Oppiminen on taitolaji!

Transkriptio

1 Oppiminen on taitolaji! Opiskelun tehostamisen teemaluento, osa 2

2 Minä oppijana? MITÄ ANNAT OMAN MIELESI KERTOA ITSELLESI? Käsitys itsestä oppijana ja opiskelijana ohjaa toimintaa!

3 Oppimisessa on kysymys asenteesta eikä kyvykkyydestä. (Tri Georgi Lozanov)

4 Päivän ohjelma Oppiminen taitolajina Opiskelustrategiat Opiskelutekniikat Vuorovaikutus Muistiinpanot Mieleen palauttaminen Lukeminen Kirjoittaminen Laskeminen Esitysmateriaalit löytyvät verkosta ntojentueksi/teemaluennot lokakuussa

5 Mitä yliopisto-opiskelu on? 1/2 Itsenäistä työskentelyä Yksin opiskelua Yhdessä oppimista Opiskelua aikataulussa ilman aikatauluja Epätietoisuutta Keskeneräisyyttä LISÄKSI Itsensä haastamista ja ylittämistä Kehittymistä ja kasvua Oivallusta Ammatillista heräämistä

6 Mitä yliopisto-opiskelu on? 2/2 Lukemista Kirjoittamista Laskemista Tenttimistä LISÄKSI Kuuntelemista, kyselemistä, tiedon hakemista, kyseenalaistamista, keskustelemista, oppimaan oppimista Neroudessa on yksi prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikeä, kovaa työtä ja hellittämättömyyttä. (Thomas Alva Edison)

7 Taija Tuominen

8 Oppiminen taitolajina oppiminen on tiedon lisääntymistä: uuden tiedon omaksumista ja/tai vanhan tiedon muokkaantumista tiedon muistamista ja soveltamista tiedon rakentumista havainnoimalla ja tulkitsemalla tietoa aiemman tiedon pohjalta ajattelun jatkuvaa muuttumista ja kehittymistä toiminnallisuutta Ihmisenä muuttumista aktiivinen rooli oman toiminnan ohjaajana - JOS ENTISET MENETELMÄT EIVÄT TOIMI MUUTA NIITÄ! Oppiminen on työelämätaito! Marton et. al., 1993, ks. Tynjälä 1999

9 Tunne itsesi oppijana Listaa kolme asiaa joissa olet hyvä. - Miten nämä taidot voivat auttaa ja tukea sinua opinnoissasi? Muistele onnistunutta oppimiskokemusta. - Mikä teki oppimistilanteesta onnistuneen? - Mikä edesauttoi oppimista? Millainen olet oppijana? - Vahvuudet ja heikkoudet - Millainen oppimistilanne on sinulle parhain - Mitkä ovat sinulle haasteellisia oppimistilanteita

10 Kiinnostu itsestäsi oppijana - Oppimaan oppiminen on testaamista, tutkimista ja oivaltamista - Oivallusta ei ole jos ei ensin testaa, kokeile ja haasta omaa oppimista - Oppimisen taitojen kehittäminen on tietoinen prosessi

11 Päivän ohjelma Oppiminen taitolajina Opiskelustrategiat Strategia vs tekniikka Strateginen oppiminen Opiskelutekniikat

12 Strategia vs. tekniikka Strategia tarkoittaa laajempaa toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä Tekniikat ovat erilaiset menetelmät, teko- tai suoritustavat ja -taidot (esim. silmäily, mitä tiedän ennestään, lukeminen, ymmärtävistä testaavat kysymykset, kertaus)

13 Taitava oppija on strateginen ottaa vastuun omasta oppimisestaan on aktiivinen hän tarkkailee, arvioi ja säätelee ajatteluaan, motivaatiota, tunteita, käyttäytymistään. Suoriutuminen tietoinen valinta, mikä on tärkeää oppia, työelämän tarpeet, omat tarpeet

14 Oppimisen prosessi tehtävän ymmärtäminen opiskelutekniikoiden soveltaminen ja säätely tarkkailu arviointi palaute tavoitteet ja suunnitelmat strategioitten valinta

15 Päivän ohjelma Oppiminen taitolajina Opiskelustrategiat Opiskelutekniikat Vuorovaikutus Muistiinpanot Mieleen palauttaminen Lukeminen Kirjoittaminen Laskeminen

16 Vuorovaikutus Sosiaalisissa tilanteissa oppiminen on syvällistä Merkitysten ja tulkintojen pohdinta Mahdollistaa virhetulkintojen välittömän korjaamisen Toiminnallisuus edesauttaa oppimista Näkee, kuulee, puhuu Luennolla Sisällölliset painotukset tulevat esille Kysyminen mahdollista Netistä luettu tieto pystytkö arvioimaan onko netissä oleva tietoa relevanttia?, luennolla ajantasainen tutkimustieto Opintopiireissä Yhteisöllisyys kantaa, positiivinen pakko Vertaisuus madaltaa kynnystä keskustelulle ja kysymyksille Osallistujien vahvuudet voidaan hyödyntää

18 Miksi muistiinpanoja? Oppija saa aktiivisen, toimijan roolin! ajatusten jäsentäjänä apuna uuden aiheen käsittelyssä apuna tenttiin kertaamisessa apuvälineenä mieleen palauttamisessa kirjallisten tehtävien, kuten esseiden, rakenteen hahmottamisessa ideoinnissa lähdeaineistona ja tietoarkistona

19 Muistiinpanotekniikat toistavat tekniikat kertaaminen, alleviivaus, kopioiminen tietoa muokkaavat tekniikat tiedon järjestäminen, jäsentäminen, kehittely, yhdistäminen aikaisemman tiedon aktivointi miellekartta eli Mind Map käsitekartta Cornell Notes VÄRIT Ko-ka-lo-lu

20 Mind Map eli miellekartta

21 Käsitekartta

22 Käsite- ja miellekarttasovelluksia Cmap Tools ( maksuton palvelu eikaupalliseen käyttöön, ja sillä voi tehdä käsite- ja miellekarttoja. FreeMind ( age): maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. Ohjelmalla voi muuntaa kartan muun muassa www-sivuksi tai kuvaksi. XMind( maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. Google Docs (nyk. Google Drive: - Piirustus (Drawing) -palvelun avulla voi piirtää mielle- ja käsitekarttoja Workflowy ( MindNode ( Footer Text

23 Cornell Notes VIHJEET MUISTIINPANOT kysymyksiä huomioita avainsanoja avainkaavoja Tehdään luennolla/tekstistä itselle sopivimmalla tavalla Lopuksi tiivistetään muistiinpanot muutamaksi lauseeksi TIIVISTELMÄ

24 Sähköisiä työkaluja muistiinpanojen laatimisen GoodReader: lukuohjelma, johon yhdistetty tiedostojen hallinta, muistiinpanoja korostustyökalut. Notability: sovellus, jolla voi mm. kirjoittaa, äänittää, kuvata ja piirtää. EndNote: sovellus, jolla voi kirjoittaa, äänittää ja kuvata muistiinpanoja, jotka voi merkitä hakusanoilla OneNote: muistikirja, johon voi tallentaa kaiken, mitä haluaa muistaa tai pitää järjestyksessä. Mahdollisuus tallentaa ääntä ja kuvaa

26 Mieleenpalauttaminen sitä voi harjoitella! testaa tietoasi, esim. selitä ääneen, opeta asia muille, jäsentele, tee kysymyksiä erityisesti sellaisella tavalla, millä tietoa tulee käyttämään jos tavoitteena on ymmärtää, miten asiat liittyvät toisiinsa, niitä ei kannata opiskella yksittäisinä yksikköinä

27 Mieleen palauttaminen on helpompaa, kun informaatio on jäsennetty usealla tavalla IHMINEN OPPII 10 % siitä, mitä lukee 20 % siitä, mitä kuulee 30 % siitä, mitä näkee 50 % siitä, mitä sekä kuulee että näkee 70 % siitä, mitä keskustelee muiden kanssa 80 % siitä, mitä on itse mukana kokemassa 95 % siitä, mitä opettaa toiselle W. Glasser (1992)

29 Lukeminen 1/2 tieteellisen kirjallisuuden lukeminen on hyvin erilaista kuin viihdekirjallisuuden lukeminen kieli on kunkin tieteenalan omaa kieltä, jonka omaksuminen on osa oppimisprosessiasi oppimista ei jotain, joka pitää osata jo!

30 Lukeminen 2/2 Mitä enemmän on aiempia tietoja asiasta sitä nopeammin pystyy lukemaan sitä paremmin osaa valikoida tekstistä olennaisimmat asiat sitä paremmin osaa rakentaa sisällöstä mielekkään kokonaisuuden Ymmärtävä lukeminen ja kertaaminen edistävät oppimista

31 TAVOITTEIDEN JA AJANKÄYTÖN SUUNNITTELU ON HYÖDYLLISTÄ, KOSKA pysyt aikataulussa ja saavutat varmemmin tuloksia, kun sinulla on selkeä suunnitelma saat suunnitelmallisen työn jälkeen nauttia vapaaajasta ilman ahdistavia pitää tehdä ajatuksia saat hallinnan tunteen ja rauhan, opinnot on hanskassa

32 Vieraskielinen teksti vältä liiallista sanakirjan käyttöä katso sanakirjasta aiheen ydinsanasto, jota tarvitset olennaisimpien kohtien ymmärtämiseksi à luota kykyihisi ja siihen, että opit vähitellen lukemaan vieraskielistä tekstiä tärkeää kyky olla takertumatta hankaliin sanoihin pitkät virkkeet - haet niistä tärkeimmät lauseenjäsenet: subjektin, predikaatin ja objektin. kysy siis itseltäsi "kuka tekee mitä"? oman alan ydinsanaston opittuasi vieraskielisen tekstin lukeminen sujuvoituu

33 Tekstin perusteellinen ymmärtäminen SQ3R silmäile (Skim) laadi kysymyksiä (Question), joihin teksti antaa vastaukset lue (Read) ja yritä löytää vastaukset kysymyksiin palauta mieleen (Recall) lukemasi alue silmäile teksti läpi ja pohdi lukemaasi (Review) mikä tekstissä on olennaista, hahmota kokonaisuus (esim. luettelon tai tiivistelmän muodossa)

34 Juuri ennen tenttiä.. Älä syö liikaa ennen tenttiä. Kuntoile: Liikunta vähentää tehokkaasti stressiä. Pari tuntia ennen koetta kannattaa mieluummin urheilla (uida, hölkätä, pyöräillä, aerobicata tai kävellä reippaasti) kuin opiskella tenttiin. Nukkuminen ennen tenttiä vähentää stressiä. Toisaalta on huomattava, että vielä yhdet huonosti nukutut yöunet eivät pilaa koesuoritusta. Juuri ennen koetta tenttiahdistukseen auttavat seuraavat asiat: Varaa itsellesi hyvin aikaa, jotta voit saapua tenttiin ilman kiirettä. Jätä tenttikirjat kotiin. Viimeisellä minuutilla lukeminen kannattaa harvoin, vaan parempi olla rauhassa ja rentoutua ennen tenttisaliin pääsyä. Älä enää tee itsellesi kysymyksiä tenttialueesta tai kuuntele muiden esittämiä kysymyksiä. Ole rauhassa. Koekysymykset kyllä aktivoivat muistiasi, vaikka juuri ennen tenttiä tuntuisi siltä, että asiat eivät ole mielessä Footer Text

35 Tentin aikana Silmäile tehtävät läpi ja aloita helpoimmasta tehtävästä. Tee nopea aikasuunnitelma: huomioi käytössä oleva aika suhteessa tehtävien määrään. Älä hätäile lue kysymykset läpi huolellisesti. Älä mene paniikkiin, vaikka et heti pystyisi palauttamaan mieleen tehtävän vastausta. Lähde rauhassa pohtimaan, mitä tiedät kysymyksen aihealueesta ja minkälaiset asiat siihen liittyisivät. Aikaa antamalla pystymme palauttamaan mieleemme asioita paljon enemmän kuin aluksi ajattelemme. Ennen vastaamista kannattaa tehdä käsitekartta tai joku lista asioista, joita aiot esseessäsi käsitellä. Tällöin voi vielä pohtia sitä, mihin tehtävässä oikeasti tulee vastata, ja millainen rajaus kannattaa tehdä. Pidä pieniä ajatustaukoja äläkä yritä kirjoittaa kaiken aikaa. Keskity omaan tehtävääsi ja suoritukseesi. Älä tarkkaile muiden suoritusta. Jos tiedät häiriintyväsi muista, valitse istumapaikkasi salin etuosasta. Älä panikoi, jos muut kirjoittavat ja sinä et. Ajattelu ennen kirjoittamista helpottaa vastaamista. Käytä saamastasi ajasta koko se aika, jota tarvitset. Älä huolestu, jos muut lopettavat kokeeseen vastaamisen aiemmin. Varmista ennen tentin palauttamista, että olet vastannut kaikkiin kysymyksiin. Voit myös lukea vastauksesi kertaalleen läpi. Jos tunnet itsesi tentin aikana hermostuneeksi, niin hengitä syvään ja sulje silmäsi hetkeksi. Ajattele hetken aikaa jotain muuta ja palaa sitten tehtävän pariin Footer Text

37 Miksi kirjoitat? kirjoittamisen taito on yksi keskeisimpiä yliopisto-opiskelijan valmiuksia ajatusten jäsentämisen, kehittelyn ja ilmaisun väline kirjoittamista voi oppia, akateeminen kirjoittaminen on oma tyylilajinsa: asiakirjoittamista asioiden perustelu, johtopäätösten loogisuus, tekstin rakenteen johdonmukaisuus ja tarkka käsitteiden käyttö tärkeää

38 Kirjoittamisen prosessi 1/2 Kirjoittamisessa on useita vaiheita: 1) Ideointi & suunnittelu Aihevalinta (päätä ja aloita) Aiheen rajaus Kirjoituksen lajityyppi Kuka on lukija? Vaiheet voivat vuorotella joustavasti edestakaisinkin! Kirjoituksen rakenne ja jäsennys 2) Tiedon hankinta Mitä tiedät ennestään Merkitse lähteet heti muistiin Aloita kirjoittaminen jo tietoa hankkiessasi ja lukiessasi

39 Kirjoittamisen prosessi 2/2 3) Kirjoittaminen Aloita helpoimmasta Aloita esim. avainsanoilla tai irrallisilla lauseilla Jaa työ pienempiin osiin; kirjoita esim. yksi kappale, yksi luku, yms. Jaa kirjoittaminen tarvittaessa useammille päiville 4) Arviointi & muokkaaminen Arviointi ja muokkaaminen on jatkuvaa, lopussa hiotaan 5) Lopettaminen Aseta deadline (ja tarvittaessa välitavoitteet) Irti päästäminen ja riittävän hyvä

40 Vinkkejä kirjoittamiseen Ryhdy kirjoitustyöhön, vaikkei inspiraatiota olisikaan Kirjoita ensin itseäsi varten, kirjaa ajatuksesi vaikka katkonaisina ja epäselvinäkin, anna tekstin tulla sensuroimatta Älä kiinny tekstiisi, ole valmiina karsimaan ja muokkaamaan sekä lopulta luopumaan valmiista tekstistä Älä yritä käsitellä kaikkea ja näyttää koko osaamistasi yhdessä tekstissä

42 Laskeminen 1/2 Lue tehtävä -> tunnista ilmiöt -> kirjaa, mitä tiedetään ja MITÄ KYSYTÄÄN Mieti, onko saamasi ratkaisu suuruusluokaltaan oikea. Ohjatut laskuharjoitukset! laskupäivät, tutortupa Tarkat harjoitusajat (yleensä useita rinnakkaisia ryhmiä viikon aikana), opiskelijat laskevat à annetaan oikeat ratkaisut

43 Laskeminen 2/2 Ratkaisuista ei opi mitään, jos ei ole itse laskenut (tai yrittänyt laskea) tehtävää. Yksi laskettu lasku on parempi kuin 10 valmista laskuratkaisua nähtynä. Laskemisen prosessi on tärkeämpi oppia kuin yksittäinen numeerinen vastaus LASKEMAAN OPPII LASKEMALLA!

44 Lisätietoja Opiskelutaidot (Aalto yliopisto) Ryti, K. & Uusitalo, A. (2002). Antoisampaan opiskeluun opas Kielijelppi jelppiä akateemiseen viestintään (Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö)

45 Miten kehitän itseäni oppijana? Pyrin ymmärtämään itseäni oppijana Otan vastuun omasta oppimisestani Etsin ja ylläpidän motivaatiota Harjoittelen oppimista Jaan kokemukseni oppimisesta Etsin tietoa (esim. verkosta) oppimisesta Pyydän apua Haluan ohjata omaa toimintaani ja oppimistani

46 Harvardin yliopiston psykiatrian professori Robert Stickgold. Oppia uni kaikki/tiede

47 Opiskelun tuki ja ohjaus Tutkinto-ohjelmassa / tdk:ssa: omaopettaja pienryhmäohjaaja / opiskelukaverit koulutussuunnittelija/ amanuenssi / opintoneuvoja : opiskelu- ja uraohjaus: opiskelu/opintojentueksi/opiskelu-ja-uraohjaus sekä opintopsykologin ohjaus: opiskelu/opintojen-tueksi/opintopsykologi vastaanotto ilman ajanvarausta sekä ajanvarauksella

48 Kiitos! Onnea ja menestystä! Hyvää opiskeluvuotta!