TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Maakuntahallitus

2 2

3 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2011 Kuopio

4 Pohjois-Savon liiton julkaisu B:81 Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 50 kpl Kuopio 2012 Pohjois-Savon liitto Koljonniemenkatu 2, PL 247, Kuopio puh. (017) faksi: (017) ISBN ISBN (pdf) ISSN

5 Sisällysluettelo: 1. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen Liiton toiminta-ajatus, tehtävät ja edunajaminen Toiminta-ajatus ja tehtävät Edunajaminen... 9 Maakunnallinen ja/tai itäsuomalainen edunajaminen... 9 Kansallinen taso EU- ja globaali toimintakenttä Pohjois-Savon valtuuskunta Päävastuualueiden tehtävät Aluekehitystehtävät Strategiatyö Ohjelmatyö Rakennerahastotoiminta Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Liikenteen ja yhdyskuntatekniikan toimenpiteet Hallinto, tukipalvelut ja talous Luottamushenkilöhallinto Pohjois-Savon liiton talous Kuntayhtymän talouden kehitys Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tasetarkastelu Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Arvio riskeistä ja selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Liitteet Tilintarkastuskertomus vuodelta Henkilöstökertomus vuodelta Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen jäsenet ja varajäsenet Viralliset edustukset ja työryhmäjäsenyydet v Sisäasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian, opetushallituksen yms. asettamia työryhmiä, joissa on jäsen Pohjois-Savon liitosta Julkaisutoiminta v Pohjois-Savon liiton toteuttamat projektit v Jäsenkuntien vuoden 2011 maksuosuudet Pohjois-Savon kehittämisrahaston maksuosuudet v Pohjois-Savon kuntien omistusosuudet peruspääomasta Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite : Myönnetyt avustukset vuoden 2011 myöntämisvalmiudesta Pohjois-Savon kehittämisrahastosta hyväksytyt hankkeet v Maakunnan kehittämisrahasta hyväksytyt hankkeet v Pohjois-Savon maakuntaprofiili (%-osuus koko maasta) Pohjois-Savon liiton luottamushenkilöorganisaatio Pohjois-Savon liiton henkilöstöorganisaatio

6 6

7 1. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2011 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus aloitti kesäkuussa Hallituksen ja eduskunnan työhön vaikutti loppuvuodesta merkittävästi yhä syvemmäksi ajautunut Euro-alueen talouskriisi. EU:n asioiden hoidon rinnalla jouduttiin tarttumaan myös Suomen talouden ja kilpailukyvyn turvaamiseen. Toimenpiteiden välttämättömyyttä korostivat synkkenevät talousennusteet, viennin hiipuminen ja kauppataseemme ennakoitu kääntyminen negatiiviseksi pitkästä aikaa. Hallitus käynnisti nopeasti hallitusohjelmaan kirjatun laajan kuntauudistusprosessin. Pohjois-Savon liitto avustaa kuntauudistusprosessia ja tukee kunnissa välttämätöntä palvelu-uudistusta usean asettamansa työryhmän työllä. Itse kuntauudistus, koskien palveluiden ylläpitojärjestelmiä sekä mahdollisia kuntaliitoksia, jää kunnissa päätettäväksi vuodelle Hallitusohjelmaan sisältyi jo käynnistetty erillisen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman laadinta. Kyseiseltä ohjelmalta ja työryhmältä odotamme paljon. Vaikutamme sen työskentelyyn aktiivisesti. Työryhmä tulee antamaan ensimmäisiä konkreettisia esityksiään kuluvan vuoden 2012 aikana. Painopiste työryhmän esityksissä on kuitenkin lähivuosien valtion talousarvioissa sekä laadittavien erillisten, ministeriökohtaisten politiikkaohjelmien sisältöihin vaikuttaminen. Edunvalvonnassa muita merkittäviä asioita olivat mm. koulutuspaikkojen tarjontaan liittyvä ennakointi ja alueellinen kattavuus kaikilla koulutusasteilla, tulevan kauden rakennepolitiikan sisältöjen, rahoituksen sekä kansallisen hallinnon ja päätöksenteon mallit ja uuteen liikennepoliittiseen selontekoon vaikuttaminen. Itä-Suomen maakuntien sekä yhteistyö Pohjois-Suomen kanssa oli tuloksellista niin hallitusohjelmaan, kuin moneen muuhun yhteiseen kansallisen sekä EU-tason tavoitteeseemme vaikuttamisessa. Pohjois-Savon taloudellinen kehitys säilyi hyvänä koko vuoden. Yleiseen suhdannetilanteeseen verrattuna työllisyyden, tilausten, palveluiden, rakentamisen, investointien mittareilla Pohjois-Savon vuosi 2011 päättyi alkuvuoden ennusteita paremmassa tilassa. Loppuvuodesta saimme uutisia orastavista suurista investoinneista uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Maakuntaamme on luvassa jopa kolme biojalostamoinvestointia. Niiden työllistävä vaikutus olisi useita satoja työpaikkoja koko maakunnan alueelle jakaantuen aina raaka-aineen hankinnasta tuotantolaitostyöpaikkoihin. Aluekehityksen sekä positiivisen maakunnan mielikuvan kannalta oli erityisen myönteistä maakunnan positiivinen väestökehitys pitkään aikaan. Vuosi 2011 osoitti 175 henkilön kasvua ja väkilukumme oli vuoden lopussa pohjoissavolaista. Kasvua tuki usean kunnan ennakoitua parempi väestökehitys, yritysten hyvä työllisyys ja maan muuttoliike. Ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2011 Pohjois-Savon maakuntakaavan Ympäristöministeriö määräsi sen tulemaan voimaan, ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tukee ja mahdollistaa maakunnan alueella vahvan ja monipuolisen aluekehittämispolitiikan sekä resurssiemme hyödyntämisen. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin myös tuulivoimamaakuntakaavan laadinta. Kaava luo mahdollisuuksia uusiutuvien energiavarojen käyttöönotolle ja liiketoiminnalle Pohjois-Savossa. Kiitän kaikkia yhteistyötahoja, päätöksentekijöitä ja Pohjois-Savon liiton henkilökuntaa tuloksellisesta ja mutkattomasta yhteistyöstä Pohjois-Savon kehittämisessä v Maakuntajohtaja Jussi Huttunen 7

8 2. Liiton toiminta-ajatus, tehtävät ja edunajaminen 2.1 Toiminta-ajatus ja tehtävät Pohjois-Savon liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunvalvonta-, kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimuskuntayhtymänä. Pohjois-Savon liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin kehittäjä. Pohjois-Savon liitto on eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Liitto edistää toimenpiteillään maakunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä. Aluekehitysviranomaisena Pohjois-Savon liiton tehtävä on vastata maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta. Pohjois-Savon liitto vastaa myös eri EU-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien laadinnasta ja toteutuksesta. Vuosi 2011 oli Pohjois-Savon liiton kahdeskymmenesensimmäinen (21) toimintavuosi. Pohjois-Savon liiton keskeiset tehtävät johtosäännön mukaan ovat: 1. Maakunnan edunajamis- ja kehittämistehtävät. 2. Aluekehityksestä annetun lain ja asetuksen mukaiset tehtävät. 3. Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen mukaiset tehtävät. 4. Muissa laeissa ja alemmanasteisissa säädöksissä maakuntien liitoille erikseen määrätyt tehtävät. Liiton toimiston organisaatio Liiton toimiston organisaatio on jaettu toiminta-ajatuksen ja tehtävien tehokasta ja taloudellista saavuttamista varten päävastuualueisiin ja nämä tulosyksikköihin seuraavasti: Aluekehittämisen päävastuualue Kehittämisyksikkö Ohjelmayksikkö Alueiden käytön päävastuualue Maakuntakaavoituksen yksikkö Yhdyskuntatekniikan yksikkö Hallinnon ja talouden päävastuualue 8

9 Pohjois-Savon liiton suunnittelujärjestelmä 2.2 Edunajaminen Maakunnallinen ja/tai itäsuomalainen edunajaminen Maakunnan omat ja Itä-Suomen yhteiset keskeisimmät edunajamisasiat on kirjattu vuoden maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Keskeisten liikennehankkeiden osalta on sovittu Itä-Suomen maakuntien kesken järjestys ja sekä tie- että ratahankkeita on edistetty hallitusohjelmaesityksessä ja kansanedustajille valmistelluissa talousarvioaloitteissa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen riittävyyden varmistamiseksi on toimitettu laskelmia ja perusteluita opetusministeriöön. Osaamiseen liittyen tavoitteena on ollut saada Itä-Suomesta Venäjän kielen opetuksen pilottialue, mutta toistaiseksi kokeilulle ei ole saatu lupaa. Venäjän kielen opiskelua on Pohjois-Savossa sen sijaan edistetty Pohjois-Savon liiton rahoittamalla Kuopion kaupungin ja muiden pohjoissavolaisten kuntien kehittämishankkeella Verraton venäjä. Itäsuomalaisessa edunajamisessa merkittävänä asiana oli Suomen metsäkeskuksen keskuspaikkatoimintojen sijoittaminen Joensuuhun. Keskuspaikka on kuitenkin päätetty sijoittaa Lahteen. Liiton edunajamisessa erityisinä kohteina ovat olleet myös hovioikeuden säilyttäminen Kuopiossa sekä erikoistuvien eläinlääkäreiden koulutuksen aloittaminen Kuopiossa perustettavan eläinsairaalan yhteydessä. Päätöksiä asioista ei tehty kertomusvuoden aikana. Liitto edistää kuntien välistä yhteistoimintaa lukuisilla ylikunnallisilla kehittämishankkeilla, mm. yhtenäisten tietojärjestelmähankkeiden avulla (AluePegasos, ICT -yhtenäistämisen tiekartta, alueellinen oppilashallintojärjestelmä) sekä tukemalla yhteisiä palvelujärjestelmiä. 9

10 Kansallinen taso Pohjois-Savon liitto ottanut kantaa, yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen sekä muiden maakuntaliittojen kanssa, Suomen esityksiin EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan kansallisesta hallinnosta. Kannanotoissa on korostettu kuntien ja maakuntaliittojen roolia aluelähtöisessä kehittämisessä. Samoin on painotettu sitä, että tulevan rakennerahastokauden rahoituksesta selkeästi suurin osa tulee kohdistaa Itä- ja Pohjois-Suomeen, jotka ovat saaneet komission tulevaa alue- ja rakennepolitiikkaa koskevissa esityksissä erityisstatuksen (pohjoiset harvaanasutut alueet) ja joiden erityisasema on myös Suomen hallitusohjelmassa tunnustettu. Edunajamista näiden asioiden suhteen on tehty asetetuissa kansallisissa työryhmissä, mm. alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa sekä Koheesio työryhmässä. Tämän lisäksi on järjestetty lukuisia palavereita kansaedustajien ja asiaa valmistelevien virkamiesten kanssa sekä laadittu kirjelmiä. Liitto toimi aktiivisesti Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean alueellistamisprosessin uudessa vaiheessa. Alueellistamispäätös pidettiin voimassa, mutta siirtymisaikataulun takaraja myöhennettiin vuodesta 2014 vuoteen Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille jätettiin hänen Kuopion-vierailunsa yhteydessä aloite, jossa esitetään kunnallisiin sosiaali- ja terveyspalveluinvestointeihin valtion avustuksia, rakennusinvestointien lisäksi myös tietojärjestelmien yhtenäistämisen kehittämis- ja investointihankkeisiin. Itä-Suomen maakuntien liitot laativat Itä-Suomen neuvottelukunnassa yhteisen esityksen hallitusohjelmaan esitettävistä asioista. Liitot vastustivat myös kiinteistöveron poistamista kuntien verotulojen tasausjärjestelmästä, mutta poisto kuitenkin toteutui. EU- ja globaali toimintakenttä EU-tasolla painopiste on ollut tulevan rakennerahastokauden valmistelussa. Edunajamista on tehty komission suuntaan maakuntaliittona yksin, yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien sekä Euroopan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden kanssa. Liitto on ollut valmistelemassa kannanottoja ja lausuntoja tulevan kauden painopisteisiin ja hallintoon liittyen. Kirjelmien lisäksi asioita on edistetty lukuisten tapaamisten kautta, mm. Brysselissä. Yksi keskeinen edunajamistilaisuus oli syksyllä 2011 Kuopiossa järjestetty kansainvälinen NSPA-foorumi (pohjoisten harvaan asuttujen alueiden foorumi), johon osallistui edustajien komissiosta, työ- ja elinkeinoministeriötä sekä Pohjois-Euroopan eri maakunnista. Maakunnan kansainvälistymistä on edistetty tiedottamalla EU:n erillisohjelmahauista ja välittämällä kontakteja maakunnan oppilaitoksille ja kehittämisorganisaatioille. Pohjois-Savon ja Itämeren maiden alueiden välistä yhteistyötä on edistetty ELY-keskuksen osarahoittamalla ja Pohjois-Savon liiton hallinnoimalla Best Practises in the Baltic Sea Area hankkeella. Puolan suurlähettiläs Janusz Niesyto vieraili Puolan Helsingin suurlähetystön delegaation (konsuli Marta Olesińska sekä kulttuuri- ja tiedeasioista vastaava Katarzyna Drozd) kanssa Kuopiossa marraskuussa. Vierailun ohjelmassa oli maakuntajohtaja Jussi Huttusen tapaamisen ohella Itä-Suomen yliopiston toiminnan esittely sekä tutustuminen Savonia amk:n vesilaboratorioon, paikallisen yrityksen toimintaan sekä Kuopio Innovationiin. Projektipäällikkö Tiina Tervaniemi osallistui vierailun ohjelmaan yhdessä maakuntajohtaja Jussi Huttusen kanssa. Puolan suurlähettiläs toivoi Pohjois-Savolta aktiivisuutta Puolan suuntaan, mm. Kuopion ystävyyskaupunki Obole mielellään vastaanottaa pohjoissavolaisia vieraita! Suurlähettiläs oli vaikuttunut Savonian ja UEF:in tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja vesilaboratorio oli erityisen kiinnostuksen kohteena. 10

11 Pohjois-Savon liito on ollut mukana Itä- ja Pohjois-Suomen Brysselin toimistojen yhdistymisneuvotteluissa. Tavoitteeksi on asetettu, että toimistot yhdistyvät vuoden 2013 alusta. Yhdistymisellä tavoitellaan paitsi kustannussäästöjä, ennen kaikkea toiminnan tehostamista sekä vaikuttavuuden paranemista. Itä- ja Pohjois-Suomi on hyväksytty EU-tasolla yhteiseksi NUTS 2 alueeksi (suuralueeksi), mistä syystä edunajamista on tarkoituksenmukaista tehdä yhdessä. Tutkimuspäällikkö Eero Antikainen (vas.) esitteli Puolan suurlähetystön delegaatiolle Savonian ja UEFin yhteiskäyttölaboratoriota (kuva: Laura Lankinen, Savonia amk) Pohjois-Savon valtuuskunta Pohjois-Savon valtuuskunnan jäsenet ovat lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla maassa ja maan rajojen ulkopuolella toimivia talous-, yhteiskunta-, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajia, joilla on siteitä Pohjois-Savoon. Valtuuskunnan keskeisenä tehtävänä on edesauttaa Pohjois-Savon kehittymistä aloitteilla, neuvonnalla ja muilla sopivilla tavoilla. Pohjois-Savon valtuuskunta perustettiin v ja siihen kuului vuoden 2011 lopussa 119 jäsentä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä. Valtuuskunta järjesti yhdessä Pohjois-Savon liiton kanssa kesäseminaarin Varkaudessa. Pohjois-Savo uudistuu ja kehittyy -seminaarissa oli puhujina mm. liikenneministeri Merja Kyllönen sekä elinkeinoelämän edustajia. 11

12 3. Päävastuualueiden tehtävät 3.1 Aluekehitystehtävät Päävastuualueen vastuu: aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Päävastuualueen tavoitteet: Aluekehityslain mukaisen aluekehitysvastuun toteuttaminen ja lakisääteiset aluekehitystehtävät Vuoden 2013 jälkeiseen EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttaminen Maakuntaohjelman toteutumisen seuranta Rakennerahasto-ohjelmien toteutuksen koordinointi sekä rakennerahastokaudesta tiedottaminen Äkillisten rakennemuutosalueiden tukeminen Koulutustarpeen ennakointi sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin ammattirakenteen ennustaminen Ammattikoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, Itä-Suomen yliopiston ja elinkeinoelämän yhteyksien tiivistäminen Yleispiirteisenä päävastuualueen tavoitteena on luoda vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytyksiä maakunnan tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle. Tavoitteeseen päästään maakuntastrategiaa, maakuntaohjelmaa sekä EU:n rakennerahasto-ohjelmia toteuttamalla. Strategiatyö Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma valmistui v. 2010, vuosi 2011 oli suunnittelukierroksen välivuosi. Kesällä 2011 tehtiin lyhyt kehittäjien, rahoittajien ja muutaman yrityksen haastattelukierros, jossa selvitettiin elinkeinoelämän ja eri kehittäjätahojen näkemyksiä maakuntaohjelman painotusten osuvuudesta ja tulevasta muutostarpeesta. Haastattelujen perusteella ei ilmennyt merkittäviä korjaustarpeita. Palautetta hankitaan laajemmin seuraavan v käynnistyvän suunnittelukierroksen alussa. Tekes laati tarkastelun maakuntakohtaisista innovaatiotoiminnan painotuksista yhdessä maakuntien avaintoimijoiden kanssa. Tarkastelun alussa ulkopuolinen konsultti teki laajan nettikyselyn maakuntaohjelmissa valittujen innovaatiopainotusten tunnettuudesta ja osuvuudesta. Pohjois-Savossa innovaatiopainotukset olivat hyvin tunnettuja ja laajasti hyväksyttyjä. Kehittämistoimena haluttiin rahoituksen keskittämistä aiempaa enemmän valittujen linjausten mukaisesti. Ennakointi Pohjois-Savon ennakointihanketta jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Oppilaitoksista valmistuneiden sijoittumistilastoja työelämään ja jatko-opiskeluun sekä aikaisemmin tehtyjä yritysten haastatteluja käytettiin hyväksi laadittaessa nuorisoasteen ammatillisen ja amk-koulutuksen mitoitusta (koulutustarjonta 2016) ja lausuntoa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Koulutustarjonnan mitoitus laadittiin oppilaitosten ja muiden alueviranomaisten sekä työmarkkinoiden osapuolten yhteistyössä. Pohjois-Savon ennakointiportaali avattiin julkiseen käyttöön syksyllä Portaaliin on koottu tietoa, joka tukee hankkeiden suunnittelua, ammatinvalinnan ohjausta, työvoimakoulutusta ja muuta aikuiskoulutusta, yritysten aluetiedon tarvetta ja aluekehityksen seurantaa. Vuoden 2011 lopussa aloitettiin aikuiskoulutussuunnitelman laadinta. 12

13 ETLA teki analyysin Pohjois-Savon talouden avainalojen kilpailuasemasta ja kehittämistarpeista sekä maakunnan kehittämispainotusten osuvuudesta. Raportin julkaisu siirtyi vuodelle Tietopalvelun kysyntä on ollut vilkasta ja palvelu on saanut hyvää palautetta käyttäjiltä. Aluetalouskatsauksia tehtiin kaksi ja osallistuttiin TEMin/ELYn aluetalouskatsauksen laadintaan. Liitto edisti hyvinvointiasioita laatimalla raportin Pohjois-Savon kuntien palvelusetelikäytännöt 2010 ja kokoamalla hyvinvointi-indikaattoripaketin kunnille ja Sote-yhteistoiminta-alueille tukemaan uuden terveydenhuoltolain määräyksiä. Indikaattorityö toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Kunnallisia asuntoasioita verkotettiin liiton asumistyöryhmässä. Liiton asumistyöryhmä piti kaksi kokousta. Ohjelmatyö Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille laadittiin Pohjois-Savon uuden maakuntaohjelman pohjalta. TOTSU valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntakentän, oppilaitosten, ELY-keskuksen ja muiden maakunnan kehitykseen oleellisesti vaikuttavien tahojen kanssa. TOTSU: aan kirjattiin maakunnan yhteishankkeet ja keskeiset edunvalvonta-asiat ja näiltä osin TOTSU hyväksyttiin samansisältöisenä kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, Kainuu mukaan lukien. Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi TOTSU:n TOTSU on ainoa maakunnallinen yhteinen asiakirja, joka sisältää eri viranomaistahojen ja yksityistenkin yhteiset lähiaikojen tavoitteet, kärkihankkeet ja edunajamisasiat ja tässä ominaisuudessa se on todettu tärkeäksi. Kansallinen hankerahoitus ja erityisohjelmat Pohjois-Savon liitto myönsi maakuntaohjelman ja TOTSU:n painopisteiden mukaisiin hankkeisiin kansallista maakunnan kehittämisrahaa ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston tukea (rahoitetut hankkeet on esitetty liitteissä 11 ja 12). Ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa liitto myönsi 15 hankkeelle yhteensä (hankkeiden kokonaiskustannukset yhteensä ). Suurimmat tuensaajat olivat seudullisia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO) toteuttavat tahot. 13

14 Pohjois-Savossa toteutettiin v seuraavia kansallisia erityisohjelmia: Kuopion seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) Varkauden seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) Ylä-Savon, Kuopion sekä Varkauden-Pieksämäen seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmat (KOKOt) Pohjois-Savon liitto myönsi em. erityisohjelmien toteuttamiseen maakunnan kehittämisrahaa yhteensä , josta osaamiskeskusohjelmille ja KOKO-ohjelmille. Pohjois-Savon kehittämisrahastosta rahoitettiin seitsemää hanketta yhteensä eurolla. Lisäksi rahastosta varattiin maakuntahallituksen päätöksellä alueellisten ja kansainvälisten ohjelmien osarahoitukseen. Aiemmin varatusta erillismäärärahasta osarahoitettiin kahdeksaa hanketta yhteensä eurolla. Tukea myönnettiin maakunnan kannalta keskeisille ja vaikuttaville hankkeille. Varkauden seutu sai vuodeksi 2011 jatkoajan kansalliseen äkillisen rakennemuutosasemaan. Lähtökohta Varkauden seudun rakennemuutokseen oli Stora Enson supistukset ja Enix Oy:n lopetus sekä myöhemmin Leppävirralla tapahtuneet energia-alan yrityksen lopetus. Koillis-Savon rakennemuutosasema päättyi Stromsdalin tehtaalle haettiin jatkajaa osin rakennemuutosrahoituksen turvin. Uusi jatkaja käynnisti tehtaan Vuosien välisenä aikana rakennemuutosrahoitusta on saatu Pohjois-Savoon yhteensä n. 24 milj., mistä Varkauden seudulle on kohdistettu 18 milj. ja Koillis-Savoon 6 milj.. Rakennemuutosrahoitus koostuu EU-rakennerahastoista, kansallisesta yritysten kehittämistuesta ja kansallisesta työllisyysperusteisesta investointituesta. Varkauden seudulla on keskitytty energiateknologian kehittämispuitteiden vahvistamiseen ja yritysten kehittämishankkeisiin. Tähän saakka käytetyn rahoituksen ja yrityshankkeiden tuloksena Varkauden alueelle on luotu uusia työpaikkoja yhteensä 48 yrityksen hankkeessa. Uusia yrityksiä on syntynyt 12. Kaikki työpaikat eivät ole vielä realisoituneet, koska osa investoinneista on vielä kesken. Hanketyöllä on tuettu irtisanottujen kouluttautumista uudelleen sekä energiateknologian kehittämisresursseja, laboratorioita ja energia-alan amk-koulutusta. Rakennerahastotoiminta EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttaminen EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan osalta keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on esitelty edunajamisosiossa. Pohjois-Savon liitolla oli vuonna 2011 keskeinen rooli, sillä rakennerahastoasioiden osalta puheenjohtajuus oli Pohjois-Savossa. Tämä tarkoittaa, että suuri osa valmistelluista kannanotoista ja järjestetyistä tapaamisista tapahtui Pohjois-Savon liiton johdolla tai/ja Pohjois-Savon liitto oli mukana. Edunajamista on tehty sekä kansallisella että EU-tasolla. EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoite Pohjois-Savon liitto jatkoi sille asetettua tehtävää EU:n rakennerahasto-ohjelmien (Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelma ja Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen osio) koordinoijana maakunnassa. Liitto vastasi maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisesta ja neuvotteli muiden rahoittajaviranomaisten kanssa asiakirjan sisällöstä. Yhteistyöasiakirjassa esitetään seuraavan vuoden rahoituksen painopisteet ja sovitaan rahoittavien viranomaisten kesken varojen jako hallinnonaloille ohjelmien eri toimintalinjoittain. Rakennerahasto-ohjelmiin kohdistuneen valtion vastinrahoituksen leikkauksen johdosta loppuvuodesta ryhdyttiin valmistelemaan vuoden 2012 yhteistyöasiakirjan 1. tarkistusta. 14

15 Pohjois-Savon liitto koordinoi myös maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toimintaa sekä seurasi ja raportoi ohjelmien toteutumisesta alueellaan. MYR kokoontui vuoden aikana 9 kertaa ja sihteeristö puolestaan 12 kertaa. Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta ohjattiin MYR:n koko ohjelmakaudelle valitsemaan neljään kehittämisteemaan. Valitut teemat ovat energiateknologia (vuosina energia- ja ympäristöteknologia), teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, mittaus- ja sensoritekniikka sekä hyvinvointi-alan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on, että valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin kohdennetaan vähintään 75 % EAKRtoimenpideohjelman toimintalinjan 2 rahoituksesta vuosina Vuonna 2011 ko. toimintalinjalle hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 85 % oli teemojen mukaisia. Myös EAKR-ohjelman muiden toimintalinjojen sekä ESR-ohjelman hankkeilla tuettiin soveltuvin osin valittuja teemoja: Kaikista EAKRohjelman toimintalinjoille 1-3 rahoitettaviksi hyväksytyistä hankkeista 59 % kuului teemoihin (tässä ei ole huomioitu Finnveran myöntämiä tukia). ESR-ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta puolestaan 19 % oli teemojen mukaisia. Rakennerahastohankkeilla on jatkuva haku, mutta vuoden 2011 aikana oli viisi hakemusta käsittelyyn ottomääräaikaa. Pohjois-Savon liiton käsittelyyn otettiin 27 EAKR-hanketta ja kaksi ESR-hanketta, joista hyväksyttiin rahoitettaviksi 16 kpl EAKR-hanketta ja yksi ESR-hanke (liite 10). Rahoitettujen EAKRhankkeiden rahoitus (EU ja kansallinen rahoitus) oli yhteensä (hankkeiden kokonaiskustannukset yhteensä ). Rahoituksen saaneen ESR-hankkeen tuki oli (kokonaiskustannukset ). Osa loppuvuodesta 2011 saapuneista hankkeista siirtyi valmisteltaviksi vuoden 2012 alkupuolelle. Osa myönteisen päätöksen saaneista hankkeista oli kuntien perusrakenteen investointitukihankkeita, joilla on vaikutettu merkittävällä tavalla kuntien elinkeinoelämän toimintaympäristöjen parantumiseen. 15

16 Hanketoimintaan liittyvä tiedottaminen Pohjois-Savon liitto järjesti yhdessä alueen muiden rahoittajien kanssa koulutusta ja neuvontaa hakijoille hanketoimintaan liittyen: Helmikuussa liitto oli mukana järjestämässä EU-arjessa -tapahtumaa Kuopiossa. Lisäksi järjestettiin rakennerahastohankkeille koulutusta sosiaalisen median käytöstä projektityössä. Syksyllä järjestettiin Isommaksi ja paremmaksi EU-tuella - Euroopan pk-yritysviikon tapahtuma. Huhti-, elo- ja joulukuussa tiedotettiin hakujen määräajoista. Huhti- ja marraskuussa julkaistiin Pohjois- Savon liiton rahoitustiedotteet, joissa kerrottiin yhteenvetona liiton myöntämien EU-rakennerahastojen sekä kansallisista rahoituspäätöksistä. v kutsuttiin hyväksi havaittuja rakennerahastohankkeita osallistumaan EU -komission Regiostars 2011 hankekilpailuun. Kuopion kaupungin hallinnoima Varhainen mukaantulo ikäihmisten arjessa -hanke eteni kilpailun finaaliin ainoana suomalaisedustajana. Kilpailun voittaja julkistetaan v Vuonna 2011 liitto ryhtyi valmistelemaan yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa verkkosivuilleen tulevaa hankerekisteriä, johon kootaan maakunnassa käynnissä olevat EU-hankkeet ja kansalliset hankkeet. EU:n alueelliset yhteistyöohjelmat Pohjois-Savon liitto tiedotti EU:n erillisohjelmista (KareliaENPI, Kaakkois-Suomen ENPI, Pohjoisen Periferian ohjelma, Itämeri-ohjelma, Interreg IVC-ohjelma) laajasti kesä- ja joulukuussa. Tiedotteessa kerrottiin ohjelmien hakumenettelystä ja pyrittiin aktivoimaan Pohjois-Savon eri tahoja hakemaan rahoitusta alueiden välisiin ja rajat ylittäviin hankkeisiin. Lisäksi tiedotettiin interreg-ohjelmiin liittyvistä asioista postituslistalla oleville ja annettiin neuvontaa sähköpostitse. Pohjois-Savon liitto oli Suomen ympäristökeskuksen jättämässä LakeAdmin hakemuksessa Savonia ammattikorkeakoulun tukipartnerina. Hakemusta valmisteltiin v ja se sai rahoituksen Interreg IVCohjelmasta. Liitto on myös Savonia-ammattikorkeakoulun tukipartnerina käynnissä olevassa Itämeriohjelman REMOWE-hankkeessa, joka jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. 16

17 3.2 Alueidenkäyttö Päävastuualueen vastuu: suunnittelujohtaja Paula Qvick Päävastuualueen tavoitteet: Vuoden 2011 tavoitteena oli tuulivoimamaakuntakaavan valmistelu, maakuntakaavan seurannan järjestäminen ja itäsuomalaiseen yhteistyöhön osallistuminen liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tavoitteet toteutuivat. Yleispiirteisenä vastuualueen tavoitteena on Pohjois-Savon alueidenkäytön ja rakentamisen edistäminen maakuntasuunnitelma 2030 tavoitteiden perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Lausunnoilla olleet kuntakaavat toteuttivat pääosin voimassa olevien maakuntakaavojen tavoitteita. Lausuntopyyntöjä tullut 112 kpl, joista valmisteltiin 89 kpl lausuntoja. Lausuntoyhteenveto on liiton nettisivuilla. Maakuntakaavoitus Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntahallitus hyväksyi vastineet maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä ( ) tehtyihin valituksiin (6 kpl) ja vastineet ympäristöministeriön maakuntakaavasta pyytämiin lausuntoihin. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan, hylkäsi valitukset ja määräsi maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntahallitus merkitsi päätöksen tiedoksi ja päätti kuuluttaa vahvistamispäätöksestä. Kuulutus maakuntakaavan vahvistamisesta oli alkaen kuntien ilmoituslehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla ja maakuntakaava tuli voimaan (MRA 93 ).Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin valitti vahvistamispäätöksestä KHO:een

18 Maakuntakaavan seuranta on aloitettu tarkastelemalla laadittavien kuntakaavojen suhdetta maakuntakaavan merkintöihin ja neuvottelemalla ELY-keskuksen kanssa aluekehitystukien alueellisen jakautumisen tarkastelutavoista. Liitto on ollut mukana Kuopion seudun rakennemallin laadinnassa. Maakuntakaavaa varten tehty Kulttuuriympäristöselvitys julkaistiin talvella Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiin kuntien kehittämiskeskusteluihin on osallistuttu. Keskusteluja varten on laadittu vuosittain päivitettävät kuntien alueellista kehitystä kuvaavat kuntakortit, jotka ovat myös liiton verkkosivuilla. Lausuntoja on annettu osayleiskaavoista 25 kpl, asemakaavoista 31 kpl, YVAhankkeista 4 kpl ja muiden liittojen maakuntakaavoista 10 kpl ja muista 10 kpl. Ilmasto-ohjelman laadintaa on jatkettu yhteistyössä Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskusten (laatijat) ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Liitot toimivat rahoittajina (EAKR). Laskelmat kasvihuonekaasutaseista ovat valmistumassa ja asiantuntijahaastattelut on pääosin suoritettu. Toukokuussa järjestettiin seminaari. Paikkatietoportaalin rakentaminen yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa ei ole edennyt, koska siihen ei ole ollut resursseja. Liikenteen ja yhdyskuntatekniikan toimenpiteet Tuulivoimamaakuntakaava Maakuntahallitus asetti kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavan laadinta käynnistettiin selvitysten laadinnalla. Kaavan perustaksi laadittiin potentiaalisten tuulivoimaalueiden teknistaloudelliset selvitykset, maisemaselvitykset, linnustoselvitys ja näkemäanalyysi. Lisäksi alueille suoritettiin maastokäynnit, joilla varmennettiin alueiden soveltuvuus tuulivoimatuotantoon. Ensimmäinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu pidettiin Maakuntahallitus päätti asettaa tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksen nähtäville tammikuussa

19 Tuulivoimamaakuntakaavan laadintaa ohjaavana kaavatoimikuntana on toiminut Pohjois-Savon aluerakennetyöryhmä. Kaavan laadinnassa on käytetty seuraavia konsultteja ja tilapäistä projektihenkilökuntaa: Hafmex Wind Oy/Merja Paakkari, Tuulitaito Oy/Erkki Haapanen, Pasi Ronkainen, Kalle Ruokolainen. Liikennejärjestelmä Pohjois-Savon liitto osallistui Itä-Suomen liikennestrategian laatimiseen yhteistyössä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoimana. Liikennestrategian laadintaan kytkeytyvä kaukoliikenneselvitys valmistui loppusyksystä itäsuomalaisena yhteistyönä liiton koordinoimana. Pohjois-Savon liitto osallistui seudulliseen liikennejärjestelmätyöhön. Ylä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus valmistui syksyllä Varkauden seudun liikennejärjestelmätyön alue laajeni käsittämään myös Heinäveden alueen. Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun alue laajeni käsittämään Tuusniemen, Suonenjoen, Nilsiän ja Tervon kuntien alueet. Itä-Suomen logistiikkakeskuksen/yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin liittyvä liiketoimintasuunnitelma valmistui ja liiton laatima yhdistettyjen kuljetusten rataveron poistoa koskeva esitys annettiin Liikennevirastolle. Liiton johdolla ja rahoittamana on viety eteenpäin Savon radan nopeuttamista tasoristeysten poistohankkeella rataosalla Haapakoski - Suonenjoki. Hankkeen rakentamistyöt ovat painottuneet kuluvalle vuodelle ja valmistuvat lopuilta osin v Pohjois-Savon retkeilyreittejä esittelevää internet-sivustoa on päivitetty ja kehitetty käyttäjille ilmaisella mobiilikartalla. Liitto laati haja-asutusalueen vesihuoltoa koskevan jatkoselvityksen. Kuluneen vuoden aikana annettiin viisi maa-aineslupalausuntoa ja väyliin liittyviä lausuntoja neljä. Pohjois-Savon maakuntahallituksen asettama Pohjois-Savon liikennejärjestelmätyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. Työryhmä on käsitellyt maakuntaohjelmaan, rakennerahastoohjelmaan, toteuttamisohjelmaan ja maakuntakaavoitukseen liittyviä asioita. 19

20 3.3 Hallinto, tukipalvelut ja talous Päävastuualueen vastuu: hallintojohtaja Jarmo Muiniekka Päävastuualueen tavoitteet: Hallinnon ja talouden päävastuualueen tavoitteena on tuottaa taloudelliset ja tehokkaat tukipalvelut, liiton tulorahoituksen ja toimintomenojen tasapainon ja maksuvalmiuden ylläpito, asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja vastata osaltaan aktiivisesta ja objektiivisesta tiedottamisesta. Taloudellisena tavoitteena on tuloksellisuuden parantaminen, kuntien maksuosuudenkasvun pitäminen 2%:ssa ja maakunnan kehittämisrahaston maksuosuuksien pitäminen vuoden 2010 tasossa. Tavoitteiden toteutuminen: Päävastuualueen tukipalvelujen toimintaa on uudistettu mm. Dynasty -asianhallintajärjestelmän käyttöönoton tehostamisella, sähköisten prosessien kehittämisellä ja videoneuvottelujärjestelmän käyttöönotolla. Lisäksi menojen kohdentamiseen oikeille tulosyksiköille (ml. projektit, tekninen tuki) on kiinnitetty entistä tarkempaa huomioita. Tilivuonna kilpailutettiin talous- ja palkkahallintopalvelut ja ne ostetaan lukien Econia Yrityspalvelut Oy:ltä. Varsinaisen toiminnan (luottamushenkilöhallinto ja toimisto) tulot toteutuivat yli ennakoitua suurempana ja menot jäivät n talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Alijäämäinen talousarvio toteutui hieman ylijäämäisenä tilinpäätöksenä mm. ennakoitua suurempien tulojen ja talousarviomäärärahojen puitteissa pysyneiden menojen ansiosta. Maksuvalmius pysyi lähes koko vuoden hyvänä. EU-hankkeiden ja kansallisten hankkeiden maksatukset ja tarkastukset ovat sujuneet nopeasti ja virheettömästi. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat, sillä v talousarviossa kuntien maksuosuuksien kasvu on 2,02 % ja kehittämisrahaston maksuosuus on vuoden 2010 tasossa. Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto Pohjois-Savon liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää 62-jäseninen maakuntavaltuusto, johon kuntien edustajainkokous valitsi kokouksessaan jäsenet jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kustakin jäsenkunnasta valitaan yksi jäsen 4000 asukasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Rajoitus koskee käytännössä vain Kuopion kaupungin edustusta. Maakuntavaltuuston Maakuntavaltuuston Maakuntavaltuuston puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Kari Rajamäki Sari Raassina Riitta Korpihalla 20

21 Kuntalain muutoksen jälkeen maakuntavaltuuston kokoonpanossa on otettava huomioon, että maakuntavaltuustossa olevien ryhmien ääniosuudet vastaavat jäsenkuntien valtuustoryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnassa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, maakuntavaltuustojen jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja ja maakuntavaltuuston kokoonpano täyttää tasa-arvolain vaatimukset. Kuntien edustajainkokous valitsi uuden maakuntavaltuuston toimikaudeksi Maakuntavaltuusto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa, lisäksi pidettiin yksi maakuntavaltuuston työseminaari. Kesäkuun kokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta Marraskuun kokouksessa maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012 sekä taloussuunnitelman vuosille Maakuntahallitus Pohjois-Savon liiton hallintoa hoitaa 11-jäseninen maakuntahallitus, johon maakuntavaltuusto vallitsee toimikaudekseen jäsenet ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen. Maakuntavaltuusto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi jäsentä varapuheenjohtajiksi. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Lisäksi perussopimuksen mukaan maakuntahallituksen kokoonpanossa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen edustavuus. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Markku Rossi, 1. varapuheenjohtajana projektipäällikkö Pekka Leskinen ja 2. varapuheenjohtajana Kirsti Puurunen. Maakuntahallituksen Maakuntahallituksen Maakuntahallituksen puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Markku Rossa Pekka Leskinen Kirsi Puurunen Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli mm. Itä-Suomen maakuntien yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita, tuulivoimakaavoitusta, koulutustarjonnan tavoitteita, valtion aluehallinnon muutoksia ja kuntataloutta. Itä-Suomen maakuntahallitusten yhteiskokous pidettiin Savonlinnassa Teemoina olivat terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja korkeakoulurakenteet Itä-Suomessa. 21

22 Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto : edessä vas. mkv:n 2. vpj. Riita Korpihalla, mkv:n 1. vpj. Sari Raassina, mkv:n pj. Kari Rajamäki, mkh:n pj. Markku Rossi, mkh:n 1. vpj. Pekka Leskinen ja maakuntajohtaja Jussi Huttunen, takana vas. mkh:n jäsenet Kari Kärkkäinen, Hannamari Heinonen, Minna Lilja, Elsi Katainen, Rauno Kettunen, Ari Paanala, varajäsen Raija Haukka, jäsenet Mia Hahtala ja Jouni Toppinen. Kuvasta puuttuu mkh:n 2. vpj. Kirsti Puurunen. POHJOIS-SAVON LIITON POLIITTISET VOIMASUHTEET Puolue Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Ääniosuus Osuus Osuus kunnallis- Paikkoja äänimäärästä % Paikkoja äänimäärästä % vaaleissa liiton toiminta-alueella % KESK SDP KOK VAS KD VIHR PS ,9 19,3 17,7 11,3 6,5 6,5 4,8 Yhteensä , ,3 18,2 18,2 9,1 9,1 9,1-1 32,2 18,2 17,9 10,9 6,9 6,9 5,7 Maakuntahallituksen työjaosto Kuntalain 17 :n mukaan maakuntahallituksessa voi olla jaostoja maakuntahallitukselle kuuluvien asioiden ja muiden tehtävien valmistelua varten. Maakuntahallituksen työjaosto, toimikausi : Varsinainen jäsen Varajäsen Markku Rossi, puheenjohtaja Rauno Kettunen Elsi Katainen Minna Lilja Jouni Toppinen Mia Hahtala Pekka Leskinen, varapuheenjohtaja Hannamari Heinonen Kirsti Puutunen Raija Haukka Maakuntahallituksen työjaosto kokoontui kolme kertaa kertomusvuoden aikana. 22

23 Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 :n mukaan maakuntavaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava maakuntavaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta, toimikausi : Varsinainen jäsen: Tiihonen Pekka, puheenjohtaja Hämäläinen Saara, varapuheenjohtaja Huuskonen Anja Puumalainen Raija Remes Pentti Varajäsen: Räsänen Maija Vatanen Ensio Juuti Satu Kärkkäinen Marja-Leena Remes Mikko Pohjois-Savon liiton tilintarkastajana toimii toimikaudella JHTT- tilintarkastaja Esko Kekäläinen, Oy Audiator Ab. Tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Tarkastuslautakunta on arvioinut maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, antanut arviointi- ja tilintarkastuskertomuksen ja tarkastanut Biokeskus Kuopio hankkeen. Tarkastuslautakunta osallistui Itä-Suomen tarkastuslautakuntien yhteiselle opintomatkalle Luxembourgiin Maakunnan yhteistyöryhmä Tehtävät: maakunnan yhteistyöryhmä laatii maakunnan yhteistyöasiakirjan suuntaa maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja eri rahastojen osallistumisen laajojen kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen käsittelee aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja antaa niistä lausunnon rahoituksen myöntävälle taholle. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana yhdeksän kertaa. Kokouksissaan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö puolsivat 14,956 milj. EU:n + valtion tukea 33 EAKR- toimenpideohjelmaan rahoitettavaksi esitetylle hankkeelle sekä 16,248 milj. EU:n + valtion tukea 32 ESR- toimenpideohjelmaan rahoitettavaksi esitetylle hankkeelle. Jäsenet: Pohjois-Savon liitto ja sen jäsenkunnat Rossi, Markku, puheenjohtaja Ruotsalainen Olavi, II varapuheenjohtaja Manner Riikka saakka, Kaisa Ropponen Rytkönen Pirjo Kauppinen Hannu Hentelä-Aho Pirjo Luoma Esko saakka, Hannu Halonen Liinamaa Jaana Semi Matti 23

24 Valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot: Virranta Kari, I varapuheenjohtaja Keränen Petri Mutanen Jari Ollila Timo Pihlaja Eija Hilpinen Merja Eskelinen Tarja Väänänen Kalervo Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt: Pylvänen Timo Syrjänen Mirja Alho-Törrönen Sirpa, III varapuheenjohtaja Immonen Jarmo Miettinen Hannu Savolainen Juhani Tertsunen-Berg Tiina Tolppi Veli-Matti Huttunen Jussi, Pohjois-Savon liitto, esittelijä Härkönen Mikko, Pohjois-Savon liitto, sihteeri saakka Tarkiainen Kari, Pohjois-Savon liitto, sihteeri Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Tehtävät: valmistelee maakunnan yhteistyöasiakirjan ja sen tarkistamisen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi käsittelee valmistelevasti ja alueellinen kilpailukyky- ja työllisyys -ohjelmiin esitettävät hankkeet lukuun ottamatta lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä hankkeita arvioi hankkeiden soveltuvuuden rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymien valintakriteereiden perusteella sekä valmistelee esitykset maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltävistä hankkeista. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksia pidettiin vuoden 2011 aikana 12 ja näistä kolme järjestettiin kirjallisena menettelynä. Sihteeristö käsitteli kokouksissaan 38 EAKR- toimenpideohjelmaan esitettyä hanketta sekä 30 ESR- toimenpideohjelmaan esitettyä hanketta. Jäsenet: Huttunen Jussi, puheenjohtaja Rissanen Henrik, varapuheenjohtaja saakka, Satu Vehreävesa alkaen Hilpinen Merja Juppi Mirko Kärkkäinen Pekka Tuhkalainen Jaana Ollila Timo Pihlaja Eija Sonninen Ansa Vainikainen Toni saakka Utrainen Mikko Härkönen Mikko, Pohjois-Savon liitto saakka Tarkiainen Kari, Pohjois-Savon liitto

25 Tuulivoimamaakuntakaavatoimikunta/aluerakennetyöryhmä Varsinainen jäsen: Varajäsen: Paula Qvick, puheenjohtaja Leila Kantonen Heli Ek Patrick Hublin Katri Mattelmäki Teuvo Nissinen Paula Matilainen Satu Reisko - Veli Toivainen Pertti Kröger Osmo Nuutinen - Eero Ryhänen Kari Nuutinen Juha Soininen - Mikko Kajanus Matti Eskelinen Sari Niemi - Mikko Alin - Jukka Räsänen Janne Airaksinen Ari Räsänen Tapani Puhakka Juha Romppanen Pekka Mustonen Otto Siippainen/Timo Nenonen - Virve Wright - Juho Pelkonen - Risto Niemelä Jouko Karjalainen Hartikainen Mikko Unto Murto Jari Sihvonen Kauko Korolainen Tiia Pelkonen - Tapani Turunen - Petteri Ristikangas - Helvi Heinonen-Tanski Jussi Koponen Juhani Savolainen - Matti Niiranen - Jouko Kohvakka, sihteeri Pohjois-Savon maakuntakaavan johtoryhmä Tehtävät: Johtoryhmän tehtävänä on ohjata maakuntakaavan laatimista. Maakuntakaavatyöryhmissä on yhteensä 154 jäsentä. Varsinainen jäsen: Maakuntahallituksen edustajat Minna Lilja Mia Hahtala Pekka Leskinen Aluehallinto Heli Ek Petri Keränen Heikki Oksman Olavi Rautiainen Seppo Huttunen Jouko Aroalho Varajäsen: Rauno Kettunen Jouni Toppinen Hannamari Heinonen Leila Kantonen Airi Muhonen Kaisa Hakala Juha Hiltunen Eeva-Liisa Launonen Tapio Laaksonen 25

26 Varkauden seutu Mika Hentunen Virve Wright Satu Reisko Ylä-Savo Tarja Pirkkalainen Juhani Räisänen Sisä-Savo Veijo Turkki Anneli Jalkanen Kuopion seutu Marja-Leena Puputti Juha Romppanen Koillis-Savo Matti Matikainen Sari Kekäläinen Pohjois-Savon liiton toimisto Paula Qvick, esittelijä, suunnittelujohtaja Seppo Laitila, sihteeri, kaavoituspäällikkö Marja Turunen, maakuntasuunnittelija Irma Kajan, toimistosihteeri Janne Kuronen Jouko Koponen Reijo Ahtonen Tapani Turunen Juha Soininen Matti Tarvainen Aila Nurmi Leo Kosonen Hannu Järveläinen Taisto Kröger Jouko Kohvakka, maakuntainsinööri Marko Tanttu, maakuntasuunnittelija, saakka Mikko Rummukainen, suunnitteluavustaja Maakuntavaltuuston vaalilautakunta Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 24 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Vaalilautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Vaalilautakunta ei kokoontunut kertomusvuonna. Varsinainen jäsen: Matti Ahonen, puheenjohtaja Eija Peltonen, varapuheenjohtaja Kalle Keinänen Tarja Pöyhönen Matti Solehmainen Varajäsen: Marko Makkonen Antti Haapakorva Pauli Berg Vilma Kröger Paula Toivainen Muut pysyvät työryhmät Kuntataloustyöryhmä Olavi Ruotsalainen, puheenjohtaja IT yhteistyöryhmä Jukka Vornanen, puheenjohtaja Asumistyöryhmä Hannu Harjunheimo, puheenjohtaja Savonet-ryhmä Matti Lönnroos, puheenjohtaja Pohjois-Savon ikäihmisten valtuuskunta Risto Lyytikäinen, puheenjohtaja Liikennejärjestelmätyöryhmä Niiranen Matti, puheenjohtaja 26

27 Toimisto ja henkilökunta Hallinnon ja talouden päävastuualueen toiminta Hallinnon ja talouden päävastuualue on vastannut Laajakaistaa kaikille hankkeen toimeenpanosta Pohjois-Savossa. Maakunnassa hanke-ehdotuksia jättivät Finnet -ryhmään kuuluva Kaisanet Oy 11 kpl, maakunnan kuntien perustama verkko-osakeyhtiö Savon Kuitu Oy 47 kpl ja Rautavaaran verkko-osuuskunta 9 kpl, joten muuhun maahan verrattuna Pohjois-Savon tilanne on erittäin hyvä. Rautavaaran tietoverkkoosuuskunta ja Kaisanet Oy aloittivat laajakaistan rakentamisen. Ensimmäinen verkon osa otettiin käyttöön Rautavaaralla heinäkuun alusta. Savon Kuitu ei aloittanut rakentamista kertomusvuoden aikana, koska Viestintävirasto ei tehnyt yhtään tuen myöntöpäätöstä v Hankkeen tiedottamisessa ja markkinoinnissa on tehty edelleen yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Yhteispalvelujen edistämiseksi liiton edustaja neuvotteli valtion eri viranomaisten kanssa. Kertomusvuoden aikana ei ole perustettu uusia yhteispalvelupisteitä, vaikka joitain valtion toimintoja kunnista on vähennetty. Hallitusohjelmaan kuntataloustyöryhmä esitti kannanottonaan, että kiinteistövero tulee säilyttää osana kuntien verotulojen tasausjärjestelmää. Kertomusvuonna järjestettiin kaksi kuntatalouspäivää. Ensimmäinen kuntapäivä oli yhteinen Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuuden kanssa ja pääteemana oli tuolloin kuntien ja valtion tehtävien jako. Toisen päivän pääteemana oli uusi hallitusohjelma, josta kertoi valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen. Maakuntaliitto on tuottanut ajantasaista ja ennakoivaa kuntataloustietoa kunnille päätöksenteon tueksi. Maakuntahallituksen asettama Lukio ja yläkouluselvitysryhmän jätti väliraporttinsa Pohjois-Savon lukiokoulutuksen laatu ja tulevaisuudennäkymät maakuntahallitukselle joulukuun kokouksessa. Lisäksi työryhmän toimeksiannosta valmistui raportti Pohjois-Savon lukiokyselyn tuloksista Tiedotuspalveluja on ostettu varsinaiseen toimintaan ja rakennerahastotiedottamiseen Itäfax Oy:ltä (toimittaja Ilpo Lommi). Tiedottaminen on palvellut sekä liiton sidosryhmiä että tiedotusvälineitä. Tiedottamiseen on käytetty liiton sähköisiä järjestelmiä ja rakennerahastotiedottamisessa myös lehtikuulutuksia. Maakuntaliiton verkkosivuille on päivitetty jatkuvasti uutta tietoa jota eri toimijat myös aktiivisesti hyödyntävät. Verkkosivujen graafinen asu on uudistettu. Uusi sähköpostijärjestelmä Microsoft Outlook otettiin käyttöön kertomusvuoden alussa. IT -yhteistyöryhmä käynnisti kertomusvuonna IT -strategian uudistamisen, missä painopisteenä on eri tason muutospaineisiin vastaaminen tietohallinnon välineillä. Syyskuussa 2011 voimaan tulleen tietohallintolain toimeenpano on yksi strategian painopiste. Maakunnallinen turvallisuussuunnitelma valmistui kertomusvuoden alkupuolella ohjaamaan kunnissa tapahtuvaa turvallisuussuunnittelua. Maakuntatalon (Sepänkatu 1) vesikattoremontti käynnistyi syksyllä Työ laajeni maakuntatalon rakenteisiin niin, että 2. kerros tyhjennettiin siirtämällä osa toiminnoista 1. kerrokseen ja pääosa tilapäisesti Sepänkatu 2:een. Remontin laajentuessa koko taloon ryhdyttiin valmistelemaan koko toimiston muuttoa väistötiloihin Koljonniemenkatu 2:een. 27

28 Pohjois-Savon liiton toimisto Pinta-ala 1380 m 2 Toimisto avoinna Puhelin (017) Faksit (017) Katuosoite Sepänkatu 1 Postiosoite PL 247, Kuopio Toimisto pidettiin suljettuna Pohjois-Savon liiton talous Kuntayhtymän talouden kehitys Talousarviossa tilivuoden vuosikatteeksi (=alijäämäksi) arvioitiin , mutta tilinpäätös muodostui ,54 ylijäämäiseksi. Tilinpäätöksen mukaan toimintatuottoja kertyi ,75 ja toimintakuluja ,91. Näin ollen toimintakatteeksi muodostui ,16. Kun tähän lisätään rahoituserät (28.384,91 ), niin vuosikatteeksi muodostui ,25. Kun tähän kirjataan vuokrantasausrahaston ja kehittämisrahaston pääomien muutokset ( ,79 ) tilikauden ylijäämäksi muodostui ,54. Toimintatuotot ja -kulut sisältävät luottamushenkilöhallinnon, liiton toimiston, teknisen tuen, projektit ja rahastot. Maakuntaliiton tulos muodostuu yksinomaan varsinaisen toiminnan (luottamushenkilöhallinto ja toimisto, ml. tuulivoimakaava) tulojen ja menojen erotuksena. Teknisen tuen, projektien ja rahastojen nettovaikutus tulokseen on 0, sillä teknisessä tuessa ja projekteissa tulot ovat yhtä suuret kuin menot. Myös rahastojen vaikutus tilikauden tulokseen on 0, sillä rahastojen muutos kirjataan kirjanpitoon ennen tilikauden yli-/alijäämää. Liitolla on kaksi rahastoa (vuokrantasausrahasto ja kehittämisrahasto). Niiden kirjanpidot ovat erillisiä kirjanpitoja. Tilivuoden aikana niille kirjautuneet erät eliminoidaan tilinpäätöksessä rahastojen muutos -kirjauksilla. 28