PUUPÖLYJEN AIHEUTTAMA PALO- JA RÄJÄHDYSVAARA JA SEN TORJUMINEN MEKAANISESSA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUPÖLYJEN AIHEUTTAMA PALO- JA RÄJÄHDYSVAARA JA SEN TORJUMINEN MEKAANISESSA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDESSA"

Transkriptio

1 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 1 (28) PUUPÖLYJEN AIHEUTTAMA PALO- JA RÄJÄHDYSVAARA JA SEN TORJUMINEN MEKAANISESSA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDESSA Yleistä Räjähdysvaarallisia tiloja ja olosuhteita koskeva kansallinen lainsäädäntömme asettaa työnantajille velvoitteita, jotka liittyvät räjähdysvaaran ehkäisemiseen ja työntekijöiden suojeluun. Lainsäädäntö on laadittu EY:n kahden direktiivin, ns. laitedirektiivin ja työolosuhdedirektiivin, velvoittamina. Direktiivit ovat EY:n jäsenmaita sitovia lainsäädäntövelvoitteita, jonka tavoitteiden mukaiseksi lainsäädäntö on muutettava. Direktiivien tavoitteet on otettu huomioon asetuksessa 917/1996, kauppa ja teollisuusministeriön päätöksessä 918/1996 ja valtioneuvoston asetuksessa 576/2003. Laite- ja olosuhdedirektiiviä kutsutaan ATEX-direktiiveiksi niiden ranskankielisessä nimessä olevan termin "atmospheres explosibles" lyhenteen mukaan. ATEX -nimitys on laajentunut merkitsemään räjähdysvaarallisia tiloja, olosuhteita ja vaatimuksia kuvaavaksi yleiseksi termiksi. ATEX-työolosuhdesäädökset koskevat työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi palavista nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvalle räjähdysvaaralle. ATEXlaitesäädökset koskevat laitteiden ja suojausjärjestelmien valmistajia, maahantuojia ja jälleenmyyjiä ja myös niitä, jotka valmistavat laitteen omaan käyttöönsä. Puupölyjen räjähdykset ovat aiheuttaneet mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa vakavia henkilövahinkoja ja suuria omaisuusvahinkoja. Tutkimusten mukaan mekaanisen puunjalostusteollisuus on toimiala, jossa tapahtuu pölyräjähdyksiä muita toimialoja huomattavasti useammin. Varsinkin kalusteiden valmistuksessa, puulevyjen valmistuksessa ja puusepänteollisuuden tuotteiden valmistuksessa puupölyjen aiheuttama räjähdysriski on huomattava. ATEX-säädökset antavat hyvän lähtökohdan pölyräjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuden parantamiseen. Pölyjen aiheuttamaan räjähdysvaaraan liittyen ATEX-säädökset antavat työnantajille velvoitteita, jotka liittyvät räjähdysvaaran ehkäisemiseen ja työntekijöiden suojeluun. Näitä ovat mm. pölyräjähdysvaaran olemassaolon selvittämien, pölyräjähdysten estäminen, pölyräjähdysvaaralliseen tilaan soveltuvien laitteiden valinta, työntekijöiden perehdyttäminen ja räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen. Mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa myös palavat nesteet ja kaasut voivat aiheuttavaa räjähdysvaaraa. Työnantajien tulee myös näiden aineiden osalta toteuttaa toimenpiteet räjähdysvaaran ehkäisemiseen ja työntekijöiden suojeluun. Tässä oppaassa käsitellään vain puupölyistä aiheutuvaa palo- ja räjähdysvaaraa. Opas on tarkoitettu mekaanisen puunjalostusteollisuuden pk-yrityksissä toimiville henkilöille, joiden tehtävänä on vastata pölyräjähdysvaaran hallinnasta. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden kohteissa, joissa jälkeen uudistuu tai astuu voimaan If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n myöntämä omaisuusvakuutusturva, on noudatettava omaisuussuojeluohjetta "421: Mekaaninen puunjalostusteollisuus ". Yritystä velvoittavat omaisuussuojeluohjeet on lueteltu vakuutussopimuksessa ja siitä on mahdollista tarkistaa, koskeeko omaisuussuojeluohje 421 yritystä.

2 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 2 (28) Puupölyjen aiheuttama palo- ja räjähdysvaara ja sen torjuminen Tässä oppaassa käsitellään puupölyjen aiheuttamaa räjähdysvaaraa ja sen torjuntaa seuraavan jaottelun mukaan: 1. Selvitetään puupölyistä aiheutuva räjähdysvaara. 2. Toteutetaan toimenpiteet, joilla estetään räjähdysvaarallisten pölyilmaseosten esiintyminen. 3. Luokitellaan tilat, joissa räjähdysvaaralliset pölyilmaseoksia voi esiintyä. 4. Toteutetaan toimenpiteet, joilla estetään räjähdysvaarallisten pölyilmaseosten syttyminen. 5. Toteutetaan toimenpiteet, joilla pölyräjähdysten vahingollisia vaikutuksia vähennetään. 6. Toteutetaan henkilösuojaukseen liittyvät toimenpiteet. 7. Esitetään edellä todetut ja toteutetut asiat sekä muut räjähdyssuojauksen kannalta merkittävät asiat räjähdyssuojausasiakirjassa. Edellä lueteltujen kohtien käsittelyssä syntyvä aineisto kannattaa esittää taulukkomuodossa. Taulukot ovat tekstikappaleisiin verrattuina usein havainnollisempia, asiat löytyvät niistä nopeammin ja usein myös taulukointi on kirjoittajalle täysimittaisen tekstin laatimista helpompaa. 1. PUUPÖLYISTÄ AIHEUTUVAN RÄJÄHDYSVAARAN SELVITTÄMINEN Tavoite Tämän kohdan käsittelyn tuloksena syntyy Luettelo paikoista ja tilanteista, joissa voi esiintyä tai syntyä räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia. Luettelossa paikat ja tilanteet kannattaa luetella mahdollisimman yksiselitteisesti, koska se helpottaa jatkossa työtä. Jos todetaan, että räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia ei voi esiintyä tai syntyä, toteutetaan sivutuotteen palovaaran vuoksi edellytetyt toimenpiteet ja huolehditaan siivousohjelman mukaisilla toimenpiteillä, että pölykerrokset eivät jatkossakaan aiheuta pölyräjähdysvaaraa. Tällöin ATEX-asian käsittely pölyjen osalta voidaan päättää kohdan 1 jälkeen Räjähdyskykyinen pölyilmaseos Räjähdyskelpoinen pölyilmaseos on ilman ja pölyn muodostama syttyvä seos, jossa syttymisen jälkeen palamien leviää koko pölyilmaseokseen. Kun koko pölyilmaseos palaa, on tapahtunut pölyräjähdys. On huomattava, että pölyräjähdyksessä ei välttämättä tapahdu voimakasta paineennousua, vaikka nimitys antaakin sellaisen mielikuvan. Usein pölyjen hulmahdukset eli pölyräjähdykset ilman erityistä paineennousua voivat olla erittäin vaarallisia, koska ne mahdollistavat palon hyvin nopean leviämisen. Pölyräjähdysvaarallinen tila on tila, jossa räjähdyskelpoista pölyilmaseosta on tai saattaa olla siinä määrin, että laitteiden rakenteelle, asennukselle ja käytölle on asetettava erityisvaatimuksia. Pölyräjähdysvaarallinen tila voi olla kolmiulotteinen alue tai tila, jossa räjähdyskelpoinen pölyilmaseos esiintyy. Pölyräjähdysvaarallinen tila ei siis välttämättä ole rakenteilla rajattu suljettu tilavuus vaan se voi olla myös avoin osa suuremmasta tilasta. Räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen esiintyminen voi alueella tai tilassa olla jatkuvaa tai satunnaista. Puupöly voi muodostaa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen vain, jos puupölyn hiukkaskoko on räjähdyksen kannalta riittävän pientä puupöly muodostaa ilmaan sekoittuneen pölyilmaseoksen, jonka pölypitoisuus on räjähdysrajojen välissä.

3 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 3 (28) Vaikka pölyilmaseos onkin räjähdyskelpoista, räjähdys tapahtuu vasta, kun riittävän energian omaava sytytyslähde on kosketuksissa pölyilmaseokseen. Puupölyn räjähdysvaaran muodostumisessa tärkeä asia on puupölyn hiukkaskoko. Puupöly, jonka hiukkaskoko on alle 0,5 mm, voi aiheuttaa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen. Pölyilmaseos aiheuttaa räjähdysvaaran, vaikka siihen olisi sekoittunut karkeaakin puuaineista, jos hienojakoisen puupölyn pitoisuus on yli alemman räjähdysrajan. Jos puupölyn hiukkasten koko on pääsääntöisesti suurempi kuin 0,5 mm (eli voidaan puhua lastuista ja purusta), räjähdysvaaraa ei ole. Puupölyn räjähdysvaarallisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, voiko pöly muodostaa pölyilmaseoksen, jossa puupölyn pitoisuus on riittävä. Pölyräjähdys on mahdollinen, kun puupölyn pitoisuus ilmassa on yli 20 g/m 3. Puupölyn pitoisuutta voidaan arvioida myös seuraava nyrkkisäännön avulla: kun puupölyn pitoisuus ilmassa on noin 20 g/m 3, loisteputki tai hehkulamppu näkyy juuri ja juuri 2 metrin paksuisen pölypilven takaa. Jos puupölyn pitoisuus on muutamia kiloja kuutiometrissä ilmaa, pöly on liian rikasta aiheuttaakseen räjähdyksen. Rikkaankin pölypilven reuna-alueilla pölypilven pitoisuus on kuitenkin räjähdysrajojen välissä ja räjähdys voi tapahtua sopivan sytytyslähteen ilmetessä. Puupölyilmaseoksen pitoisuutta ja räjähdysvaaraa voidaan arvioida myös toisella nyrkkisäännöllä. Jos 1 mm:n paksuinen pölykerros muodostaa huonetilaan pölyilmaseoksen, sen pitoisuus on selvästi yli alemman räjähdysrajan ja pölyilmaseos räjähtää, jos sopiva sytytyslähde ilmenee. Puupölyn muodostaman pölyilmaseoksen pitoisuutta on mahdollista arvioida karkeasti silmämääräisesti niissä kohdissa, joissa pölyilmaseos on nähtävissä. Tällöin voidaan arvioida lähinnä sitä, onko pölyilmaseoksen pitoisuus niin suuri, että se aiheuttaa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen. Pölyputkistoissa, suodattimissa ja siiloissa ei näköhavaintoa voida tehdä, mutta karkea arvio saadaan tarvittaessa laskemalla poistetun sivutuotteen määrä poistoilman määrää kohden. Lisäksi puupölyräjähdyksen edellytyksenä on, että pölyilmaseoksen happipitoisuus on normaali. Ilman happipitoisuuden tulee alentua huomattavasti normaalista ennen kuin räjähdysvaara vältetään. Tilanteita, joissa happipitoisuuden alentuminen poistaisi räjähdysvaaran, ei mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa ole. Jos pölyn kosteuspitoisuus ylittää 50 %, pölyräjähdys ei ole mahdollista. Eri puulajien puupölyillä räjähdyskykyinen pölyilmaseos muodostuu samojen periaatteiden mukaisesti, vaikka pölyjen räjähdysominaisuudet poikkeavatkin toisistaan Räjähdyskykyisten pölyilmaseosten muodostuminen Ensimmäiseksi tulee selvittää, syntyykö ja käsitelläänkö tuotannossa sellaisia puupölyjä, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa räjähdysvaaraa ja missä nämä paikat ja tilat sijaitsevat. Pölyn räjähdysvaaraominaisuudet voidaan tutkia esimerkiksi VTT:llä, mutta yleensä riittävästi tietoa saadaan arvioimalla puupölyn ominaisuuksia kuten hiukkaskokoa ja puupölyn muodostamia pölyilmaseoksia Puun työstössä syntyvä sivutuote Mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa puun työstössä syntyy sivutuotteita, joiden koko vaihtelee pölyhiukkasista hukkakappaleisiin. Puun työstöllä tarkoitetaan tässä esimerkiksi sahausta, höyläämistä, sorvaamista, poraamista, jyrsintää, hiontaa eli kaikkia niitä menetelmiä, joissa puuta käsitellään mekaanisesti sen muodon muuttamiseksi. Pölyräjähdysvaaraa aiheuttavat ne työstömenetelmät, joissa syntyvän sivutuotteen hiukkaskoko on alle 0,5 mm.

4 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 4 (28) Karkea sivutuote (= lastua ja purua) Tyypillisesti karkeaa sivutuotetta kuten lastua ja purua syntyy höyläyksessä, porauksessa ja sorvauksessa ja vastaavissa menetelmissä. Sivutuotteessa on aina jonkin verran mukana tällöinkin pölyä. Lisäksi osa sivutuotteesta murskautuu hienojakoisemmaksi pneumaattisen pölynpuiston putkistossa sekä jos sivutuote joutuu kulkemaan puhaltimien, sulkusyöttimien ja vastaavien läpi. Kokemuksen mukaan näissä työstömenetelmissä syntyvä sivutuote ei kuitenkaan yleensä aiheuta räjähdyskykyistä pölyilmaseosta. Sen vuoksi voidaan tehdä olettamus, että höyläyksessä, porauksessa, sorvauksessa ja muissa vastaavissa karkeaa sivutuotetta synnyttävissä työstömenetelmissä ei synny räjähdyskykyisiä pölyilmaseoksia. Karkea sivutuote ei aiheuta räjähdysvaaraa, mutta se aiheuttaa usein palovaaraa. Esimerkiksi höylissä sivutuotteen tai raaka-aineen kiilautuminen terän ja rungon väliin voi aiheuttaa puumateriaalin syttymisen. Tällöin hehkuvaa lastua pääsee suodattimelle, jossa myös tapahtuu syttyminen. Suodattimessa tapahtuva palo voi helposti levitä suodattimen ympäristöön ja rakennukseen. Palo muodostuu nopeasti tuhoisaksi, jos se leviää räystäsrakenteen kautta vesikaton alapuolisiin tiloihin. Höyläkoneella tapahtuva palo kuumentaa pölynpoistoputkea, jolloin syttymiä voi tapahtua myös pölyisissä ontelo- tai ullakkotiloissa, jos paloeristämätön pölynpoistoputki kulkee niiden kautta. Lisäksi on otettava huomioon, että höylä- tai muulla koneella tapahtuva syttymä aiheuttaa sytyttimiä suodattimeen. Jos suodattimeen on liitetty myös työstökoneita, joissa syntyy pölyä, suodattimessa tapahtuva pölyräjähdys on mahdollista. Tämän vuoksi voi olla tarpeen asentaa esimerkiksi kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmä höyläkoneelta tulevaan pölynpoistoputkistoon, jotta vaaraa aiheuttavien sytyttimien pääsy suodattimelle ja pölyräjähdys estetään. Yrityksen tulee toteuttaa ne toimenpiteet, joilla sivutuotteista aiheutuvaa palovaaraa voidaan vähentää. Palovaara syntyy niissä kohdin, joissa karkeaa sivutuotetta on paljon. Näitä kohteita ovat suodattimet ja siilot sekä - jos purunpoistojärjestelmä toimii huonosti ja siivousrutiineista ei huolehdita - myös tuotantotilat. Karkea sivutuotteen aiheuttama palovaara pölyn- ja purunpoistojärjestelmässä tulee torjua seuraavilla omaisuussuojeluohjeessa 421 esitetyillä toimenpiteillä (omaisuussuojeluohjeessa olevat vaatimukset esitetään seuraavassa kursiivilla): Rakennuksessa oleva suodatin tai siilo on oltava palo-osastoitu vähintään EI 60 - rakennusosin muista tiloista. Palo-osastointivaatimus ei koske siirrettäviä, yhteen puuntyöstökoneeseen liitettyjä pussisuodattimia. Ulkona rakennuksen vieressä oleva suodatin tai siilo on oltava palo-osastoitu rakennuksen rakenteista vähintään EI 30 -rakennusosin. Palo-osastointi on toteutettava koko seinän korkeudella ja myös räystäsrakenteessa sekä sivusuunnassa 4 metrin etäisyydelle ulkoseinää pitkin mitattuna suodattimen tai siilon sivuista. Vesikatolla oleva suodatin tai siilo on oltava palo-osastoitu EI 30 -rakennusosin alapuolisista ullakko-, ontelo- tai tuotantotiloista. Palo-osastointia ei edellytetä, jos o suodatin ja siilo sijaitsevat vähintään 8 metrin etäisyydellä rakennuksen rakenteista tai o suodatin ja siilo on suojattu sprinklerilaitteistolla tai o purunpoistoputkistot on varustettu kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmillä siten, että vaaraa aiheuttavien kipinöiden pääsy suodattimeen tai siiloon on estetty. Suodatin tai siilo on oltava suojattu sprinklerilaitteistolla, jos suodatin tai siilo sijaitsee alle 8 metrin etäisyydellä sprinklerilaitteistolla suojatusta rakennuksesta. Rakennuksen ullakko- ja ontelotiloissa kulkevien puruputkistojen palonkestävyys on oltava vähintään EI 60 -luokkaa. Suodattimen imu- ja paluuilmakanavat on oltava varustettu palonrajoittimilla.

5 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 5 (28) Purunpoistojärjestelmä on oltava potentiaalitasattu ja maadoitettu. Suodatinta, jonka käsittelemä ilmamäärä on yli m 3 /h, palvelevat imu- ja siirtoilmapuhaltimet sekä niiden sähkömoottorit on oltava varustettu turvalaittein, jotka pysäyttävät käytön, jos niiden pintalämpötila nousee yli 100 o C:een. Sen lisäksi omaisuussuojeluohjeessa on asetettu vaatimukset pölyn- ja purunpoistolaitteistojen kunnossapidolle ja tiiveydelle: Pölyn- ja purunpoistolaitteistoille on oltava kunnossapito-ohjelma. Purun- ja pölynpoistolaitteistot on tarkastettava ja huollettava kunnossapito-ohjelman mukaisesti ja kunnossapito-ohjelman mukaisista toimista on pidettävä huoltopäiväkirjaa. Kunnossapito-ohjelmaan on kuuluttava koko purun- ja pölynpoistojärjestelmän silmämääräinen tarkastus vähintään kerran viikossa sekä turvajärjestelmien testaus vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pölyn- ja purunpoistojärjestelmien on oltava tiiviit. Vuodot on korjattava välittömästi ja ympäristöön levinnyt pöly ja puru on poistettava. Suodattimen tai siilon ympäristössä ei saa säilyttää syttyvää materiaalia, joka voi levittää paloa. Vaikka työstömenetelmissä syntyisikin vain karkeaa sivutuotetta, tulee kuitenkin vielä ottaa huomioon pölykerroksista aiheutuva vaara. Pölykerrosten syntymien voi tapahtua yllättävissäkin paikoissa kuten tukkien kuorimossa: vaikka kuori on märkää ja kuorinta tuottaa varsin karkeaa sivutuotetta, kuorinnassa syntyy myös pölyä, joka laskeutuu kuorimorakennuksen rakenteille ja aiheuttaa pölyräjähdysvaaraa. Toimenpiteet, joita on kerrottu kohdassa 2 (Toimenpiteet, joilla estetään räjähdysvaarallisten pölyilmaseosten esiintyminen), on toteutettava, jotta tiloihin ei syntyisi pölykerroksia ja sen myötä pölyräjähdysvaarallisia tiloja! Palon leviämisvaaran pienentämiseksi ulkoseinän ja räystään palo-osastointi ovat tärkeitä. Asiaa käsitellään tarkemmin kohdassa 5.2. Kun toiminnassa syntyy ja käsitellään vain karkeaa sivutuotetta ja pölykerrokset eivät aiheuta vaaraa, ATEX-määräykset eivät koske yritystä pölyjen osalta. Hienojakoinen sivutuote (= pölyä) Sivutuote on hienojakoista eli pölymäistä, jos se pääasiassa muodostuu hiukkasista, joiden koko on alle 0,5 mm. Pölyä syntyy yleensä hionnassa, sahauksessa ja jyrsinnässä. Sahauksessa ja jyrsinnässä raaka-aineen laatu vaikuttaa syntyvän sivutuotteen hiukkaskokoon. Esimerkiksi mdf-levyn sahaus tai jyrsintä aiheuttaa aina hienojakoista pölyä, mutta lastulevyn jyrsinnässä voi syntyä karkeaakin sivutuotetta. Lisäksi hionnan ja sahauksen aiheuttamaa vaaraa lisää se, että työstössä voi aiheuta kipinöitä esimerkiksi hiomanauhan katkeamisen johdosta tai puumateriaalin kiilautuessa terän ja rungon väliin. Kokemuksen mukaan hionnassa, sahauksessa ja jyrsinnässä syntyvä sivutuote voi muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen ja sen vuoksi näistä työstömenetelmistä aiheutuvien pölyjen aiheuttama räjähdysvaara on otettava tarkasteluun. Hiontamenetelmiä on useita, suurin pölyräjähdysvaara aiheutuu leveänauhahiomakoneista ja vastaavista, joissa hionta tapahtuu suurella nauhanopeudella ja poistettavat ainemäärät ovat suurehkot. Esimerkiksi käsihiomakoneella tapahtuva hionta ei hiomatyön aikana aiheuta räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia, mutta jos työpaikan pölyttömyydestä ei huolehdita, voi pinnoille kerääntyä ajan myötä vaaraa aiheuttavia pölykerroksia. Myös sahauksessa eri työmenetelmät vaikuttavat syntyvän pölyn määrään: vannesahauksessa ja pyörösahauksessa syntyy hienojakoista pölyä, mutta raamisahauksessa syntyvä sivutuote on karkeaa.

6 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 6 (28) 1.3. Räjähdyskelpoisten pölyilmaseosten esiintymispaikat Paikat, tilat ja tilanteet, joissa räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia esiintyy tai voi esiintyä, tulee tunnistaa. Mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa näitä paikkoja, tiloja ja tilanteita ovat tyypillisesti pölymäistä sivutuotetta tuottavat koneet, pneumaattiset sivutuotteiden siirtojärjestelmät, sivutuotteiden kuljettimet (pudotuskohdat), suodattimet, siilot ja pölykerrokset. Räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia esiintyy hienojakoisten sivutuotteiden syntymis- ja esiintymispaikoilla. Kun räjähdysvaarallisten pölyilmaseosten esiintymispaikat on tunnistettu, harkitaan toimenpiteet kohdassa 2 (Toimenpiteet, joilla estetään räjähdysvaarallisten pölyilmaseosten esiintyminen), joilla niiden esiintyminen voidaan estää tai niitä rajoittaa. Paikkojen, tilojen ja tilanteiden, joissa räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia esiintyy tai voi esiintyä, ovat lähinnä työstökoneet, pölyputkistot, suodattimet, siilot, kuljettimet, vuodot ja pölykerrokset. Työstökoneet Työstökoneiden terän välittömässä läheisyydessä voi syntyä suuret pölypitoisuudet. Syntyvän räjähdyskykyisen pölyilmaseoksen esiintymisalue on kuitenkin varsin pieni. Suurempi riski aiheutuu työstökoneeseen syntyvistä pölykerroksista, jos pölynpoisto ei toimi tehokkaaksi. Pölyputkistot Pneumaattinen pölynpoisto mahdollistaa räjähdyskykyisen pölyilmaseosten syntymisen niissä pölynpoistoputkistoissa, jotka on liitetty pölyä synnyttäviin koneisiin. Usein pölynpoistoputkistoissa ilmamäärät syntyvään pölymäärään nähden ovat niin suuret, että räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia esiintyy normaalitoiminnassa vain epätodennäköisesti ja tällöin niiden esiintyminen kestää vain lyhyen ajan. Normaalitoiminnan pölypitoisuuden alhaisuus on todettu käytännössä. Esimerkiksi nauhahiomakone synnyttää räjähdysvaarallista pölyä. Tilanteissa, joissa hiomakoneella on syntynyt voimakas kipinäsuihku, pölyilmaseos ei ole räjähtänyt putkistossa vaan kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmä on sammuttanut kipinät. Jos jo putkistossa olisi ollut räjähdyskelpoinen pölyilmaseos, pölyräjähdys olisi ehtinyt tapahtumaan jo ennen kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimimista. Suurten sivutuotemäärien siirtoon voidaan käyttää ns. korkeapaineista siirtoputkistoa (paine putkistossa on tällöin tyypillisesti 0, bar ylipainetta ja ilman nopeus m/s). Korkeapaineisessa siirtoputkistossa sivutuotteiden määrä on usein niin suuri, että jo putkistossa on räjähdyskelpoinen pölyilmaseos koko ajan. Sytytin voi aiheutua staattisesta sähköstä tai suodattimesta tulevasta hehkuvasta aineksesta, jos suodattimessa on tapahtunut syttyminen. Korkeapaineisessa pölyputkistossa pölyräjähdys voi olla hyvin voimakas, jolloin putki repeää esimerkiksi laippaliitosten kohdalta. Tällöin putkesta purkautuva liekki voi aiheuttaa palon leviämisen. Korkeapaineinen siirtoputkisto voi myös yhdistää useita eri rakennuksissa olevia suodattimia, jolloin putkessa tapahtuvan räjähdyksen seurauksena syttynyttä sivutuotetta voi purkautua useampaa suodattimeen samanaikaisesti, jos sulkusyöttimet eivät ole tiiviit. Pölynpoistojärjestelmän käynnistäminen ja pysäyttäminen voivat aiheuttaa tilanteen, jossa pölyputkiston osaan muodostuu hetkellinen räjähdyskykyinen pölyilmaseos. Räjähdyskykyinen pölyilmaseos voidaan välttää käynnistämällä pölynpoistojärjestelmä siilosta työstökoneeseen päin ja pysäyttämällä työstökoneesta siiloon päin. Suodattimesta siiloon johtavassa pölyn siirtoputkistossa voi olla usein räjähdyskelpoinen pölyilmaseos: varsinkin suodatinletkujen puhdistuksen yhteydessä irtoava pölykakku aiheuttaa suuren pölymäärän siirtoputkistoon.

7 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 7 (28) Mikäli pölynpoistoputkistossa ilman nopeus on alhainen tai pölyputkisto on suunniteltu väärin, voi putkiston sisäpinnoille kerääntyä pölyä. Mikäli työstökoneella tai suodattimella tapahtuu pölyn syttyminen, se voi aiheuttaa myös pölyputkiston pinnalle kertyneen pölyn irtautumisen ja voimakkaan pölyräjähdyksen myös putkistossa. Räjähdysvaikutus etenee putkistossa hyvin nopeasti ja sen etenemistä kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmäkään ei välttämättä pysty estämään. Vaara vältetään, kun pölyputkistot tarkastetaan säännöllisesti. Jos pölykertymiä havaitaan, ne poistetaan ja pölynpoistojärjestelmään tehdään muutokset, joilla kertymät jatkossa vältetään. Esimerkiksi jyrkät mutkat voivat aiheuttaa pölykertymien syntymistä. Pölyputkistot, jotka on liitetty karkeaa sivutuotetta synnyttäviin työstökoneisiin, ovat räjähdysvaarattomat. Suodattimet Pölyä tuottavien koneiden suodattimissa räjähdyskykyisen pölyilmaseoksen esiintyminen on todennäköistä. Työstökoneilta tuleva pöly ei välttämättä aiheuta räjähdysvaarallista pölyilmaseosta, koska pölypitoisuus siirtoilmassa on alhainen. Räjähdyskykyisiä pölyilmaseoksia voi sen sijaan syntyä suodatinletkujen puhdistuksessa. Suodatinletkujen suodatuskyky perustuu suodatinletkun pinnalle muodostuvaan pölykakkuun. Suodatinletkujen tukkeutumisen estämiseksi ne on puhdistettava säännöllisesti. Puhdistus voi tapahtua esimerkiksi tärinän tai ilmavirran avulla. Suodatinletkusta irtoaa puhdistuksessa huomattava määrä pölyä, joka muodostaa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen. Jos puhdistuksen tapahtuessa pölyilmaseokseen pääsee sytytin, tapahtuu pölyräjähdys. Suodattimissa voi jatkuvasti olla pieni osa suodatinletkuista puhdistuksen alaisena, jolloin räjähdyskelpoinen pölyilmaseos on jatkuvasti jossain osassa suodatinta. Myös suodattimissa, jotka palvelevat karkeaa sivutuotetta synnyttäviä työstökoneita, voi suodatinletkujen pölykakun poiston aikana muodostua räjähdysvaarallisia pölyilmaseoksia. Vaara on kuitenkin huomattavasti pienempi näissä suodattimissa kuin niissä, jotka palvelevat pölyä synnyttäviä työstökoneita. Siilot Räjähdysvaarallisia pölyilmaseoksia voi esiintyä myös siiloissa ja pölyn varastokatoksissa. Usein ennen siiloa tai pölyn purkupaikkaa on syklonisuodatin, jolloin osa siirtoilmasta erotetaan pölyilmaseoksesta. Tällöin pölyn pitoisuus jäljelle jääneessä ilmassa kasvaa. Siiloissa voi tämän takia olla jatkuvasti räjähdyskelpoinen pölyilmaseos. Pölyn varastokatoksissa räjähdyskelpoinen ilmaseos on yleensä vain purkuaukon kohdalla; suuremman vaaran aiheuttavat pölykerrokset, jotka muodostuvat pölyn kulkeutuessa rakenteisiin ja ympäristöön. Kuljettimet Kuljettimissa, joissa pölyä pudotetaan esimerkiksi kuljettimelta toiselle, voi syntyä räjähdyskykyinen pölyilmaseos, mutta sen esiintymisalue on varsin pieni (vain pudotuskohta). Kuljettimessa kuljetettava hienjakoinen materiaali muodostaa pölykerroksen, joka on otettava huomioon pölyräjähdysvaarallisena tilana. Vuodot Pölyilmaseoksia voi syntyä myös vuotojen takia. Vuotokohtina ei kuitenkaan oteta huomioon esimerkiksi suodattimissa ja siilossa olevia suljettuja tarkastus- tai miesluukkuja, umpinaisia putkia ja kanavia, joissa ei ole liitoksia. Myös putkien ja kanavien liitoksia ei oteta vuotokohtina huomioon, jos niiden suunnittelussa ja rakenteessa on riittävästi otettu huomioon pölyvuotojen estäminen.

8 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 8 (28) Käytännössä pölynkäsittelyjärjestelmiin tulee kuitenkin vuotoja ja sen vuoksi on tärkeää, että koko pölynpoistojärjestelmän silmämääräinen tarkastus tehdään viikoittain ja mahdolliset vuodot korjataan välittömästi. Vuotavan pölyn määrä aikayksikössä on yleensä pieni ja se ei aiheuta räjähdysvaarallisia pölyilmaseoksia vuotakohdassa. Suurempi riski syntyy, kun vuoto on pitkäaikainen ja se muodostaa pölykerroksen vuotokohdan ympäristöön. Vuotojen yleisyyden ja niiden aiheuttamien pölykerrosten vuoksi suodattimen ympäristö on otettava huomioon räjähdysvaarallisena tilana, jonka voi aiheuttaa muodostuva pölykerros. Korkeapaineisissa siirtoputkistoissa tapahtuvat vuodat voivat nopeasti aiheuttaa huomattavia pölykerrostumia vuotokohdan ympäristöön. Vaaraa voidaan pienentää, jos siirtoputken painetta valvotaan: paineen nopea pienentyminen voi olla osoitus putken rikkoutumisesta, jolloin järjestelmän alasajon tulee tapahtua nopeasti mutta hallitusti. Pölykerrokset Puupölykerrokset aiheuttavat pölyräjähdysriskin. Pölykerroksesta voi helposti muodostua räjähdyskykyinen pölypilvi esimerkiksi ilmavirtauksen tai paineilmalla puhdistamisen yhteydessä. Myös rakenteiden tärinä voi pudottaa niiden päälle kertynyttä puupölyä, joka pudotessaan muodostaa räjähdyskykyisen pöly-ilmaseoksen. Jo yhden 1 mm:n paksuinen hieno pölykerros, joka nousee huonetilaan pölypilveksi, muodostaa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen. Tiloissa tapahtuva ensimmäinen pölyräjähdys voi nostaa pölykerrokset pölypilviksi ja niistä voi aiheutua ensimmäistä tapahtumaa tuhoisampia sekundaarisia pölyräjähdyksiä. Pölykerrostumien aiheuttamaa riskiä ei yleensä huomata tai sitä vähätellään. Kuitenkin hyvin monissa tapahtuneissa suurpalovahingoissa pölykerrostumat ovat aiheuttaneet räjähdysmäisen tulipalon. Pölykerrostumat mahdollistavat myös palon syttymisen: pölykerros toimii eristeenä lämpöä tuottavan laitteen pinnalla, jolloin ylikuumentumisen seurauksena pölykerros voi syttyä. Pölykerrostumat, joiden paksuus on suurempi kuin 5 mm, on otettava huomioon räjähdyskelpoisten pölyilmaseosten synnyttäjinä, jos olosuhteet muodostuvat sopiviksi. 2. TOIMENPITEET, JOILLA ESTETÄÄN RÄJÄHDYSVAARALLISTEN PÖLYILMASEOSTEN ESIINTYMINEN Tavoite Tämän kohdan käsittelyn tuloksena Todetaan ja toteutetaan toimenpiteet, joilla vältetään pölykerrosten muodostuminen tai joilla ne poistetaan ennen kuin ne aiheuttavat vaaraa. Päivitetään kohdassa 1 laadittua taulukkoa niiden paikkojen ja tilanteiden osalta, joissa pölyräjähdysvaara voidaan poistaa tämän kohdan mukaisilla toimenpiteillä. Taulukkoon kirjataan toimenpiteet, joilla pölyräjähdysvaara poistetaan ja estetään uudelleen muodostuminen. Niiden taulukossa 1 esitettyjen paikkojen ja tilanteiden osalta, joissa pölyräjähdysvaaraa ei voida poistaa, toteutetaan kohdassa 3 esitetty tilaluokitus Pölykerrosten aiheuttama vaara ja vaaran torjunta Räjähdysvaarallisten pölyilmaseosten esiintyminen tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Käytännössä toimenpiteet kohdistuvat lähinnä pölykerrosten syntymisen estämiseen ja vuotojen estämiseen, koska muissa tapauksissa esiintyvät räjähdysvaaralliset pölyilmaseokset ovat luonteenomaisia mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle.

9 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 9 (28) Käytännössä puupölyjen siirrossa ja suodatuksessa syntyviä räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia ei voida estää. Toimenpiteet, kuten happipitoisuuden alentaminen, syntyvän pölyn omaisuuksien tai pitoisuuksien muuttaminen, jotka muilla toimialoilla saattavat olla toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, eivät onnistu tehokkaasti mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa. Sen vuoksi puupölyjen siirrossa ja suodatuksessa on räjähdyskelpoisten pölyilmaseosten syntyminen mahdollista ja torjuntatoimet tulee kohdistaa esimerkiksi sytytyslähteiden poistamiseen. Pölykerrostumien aiheuttama riski sen sijaan voidaan lähes aina poistaa. Pölykerrostumat aiheuttavat vaaran kahdella tavalla. Pölykerrostumasta voi syntyä räjähdysvaarallinen pölyilmaseos, joka räjähtää (hulmahtaa) sopivan sytytyslähteen ilmetessä. Toiseksi pölykerrostuma voi estää laitteen jäähdytystä, joka ylikuumetessaan aiheuttaa puupölyn syttymisen. Lisäksi pölykerrostumat tuottavat suuren palokuorman, joka nopeuttaa palon leviämistä. Pölykerrostumien aiheuttama riski on tullut esille usein niin, että pölyisessä tilassa on tapahtunut pölyn syttyminen esimerkiksi laitteen ylikuumentumisen tai rikkoutumisen seurauksena. Syttymän havainnut henkilö on ryhtynyt alkusammuttamaan paloa käsisammuttimella, mutta käsisammuttimen voimakas suihku onkin aiheuttanut pölykerrostumista pölyilmaseoksen. Pölyilmaseos on syttynyt räjähdyksen omaisesti ja palo on levinnyt erittäin nopeasti koko tuotantotilaan. Pölykerrosten syntyminen estämisessä tärkein asia on työstökoneiden tehokkaat kohdepoistot. Jos pölyä pääsee leviämään tuotantotiloihin, sen poistamien on jo huomattavasti hankalampaa. Heikkoon pölynpoistoon voi olla syynä liian kauas sijoitettu tai väärin suunnattu kohdepoiston imuaukko. Myös uusien koneiden liittäminen pölynpoistojärjestelmään ilman riittävää suunnittelua voi aiheuttaa pölynpoiston paikallista heikkenemistä. Kun pölynpoistojärjestelmään on tehty tarvittavat muutokset, tiloihin kertyneet pölykerrokset tulee poistaa. Pölykerrosten muodostumista ei voida kokonaan välttää. Esimerkiksi puun sahauksessa puun pinnalle jää sahan tehokkaasta pölynpoistosta huolimatta hienojakoista pölyä, joka irtautuu vasta puukappaleen tärähtäessä ja näin irtoava pöly aiheuttaa hitaasti kasvavia pölykerroksia. Syntyneet pölykerrokset on siivottava pois säännöllisesti ennen kuin pölykerros muodostaa riskin. Jo yhden millimetrin paksuinen hienojakoinen pölykerros ilmaan sekoittuessaan voi aiheuttaa räjähdyskykyisen pölyilmaseoksen. Käytännössä siivoukset tulee toteuttaa siten, että pölykerrokset siivotaan pois ennen kuin niiden paksuus on viisi millimetriä. On kuitenkin huomattava, että jos pölyä kertyy pinnoille ohutkin kerros, laitteiden pintalämpötilojen maksimiarvojen tulee olla rajoitetut. Pölykerroksia voi myös syntyä pölynpoistojärjestelmän vuotojen seurauksena. Vuotokohtaan voi myös muodostua räjähdyskelpoinen pölyilmaseos. Pölynpoistojärjestelmissä on alipaine ennen puhallinta ja ylipaine puhaltimen jälkeen. Vuodosta voi syntyä pölykerroksia lähinnä puhaltimen ja suodattimen välisellä alueella. Ennen puhallinta tapahtuvissa vuodoissa ilma imeytyy putkistoon ja suodattimen jälkeisissä vuodoissa pölyn määrät ovat niin vähäiset, että vaaraa aiheuttavien pölykerrosten syntyminen on varsin epätodennäköistä. Vuodot puhaltimen ja suodattimen välissä ovat sikäli ongelmallisia, että niitä ei välttämättä havaita heti, koska usein puhaltimet ja suodattimet on sijoitettu rakennusten taakse tai katoille. Vuodot voivat aiheuttaa pölykerrosten lisäksi vuotokohdassa räjähdyskykyisiä pölyilmaseoksia, tosin tällöin muodostuva räjähdysvaarallinen tila on pieni. Riskiä pienentää myös se, että samanaikaisesti esiintyvän sytytyslähteen todennäköisyys on varsin pieni. Koko pölynpoistojärjestelmä tulee tarkastaa säännöllisesti silmämääräisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan. Vuodot on tiivistettävä heti ja ympäristöön levinnyt pöly on poistettava. Pölyjen siivouksessa ei saa syntyä pölyilmaseoksia. Imurointi on parhain tapa puhdistuksessa, tällöin itse imurilaitteistossa tulee kuitenkin ottaa pölyräjähdysvaara huomi-

10 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 10 (28) oon. Työstökoneiden poistojärjestelmiin voidaan liittää lisäletku, jota käytetään työstökoneen puhdistamiseen. Ahtaat välit koneissa on usein hankalaa puhdistaa, mutta muotoiluilla suuttimilla työ helpottuu. Mikäli joudutaan käyttämään paineilmaa, on paineilmasuihku ja lisäletkun imu suunnattava siten, että irtoava pöly saadaan siepattua pölynpoistojärjestelmään. Paineilmaa ei saa käyttää siten, että se puhaltaa pölyn muualle. Pölynpoistojärjestelmään liitettyä puhdistukseen käytettävää lisäletkua ei tule käyttää esimerkiksi lattiapintojen puhdistukseen, koska tällöin on vaarana kipinöintiä aiheuttavien pienten osien (mutteri, ruuvi, kivi jne.) pääsy järjestelmään. Pölykerrostumista aiheutuvan vaaran välttämiseksi yrityksessä tulee olla kirjallinen siivousohjelma. Siivousohjelmassa tulee olla määritelty siivousvälit, jotka voivat perustua aikaväleihin ja pölykerrosten paksuuteen. Työstökoneiden ja niiden ympäristön puhdistamisajankohdat kannattaa määrittää siten, että ne sijoittuvat esimerkiksi terien vaihtoajankohtaan ja työvuorojen vaihtoon. Tarvittaessa puhdistusväliä on tihennettävä. Tärkeää on, että koneiden ja niiden ympäristöjen puhdistaminen on otettu huomioon työtehtävän määrittelyssä ja palkan muodostumisessa, jolloin sen tekemistä voidaan myös edellyttää. Tuotantotilojen siivousvälit on ajoitettava siten, että muodostuvien pölykerrosten paksuus ehtii muodostumaan enintään 5 mm:n paksuisiksi. Tiloissa, joissa pölynpoistolla tai siivouksella ei voida estää pölykerrosten muodostumista, tulee luokitella räjähdysvaarallisiksi tiloiksi. Tällöin tilan käytölle ja laitteille joudutaan asettamaan erityisvaatimuksia. 3. TILALUOKITUS Tavoite Tämän kohdan käsittelyn tuloksena Päivitetään kohdassa 2 aikaansaatu taulukko (= luettelo niistä tilanteista ja paikoista, joissa syntyy tai voi syntyä räjähdyskelpoisia pölyilmaseoksia) siten, että siihen merkitään tilaluokat tai tilaluokitukset annetaan luokituskuvina. Esitetään ja toteutetaan toimenpiteet, joilla varmistetaan, että käytössä olevat sähkölaitteet ja mekaaniset laitteet eivät aiheuta syttymislähteitä tilaluokitelluissa tiloissa. Ne tilat, joissa pöly aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa räjähdysvaaraa, on tilaluokiteltava. Kohdassa 1 nämä tilat luetteloitiin ja kohdassa 2 harkittiin toimenpiteitä, joilla pölyjen aiheuttama räjähdysvaara voidaan poistaa. Ne kohdan 1 tilat, joissa ei pölyräjähdysvaaraa voida estää kohdan 2 mukaisilla toimenpiteillä, ovat räjähdysvaarallisia tiloja. Näissä tiloissa laitteiden rakenteelle, asennukselle, käytölle ja suojausjärjestelmille on asetettava erityisvaatimuksia räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen syttymisen estäm i- seksi. Räjähdysvaarallinen tila jaetaan tilaluokkiin räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen esiintymistaajuuden ja keston perusteella. Tilaluokkia on kolme: 20, 21 ja 22. Tilaluokka 20 on tilassa, jossa ilman ja pölyn muodostama räjähdyskykyinen seos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein. Tilaluokka 21 on tilassa, jossa ilman ja pölyn muodostama räjähdyskelpoinen seos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti Tilaluokka 22 on tilassa, jossa ilman ja pölyn muodostama räjähdyskelpoinen seos esiintyy normaalitoiminnassa epätodennäköisesti ja kestää esiintyessään vain lyhyen ajan. Puupölyn kerrostumia tai kasoja on lisäksi pidettävä lisälähteinä, jotka voivat muodostaa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen.

11 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 11 (28) Tila on pölyräjähdysvaaraton, kun tilassa pölyä ei ole odotettavissa pölypilvenä siinä määrin, että laitteiden rakenteelle, asennukselle, käytölle ja suojausjärjestelmille on asetettava erityisvaatimuksia räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen syttymisen estäm i- seksi. Pölyräjähdysvaaralliseksi luokitellun tilan laajuudeksi määritetään etäisyys mihin tahansa suuntaan päästölähteen reunasta pisteeseen, jossa kyseessä olevan tilaluokan mukaista vaaraa ei enää katsota olevan. Tilaluokittelu voi siis koskea vain osaa suuremmasta tilasta eikä tilaluokitellun tilan rajana tarvitse olla mitään rakennetta. Se voi esimerkiksi olla siis tilavuus, joka muodostuu kuljettimen päähän pudotuskohtaan noin 1 metrin etäisyydelle joka suuntaan siten, että tilavuuden keskikohtana on sivutuotevirran keskikohta. Tilaluokka voi myös muuttua toiseksi ilman, että eri tilaluokan rajana olisi rakenne. Tilaluokitus on tärkeä, koska sen perusteella laitteiden rakenteelle, asennukselle, käytölle ja suojausjärjestelmille asetetaan erityisvaatimuksia. Räjähdysvaarallisessa tilassa työskentely vaatii myös erityisjärjestelyjä. Paikat, tilat ja tilanteet, joissa räjähdyskykyisiä pölyilmaseoksia esiintyy tai voi esiintyä, luetteloitiin kohdassa 2. Seuraavaksi nämä paikat, tilat ja tilanteet tulee luokitella luokkaan 20, 21 tai 22. Tilaluokituksen voi tehdä toiminnanharjoittaja. Tilaluokituksen tulos voidaan esittää luokituskuvina tai tekstinä. Liitteen kohdassa L.1 on annettu esimerkkejä kohdan mukaisten paikkojen, tilojen ja tilanteiden räjähdysvaaran luokittelusta Laitevalinnat räjähdysvaaralliseen tilaan Uudet laitteet Tilaluokitus on tärkeää sen vuoksi, että räjähdysvaaralliseen tilaan osataan valita räjähdyssuojauksen kannalta oikea laite. Räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitettu laite ei saa aiheuttaa sytyttimiä (esim. kipinöitä) siten, että se voisi aiheuttaa pölyilmaseoksen tai pölykerroksen syttymisen. Myös laitteen pintalämpötilan tulee olla räjähdysvaarallisissa tiloissa rajoitettu. Vaatimus räjähdyssuojauksesta koskee sähkölaitteita ja myös mekaanisia laitteita, jotka voivat sisältää sytytyslähteitä. Laitteella tarkoitetaan työvälinettä, jota käytetään työssä. Laite voi olla mekaaninen tai sähköinen kone tai laite, väline tai niiden yhdistelmä. Kun uusia laitteita tilataan räjähdysvaaralliseen tilaan, tulee tilaajan ilmoittaa, mihin tilaluokkaan laite tullaan sijoittamaan. Myös laitteen pintalämpötilan sallittu maksimiarvo tulee ilmoittaa, jos laite tulee tilaan, jossa on mahdollista pölykerrostuman muodostuminen laitteen pinnalle. Laitteen myyjän tulee toimittaa laite, joka soveltuu ko. tilaan. Uusissa laitteissa on oltava merkinnät, joista käy ilmi muuan muassa laitteen ryhmän ja laiteluokan tunnus. Lisäksi laitteessa tulee olla Ex -räjähdyssuojauksen erityismerkintä ja CE -merkintä. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa käytetään aina ryhmän II (roomalainen kakkonen) laitteita, joiden laiteluokka on 1, 2 tai 3. Tilaluokassa 20 voidaan käyttää vain laiteluokan 1 laitteita, tilaluokassa 21 voidaan käyttää laiteluokan 1 tai 2 laitteita ja tilaluokassa 22 voidaan käyttää laiteluokan 1, 2 tai 3 laitteita. Laiteluokka 1, 2 ja 3 kertoo, miten hyvin laitteen turvallisuus on varmistettu siten, että laite ei toimi sytyttimenä pölyräjähdysvaarallisessa tilassa: laiteluokassa 1 turvallisuus on varmistettu parhaiten.

12 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 12 (28) Kun laite on tarkoitettu tiloihin, jossa pölyilmaseos tai pölykerros aiheuttaa räjähdysvaaran, laitteessa on ryhmän ja laiteluokan lisäksi merkintä "D". Laitteessa on oltava myös merkintä sen suurimmasta pintalämpötilasta, joka voi esiintyä normaalikäytössä. Jokaisen laitteen mukana on oltava turvallisuusohjeet, jotka koskevat laitteen käyttöönottoa, käyttöä, kokoonpanoa ja purkamista, kunnossapitoa, paikalleen asentamista ja säätöä. Toiminnanharjoittajan ja laitteiden käyttäjien tulee noudattaa annettuja turvallisuusohjeita Käytössä olevat laitteet Mekaaniset laitteet Toiminnanharjoittajan tulee räjähdysvaarallisissa tiloissa käytössä olevien laitteiden (niin sähkölaitteiden kuin mekaanisten) osalta varmistaa, että ne soveltuvat ko. tilaan. Laitetta voidaan käyttää pölyräjähdysvaarallisessa tilassa, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy: Laitteessa on Ex -räjähdyssuojauksen erityismerkintä sekä tuotteen laiteryhmä on II ja laiteluokka on 1, 2 tai 3. Laiteluokka määrittää, missä räjähdysvaarallisessa tilassa laitetta voidaan käyttää. Laitteen lämpötilaluokan T tulee olla T5 (suurin pintalämpötila on enintään 100 o C), jos laitteen pinnalle voi muodostua pölykerros; lämpötilaluokan tulee olla T3 (suurin pintalämpötila on enintään 200 o C), jos laite sijaitsee pölyräjähdysvaarallisessa tilassa mutta sen pinnalle ei voi muodostua pölykerrosta. Laitteen valmistajan laatimassa dokumentissa käy ilmi laitteen soveltuvuus räjähdysvaaralliseen tilaan. Dokumentista on käytävä ilmi perustelut, joiden mukaan soveltuvuus on voitu todeta. Laitteen tulee olla alkuperäisessä kunnossa eli siihen ei ole tehty muutoksia. Jos pölyräjähdysvaarallisessa tilassa käytettävä laite ei kuulu kumpaankaan edellä mainituista kohdista, tulee laitteelle tehdä riskienarviointi. Laitteen riskienarviointia on käsitelty tarkemmin esimerkiksi Turvatekniikan Keskuksen räjähdysvaarallisia tiloja koskevissa oppaissa. Tässä esityksessä esitetään tyypillisimmille mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa käytettäville laitteille ne toimenpiteet, joiden avulla niitä voidaan jatkossakin käyttää pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa. Toimenpiteet ovat tyypillisiä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Niillä varmistetaan, että laite ei aiheuta kuumentumista tai kipinöitä, jotka voisivat toimia sytytyslähteinä. Jos pölyräjähdysvaarallisessa tilassa on käytössä muu kuin tässä esitetty laite, sille on tehtävä riskienarviointi ja arvioitava laitteen soveltuvuus pölyräjähdysvaaralliseen tilaan. Tyypillisiä mekaanisia laitteita, joita saatetaan käyttää pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa, ovat puhaltimet, laakerit, kuljetinhihnat, voimansiirtolaitteet, ruuvit, kolat jne. Usein laitteeseen ja sen ympäristöön muodostuva pölykerros aiheuttavat sen, että varsin tavanomainenkin laite tai sen osa on pölyräjähdysvaarallisessa tilassa. Liikkuvat ja pyörivät laitteet ja osat, joiden nopeus on alle 1 m/s, eivät kuumene tai kipinöi vaarallisesti. Näille osille tai niiden käytölle ei sen takia aseteta erityisvaatimuksia. Liitteessä L.2 on käsitelty mekaanisia laitteita ja miten niiden aiheuttamaa vaaraa pölyisissä tiloissa voidaan pienentää. Kun käytössä olevat mekaaniset laitteet ovat liitteen L.2 mukaiset ja niitä ylläpidetään liitteen mukaisesti, mekaanisia laitteita voidaan edelleenkin käyttää alkuperäisissä olosuhteissa. Toiminnanharjoittajan tulee luetteloida pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät mekaaniset laitteet sekä laatia niille

13 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 13 (28) täsmälliset huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet sekä aikavälit, joiden kuluessa ne on viimeistään toteutettava. Seuraavassa käsitellään tyypillisimpiä tilanteita, jolloin mekaaninen laite voi aiheuttaa räjähdyskelpoisen pölyilmaseoksen syttymisen. Kokemuksen mukaan mekaanisista laitteista puhallin aiheuttaa huomattavan riskin, tosin vain silloin kun tapahtuu poikkeuksellinen tilanne. Vieraan esineen, kuten mutterin tai kiven, osuminen puhaltimen siivistöön tai siivistön hankaaminen puhaltimen kuoreen vikaantumisen seurauksena aiheuttaa kipinöintiä. Pölyräjähdys on mahdollista suodattimessa, jos puhallin on liitetty räjähdyskykyisiä pölyilmaseoksia sisältävää suodattimeen. Vaara voidaan torjua asentamalla kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmä puhaltimen jälkeiseen putkistoon. Etuna on, että puhaltimessa mahdollisesti syntyvien kipinöiden lisäksi myös työstökoneissa syntyvät kipinät saadaan sammutettua. Suodattimeen kerääntynyt sivutuote poistetaan mekaanisin laittein. Laitteista aiheutuva riski on vähäinen, koska niiden liikenopeudet ovat pienet: tällöin ei esimerkiksi iskuista tai hankautumisesta synny niin suuria energioita, että pölyilmaseoksen syttyminen on mahdollista. Jo käytössä olevat laitteet voivat aiheuttaa pölyjen syttymisriskin, kun laitteen pintalämpötila nousee korkeaksi joko luonnollisen ominaisuutensa tai vikaantumisen seurauksena. Pölykerrokset laitteen päällä heikentävät jäähdytystä ja aiheuttavat laitteen kuumentumista. Pölykerrokset tuovat myös palokuormaa, jota muuten ei laitteessa ja sen ympäristössä ehkä olisi. Mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa vaaratilanteita ja syttymisiä ovat aiheuttaneet lähinnä puhaltimien kuumentuminen, puhaltimien laakerit ja sähkömoottorit. Mikäli pölykerros voi olla sähkölaitteen tai mekaanisen laitteen päällä pitkään (kymmeniä tunteja), laitteiden pintalämpötilan pitää kaikissa olosuhteissa pysyä alle 100 o C:een. Puhaltimen kuumentumista voi tapahtua, jos ilmavirran kulku puhaltimen läpi keskeytyy pitkäksi aikaa. Näin voi käydä esimerkiksi putkiston tukkeutuessa tai jos koneiden pölyputkistojen imuaukot suljetaan taukojen ajaksi. Myös puhaltimen laakereiden vikaantuminen aiheuttaa usein voimakkaan lämpötilan nousun. Sähkömoottorien kuumentuminen aiheutuu usein siksi, että pölynpoistojärjestelmästä vuotaneet sivutuotteet ovat peittäneet ne. Vaaratilanteiden välttämiseksi laakerit tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Myös pölynpoistojärjestelmän silmämääräinen tarkastus tulee tehdä säännöllisesti, jotta vuodot havaitaan ja ympäristöön levinnyt sivutuote poistetaan ennen kuin se kerrostuminen sähkölaitteiden päälle aiheuttaa vaaraa. Puhaltimien ja sähkömoottorien kuumentumista aiheutuvaa vaaraa voidaan vähentää valvomalla automaattisesti niiden pintalämpötilaa. Jos lämpötila nousee asetettua arvoa suuremmaksi, valvontalaitteisto antaa paikallisen hälytyksen ja keskeyttää laitteen virransyötön. Sähkölaitteet Sähkölaitteet tulee mikäli mahdollista sijoittaa luokitellun tilan ulkopuolelle. Tällöinkin tulee huolehtia säännöllisellä puhdistuksella siitä, että sähkölaitteen päälle mahdollisesti kerääntyvä pölykerros ei aiheuta vaaraa. Valaisimien päälle voi kertyä pölykerroksia, jotka aiheuttavat vaaraa; varsinkin loistevalaisimissa, joiden putket eivät syty kunnolla, sytyttimet ja kuristimet kuumentuvat niin voimakkaasti, että niiden pinnalle kerääntynyt pöly voi syttyä. Riskiä voidaan vähentää varustamalla loistevalaisimet sytyttimillä, jotka katkaisevat sytytysvirran, mikäli loisteputki ei syty. Myös hehkulampun pintalämpötila nousee niin suureksi, että sen pinnalle kerääntynyt pöly syttyy; tämän vuoksi hehkulamput tulee aina varustaa suojakuvuin. Halogeenivalaisimet eivät sovellu pölyisiin tiloihin niissä syntyvien korkeiden lämpötilojen vuoksi.

14 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 14 (28) Pölyisissä tiloissa sähkölaitteiden ulkokuori on usein valittu IP 54 -suojausluokan mukaiseksi. Näitä laitteita voidaan käyttää jatkossakin tilaluokassa 22, jos kotelon suurin mahdollinen pintalämpötila ei nouse liian korkeaksi. Pintalämpötila saa nousta enintään 100 o C:een, jos kotelon pinnalle voi kerääntyä pölyä. Jos pölyä ei voi kerääntyä, pintalämpötila saa nousta enintään 200 o C:een. Sähkölaitetta ei saa käyttää pölyräjähdysvaarallisessa tilassa, jos siinä ei ole merkintöjä laitteen soveltuvuudessa pölyräjähdysvaaralliseen tilaan tai jos laitteen valmistajan laatimassa dokumentissa ei käy ilmi laitteen soveltuvuus räjähdysvaaralliseen tilaan. Näiden sähkölaitteiden osalta on tehtävä yksityiskohtainen riskin arvio laitteen soveltuvuudesta ko. tilaan. Sähköasennukset Pölyräjähdysvaarallisessa tilassa sähköasennuksille on asetettu erityisvaatimuksia. Sähköasennusten vaatimustenmukaisuus tulee tarkistaa pätevän sähköammattihenkilön toimesta. Tärkeitä päivittäiseen toimintaan liittyviä asioita on kaapeleiden ja kaapelihyllyjen puhtaana pitäminen. Lisäksi sähkökeskusten ovet ja luukut on pidettävä suljettuina pölyn kerääntymisen estämiseksi. Säteilevät mittalaitteet Säteileviä laitteita saa käyttää pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa vain, jos ne on tarkoitettu ko. tilaan ja tästä on valmistajan antama dokumentaatio. On otettava huomioon, että säteilevä laite tai sen tuottama säteily voi toimia sytytyslähteenä. Ei siis riitä, että säteilevä laite esimerkiksi sijoitetaan pölyräjähdysvaarallisen tilan ulkopuolelle, vaan lisäksi on otettava huomioon pölyräjähdysvaaralliseen tilaan kohdistuvasta säteilystä aiheutuva vaara. Myös ultraäänilaitteet voivat toimia sytytyslähteinä, joten niidenkin tulee olla pölyräjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuvia. 4. TOIMENPITEET, JOILLA ESTETÄÄN RÄJÄHDYSVAARALLISTEN PÖLYILMASEOSTEN SYTTYMINEN Tavoite Tämän kohdan käsittelyn tuloksena laaditaan Taulukko, jossa on lueteltu mahdolliset pölyilmaseoksen tai pölykerroksen sytyttimet ja miten ne torjutaan. Räjähdysvaarallisia tiloja ei yleensä mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa voida kokonaan välttää. Näissä tilanteissa toimenpiteet tulee kohdistaa siihen, että räjähdysvaarallisissa tiloissa ei synny ja sinne ei pääse sytyttimiä, jotka voivat aiheuttaa pölyilmaseoksen syttymisen ja räjähtämisen Pölyilmaseoksen sytyttimet Pölyilmaseoksen sytyttimenä voi toimia riittävän energian omaava hiukkanen tai ilmiö. Räjähdyskelpoinen pölyilmaseos syttyy jo pienestäkin energiasta. Hienojakoisilla puupölyillä sopivissa olosuhteissa riittävä sytytysenergia on vain muutamia millijouleja (mj). Esimerkiksi staattisesta sähköstä aiheutunut kipinä pystyy sytyttämään pölypilven. Staattinen sähkö onkin oleellinen riskitekijä, koska sivutuotetta siirrettäessä pneumaattisesti pölyputkistossa aiheutuu sivutuotteen hankautumisen seurauksena staattisia sähkövarauksia. Tyypillisiä sytytyslähteitä ovat myös mekaaniset kipinät ja kuumat pinnat. Mitä hienompaa puupöly on, sitä pienemmällä energialla se syttyy. Laitteiden päällä olevat pölykerrokset voivat syttyä laitteiden lämpenemisen vaikutuksesta. Pöly toimii eristeenä laitteen pinnalla ja laitteen lämpötila voi nousta korkeaksi huonon jäähdytyksen takia. Tällöin vaarana on tulipalo. Pölykerrostuma syttyy palamaan alkuvaiheessa hehkumalla. Jos jokin syy aiheuttaa pölykerroksesta pölyilmaseoksen, se voi räjähtää, koska hehkuva pöly itsessään toimii sytytyslähteenä.

15 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 15 (28) Räjähdysvaarallinen pölyilmaseos syttyy varsin pienellä energialla, mutta sytyttimen lämpötilan tulee olla riittävän korkea. Pölyilmaseokseen syttymislämpötilana voidaan pitää noin 400 o C, eli jos pölyilmaseoksessa olevan sytytyslähteen lämpötila on tätä alempi, ei syttymistä tapahdu. Kipinä, jonka lämpötila on noin 400 o C, hehkuu tummanpunaista valoa ts. kipinän kuumuus voi olla pimeässä juuri ja juuri havaittavissa silmin. Metallikipinät jäähtyvät nopeammin kuin hehkuva puumateriaali, sen vuoksi esimerkiksi höylässä kitkan johdosta syntyneet hehkuvat puuaineskipinät ovat metallikipinöitä vaarallisempia. Hehkuva puuaines pysyy kuumana pitempään ja se voi olla riittävän kuumaa sytyttämään pölyilmaseoksen suodattimessa, vaikka matka sinne olisikin pitkä. Pölykerrostuman syttyminen voi tapahtua huomattavasti alhaisemmassa lämpötilassa kuin pölyilmaseoksen syttyminen, jos lämpötilan vaikutusaika on pitkä (useita tunteja). Pölykerrostuman syttymiseen vaikuttaa myös kerroksen paksuus; mitä paksumpi kerros sitä alhaisemmassa lämpötilassa hehkuminen voi alkaa. Vaarallisena lämpötilana voidaan pitää jo pintalämpötilaa o C. Paksut, huonosti lämpöä johtavat pölykerrostumat ja ulkopuoliset lämmönlähteet lisäävät itsesyttymisvaaraa. Ongelma on, että jos pölyn hehkuminen alkaa se synnyttää lisää lämpöä, jolloin pölykerroksen lämpötila nousee niin korkeaksi, että se pystyy sytyttämään pölyilmaseoksen tai hehkuminen johtaa ympäristön syttymiseen. Mekaanisesti syntyvät kipinät ovat tyypillisimpiä pölyilmaseoksen sytyttimiä. Niitä syntyy esimerkiksi hiomakoneessa nauhan katketessa tai nauhan ajautuessa päin koneen metalliosia. Myös työstettävän kappaleen ja sivutuotteiden kiilautuessa terän ja rungon väliin aiheutuu puunmateriaalin voimakas kuumentuminen ja hehkuminen. Hehkuvan puuaineksen elinikä on metallikipinää huomattavasti pitempi ja sen vuoksi hehkuva puuaines aiheuttaa helposti vaaratilanteen suodattimessa. Kuumat pinnat, jotka aiheutuvat laitteen vikaantumisesta, heikosta jäähtymisestä tai luonnollisesta kuumentumisesta, voivat aiheuttaa syttymiä, jotka toimivat pölyilmaseoksen sytyttiminä. Sivutuotteiden pneumaattinen kuljetus aiheuttaa staattista varautumista ja sen purkautuminen voi sytyttää pölyilmaseoksen. Myös pölyisissä tiloissa tehdyt kunnossapitotyöt ovat aiheuttaneet monia palovahinkoja. Varsinkin tulityöt voivat aiheuttaa syttymän pölyisissä rakenteissa. Liitteessä L.3 on esitetty tyypillisimpiä sytyttimiä ja niiden syntytapoja sekä torjuntakeinoja. 5. TOIMENPITEET, JOILLA PÖLYRÄJÄHDYSTEN VAHINGOLLISIA VAIKUTUKSIA VÄHEN- NETÄÄN Tavoite Tämän kohdan käsittelyn tuloksena Varmistetaan, että ne toimenpiteet, jotka omaisuussuojeluohjeessa on vaadittu, on toteutettu. Toteutetaan myös muut tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen pölyräjähdysten vahingollisten vaikutusten vähentämiseksi tai jos niitä ei voida heti toteuttaa, laaditaan aikataulu toimenpiteille. Sytyttimien esiintymistä räjähdysvaarallisessa tilassa ei välttämättä pystytä kokonaan estämään. Sen vuoksi on toteutettava toimenpiteet, joilla pölyräjähdysten vahingollisia vaikutuksia vähennetään. Räjähdyspaineen kevennysjärjestelmillä vähennetään pölyräjähdysten vahingollisia vaikutuksia lähinnä suodattimissa ja siiloissa. Paloosastoinnit ovat tärkeitä, koska niillä estetään ja rajoitetaan räjähdyksen leviämistä. Kipinä ilmaisu- ja sammutusjärjestelmät ovat tehokkaita, koska ne pystyvät estämään kokonaan sellaisen pölyräjähdyksen suodattimessa tai siilossa, joka voi aiheutua pölyputkiston kautta tulevasta sytyttimestä. Sprinklerilaitteistot ja vastaavat sammutus-

16 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 16 (28) järjestelmät eivät pysty estämään alkanutta räjähdystä, mutta ne vähentävät pölyr ä- jähdyksen vahingollisia vaikutuksia rajoittamalla ja sammuttamalla räjähdyksen sytyttämiä paloja. Pölymäisen sivutuotteen aiheuttama räjähdysvaara pölyn- ja purunpoistojärjestelmässä tulee torjua seuraavilla omaisuussuojeluohjeessa 421 esitetyillä toimenpiteillä (omaisuussuojeluohjeessa esitetyt vaatimukset ovat kursiivilla): Suodattimeen ja siiloon johtavat pölyputkistot on oltava varustettu kipinän ilmaisuja sammutusjärjestelmillä, jotka estävät vaaraa aiheuttavien kipinöiden pääsyn suodattimeen tai siiloon. Rakennuksessa oleva suodatin tai siilo on oltava palo-osastoitu vähintään EI 60 - rakennusosin muista tiloista. Räjähdyspaine on suunnattava ulos siten, ettei se aiheuta vaaraa. Ulkona rakennuksen vieressä oleva suodatin tai siilo on oltava palo-osastoitu rakennuksen rakenteista vähintään EI 30 -rakennusosin. Palo-osastointi on oltava toteutettu koko seinän korkeudella ja myös räystäsrakenteessa sekä sivusuunnassa 4 metrin etäisyydelle ulkoseinää pitkin mitattuna suodattimen tai siilon sivuista. Palo-osastointia ei edellytetä, jos suodatin ja siilo sijaitsevat vähintään 8 metrin etäisyydellä rakennuksen rakenteista. Vesikatolla oleva suodatin tai siilo on oltava palo-osastoitu EI 30 -rakennusosin alapuolisista ullakko-, ontelo- tai tuotantotiloista. Suodatin tai siilo on oltava suojattu sprinklerilaitteistolla, jos suodatin tai siilo sijaitsee alle 8 metrin etäisyydellä sprinklerilaitteistolla suojatusta rakennuksesta. Rakennuksen ullakko- ja ontelotiloissa kulkevien puruputkistojen palonkestävyys on oltava vähintään EI 60 -luokkaa. Suodatin ja siilo on oltava varustettu räjähdyksen vaikutuksia rajoittavilla laitteilla. Suodattimen imu- ja paluuilmakanavat on oltava varustettu palonrajoittimilla. Pölynpoistojärjestelmä on oltava potentiaalitasattu ja maadoitettu. Pölyputkistoihin, suodattimiin ja siiloihin on asennettu vain näihin tiloihin soveltuvia mekaanisia laitteita ja sähkölaitteita. Suodatinta, jonka käsittelemä ilmamäärä on yli m 3 /h, palvelevat imu- ja siirtoilmapuhaltimet sekä niiden sähkömoottorit on oltava varustettu turvalaittein, jotka pysäyttävät käytön, jos niiden pintalämpötila nousee yli 100 o C:een. Sen lisäksi omaisuussuojeluohjeessa on asetettu vaatimukset pölyn- ja purunpoistolaitteistojen kunnossapidolle ja tiiveydelle: Pölyn- ja purunpoistolaitteistoille on oltava kunnossapito-ohjelma. Purun- ja pölynpoistolaitteistot on tarkastettava ja huollettava kunnossapito-ohjelman mukaisesti ja kunnossapito-ohjelman mukaisista toimista on pidettävä huoltopäiväkirjaa. Kunnossapito-ohjelmaan on kuuluttava koko purun- ja pölynpoistojärjestelmän silmämääräinen tarkastus vähintään kerran viikossa sekä turvajärjestelmien testaus vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pölyn- ja purunpoistojärjestelmien on oltava tiiviit. Vuodot on korjattava välittömästi ja ympäristöön levinnyt pöly ja puru on poistettava. Suodattimen tai siilon ympäristössä ei saa säilyttää syttyvää materiaalia, joka voi levittää paloa Räjähdyspaineen kevennysmenetelmät Räjähdyspaineen kevennyslaitteet ovat suljettuihin räjähdysvaarallisiin tiloihin asennettuja luukkuja, levyjä tms. keveitä rakenteita, jotka avautuvat tai rikkoutuvat pölyräjähdyksessä ja purkavat räjähdyspainetta. Räjähdyspaineen kevennysmenetelmillä pyritään räjähdyspaine suuntaamaan vaarattomaan suuntaan siten, että suojattavassa tilassa vauriot jäävät kohtuullisiksi. Esimerkiksi suodattimen tai siilon rakenteet saattavat rikkoutua, mutta räjähdyspaineen kevennyksen ansiosta ympäristöön ei lennä suodattimen tai siilon osia, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa. Tarvittava räjähdyspaineen kevennys tulee laskea suojattavan tilan (esimerkiksi suodattimen tai siilon)

17 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 17 (28) 5.2. Palo-osastoinnit valmistajan toimesta. Käytäntö on kuitenkin usein varsinkin suodattimien kohdalla osoittanut, että laskelmat eivät ole onnistuneet; suodattimien rakenne on rikkoutunut ennen kuin räjähdyspaineen kevennysluukut ovat auenneet ja suodattimen osia on lentänyt ympäristöön aiheuttaen vaaratilanteita. Räjähdyspaineen kevennys tulee aina suunnata vaarattomaan suuntaan. Usein näkee esimerkiksi piha-alueelle sijoitettuja suodattimia, joiden räjähdyspaineen kevennysluukkujen vierestä henkilökunta kulkee tai suodattimien läheisyyteen pysäköidään autoja. Räjähdyspainetta ei myöskään saa suunnata rakennusta kohti tai maahan. Rakennukseen päin purkautuva räjähdyspaine rikkoo rakenteita ja aiheuttaa palon leviämisen rakennukseen. Maahan suunnattu räjähdyspaine nostaa pölyisestä maasta pölypilven, joka voi aiheuttaa uuden räjähdyksen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että räjähdyspaineen kevennysjärjestelmien ympärillä on riittävä turvaväli (vähintään 10 metriä ellei mahdollisuutta lyhyempään turvaväliin ole osoitettu) ja että räjähdysvaarallinen tila (esim. suodatin) on merkitty räjähdysvaarallista tilaa osoittavalla näkyvällä merkinnällä. Suodattimet ja siilot, joissa yleensä on suurin pölyräjähdysvaara, ovat usein sijoitetut rakennusten välittömään läheisyyteen. Tällöin niissä tapahtuva palo tai pölyräjähdys leviää nopeasti rakennukseen. Varsinkin avonaiset räystäät ovat osoittautuneet riskiä lisääväksi. Palo pääsee niiden kautta leviämään vesikattorakenteisiin, joissa ei yleensä ole kunnollista palo-osastointia. Lisäksi kattorakenteisiin kertynyt pöly edesauttaa palon nopeaa leviämistä. Palon ja räjähdysten vaikutusten estämiseksi tulee ulkoseinän ja räystään estää palon leviämistä vähintään 30 minuuttia, jos suodatin tai siilo sijaitsee alle 8 metrin etäisyydellä rakennuksesta. Palo-osastointi toteutetaan vähintään EI 30 -rakennusosin. EI 30 tarkoittaa, että rakenne on tiivis (rakenteen savukaasujen läpäisy on rajoitettua), rakenne on eristävä (rakenteen lämpötilan nousu on rajoitettua) ja että rakenne säilyttää nämä ominaisuutensa vähintään 30 minuutin ajan. Palo-osastointi toteutetaan koko seinän korkeudella ja myös räystäsrakenteessa sekä sivusuunnassa 4 metrin etäisyydelle ulkoseinää pitkin mitattuna suodattimen tai siilon sivusta. Usein ulkoseinärakenne antaa jo riittävän suojan, mutta varsinkin ikkunoiden ja ovien osalta asia on myös tarkastettava ja tarvittaessa palo-osastointia parannettava. Ikkuna-aukot voidaan sulkea levyrakenteella ja palamattomalla eristevillalla. Ovet on mahdollista vaihtaa palo-oviin. Vesikaton räystäs on usein avoin ja sen sulkeminen esimerkiksi kaksinkertaisella palosuojalevyllä on erittäin tärkeää. Hyvin usein juuri räystään avoimuus on mahdollistanut ulkona tapahtuneen palon leviämisen rakennuksen vesikattorakenteisiin ja koko rakennukseen. Vesikattorakenteissa tapahtuvaa paloa ei sisätiloissa oleva sprinklerilaitteisto pysty rajoittamaan vaan palo levitessään tekee sprinklerilaitteiston toiminnan mahdottomaksi. Vesikaton räystään palo-osastoinnissa tulee ottaa huomioon ulkoverhouksen takana oleva tuuletusväli ja tuulensuoja. Tuuletusvälissä syntyy hormivaikutus, jolloin rakenteen yläpäästä purkautuu voimakas liekki. Räystään paloosastointi on tehtävä siten, että liekki ei pääse tunkeutumaan suojauksen ohi. Räystään suojauksessa tulee ottaa huomioon, että vesikaton alapuolista tuuletusta ei estetä, jotta kosteusongelmat rakenteissa vältetään. Tämä on mahdollista kiinnittämällä suojaus hieman räystästä alemmas ja siten, että suojauksen etuosa rakennetaan räystäsrakennetta pidemmäksi. Näin muodostunut ilmaväli suojauksen ja räystään välissä mahdollistaa normaalitilanteessa tuuletuksen; tulipalossa suojauksen lippa ohjaa liekin pois räystäästä ja estää palon leviämisen vesikaton alapuolisiin tiloihin.

18 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 18 (28) Suodatin voidaan sijoittaa myös katolle. Tällöin kattorakenteen tulee olla sellainen, että se estää palon leviämisen kattorakenteen alapuolisiin tiloihin vähintään 30 minuutin ajan. Katolle tulisi olla palokunnan kuivanousuputket sekä portaat, jolloin sammutustoimien aloittaminen on nopeampaa. Rakennuksen ulkoseinän palo-osastointia ei tarvita, mikäli suodatin tai siilo sijaitsee yli 8 metrin etäisyydellä rakennuksesta. Tällöin tulee ottaa huomioon se, että niiden sijaintipaikalla ei ole kulkuväyliä. Sisätiloissa suodatin tulee olla palo-osastoitu muista tiloista EI 60 -rakentein. Räjähdyspaine on suunnattava ulos siten, ettei se aiheuta vaaraa. Sisätiloissa suodatinta palo-osastoitaessa tulee ottaa huomioon, että vahvistamattomat tiiliseinärakenteet ja levyseinärakenteet kestävät varsin huonosti sivusuunnasta tulevaa voimaa, jonka paineennousu aiheuttaa. Ullakkotiloissa ja ontelotiloissa olevat pölynpoistoputkistot voivat aiheuttaa myös palon leviämisvaaraa. Esimerkiksi höyläkoneessa voi höyläyksen aikana syttyä palo ja palo voi olla voimakas höylään kertyneiden sivutuotteiden takia. Liekit kuumentavat myös pölypoistoputkistoa jolloin putki tulee kuumaksi ja pölyputken pinnalle kertynyt pöly syttyy ullakkotiloissa. Rakenteiden sisällä syttyvää paloa ei heti havaita vaan se voi päästä leviämään suurpaloksi. Vaara vältetään, kun rakennuksen ullakko- ja ontelotiloissa kulkevien pölyputkistojen palonkestävyys on vähintään EI 60 -luokkaa. Palon leviämisvaara on suuri myös, jos pölyputkiston läpivienti yläpohjarakenteessa on huonosti tiivistetty: liekki voi imeytyä raosta rakenteen yläpuolisiin tiloihin. Vaara vältetään, kun läpiviennit tiivistetään rakenteen palonkestoaikaa vastaaviksi. Pölyputkistot voivat sisätiloissa kulkea eri palo-osastojen läpi. Tällöin paloosastointien kohdalla tulisi olla palorajoittimet, jotka estävät palon leviämisen paloosastosta toiseen pölyputkiston kautta. Yleensä polorajoittimet jäävät asentamatta, koska pölyputkistossa esiintyviin kuluttaviin olosuhteisiin soveltuvien palorajoittimien kustannus on suuri. Palorajoittimet tulee olla myös suodattimeen johtavissa pölyputkistoissa siten, että suodattimessa tapahtuva palo ei pääse leviämään suodattimesta rakennukseen. Palorajoittimien toimii, kun palossa syntyvä lämpö sulattaa palorajoittimen laukaisumekanismin. Palorajoitin ei ehdi estämään räjähdyksestä syntyvän liekkirintaman etenemistä ja sen vuoksi varsinkin paluuilmakanavien kautta voi tuotantotiloihin purkautua liekkejä, jos suodattimen muut räjähdyksen vaikutuksia rajoittavat laitteet eivät ole toimineet hyvin Kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmät Kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmät ovat osoittautuneet erittäin hyviksi turvallisuutta parantaviksi laitteiksi. Itse asiassa kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmä toimii jo ennen kuin pölyräjähdystä pääsee tapahtumaan. Vaaraa aiheuttava kipinä havaitaan jo pölyputkistossa ja sammutetaan ennen kuin se pääsee suodattimeen tai siiloon, jossa on räjähdyskelpoinen pölyilmaseos. Sammutuksessa pölyputkiston sisälle muodostuu vesiverho, johon kipinä törmää ja sammuu. Sammutustapahtuma kestää vain muutamia sekunteja (elleivät kipinän ilmaisimet havaitse toistuvasti kipinöitä) joten pölysuodatinjärjestelmä voi olla koko ajan normaalisti toiminnassa. Pölyputkistoon suihkutetun veden määrä on yhdessä sammutuksessa reilut kymmenen litraa, joten se ei haittaa pölynpoistojärjestelmän toimintaa. Kipinä ilmaisun ja sammutuskohdan välin tulee olla 6-9 metriä, jotta riittävä vesiverho ehtii muodostumaan pölyputkeen ennen kipinän saapumista. Ongelmallisia ovat usein puhaltimen ja suodattimen pölyputkistot, jos puhallin on asennettu lähelle suodatinta. Puhaltimen siivistössä voi syntyä kipinöintiä ja sen vuoksi kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmä tulisi asentaa puhaltimen jälkeiseen putkiosuuteen, mutta tämä ei ole mahdollista liian lyhyen matkan vuoksi (kipinän ilmaisun- ja sammutuskohdan

19 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 19 (28) välimatka ei muodostu riittäväksi). Parhain paikka kipinän ilmaisulle ja sammutukselle olisi puhaltimen jälkeinen putkisto, koska tällöin voitaisiin valvoa kaikkien niiden laitteiden pölynpoistoa, joita puhallin palvelee ja lisäksi myös itse puhallinta. Uudet järjestelmät kannattaa suunnitella siten, että kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmä on mahdollista sijoittaa puhaltimen ja suodattimen väliin. Jos puhallin on sijoitettu puhtaalle puolelle (suodattimen jälkeen), kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmän asentaminen putkistoon ennen suodatinta ei ole ongelmallista. Kun kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmä sijoitetaan ulkona olevaan putkistoon, on sammutusjärjestelmän putkisto lämpösaatettava. Sammutusvesiputkessa ei voida käyttää vesipakkasnesteseosta, koska tällöin jokaisen sammutuskerran jälkeen olisi vesipakkasnesteseos uusittava. Kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmän sijasta voidaan käyttää kipinän ilmaisu- ja erotusjärjestelmää. Tällöin pölyputkisto on varustettu toimilaitteella, joka sulkee putkiston tai avaa putkiston siten, että kipinät ohjautuvat ulos pölyputkistosta. Sammutusjärjestelmät ovat erotusjärjestelmiä huomattavasti useammin käytettyjä Sprinklerijärjestelmät Automaattinen sprinklerijärjestelmä antaa hyvän suojan vakavia palovahinkoja vastaan. Automaattinen sprinklerijärjestelmä pystyy usein sammuttamaan tai rajoittamaan tilassa syntyneen palon ennen kuin se aiheuttaa suuria vahinkoja. Sprinklerijärjestelmä ei kuitenkaan pysty estämään tai rajoittamaan alkanutta pölyräjähdystä. Sprinklerisuuttimet toimivat vasta palossa tai räjähdyksessä syntyvän lämmön vaikutuksesta. Pölyräjähdys on niin nopea tapahtuma, että vaikka sprinklerisuuttimet toimivat räjähdyksessä syntyneen lämmön vaikutuksesta, ne eivät ehdi vähentämään räjähdyksen vaikutuksia. Sprinklerijärjestelmä pystyy kuitenkin sammuttamaan tai rajoittamaan pölyräjähdyksen seurauksena usein tapahtuvia paloja ja sen vuoksi sprinklerijärjestelmät ovat erittäin suositeltavia. Sprinklerilaitteiston saa asentaa vain pätevyyden omaava asennusliike ja asennuksessa tulee ottaa huomioon räjähdyksen vaikutukset siten, että se mahdollisimman vähän vaarantaa sprinklerilaitteiston tehokkaan toiminnan. Sprinklerilaitteiston merkitys on suuri myös pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa, joissa ei vielä palon alkuvaiheessa ole tapahtunut pölyräjähdystä mutta jossa sen vaara on ilmeinen. Näitä tiloja ovat esimerkiksi tilat, joissa on pölykerrostumia, siilot ja suodattimet. Palon alkuvaiheessa näihin tiloihin syntyy savukaasuja, jotka voivat syttyä hyvin voimakkaasti, jos tilaan johtaja ovi, luukku tai vastaava avataan ja kohde saa palamisilmaa. Tällöin myös pöly voi muodostaa pölyilmaseoksen, jolloin tapahtuu pölyräjähdys. Automaattisella sprinklerilaitteistolla suojatussa tilassa ensimmäinen sprinklerisuutin on jo todennäköisesi lauennut palossa syntyneen lämmön vaikutuksesta. Tällöin savukaasut ovat jäähtyneet ja tila märkä, jolloin tilassa tapahtuva räjähdyksenomainen syttyminen on mitä todennäköisimmin estynyt. Sprinklerisuuttimina tulee käyttää suuttimia, jotka antavat mahdollisimman hienojakoisen suihkun, jolloin pölykerroksesta syntyvän pölyilmaseoksen vaara on vähäinen. Suodattimien ja siilojen, jotka yleensä sijaitsevat ulkona, automaattinen sprinklerisuojaus tulee tehdä ns. jäänestoasennuksena, jolloin ulkona ja kylmissä tiloissa oleva putkisto on täytetty vesipakkasnesteseoksella. Sprinklerijärjestelmään, jossa vesilähteenä on yleinen vesijohto, ei välttämättä saa liittää jäänestoasennusta. Asia on aina varmistettava vesilaitokselta. Sprinklerijärjestelmissä, joissa vesilähteenä toimii oma pumppaamo ja vesivarastona on allas tai luonnon vesilähde, jäänestoasennusta voidaan hyvin käyttää. Kuivajärjestelmät, joissa normaalisti putkisto on täytetty paineilmalla ja vesi purkautuu putkistoon ja suuttimille vasta kun ensimmäinen suutin on lauennut, pitää käyttää harkiten. Putkistosta purkautuva paineilma voi aiheuttaa suodattimessa tai siilossa pölypilven, joka voi räjähtää, koska sytytin (palonalku) on jo tilassa.

20 Riskienhallinta, Esa Laaksonen 20 (28) Suodattimen ja siilon varustaminen palokuntasyöttöisellä kuivaputkistolla ja sprinklerisuuttimilla on kannattavaa silloin, kun muissa tiloissa ei sprinklerijärjestelmää tai jäänestoasennusta ei voida käyttää. Järjestelmän etuna on se, että suodattimessa tai siilossa tapahtuvan kytevän palon alkusammuttaminen voidaan tehdä turvallisesti. Palokuntasyöttöisellä kuivaputkistolla voidaan tilaan muodostuneet savukaasut jäähdyttää ja palopesäkkeet rajoittaa, jolloin tiloihin johtavien luukkujen ja vastaavien avaaminen ja palon lopullinen sammuttaminen on turvallisempaa Paloilmoitusjärjestelmä Automaattinen paloilmoitin antaa alkavasta palosta ilmoituksen paikallisesti ja hätäkeskukseen. Paloilmoitin ei kuitenkaan voi estää palon leviämistä. Usein mekaanisen puunjalostusteollisuuden kohteissa tiloihin kerääntyneet sivutuotteet aiheuttavat palon hyvin nopean leviämisen ja sen vuoksi - vaikka palosta saadaankin tieto aikaisessa vaiheessa - sammutustoimet eivät enää onnistu. Sen vuoksi automaattinen sprinklerilaitteisto on selvästi parempi vaihtoehto, koska se palohälytyksen lisäksi rajoittaa tehokkaasti palon leviämistä. Paloilmoittimessa tulee käyttää pölyisiin tiloihin soveltuvia savuilmaisimia, jotta hälytys palosta saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 6. HENKILÖSUOJAUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Tavoite Laaditaan ohjeet työskentelystä ja kunnossapitotöistä pölyisissä tiloissa sekä toimintaohjeet tulipalon sattuessa. Pölyräjähdykset voivat aiheuttaa vaaraa seuraavilla tavoilla: Suodattimessa tai siilossa tapahtunut pölyräjähdys rikkoo rakenteita ja heitteet aiheuttavat vaaraa ympäristöön. Räjähdyspaineen alentamisjärjestelmät voivat olla väärin suunnattu, jolloin niistä purkautuvat räjähdyspaineet ja liekit aiheuttavat vaaraa. Suodattimessa tapahtuvan pölyräjähdyksen seurauksena pölyputkistoista voi purkautua tuotantotiloihin pistoliekkejä, jotka vaarantavat henkilöturvallisuutta ja mahdollistavat palon syttymisen useissa paikoissa samaan aikaan. Pölykerrostumat voivat levittää paloa niin nopeasti tai aiheuttaa pölyräjähdyksiä, jolloin henkilökunnan turvalliselle poistumiselle ei jää riittävästi aikaa. Työstökoneessa tapahtuva syttymien voi aiheuttaa palovammoja koneen käyttäjälle. Kokemus on osittanut, että useissa suodattimissa, joissa on tapahtunut pölyräjähdys, räjähdyspaineen kevennyslaitteet eivät ole ehtineet toimia, vaan suodatin on rikkoutunut ja aiheuttanut heitteitä ympäristöön. Syynä voi olla, että suodatinta suunniteltaessa ei ole riittävästi otettu huomioon suodattimelta edellytettävää paineenkestoa. Jos ei ole varmuutta suodattimen paineenkevennyslaitteiden tehokkaasta toiminnasta, tulee suodattimen ympäristössä tapahtuvaa kulkua rajoittaa. Paineenkevennyslaitteet tulee suunnata siten, että purkautuva räjähdyspaine ei aiheuta vaaraa henkilöille. Tilanteissa, joissa räjähdyksen vaikutusta rajoittavat laitteet eivät ole ehtineet toimia, voi suodatetun ilman palautusputkista purkautua voimakkaita liekkejä. Paluuilmakanavien läheisyydessä ei tule olla vakituisia työpisteitä. Paluuilmakanavat eivät saa olla suunnatut sellaisia pintoja kohden, joihin voi muodostua pölykerroksia. Paluuilmakanavasta purkautuva liekki voi aiheuttaa tuotantotiloissa uusia pölyilmaseoksia, jotka syttyvät. Paluuilmakanavien aiheuttamaa riskiä voidaan myös pienentää asentamalla palautettavaan ilmaan lämmönvaihtimet, jolloin tuotantotilaan johtava putkisto ei ole suorassa yhteydessä suodattimeen.

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

MEKAANISEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN PÖLYNPOISTOJÄRJESTELMÄN PALO- JA RÄJÄHDYSTURVALLISUUS

MEKAANISEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN PÖLYNPOISTOJÄRJESTELMÄN PALO- JA RÄJÄHDYSTURVALLISUUS Pölynpoistojärjestelmän palo- ja räjähdysturvallisuus 1.2.2011 1 MEKAANISEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN PÖLYNPOISTOJÄRJESTELMÄN PALO- JA RÄJÄHDYSTURVALLISUUS Ohje 2011 Pölynpoistojärjestelmän palo- ja räjähdysturvallisuus

Lisätiedot

ATEX-perustietopaketti

ATEX-perustietopaketti ATEX-perustietopaketti Ketä ATEX koskee? Atex-työolosuhdesäädökset koskevat kaikkia niitä työnantajia ja heidän edustajiaan, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi palavista nesteistä, kaasuista tai

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - o o - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa

Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa 10.05.2007 Kunnossapitopäällikkö Jari Välilä Borealis Polymers Oy Operaattori yrittää poistaa tukkeumaa

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS. TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi

TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS. TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi 1 2 ATEX Laitteiden riskin arviointi TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin

Lisätiedot

ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS

ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS TUKES OPAS ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS TURVATEKNIIKAN KESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ, työsuojeluosasto TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 1 2

Lisätiedot

atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus

atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 1 opas atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus atex räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 2 julkaisutiedot Tekstit: Tukes Kuvat: Lauri Mannermaa Ulkoasu & taitto Hahmo Design Oy Paino: Multiprint,

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008

MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008 MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008 SPRAYTEC OY SPRAYTEC OY ON MAALAAMOTEKNOLOGIAAN ERIKOISTUNUT YRITYS. YRITYKSEN TAUSTALLA

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 Käyttöohjeet Sisällysluettelo 1 Huomio!... 3 2 Turvamääräykset... 3 2.1 Käsittely... 3 2.2 Huolto... 3 3 Käyttö... 3 3.1 Suodattimen merkkivalot...

Lisätiedot

Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala

Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala 22.5.2015 Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala Kuolemaan johtanut onnettomuus 9.7.2014 Jakeluasema, miehittämätön Valmistelevat työt maanalaisen bensiinisäiliön sisäpuoliselle

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien

Lisätiedot

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin LÄMPÖPUHALTIMET RASKAISIIN YMPÄRISTÖIHIN AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet raskaisiin ympäristöihin AW-puhaltimet

Lisätiedot

ATEX-starttipaketti pk-yrityksille

ATEX-starttipaketti pk-yrityksille 1 ATEX-starttipaketti pk-yrityksille Sisältö 0. ATEX-starttipaketista 1. Johdanto 2. Räjähdyssuojausasiakirja 3. Syttyvien aineiden tunnistaminen 4. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen 5. Tilaluokituksen

Lisätiedot

JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö

JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatiotekniikan osastoneuvoston kokouksessa 14. helmikuuta

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää?

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää? Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää pölyräjähdykset sekä tulipalot havaitsemalla ja sammuttamalla kipinät automaattisesti. Pieni

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja

Lisätiedot

ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE

ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE KAUKOLÄMPÖ SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät

3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät 3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät IFA 0605012 Schweißrauchabscheideklasse W3 60 3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät Suitable for Likaantuneen ilman puhdistamiseksi työtiloissa. Kuvaus INCLUDING

Lisätiedot

MJB. M-L-XL letkusuodatin

MJB. M-L-XL letkusuodatin MJB M-L-XL letkusuodatin MJB-M, MJB-L ja MJB-XL Letkusuodatin MJB letkusuodattimet soveltuvat kaasujen puhdistamiseen partikkeleista miltei missä tahansa teollisuuden prosessissa. Suodatinmallit sisältävät

Lisätiedot

HUOLTO- OHJEKIRJA FM 1

HUOLTO- OHJEKIRJA FM 1 HUOLTO- OHJEKIRJA FM 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 JOHDANTO... 3 2.0 TOIMINNALLINEN KUVAUS... 3 3.0 SUODATINPUSSIN TEKNISET TIEDOT... 5 4.0 RAVISTIMEN TEKNISET TIEDOT JA ASETUKSET... 5 4.1 VÄRÄHTELYTAAJUUDEN

Lisätiedot

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Diplomityön aihe on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 1.12.2004 Työn tarkastajat professori Arto Verho

Lisätiedot

Atex koulutustilaisuudet pelastuslaitoksille

Atex koulutustilaisuudet pelastuslaitoksille Atex koulutustilaisuudet pelastuslaitoksille Tukes järjestää atex koulutustilaisuuksia 12.10 18.11.2009 välisenä aikana seuraavissa paikkakunnissa: Helsinki, Kouvola, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Vaasa

Lisätiedot

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille TUKES-julkaisu 7/2004 Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Juha Liimatainen Diplomityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto TURVATEKNIIKAN

Lisätiedot

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE LAITTEEN KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA VASTAAVALLE MIRACO OY 37800 TOIJALA puh. 03-5423205 fax. 03-5424243 YLEISTÄ 1. Puhallin tulee tarkistaa kuljetuksen aikana syntyneiden

Lisätiedot

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA 24.11.2010 Juhani Koponen Työmaan sisäilman hallinta Alipaineistuksen toteuttamista ohjaava asiakirja laaditaan työmaan sisäilman rakennusaikaisen

Lisätiedot

Sähköpalojen torjunta

Sähköpalojen torjunta Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Määritelmä... 1 4. Vaatimukset sähköpalojen torjumiseksi... 1 4.1 Sähkötöiden tekeminen... 1 4.2 Sähkölaitteiden tarkastukset...

Lisätiedot

Palovaroittimien virhehälytykset

Palovaroittimien virhehälytykset Palovaroittimien virhehälytykset Tietoa: PALOVAROITTIMIEN TOIMINNASTA Palovaroitin havaitsee ja reagoi ilmassa oleviin savuhiukkasiin; ei lämpöön tai kaasuihin, kuten monet luulevat. Palovaroittimen hälytys

Lisätiedot

Huolto-ohje Sivu 1/7. Huolto-ohje. www.economizer.fi ver 2.3

Huolto-ohje Sivu 1/7. Huolto-ohje. www.economizer.fi ver 2.3 Huolto-ohje Sivu 1/7 Huolto-ohje Sisällysluettelo Huolto-ohje Sivu /7 1. Yleistä.... Lämmöntalteenottoyksikkö (LTO-yksikkö)....1. Ulkoasenteinen malli [U-]..... Sisäasenteinen malli [S- tai SL-]... 5..

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

OHJEKIRJA PUHALTIMILLA VARUSTETUT ILMANJÄÄHDYTTIMET. tuotesarjat. ECF ja ECFL

OHJEKIRJA PUHALTIMILLA VARUSTETUT ILMANJÄÄHDYTTIMET. tuotesarjat. ECF ja ECFL OHJEKIRJA PUHALTIMILLA VARUSTETUT ILMANJÄÄHDYTTIMET tuotesarjat ECF ja ECFL Sisällysluettelo ASENNUSOHJE Yleistä Tehtaan lähtötarkastus Kuljetus ja varastointi Laitteen ympäristö Putkistoliitännät Puhallinkytkennät

Lisätiedot

KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO

KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO Kiitos laadukkaan AKPO -liesituulettimen hankinnasta! Ole hyvä ja lue tämä käyttöohje tarkasti ennen

Lisätiedot

IMUHUUVAT SÄHKÖ- JA PAINEILMATYÖKALUILLE

IMUHUUVAT SÄHKÖ- JA PAINEILMATYÖKALUILLE R Improving your workspace IMUHUUVAT SÄHKÖ- JA PAINEILMATYÖKALUILLE Terveydelle haitallinen pöly tulisi poistaa suoraan sieltä, missä sitä syntyy. Konekohtaiset imuhuuvat auttavat poistamaan pölyn työkalulta,

Lisätiedot

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia tiloja ja näissä tiloissa käytettäviä laitteita koskevat säädökset uudistuivat vuonna 2003.

Lisätiedot

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta Suojeluohje 3/2008 Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset... 1 4. Sähköasennukset... 1 5. Sulakkeen palaminen tai johtosuojan

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT TYÖSKENTELY OHJE POLTTO-AINEEN TYHJENNYS/ TÄYTTÖLAITTEELLE WL1050-E HYVÄKSYTYT POLTTOAINEET: BENSIINI, DIESEL JA ETANOLI SÄILIÖN TILAVUUS 115 LITRAA Imu toiminto Suljettu Uudelleentäyttö

Lisätiedot

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet 1. Toiminta...2 2. Tarkistukset ennen käyttöä ja kokoaminen...2 3. Käyttö ja rajoitukset...2 4. Tekniset tiedot...3 5. Asennus...5 6. Huolto...5 7. Johtimet...6 8. Merkinnät

Lisätiedot

FPZ-sarja Käyttöohjeet

FPZ-sarja Käyttöohjeet FPZ-sarja Käyttöohjeet Suomen Imurikeskus Oy Tehtaankatu 18 38700 Kankaanpää Puh. +358 (0)2 576 700 Fax. +358 (0)2 576 7010 www.suomenimurikeskus.fi eurovac@suomenimurikeskus.fi Krnro 346.703 ALV rek.

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen seurakuntakeskus Pappilantie 15, 14820, Tuulos Raporttipäivä: 10.08.2015 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 2 (10) Tuuloksen seurakuntakeskus sisällysluettelo

Lisätiedot

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL 1. Käyttö Vinssi on tehty käytettäväksi varastoissa, rakennuksilla jne. Vinssejä on sekä 230V että 400V käyttöjännitteelle,

Lisätiedot

Puhdasta ilmaa työtilaan

Puhdasta ilmaa työtilaan Motor Protector Reset Motor Protector Reset FILTERCART -suodattimet Puhdasta ilmaa työtilaan Original Siirrettävä, tehokas ja kestävä suodatin hitsauskäryille. Carbon Siirrettävä ja tehokas suodatinyksikkö

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

TUOTENRO NIMIKE MITAT PAINO NIM.TEHO SÄILIÖ IP-LUOKKA JOHTO. 9058501 Märkä- ja kuivaimuri GWD 350-2 638 x 600 x 868 mm 21 kg 2700 W 50 L IP24 10 m

TUOTENRO NIMIKE MITAT PAINO NIM.TEHO SÄILIÖ IP-LUOKKA JOHTO. 9058501 Märkä- ja kuivaimuri GWD 350-2 638 x 600 x 868 mm 21 kg 2700 W 50 L IP24 10 m MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä.

Lisätiedot

Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla

Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla 2012 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE 1 Keskipakoispuhallin C-sarja Näiden ohjeiden tulee aina olla puhallinta käyttävän henkilöstön saatavilla. Ennen asennusta ja kytkemistä tulee seuraavat ohjeet

Lisätiedot

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min.

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min. OHJEET JA SUOSITUKSET Nämä käyttöohjeet koskevat useita tuuletintyyppejä. On mahdollista, että tekstissä on yksityiskohtia, jotka eivät koske valitsemaasi tuuletinta. ASENNUS Valmistaja ei vastaa virheellisestä

Lisätiedot

OHJEKIRJA. ILMAJÄÄHDYTTEISET NESTEJÄÄHDYTTIMET JA LAUHDUTTIMET ECV- ja ECH- tuotesarjat

OHJEKIRJA. ILMAJÄÄHDYTTEISET NESTEJÄÄHDYTTIMET JA LAUHDUTTIMET ECV- ja ECH- tuotesarjat OHJEKIRJA ILMAJÄÄHDYTTEISET NESTEJÄÄHDYTTIMET JA LAUHDUTTIMET ECV- ja ECH- tuotesarjat Sisällysluettelo ASENNUSOHJE Yleistä Tehtaan lähtötarkastus Kuljetus ja varastointi Laitteen ympäristö Nostaminen

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

ULT- LAS. laserkäryn poistoon. Puh. (03. Puhdas ilma, tehokas tuotanto. LAS -sarja on suunniteltu erityisesti laserprosesseihin.

ULT- LAS. laserkäryn poistoon. Puh. (03. Puhdas ilma, tehokas tuotanto. LAS -sarja on suunniteltu erityisesti laserprosesseihin. Puh. (03 ULT- LAS laserkäryn poistoon Puhdas ilma, tehokas tuotanto. LAS -sarja on suunniteltu erityisesti laserprosesseihin. Mäkirinteentie 3 36220 Kangasala puh. 03-212 8000 fax 03-212 8158 Marianrannankatu

Lisätiedot

Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon

Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon Jätä pöly ja savut ammattilaisten huoleksi Tuotesiilojen suodattimet, 7000 m3/h/kpl. Suodatus prosessien optimointi Industri-Textil Job Oy

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET

RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät Jaakko Raittinen Opinnäytetyö RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2009 Yliopettaja

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje

VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje 0190150/1 IM-P019-05 ST Issue 1 VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus VB14 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto VB21 7. Varaosat

Lisätiedot

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n.

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Perehdy tähän ohjekirjaan huolellisesti ennen kuin asennat, käytät tai huollat EXTOR 2300 imuria. Tämän ohjekirjan ohjeita tulee noudattaa. TEKNINEN ERITTELY EXTOR 2300 imuri:

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hätilän kirkko Tuomelankatu 19, 13210, Hämeenlinna Raporttipäivä: 16.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (15) Hätilän kirkko

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502 Onnittelut tämän hyvin suunnitellun tuotteen valinnasta ; Ennen asennusta ja laitteen käyttöä lue huolellisesti seuraavat suositukset turvallisuudesta, jotta voit välttää onnettomuudet käyttäjälle ja vahingot

Lisätiedot

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y.

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y. TULITYÖSUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS 2. TULITYÖN MÄÄRITTELY Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki velvoittavat yhdistystä/työnantajaa järjestämään tulityöt siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA KULJETTAJAN KÄSIKIRJA www.fogmaker.com Art. No. 8012-010 Edition 2.1 1 Yleinen kuvaus Tämä linja-auto on varustettu täysautomaattisella moottoritilan ja mahdollisen erillisen lisälämmitintilan sammutusjärjestelmällä.

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN KYLPYHUONEEN LÄMMITIN Mallit: ETG500, ETG700, ETG100 Kuvassa oleva lämmitin on malli, eikä välttämättä vastaa paketissa olevaa tuotetta. Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lämmittimen käyttöönottoa.

Lisätiedot

STAHA ATEX -työryhmä 12.10.2007. Onnettomuuscaset - syttymissyitä

STAHA ATEX -työryhmä 12.10.2007. Onnettomuuscaset - syttymissyitä STAHA ATEX -työryhmä 12.10.2007 Onnettomuuscaset - syttymissyitä Ylitarkastaja Erkki Teräsmaa Turvatekniikan keskus erkki.terasmaa@tukes.fi Tilastotietoja VARO rekisteristä VARO rekisterissä on lähinnä

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI Pro Compact, Combi, Team SEFFI Soft Compact, Combi, Team) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttö ohjekirja malleille: SEFFI Pro Compact,

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähkölaitetilojen suojaus Ari Ruohomäki Pohjola Vakuutus Oy Sähkölaitetilojen vahingot Kaikista palovahingoista noin 20-25% aiheutunut sähkölaitteista sähkölaitetilojen

Lisätiedot

Woods. JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz

Woods. JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz Woods JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz Sisällysluettelo Savunpoistopuhaltimet käyttötarkoitus / käyttökohteet 3 Laatujärjestelmät 3 Lämpötilakokeet / todistukset 3 Puhallintyypit 4 Lämpötila-/aikaryhmät

Lisätiedot

Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi

Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Aikoinaan joka kodissa oli Porin Matti - uuni, joka lämmitti huoneen kuin huoneen kovallakin pakkasella. 1980- ja 90-luvuilla moderniuden huumassa Matteja

Lisätiedot

EXTOR 2300A asbesti-imuri alipaineistukseen

EXTOR 2300A asbesti-imuri alipaineistukseen KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Perehdy tähän ohjeeseen huolellisesti ennen kuin asennat, käytät tai huollat EXTOR 2300A asbesti-imuria. Näitä ohjeita tulee noudattaa. TEKNINEN ERITTELY EXTOR 2300A asbesti-imuri

Lisätiedot

Sivukammiopuhaltimet alipaine/painekäyttöön

Sivukammiopuhaltimet alipaine/painekäyttöön Käyttöohje Sivukammiopuhaltimet alipaine/painekäyttöön SH O SH 25 SH 45 SH 55 SH 75 SH 95 SH 155 SH 215 SH 235 SH 275 SH 355 SH 505 N Puhallin mallit Tämä käyttöohje on voimassa sivukammiopuhaltimille:

Lisätiedot

Movair AF 170. Käyttöohje. Korvent Oy Vanha Nurmijärventie 116 01730 VANTAA FINLAND

Movair AF 170. Käyttöohje. Korvent Oy Vanha Nurmijärventie 116 01730 VANTAA FINLAND Movair AF 170 Käyttöohje Korvent Oy Vanha Nurmijärventie 116 01730 VANTAA FINLAND Sisällysluettelo Yleistä... 3 Varoitus!... 3 Laitteen käyttö ja suodattimien vaihto... 4 Alipaineistajan käyttö... 4 Suodattimien

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hauhon kirkko Danielson-Kalmarintie 1, 14700, Hauho Raporttipäivä: 15.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Hauhon kirkko

Lisätiedot

T8 Sanpek-LED PUTKET

T8 Sanpek-LED PUTKET 50000H Takuu CE RoHS T8 Sanpek-LED PUTKET 45026 T8 9W 950LM 450mm 60026 T8 10W 1100LM 600mm 90026 T8 15W 1650LM 900mm 120026 T8 20W 2200LM 1200mm 150026 T8 26W 2850LM 1500mm 150026 T8 35W 3900LM 1500mm

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot