Opiskelu yliopistossa: Opintojen suunnittelu, ajankäyttö ja oppiminen

Transkriptio

1 Opiskelu yliopistossa: Opintojen suunnittelu, ajankäyttö ja oppiminen 1

2 2 SISÄLTÖ O O O Opiskeluteot, oppiminen O O O O O Mikä opiskelussa muuttuu? Yliopisto-opiskelu vs aiempi opiskelukokemus Vastuu ja vapaus opinnoissa Mitä motivaatio on ja miksi se on tärkeä Käsitys itsestä oppijana, millainen oppija olen? Opiskelussa menestymiseen vaikuttavia tekijöitä Opiskelun raamit ja rutiinien rakentaminen O O O Opintotuki ja opintoaika HOPS Kalenterointi ja ajankäyttö Tehokkuutta opiskelutilanteisiin O O O O O O O Yksin opiskelu Luentotilanne ja muistiinpanojen tekeminen Yhdessä opiskelu Lukeminen Kirjoittaminen Tentti ja ajallinen hajautus Liikunnan ja unen merkitys

3 3 MIKÄ OPISKELUSSA MUUTTUU? Keskustelua vierustoverin kanssa: - Miten aiempi opiskelukokemuksesi eroaa yliopistoopiskelusta? - Mitä uusia taitoja tai opiskelumenetelmiä yliopistoopiskelu sinulta edellyttää?

4 4 MITÄ PÄÄSYKOKEET KERTOVAT OPISKELUSTA? Huomaa, että tapa, jolla opiskelit saadaksesi opiskelupaikan, ei kerro siitä, miten alaa tulee opiskella. Usein opiskelustrategia, jolla sai opiskelupaikan, jää ns. päälle ja opiskelija pyrkii opiskelemaan samalla strategialla jatkossakin. Tunnista pääsykoestrategiasi, ja tarkkaile yliopisto-opiskelun luonnetta. Koskee myös sisäänpääsyä, johon riitti todistuspaperit!

5 YLIOPISTO-OPISKELU ON VASTUUTA JA ANSAITTUA VAPAUTTA 5 Aloitteellisuutta asioiden hoitamisessa Kursseille ilmoittautuminen Sähköpostin seuraaminen Poikkeuksista sopiminen Ohjauksen ja neuvonnan hyödyntäminen..ja sitten Itsenäistä opiskelua Yhdessä oppimista Opiskelua aikataulussa ilman valmiita aikatauluja Keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta Kyseenalaistamista, keskustelemista, oppimaan oppimista Itsensä haastamista ja ylittämistä

6 6 MITÄ MOTIVAATIO ON JA MIKSI SE ON TÄRKEÄ? Motivaatiot (Deci& Ryan 2000) Sisäinen motivaatio Toiminta itsessään on palkitsevaa Ulkoinen motivaatio Toiminnan lopputulos määrittää motivaation rakentumisesta Palkkiot/rangaistukset tekemisestä tai tekemättä jättämisestä Sisäisen motivaation kolme kulmakiveä (Decin &Ryan, itsemääräämisteoria) Autonomia Pätevyyden tunne Yhteenkuuluvuuden tunne Kts. Nyyti Opiskelumotivaatio Mitä jos sen kadottaa?

7 7 MITEN VAHVISTAN (SISÄISTÄ) MOTIVAATIOTANI MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ MOTIVAATION YLLÄPITÄMISEKSI: Motivaatio syntyy tekemisen kautta, ei odottamalla Luo rakenteita opiskelulle (tavoite, paikka, materiaalit, opiskeluseura) Linkitä tehtävä työ johonkin sinulle mieluisaan asiaan Aseta ulkoisia pakotteita (deadline, opiskelu yhdessä, kalenterointi, vedonlyönti)

8 MILLAINEN OPPIJA OLEN 1/2? 8 1. Googlaa verkkotutor testit: 2. Valitse 3. Valitse: 4. Tee Oppimisstragiat -testi

9 9 MILLAINEN OPPIJA OLEN 2/2 Oppimistrategioita on hyvä käyttää tilanteen mukaan Taitamattomuus opiskelussa ei ole persoonallisuuden piirre, vaan opiskelutaidot ovat opittavissa

10 10 KÄSITYS ITSESTÄ OPPIJANA? Käsitys itsestä oppijana ja opiskelijana ohjaa toimintaa!

11 Opinnoissa menestymiseen vaikuttavat tekijät 11 (Duckworth & Seligman, 2005: Self-Discipline Outdoes IQ in Predicting Academic Peformance of Adolescents) Identiteetti Opiskelutaidot Työnteko

12 12 SUUNNITTELUN VÄLINEITÄ Tutkinnon suorittamisaika ja opintotuki Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja OodiHOPS Koko tutkintorakenne valitsee kurssit ja niiden ajoituksen (mitä ja milloin) Lukkari WebOodin tietojen pohjalta päivittyvä sähköinen kalenteri Luo oma lukkarisi Myös omat merkinnät mahdollisia Paperikalenteri Lisäksi: viikkosuunnitelmat Jaksosuunnitelmat jne.

13 13

14 14 HOPS Oman opiskelun suunnittelun työväline Pitää huolen siitä, että kurssit tulevat suoritetuksi ajallaan Pitää huolen siitä, että et tee turhia kursseja, kun tutkintovaatimukset ja kurssit muuttuvat opiskeluvuosien aikana Pakollinen laatia HOPS:a pitää päivittää vuosittainen Itsenäisen työn osuus myös huomioitava Tavoite: op/lukuvuosi

15 15 FORMULA = STUDYING + FREE-TIME + SLEEP (WEEKEND )

16 16 TEHOKKUUTTA ITSEOPISKELUUN- VINKKEJÄ: TEHOAIKA: milloin keskityt parhaiten, olet virkeä KESKITTYMISKYKY: hiljaisuus vai musiikki kaverina? Ihanteellinen aika keskittyä min., jonka jälkeen tarvitaan pikku tauko POMODORO tekniikka! FYYSINEN PAIKKA: kotisohva vai kirjaston lukunurkka? Ei liikaa siirtymiä!

17 OPPIMISTA EI TAPAHDU PASSIIVISESTI, VAAN 17 kuuntelemalla ja tekemällä muistiinpanoja luennoilla lukemalla ja tekemällä muistiinpanoja kirjoittamalla laskemalla kokeilemalla yhdessä pohtimalla esittämällä seuraamalla omaa oppimistaan

18 LUENNOLLEKO? 18 HELPOTTAA/TUKEE OPPIMISTA JA OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ Mahdollistaa asioista ja ilmiöistä keskustelun Sisällölliset painotukset tulevat esille Netistä luettu tieto pystytkö arvioimaan onko netissä oleva tietoa relevanttia?, luennolla ajantasainen tutkimustieto Mahdollistaa virhetulkintojen välittömän korjaamisen LUENTOMATERAALIEN RIKASTUTTAMINEN POHJUSTAA RYHMÄOPETUKSEN SISÄLTÖJÄ Pidä fokus luennossa (ja laita kännykkä laukkuun): kuuntele tauko kuuntele tauko Osallistu aktiivisesti: kiinnostu eri keinoin: kysy, haasta, ihmettele, selvitä ELI hae oppimista ja ymmärrystä, jonka pystyt omin samoin selittämään Tee muistiinpanot

19 MIKSI MUISTIINPANOJA? 19 Oppija saa aktiivisen, toimijan roolin! Tietoa aletaan prosessoida ajatusten jäsentäjänä apuna uuden aiheen käsittelyssä apuna tenttiin kertaamisessa apuvälineenä mieleen palauttamisessa kirjallisten tehtävien, kuten esseiden, rakenteen hahmottamisessa ideoinnissa lähdeaineistona ja tietoarkistona Tutkimuksia: Kynä ja paperi auttavat oppimaan tehokkaammin kuin tietokoneen näpyttely (HS 22.6.) The Pen is Mightier Than the Keyboard: Advantages of Longhand Overt Laptop Note Taking (Mueller, Oppenheimer, 2014)

20 20 MIND MAP, KÄSITEKARTTA Apuväline ison asiakokonaisuuden hahmottamiseen asioiden rakenteiden ja yhteyksien selventämiseen muistiinpanojen tekemiseen

21 CORNELL NOTES 21 VIHJEET MUISTIINPANOT kysymyksiä huomioita avainsanoja avainkaavoja Tehdään luennolla/tekstistä itselle sopivimmalla tavalla Lopuksi tiivistetään muistiinpanot muutamaksi lauseeksi TIIVISTELMÄ

22 22 KÄSITE- JA MIELLEKARTTASOVELLUKSIA Cmap Tools ( maksuton palvelu eikaupalliseen käyttöön, ja sillä voi tehdä käsite- ja miellekarttoja. FreeMind ( in_page): maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. Ohjelmalla voi muuntaa kartan muun muassa www-sivuksi tai kuvaksi. XMind ( maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. Google Docs (nyk. Google Drive: - Piirustus (Drawing) -palvelun avulla voi piirtää mielle- ja käsitekarttoja Workflowy ( MindNode (

23 SÄHKÖISIÄ TYÖKALUJA MUISTIINPANOJEN LAATIMISEN 23 GoodReader: lukuohjelma, johon yhdistetty tiedostojen hallinta, muistiinpanoja korostustyökalut. Notability: sovellus, jolla voi mm. kirjoittaa, äänittää, kuvata ja piirtää. EndNote: sovellus, jolla voi kirjoittaa, äänittää ja kuvata muistiinpanoja, jotka voi merkitä hakusanoilla OneNote: muistikirja, johon voi tallentaa kaiken, mitä haluaa muistaa tai pitää järjestyksessä. Mahdollisuus tallentaa ääntä ja kuvaa.

24 24 JA LISÄKSI OPISKELE YHDESSÄ! Yhdessä opiskelu on tehokasta, koska se käynnistää tärkeitä oppimisen mekanismeja Kysyminen ja selittäminen Tiedon jakaminen Argumentointi ja palautteen anto Toisten työskentely seuraaminen ja siihen sopeutuminen Hyödynnä yhteisösi opiskele muiden kanssa Tee itse opiskeluryhmä! vertaistuki Yhteisöllisyys kantaa, positiivinen pakko Ryhmätyötilat, hiljaiset lukutilat, tietokoneluokat

25 25 LUKEMINEN Jokaiselle tieteenalalla on oma kieli, jonka omaksuminen on osa oppimisprosessiasi oppimista ei jotain, joka pitää osata jo! Opiskelun myötä opit oman alasi käsitteet ja lukeminen sujuvoituu opit valikoimaan tekstistä olennaiset asiat sitä paremmin osaa rakentaa sisällöstä mielekkään kokonaisuuden Ymmärtävä lukeminen ja kertaaminen edistävät oppimista

26 VIERASKIELINEN TEKSTI 26 vältä liiallista sanakirjan käyttöä katso sanakirjasta aiheen ydinsanasto, jota tarvitset olennaisimpien kohtien ymmärtämiseksi luota kykyihisi ja siihen, että opit vähitellen lukemaan vieraskielistä tekstiä tärkeää kyky olla takertumatta hankaliin sanoihin riittää kun ymmärrät mistä on kysymys oman alan ydinsanaston opittuasi vieraskielisen tekstin lukeminen sujuvoituu

27 KIRJOITTAMINEN 27 Kirjoittamisen taito on yksi keskeisimpiä yliopisto-opiskelijan valmiuksia Ajatusten jäsentämisen, kehittelyn ja ilmaisun väline Kirjoittamista voi oppia, akateeminen kirjoittaminen on oma tyylilajinsa -asiakirjoittamista asioiden perustelu, johtopäätösten loogisuus, tekstin rakenteen johdonmukaisuus ja tarkka käsitteiden käyttö tärkeää Vinkkejä: Älä suotta odota inspiraatiota Aloitus siitä, mikä tuntuu helpoimmalta Jos kirjoittaminen alkaa jumittaa, vaihda kirjoituskohtaa Anna tekstiä tulla paljon, rönsyjä voi myöhemmin karsia pois Päiväkirja tyyppinen kirjoittaminen, josta voi myöhemmin poimia ajatuksia ja asiakokonaisuuksia

28 KIRJOITTAMISEN TAITO 28 1) Ideointi & suunnittelu Aihevalinta (päätä ja aloita) Aiheen rajaus 5) Lopettaminen Aseta deadline Irti päästäminen, riittävän hyvä 2) Tiedon hankinta Mitä tiedät ennestään Merkitse lähteet heti muistiin Aloita kirjoittaminen jo tietoa hankkiessasi ja lukiessasi 4) Muokkaaminen on jatkuvaa, lopussa hiotaan 3) Kirjoittaminen Aloita helpoimmasta Aloita esim. avainsanoilla tai irrallisilla lauseilla Jaa työ pienempiin osiin ja tarvittaessa useammille päiville

29 TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN: LASKEMINEN, OHJELMOINTI, SUUNNITTELU 1/2 29 tunnistaa, selittää, käyttää, ratkaista, analysoida Lue tehtävä -> tunnista ilmiöt -> kirjaa, mitä tiedetään ja MITÄ KYSYTÄÄN Mieti, onko saamasi ratkaisu suuruusluokaltaan oikea tai lopputuloksen kannalta järkevä. Ohjatut harjoitukset! Laskupäivät, tutortupa, kiltahuone Tarkat harjoitusajat (yleensä useita rinnakkaisia ryhmiä viikon aikana), opiskelijat tekevät itse annetaan oikeat ratkaisut

30 TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN: LASKEMINEN, OHJELMOINTI, SUUNNITTELU 2/2 30 Ratkaisuista ei opi mitään, jos ei ole itse yrittänyt ratkaista tehtävää. Yksi itse ratkaistu tehtävä on parempi kuin 10 valmista ratkaisua nähtynä. Ratkaisemisen prosessi on tärkeämpi oppia kuin yksittäinen vastaus Käytännön taitoja oppii vain tekemällä!

31 TENTTIIN VALMISTAUTUMINEN 31 Mene tenttiin levänneenä, muista hyvät yöunet ja lepo -koekysymykset aktivoivat muistiasi, vaikka ennen tenttiä tuntuisi siltä, että asiat eivät ole mielessä. Silmäile tehtävät läpi, tee aikataulu suhteessa tehtävien määrään Ennen vastaamista kannattaa tehdä käsitekartta tai lista asioista, joita aiot esseessäsi käsitellä. Mitä kysytään ja mitä rajautuu vastauksen ulkopuolelle? Aloita helpoimmasta tehtävästä. Keskity omaan tehtävääsi ja suoritukseesi. Jos tiedät häiriintyväsi muista, valitse istumapaikkasi salin etuosasta. Käytä saamastasi ajasta koko se aika, jota tarvitset. Älä huolestu, jos muut lopettavat kokeeseen vastaamisen aiemmin. Varmista ennen tentin palauttamista, että olet vastannut kaikkiin kysymyksiin. Voit myös lukea vastauksesi kertaalleen läpi. Jos tunnet itsesi tentin aikana hermostuneeksi, niin hengitä syvään ja sulje silmäsi hetkeksi. Ajattele hetken aikaa jotain muuta ja palaa sitten tehtävän pariin. Lopuksi: muista, että opiskelet oppimista varten! Tutkimus: Optimising Learning Using Flashcards: Spacing is More Effective than Cramming (Kornell, 2009)

32 32 MIELEEN PALAUTTAMINEN ON HELPOMPAA, KUN INFORMAATIO ON JÄSENNETTY USEALLA TAVALLA IHMINEN OPPII 10 % siitä, mitä lukee 20 % siitä, mitä kuulee 30 % siitä, mitä näkee 50 % siitä, mitä sekä kuulee että näkee 70 % siitä, mitä keskustelee muiden kanssa 80 % siitä, mitä on itse mukana kokemassa 95 % siitä, mitä opettaa toiselle W. Glasser (1992)

33 LIIKKUMINEN JA OPPIMINEN Tutkimusten mukaan liikunta vaikuttaa myönteisesti koulumenestykseen, tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden tasoa ja neurotrofiinien (kemikaali, joka tukee hermosolujen toimintaa) tuotantoa. Säännöllinen liikunta kasvattaa aivoissa olevien hiussuonten määrää ja synnyttää uusia hermosoluja ja erityisesti hippokampukseen, joka on oppimisen ja muistin keskus Liikunta lisää aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä ja tihentää olemassa olevia hermoverkkoja. Oppimispotentiaali lisääntyy: Kehittävät tarkkaavaisuutta ja keskittymistä Parantavat tiedonkäsittely- ja muistitoimintoja (Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa, Liikunta&Tiede, 2013) Tutkimus: Salitreeni neljän tunnin kuluttua opiskelusta painaa opitut asiat muistiin ( ) 33

34 Stickgold, Sleep-dependent memory consolidation, Nature OPPIA UNI KAIKKI/TIEDE 34

35 LISÄMATERIAALIA OPISKELUSTA JA OPPIMISESTA 35 Mestariopiskelija (Tommi Valkonen) Yle Areena Vinkkejä opiskelutekniikkaan Jakso 1: Kehitä muistiasi Jakso 2: Lue oikein Jakso 3: Matikka on hauskaa Jakso 4: Keskity ja kuuntele Nyyti ry Henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa opiskelijoille Yle oppiminen (näkökulmia oppimiseen: kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisukykyyn, oppimistekniikoihin ja analysointitaitoihin)

36 36 KIITOS! Onnea ja menestystä! Hyvää opiskeluvuotta!