuseos valmiiksi määriteltyjä tilaluokkia löytyy standardeista ja jopa säädöksistä (KTMp nestekaasusta 344/ ) tilaluokka määritellään vasta riskin arvioinnin jälkeen tilaluokan selvittyä valitaan oikean laiteluokan mukaiset sähköiset ja mekaaniset laitteet tilaan Laite Atex määrittelee laitevaatimukset (harmonisoituja standardeja) muistettava kuitenkin järjestys: 1. ehkäistävä vaarallisten olosuhteiden muodostuminen! 6

7 Kuka valvoo? Räjähdysvaarallisten palavien nesteiden ja kaasujen valvonta kuuluu kemikaaliturvallisuuslain valvontaviranomaisille (Tukes ja pela) laajamittaisessa ja vähäisessä toiminnassa Räjähdysvaarallisten pölyjen osalta ei ole vastaavaa lupakulttuuria kuin muille vaarallisille kemikaaleille => sen takia kemikaaliturvallisuuslaissa (2 ) on maininta niiden sisältymisestä lain soveltamisalueeseen kohteissa, joissa on vaarallisia kemikaaleja ja/tai räjähteitä sellaiset pölyräjähdysvaaralliset tilat, joissa ei ole palavia nesteitä tai kaasuja, eivät kuulu Atex-säädösten mukaan pelan valvontaan vaan työsuojelupiirille! 7

8 Räjähdyssuojausasiakirja PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI PUHELIN

9 Räjähdyssuojausasiakirja sisältö määritelty olosuhde atexissa, joka on lainsäädännössämme VN asetus 576/ valvonta (10 ): työsuojeluviranomaiset, Tukes ja pelastuslaitos ei sovelleta: potilaan hoitoon tarkoitettuihin tiloihin, kaasulaiteasetuksen mukaisten laitteiden käyttöön, räjähdysaineiden valmistukseen, varastointiin jne, kaivostoimintaan, kuljetusvälineiden käyttöön (pois lukien räjähdysvaaralliset tilat) (kohteisiin, joissa ei ole työntekijöitä) 9

10 Räjähdyssuojausasiakirja Miksi räjähdyssuojausasiakirja laaditaan? Ei viranomaisia vaan yritystä ja sen henkilöstöä varten turvallisen työskentelyn ja työntekijöiden tietoisuuden lisäämiseksi päätösten teon helpottamiseksi kyseisissä tiloissa tilasuunnittelua varten ( mm. kulkuväylät) työlupien, tulitöiden ja kunnossapidon ohjeistamiseksi huomioitava myös rakenteelliset vaatimukset, osastointi, ilmanvaihto jne Asiakirja tulee olla kaikkien tiloissa työskentelevien helposti saatavilla eli on julkinen asiakirja 10

11 Räjähdysasiakirjan sisältö (1/4) Räjähdysvaarallisten tilojen toiminnasta vastuussa olevien henkilöiden nimet sekä tiloissa työskentelevien työntekijöiden määrä. Pohjapiirustus, josta käyvät ilmi tilan poistumistiet. Toimintojen kuvaus (räjähdysvaaran kannalta tärkeät tiedot). Tiedot tilojen siivouksesta (pölyt) ja ilmanvaihdosta (kaasut). Kuvaus räjähdyskelpoisen ilmaseoksen aiheuttavista aineista ja olosuhteista, joissa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia muodostuu. 11

12 Räjähdysasiakirjan sisältö (2/4) Luettelo laitteista ja työvälineistä, jotka voivat toimia sytytyslähteinä. Riskin arviointien tulokset sekä menettelytapa, jota räjähdysvaarojen tunnistamisessa on käytetty. Selvitys siitä, missä vaarallisia räjähdyskelpoisia ilmaseoksia voi esiintyä ja mitä laitteita näissä tiloissa on. Riskien arvioinnissa on huomioitava mm. alas- ja ylösajot, tilojen ja laitteiden puhdistaminen ja muutostilanteet. Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu (luokituskuvina tai tekstinä). 12

13 Räjähdysasiakirjan sisältö (3/4) Selvitys toteutetuista räjähdyssuojaustoimenpiteistä. Suojaustoimenpiteet jaetaan teknisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin: Tekniset toimenpiteet voidaan jakaa ennalta ehkäiseviin (räjähdyskelpoisten ilmaseosten välttäminen ja syttymislähteiden välttäminen), rakenteellisiin ja prosessiohjaukseen liittyviin toimenpiteisiin. Organisatorisista toimenpiteistä esitetään mm. työohjeet, työntekijöiden pätevyys, työntekijöiden koulutus, työvälineiden käyttö, 13

14 Räjähdysasiakirjan sisältö (4/4) Organisatoriset (jatkoa) suojavaatetuksen käytön valvonta, työlupajärjestelmä, kunnossapito ja laitteiden tarkastusmenettelyt sekä räjähdysvaarallisten tilojen merkintä Luettelo useissa eri paikoissa käytettävistä (=siirrettävistä) työvälineistä, jotka on hyväksytty käytettäväksi räjähdysvaarallisissa tiloissa. Selvitys siitä, kuka vastaa turvallisuustoimenpiteiden toteuttamisesta ja kuka räjähdyssuojausasiakirjan päivittämisestä? 14

15 Yhteinen työpaikka (9 ) Jos samalla työpaikalla on useita eri yrityksiä edustavia työnantajia, kukin työnantaja vastaa valvonnassaan olevista tiloista. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja huolehtii toimenpiteiden yhteensovittamisesta,ja kuvaa räjähdyssuojausasiakirjassaan yhteensovittamista koskevat toimenpiteet ja menettelytavat. Vaara-alue voi kattaa onnettomuudessa useamman työnantajan tilat! 15

16 Hyvä asiakirja on työpaikkakohtainen, ei moniste, johon lisätty yrityksen yhteystiedot yrityksen henkilökunnan on osallistuttava asiakirjan laadintaan vaikka sen kokoaisi konsultti; muuten sitoutuminen ja omakohtaisuus vaillinaista on lyhyehkö, mutta sisältää selkeän kuvauksen vaaran arvioinnin tuloksista ja tiloista, joissa voi esiintyä räjähdysvaarallisia seoksia voi koostua pääasiassa liitteistä, mutta sisältää selkeästi luettavan kokonaisuuden sisältää laiteluettelon ja perusteet vanhojen laitteiden hyväksymiskriteereistä sisältää viimeisen päivityksen päiväyksen ja hyväksymismerkinnät on osana yrityksen toimintajärjestelmää 16

17 Tilaluokittelu Palavien nesteiden ja kaasujen tilaluokitus on vanhaa perua; pölyvaarallisten tilojen luokitus tullut pakolliseksi Atexin myötä Tilaluokat 0-, 1- ja 2-luokka palaville nesteille 20-, 21- ja 22- luokka palaville pölyille Palavien nesteiden ja kaasujen luokitteluun standardikäsikirja SFS 59 (uusi painos tulossa) ja SFS-EN standardi Palavien pölyjen luokittelusta on SFS-EN , joka on uusiutumassa. Tukes ylläpitää nettisivuillaan standardiluetteloa KemTL 390/ :n mukaisesti niistä standardeista, joita noudattamalla katsotaan säädösten vaatimukset täyttyvän. Luetteloa päivitetään vuosittain 17

18 Vertailuja tilaluokitusesimerkkien kesken 1. Putkistossa laippaventtiili tms lisäosa sisätiloissa SFS 59: tilaluokkaa 2 kaikkiin suuntiin 1,5 m päästölähteestä SFS-EN : tilaluokkaa 2 kaikkiin suuntiin 1 m 2. Pumppu sisätilassa SFS 59: tilaluokkaa 2 pumpun vaakatasossa 3 m matkalla ja 1 m ylöspäin SFS-EN tilaluokkaa 1 vaakatasossa 1,5 m etäisyydelle ja 3 m etäisyydelle luokkaa 2; korkeustaso 1 m 18

19 Vertailuja tilaluokitusesimerkkien kesken 3. Palavan nesteen säiliö: SFS 59: tilaluokkaa 0 sisätila, luokkaa 1 ilma-aukosta 4,5 m kaikkiin suuntiin ja vallitila sekä luokkaa 2 säiliön ympäri 3 m EN : muutoin sama, mutta tilaluokkaa 1 ilma-aukon ympärillä 3 m ja valli luokkaa 2 4. Säiliöauton täyttöpaikka: SFS 59: tilaluokkaa 1 purkauskohdasta 1,5 m sivulle ja luokkaa 2 lisäksi 1,5 m sivulle EN : luokat 1 ja 2 samoja (syvennykset huomioitu) 19

20 Palavien nesteiden ja kaasujen ominaisuuksista Palavien nesteiden höyryt sekä palavat kaasut ovat joko ilmaa raskaampia tai keveämpiä Kaasun tiheys riippuu molekyylipainosta verrattuna ilman (hapen ja typen seos) molekyylipainoon. Nyrkkisääntönä voidaan käyttää ilmalle molekyylipainoa 29 Ilmaa selvästi keveämpiä kaasuja ovat vety H 2 (2/29), helium He (4/29), metaani eli maakaasu CH 4 (16/29) ja ammoniakki NH 3 (17/29) Lähellä ilman tiheyttä ovat asetyleeni C 2 H 2 (26/29), hiilimonoksidi eli häkä CO (28/29), eteeni C 2 H 4 (28/29) ja etaani C 2 H 6 (30/29) Aineen hygroskooppisuus, ilmavirtaukset sekä lämpötila vaikuttavat ideaalitilanteisiin. Esimerkiksi kuiva kaasumainen ammoniakki reagoi ilmassa olevan veden kanssa, jolloin molekyylipaino kasvaa räjähdysvaaran välttämiseksi tilan ilmastoinnin toteutuksessa ja laiteasennuksissa on huomioita em. asiat 20

21 Pölytilat

22 Pääperiaatteet 1. räjähdysvaarallisten pölyilmaseosten välttäminen eli Ex-tilojen muodostumisen estäminen 2. syttymislähteiden välttäminen 3. räjähdyksen haitallisten vaikutusten rajoittaminen eli seurausten minimointi 22

23 Pölyn syttyminen Pölyn tulee olla palavaa (puu, muovi, vilja, metallit jne.) Pölyn tulee olla ilmassa leijuvaa (pöly-ilmaseos) Partikkelikoon (merkityksellistä on 0,5 mm pienempien hiukkasten osuus) ja kokojakauman täytyy olla sellaista, että pöly syttyy. Suuri pinta-alainen, kevyt ja leijuva pöly on herkimmin syttyvää. Vertaa esim. hiontapöly ja sahan lastut Kosteusprosentti ja ympäristön lämpötila vaikuttavat syttyvyyteen. Esim. turpeen kosteus saattaa vaihdella 23

24 Pölyn aiheuttaman vaaran torjunta päivittäinen palontorjunta on kunnossa siisteys (dokumentoitu siivousohjelma, imurointi) tulitöiden turvallisuustoimenpiteet henkilökunta on tietoinen pölyräjähdysvaaroista Ongelmia syntyy, jos pölymäisen aineen poistaminen syntypaikalla ei tapahdu tehokkaasti tai sen leviämistä ei ole estetty tuotantotiloihin syntyy pölykerroksia tuotantotilat ovat päällystetyt syttyvällä materiaalilla. 24

25 Pölyn leviäminen pyritään estämään laitteiden ja niiden liitoskohtien pölytiiveys tai laitteiston kotelointi (laitesuunnittelu) pölynpoistojärjestelmä (keruusäiliö mielellään ulkona rakennuksesta, palon leviämisen estäminen tuotantotilaan) tilat pyritään suunnittelemaan/rakentamaan niin, että on mahdollisimman vähän pintoja mihin pölyä voi kerääntyä ja ne ovat helposti siivottavissa palo-osastointi, pölytiiviit seinät SIIVOUS Good Housekeeping Imuroimalla, ei paineilmalla 25

26 Sähkölaitteet Sytytyslähteiden välttäminen, laitevalinnat pyritään ensisijaisesti sijoittamaan Ex-tilojen ulkopuolelle löysät liitokset säännöllinen tarkkailu ja kiristäminen jäähdytys on estetty pölykerrosten estäminen/poistaminen Mekaanisten laitteiden huoltaminen laitteiden säännöllinen tarkastaminen, ettei esiinny kipinöintiä tai ylimääräistä kitkaa laakerien kuumentuminen rasvaus, lämpötilanvalvonta kuljetus- tai voimansiirtohihnojen luistaminen kiristäminen, suojukset 26

27 Haitallisten vaikutusten estäminen räjähdyspaineen tukahduttaminen räjähdysluukut kevennetyt seinät automaattiset sammutuslaitteet (sprinklerit) 27

28 3. TYÖKOHDE-TILAT TILALUOKKA 20 Laitteistojen sisäpuoli esim. siilot syklonit (tai 21) suodattimet (tai 21) myllyt kuivaimet sekoittimet siirtoputkistot suljetut kuljettimet. Lähde: HenRi-koulutusmateriaali, VTT

29 3. TYÖKOHDE-TILAT TILALUOKKA 21 Täyttö- ja tyhjennyspaikat Näytteenottopaikat Paikat, joissa esiintyy pölykerroksia ja joissa toiminnasta johtuen pölykerrokset todennäköisesti muodostavat pöly-ilmaseoksia Laitteiston sisällä, jos esim. siilo täytetään harvoin Lähde: HenRi-koulutusmateriaali, VTT

30 3. TYÖKOHDE-TILAT TILALUOKKA 22 Suljettujen pakkausten varastot (paperisäkit tms.) Suodattimien poistoilmapuoli Harvoin avattavien laitteistojen ympäristö Paikat, joissa voi olla pölykerroksia, jotka voivat muodostaa pöly-ilmaseoksia epänormaaleissa tilanteissa Lähde: HenRi-koulutusmateriaali, VTT

31 Pölytilat, purkupaikka tilaluokka 21 31

32 Pölyräjähdysvaara tyypillisesti Teollisuudessa olevat kuivaimet Puuta työstävä kone ja sen ympäristö (pahimpia esim. hiomakone, vannesaha) Pölynkeräysjärjestelmät putkistot, siilot ja suodattimet Viljan käsittely suurissa määrissä Jauhemaalaus jne. Räjähdysvaarallisen tilan laitteet: sähkömoottorit, hihnakäytöt, mittalaitteet, laakerit, soveltuvat Ex-tilaan, jos 1. Laite on vaatimustenmukainen (Ex-hyväksytty) 2. Tehdään laitekohtainen riskien arviointi Huom. Laitteen ei välttämättä tarvitse olla Ex-alueella 32

33 Kohdepoistojärjestelmän periaate Lähde: Pölyntorjunta, VTT Automaatio, 2004 Huom. vaarojen tunnistaminen: Puhdistuslaite on paras sijoittaa ulos tai palo-osastoon. 33

34 Kuljetinhihnan kotelointi Lähde: Pölyntorjunta, VTT Automaatio,

35 EN erotussykloni ja suodatinyksikkö Tilaluokka 20 Tilaluokka 22 Tilaluokka 21 35

36 Letkusuodattimen tilaluokitus/periaate Lähde: Pölyntorjunta, VTT Automaatio,

37 Esimerkki syttymislähteiden huomioimisesta laitteissa Jauhomyllyssä (vasaramylly) ei normaalitoiminnan aikana esiinny syttymislähteitä, mutta myllyn sisäpuolelle voi syntyä vikatilanteissa syttymislähde (esim. kivi tai kiilaantuminen). Myllyä markkinoille luovutettaessa se voidaan luokitella vain laiteluokkaan 3, koska kaikkia syttymislähteitä ei voida estää. Myllyn sisäpuolella on kuitenkin tilaluokka 20, mikä tarkoittaa, että syttymislähteet on estettävä myös harvoin esiintyvien toiminnallisten häiriöiden aikana. Koska myllyssä tämä ei ole mahdollista, on kontrolloitava räjähdyksen vaikutuksia esim. räjähdysluukuilla tai tukahdutuslaitteilla Esimerkissä on sovellettu EU:n komission ATEX-guidelines opasta. 37

38 Moottorin jäähdytys estetty 38

39 Biokaasu PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI PUHELIN

40 Biokaasu Mädätysprosessi biokaasu (metaani) kaasunilmaisimet Maatilan biokaasulaitoksesta on laadittu kattava turvallisuustarkastelu: Toni Taavitsainen, Maatalouden biokaasulaitoksen perustaminen ja turvallisuustarkastelu, Savoniaammattikorkeakoulun julkaisusarja D 5/

41 Biokaasulaitoksen yleinen tilaluokitus SFS käsikirja 59 41

42 Jakeluasemat PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI PUHELIN

43 Jakeluasemat Bensiini Dieselöljy Erilaiset liuottimet ja pesunesteet yms (alkoholipohjaisia, valopetrooli, sytytysnesteet, aerosoleja, öljyjä, erilaiset liuotinpesunesteet) Nestekaasu Biobensiini, -diesel (alkoholi) 43

44 (Bio)bensiini Lp alle 0 C VAATII (Bio)diesel Lp min 60 C EI VAADI Tuulilasinpesuneste Lp vaihtelee VAATII YLEENSÄ Sytytysnesteet Lp yli 55 C EI VAADI Valopetrooli Lp yli 60 C EI VAADI Aerosolit ja nestekaasu -ponneaine nestekaasu Lp alle 0 C VAATII Jarruneste Jäähdytinneste Lp yleensä yli 55 C EI VAADI YLEENSÄ Moottoriöljyt Lp yli 100 C EI VAADI Liuotinpesunesteet Teollisuusbensiini (Varsol, LIAV yms) Lp yleensä yli 60 C EI VAADI YLEENSÄ 44

45 Jakeluasemat Kylmäasemat, joissa vain jakelulaitteisto Miehitetty asema, jossa myymälä sisällä Entisajan asema, jossa korjaamo- ja huoltotila Stage II on tulossa! 45

46 Huoltosyvennys jakeluasemalla 46

47 Jakelulaitteen ympäristö 47

48 Jakelumittarikaappi 48

49 Maanpäällinen nestekaasusäiliö 49

50 Nestekaasun varastokaappi 50

51 Maanalainen ja maapeitteinen nestekaasusäiliö 51

52 Nestekaasupumput 52

53 Nestekaasuhöyrystin ja putkisto Käyttölaitteen (poltin) ympäristö ei ole luokiteltua aluetta 53

54 Asetyleeni Höyryt ilmaa kevyempiä Nousee siis ylöspäin Valaisimet Laaja syttymisalue 1,5 % % Syttymisenergia erittäin alhainen 54

55 Asetyleenipullojen varasto 55

56 Asetyleenipullokeskus 56

57 Maalaamo Tukes Atex PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI PUHELIN

58 Maalaamo SFS 3358 Sovelletaan maalaukseen liittyvään toimintaan, jossa voi syntyä räjähdysvaarallisia kaasu-ilma-, sumu ja pöly-ilmaseoksia käytettäessä nestemäisiä tai jauhemaisia maaleja. Standardia voidaan soveltaa myös kun käsitellään yleisesti palavia nesteitä joiden lp. on 55 C 100 C 58

59 Standardi antaa ohjeet SFS 3358 Räjähdysvaaran selvittäminen ja sen merkityksen arviointi, räjähdyksen estämiseen ja räjähdyksiltä suojautumiseen Tilaluokitukseen Räjähdysvaarallisissa ilmaseoksissa käytettävien laitteiden valintaan Maalaamolaitoksen sijoittamiseen ja rakenteisiin Räjähdyssuojausasiakirjan laadintaan 59

60 Riskien hallinta Arvioitavat vaarat Räjähdyskelpoisia ilmaseoksia voivat aiheuttaa Syttyvien nesteiden höyryt Syttyvät kaasut Syttyvät pölyt Luokiteltava tilat Laitevalinnat sen mukaisia Laadittava räjähdyssuojausasiakirja Voidaan liittää osaksi pelastussuunnitelmaa 60

61 Tekniset laitteet SFS 3358 Teknisen laitteen yleiset vaatimukset Valmistaja on määritellyt laitteen käyttötarkoituksen Käyttö- ja kunnossapito-ohjeita noudatetaan Turvalaitteet ja suojaukset pidetään kunnossa ja niitä käytetään Käytetään laitteen käyttöohjeessa mainittuja henkilönsuojaimia 61

62 Maalaamo SFS 3358 Maalaamo Oma palo-osasto: laitteet, kuivausuunit, iv-laitteistot, ohjausautomatiikka Pumppuhuone ja maalivarasto Yleensä kummatkin tilat omassa paloteknisessä osastossa Kuivausuunit Poistoilma johdetaan ulos Alipaineisia ympäröiviin tiloihin nähden 62

63 Maalaamo SFS 3358 Avoin maalaamo Ei ole rajattu ympäristöstä tai on rajattu vain osittain, yleensä huolto- ja korjaustoimet Maalataan vähäisiä määriä Muut Maalauskaappi, -linja, -tila Kastomaalaus 63

64 SFS 3358 Maalaus Nestemaalivarasto Suljettujen astioiden varastointitila ei ole räjähdysvaarallista tilaa, jos astioita ei avata. Säiliöiden (IPC suurpakkaukset) varastotila on tilaluokkaa 1 avattavasta kannesta kaikkiin suuntiin 1,5 m, josta se jatkuu 2-luokkana 1,5 m. Säiliöiden sisäpuoli on 0 tilaluokkaa. Pumppuhuone Pumpun ja maaliastian ympärillä oleva tila on 1-luokan tila 1,5 m pumpun ja maaliastian ympäri jatkuen alas lattialle. Muu osa huoneesta on 2-luokan tilaa. 64

65 SFS 3358 Maalaus Maalivarastossa tai pumppuhuoneessa olevan IPC suurpakkaus (800 l) 65

66 SFS 3358 Maalaus Pumppuhuone, jossa on avattava maalisekoitusastia sekä jatkuvatoiminen ilmanvaihto 66

67 SFS 3358 Maalaus Räjähdyssuojausasiakirja (opastava) 67

68 SFS 3358 Maalaus Räjähdyssuojausasiakirja (opastava) 68

69 SFS 3358 Maalaus Edestä avoin nestemaalauskaappi 69

70 SFS 3358 Maalaustila Nestemaalaustila 70

71 SFS 3358 Maalaustila Jauhemaalaustila, tilaluokkaa 22 71

72 Koulurakennukset Tukes Atex PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI PUHELIN

73 Koulut Palavat nesteitä ja kaasuja voi olla seuraavissa tiloissa Tekniset opetustilat Metalli- ja puutyöluokat sekä maalaustilat (tapauskohtainen) Laboratoriot Nestekaasu, muut palavat kaasut Palavan nesteen varasto liuottimet Kaasukeskukset Nestekaasu, asetyleeni 73

74 Koulut Pölytilat Tekniset opetustilat, puutyöhuoneet Purunpoistolaitteisto Pölyräjähdys mahdollinen Pölyräjähdyksen estäminen Rakenteelliset toimenpiteet Koneiden ja laitteiston huolto- ja puhdistustyöt Jumiutuneiden puuosien poistaminen 74

75 Koulut Purunpoistolaitteiston rakennekuvan periaate Jussi Ahola: Diplomityö

76 Lähteet MAHB Safety Alert-julkaisu CRC-ONG/013-E; Belgia, , kuva 2 Euroopan komissio, Hyvien käytäntöjen opas - vademecum Kalvo 31 Standardi EN , kalvo 35 Pölyntorjunta, VTT Automaatio, 2004, kalvot: 33, 34, 36 SFS 59 käsikirja, kalvot: 18, 19, 41, 46-53, 55, 56 HenRi-koulutusmateriaali, VTT 2008, kalvot: Standardi SFS 3358, kalvot: 65, 66,

77 Abloy Oy:n Joensuun tehtaan tulipalo Onnettomuustutkinta Lisätietoja: Kaisa Kotisalo, Mirja Palmén, PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI PUHELIN

78 Abloy Oy:n tehdas Pintakäsittelyosasto,1800 m 2 Kromi- ja nikkeliyhdisteitä, syanideja, happoja, emäksiä Palohetkellä kemikaaleja n. 100 m 3, huuhteluvettä n. 90 m 3 Kemikaalit muovisissa ja teräksisissä altaissa Automatisoidut kuljettimet Huoltokäytävät eli ns. tunnelit erotettu muusta hallista muovilevyillä 78

79 Virtalähteet ja virran siirto Virta tasasuuntaajilta altaille kuparikiskojen ja kaapeleiden avulla 79

80 Onnettomuuden seuraukset ja syttymissyy Pintakäsittelylaitos tuhoutui, myös rakenteet Sammutusvedet + kemikaalit päästöjä ympäristöön Todennäköinen syttymissyy oli virtakiskojen ylikuumeneminen löysän liitoksen vuoksi Liitosten huollon ja tarkkailua ei ollut Kiskostoa ei mielletty riskiksi ja tukirakenteiden lämmönkestävyyteen ei oltu kiinnitetty huomiota 80

81 Laitoksen suunnittelua koskevat vaatimukset ja suositukset (1/2) Virtakiskot on otettava mukaan huolto- ja kunnossapito-ohjelman piiriin Palokuorman pienentäminen Otettava huomioon laitteiston huollettavuus Riittävä alkusammutuskalusto ja tarvittaessa automaattinen sammutusjärjestelmä Materiaalivalinnoissa otettava huomioon materiaalien lämmönkestävyys ja palamisominaisuudet Savu-/ paloilmaisimien sijoittamisessa otettava huomioon mahdolliset syttymislähteet ja palon mahdollisimman varhainen havaitseminen 81

82 Laitoksen suunnittelua koskevat vaatimukset ja suositukset (2/2) Sammutusmenetelmän suunnittelussa on otettava huomioon myös poikkeukselliset olosuhteet ja sammutusaineiden saatavuus ja riittävyys. Prosessit saatava nopeasti jännitteettömiksi hätätilanteessa Liekinvalvontalaitteiden käyttäminen Kiskoliitosten määrä syytä minimoida ja varustaa kriittiset liitokset lämpötilailmaisimilla 82

83 Laitoksen käyttöä koskevat vaatimukset ja suositukset (1/2) Laitoksen toimittajan annettava laitosten käyttöhenkilöstölle tietoa laitoksen käytöstä, kunnossapidosta ja huollosta Sammutusvesien hallinta onnettomuuksien varalle suunniteltava Suurtulipalotapauksien varalle henkilökuntaa ohjeistettava sulkemaan sadevesiviemärikaivojen kannet Ajan tasalla olevat käyttö- ja huoltodokumentit oltava toiminnanharjoittajan saatavilla 83

84 Laitoksen käyttöä koskevat vaatimukset ja suositukset (2/2) Laitoksella oltava ajantasainen huolto- ja kunnossapito-ohjelma sekä ohjeet Kiskoliitosten kunnon tarkastaminen suunniteltava, toteutettava ja dokumentoitava suunnitelman mukaisesti Laitoksen esitettävä kartan avulla jätevesi- ja sadevesiviemäreiden sekä pumppuasemien sijainnit Kriittisten prosessihäiriöiden tunnistamista parannettava ja otettava tulokset huomioon järjestelmän kunnossapidossa 84

85 Linkkejä Työterveyslaitoksen Atex-sivuille Tukesin Atex-sivuille Komission Atex-sivuille 85