Pohjois-Savon liiton. toimintakertomus. vuodelta 2010

Transkriptio

1 Pohjois-Savon liiton TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010

2 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2010 Kuopio 2011

3 Pohjois-Savon liiton julkaisu B:78 Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 50 kpl Kuopio 2011 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, Kuopio puh. (017) faksi: (017) ISBN ISBN (pdf) ISSN

4 Sisällysluettelo: 1 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN LIITON TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT SEKÄ EDUNAJAMINEN JA YHTEISTOIMINTA TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT EDUNAJAMINEN 3 3 PÄÄVASTUUALUEIDEN TEHTÄVÄT ALUEKEHITYSTEHTÄVÄT 5 KANSALLINEN ALUEKEHITYSTOIMINTA 5 Strategia- ja ohjelmatyö 5 Kansallinen hankerahoitus ja erityisohjelmat 5 RAKENNERAHASTOTOIMINTA 6 EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttaminen 6 EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen toteuttaminen 6 EU:n alueelliset yhteistyöohjelmat ALUEIDENKÄYTTÖ 8 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TOIMENPITEET 8 Pohjois-Savon maakuntakaava Maakuntakaavoitukseen liittyvät muut viranomaistehtävät 9 Maankäytön ja ympäristön suunnitteluun liittyvät kehittämistehtävät 9 LIIKENTEEN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN TOIMENPITEET 9 Tuulivoima 9 Liikennejärjestelmäsuunnittelu 10 Pohjois-Savon retkeilykartat HALLINTO JA TUKIPALVELUT, TALOUS 11 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 11 Maakuntavaltuusto 11 Maakuntahallitus 12 Maakuntahallituksen työjaosto 13 Tarkastuslautakunta 13 Maakunnan yhteistyöryhmä 14 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 15 Pohjois-Savon maakuntakaavan johtoryhmä 15 Maakuntavaltuuston vaalilautakunta 16 Kuntataloustyöryhmä 16 IT yhteistyöryhmä 16 Asumistyöryhmä 16 Savonet-ryhmä 16 Pohjois-Savon ikäihmisten valtuuskunta 16 Liikennejärjestelmätyöryhmä 16 HALLINNON JA TALOUDEN PÄÄVASTUUALUEEN TEHTÄVÄT 17 POHJOIS-SAVON LIITON TALOUS 18 Kuntayhtymän talouden kehitys 19 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2011 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 19 Tilikauden tuloksen muodostuminen 20 Tasetarkastelu 20 Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 22 Talousarvion toteutuminen 22 Arvio riskeistä ja selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 24

5 Liitteet 25 Tilintarkastuskertomus vuodelta Pohjois-Savon liiton henkilöstökertomus vuodelta Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet 34 Maakuntahallituksen jäsenet ja varajäsenet 36 Viralliset edustukset ja työryhmäjäsenyydet v Sisäasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian, opetushallituksen yms. asettamia työryhmiä, joissa on jäsen Pohjois-Savon liitosta 38 Julkaisutoiminta v Liiton toteuttamat projektit v Jäsenkuntien vuoden 2010 maksuosuudet 41 Pohjois-Savon kehittämisrahaston maksuosuudet v Pohjois-Savon kuntien omistusosuudet peruspääomasta Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite : Myönnetyt avustukset vuoden 2010 myöntämisvalmiudesta 44 Pohjois-Savon kehittämisrahaston hyväksytyt hankkeet v Maakunnan kehittämisrahan hyväksytyt hankkeet v Pohjois-Savon maakuntaprofiili (%-osuus koko maasta) 47 Pohjois-Savon liiton luottamushenkilöorganisaatio 48 Pohjois-Savon liiton henkilöstöorganisaatio

6 1 1 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 Vuosi 2010 oli niin Pohjois-Savon kuin Itä-Suomen edunvalvonnassa vaativa, tapahtumarikas ja tuloksia tuottava. Keskeinen tavoite- ja asiakokonaisuus yhteistoiminnassa olivat hallitusohjelmatavoitteiden määrittely seuraavan hallituksen ohjelmaan. Halusimme ja haluamme pysyvästi korostaa, että kansallinen hallitusohjelma sekä budjettipolitiikka ovat ensisijaista maakuntien tulevalle ja koko Suomen kilpailukykyä tukevalle kehitykselle. Sitä täydentävät EU:n harjoittamat rakenne-, aluekehitys-, maatalous-, rahasto- ym. politiikat. Itä-Suomen ja myös Pohjois-Suomen tavoitteissa korostuvat entistä voimakkaammin työllisyyttä, yrittäjyyttä, opetusta ja tukimusta koskevat sisällöt sekä resursoinnit. Emme unohda maakunnille pysyvästi merkittäviä tietoliikenne- ja liikennejärjestelmäinvestointeja. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Vuoden 2010 aikana valmisteltiin yhteiset itä- ja pohjoissuomalaiset tavoitteet koskien tulevaa vuoden 2013 jälkeistä EU:n rakennerahastopolitiikkaa. Ne esiteltiin useasti Brysselissä EU:n komission virkamiehille. Myös NSPA-alueen (Nothern Sparsely Populated Area) maakunnat tekivät mittavan ja yksimielisen esityksen edelliseen tavoitteistoon liittyen vuoden 2010 aikana. Näkemyksemme tulivat hyväksytyiksi ja tuetuiksi hallituksemme ministereiden sekä virkamiesneuvottelijoiden puheenvuoroissa Brysselissä. Vuosi 2011 tulee olemaan hyvin ratkaiseva lopullisten ohjelma-, asetus- ja rahoitustekstien sisällöille vuodesta 2014 eteenpäin. Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen maakunnat esittivät sekä maamme hallitus esitti edelleen EU:lle hyväksyttäväksi po. maakunnat tulevissa suuraluejaoissa yhdeksi NUTS2-alueeksi. Kyseinen tavoite tukee yhteistä ohjelmapolitiikkamme, sen rahoitusta sekä syventää laajan, seitsemän maakunnan ja 1,2 miljoonan asukkaan alueen yhteistyötä. Pohjois-Savon elinkeinotoiminnan ja väestön kasvulle, asumiselle, monipuoliselle vapaa-ajalle sekä matkailulle merkittävän kasvukehyksen luova Pohjois-Savon maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa. Maakuntakaava on nyt ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vuoden 2010 aikana voimistui keskustelu maakuntavaltuutettujen sekä ympäristöministeriön päätösvallan rajoista ja rooleista niin maakuntakaavojen valmistelussa kuin lopullisessa vahvistamisessa. Vuoden 2010 lopulla liki kaikki maakuntaliittojen puheenjohtajat allekirjoittivat esityksen maakuntakaavoituksen pelisääntöjen selkeyttämisestä sekä maakunnan ja kuntien päätösvallan vahvistamisesta maakuntakaavoitusta koskeneen lainsäädäntömuutoksen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Loppuvuodesta 2010 alettiin kuulla kuiskeita kuntatalouksien elpymisestä ja tilinpäätösten muodostumisesta ennakoitua paremmiksi. Tärkein tekijä oli verotulojen parempi kasvu. Se taas kertoi talouden ja työllisyyden elpymisestä, jota selkeästi tapahtui myös Pohjois-Savossa vuoden 2010 loppupuolella. Sen sijaan äkillisen rakennemuutoksen alueet Koillis-Savo ja Varkauden seutu säilyivät edelleen haasteellisina työllisyyden ja uusien yritysten kasvun osalla. Suuret kaupan, palvelujen sekä liikenneväyläinvestoinnit pitivät työllisyyden ja verotulokehityksen kohtuullisena koko maakunnan kasvulukuja tarkasteltaessa. Useat yritykset ottivat lisää väkeä ja purkivat lomautuksiaan loppuvuonna Myöskään kunnat eivät joutuneet lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään v Vuonna 2010 aloitettiin maakunnissa ja ELY-keskuksissa valmistautua vuoden 2011 alusta voimaan tuleviin muutoksiin yhteistoiminnassa. ELY-keskukset käsittäen kolme toimialaa elinkeinot, liikenne, ympäristö ovat nyt selkeä valtion alueellinen kehittämisyksikkö ja kumppanimme Pohjois-Savon aluekehitystyössä. Alueellisten toimijoiden määrä väheni valtion aluehallintouudistuksessa. Uudistuksen hyvässä toteuttamisessa on olennaista saada päätösvalta säilymään ja vahvistumaan maakunnan ja valtion aluehallintotasoilla. Alkumetrit yhteistyöstä ELY-keskusten ja maakuntien yhteistoimintaelinten kesken loppuvuodelta 2010 lopulta lupaavat hyvää jatkoa työllemme. Kiitän kaikkia niin maakunnassamme kuin maakuntamme ulkopuolella - motivoituneesta ja tuloksellisesta Pohjois-Savon aluekehitystyöstä v Samalla toivon yhteistyömme vahvistuvan tulevina vuosina.

7 2 2 LIITON TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT SEKÄ EDUNAJAMINEN JA YHTEISTOIMINTA 2.1 TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT Pohjois-Savon liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunvalvonta-, kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimuskuntayhtymänä. Pohjois-Savon liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin kehittäjä. Pohjois-Savon liitto on eri vaikuttajatahojen yhteistyö-organisaatio. Liitto edistää toimenpiteillään maakunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä. Aluekehitysviranomaisena Pohjois-Savon liiton tehtävä on vastata maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta. Pohjois-Savon liitto vastaa myös eri EU-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien laadinnasta ja toteutuksesta. Vuosi 2010 oli Pohjois-Savon liiton kahdeskymmenes toimintavuosi. Pohjois-Savon liiton keskeiset tehtävät johtosäännön mukaan ovat: 1. Maakunnan edunajamis- ja kehittämistehtävät 2. Aluekehityksestä annetun lain ja asetuksen mukaiset tehtävät 3. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät 4. Muissa laeissa ja alemmanasteisissa säädöksissä maakuntien liitoille erikseen määrätyt tehtävät Liiton toimiston organisaatio Liiton toimiston organisaatio on jaettu toiminta-ajatuksen ja tehtävien tehokasta ja taloudellista saavuttamista varten päävastuualueisiin ja nämä tulosyksikköihin seuraavasti: Aluekehittämisen päävastuualue Kehittämisyksikkö Ohjelmayksikkö Alueiden käytön päävastuualue Yhdyskuntatekniikan yksikkö Maakuntakaavoituksen yksikkö Hallinnon ja talouden päävastuualue

8 3 Pohjois-Savon liiton suunnittelujärjestelmä 2.2 EDUNAJAMINEN Alueellistaminen Liitto on tehnyt esityksiä VM:n Alueellistamisen koordinaatioryhmälle valtion toimintojen sijoittamisesta Pohjois-Savoon ja edistänyt asiaa usein neuvotteluin. Liitto on toiminut aktiivisesti eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusvirkojen perustamiseksi Kuopioon. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toiminta käynnistyi Kuopioon sijoittui siirtymäsuunnitelman mukaan vuoden 2010 lopussa n. 20 henkilöä. Fimean mukaan avoimiksi tulevien virkojen sijoituspaikka on Kuopio. Noin 200 henkilötyövuoden alueellistaminen tapahtuu kokonaisuudessaan vuoteen 2014 mennessä. Pohjois-Savon liitto, kuten koko Itä-Suomi esittää alueellistamistoiminnan jatkamista tulevassa hallitusohjelmassa. Pohjois-Savon liitto on ollut vahvasti ajamassa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintojen siirtymistä kokonaisuudessaan Kuopioon. Liitto järjesti Kuopiossa neuvottelun, jossa toimitti sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle kirjelmän koskien Fimean alueellistamista Kuopioon sekä THL:n ja STUK:n osatoimintojen alueellistamiseksi. Kansainvälinen yhteistyö Liiton hallinnoimana alkoi joulukuussa Best Practices in the Baltic Sea area hanke, jonka tavoitteena on hyvien käytäntöjen kehittäminen ja verkottuminen Itämeren alueella. Vaikuttaminen vuoden 2013 jälkeiseen EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan Pohjois-Savon liitolla oli vuonna 2010 itäsuomalainen vetovastuu EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttamisessa. Maakuntaliitto oli erityisen aktiivinen niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Pohjois-Savon liiton johdolla valmisteltiin Itä-Suomen ja joiltain osin myös Pohjois- Suomen kannanottoja, joilla vaikutettiin kansallisiin linjauksiin EU:n tulevasta alue- ja rakennepolitiikasta. Samoin edunajamista tehtiin komission suuntaan valmistelemalla kannanottoja ja lausuntoja mm. komission laatimaan EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevaan raporttiin. Kyseiset kannanotot on myös luovutettu ja esitelty komission edustajille, keskeisille suomen ministeriöille sekä toimitettu muille edunvalvonnan kannalta tärkeille tahoille, kuten MEPeille.

9 4 EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikutettaessa yksi tärkeimmistä yhteistyöfoorumeista on ollut EU:n pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkosto (NSPA), johon kuuluvat Itä- ja Pohjois- Suomen maakunnat, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakunnat. Pohjois-Savon liitto on ollut aktiivisena NSPA-ryhmittymässä, joka on laatinut omia kannanottojaan komissiolle tuoden esille pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityisolosuhteita. Maakuntien välinen ja maakunnan sisäinen yhteistyö Pohjois-Savon liitolla oli vetovastuu Itä-Suomen viiden maakunnan muodostaman neuvottelukunnan työstä. Kertomusvuoden aikana neuvottelukunta piti kolme kokousta. Toimintavuoden aikana muodostettiin aluekehityslakiin perustuva Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue, minkä toimieliminä ovat työvaliokunta ja Itä-Suomen liikenneneuvosto. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen edellytti perussopimuksen muuttamista. Pohjois-Savon liitolla oli vetovastuu yhteistoiminta-alueen toiminnasta kertomusvuoden aikana. Kolmen maakunnan edustajista koottu Liikuntaneuvosto perustettiin Pohjois-Savon ELY- keskuksen alaisuuteen. Kertomusvuonna maakuntien välistä yhteistyötä tehtiin laajemminkin edunvalvontaan liittyvissä asioissa, mm. tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan liittyen sekä TOTSU-yhteishankkeiden osalta. Itä-Suomen liitot (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala) ylläpitivät Itä-Suomen Brysselin toimistoa. Asioina käsiteltiin mm. toimiston taloutta, edunvalvonnan painotuksia sekä käytiin keskustelua Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen Brysselin toimistojen yhdistämisestä, mikä ei vielä toteutunut kertomusvuoden aikana. Maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä alueen kuntien, seutujen, aluehallinnon sekä erityisesti elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Liiton asumistyöryhmä verkotti maakunnan asuntoasioita hoitavia. Kertomusvuoden aikana oli kolme kokousta. Kuntajohtajakokousten määrää lisättiin 2-3 kertaan vuodessa. Maakuntajohtajien ja ELY-keskusten johtajien säännölliset yhteiskokouskäytännöt aloitettiin. Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman laadinta aloitettiin marraskuussa palkkaamalla tehtävään projektipäällikkö. Pohjois-Savon valtuuskunta Pohjois-Savon valtuuskunnan jäsenet ovat lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla maassa ja maan rajojen ulkopuolella toimivia talous-, yhteiskunta-, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajia, joilla on siteitä Pohjois-Savoon. Valtuuskunnan keskeisenä tehtävänä on edesauttaa Pohjois-Savon kehittymistä aloitteilla, neuvonnalla ja muilla sopivilla tavoilla. Pohjois-Savon valtuuskunta perustettiin v ja siihen kuului vuoden 2010 lopussa 119 jäsentä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä. Valtuuskunta järjesti yhdessä Pohjois-Savon liiton kanssa kaksi seminaaria. Talviseminaari Helmiä Savosta järjestettiin helmikuussa Helsingissä. Seminaarissa esiteltiin pohjoissavolaista luovuutta elinkeinoelämän uudistajana. Kesäseminaarin Pohjois-Savo paalupaikka vai periferia teema liittyi maakunnan vetovoimaan. Seminaari järjestettiin Kuopiossa. Tietopalvelu Suunnittelu- ja kehittämistyössä tarvittavaa tilasto- ja tietoaineistoa päivitettiin Pohjois-Savon liiton Internet-sivuille sitä mukaa, kun tilastotietoihin saatiin päivityksiä. Internet-palvelun lisäksi vastattiin erilaisiin tietopyyntöihin. Tämän lisäksi Pohjois-Savon liiton omassa aluekehitys-, edunvalvonta- sekä kaavoitustyössä tarvittavia tausta-aineistoja koottiin tietopalvelun omana rutiinityönä. Säännöllistä aluekehityksen seurantaa varten julkaistiin aluetalouskatsaus keväällä ja syksyllä.

10 5 3 PÄÄVASTUUALUEIDEN TEHTÄVÄT 3.1 ALUEKEHITYSTEHTÄVÄT Päävastuualueen vastuu: aluekehitysjohtaja Henrik Rissanen Päävastuualueen yleinen tavoite: Pohjois-Savon liiton tavoitteena on luoda vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytyksiä maakunnan tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle. Päävastuualueen vuoden 2010 tavoitteet olivat aluekehityslain mukaisen aluekehitysvastuun toteuttaminen, maakuntaohjelman valmistelu ja sen hyväksyminen, koulutustarpeen ennakoinnin saattaminen pysyväksi toiminnaksi, rakennerahasto-ohjelmien toteutuksen koordinointi sekä rakennerahastokaudesta tiedottaminen, äkillisten rakennemuutosalueiden tukeminen sekä aluehallinnon uudistuksen huomioiminen ja strategiakumppanuus ELYkeskuksen kanssa. Erityisen merkittävä vuodelle 2010 ajoittunut tehtävä oli vaikuttaminen EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan sekä kansallisesti että etenkin EU:n komission suuntaan. KANSALLINEN ALUEKEHITYSTOIMINTA Strategia- ja ohjelmatyö Pohjois-Savon maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnos pidettiin nähtävillä Ohjelmasta saatiin 51 lausuntoa ja jokaiselle lausujalle annettiin palautteet. Maakuntavaltuusto piti maakuntaohjelman valmisteluseminaarin , jossa linjattiin kehittämistoimenpiteiden ja aluerahoituksen tärkeimpiä strategisia kohteita. Pohjois-Savon maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntien, seutujen, aluehallinnon sekä erityisesti elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Alueella toteutettavat osaamiskeskus-, koheesioja kilpailukyky- sekä rakennerahasto- ja maaseutuohjelmat kytkeytyvät ja limittyvät strategisesti maakuntaohjelman keskeisiin sisältöihin ja erityisesti sen toteuttamissuunnitelmaan. Aluekehityslain ja aluehallinnon uudistukseen liittyen aluekehityksen päävastuualueelle kehittämisyksikköön perustettiin aluekehityssuunnittelijan toimi, jonka keskeistä uutta tehtäväsisältöä ovat koulutustarpeen seuranta sekä pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeen ennakointi ja yhteensovittaminen. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille (TOTSU ) laadittiin Pohjois-Savon uuden maakuntaohjelman pohjalta. TOTSU valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntakentän, oppilaitosten, ELY-keskuksen ja muiden maakunnan kehitykseen oleellisesti vaikuttavien tahojen kanssa. TOTSU: aan kirjattiin maakunnan yhteishankkeet ja keskeiset edunvalvonta-asiat ja näiltä osin TOTSU hyväksyttiin samansisältöisenä kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, Kainuu mukaan lukien. Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi TOTSU:n Kansallinen hankerahoitus ja erityisohjelmat Pohjois-Savon liitto myönsi maakuntaohjelman ja TOTSU:n painopisteiden mukaisiin hankkeisiin kansallista maakunnan kehittämisrahaa ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston tukea (rahoitetut hankkeet on lueteltu liitteissä 13 ja 14).

11 6 Ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa liitto myönsi v kpl hankkeelle, joiden kustannusarvio oli ja myönnetty tuki Suurimmat tuensaajat olivat seudullisia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO) toteuttavat tahot. Pohjois-Savossa toteutettiin v seuraavia kansallisia erityisohjelmia: Kuopion seudun osaamiskeskusohjelma Varkauden energiateknologian klusteriohjelma Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe (osaamiskeskusohjelmahanke) Ylä-Savon, Kuopion sekä Varkauden-Pieksämäen seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmia Ylä-Savon, Kuopion ja Varkauden seudun aluekeskusohjelmat, joiden toteutus päättyi Sisä-Savon ja Koillis-Savon maaseutuohjelmat, joiden toteutus päättyi Pohjois-Savon liitto myönsi em. erityisohjelmien toteuttamiseen maakunnan kehittämisrahaa yhteensä , josta osaamiskeskusohjelmille ja KOKO-ohjelmille. Pohjois-Savon kehittämisrahastosta tehtiin viisi (5) myönteistä rahoituspäätöstä hankkeille, joiden avustus oli yhteensä ,81. Lisäksi rahastosta varattiin maakuntahallituksen päätöksellä EU:n erillisohjelmiin osallistumiseen. Aiemmin varatusta erillismäärärahasta myönnettiin tukea yhdeksälle (9) hankkeelle, joiden yhteenlaskettu avustus oli Kuntien maksuosuudet olivat Tukea myönnettiin maakunnan kannalta keskeisille ja vaikuttaville hankkeille. Äkillisen rakennemuutoksen alueita Pohjois-Savossa olivat v Varkauden seutu ja Koillis-Savon seutu. Lähtökohta Varkauden seudun rakennemuutokseen oli Stora Enson supistukset ja Leppävirralla tapahtuneet yritysten lopetukset. Koillis-Savossa lähtökohtana toimi kartonkitehdas Stromsdalin konkurssi. Pohjois-Savon ELY-keskus ja liitto hakivat molemmille alueille jatkoaikaa vuodelle 2011, mutta ainoastaan Varkauden seutukunta sai jatkoajan. Koko rakennemuutoksen ajan Stromsdalille haettiin jatkajaa, mutta jatkaja löytyi vasta vuoden 2011 alussa, kun rakennemuutosasema oli jo päättynyt. Rakennemuutosasemasta olisi ollut hyötyä alkavaan yritystoimintaan liittyneissä investoinneissa. Varkauden seudulla on keskitytty energiateknologian kehittämispuitteiden vahvistamiseen. Vuosien välisenä aikana rakennemuutosrahoitusta alueille on saatu yhteensä n. 20,4 M, joka koostuu EU-rakennerahastoista, kansallisesta yritysten kehittämistuesta ja kansallisesta työllisyysperusteisesta investointituesta. Tähän saakka käytetyn rahoituksen ja yrityshankkeiden tuloksena Varkauden alueelle on luotu uusia työpaikkoja n. 400 ja Koillis-Savoon hieman alle 100, mutta kaikki työpaikat eivät ole vielä realisoituneet, koska osa investoinneista on vielä kesken. RAKENNERAHASTOTOIMINTA EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttaminen Pohjois-Savo oli vuonna 2010 puheenjohtajamaakunta Itä-Suomen yhteisissä edunvalvonta-asioissa, mistä syystä Pohjois-Savon liitolla oli valmisteluvastuu Itä-Suomen ja osin myös Pohjois-Suomen yhteisistä kannanotoista ja esityksistä. Samoin Pohjois-Savo edusti muita maakuntia useissa eri ryhmissä ja ryhmittymissä. Edunvalvonta käsitti paitsi yhteisen maakuntarajat ylittävän näkemyksen neuvottelua ja asiakirjojen laatimista, myös suoraa kontaktointia ja asioiden esittelyä niin kansallisesti kuin EU:n komission suuntaan. Keskeisenä yhteistyöfoorumina toimi harvaan asuttujen alueiden allianssi (NSPA). Tarkemmin tulevaan rakennerahastokauteen liittyvät tehtävät on esitelty edunvalvonnan yhteydessä. EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen toteuttaminen Pohjois-Savon liitto jatkoi sille asetettua tehtävää rakennerahasto-ohjelmien koordinoijana maakunnassa. Liitto vastasi maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisesta ja neuvotteli muiden rahoittajaviranomaisten kanssa asiakirjan sisällöstä. Yhteistyöasiakirjassa esitetään seuraavaa varainhoitovuotta varten rahoituksen painopisteet sekä sovitaan rahoittavien viranomaisten kesken varojen jako hallinnonaloille ohjelmien eri toimintalinjoittain.

12 7 Pohjois-Savon liitto myös koordinoi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa sekä seurasi ja raportoi ohjelmien toteutumista alueellaan. Rahoitusta ohjattiin Maakunnan yhteistyöryhmän vuosiksi valittuun neljään kehittämisteemaan. Valitut teemat ovat olleet energia- ja ympäristöteknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, mittaus- ja sensoritekniikka sekä hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on ollut, että valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin kohdennetaan vuosina vähintään 65 % toimintalinjan rahoituksesta. Myös EAKR-toimenpideohjelman muiden toimintalinjojen sekä ESR-toimenpideohjelman toimenpiteillä tuettiin soveltuvin osin valittuja teemoja. Pohjois-Savon liitto koordinoi teemojen toimintaa sekä seurasi ja raportoi teemojen toteutumista. Vuoden 2010 loppuun mennessä EAKR-ohjelman toimintalinjalle 2 hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 84 % oli teemojen mukaisia. Kaikista EAKR-ohjelman toimintalinjoille 1-3 rahoitettaviksi hyväksytyistä hankkeista, lukuun ottamatta Finnveran tukia, 59 prosenttia kuului teemoihin. ESR-ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 20 prosenttia oli teemojen mukaisia. Maakunnan yhteistyöryhmän tuli tehdä vuoden loppuun mennessä päätös maakunnan kehittämisalojen teemaohjelmien jatkosta. Pohjois-Savon liitto teetti ulkopuolisen arvion teemojen toteutumisesta sekä pyysi teemojen ohjausryhmiä valmistelemaan raportit teemojen toiminnasta. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti vuoden 2010 lopussa jatkaa kaikkia teemaohjelmia ainakin vuoden 2013 loppuun. Teemaohjelmien eri painopisteet tullaan vuoden 2011 aikana tarkistamaan. Vuoden 2010 alussa voimaan astunut valtion aluehallinnon uudistus toi muutoksia myös Pohjois- Savon liiton rakennerahastotoimintaan. Entisen lääninhallituksen EAKR-varat ja 25 käynnissä olevaa hanketta siirtyivät muutoksen yhteydessä maakuntaliitolle. Aluehallintouudistuksen yhteydessä lakkautetusta lääninhallituksesta siirtyi yksi hankevalmistelija maakuntaliittoon. Siirtyneen hankevalmistelijan lisäksi siirtyneet resurssit mahdollistivat EU-hanketarkastajan rekrytoimisen liittoon vuoden 2010 alkupuoliskolla. Vuoden aikana hankkeiden hakuja järjestettiin viisi, joiden puitteissa käsittelyyn otettiin 25 EAKR hanketta ja yksi ESR-hanke. Hankkeista hyväksyttiin rahoitettaviksi 11 kpl, ja osa loppuvuodesta 2010 saapuneista hankkeista siirtyi valmisteltaviksi vuoden 2011 alkupuolella. Osa myönteisen päätöksen saaneista hankkeista oli kuntien perusrakenteen investointitukihankkeita, joilla on vaikutettu merkittävällä tavalla kuntien elinkeinoelämän toimintaympäristöjen parantumiseen. Hanketoiminnassa Pohjois-Savon liitto järjesti yhdessä muiden rahoittajien kanssa EU-hankekoulutusta ja neuvontaa hakijoille. Liitto ja ELY-keskus tekivät vuoden alkupuoliskolla EU-ohjelmarahoituslehden, jonka jakelu oli yli kappaletta. Kesäkuussa julkaistiin Pohjois-Savon rahoitustiedote, jossa kerrottiin liiton myöntämien EU-rakennerahasto sekä kansallisista rahoituspäätöksistä. Lisäksi liitto oli järjestämässä Vipuvoimaa EU:lta -hanketietoiskua yhdessä TEM:n ja ELY-keskuksen kanssa sekä osallistui Kajaanissa järjestettyjen Itä-Suomen rakennerahastopäivien järjestelyihin. EU:n alueelliset yhteistyöohjelmat Pohjois-Savon liitto tiedotti EU:n erillisohjelmista (KareliaENPI, Kaakkois-Suomen ENPI, Pohjoisen Periferian ohjelma, Itämeri-ohjelma, Interreg IVC-ohjelma) laaja-alaisesti kesäkuussa ja joulukuussa. Tiedotteissa selvitettiin ohjelmien hakumenettelyä sekä pyrittiin aktivoimaan Pohjois-Savon eri tahoja hakemaan tukea myös alueiden välisiin ja rajat ylittäviin projekteihin. Lisäksi Pohjois-Savon liitto järjesti kansainvälisistä asioista tiedotustilaisuuden alueen toimijoille. Se sisälsi informaation alueiden välisistä yhteistyöohjelmista (interreg) sekä informaation edunvalvonnasta (EU ja koheesio). Muuta tiedotusta koskien interreg-ohjelmia oli n. 20 kertaa sisältäen interreg-postituslistalla oleville suunnattuja viestejä, Pohjois-Savon sisäistä viestintää sekä yksittäisten henkilöiden ja toimijoiden yhteydenottoja ja neuvontaa. Pohjois-Savon liitto oli tukipartnerina Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun Interreg IVC-ohjelmaan jättämässä hakemuksessa (WaterWizard), joka ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi EU-rahoitukseen. Pohjois-Savon liitto oli tukipartnerina myös Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa REMOWE-hankkeessa, jossa varsinaisena partnerina oli mm. Savonia-ammattikorkeakoulu.

13 8 3.2 ALUEIDENKÄYTTÖ Päävastuualueen vastuu: suunnittelujohtaja Paula Qvick Päävastuualueen vuoden 2010 tavoitteena oli Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 ehdotuksen nähtäville pano, palautteen käsittely ja kaavan vieminen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Tavoite toteutui ja maakuntakaava jätettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi joulukuussa. Tuulivoimamaakuntakaavan valmistelu aloitettiin yhteisellä selvitystyöllä kuuden muun maakunnan liiton kanssa. Yleispiirteisiksi vastuualueen tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Pohjois-Savon alueidenkäyttöä ja rakentamista edistettiin Maakuntasuunnitelma 2030 tavoitteiden perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lausunnoilla olleet kuntakaavat toteuttivat pääosin voimassa olevien maakuntakaavojen tavoitteita. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TOIMENPITEET Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Määräaikaan mennessä kaavaehdotuksesta saatiin 56 lausuntoa ja 46 muistutusta. Palautetta ja vastineluonnoksia on käsitelty vaikutustenarviointi- ja kulttuuriympäristötyöryhmissä. Muiden työryhmien käsittely on hoidettu kommenttipyynnöin sähköpostitse. Työryhmien jäsenet eivät esittäneet muutoksia vastineisiin. Maakuntakaava-ehdotuksen palautetta ja muutosesityksiä käsiteltiin toisessa lakisääteisessä viranomaisneuvottelussa Erillisneuvottelut maakuntakaavan tarkistustarpeista käytiin elokuussa 2010 Nilsiän, Varkauden ja Kuopion kaupunkien ja ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen kanssa. Maakuntakaavan johtoryhmä hyväksyi vastineet ja maakuntakaavan maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet ja esitetyt muutokset maakuntakaavaehdotukseen. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030, mukaan lukien muutokset Kuopion seudun maakuntakaavaan ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavaan ja kumoaa voimassa olevat seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntahallituksen esityksen Maakuntahallitus päätti maakuntavaltuuston päätöksen toimeenpanosta Joulukuussa maakuntakaava-asiakirjat lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi ja jaettiin kuntiin ja naapurimaakunta liitoille.

14 Maakuntakaavoitukseen liittyvät muut viranomaistehtävät 9 Kaavoitusta ja muuta ympäristön suunnittelua koskevia lausuntoja annettiin 111 kpl ja lisäksi osallistuttiin keskeisten kaavojen ja muiden hankkeiden viranomaisneuvotteluihin ja työryhmiin. Kuntien kaavoitus on ollut pääasiassa voimassa olevien seutu- ja maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt niiden toteuttamista. Lausunnoilla olleet taajama-alueiden asemakaavat olivat yleensä pienialaisia ja painottuvat rakenteen tiivistämiseen. Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia. Muutamien kuntien laatimat kylien osayleiskaavat ovat herättäneet keskustelua maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnasta ja maakuntakaavan kylämerkintöjen osoittamisen perusteista ELY-keskuksen ja kuntien välillä. Maakunnanliitto antoi toukokuussa valmistelua ohjaavan lausuntonsa kaupan suunnittelua koskevasta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta, joka on maakuntakaavoituksen kannalta merkittävä. Muun ympäristön suunnitteluun liittyvät lausunnot ovat koskeneet hankkeiden vaikutusten arviointia. Maankäytön ja ympäristön suunnitteluun liittyvät kehittämistehtävät Alueidenkäytöstä on oltu mukana YM: n ja LVM: n Maankäytön ja liikennejärjestelmän eli MAALI - yhteistyöfoorumin työssä. Maakuntakaavan toteutumisen seurantajärjestelmän suunnittelu aloitettiin. Seurannan avulla arvioidaan maakuntakaavan ajantasaisuutta ja laadinnan tarvetta, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Seurannan tuloksia esitetään vuosittain kaavoituskatsauksessa. MAALI1-foorumin jäseniä tutustumassa Kuopion liikennejärjestelmään ja asuntomessuihin elokuussa 2010 LIIKENTEEN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN TOIMENPITEET Tuulivoima Tuulivoimamaakuntakaavan valmistelu käynnistettiin taustaselvitysten laadinnalla koko Itä- ja Keski- Suomen kattavana yhteistyönä. Sovitun työnjaon mukaisesti maakunnalliset liitot suorittivat Tuuliatlakseen ja maastotietoihin perustuen jatkoselvityksen kohteeksi otettavien alueiden valinnan yhteneväisin kriteerein. Työ sisälsi karttatarkastelujen ohella myös kuntakohtaiset neuvottelut sekä maastokäynnit potentiaalisille tuulivoimapuiston alueille. Liittojen tekemä työvaihe saatiin päätökseen