Kotka-Haminan seudun matkailun tulo- ja työllisyystutkimus Pekka Vuorela Katja Helkala Jari Holttinen
|
|
- Maija-Liisa Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kotka-Haminan seudun matkailun tulo- ja työllisyystutkimus 2016 Pekka Vuorela Katja Helkala Jari Holttinen
2 Sisällys 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset
3 Johdanto 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset
4 Johdanto Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy vahvistaa seudun osaamista, kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Cursorin omistavat alueen viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä yhdessä seudun teollisuusyritysten ja rahoituslaitosten kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat alueella matkailleet ja matkalla olevat kuluttajat (suomalaiset ja ulkomaalaiset matkailijat alueella). Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueen välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta saavat yritykset. Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on saada tietoa matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta hankkeen Kotka-Haminan seudulla. Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli: Selvittää matkailun volyymejä ja matkailijoiden kulutuskäyttäytymistä määrittää edellisen avulla alueen saamaa matkailutuloa selvittää matkailun työllistävä vaikutus alueella Käytettävät käsitteet: Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella sisältäen arvonlisäveron Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille
5 Tutkimusmenetelmä Menomenetelmä Matkailijoiden kohderyhmän muodostivat Kotka-Haminan seudulla matkailevat kuluttajat (suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla kohdealueella sekä nettilinkin kautta vastattavana sähköisenä tutkimuksena. Tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä. Tiedonkeruun henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin kahdessa osassa: haastatteluista noin neljännes tehtiin tammikuussa 2016 matkustaneille ja loput kesä-elokuussa 2016 pääasiassa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös nettilinkin kautta sähköisenä internetissä. Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm. suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri kellonaikoihin. Yhteensä vastauksia saatiin 216 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 200 kpl ja sähköisiä vastauksia kertyi 16 kpl. Haastatelluista 81 % oli suomalaisia ja ulkomaalaisia oli 19 %. Suurin osa ulkomaalaisista oli venäläisiä, mutta mukana oli myös haastateltavia Ruotsista, Norjasta ja Japanista.
6 Tutkimusmenetelmä Tulomenetelmä Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueella välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita tehtiin 120 kpl. Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista. Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä. Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin. Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL luokittelujärjestelmään. Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa; esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Samoin luokituksessa on mukana yrityksiä, joiden tulot tulevat muualta kuin matkailusta. Joillakin haastatelluista yrityksistä oli huomattavia vaikeuksia määritellä matkailutulon osuutta liikevaihdostaan tai yritysten edustajat eivät sitä jostain muusta syystä halunneet tehdä. Tästä syystä aineistoon jäi joitakin vastauksia, joissa oli puutteita erityisesti matkailun liikevaihto-osuuden arvioinnin kohdalla. Joitakin yrityksiä jouduttiin jättämään laskennan ulkopuolelle, jotta niiden epävarmat arviot eivät vaikuttaisi tuloksiin.
7 Tutkimusalue 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset
8 Tutkimusalue Kotka-Haminan matkailustrategiaa toteuttaa Cursor Oy. Alue muodostuu Kotkan ja Haminan kaupungeista sekä Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnista. Kotka on merikaupunki kauneimmillaan. Kymijoen ja meren yhtymäkohtaan syntyneellä kaupungilla on pitkä merenkulun historia. Kotkan keskusta on saarella. Sen pohjoisrannalla sijaitsee Kantasatama, missä voi vielä aistia menneiden vuosien tunnelmaa. Perustamisvuosi: 1879 Asukasluku: Pinta-ala: 941 km² Hamina on yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja. Sijaintinsa vuoksi kaupunki on ollut merkittävä myös sodankäynnin kannalta. Kaupungin 360-vuotiseen historiaan voi tutustua keskustan ympyräkaavaa ja linnoitusvalleja tutkien. Perustamisvuosi: 1653 Asukasluku: Pinta-ala: km² Pyhtäällä on runsaasti erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia. Mielenkiintoinen Kaunissaari, patikoijan tai suksijan suosikki Valkmusan kansallispuisto ja tuleva Sirius Sport Resort tarjoavat taatusti jokaiselle sopivia tapoja nostaa sykettä. Perustamisvuosi: 1347 Asukasluku: Pinta-ala: 781 km² Virolahti on kaakonkulman luontoa aidoimmillaan. Liikettä seudulle tuo vilkas rajanylityspaikka ja sen mukanaan tuomat palvelut. Virolahti on lintuharrastajalle ihanteellinen paikka, arktika nimittäin tapahtuu juuri Virolahden yllä. Perustamisvuosi: 1336 Asukasluku: Pinta-ala: 440 km² Miehikkälä on kaunista maaseutua ja Suomen sotahistoriaa samassa paketissa. Paikkakunnan lävitse kulkee toisen maailmansodan aikainen puolustusasema Salpalinja. Linjaa pitkin kulkee patikointireitti Salpapolku, jonka varrella pääsee tutustumaan sotahistoriaan. Perustamisvuosi: 1887 Asukasluku: Pinta-ala: 559 km²
9 Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset
10 Matkailun taloudelliset vaikutukset Suomessa Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2014 arviolta 14,2 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa. Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2014 oli arviolta 4,4 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli yli puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuuden, suurempi kuin maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen. Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2014 yhteensä henkilöä. Matkailualalla toimii yritystä. Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin. Yli uutta yritystä vuosina Lähde: Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta Tilasto on päivitetty
11 Matkailun tunnusluvut Suomessa vuonna 2015 Infograafin lähde: (Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon tiedot Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014)
12 Yöpymiset vuonna 2015 maakunnittain Saapuneet 2015 Viipymisaika Yöpymiset 2015 N % VRK N % KOKO MAA ,0 % 1, ,0 % Varsinais-Suomi ,4 % 1, ,9 % Satakunta ,1 % 1, ,0 % Kanta-Häme ,0 % 1, ,8 % Päijät-Häme ,5 % 2, ,7 % Pirkanmaa ,3 % 1, ,4 % Kymenlaakso ,6 % 1, ,6 % Etelä-Pohjanmaa ,6 % 1, ,4 % Pohjanmaa ,3 % 1, ,1 % Keski-Pohjanmaa ,8 % 1, ,8 % Pohjois-Pohjanmaa ,8 % 1, ,8 % Kuusamo ,5 % 3, ,4 % Ahvenanmaa ,9 % 2, ,1 % Etelä-Karjala ,0 % 1, ,0 % Etelä-Savo ,4 % 1, ,5 % Pohjois-Savo ,2 % 1, ,1 % Pohjois-Karjala ,4 % 1, ,4 % Keski-Suomi ,0 % 1, ,0 % Kainuu ,7 % 3, ,7 % Lappi ,1 % 2, ,9 % Uusimaa ,2 % 1, ,3 % Kymenlaakson osuus yöpymisistä on 1,6 % koko maan yöpymisistä (v.2015).
13 Yöpymiset Kymenlaaksossa Koko maan ja Kymenlaakson saapuneet ja yöpyneet matkailijat Saapuneet 2015 Yöpymiset 2015 Koko maa Kymenlaakso Koko maa Kymenlaakso N % N % N % N % Yhteensä % % % % Kotimaiset % % % % Ulkomaiset % % % % Venäjä % % % % Majoitustilaston saapuneiden määrät ja ulkomaisten osuudet Koko maa Yhteensä % % % % % Kotimaiset % % % % % Ulkomaiset % % % % % Ulkomaiset ilman Venäjää % % % % % Venäjä % % % % % Kymenlaakso Yhteensä % % % % % Kotimaiset % % % % % Ulkomaiset % % % % % Ulkomaiset ilman Venäjää % % % % % Venäjä % % % % % Taulukot koskevat koko Kymenlaaksoa eli mukana on myös Kouvola. Myöhemmin tässä raportissa käytetyistä luvuista on vähennetty Kouvolan matkailijaosuus. Kymenlaaksossa majoittuneiden venäläismatkailijoiden osuus oli vuonna 2015 vain kolmannes vuodesta 2013 matkailijamäärästä. Pääosin tästä syystä majoittuneiden kokonaismäärä oli vuonna prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Koko maan tasolla muiden ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvu on korvannut osittain venäläismatkailijoiden vähenemistä. Vastaavaa kehitystä ei näy Kymenlaaksossa. Myös muiden ulkomaalaisten kuin venäläisten sekä suomalaisten yöpyjien määrä on laskenut aiemmasta tilanteesta.
14 Yöpymisten muutos Kymenlaaksossa (ilman Kouvolaa) Vuosi 2014 Vuosi 2015 Muutos vuodesta 2014 (N) Muutos (%) Yöpymiset yhteensä % Kotimaiset % Ulkomaiset % Ulkomaiset ilman Venäjää % Venäjä % Alueella yöpyneiden määrä on vuosien 2014 ja 2015 välillä laskenut 12 %. Kotimaisten yöpyjien määrä on pysynyt lähes ennallaan, mutta ulkomaisten matkailijoiden määrä on laskenut voimakkaasti. Venäläisten majoittuneiden määrä on laskenut 30 %, mutta myös muiden ulkomaalaisten maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneiden matkailijoiden määrä on laskenut. Majoitustilaston lähde: Tilastopalvelu Rudolf. Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain. Alueena Kymenlaakso, josta vähennetty Kouvolan osuus.
15 Matkailijameno
16 Matkailijoiden määrä Kotka-Haminan alueella 2015 (Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) Majoitustilaston yöpyjät ja kyselyaineistosta yleistämällä estimoidut matkailijamäärät. Lukumäärät Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneet Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneet (saapuneet) Muualla yöpyjät (estimoitu) Yhteensä Päiväkävijät (estimoitu) Matkailijat yhteensä Vapaa-ajanasunto Sukulaisten/tuttavien luona Oma huoneisto Estimoidut arvot on laskettu suhteuttamalla matkailijahaastatteluiden eri matkailijaryhmien osuudet tiedossa oleviin Tilastokeskuksen yöpymistilaston lukuihin. Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneiden ja niihin saapuneiden määrät ovat tilastopalvelu Rudolfin Tilastokeskuksen keräämiä majoitustilastoja.
17 Matkailumeno Matkailijoiden rahankäyttö Haastatteluissa pyydettiin matkailijoita arvioimaan omaa rahankäyttöään eri kohteisiin niissä kunnissa, joissa vastaaja matkansa aikana on vieraillut. Vastausten perusteella rahankäyttö on yleistetty kuvaamaan kaikkien edellisellä sivulla estimoidun matkailijamäärän rahankäyttöä. Matkailijat arvioivat omasta näkökulmastaan matkan aikana kuluttamiaan rahamääriä, joten näissä arvioissa on mukana arvonlisäveron osuus. Keskimäärin Käyttökohde /matkailija Ennakkomaksut 4 Yöpyminen 26 Ravintolat, kahvilat 53 Ohjelmapalvelut 4 Tapahtumat 32 Nähtävyydet 4 Ostokset liikkeissä 39 Polttoaine 13 Sisäinen liikenne 1 Muu 4 Yhteensä 180 Ennakkomaksut: matkatoimistoon, matkanjärjestäjälle, majoitusyritykseen. Ohjelmapalvelut: retket, ostetut aktiviteettipalvelut. Matkailijoiden käyttämä Käyttökohde rahamäärä Ennakkomaksut Yöpyminen Ravintolat, kahvilat Ohjelmapalvelut Tapahtumat Nähtävyydet Ostokset liikkeissä Polttoaine Sisäinen liikenne Muu Yhteensä
18 Matkailumeno Matkailijoiden eri kohteisiin käyttämien rahamäärien osuudet 2 % 22 % 7 % 18 % 0 % 2 % 2 % 2 % 14 % 30 % Ennakkomaksut Yöpyminen Ravintolat, kahvilat Ohjelmapalvelut (retket, ostetut aktiviteettipalvelut) Tapahtumat Nähtävyydet (ml. museot) Ostokset liikkeissä Polttoaine Sisäinen liikenne Muu Matkailijoita pyydettiin arvioimaan matkan aikana alueella käyttämiään rahamääriä erikseen kunkin käyttökohteen osalta. Kuviosta voidaan nähdä eri käyttökohteiden osuudet matkailijoiden kokonaiskulutuksesta Osuudet on saatu yleistämällä haastatteluaineistosta saadut vastaukset kattamaan volyymiltaan kaikki alueella matkailleet. Matkailijoiden arvioissa rahankäytöstään on arvonlisävero mukana. Matkailijoiden omien arvioiden mukaan eniten rahaa käytetään ravintoloihin ja kahviloihin (30 %). Ostokset liikkeistä ovat toiseksi tärkein suurin menojen kohde (22 %).
19 Matkailijatulo
20 Kotka-Haminan alueen matkailutoimialaan liittyvät yritykset Kotka-Haminan seudun matkailu Oy:n alueen (Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) matkailuun liittyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstön määrä ja liikevaihto vuonna (Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot. Tutkimusta varten tilattu aineisto). Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto euro Huvi ja virkistys Liikenne Majoitus ja ravitsemistoiminta Matkatoimistot Vähittäiskauppa Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.
21 Matkailutulo toimialoittain Välitön matkailutulo 1000 Kokonaismatkailutulo Matkailutulo ALV Matkailun osuus 1000 Alv. huvi & virkistys 29 % % liikenne 9 % % majoitus ja ravitsemus 45 % % matkatoimistot 66 % % vähittäiskauppa 15 % % Yhteensä Vuoden 2012 tutkimuksessa estimoitu välitön matkailutulo oli 197 milj.euroa. Yrityshaastatteluissa alueella toimivilta yrityksiltä pyydettiin arvioita siitä, mikä osuus heidän liikevaihdostaan tulee matkailijoilta. Matkailutulo laskettiin näiden arvioiden perusteella osuutena kaikkien kyseisten toimialojen yritysten liikevaihdoista toimialaryhmäkohtaisilla painotuksilla. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan välitön, suoraan matkailijalta tuleva matkailutulo. Välillisiä vaikutuksia ei ole huomioitu. Välitön matkailutulo Kotkan-Haminan seudulla v oli 197 milj. (alv 0%), joten nyt tulokseksi saatu 189 mil. on 8 milj. euroa alhaisempi kuin vuoden 2012 matkailijatulo. Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 24 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 10 %. Majoitustoiminnalla alv on 10 % ja ravitsemusalalla 24 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 17 %. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena on käytetty kerrointa 1,20. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo.
22 Matkailutulon toimialoittainen jakauma 1 % 5 % 70 % 20 % 4 % huvi & virkistys liikenne majoitus ja ravitsemus matkatoimistot vähittäiskauppa 70 % alueen matkailutulosta suuntautuu vähittäiskauppaan. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on viidennes. Vuoden 2012 tutkimuksessa yritysten matkailuosuuksista tekemien arvioiden ja niiden liikevaihtojen perusteella laskettu vähittäiskaupan osuus oli Kotka- Haminan alueella 58 %.
23 Matkailun työllisyysvaikutus toimialoittain Matkailun osuus (% LV:stä) Välitön matkailutyöllisyys (htv) Osuus matkailutyöll isyydestä Toimialaryhmän henkilöstö (hlöä) Huvi ja virkistys % 15 2 % Liikenne % 55 6 % Majoitus ja ravitsemistoiminta % % Matkatoimistot % % Vähittäiskauppa % % Yhteensä % Yritysten arvioihin matkailun osuudesta perustuva arvio välittömästä matkailun työllisyysvaikutuksesta alueella on 849 henkilötyövuotta. Vuoden 2012 tutkimuksessa työllisyysvaikutukseksi 1070 henkilötyövuotta. Laskenut työllisyysvaikutus johtuu runsaasti henkilöstöä työllistävien majoitus- ja ravitsemustoimialojen laskusta. Välitön matkailutyöllisyys käsittää ne toimipaikkojen työntekijät, jotka tarvitaan matkailijoiden palveluiden toteuttamiseen ja tuotteiden valmistamiseen. Työllisyys henkilötyövuosina on arvioitu yrityshaastatteluista saatujen toimialakohtaisten matkailuosuus-prosenttien avulla: Tilastokeskukselta tilatut alueen toimialakohtaiset henkilöstömäärät kerrottiin yritysten arvioimilla matkailuosuusprosenteilla ja tulokseksi saatiin toimialakohtaiset välittömät matkailutyölliset.
24 Matkailun työllisyysvaikutuksen toimialoittainen jakauma 2 % 6 % Huvi ja virkistys 41 % 41 % Liikenne Majoitus ja ravitsemistoiminta Matkatoimistot Vähittäiskauppa 10 % Matkailun työllisyysvaikutus kohdistuu yhtä suurena vähittäiskauppaan ja majoitus- ja ravitsemustoimintaan (41 %).
25 Palkka- ja verotulot Palkkatulot Verotulot % Huvi ja Virkistys % Liikenne % Majoitus- ja ravitsemus % Matkatoimistot % Vähittäiskauppa % % Matkailun alueelle tuottamista palkka- ja verotuloista lähes puolet (47 %) syntyy vähittäiskaupan toimialaryhmästä. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on kolmannes (33 %). Palkkatulot on laskettu kertomalla välittömästä matkailutyöllisyydestä saadut henkilötyövuodet toimialaryhmäkohtaisilla valtakunnallisilla painotetuilla keskiarvokokonaisansioilla. Palkkatulojen laskennan tarkkuutta vähentää se, että toimialojen palkkojen keskiarvoihin saattaa vaikuttaa myös kohderyhmään kuulumattomia toimialojen osia. Verotulot puolestaan on laskettu kertomalla palkkatulot efektiivisillä veroasteella. Efektiivinen veroaste saatiin kuntaliiton tilastosta Kuntien veroprosentit ja efektiiviset veroasteet vuosina
26 Matkailijat 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset
27 Tutkimusaineiston kuvaus Sukupuoli Ikä Ammattiryhmä mies 42,3% (91) nainen 57,7% (124) työntekijä 50,9% (109) toimihenkilö 16,8% (36) eläkeläinen 13,1% (28) opiskelija 8,9% (19) yrittäjä 3,7% (8) johtavassa asemassa oleva 2,8% (6) työtön 2,3% (5) kotiäiti / -isä 1,4% (3) ,7% (25) ,9% (53) ,3% (56) ,5% (33) ,3% (24) yli 64 10,3% (22) Kotimaisten matkailijoiden kotimaakunta Asuinmaa muu maa 19,4% (42) Suomi 80,6% (174) Kymenlaakso 13,8% (24) Etelä-Savo 6,9% (12) Itä-Uusimaa 5,7% (10) Etelä-Karjala 5,2% (9) Pirkanmaa 3,4% (6) Päijät-Häme 3,4% (6) Häme 2,3% (4) Varsinais-Suomi 2,3% (4) Pohjois-Karjala 1,1% (2) Keski-Suomi 1,1% (2) Savo 0,6% (1) Satakunta 0,6% (1) Lappi 0,6% (1) Uusimaa 52,9% (92) Kouvola 23 kpl. Iitti 1 kpl. 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100%
28 Missä seuraavista kunnista olette vierailleet tai vierailette tällä matkallanne Kaikki vastaajat Kotka 64,0% (137) Hamina 48,1% (103) Pyhtää 10,7% (23) Virolahti 0,9% (2) Miehikkälä 0,5% (1) Asuinmaan mukaan Asuinmaakunnan mukaan Kotka Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotka Hamina Pyhtää Suomi muu maa Yhteensä 70,1% (96) 29,9% (41) 100,0% (137) 87,4% (90) 12,6% (13) 100,0% (103) 100,0% (1) 100,0% (1) 87,0% (20) 13,0% (3) 100,0% (2) 100,0% (23) 100,0% (2) Uusimaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Suomi Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Lappi 57,1% (56) 1,0% (1) 1,0% (1) 2,0% (2) 1,0% (1) 1,0% (1) 4,1% (4) 4,1% (4) 5,1% (5) 2,0% (2) 5,1% (5) 15,3% (15) 1,0% (1) 46,2% (42) 12,1% (11) 11,0% (10) 2,2% (2) 1,1% (1) 1,1% (1) 2,2% (2) 1,1% (1) 2,2% (2) 4,4% (4) 5,5% (5) 11,0% (10) 35,0% (7) 25,0% (5) 30,0% (6) 5,0% (1) 5,0% (1) Yhteensä 100,0% (98) 100,0% (91) 100,0% (20)
29 Matkan pääasiallinen tarkoitus Kaikki vastaajat muu matka 4,2% (9) läpikulkumatka 2,8% (6) yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 0,5% (1) työmatka 0,5% (1) vapaa-ajan matka 92,1% (198) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan muu maa Suomi vapaa-ajan matka työmatka yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka läpikulkumatka muu matka Yhteensä 78,6% (33) 7,1% (3) 14,3% (6) 100,0% (42) 95,4% (165) 0,6% (1) 0,6% (1) 1,7% (3) 1,7% (3) 100,0% (173) Muita matkan syitä: Ruokailu Mökki Kotkaan tutustuminen Urheilutapahtuma Veneily
30 Tärkeimmät syyt käynnille Vapaa-ajan matkalla olevat tapahtuma 52,8% (104) sukulaiset / ystävät 27,4% (54) kulttuuri 12,2% (24) luonto 11,7% (23) nähtävyys 11,2% (22) muu syy 10,7% (21) ostosten tekeminen 9,1% (18) aktiviteetit (kuten liikunta) 4,1% (8) urheilu 0,5% (1) Asuinmaan mukaan muu maa Suomi sukulaiset / ystävät urheilu luonto aktiviteetit (kuten liikunta) kulttuuri ostosten tekeminen tapahtuma nähtävyys muu syy Yhteensä 32,5% (13) 5,0% (2) 35,0% (14) 15,0% (6) 30,0% (12) 52,5% (21) 12,5% (5) 22,5% (9) 12,5% (5) 217,5% (87) 25,0% (42) 5,4% (9) 2,4% (4) 7,7% (13) 2,4% (4) 60,1% (101) 7,7% (13) 10,7% (18) 121,4% (204) Kotimaisilla matkailijoilla vapaa-ajan matkan tärkein syy oli tapahtuma. Ulkomaisista matkailijoista yli puolella matkan syynä oli ostosten tekeminen, mutta myös luonto, sukulaiset ja ystävät sekä luonto ja kulttuuri olivat heille tärkeitä syitä. Tapahtumista mainittiin useimmiten Meripäivät sekä ZZ-topin konsertti.
31 Kenen kanssa matkustatte? Kaikki vastaajat yksin 7,0% (15) perheen tai sukulaisten kanssa 48,8% (105) työkaverin tai -porukan kanssa 3,3% (7) ystävien kanssa 39,5% (85) muussa seurueessa 1,4% (3) Asuinmaan mukaan muu maa Suomi yksin perheen tai sukulaisten kanssa työkaverin tai -porukan kanssa ystävien kanssa muussa seurueessa Yhteensä 7,1% (3) 57,1% (24) 4,8% (2) 31,0% (13) 100,0% (42) 6,9% (12) 46,8% (81) 2,9% (5) 41,6% (72) 1,7% (3) 100,0% (173)
32 Seurueen koko Kaikki vastaajat 1 7,0% (15) 6-9 1,9% (4) ,4% (3) yli 20 0,5% (1) 2 42,1% (90) ,2% (101) Valtaosa matkaili 2 5 hengen seurueessa. Yksin- tai suuremmassa ryhmässä matkailijoita oli vain vähän. Asuinmaan mukaan muu maa Suomi yli 20 Yhteensä 7,1% (3) 7,0% (12) 31,0% (13) 44,8% (77) 57,1% (24) 44,8% (77) 4,8% (2) 1,2% (2) 1,7% (3) 0,6% (1) 100,0% (42) 100,0% (172)
33 Käytetyt kulkuvälineet Kaikki vastaajat linja-auto 14,0% (30) pikkubussi 4,7% (10) taksi 2,3% (5) muu 2,3% (5) juna 1,4% (3) lentokone 0,9% (2) laiva 0,9% (2) auto 78,6% (169) Asuinmaan mukaan muu maa Suomi auto linja-auto juna taksi lentokone laiva pikkubussi muu Yhteensä 69,0% (29) 80,9% (140) 16,7% (7) 13,3% (23) 2,4% (1) 1,2% (2) 2,4% (1) 2,3% (4) 2,4% (1) 0,6% (1) 4,8% (2) 19,0% (8) 1,2% (2) 2,4% (1) 2,3% (4) 119,0% (50) 101,7% (176) 81 % kotimaisista matkailijoista oli liikkeellä henkilöautolla. Ulkomaiset matkailijat liikkuivat kotimaisia enemmän linja-autolla tai pikkubussilla.
34 Matkan kesto Kaikki vastaajat alle 2 tuntia 0,5% (1) 2-8 tuntia 13,4% (29) yli 8, mutta alle 24 tuntia 32,9% (71) 1 päivä 20,8% (45) 2-6 päivää 24,1% (52) 1-2 viikkoa 5,6% (12) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,9% (4) kuukauden tai pidempään 0,9% (2) Asuinmaan mukaan muu maa Suomi alle 2 tuntia 2-8 tuntia yli 8, mutta alle 24 tuntia 1 päivä 2-6 päivää 1-2 viikkoa yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden kuukauden tai pidempään 16,7% (7) 26,2% (11) 7,1% (3) 40,5% (17) 9,5% (4) 0,6% (1) 12,6% (22) 34,5% (60) 24,1% (42) 20,1% (35) 4,6% (8) 2,3% (4) 1,1% (2) 42 % ulkomaisista matkailijoista oli matkalla alle 24 tuntia. Kotimaisilla matkailijoilla vastaava osuus oli 48 %. Yhteensä 100,0% (42) 100,0% (174)
35 Yöpymispalveluiden käyttö Yöpyneiden yöpymispaikka maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 44,4% (48) majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 38,0% (41) oma vapaa-ajan asunto (mökki) 9,3% (10) (2012: 7 %) leirintäalue 3,7% (4) vuokrattu vapaa-ajan asunto (mökki) 2,8% (3) muu majoitus 2,8% (3) muu maksullinen majoitus 2,8% (3) airbnb 0,9% (1) (2012: 43 %) (2012: 38 %) Asuinmaan mukaan maksullinen majoitus (hotelli, motelli) airbnb leirintäalue muu maksullinen majoitus majoitus sukulaisten tai tuttavien luona oma vapaa-ajan asunto (mökki) vuokrattu vapaa-ajan asunto (mökki) muu majoitus Yhteensä muu maa 40,9% (9) 4,5% (1) 4,5% (1) 4,5% (1) 45,5% (10) 4,5% (1) 13,6% (3) 118,2% (26) Suomi 45,3% (39) 3,5% (3) 2,3% (2) 36,0% (31) 10,5% (9) 3,5% (3) 101,2% (87) Yleisin yöpymispaikka on hotelli tai motelli (44 %) ja toiseksi yleisin majoitus sukulaisten ja tuttavien luona (38 %). Muut majoitusmuodot saavat näitä huomattavasti pienemmät osuudet. Ulkomaisista matkailijoista kotimaisia harvempi yöpyi hotellissa tai motellissa. Heillä yleisin majoitusmuoto oli yöpyminen sukulaisten tai tuttavien luona.
36 Matkailupalveluiden käyttö Kaikki vastaajat ravintola ja kahvila 86,7% (170) tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 62,2% (122) luontokohteissa vierailu 24,5% (48) nähtävyydet (ml. museot) 22,4% (44) aktiviteetit / urheilupalvelut 7,1% (14) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 5,6% (11) matkailuneuvonta 4,6% (9) ohjelmapalvelut (opastetut retket, risteilyt ym.) 4,1% (8) sisäinen, julkinen liikenne 3,1% (6) muu 1,5% (3) 0% 20% 40% 60% Asuinmaan mukaan 80% 100% ravintola ja kahvila matkailuneuvonta ohjelmapalvelut (opastetut retket, risteilyt ym.) aktiviteetit / urheilupalvelut nähtävyydet (ml. museot) luontokohteissa vierailu tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) sisäinen, julkinen liikenne muu muu maa 76,7% (23) 20,0% (6) 10,0% (3) 23,3% (7) 53,3% (16) 46,7% (14) 40,0% (12) 16,7% (5) 16,7% (5) Suomi 88,6% (147) 1,8% (3) 3,0% (5) 4,2% (7) 16,9% (28) 20,5% (34) 66,3% (110) 3,6% (6) 0,6% (1) 1,8% (3) Ulkomaisten matkailijoiden palvelujen käyttö on kotimaisia matkailijoita huomattavasti laajempaa. Kotimaiset matkailijat lähinnä käyvät tapahtumissa ja käyttävä ravintola ja kahvilapalveluita. Yhteensä 303,3% (91) 207,2% (344)
37 Matkan kohokohdat Mitkä ovat olleet matkanne kohokohtia? Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
38 Matkailualan yritykset
39 Tutkimusaineiston kuvaus Toimiala Liikevaihto Vähittäiskauppa 16,0% (8) Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 16,0% (8) Ravitsemistoiminta 16,0% (8) Hotelli- ja majoitus 12,0% (6) Liikenne 10,0% (5) Urheilu- ja virkistyspalvelut 10,0% (5) Kulttuuripalvelut 10,0% (5) Polttoaineen tukku- ja vähittäiskauppa 4,0% (2) Vapaa-ajan asuntopalvelut 4,0% (2) Kulkuneuvojen vuokraus 2,0% (1) 0-0,2 miljoonaa euroa 60,0% (18) 0,2-0,4 miljoonaa euroa 3,3% (1) 0,4-1 miljoonaa euroa 26,7% (8) 1-2 miljoonaa euroa 3,3% (1) 2-10 miljoonaa euroa 6,7% (2) Yrityksen sesonkiaika tammikuu 3,1% (1) helmikuu 3,1% (1) maaliskuu 9,4% (3) huhtikuu 21,9% (7) toukokuu 53,1% (17) kesäkuu 81,3% (26) heinäkuu 78,1% (25) elokuu 71,9% (23) syyskuu 40,6% (13) lokakuu 15,6% (5) marraskuu 12,5% (4) joulukuu 9,4% (3) Henkilöstömäärä ,0% (11) ,0% (9) ,0% (1) ,0% (29)
40 Miten matkailu ja sesonkivaihtelut näkyvät liiketoiminnassanne ja tuloksessanne? Poimintoja palautteesta: Kaikki meidän liikevaihdosta tulee matkailusta ja suurin osa niistä kesällä, joka on meidän sesonkiaikaa. Tosi paljon vaikutta matkailu ja sesonkivaihtelut; myynti on ihan eri luokkaa sesonkikausina. Turistit tasoittavat muuten hiljenevää kaupunkia kesä-heinäkuussa. Meillä vaikuttaa nimenomaan kevätaika tilausajoihin luokkaretkien takia ja marras-joulukuu pikkujoulusesonkina taksiajoon. Tietenkin hyvinkin näkyy, mutta vuodet ei ole vertaisia. Ykköslajimme on jokikalastus ja jos ei ole kaloja, ei ole kalastajiakaan. Kaikki varsinainen liiketoiminta tapahtuu kesäkuukausien aikana, tätä museotoimintaahan ei voi suoranaisesti verrata yritystoimintaan. Mutta kaikki suunnittelu ja valmistelutyö tehdään kauden ulkopuolella. Venäläiset turistit ovat aiemmin käyneet ahkerammin meillä, aiemmin kaikista kävijöistä oli 40% venäläisiä, nyt vain 27% viime kesänä. Todella paljon näkyy ja vaikutta matkailu ja sesonkivaihtelut. Kesällä matkailijat ovat liikkeellä ja tämä on se meidän suurin sesonki. Muita sesonkihuippuja ei enää ole, koska venäläiset ei enää joulunaikaan tule, kuten aiemmin. Jos heinäkuussa tulee 90% kaikesta liikevaihdosta, niin tottahan sesonkivaihtelut näkyvät silloin. Muut ajankohdat ovat aika hiljaisia meillä. Kesäkuukausina tulee suurin osa liikevaihdosta; huhtikuussa liikevaihto alkaa kasvamaan huomattavasti ja kevät on meillä sitä sesonkiaikaa.
41 Keskeisimmät kehitettävät tekijät Yrittäjiltä kysyttiin: Mitkä ovat mielestänne keskeisimmät tekijät, joita kehittämällä alueen matkailutuloa saataisiin kasvatettua? Poimintoja palautteesta: Markkinoinnin lisääminen ja toimivat myyntikanavat. Kesä on Kotkan alueella itsessään hyvä matkailuvaltti, se menee sellaisenaan, mutta talviaikaan pitäisi saada kehitettyä jotain; joku läpivuotinen juttu olisi kiva. Jotain isoja juttuja pitäisi tänne kehittää. Kotkan satamaan on ilmeisesti tulossa suuri, merkkivaateliikkeitä sisältävä kauppakeskus, että tämä saattaa houkutella asiakkaita. Alueen vetovoimaisuuden lisääminen olisi tietysti se tärkein juttu. Jotain sellaista pitäisi tarjota, mitä muilla ei olisi. Näkisin, että meidän kohdallamme se olisi jotain mereen ja jokiympäristöön liittyvää, näiden merellisten teemojen hyödyntämistä. Kalastusmatkailua, mihin me voisimme itse osallistua, pitäisi kehittää. Yhteistoimintaa eri tahojen kanssa tulisi kehittää. Rahallisesti emme mekään yksin suuriin asioihin pysty, mutta jos yhteistyössä järjestettäisiin kesätapahtumia tai useissa kohteissa vierailuita. Omat resurssit ovat rajalliset, mekin olemme pien museo, jota ylläpitää yksityinen yhdistys. Hotellikapasiteetti on Kotkassa surkean pieni. Tekemistä ja nähtävää on, mutta jos hotelleja ei ole, ei tänne Kotkan seudulla matkailutulon kasvua pitäisi hakea merellisyydestä ja Kymi-joen ympäristöön olisi hyvä satsata myös. Jos Kotkaan tulee outlet-keskus, se tuo asiakasvirtoja lisää aikalailla enemmän. Kotkaan pitäisi saada paremmat liikenneyhteydet. Paremmat liikenneyhteydet.
42 Yhteenveto 1. Johdanto 2. Tutkimusmenetelmä 3. Tutkimusalue 4. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 5. Matkailijakyselyn tuloksia 6. Matkailualan yritykset 7. Yhteenveto
43 Yhteenveto Yöpymistilaston ja matkailijakyselyn tulosten perusteella alueen vuosittaiseksi matkailijamääräksi estimoitiin 1, 2 milj. matkailijaa. Yli puolella vastanneista matkan syynä oli jokin tapahtuma ja runsaalla neljänneksellä sukulaiset tai ystävät. 44 % yöpyneistä oli käyttänyt hotellia tai motellia matkallaan ja 38 % yöpyi sukulaisten tai tuttavien luona. Estimoidun matkailijamäärän ja kyselyssä ilmoitettujen matkailumenojen perusteella alueen matkailijoiden käyttämä rahasumma (matkailumeno) on yhteensä 223 milj. euroa. Matkailijat käyttävät eri käyttökohteisiin yhteensä keskimäärin 180 euroa. Ravintoloihin sekä kahviloihin käytetään vajaa kolmannes matkailumenosta (30 %) ja ostoksiin liikkeissä käytetään noin viidennes matkailumenosta (22 %). Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella alueen arvioitu kokonaismatkailutulo on 189 milj. euroa (Alv. 0%). Arvonlisäverollinen matkailutulo nousee 230 milj. euroon ja ylittää hieman matkailijoiden arvioiman matkailijamenon. 70 % alueen matkailutulosta syntyy vähittäiskaupassa. Matkailustrategiaan merkitty matkailutulo oli vuonna 2012 (alv. 0 %) 197 milj. euroa. Tilastokeskuksen toimittamien toimialatietojen mukaan matkailuun liittyvillä toimialoilla työskentelee alueella yhteensä henkilöä. Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella välittömäksi matkailutyöllisyydeksi voidaan laskea noin 850 henkilötyövuotta. Palkkatuloja matkailusta kertyy alueella yhteensä 31 milj. euroa ja verotuloja 4,4 milj. euroa.
44 Ydinlöydökset ja mitä tulisi tehdä Suhteessa matkailijavirran lisäämiseen 1 2 Alueen markkinointi matkailukohteena Tapahtumat Alueen markkinointi herättävät selkeästi laajalti koti- ja yrityksille kiinnostusta ja lisäävät ulkomailla -> työhön liittyvässä vetovoimaa -> tietoisuuden matkailussa suuri -> panostetaan näihin lisääminen ja hyödyntämätön edelleen ja kiinnostuksen potentiaali voimakkaammin herättäminen 3 4 Luonnon ja vesistön markkinointi ja hyödyntäminen matkailuvalttina Yritysten näkökulmasta Palveluiden näkökulmasta 1 2 Voimakas panostaminen Alueelle tulon mainontaan ja Yhteistyön helpottaminen -> markkinointiin sekä kehittäminen eri liikenneyhteyksien koko alueen että toimijoiden välillä kehittäminen yksittäisten kohteiden osalta Eniten rahaa käytetään Tärkein syy matkailulle ravintoloihin ja Päivämatkailu alueella ovat tapahtumat ostoksiin -> näiden yleistä -> panostetaan -> lisää palveluja kehittäminen, matkan keston näiden yhteyteen. lisääminen ja pidentämiseen. markkinointi. 3 4 Kuinka matkailijavirtaa saadaan tasoitettua myös kesäkauden ulkopuolelle? Vesistöjen hyödyntäminen myös palveluiden näkökulmasta. Matkailumeno & matkailutulo Tutkimuksen matkailijahaastattelujen pohjalta estimoitu matkailumeno on 223 milj. Euroa Yrityshaastatteluihin pohjautuva välitön matkailutulo on 189 milj. euroa ja arvolisävero mukaan luettuna 230 milj. euroa.
45 Kiitos mielenkiinnostanne!
Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten
Lisätiedot14,5 M 85 htv. matkailutulon. -työllisyys vuonna (2016: 13,3 M, +9 %) (2016: 85 htv, +0 %) 0,4 M 2,0 % 2,5 M
Mänttä-Vilppulan matkailutulo ja -työllisyys vuonna 217 14,5 M 85 (216: 13,3 M, +9 ) (216: 85, + ) Välitön matkailutulo Välitön matkailutyöllisyys Ylä-Pirkanmaan kuntien matkailutulo jaettiin jokaiselle
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1
Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
LisätiedotTampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015
Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat
LisätiedotMarkkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018
Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2018 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 3 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa PÄÄASIALLINEN
LisätiedotMarkkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotMarkkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotUlkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018
Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 MUUT KOHTEET JA KULKUTAVAT (PÄÄKAUPUNKISEUTU PÄÄASIALLINEN MATKAKOHDE) 4,9 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa
LisätiedotMarkkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotMarkkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotHEI KAAKKOLAINEN! Ohessa esimerkkejä Kaakon elementtien ja sisältöjen käytöstä eri toimijoiden julkaisuissa.
PÄIVITETTY 4.4.2014 HEI KAAKKOLAINEN! Ohessa esimerkkejä Kaakon elementtien ja sisältöjen käytöstä eri toimijoiden julkaisuissa. Toimija voi räätälöidä itselleen sopivimman kokonaisuuden esimerkkien pohjalta.
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri
LisätiedotMarkkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017
Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 12 miljoonaa ensikertalais ta (+ 6 %) 363
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotVisit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014
Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus Kaakkois-Suomen alueella 2013
Kaakkois-Suomen alueella 2013 Pekka Vuorela Laura Joki Kari Halonen Katri Antinmaa Helena Kultanen Päivi Julin 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus Kaakkois-Suomen alueella 2013
Kaakkois-Suomen alueella 2013 Pekka Vuorela Laura Joki Kari Halonen Katri Antinmaa Helena Kultanen Päivi Julin 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016 Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34767 Loppuraportti 1 (16) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä
LisätiedotVisit Finland matkailijatutkimus
2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2017 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia Business Finland, Visit Finland Helsinki 2018 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen suurimmista lähtömaista...
LisätiedotMatkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016
Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät
LisätiedotHelsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008
1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotLaittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö
Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen
LisätiedotMatkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla
Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa
LisätiedotEtelä-Savon ELY-keskus, MA
Majoitus- ja ravitsemistoimialan yritysten kehitys Etelä-Savossa seutukunnittain vuosina 21-216, yöpymisvuorokaudet 21-218 (kuu) Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu, Majoitustilasto
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotMatkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotHämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!
Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotRajahaastattelututkimukset
Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan
LisätiedotVENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS
VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Kiina (ml. Hongkong), 113 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuus
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotMatkailijat Keski-Suomessa
Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotTalvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016
Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotMATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET
MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Mänttä-Vilppula Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Mänttä-Vilppulan ja Ylä-Pirkanmaan
LisätiedotMahdollisuuksien matkailuala
Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:
LisätiedotMATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET
MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Porvoo Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Porvoon matkailu 2010-luvulla... 6 Liite 1.
LisätiedotInnovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi Johannes Kolu
Innovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi 2018 Johannes Kolu 09.04.2019 Taustaa Suomessa on noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuinrakennukseksi luokiteltua rakennusta (lähde: VTJ rakennuskanta)
LisätiedotTaloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011
Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011
LisätiedotVisit Finland Matkailijatutkimus
2 Visit Finland Matkailijatutkimus Talvikausi 2016 17 (marras-huhtikuu) Visit Finland tutkimuksia 10 Finpro, Visit Finland Helsinki 2017 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen
LisätiedotUlkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa 218 noin 1,8 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,8 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 217. Kotimaisten
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotTampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 405 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet isobritannialaisten
LisätiedotMATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET. Äänekosken seutukunta
MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Äänekosken seutukunta Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Äänekosken seutukunnan matkailu
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa. Selvityksen taustaa Selvitys perustuu Eurostatin,
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 1.1.219/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli prosenttia
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotJoulukauppa Jaana Kurjenoja
Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 7.12.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli lokakuussa 218 noin 1,6 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli
LisätiedotVenäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa
Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Venäläisten Suomen-matkailun kehitys VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN 1992-2017 6,0 5,0 4,0 Helsinki (lentokenttä ja satama) rekkakuskit
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.
MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.2014 Matkailuinnovaatiot Tavoite Etelä-Suomen kolmen maakunnan
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 8.11.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa 218 noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli
LisätiedotMATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET
MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Helsinki Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Helsingin matkailu 2010-luvulla... 6 Liite
LisätiedotMara-alan yritykset odottavat hyvää kesää
KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotMajoitusliikekysely 2009
Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotMATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET
MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Keski-Suomi Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Keski-Suomen matkailu lukuina... 6 Liite
LisätiedotKuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa
Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2
LisätiedotVisit Finland matkailijatutkimus
2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto
LisätiedotKalastusmatkailun merkitys Suomessa
Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 27.5.2013 , 534 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet saksalaisten yöpymisistä
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotTaxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun
1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).
Lisätiedot