Sami Isomäki, Hanna Haapanen & Sami Kalliokoski RFID-TEKNOLOGIAN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN HELMET-KIRJASTOISSA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sami Isomäki, Hanna Haapanen & Sami Kalliokoski RFID-TEKNOLOGIAN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN HELMET-KIRJASTOISSA LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Sami Isomäki, Hanna Haapanen & Sami Kalliokoski RFID-TEKNOLOGIAN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN HELMET-KIRJASTOISSA LOPPURAPORTTI RFID Lab Finland ry.

2 MÄÄRITELMÄT AFI Avoin standardi EAS EM KATVE-tietomalli Kirjastojärjestelmä NCIP Nidetarra Off-line toiminto On-line toiminto Pinolainaus/palautus RFID Tag masking SIP Varkaudenesto Suojaustarra Application Family Identifier. Lukuarvo, jolla pystytään määrittelemään, minkä tyyppiseen tuotteeseen RFID-tunniste on kiinnitetty. Avoin standardi tarkoittaa julkisesti dokumentoitua standardia. Toisin sanoen kuka tahansa voi tehdä standardiin perustuvan järjestelmän. Electronic Article Surveillance, termiä käytetään yleensä varkaudenestojärjestelmän yhteydessä. Elektromagneettinen KATVE -työryhmän RFID-tietomalli suomalaisille kirjastoille. KATVE on Kansalliskirjaston tietopalvelualan verkkostandardityöryhmä. Ohjelmistokokonaisuus, jonka avulla suoritetaan erinäisiä kirjaston toimintoja, kuten kokoelman hallinta, lainaus ja palautus. NISO Circulation Interchange Protocol Niteessä oleva viivakoodin sisältävä tarra, jonka avulla kirjastojärjestelmä tunnistaa niteen. Toiminto, jossa laitteen (esim. käsipäätteen) ei tarvitse ottaa yhteyttä taustajärjestelmään (kirjastojärjestelmään) eli se toimii itsenäisesti. Toiminto, jossa laitteen (esim. käsipäätteen) pitää ottaa yhteys taustajärjestelmään (kirjastojärjestelmään) toiminnon suorittamiseksi. Tämä voi olla esimerkiksi tietokantakysely. Monta nidettä lainataan/palautetaan samanaikaisesti (pinottuna) Radio Frequency Identification Ilmiö, jossa kaksi tai useampi toisiaan lähellä olevaa tunnistetta häiritsevät toisiaan. Standard Interchange Protocol Varkaudenestosta käytetään mm. myös termejä tuotesuojaus ja hävikinesto Niteessä oleva EM-tarra, jolla avulla varkaudenesto toteutetaan. 2 (102)

3 TIIVISTELMÄ Raportin nimi: RFID-teknologian käyttöönottaminen HelMet-kirjastoissa Asiakkaan nimi: HelMet-kirjastot, Metropolia AMK Oy Raportin laatija(t) Sivujen / liitesivujen lukumäärä: Hanna Haapanen, Sami Isomäki ja Sami Kalliokoski 102 Avainsanat: RFID, Kirjasto, Käyttöönotto, HelMet Tämän raportin tarkoitus on antaa puolueetonta informaatiota RFID-teknologiasta ja hyvät perusedellytykset päätöksentekoon RFID-teknologian käyttöönotossa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakirjastoissa. Raportti on jaettu kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittelee HelMet-kirjastoja ja toinen, tästä raportista itsenäinen osa, käsittelee Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastoja. RFID-teknologia on langaton lyhyen kantaman tunnistusteknologia, jota käytetään myös kirjastoissa niteiden tunnistuksessa. Raportissa esitellään RFID-teknologian ominaisuuksia ja käyttötapoja kirjastossa sekä arvioidaan eri RFID-ratkaisujen sopivuutta kirjastokäyttöön. HelMet-kirjastot ovat kiinnostuneita mahdollisuuksista käyttää RFID-tunnistusta omissa prosesseissaan, pääasiassa niteiden tunnistuksessa viivakoodin sijaan. Raportissa on esitetty menetelmiä RFID-teknologian käyttöönottoon. Raportissa pyritään valottamaan käyttöönottoon liittyviä haasteita ja antaa ohjeistusta kirjastoille myös käytännön tasolla. Lisäksi käyttöönottoon liittyviä kustannuksia on pyritty arvioimaan karkeasti. Raportti pyrkii myös antamaan kirjastohenkilökunnalle valmiudet arvioida RFID-teknologiasta saatavaa lisäarvoa verrattuna kustannuksiin ja ymmärtämään kirjastojen RFID-järjestelmien kilpailutuksessa huomioitavat seikat. Raportissa esitellään myös uusia näkökulmia kirjaston palveluihin ja prosesseihin ja miten RFID-tunnistus mahdollistaa uudenlaisia palvelumalleja. Luottamuksellisuus: Julkinen Päivämäärä: Vantaa (102)

4 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO RFID-TEKNOLOGIA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOSOVELLUKSISSA KIRJASTON AINEISTON, LAITTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN INTEGROINTI RFID-TEKNOLOGIAAN Tunnistimet ja kortit Tunnisteet eri medioissa Kirjastokortti Tunnisteen tietomalli ja sen vaikutus järjestelmän toimintaan RFID tunnisteiden konvertointi Virkailijapiste Itsepalveluautomaatit Automaattien rajapinnat ja kytkentä olemassa olevaan kirjastojärjestelmään Varkaudenestoportit Inventointilaitteet ERI RFID-TEKNOLOGIAT JA KIRJASTOYMPÄRISTÖ Taajuusalueiden vertailua Hinta ja yleisyys Ulkonäölliset erot ja tilasuunnittelu RFID ja muut langattomat verkot Varkaudenesto RFID-tunnisteilla Tunnisteiden tietoturva kirjastosovelluksissa Niteissä käytettävien tunnisteiden tietosisältömallit RFID JA TERVEYS HELMET-KIRJASTOJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ PILOTOINTI JA KÄYTTÖÖNOTON LAAJENTAMINEN Yleisiä huomioita toteutukseen Toteutusvaihtoehdot Kauniaisten kirjaston pilotointi RFID-käyttöönoton laajentaminen Aikataulu Järjestys (102)

5 Resurssit HelMet-laajuisen käyttöönoton loppuunsaattaminen Lainausaineiston kulku siirtymävaiheen aikana Kustannukset LOGISTIIKKA SUUNTAVIIVOJA KUSTANNUSTEN LASKEMISEEN Tunniste- ja konvertointikustannukset Laitekustannukset Leasing RFID-järjestelmän elinkaari UUSIA SOVELLUKSIA RFID-KIRJASTOON Ideoita kirjaston palveluihin ja prosesseihin Kirjastokortin yhdistäminen matkakorttiin ja NFC matkapuhelimeen KIRJASTON RFID-SOVELLUSTEN VAATIMUSMÄÄRITTELY Järjestelmän käyttötavat, ominaisuudet ja vaaditut laitteet Yleisiä vaatimuksia Tunnisteet Laitteet ja automaatit Tavoitteet itsepalveluasteen suhteen RFID-varkaudenestoportit Integrointi Ohjeistus ja koulutus Ylläpito ja huolto Personoitavuus Toimitus Huomioita kilpailutukseen Tarjousten saavuttua KIRJASTOALAN TEKNOLOGIATOIMITTAJIA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO (102)

6 1. JOHDANTO Lähtökohdat HelMet-kirjastoihin kuuluvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien ylläpitämät julkisrahoitteiset kirjastot. HelMet-kirjastot haluavat selvittää RFID-teknologiaan perustuvan tunnistusteknologian avulla palvelun parantamista ja aineiston käsittelyn helpottamista kirjastojen sisäisissä prosesseissa ja sisäisen logistiikan eri vaiheissa. HelMet-kirjastot ovat selvittäneet RFID-teknologian käyttöönottoa omassa sisäisesti tehdyssä RFID-teknologiaan liittyvässä selvityksessä vuonna Silloin selvityksen perusteella haasteiksi todettiin RFID-tunnisteiden sen hetkinen hinta ja toimintaympäristön asettamat vaatimukset RFID-järjestelmän saumattomalle käyttöönotolle. Tunnisteiden hinnan voimakkaan laskemisen, standardien kehittymisen ja asiantuntijaresurssien paremman saatavuuden takia HelMetkirjastot haluavat selvittää RFID-käyttöönottoprosesseja aiempaa tarkemmin. Tavoite Tutkimushankkeen tavoitteena on antaa perusedellytykset päätöksentekoon RFID-teknologian käyttöönotossa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakirjastoissa. Hankkeella oli seuraavia tavoitteita: Esitellä RFID-teknologiaa kirjastojen näkökulmasta: vertailla HF-/ UHF-taajuusalueiden toimivuutta kirjastoympäristössä ja esitellä kirjastoympäristöön tarkoitettuja tunnisteen tietosisältöstandardeja ja tietoturvaa. Esitellä pääpiirteittäin RFID-teknologian asteittainen käyttöönotto HelMet-kirjastoissa ja sen käytännön toteutusta eri tyyppisissä kirjastoissa. Antaa kirjastoille olennaiset tiedot tarjousasiakirjojen laatimiseen vaatimusmäärittelyineen. Arvioida RFID-järjestelmän käyttöottoprosessissa tarvittavia resursseja ja antaa perusteet henkilöresurssien määrittämiseen. Ideoida uusia palveluja ja prosesseja, joita RFID-teknologian käyttöönotto mahdollistaisi Arvioida RFID-teknologian käyttöönoton ajankohtaisuutta ja järkevyyttä 6 (102)

7 Toteutus ja osapuolet Hanke toteutettiin tutkimushankkeena HelMet-kirjastoille ja Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakirjastoille. Hankkeen hallinnoinnista ja käyttöönottosuunnitelman toteuttamisesta vastasi RFID Lab Finland ry. Teknistä konsultointia on antanut pääasiassa ToP Tunniste Oy, mutta tietoja on saatu myös muilta teknologiatoimittajilta. Tutkimushanke käynnistyi toukokuussa 2009 ja päättyi joulukuussa Rakenne ja sisältö Loppuraportti on jaettu kahteen osaan, ensimmäinen osa käsittelee yleisesti RFID-teknologian luomia mahdollisuuksia kirjastoympäristössä ja RFID-teknologian käyttöönottoa sekä pilotointia HelMet-kirjastoissa. Toinen osa on itsenäinen tästä raportista ja käsittelee RFID-teknologian käyttöönottoa Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakirjastoissa. Loppuraportti käsittelee seuraavia aihealueita: RFID-teknologian käyttö kirjastoympäristössä HelMet-kirjastojen nykyinen viivakooditunnistamiseen perustuva toimintaympäristö, laitteisto ja prosessit RFID-teknologian teknisiä ominaisuuksia: tunnisteissa käytettävät tietomallit, taajuusalueet, tietoturva, RFID-teknologian vaikutus terveyteen ja teknologian vaikutus muihin langattomiin teknologioihin, yms. RFID-teknologian käyttöönottoprosessi erityyppisissä kirjastoissa Pilotointi ja käyttöönoton laajentaminen Uudet innovatiiviset palvelut ja prosessit kirjastoissa Kirjastoalan teknologiatoimittajien esittely Suuntaviivoja kirjaston RFID-järjestelmän vaatimusmäärittelyyn 7 (102)

8 2. RFID-TEKNOLOGIA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOSOVELLUKSISSA RFID (Radio Frequency Identification) on tekniikka, joka mahdollistaa tiedon etäluvun ja tallentamisen radioaaltojen välityksellä. RFID-teknologiaa sovelletaan tällä hetkellä monilla eri toimialoilla moniin eri liiketoimintaprosesseihin. Laajimmin RFID-teknologiaan perustuvaa etälukua hyödynnetään joukkoliikenteessä, eläintunnistuksessa sekä tilaus-toimitusketjun ja materiaalivirtojen hallinnassa. RFID-teknologian vahvuuksiin kuuluvat tunnisteiden pieni koko, monikäyttöisyys, mahdollisuus lukea tunnisteita etäältä ja tunnisteiden yksilöinti [Sweeney 2005]. RFID-järjestelmä koostuu yksinkertaistaen tunnisteista, lukijasta ja taustajärjestelmästä. RFID-tunnistetta kutsutaan yleisesti saattomuistiksi. Tunnisteen pääkomponentteja ovat mikrosiru ja antenni. Kirjastosovelluksiin sopivat RFID-tunnisteet ovat passiivisia eli ne eivät sisällä omaa virtalähdettä, vaan ne saavat käyttöenergiansa lukijan lähettämästä radiosäteilystä. On olemassa myös aktiivisia RFID-tunnisteita, joissa on oma energianlähde (paristo). Tunnisteen passiivisuus mahdollistaa pitkän käyttöiän, kestävyyden sekä halvan hinnan verrattuna aktiivisiin RFID-tunnisteisiin. Saattomuistiin tallennetaan tavallisesti yksilöllinen tuotekoodi, kuitenkin tunnisteeseen on mahdollista tallentaa myös muuta tietoa sen käyttötarkoituksen mukaan [Sweeney 2005]. Lukija on laite, jolla tunnisteen tietosisältöä voidaan lukea ja kirjoittaa. Lukija sisältää radiolähetinvastaanottimen, jonka avulla tietoa voidaan siirtää tunnisteelta lukijalle ja päinvastoin. Muun muassa lähetysteho sekä antennin rakenne ja sijoittelu vaikuttavat lähetysalueen suuruuteen, ulottuvuuteen ja tiedonsiirron tarkkuuteen. Lukija määrää, minkä taajuuksisia tunnisteita käytetään. RFID-tunniste viestii lukijan kanssa aina tietyillä radioaaltojen taajuudella. RFID-järjestelmissä käytössä on neljä eri taajuusaluetta: LF (Low Frequency) alue: 100 khz 250 khz, HF (High Frequency) alue: 13,56 MHz, UHF (Ultra High Frequency) alue: alin 865 MHz (Eurooppa) ja ylin 950 MHz (Japani) ja MW (Microwave Frequency) alue: 2,45 GHz [Sweeney 2005]. Kullakin taajuusalueella on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat muun muassa lukuetäisyyteen ja radioaaltojen läpäisykykyyn, niinpä ne soveltuvat eri käyttökohteisiin [Sweeney 2005]. Kirjastosovelluksissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käytetään pääsääntöisesti HF-taajuusaluetta, kun taas joissakin kirjastoissa Aasiassa ja Australiassa käytetään UHF-taajuusaluetta [Frost 2008]. Muita HF-taajuusalueen käyttökohteita ovat esimerkiksi kulunvalvonta, joukkoliikenne ja maksaminen. UHF-taajuusalueen tunnisteita hyödynnetään laajalti tilaustoimitusketjun ja matkatavaroiden hallinnassa. [Seppä 2009] 8 (102)

9 Yksinkertaistaen tunnistaminen tapahtuu seuraavasti (kuva 1): lukijalaite lähettää antenninsa kautta signaalin, jolla lukija pyytää sen lukuetäisyydellä olevia tunnisteita lähettämään tietonsa. Tunniste vastaanottaa signaalin antennillaan saaden samalla käyttöenergiansa radioaalloista ja lähettää pyydetyt tiedot lukijalle. Lukija vastaanottaa tunnisteen lähettämät tiedot ja tunnistaa niiden perusteella halutut asiat. Järjestelmän varsinainen älykkyys sijaitsee taustajärjestelmässä, joka osaa hyödyntää tunnisteesta luettua informaatiota [Sweeney 2005]. Kuva 1: RFID-järjestelmän komponentit RFID-teknologian käyttö tarjoaa mahdollisuuden erittäin tehokkaaseen ja automatisoituun tuotteiden tunnistukseen. Muita automaattisen tunnistamisen toteutustapoja on esimerkiksi viivakooditekniikka. Logistiset RFID-sovellukset lähtevät liikkeelle pääasiallisesti joko organisaation sisäisten tai ulkoa tulevien materiaalivirtojen hallinnasta. RFID-teknologian käyttöönotto ei eroa suuresti muiden tunnistusteknologioiden käyttöönotosta ja RFID-teknologia ei välttämättä tuo lisähyötyä kaikissa tilanteissa verrattuna esimerkiksi viivakoodiin. RFID-teknologiaa kannattaa soveltaa erityisesti suuren volyymin ympäristöissä, jossa yksittäisten tuotteiden ja tuote-erien tunnistuksen täytyy olla hyvin tehokasta [Kärkkäinen 2006]. RFID-teknologian luomat mahdollisuudet kirjastoille RFID-kirjastolla tarkoitetaan kirjastoa, jonka toimintaprosesseissa hyödynnetään RFID-teknologiaa. Tavallisesti tämä tarkoittaa niteiden tunnistamista RFID-teknologialla viivakooditeknologian sijaan. RFIDteknologia ei sinänsä tuo suuria muutoksia kirjastojen toimintaan ulkopuolisen näkökulmasta, vaan teknologian pääpainopiste on toimia jo olemassa olevien toimintaprosessien tukena. Asiakkaiden silmin kirjaston toiminta ei muutu radikaalisti. Sen sijaan henkilökunnan kannalta RFID-teknologian käyttöönotto muuttaa vanhoja työtehtäviä ja tuo mahdollisesti myös uusia toimintamahdollisuuksia. Pääasiallisesti RFIDteknologian tarkoitus on parantaa käytettävyyttä ja tehostaa prosesseja. Suomalaisissa RFID-kirjastoissa, esimerkiksi Turun pääkirjastossa tai Laurean opiskelijakirjastossa Hyvinkäällä, on lähdetty hakemaan RFID-teknologian avulla tehoa lainaus- ja palautusprosesseihin ja samalla haluttu päivittää varkaudenestojärjestelmä hyödyntämään RFID-teknologiaa. Itsepalvelu on nähty uutena keskeisenä toimintatapana. Suomalaisissa kirjastoissa RFID-järjestelmällä on lähinnä korvattu viivakoodin käyttö. Tällöin muut RFID-teknologian mahdollistamat lisäpalvelut on jäänyt pitkälti huomioimatta. RFID-teknologiaa ei hyödynnetä täysipainoisesti kirjaston sisäisessä logistiikassa tai aineiston hallintaan liittyvissä toiminnoissa. Suurelta osin tämä johtuu suomalaisten kirjastojen taloudellisista resursseista. 9 (102)

10 Kirjastoissa voidaan hyödyntää RFID-teknologiaa pääasiallisesti: lainaus- ja palautusprosesseissa lainaajan tunnistamisessa varkaudenestojärjestelmässä kokoelman hallinnassa virkailijatyöasemissa sisäisessä logistiikassa inventoinnissa RFID-teknologian vahvuuksiin kuuluu se, että lukijan ei tarvitse "nähdä" itse tunnistetta. Tämä mahdollistaa muun muassa yksinkertaisemman lainaus- ja palautusprosessin. Viivakooditeknologiaan perustuvassa itsepalvelulainausautomaatissa nide täytyy aina sijoittaa tietyssä asennossa tiettyyn kohtaan lukijalaitetta, mutta RFID-teknologialla toimivassa automaatissa riittää, että niteen asettaa tietylle alustalle ja nide tunnistuu taustajärjestelmään. Tietyissä nidetyypeissä viivakoodi joudutaan sijoittamaan niin, että sen lukeminen saattaa olla epävarmaa. Esimerkiksi DVD-levyissä nidetarra sijoitetaan tavallisesti DVD-kotelon kannessa olevan läpinäkyvän muovitaskun alle. Kyseinen muovitasku heijastaa valoa tai saattaa olla pinnaltaan hieman himmeä, joten viivakoodinlukija ei aina pysty lukemaan viivakoodia. Suomessa ja Euroopassa toimivissa RFID-kirjastoissa on saatu selvästi lisättyä itsepalvelua RFIDteknologian avulla. [Schubert 2009] Tämä ei ole pelkästään RFID-teknologian ansioita, sillä osassa kirjastoista ei ollut minkäänlaista teknistä järjestelmää itsepalveluun ennen RFID-teknologian käyttöönottoa. Tällaisissa kirjastoissa itsepalveluaste olisi lisääntynyt todennäköisesti myös viivakooditekniikalla. Tällä hetkellä kirjastoissa olevat varkaudenestojärjestelmät toimivat akustisten- tai elektromagneettisten tarrojen ja -porttien avulla. Kirjastoissa on erilliset laitteet, jotka aktivoivat ja passivoivat varkaudenestotarroja. RFID-teknologian avulla tunnistetiedot ja varkaudenesto pystytään yhdistämään samaan tarraan, jolloin yhdellä laitteella voidaan tunnistaa nide ja muuttaa niteen varkaudenestosuojauksen tilaa (lainassa/palautettu). Täten pystytään säästämään tilaa, vähentämään tarvittavaa laitteistoa ja yksinkertaistamaan ja yhdistämään lainaus-/palautus- ja varkaudenestoprosessia. Yksittäisissä kirjastoissa on kokoluokasta riippuen aineistoa kymmenistä tuhansista jopa satoihin tuhansiin niteisiin. Tämä luo haasteita kokoelmanhallintaan. Niteitä siirtyy kirjaston sisällä asiakkaiden ja henkilökunnan toimesta, joka vaikeuttaa niteiden paikallistamista. RFID-teknologian mahdollistamaa etälukua pystyttäisiin hyödyntämään muun muassa niteiden järjestyksen ylläpitämisessä ja inventoinnissa esimerkiksi kirjastokäyttöön kehitetyin RFID-käsipäätelukijoin. RFID-teknologian avulla voidaan myös kehittää uudenlaisia innovatiivisia ratkaisuja kokoelmanhallintaan. Esimerkkinä älyhylly- ja älypöytäratkaisut, joissa RFID-lukijat on kiinnitetty pöytätasoihin. Uusista ideoista lisää kappaleessa (102)

11 3. KIRJASTON AINEISTON, LAITTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN INTEGROINTI RFID-TEKNOLOGIAAN Kirjaston ottaessa käyttöön RFID-teknologiaa järjestelmästä tulee uusia useita komponentteja. Osa tästä on suoritettavissa tekemällä muutoksia olemassa oleviin laitteisiin, toisinaan koko laite tulee vaihtaa uuteen. Tavallisesti muutoksia tehdään itsepalveluautomaatteihin, virkailijapisteisiin ja varkaudenestojärjestelmään. Tämän lisäksi kaikki niteet tulee varustaa RFID-tunnistein. Itse kirjastojärjestelmä ohjelmistoineen voidaan usein pitää samana kuin aikaisemmin, tosin ohjelmistoihin saatetaan hankkia lisäkomponentteja jotka mahdollistavat RFID-tunnistuksen järjestelmässä Tunnistimet ja kortit Tunnisteet eri medioissa RFID-tunnisteita on olemassa eri käyttötarkoituksiin. Eri tunnistetyypit ovat kestävyydeltään, luettavuudeltaan, liimapinnaltaan tai muilta ominaisuuksiltaan suunniteltuja kiinnitettäväksi johonkin tiettyyn materiaaliin tai tiettyihin käyttöolosuhteisiin. Kirjaston tulee aina kiinnittää tunnisteet niteisiin itse tai ostopalveluna. Nide ei siis sisällä tunnistetta valmiiksi tullessaan painosta. On mahdollista, että tulevaisuudessa kirjoihin aletaan kiinnittää RFID-tunnisteita jo tilaus-toimitusketjun alkupäässä (esimerkiksi kirjapainossa). Tällaiset tunnisteet ovat luultavasti tarkoitettu ainoastaan toimitusketjun käyttöön ja niitä ei ole tarkoitus hyödyntää myyntitapahtuman jälkeen. Niinpä käytössä olisi luultavasti halvimmat mahdolliset tunnisteet, että vaikutus lopputuotteen hintaan saadaan minimoitua. Koska tällaiset tunnisteet olisivat tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön, eivätkä olisi kovin korkealaatuisia, eivät ne luultavasti kestäisi kirjastokäytössä. Kirjat Kirjoissa käytetään yleensä kestäviä perustunnisteita. Useilla valmistajilla on erityisesti kirjastokäyttöön tarkoitettuja tunnisteita (library tag). Kirjoissa tunnistin kiinnitetään yleensä takakannen sisäpuolelle, paitsi metallipintaisilla kirjoilla. Metallipäällysteisille kirjoille on olemassa omia erikoistunnistimiaan. Tunnistimen kiinnitysalue on valittava siten, että kirja on mahdollista inventoida hyllyssä (syvyys seläkkeestä 0 15 cm ja korkeus kirjan alaosasta 0 25 cm). Kiinnitys satunnaiseen paikkaan kirjassa (tunnistimen kiinnitysalueen rajoissa) parantaa inventoinnin onnistumista, koska tunnisteet eivät ole täysin kohdakkain (kuva 2). Yleensä tunnisteessa oleva "perusliima" on riittävä, erikoisliimojen varustettujen tunnisteiden käyttö lisää kustannuksia. 11 (102)

12 Kuva 2. Tunnisteen sijoitus satunnaiseen paikkaan niteessä Kuva 3: Tunnisteita eri medioissa Lehdet ja nuotit Lehdissä ja nuoteissa tunnistimen kiinnityspaikka on yleensä suhteellisen vapaa, mutta valittava siten, että lehti on mahdollista inventoida hyllyssä ja että asennuspaikka on satunnainen (kts. kirjat). Lehdissä ja nuoteissa voidaan käyttää samoja tunnisteita kuin kirjoissa. Yleensä tunnisteessa oleva "perusliima" sopii tähän käyttötarkoitukseen. 12 (102)

13 VHS-kasetit VHS-kaseteissa tunnistin kannattaa kiinnittää kasetin tarrakohtaan (kelojen välissä). Koon suhteen kannattaa olla huolellinen: tunnistimen koko ei saa olla ole tarralle varattua aluetta suurempi, koska silloin tarra irtoaa helpommin. Tunnistimen liiman tulee olla suunniteltu lämpöä kestäväksi, sillä kasetti saattaa lämmetä nauhurissa voimakkaasti. CD/DVD-levyt CD/DVD-levyt ovat haastava mediatyyppi RFID-tunnistuksen kirjastokäytössä. Koska levyt sisältävät paljon metallia, heikentää se tunnistustarkkuutta ja esimerkiksi kyseisten levyjen pinoluenta (kts. kappale 3.3) ei ole välttämättä mahdollista. Levyjen kanssa tulee käyttää aina erikoistunnisteita, jotka on suunniteltu käytettäväksi metallipinnoilla. CD/DVD-levyissä tunnistin kannattaa kiinnittää levyyn (ei koteloon). Eri levyille joudutaan usein hankkimaan eri lailla viritettyjä vahvistimia (kutsumanimi "booster") tai vahvistin- ja RFID-siru -yksiköitä, jotka parantavat tunnistimen suorituskykyä. Tämä on tarpeellista varsinkin varkaudeneston takia, mutta oleellista myös lainaus- ja palautusautomaateille. Tunnistimen liiman tulee olla suunniteltu CD/DVD-levyille sopivaksi. C-kasetit C-kaseteissa tunnistin sijoitetaan yleensä koteloon, koska itse kasetissa ei ole riittävän isoa tasaista pintaalaa. Kirjoihin ja lehtiin tarkoitettu tunnistintyyppi on yleensä sopiva myös kasettikoteloon. Mediapaketit / nidepaketit Mediapakettien (monta nidettä, esim. CD-levyä, paketissa) tunnistaminen riippuu käytettävästä kirjastojärjestelmästä, sillä kaikki järjestelmät eivät erottele mediapakettien yksikköjä toisistaan. Esimerkiksi KATVE-tietomallissa (kts. kappale 4.5) mediapaketit ovat otettu huomioon. Jos mediapakettien yksiköitä ei erotella, niin yksi tunnistin per mediapaketti on riittävä. Jos mediapaketit ovat tuettuja, tarvitaan yksi tunnistin per mediayksikkö. Joskus on tarpeen pakata mediapaketit uudelleen tunnistustarkkuuden parantamiseksi, esimerkiksi jos CD/DVD-levyt ovat alkuperäisessä paketissa sijoitettu toistensa päälle. Paras tapa on sijoittaa CD/DVD-levyt rinnakkain mediapaketteihin Kirjastokortti Kirjastokortin tunnistamiseen voi käyttää RFID-teknologiaan pohjautuvaa korttia viivakoodin sijaan. RFIDkirjastot vaihtelevat kuitenkin toiminnaltaan: joissain kirjastoissa kirjastokortit toimivat viivakoodilla ja ainoastaan niteet sisältävät RFID-tunnisteen, joissain kirjastoissa, kuten Turun kaupunginkirjastossa, myös 13 (102)

14 kirjastokortit toimivat RFID-tunnistuksella (mutta sisältävät myös viivakoodin). RFID-kirjastokortin käyttö lisää automaattien käytön helppoutta paljon ja siksi korttien käyttö on suositeltavaa. Jos kirjastokortit toimivat viivakoodipohjaisesti, niin lainaajan käyttöliittymä on hiukan vaikeampi käyttäjälle. Kirjastokortissa RFID-tunnistin on laminoitu kirjastokortin sisälle, jossa se on hyvin suojassa mekaanisia ja sähköisiä olosuhteita vastaan. Kortti voi olla värillinen tai siihen voidaan painaa esimerkiksi kuva, painotekniikoita löytyy aina 1/0 väristä 4/4 väriin asti. Korttiin voidaan myös integroida tilausvaiheessa magneettiraita ja allekirjoituspalkki. Lisäksi kortit voidaan myös personoida viivakoodilla ja vastaavilla yksilöllisillä tiedoilla. Mikäli noudatetaan KATVE työryhmän ohjeistusta, kortin tulee olla ISO15693-standardin mukainen (kts. kappale 4.5) Tunnisteen tietomalli ja sen vaikutus järjestelmän toimintaan RFID-kirjastoissa tunnisteet sisältävät aina tiettyjä tietoja ja tietyssä formaatissa. Määritelty formaatti on edellytyksenä järjestelmän toimivuudelle, kirjastojärjestelmä tietää mitä tietoa tunnisteessa on ja miten se tulee tulkita. Tätä sovittua tapaa esittää tiedot tunnisteessa kutsutaan tietomalliksi. Tietomallistandardi ja käytetty RFID-tekniikka vaikuttavat myös siihen, millaista tunnistetyyppiä kirjastossa tulee käyttää. Tietomalleja, kuten KATVE, on esitelty kappaleessa 4. Tietomallin vaikutus kirjastojärjestelmän toimintaan Se, mitä tietoja tunniste sisältää, voidaan kärjistäen jakaa kahteen ääripäähän. Toinen ääripää on se, että tunniste sisältää ainoastaan yksilöivän koodin (numerosarjan), jonka avulla tiedot voidaan hakea kirjastojärjestelmästä. Tällöin niteen tietojen hakeminen tunnisteen avulla vaatii aina tiedon hakua kirjastojärjestelmästä kyseisen koodin perusteella. Toinen ääripää on se, että tunnisteeseen on merkitty kaikki niteeseen liittyvät tiedot, jolloin kirjastojärjestelmästä ei löydy enää mitään niteeseen liittyvää lisätietoa (poissulkien lainaus- ja varaustiedot jne.). Tällöin yhteydenottoa kirjastojärjestelmään tarvitaan harvemmin. Käytännössä tietomalli on useimmiten näiden ääripäiden välimaastossa (esim. KATVE), tunnisteessa on niteeseen liittyvää tietoa, mutta kirjastojärjestelmässä on vielä lisätietoa, mitä tunniste ei sisällä. Toimintoja kutsutaan yleensä off-line -toiminnoiksi, jos yhteydenottoa kirjastojärjestelmään ei tarvita. Jos yhteydenotto tarvitaan, toimintoa kutsutaan on-line -toiminnoksi. Se, miten paljon tunniste sisältää tietoa niteestä, vaikuttaa kirjastojärjestelmän nopeuteen eri toiminnoissa. Mikäli tunniste sisältää esimerkiksi inventoinnissa tarvittavat tiedot jo itsessään, ei inventointilaitteen (käsipäätteen) tarvitse olla inventoinnin aikana kirjastojärjestelmään missään yhteydessä. Tämä nopeuttaa huomattavasti inventointia. Mikäli nide sisältää pelkän koodin, pitää inventointipäätteen ottaa yhteys kirjastojärjestelmään saadakseen niteiden tiedot (mikäli ne halutaan nähdä inventointipäätteen ruudulla), ja 14 (102)

15 tämä aiheuttaa toimintoihin hitautta. Sama pätee myös esimerkiksi palautukseen. Jos niteen tiedot voidaan lukea suoraan tunnisteesta, palautusautomaatin ei tarvitse hakea niteen tietoja automaatin ruudulle palautuksen yhteydessä, vaan palautusautomaatti ainoastaan ilmoittaa kirjastojärjestelmälle, että kyseinen nide on palautettu. Mikäli jokaisen niteen nimi pitää hakea kirjastojärjestelmästä palautuksen yhteydessä, saattaa tämä pahimmassa tapauksessa hidastaa palautustoimintoa ja siten huonontaa käytettävyyttä RFID tunnisteiden konvertointi RFID-tunnisteiden konvertoinnilla tarkoitetaan nykyisen, viivakoodiin pohjautuvan, tuotetiedon muuttamista RFID-pohjaiseksi. Konvertoinnin aikana niteeseen asennetaan RFID-tunniste ja se koodataan käytetyn tietomallin mukaisesti (esim. KATVE-tietomalli). Tämän jälkeen tieto konvertoidusta niteestä viedään tietojärjestelmään. Tyypillisesti varkaudenestotekniikka vaihdetaan konvertoinnin yhteydessä: mahdollisesti varkaudenestossa käytetty nykyinen EAS-järjestelmä passivoidaan tai poistetaan ja korvataan RFIDjärjestelmän varkaudenestolla. Niteiden konvertointi voidaan ostaa myös palveluna. Yleensä ammattitaitoinen konvertointihenkilökunta pystyy tekemään konvertoinnin huomattavasti nopeammin kuin henkilöt, joilla ei ole tehtävästä aikaisempaa kokemusta, joten tämä kannattaa huomioida ostopalvelua arvioitaessa. Ulkoistettu konvertointi kannattaa kilpailuttaa urakkana, koska tällöin kustannukset ovat tiedossa ennen työsuoritusta. Konvertointiin liittyvät kustannukset tulee arvioida maltillisesti, mieluusti siis hieman yläkanttiin. Työpäivissä saattaa tulla keskeytyksiä tai saattaa ilmaantua konvertointiaikaa kasvattavia seikkoja, joita konvertointia suunniteltaessa ei ole osattu ottaa huomioon. Näin toteutunut aika, mitä kuluu konvertointiin per nide per henkilö, saattaa olla hieman arvioitua pidempi. Myös uusissa nidehankinnoissa tunnisteiden liittämisprosessin ja konvertoinnin voi ulkoistaa. Tällöin tunnisteiden liittämisen ja konvertoinnin suorittaa esimerkiksi kirjoja ja muita niteitä kirjastoille välittävä yritys Virkailijapiste RFID-virkailijapisteeksi sanotaan kirjaston henkilökunnan käyttöön tarkoitettua PC-työasemaa, johon on kytketty RFID-lukija tai lukija/antenni yhdistelmä. Sen avulla tunniste pystytään lukemaan ja kirjoittamaan sekä pystytään suorittamaan muun muassa niteen lainaus, palautus, niteen hyllypaikan siirto tai niteen poistaminen lainausaineistosta. Lukijalaitteiden suurimmat erot piilevät niiden erilaisissa integrointimahdollisuuksissa ja niiden tarjoamassa suorituskyvyssä (tunnisteryppään lukunopeus, toimintapinta-ala ja toimintaetäisyys). 15 (102)

16 Kuva 4: Virkailijapisteessä käytettyjä RFID-lukijoita Turun Kaupunginkirjastossa Lukijan integrointi olemassa olevaan kirjastojärjestelmään Se, miten lukijat ovat integroitu kirjastojärjestelmään, vaikuttaa lukijan käyttötapaan ja siten henkilökunnan työtehoon, työn helppouteen ja mielekkyyteen. Vaihtoehtoisia tapoja ovat ainakin seuraavat: 1. Täysin integroitu, joka tarkoittaa lukijoiden olevan kirjastojärjestelmän kontrollissa. Kirjastojärjestelmän työasema kommunikoi pääteohjelman (client) kautta suoraan RFID-lukijoiden kanssa. Käyttäjälle tämä tarkoittaa, että käyttöliittymä on se "sama tuttu" kirjastojärjestelmätoimittajan käyttöliittymä kuin ennen RFID:n käyttöönottoa. Tämä integrointitapa mahdollistaa lainaamisen ja palauttamisen pinoluennan, nopean kommunikoinnin kirjastojärjestelmän kanssa ja RFID-tunnisteisiin kirjoittamisen. 2. Osittain integroitu, eli virkailijapisteessä käytetään esim. olemassa olevaa automaattien SIP2-rajapintaa. Tällöin RFID-lukijalaitteita ohjaa lukijatoimittajan oma pääteohjelma (client), joka kommunikoi olemassa 16 (102)

17 olevan kirjastojärjestelmän kanssa SIP2-protokollan avulla. Tämä integrointitapa mahdollistaa lainaamisen ja palauttamisen pinoluennan, (vaihtoehtoa 1) hitaamman kommunikoinnin kirjastojärjestelmän kanssa ja RFID-tunnisteisiin kirjoittamisen. 3. Ei integroitu, vaan RFID-lukija toimii viivakoodilukijoissa käytetyllä ns. Wedge-toimintatavalla. Lukija siis syöttää RFID-tunnistimen tietosisällön kursorin osoittamaan paikkaan tietokoneen käyttöliittymässä. Tässä toimintamallissa pinoluenta (lainaus/palautus), kirjastojärjestelmän kanssa kommunikointi ja RFID-tunnisteisiin kirjoittaminen ei ole mahdollista. Toimintamalli vaatii usein erillisen pääteohjelman (client) varkaudeneston aktivoimiseen ja passivoimiseen Itsepalveluautomaatit Yleistä Lainaus- ja palautusautomaatteja käytetään niteiden lainaamiseen ja palauttamiseen itsepalveluna, eli ilman henkilökunnan apua. Lainaus- ja palautusautomaatit voivat olla joko laitteina erillisiä, jolloin palautukseen ja lainaukseen käytetään eri automaattia, mutta molemmat toiminnot voidaan toteuttaa myös käyttämällä yhdistelmäautomaattia. Yhdistelmäautomaattia käytettäessä asiakas valitsee itse, kumpaa toimintoa (lainaus/palautus) hän haluaa käyttää ja palautusta käytettäessä kirjat asetetaan itse automaatin vieressä niille varattuun paikkaan, esim. hyllyyn (automaatissa ei ole liukuhihnaa). Pinolainaus ja palautus Pinolainauksessa monta nidettä asetetaan pinoon lukijatasolle lainauksen tai palautuksen yhteydessä. Niteitä ei siis tarvitse käydä yksitellen läpi, vaan lukija lukee RFID-tunnisteet pinossa olevista niteistä yhtäaikaisesti. Pinolainaukseen liittyy kirjastojärjestelmissä yleensä rajoituksia. Rajoitukset ovat tehty siitä syystä, että liian suuret pinot ovat epävarmoja lukea. Tällöin osa niteiden tunnisteista voi jäädä lukematta. Suositeltu maksimi nidemäärä pinolainausta käytettäessä vaihtelee yleensä 3-7 niteen välillä. Joissain RFID-kirjastoissa pinolainausta ei käytetä, vaikka se olisi mahdollista. Ainakin osittain syynä on pinolainaukseen liittyvä lukuepävarmuus, jota on aina tietyssä määrin olemassa. Toinen syy on se, että kun kirjat lainataan pinossa, käyttäjä ei välttämättä huomaa itsepalvelupäätteen näytöltä, mikäli yksi tai useampi nide puuttuu lainatuksi luettujen niteiden listalta. Tämä on sitä hankalampaa, mitä korkeampi pino on, koska yhdellä silmäyksellä niteiden lukumäärää voi olla hankalaa arvioida. Mikäli nide ei ole rekisteröity lainatuksi taustajärjestelmään, aiheuttaa se hälytyksen kirjaston varkaudenestoportilla ja käyttäjät kokevat tämän tilanteen enemmän tai vähemmän epämukavana. On helppoa ohjeistaa käyttäjää asettamaan niteet tasolle 17 (102)

18 yksi kerrallaan, tällöin lainaustapahtumasta tulee intuitiivinen ja yksinkertainen. Tällöin käyttäjää on käytettävyysnäkökulmasta helpompi ohjeistaa "aseta niteet yksi kerrallaan". Lainausautomaatti Lainausautomaatit koostuvat yleensä kosketusnäytöstä sekä tasosta johon niteet asetetaan. Mikäli kirjastokortti toimii viivakoodipohjaisesti, on automaatissa myös viivakoodinlukija ja kirjastokortti asetetaan säteen alle tai kortille tarkoitettuun aukkoon. Lainatessa yksi tai useampi nidettä asetetaan niille tarkoitetulle tasolle. Niteitä ei tarvitse liikuttaa lainaustapahtuman aikana mitenkään, toisin kuin osassa viivakoodipohjaisia ratkaisuja, joissa jokainen nide liu'utetaan EM-passivointilaitteen vierestä varkaudeneston passivoimiseksi. Kuva 5: RFID lainausautomaatti Turun Kaupunginkirjastossa Palautusautomaatti Palautusautomaatti koostuu yleensä kosketusnäytöstä ja liukuhihnalla varustetusta palautusaukosta. Yksinkertaisimmissa palautusautomaateissa ei ole liukuhihnaa ollenkaan, vaan palautetut niteet asetetaan itse niille varattuun paikkaan. Liukuhihnalla varustetut palautusautomaatit voivat olla myös lajittelevia, jolloin palautetut niteet lajitellaan automaattisesti esimerkiksi eri koreihin tai ns. *ergokärryihin. Lajittelun 18 (102)

19 perusteena voi olla esimerkiksi niteen luokka tai niteen tyyppi, tai esimerkiksi se, mitkä niteet lähtevät kuljetukseen ja mitkä niteet jäävät kirjastoon. RFID mahdollistaa myös pinopalautuksen. Jos palautusautomaatti on lajitteleva, tulee niteet kuitenkin palauttaa yleensä yksi kerrallaan, että lajittelu voidaan suorittaa. Käytettäessä lajittelevaa palautusautomaattia ja ns. ergokärryjä* niteet tulee yleensä myös palauttaa tietyssä asennossa, että ne asettuvat ergokärryihin oikeassa asennossa. * Ergokärry on kärry, jossa niteet voidaan nostaa (sähkökäyttöisesti) ergonomiseen korkeuteen hyllytyksen ajaksi. Kuva 6: RFID-palautusautomaatti Turun Kaupunginkirjastossa 19 (102)

20 3.4. Automaattien rajapinnat ja kytkentä olemassa olevaan kirjastojärjestelmään Standard Interchange Protocol 2.0 (SIP 2.0) 3M:n kehittämä SIP 2 protokolla soveltuu niiden kirjaston laitteiden ja sovellusten välille, missä tarvitsee välittää asiakastietoja tai kirjaston materiaalitietoja. Protokolla kehitettiin alun perin kirjastojärjestelmän ja asiakaspäätteen rajapinnaksi. Protokolla ei määrittele laitteita, joille protokolla olisi tarkoitettu, joten sitä voidaan soveltaa erilaisiin laitteisiin ja tarkoituksiin. Protokolla ei myöskään määrittele, kuinka yhteys päätteen ja kirjastojärjestelmän välille luodaan, vaan se määrittelee ainoastaan laitteiden välissä kulkevan tietosisällön. Yhteys voidaan luoda laitteiden välille esimerkiksi sarjaporttiyhteydellä tai TCP/IP verkon yli. SIP 2.0 on erittäin yleisesti käytössä. [SIP 2006] NCIP (NISO Circulation Interchange Protocol) NCIP on NISO:n (National Information Standards Organization) kehittämä protokolla. Se määrittelee esimerkiksi kommunikoinnin itsepalveluautomaattien ja kirjastojärjestelmien välillä sekä kirjastojen välisissä tiedostojärjestelmissä (kaukolainat). [NCIP 2009] 3.5. Varkaudenestoportit RFID-portteja käytetään kirjastoaineiston varkaudenestoon. Portit muodostuvat kahdesta tai useammasta porttiantennista, jotka sijoitetaan rinnakkain toistensa viereen. RFID-tunnisteiden suojaus passivoidaan lainauksessa ja aktivoidaan niteen palattua kirjastoon. Porttien suojaus toimii siten, että portit etsivät vain tunnisteita, joiden suojaus on aktiivinen ja hälyttävät löydettyään sellaisen. Kuva 7: RFID-varkaudenestoportti Turun Kaupunginkirjastossa 20 (102)

RFID:n perusteita ja RFID-demo

RFID:n perusteita ja RFID-demo RFID:n perusteita ja RFID-demo Teknologiapäällikkö Sami Isomäki RFIDLab Finland ry RFID Lab Finland ry lyhyesti: voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys tarjoamme neutraalia RFID- ja NFCtietoutta

Lisätiedot

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 IDrum Kaapeliteollisuuden toimitusketjun tehostaminen RFID-ratkaisuilla Selvitystyö, EP Logistics Osallistujat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset

Kysymykset ja vastaukset Viite: 04/2014/LUC Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin yliopisto Kysymykset ja vastaukset RFID HANKINTA LUC KIRJASTOPALVELUT Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 KYSYMYKSET

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Oletko käyttänyt RFID:tä tänään? Bussikortti Auton avain Kulunvalvonta Lemmikki Lentokentän

Lisätiedot

RFID-TEKNIIKKA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOISSA

RFID-TEKNIIKKA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOISSA RFID-TEKNIIKKA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOISSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Automaatiotekniikan koulutusohjelma Valkeakoski, 15.08.2013 Simo Kainunkangas TIIVISTELMÄ Valkeakoski Automaatiotekniikan

Lisätiedot

PROJEKTIRAPORTTI TORNIONLAAKSON KIRJASTO - TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKAA ASIAKKAIDEN PARHAAKSI

PROJEKTIRAPORTTI TORNIONLAAKSON KIRJASTO - TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKAA ASIAKKAIDEN PARHAAKSI PROJEKTIRAPORTTI TORNIONLAAKSON KIRJASTO - TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKAA ASIAKKAIDEN PARHAAKSI Leena Kinnunen Tornionlaakson kirjasto 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 Tornionlaakson kirjasto...

Lisätiedot

Radio. Frequency. Identification. (RFId) kirjastoissa. Pauli Tossavainen, 24.5.2005

Radio. Frequency. Identification. (RFId) kirjastoissa. Pauli Tossavainen, 24.5.2005 Radio Frequency Identification (RFId) kirjastoissa Pauli Tossavainen, 24.5.2005 Agenda ToP Tunniste lyhyesti Historia lyhyesti RFId:n kartta Aktiivinen tunnistetekniikka Passiivinen tunnistetekniikka /

Lisätiedot

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland 2 RFID massasovellukset UHF-passiivi HF-passiivi NFC MMID erikoissovellukset Anturi-RFID

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12 RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12 12:45 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 13:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFID Lab Finland Professori Kari Tanskanen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa -kevätseminaari. ToP Tunniste Oy Mikko Jokela

Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa -kevätseminaari. ToP Tunniste Oy Mikko Jokela Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa -kevätseminaari ToP Tunniste Oy Mikko Jokela ToP Tunniste Oy Järjestelmätoimittaja Automaattinen tunnistaminen RFId Radio Frequency Identification Markkinasegmentit

Lisätiedot

RFID Teknologiaa Metsäteollisuudelle

RFID Teknologiaa Metsäteollisuudelle RFID Teknologiaa Metsäteollisuudelle Janne Häkli Tutkija VTT / Wireless sensors PL 1000, 02044 VTT Puhelin: +358 20 722 4117 Email: janne.hakli@vtt.fi Kaj Nummila Asiakaspäällikkö VTT / Wireless sensors

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. RFID:n perusteet ja käyttö liiketoiminnassa www.rfidlab.fi

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. RFID:n perusteet ja käyttö liiketoiminnassa www.rfidlab.fi Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi RFID:n perusteet ja käyttö liiketoiminnassa www.rfidlab.fi Oletko käyttänyt RFID:tä tänään? Bussikortti Auton avain Kulunvalvonta Lemmikki

Lisätiedot

ToP Tunniste Oy. RFID- ja NFC-ratkaisujen järjestelmätoimittaja

ToP Tunniste Oy. RFID- ja NFC-ratkaisujen järjestelmätoimittaja ToP Tunniste Oy RFID- ja NFC-ratkaisujen järjestelmätoimittaja ToP Tunniste Oy Järjestelmätoimittajana vuodesta 2002 Automaattinen tunnistaminen RFID = Radio Frequency Identification NFC = Near Field Communication

Lisätiedot

RFID 301. Tunnisteet. Tunnisteiden erot. RFID kirjastoissa yksityiskohtaisemmin

RFID 301. Tunnisteet. Tunnisteiden erot. RFID kirjastoissa yksityiskohtaisemmin RFID 301 RFID kirjastoissa yksityiskohtaisemmin Harkittaessa RFID-järjestelmän (radio frequency identification eli radiotaajuustunnistus) hankintaa kirjastoon, päättäjien keskeisiä arviointiperusteita

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Tampere 3.12

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Tampere 3.12 RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Tampere 3.12 12:45 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 13:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFID Lab Finland 13:05 RFID liiketoiminnan

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

PISKI HANKE - SATEENVARJO:

PISKI HANKE - SATEENVARJO: PISKI HANKE - SATEENVARJO: 1.10.2005 aloitti Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen kirjastojen välinen kuljetuspalvelu 10.10.2005 yhtenäistettiin PIKI-kirjastojen varausja kuljetusmaksut: varausmaksu 0,80

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

RFID RAKENNUSALALLA-SEMINAARI RFID-RATKAISUT ÄLYKKÄÄSEEN PYSÄKÖINTIIN JA AJONEUVOJEN KULUNVALVONTAAN. Mikko Jokela ToP Tunniste Oy

RFID RAKENNUSALALLA-SEMINAARI RFID-RATKAISUT ÄLYKKÄÄSEEN PYSÄKÖINTIIN JA AJONEUVOJEN KULUNVALVONTAAN. Mikko Jokela ToP Tunniste Oy RFID RAKENNUSALALLA-SEMINAARI RFID-RATKAISUT ÄLYKKÄÄSEEN PYSÄKÖINTIIN JA AJONEUVOJEN KULUNVALVONTAAN Mikko Jokela ToP Tunniste Oy ToP Tunniste Oy Järjestelmätoimittaja Automaattinen tunnistaminen RFId

Lisätiedot

Lyyra-kortin käyttö kirjastokorttina - tilannekatsaus

Lyyra-kortin käyttö kirjastokorttina - tilannekatsaus Lyyra-kortin käyttö kirjastokorttina - tilannekatsaus Petteri Kivimäki Tietojärjestelmäasiantuntija AMKIT-konsortion ja Linnea2-konsortion yhteiskokous 3.4.2014 Sisältö Taustaa Nykytilanne Jatko Tekniikasta

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

RFIDLab Finland RFID:n uudet tuulet. Sami Isomäki Teknologiapäällikkö, RFID Lab Finland ry

RFIDLab Finland RFID:n uudet tuulet. Sami Isomäki Teknologiapäällikkö, RFID Lab Finland ry RFIDLab Finland RFID:n uudet tuulet Sami Isomäki Teknologiapäällikkö, RFID Lab Finland ry RFID Lab Finland ry lyhyesti: voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys tarjoamme neutraalia RFID- ja NFCtietoutta

Lisätiedot

RFID-teknologia ja sen hyödyntäminen Case Euroports

RFID-teknologia ja sen hyödyntäminen Case Euroports RFID-teknologia ja sen hyödyntäminen Case Euroports Logis&ikkapäivä, Turun AMK 15.01.2015 Turku Jussi Nummela, TkT Riffid Oy 1 Sisältö Riffid Oy lyhyes& Mikä RFID? Case Euroports 2 Riffid Oy on vuonna

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

HelMet-kirjastojen RFID-selvitys

HelMet-kirjastojen RFID-selvitys HelMet-kirjastojen RFID-selvitys 14.3.2006 Susanna Aakko, Helsinki Riitta Lehtinen, HelMet-kirjastot Robin Marcus, Espoo Samuli Nuotio, Vantaa RFID-työryhmä 14.3.2006 2 HELMET-KIRJASTOJEN RFID-SELVITYS

Lisätiedot

RFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa

RFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa RFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa Mikko Mertjärvi Toimitusjohtaja Viivakoodi Optiscan Oy 1 NOKIA NET_RFID_EGLO.PPT / 16-05-2005/ M.Parttimaa & J.Keränen Partnerit Hanke toteutettiin

Lisätiedot

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid Roadshow 4.12.2013 Oulu Asko Puoliväli, Aksulit oy Aksulit Oy toimittaa RFID- ja viivakoodijärjestelmät Tuotteitamme RFID rullakkologistiikassa

Lisätiedot

XRS sauvalukija emerkeille

XRS sauvalukija emerkeille XRS sauvalukija emerkeille Sisältö - Tru-Test XRS sauvalukija - Tuotetiedot - Avainominaisuudet: Visuaalisen korvanumeron näyttö - Avainominaisuudet : Tiedon syöttö/keruu eläimille - Avainominaisuudet

Lisätiedot

Kutsu. RFID uudet tuulet seminaariin ja RFID-koulutuspäivään

Kutsu. RFID uudet tuulet seminaariin ja RFID-koulutuspäivään Kutsu RFID uudet tuulet seminaariin ja RFID-koulutuspäivään 4.-5.6.2013 Savon ammatti- ja aikuisopisto on kehittänyt yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymän kanssa RFID tekniikan ammatillisen

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA. Asko Poikela 17.3.2008

RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA. Asko Poikela 17.3.2008 RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA Asko Poikela 17.3.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ I. RFID? II. RFID & PUUTAVARALOGISTIIKKA III. METSÄTEHON RFID-HANKE IV. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Oheismateriaali: Telama, M. 2007. Hakatun

Lisätiedot

Järjestelmänvalvontaopas

Järjestelmänvalvontaopas Järjestelmänvalvontaopas Medtronic MiniMed Northridge, CA 91325 USA 800 646 4633 (800-MiniMed) 818 576 5555 www.minimed.com Edustaja EU:n alueella Medtronic B.V. Earl Bakkenstraat 10 6422 PJ Heerlen Alankomaat

Lisätiedot

OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla

OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla 1.1 Suoraohjauskoodi Suoraohjauskoodi on tulostimen ymmärtämää komentokieltä. Tyypillisesti jokaisella tulostinmerkillä on oma

Lisätiedot

Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

A. Jalander RFID-lava

A. Jalander RFID-lava Julkinen raportti Sivu 1/8 Vastaanottajat: A. Jalander Oy EGLO hanke RFID Lab Finlandin case-pankki Versiot Nro Pvm Muutos Laatija 1.0 30.9.2005 Luovutettu versio Antti Virkkunen Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

RFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports

RFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports RFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports RFID Lab Roadshow 12.03.2014 Turku Jussi Nummela, TkT Riffid Oy 1 Sisältö Riffid Oy lyhyes, EasyRFID- konsep, Case Euroports 2 Riffid

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

ToP Tunniste Oy. RFID- ja NFC-ratkaisujen järjestelmätoimittaja

ToP Tunniste Oy. RFID- ja NFC-ratkaisujen järjestelmätoimittaja ToP Tunniste Oy RFID- ja NFC-ratkaisujen järjestelmätoimittaja ToP Tunniste Oy Järjestelmätoimittajana vuodesta 2002 Automaattinen tunnistaminen RFID = Radio Frequency Identification NFC = Near Field Communication

Lisätiedot

Idesco on turvallisten RFID-tekniikkaan perustuvien etätunnistusratkaisujen toimittaja

Idesco on turvallisten RFID-tekniikkaan perustuvien etätunnistusratkaisujen toimittaja Idesco on turvallisten RFID-tekniikkaan perustuvien etätunnistusratkaisujen toimittaja Tuotteidemme avulla parannetaan turvallisuutta ja kerätään tietoa Kulunvalvontajärjestelmissä Henkilöiden kulun seuranta

Lisätiedot

Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH

Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH 1 Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH Interaktiivisten valkotaulujen yleistyessä luokkatiloissa, uuden teknologian näyttöjen suosio on tullut kaikkialla

Lisätiedot

HAKATUN PUUTAVARAN JÄLJITETTÄVYYDEN TOTEUTTAMINEN RADIOTAAJUISILLA ETÄTUNNISTUSTEKNIIKOILLA. Miika Telama

HAKATUN PUUTAVARAN JÄLJITETTÄVYYDEN TOTEUTTAMINEN RADIOTAAJUISILLA ETÄTUNNISTUSTEKNIIKOILLA. Miika Telama HAKATUN PUUTAVARAN JÄLJITETTÄVYYDEN TOTEUTTAMINEN RADIOTAAJUISILLA ETÄTUNNISTUSTEKNIIKOILLA Sisältö RFID tunnisteet Aktiivinen - passiivinen Passiiviset LF, HF, ja UHF Haasteet & rajoitteet Aktiiviset

Lisätiedot

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Käytännön kokemuksia toteutuksista Cisco Expo 8.9.2009 Petteri Heino Enterprise Account Manager, Healthcare petteri.heino@hp.com Puhelin 040-5023230 2008 Hewlett-Packard

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 27.8.

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 27.8. RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 27.8. 12:00 Tilaisuuden avaus Hallituksen puheenjohtaja Asko Puoliväli, RFIDLab Finland ry Yhteistyö yritysten ja Aalto-yliopiston välillä toimitusketjujen hallinnan

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Telecrane F24 Käyttö-ohje

Telecrane F24 Käyttö-ohje 1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Hämeenlinna 13.3

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Hämeenlinna 13.3 RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Hämeenlinna 13.3 11:45 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 12:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFIDLab Finland ry 12:05 RFID liiketoiminnan

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä

Lisätiedot

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään 2 asapflow Saumaton yhteys SharePointista SAP-järjestelmään asapflow on ADSOTECHin kehittämä sovellusperhe,

Lisätiedot

E-AINEISTOJEN ESILLEPANO KIRJASTOSSA Asiakastablettien tekninen ratkaisu

E-AINEISTOJEN ESILLEPANO KIRJASTOSSA Asiakastablettien tekninen ratkaisu E-AINEISTOJEN ESILLEPANO KIRJASTOSSA Asiakastablettien tekninen ratkaisu Tomi Pervala Tietotekniikkasuunnittelija ICT-Palveluyksikkö Helsingin kaupunginkirjasto 3.6.2014 LÄHTÖTILANNE Tablettilaitteita

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon.

TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon. TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon. 1 SISÄLLYSLUETTELO Pakkauksen sisältö Sisäkameran asennusohjeet Palvelun kuvakkeiden merkitys ja toiminnot Paluu etusivulle

Lisätiedot

Puhelimien Nokia 5140 ja Nokia 5140i Nokia Field Force NFC -kuorien käyttöohje. 9249001 1. painos

Puhelimien Nokia 5140 ja Nokia 5140i Nokia Field Force NFC -kuorien käyttöohje. 9249001 1. painos Puhelimien Nokia 5140 ja Nokia 5140i Nokia Field Force NFC -kuorien käyttöohje 9249001 1. painos VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA OYJ ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuote CC-244D vastaa Euroopan neuvoston

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje Oy Oticon Ab Korvakappale.fi Käyttöohje 15 1 Sisältö 2 Yleistä... 3 3 Käyttäjätilit ja kirjautuminen... 3 3.1 Käyttäjätilit... 3 3.2 Pääkäyttäjätilin tilaaminen... 4 3.3 Kirjautuminen... 5 4 Peruskäyttäjän

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

ADMIN. Käyttöopas 08Q4

ADMIN. Käyttöopas 08Q4 ADMIN Käyttöopas 08Q4 Sisällysluettelo Uuden käyttäjän lisääminen...3 Käyttäjän poistaminen...3 Oikeudet...4 Käyttäjäasetukset...6 Aktiviteetin määritys...8 Aktiviteetin määrittely...8 Kenttämäärittelyt...9

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIRJASTOJEN KEHITTÄMISHANKKEITA 2005-2006 Uusien palvelumuotojen ja teknologioiden käyttöönottomahdollisuudet

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIRJASTOJEN KEHITTÄMISHANKKEITA 2005-2006 Uusien palvelumuotojen ja teknologioiden käyttöönottomahdollisuudet PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIRJASTOJEN KEHITTÄMISHANKKEITA 2005-2006 Uusien palvelumuotojen ja teknologioiden käyttöönottomahdollisuudet Espoon kaupunginkirjasto Pääkaupunkiseudun kirjastojen kehittämishankkeita

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Oulu 26.8.

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Oulu 26.8. RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Oulu 26.8. Ohjelma ja esiintyjät: 11:30 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 12:00 Tilaisuuden avaus Teknologiapäällikkö Sami Isomäki, RFIDLab Finland ry

Lisätiedot

VIS Online 2.0 version uudistukset

VIS Online 2.0 version uudistukset VIS Online 2.0 version uudistukset Tämä dokumentti kuvaa VIS Online 2.0 julkaisun erot VIS Online 1.0:aan nähden. Dokumentti on tarkoitettu vanhan VIS Online 1.0 version käyttäjille siirryttäessä uuden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Fivaldi laskutusliittymä

Fivaldi laskutusliittymä Päiväys: 25.6.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttöönotto... 3 1.1 Liittymän aktivointi... 3 1.2 Asiakasnumeroinnin toteutus VallueFramessa... 3 1.3 Asiakastietojen määrittely

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300 Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

Tuotetta koskeva ilmoitus

Tuotetta koskeva ilmoitus Suojaus Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP) Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä sähkökytkin 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen Fortum Fiksu -järjestelmään

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Turku 12.3

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Turku 12.3 RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Turku 12.3 12:00 Tilaisuuden avaus Professori Lauri Ojala, Turun kauppakorkeakoulu Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFIDLab Finland 12:05 RFID liiketoiminnan tehostajana

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

12:50 Näin asiakkaillamme case esimerkkejä RFID:stä Myyntipäällikkö Mikko Jokela/Toimitusjohtaja Jussi-Pekka Koskinen, Top Tunniste

12:50 Näin asiakkaillamme case esimerkkejä RFID:stä Myyntipäällikkö Mikko Jokela/Toimitusjohtaja Jussi-Pekka Koskinen, Top Tunniste RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 19.8 12:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFIDLab Finland ry Professori Kari Tanskanen, Aalto Yliopisto 12:05 RFID liiketoiminnan tehostajana

Lisätiedot

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli RFID LOGISTIIKASSA Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli Sisältö Tilaaminen RFID:n avulla Tilauksen automaattinen vastaanottokuittaus RFID sisälogistiikassa RFID lähettämössä Lavan tunnistus

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 27.9.2012 Sisällysluettelo Luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien

Lisätiedot

K a ukopa lveluohjelm a n va linta. Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen

K a ukopa lveluohjelm a n va linta. Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen K a ukopa lveluohjelm a n va linta Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen Kaukopalvelu on vaikeimmin automatisoitavia alueita kirjastotyössä varsinkin Suomessa. Millais ta ohjelmaa ets ittiin

Lisätiedot

RFID-seminaarin ohjelma Vantaa 28.8. 8:30 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen

RFID-seminaarin ohjelma Vantaa 28.8. 8:30 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen RFID-seminaarin ohjelma Vantaa 28.8. 8:30 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 9:00 Tilaisuuden avaus Teknologiapäällikkö Sami Isomäki, RFIDLab Finland ry RFIDLab Finland ry:n palvelut Teknologiapäällikkö

Lisätiedot

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto TURNITIN Akateemisen kirjoittamisen apuna 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto Mikä on Turnitin Turnitin on Moodleen integroitu Internet-pohjainen plagiaatintunnistuspalvelu, joka vertaa opiskelijan

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data

Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data Teemat RFID:n käyttöalueista ja hyödyistä Teknologian soveltaminen mitä hyödyntämisen käynnistämisessä

Lisätiedot

Procountor laskutusliittymä

Procountor laskutusliittymä Päiväys: 25.3.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Tarkastanut: Matti Immonen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.2 Liittymän toimintaperiaate... 3 2 Liittymän

Lisätiedot

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta ACCO kulunohjaus APPARATUS sanomavälitys RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta 20.8.2014 Oy Santa Margarita SA Santa Margarita Oy ICT-ratkaisut Operatiiviset järjestelmät Mittausjärjestelmät Logistiikka

Lisätiedot

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on

Lisätiedot

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03. EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot