Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus Kaakkois-Suomen alueella 2013

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen alueella 2013 Pekka Vuorela Laura Joki Kari Halonen Katri Antinmaa Helena Kultanen Päivi Julin

2 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Matkailualan yritykset 1. Tulomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Sisällys 1

3 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Matkailualan yritykset 1. Tulomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Johdanto 2

4 TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA - MENETELMÄ 1/5 Matkailun tulo ja työllisyystutkimus toteutetaan osana Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa -hanketta. Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja laaja-alainen ymmärrys matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta vuosina hankkeen toteutusalueella sekä suhteessa muihin alueisiin Suomessa tai koko Suomeen. Toteutusalue esitellään jäljempänä. Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli: selvittää matkailun taloudelliset vaikutukset koko alueella ja seutukunnittain. selvittää alueelle saapuneiden matkailijoiden käyttämät palvelut ja rahankäyttö. tarkastella alueen matkailun nykyistä tilaa ja kilpailutilanteen kehitystä. Tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan aikavälillä huhti-marraskuussa Tutkimuksen virhemarginaali on 2,4 %. Käytettävät käsitteet: Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella sisältäen arvonlisäveron Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille 3

5 TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA - MENETELMÄ 2/5 Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailun alueellisista tulo- ja työllisyysselvityksistä (suositus annettu ) ( Alan selvityksiä tekeviä tahoja on runsaasti. Useat toteuttajat eivät ole tuoneet julki tutkimuksiinsa liittyviä toiminta- ja toteutusperiaatteita. Alueiden/tutkimusten välisen vertailun tekeminen on siten hankalaa. Tutkimuksen kokonaistoteutuksesta ovat vastanneet Innolink Research Oy:stä toimitusjohtaja Pekka Vuorela ja tutkimuskonsultti Laura Joki. Raportoinnista vastaavat tutkimuspäälliköt Katri Antinmaa ja Helena Kultanen sekä tutkija Päivi Julin. Lisäksi tutkimusprosessissa konsultatiivisessa roolissa on toiminut Kari Halonen ToolBox-travel marketing & consulting Oy:stä. Tilastoista huomiona: koska tilastot kuvaa mennyttä aikaa, on hyvä muistaa, että mitä lyhyemmän aikavälin tilastoista on kysymys, sitä varmempi on arvio seuraavan aikajakson kehityksestä matkailussa. Tilastoihin vaikuttavien lukujen tiedostaminen, ja niiden lukujen ennakoitavuus vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Pitemmän aikavälin ennakoitavuuteen lyhyen aikavälin tilastotiedoilla ei valitettavasti ole. 4

6 MENOMENETELMÄ TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄ 3/5 Kohderyhmän muodostivat Kaakkois-Suomen alueella matkailleet ja matkalla olevat kuluttajat (suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin paneelitiedonkeruulla sekä henkilökohtaisilla haastatteluilla kohdealueella. Paneelitiedonkeruu toteutettiin kahdessa syklissä: lokakuussa 2012 huhtikuussa 2013 matkustaneille sekä touko-syyskuussa 2013 matkustaneille. Kohderyhmänä olivat Kaakkois-Suomen alueella matkailleet suomalaiset ja venäläiset. Henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin touko-elokuussa Kohderyhmään kuuluivat kohdealueella matkailevat henkilöt. Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, venäjäksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm. suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri kellonaikoihin. Yhteensä vastauksia saatiin 1686 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 688 kpl ja paneelitiedonkeruusta vastauksia kertyi 998 kpl. Vastaajien asuinmaa esitetään alla (vasemmalla painottamaton ja oikealla painotettu). Tutkimusaineistoa painotettiin Tilastokeskuksesta saatavan tiedon mukaan Kaakkois-Suomessa yöpyvien määrien mukaan jaolla suomalaiset, venäläiset ja muun maalaiset. Suomi 53,6% (903) Venäjä 41,5% (699) Venäjä 35,1% (592) Suomi 59,7% (1007) muu maa 5,0% (84) muu maa 5,2% (88) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Matkailijan määrittely: tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä Tutkimusaineistosta suodatettiin analysointivaiheessa pois merkittävästi keskimääräisestä poikkeavia rahankäytön arvioita. 5

7 TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄ 4/5 TULOMENETELMÄ Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla. Yrityksille tarjottiin myös mahdollisuutta vastata kyselyyn paperilomakkeella. Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista. Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä. Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin. Rekisteriin lisättiin lisäksi tilaajien toivomia yrityksiä. Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään. Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa; esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Selvityksessä on kuitenkin otettu huomioon Kaakkois-Suomen alueiden toiveiden mukaan myös yrityksiä, jotka kuuluvat välillistä matkailutuloa nauttiviin yrityksiin tai ovat muuten mukana siinä. Osa haastatelluista yrityksistä jätettiin kuitenkin laskennan ulkopuolelle. Luokitukseltaan poikkeavat yritykset tulisi kartoittaa silloin yleisesti kaikkien kuntien ja osallistuvien maakuntien kesken. Myös vertailukelpoisuus muuhun Suomeen vaarantuisi. Muutamien yksittäisten laskentojen ulkopuolelle jätettyjen yritysten rooli on marginaalinen kokonaistuloksen kannalta. 6

8 TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄ 5/5 TULOMENETELMÄ Tutkimuksen toimialoittainen jakauma esitetään alla (vasemmalla painotettu ja oikealla painottamaton jakauma). Toimialajakaumaa painotettiin Tilastokeskuksesta saatavan tiedon mukaan toimialoittain. vähittäis- ja tukkukauppa 56,9% (246) majoitus ja ravitsemus 21,9% (95) huvi ja virkistys 4,9% (21) liikenne 13,4% (58) matkatoimistot/matkanjärjestäjät 2,8% (12) vähittäis- ja tukkukauppa 23,2% (93) majoitus ja ravitsemus 44,6% (179) huvi ja virkistys 14,2% (57) liikenne 10,5% (42) matkatoimistot/matkanjärjestäjät 7,5% (30) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yritysvastauksia saatiin yhteensä 401 kappaletta. Tulomenetelmän tiedonkeruun haasteeksi muodostui vastausten saaminen yrityksiltä. Kyselyitä tulee yrityksiin paljon, lomakkeet ovat työläitä täyttää ja omaa liiketoimintaa koskevia tietoja ei mielellään luovuteta ulkopuolisille. Pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää käytettäessä on usein havaittu, että vastauksia antavat mieluiten ne yrittäjät, joille matkailun merkitys on suurin. Joistakin toimipaikoista pyydettiin täydennyksiä vastauksiin. Usein puutteiden syynä oli, että toimipaikkojen edustajat eivät halunneet vastata kaikkiin kysymyksiin tai kokivat vastaamisen liian haasteelliseksi. Erityisesti matkailuliikevaihdon osuuden arvioiminen osoittautui osalle vastaajista liian haasteelliseksi edes arvioida. 7

9 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Matkailualan yritykset 1. Tulomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Seutukuntien esittely 8

10 TARKASTELTAVAN ALUEEN SIJAINTI KARTALLA 9

11 LAPPEENRANNAN SEUTUKUNTA Lappeenranta on Saimaan vetovoimainen keskus. Alueen luonnonmaisema ja kulttuuriympäristö on rikas - luonto on sopusoinnussa vilkkaan kaupunkielämän kanssa. Lappeenranta tarjoaa viehättäviä tutustumiskohteita matkailijoille ympäri vuoden. Kesäkaudella satama ja tori ovat kokemisen arvoisia. Alueelta löytyy myös lukuisia ostoskohteita pikkuputiikeista isoihin kansainvälisiin kauppakeskuksiin sekä useita viihtyisiä ravintoloita, jotka tarjoavat paikallisia herkkuja tuoreesta kalasta mehevään Lemin Särä lammaspaistiin. Lappeenrantaan on helppoa tulla junalla, bussilla tai omalla autolla. Ryanair ja airbaltic liikennöivät aivan kaupungin keskustassa sijaitsevalle lentokentälle. Allegro -junalla matkustaa nopeasti ja kätevästi Lappeenrannan Vainikkalasta Viipuriin ja Pietariin. Kesäkaudella Viipuriin pääsee myös laivalla. Faktoja: Väkiluku: ( ) Kunnat: Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Etäisyydet Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Tampereelle 270 km Pietariin 200 km Lähteet: (luettu ), (luettu ) Tilastokeskus, Väestötilastot Lappeenrannassa käynnissä olevia kehityshankkeita mm. 10 Aktiviteetti- ja ostospalveluiden tarjontaan investoiminen. Lappeenrannassa tullaan seikkailemaan Angry Birds -hahmojen innoittamana. Lappeenrannan Linnoituksen alueen kehittäminen Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamisohjelma ja hoitokalastushanke kalakannan rakenteen parantamiseksi. Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen

12 IMATRAN SEUTUKUNTA Imatrankoski on Imatran tunnetuin nähtävyys, jota on käyty ihailemassa jo vuosisatojen ajan. Vuosisadan vaihteessa Imatrankoski oli Suomen suosituin matkailunähtävyys ja kosken rannalle kohosi tuolloin myös Imatran Valtionhotelli. Imatrankoski on valaistu pysyvästi, joten sitä voi ihailla ympäri vuoden. Faktoja: Väkiluku: ( ) Kunnat: Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Etäisyydet Imatralta: Helsinkiin 260 km Tampereelle 310 km Pietariin 200 km Kasvavalla matkailualueella on käynnissä useita rakennus- ja kehityshankkeita, joilla Saimaan vetovoimaa kasvatetaan entistä voimakkaammaksi. Kehityspanostuksia tehdään mm. seuraaviin asioihin: Saimaan alueelle on viime vuosina rakentunut merkittävä määrä loma-asuntoja ja lisää on rakenteilla sekä suunnitteilla. Kehityksen kärjessä on ollut erityisesti Imatran Kylpylän ääreltä löytyvä Ukonniemen alue, jonne YIT on rakentanut mittavan määrän uusia vapaa-ajan asuntoja. Imatran Ukonniemestä on kasvamassa sporttimatkailun keskipiste ja ostoskierrokset ovat Lappeenrannassa sekä Imatralla tulevaisuudessa entistä monipuolisempia. Lähteet: (luettu ), (luettu ), Tilastokeskus, Väestötilastot 11

13 KOTKA-HAMINAN SEUTUKUNTA Alueen päämatkakohteita ovat museot ja historialliset kohteet, puistot, kirkot ja Itäisen- Suomenlahden saaristo. Aktiviteettien osalta markkinoinnissa tuodaan esille luonnon, kalastuksen, liikunnan, veneilyn ja kulttuurin merkitys. Alueen kärkitapahtumia ovat Kotkan Meripäivät ja Hamina Tattoo Faktoja: Väkiluku: ( ) Kunnat: Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Etäisyydet Kotkasta: Helsinkiin 130 km Tampereelle 300 km Pietariin 270 km Lähteet: (luettu ), Tilastokeskus, Väestötilastot 12 Seudun läpi kulkee E18-tie, jonka rakennustyöt ovat osittain vielä kesken. Valmistuessaan vuonna 2015 se nopeuttaa huomattavasti seudulle saapumista ja liikkumista. Alueelle pääsee myös ilman omaa autoa, esim. pääkaupunkiseudulta bussilla. Kotkaan on myös lähijunayhteys Kouvolasta kuusi kertaa päivässä. Kaakko135 - saaristossa on saarikohteita joihin on kesällä säännöllinen reittiliikenne. Alueella on menossa runsaasti erilaisia hankkeita ja projekteja matkailuun ja tapahtumiin liittyen. Alla muutamia poimintoja meneillään olevista hankkeista: Active Park, hankekokonaisuus Kestävän luontomatkailun Kaakko135 Kotkan-Haminan seutu kansainvälisen risteilijäliikenteen käyntikohteeksi Kymenlaakso Venäjän verkossa, hankekokonaisuus Kymenlaakson matkailureittien kehittäminen Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa, hankekokonaisuus

14 KOUVOLAN SEUTUKUNTA Kouvolan seudun keskeinen sijainti ja saavutettavuus luovat erinomaiset edellytykset matkailutoimialan kehittymiselle ja kasvulle. Kouvolan seudulla on vetovoimatekijöitä, jotka ovat jo nyt tärkeitä matkailu- ja vapaa-ajan kohteita. Nämä muodostavat jatkossakin Kouvolan seudun matkailun keskeisen tarjonnan, jota vahvistetaan edelleen. Matkailun kehittämistyötä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen matkailuyrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työtä ohjaa keväällä 2013 valmistunut matkailun Master Plan pitkän ajan liiketoimintalähtöinen ja monipuolinen kehittämissuunnitelma. Faktoja: Väkiluku: ( ) Kunnat: Iitti Kouvola Etäisyydet Imatralta: Helsinkiin 140 km Tampereelle 190 km Pietariin 280 km Lähteet: ja (luettu ) Tilastokeskus, Väestötilastot Matkailun pääkohteet: Tykkimäen huvipuisto Repoveden kansallispuisto Arboretum Mustila Maailmanperintökohde Verla Kymijoki Mielakka Elävä maaseutu ja historialliset kohteet Tapahtumat Tulevia kehittämiskohteita: Repoveden alue Kimolan kanava-alue Kymi Ring Kouvolan keskusta Tykkimäki-Saarenmaan-alue Monitoimiareena 13

15 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Tulomenetelmä - matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 14

16 MATKAILULLE TYYPILLISTEN TOIMIALOJEN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO SEUTUKUNNITTAIN Kotka-Hamina (1054 kpl) Lappeenranta (989 kpl) Kouvola (1085 kpl) Imatra (527 kpl) Seutukunnittain luokkia tarkastellessa voidaan huomata, että suurimmat erot löytyvät isoista liikevaihtoluokista. Suhteessa seutukuntien kokoon on eniten yrityksiä pienimmässä eli 0-0.2M luokassa. Eniten tuntemattomia yrityksiä suhteessa seutukuntien yritysten kokonaismäärään on Kotka-Haminan seutukunnassa

17 MATKAILUALALLA ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET VUONNA 2011 Etelä-Karjalan maakunta Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 79 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut Lopettaneiden yritysten osuus aloittaneista yrityksistä (molemmat toimialat yhteensä): - Kymenlaakso: 10% - Etelä-Karjala: 21% - Koko Suomi : 12% Kymenlaakson maakunta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta 16 Lähde: Tilastokeskus/Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

18 MAASTA POISTUNEIDEN ULKOMAALAISTEN %- OSUUS KUUKAUSITTAIN KAAKKOIS- SUOMESSA Tammikuu 8 % Helmikuu 6 % Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 8 % 8 % 10 % 9 % 9 % 9 % 11 % Vuodenvaihteen lomakaudella venäläiset levittäytyvät pitkin koko Suomea (tammikuun talvihuippu varsin maltillinen). Huom! Koska rajahaastattelututkimuksen tiedonkeruuta ei ole rakennettu kuukausikohtaisten tulosten tuottamiseksi, näissä luvuissa voi olla otannasta johtuvia vinoumia. Lokakuu 7 % Marraskuu 8 % Joulukuu 7 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % Lähde: Rajahaastattelututkimus 2012, Tilastokeskus 17

19 YÖPYMISET MAAKUNNITTAIN VUONNA 2012 Etelä-Karjalassa sekä kotimaisten että ulkomaisten yöpymisten määrä on selkeästi suurempi kuin Kymenlaaksossa. Ero on selkeä erityisesti ulkomaisten matkailijoiden osalta. Saapuneiden lukumäärällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisten maakunnan ulkopuolelta saapuneiden henkilöiden lukumäärää, jotka yöpyivät matkallaan maksullisessa majoitusliikkeessä. Yöpymisten lukumäärä huomioi vastaavasti matkailijoiden viipymän, eli heidän maakunnassa viettämiensä öiden lukumäärän. Saapuneet, lkm Yöpymiset, lkm Suomi Ulkomaat Kaikki yhteensä Suomi Ulkomaat Kaikki yhteensä Maakunta lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Manner-Suomi % % % % % % Uusimaa % % % % % % Lappi % % % % % % Pirkanmaa % % % % % % Pohjois-Pohjanmaa % % % % % % Varsinais-Suomi % % % % % % Keski-Suomi % % % % % % Kainuu % % % % % % Pohjois-Savo % % % % % % Etelä-Karjala % % % % % % Etelä-Savo % % % % % % Etelä-Pohjanmaa % % % % % % Päijät-Häme % % % % % % Pohjois-Karjala % % % % % % Pohjanmaa % % % % % % Satakunta % % % % % % Kanta-Häme % % % % % % Kymenlaakso % % % % % % Keski-Pohjanmaa % % % % % % Lähde: Tilastokeskus/Majoitustilasto Päivitetty:

20 YÖPYMISTEN LUKUMÄÄRÄ LÄHTÖMAITTAIN VUONNA 2012 Kaakkois-Suomen alueella yöpyvät erityisesti venäläiset matkailijat. Etelä-Karjalan suosio yöpymisten näkökulmasta venäläisten sekä muidenkin ulkomaalaisten keskuudessa on selkeästi suurempi kuin Kymenlaakson. Kymenlaaksoon matkustetaan Etelä-Karjalaa hieman useammin Ruotsista. Saapuneet, lkm Yöpymiset, lkm Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala Asuinmaa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Suomi % % % % % % Venäjä % % % % % % Ruotsi % % % % % % Saksa % % % % % % Britannia % % % % % % Viro % % % % % % Ranska % % % % % % Yhdysvallat % % % % % % Norja % % % % % % Japani % 91 0 % % % % % Alankomaat % % % % % % Sveitsi % % % % % % Italia % % % % % % Kiina % % % % % % Espanja % % % % % % Tanska % % % % % % Puola % % % % % % Itävalta % % % % % % Belgia % % % % % % Kanada % 66 0 % % % % % Lähde: Tilastokeskus/Majoitustilasto Päivitetty:

21 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Tulomenetelmä - matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Menomenetelmä 20

22 MATKAILIJOIDEN MÄÄRÄ KAAKKOIS-SUOMESSA Virallisen majoitustilaston mukaan (Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto (2012) + estimoidut suomalaiset ulkomaalaiset yhteensä Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneiden määrä (saapuneet) Maksullisisa majoitusliikkeissä yöpymiset yhteensä Muualla yöpyjät - Sukulaisten/tuttavien luona Oma huoneisto - Oma mökki Yöpymiset Kaikki yöpyneet yhteensä Kaikki yöpymiset yhteensä Päivämatkailija/-kävijä Matkailijat yhteensä Suomessa päiväkävijätutkimuksia on tehty hyvin monella eri tavalla. Tyypillistä niissä on, että se perustuu matkailijahaastatteluihin ja niistä tehtäviin arvioihin yleisesti. Suomessa päiväkävijöiden osuus on suurta ja se usein ylittää yöpyvien matkailijoiden määrän. Näin on tilanne myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osalta, koska mm. venäläisten matkailijoiden päiväkäynnit Etelä-Karjalassa erityisesti ovat poikkeuksellisen suuret. Päiväkävijöiden osalta kaikki Suomessa tehdyt tutkimukset ja selvitykset pystyvät antamaan suuntaa antavan määrän ja kävijöiden haastattelujen lisäksi on hyödyllistä käyttää sekä kertoimia ja verrata Suomen vastaaviin päiväkävijäarvioihin. 21

23 MATKAILUMENO MATKAILJOIDEN RAHANKÄYTTÖ KAAKKOIS- SUOMESSA, SEUTUKUNNITTAIN SEKÄ VASTAAJIEN KOTIMAITTAIN Koko alue euroa milj. euroa Kaakkois-Suomi ,1 Maakunta Seutukunta Etelä-Karjala ,9 Kymenlaakso ,2 Imatra ,1 Lappeenranta ,8 Kotka-Hamina ,5 Kouvola ,8 Vastaajan kotimaan mukaan Suomi ,3 Venäjä ,6 Muu ,2 22

24 RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN, JAKAUMA Kaakkois-Suomi, prosentteina 0,5 % 1,1 % 29,7 % 8,0 % 3,0 % 3,9 % 2,9 % 7,7 % 19,3 % 23,9 % Ennakkomaksut Yöpyminen Ravintolat, kahvilat Ohjelmapalvelut Tapahtumat Nähtävyydet Ostokset liikkeissä Polttoaine Sisäinen liikenne Muu 23

25 RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN, TAULUKKO Koko Kaakkois-Suomi ja seutukunnittain, euroina ja prosentteina Kaakkois-Suomi Imatra Lappeenranta Kotka-Hamina Kouvola Käyttökohde Euroa Osuus % Euroa Osuus % Euroa Osuus % Euroa Osuus % Euroa Osuus % Ennakkomaksut , , , , ,7 Yöpyminen , , , , ,9 Ravintolat, kahvilat , , , , ,9 Ohjelmapalvelut , , , , ,9 Tapahtumat , , , , ,2 Nähtävyydet , , , , ,9 Ostokset liikkeissä , , , , ,3 Polttoaine , , , , ,6 Sisäinen liikenne , , , , ,2 Muu , , , , ,3 Yhteensä , , , , ,0 24

26 Milj. euroa RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN (MILJ. EUROA), KAAKKOIS-SUOMI 600,0 500,0 482,0 400,0 387,0 300,0 312,4 200,0 125,3 129,7 100,0 0,0 46,6 62,6 49,2 18,1 8,2 Käyttökohde 25

27 RAHANKÄYTTÖ YHTEENSÄ HENKEÄ KOHDEN, SEUTUKUNNITTAIN 26

28 keskimääräinen rahankäyttö (e/hlö) RAHANKÄYTTÖ KÄYTTÖKOHTEITTAIN MATKAN AIKANA Rahankulutus henkeä kohden koko matkan aikana käyttökohteen mukaan: Kaakkois-Suomi Käyttökohde euroa/hlö Ennakkomaksut 30,67 Yöpyminen 94,78 Ravintolat, kahvilat 76,50 Ohjelmapalvelut 11,42 Tapahtumat 15,33 Nähtävyydet 12,04 Ostokset liikkeissä 118,03 Polttoaine 31,75 Sisäinen liikenne 4,42 Muu 2,00 Yhteensä 396,95 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 30,7 94,8 76,5 11,4 15,3 12,0 118,0 31,8 4,4 2,0 Vertailuna kaikkien Suomessa vierailleiden ulkomaalaisten rahankäyttö matkailijan asuinmaan mukaan henkeä kohden: Lähde: Rajahaastattelututkimus 2012, Tilastokeskus Julkaistu: , päivitetty

29 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Tulomenetelmä - matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Kaakkois-Suomen matkailijat 28

30 MATKAN PÄÄASIALLINEN TARKOITUS Kaikki vastaajat: vapaa-ajanmatka 85,1% (1430) työmatka 4,6% (78) yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 5,4% (90) läpikulkumatka 4,8% (81) muu matka 0,1% (1) Suurimmalle osalle matkan pääsyy oli vapaa-ajan vietto. Yhteensä noin kymmenesosa suomalaisista oli matkalla ainakin osittain työn vuoksi. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työmatkoja tehtiin hieman muita seutukuntia enemmän Kotka- Haminan an. Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa vapaa-ajanmatka 83,5% (837) 93,1% (549) 50,6% (44) työmatka 5,6% (56) 1,4% (8) 17,2% (15) yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 5,8% (58) 3,7% (22) 11,5% (10) läpikulkumatka 5,0% (50) 2,0% (12) 21,8% (19) muu matka 0,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (1002) 100,0% (590) 101,1% (88) Seutukunnan mukaan: Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan vapaa-ajanmatka 85,5% (525) 83,8% (663) 82,8 (409) 76,8% (360) työmatka 4,1% (25) 5,3% (42) 5,1% (25) 9,4% (44) yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 6,5% (40) 6,1% (48) 6,1% (30) 8,7% (41) läpikulkumatka 3,9% (24) 4,7% (37) 6,1% (30) 5,3% (25) muu matka 0,0% (0) 0,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) 29

31 TÄRKEIMMÄT SYYT KÄYNNILLE (VAPAA-AJAN MATKUSTAJAT) Kaikki vastaajat: sukulaiset / ystävät 42,5% (560) urheilu 5,8% (77) luonto 31,1% (411) aktiviteetit (kuten liikunta) 10,4% (137) kulttuuri 12,5% (165) ostosten tekeminen 30,8% (407) tapahtuma 10,9% (144) nähtävyys 12,7% (167) muu syy 5,8% (76) Pääsyitä tulla alueelle olivat sukulaiset ja ystävät suomalaisilla ja muilla kuin venäläisillä. Venäläisillä korostuu erityisesti ostosten tekeminen ja luonto syinä tulla alueelle. Tapahtumista eniten mainintoja saivat Erämessut ja Arktika-päivät. Joitain mainintoja sai myös Kotkan meripäivät. Nähtävyyksistä mainittiin mm. Imatrankoski ja linnoitus. Muissa syissä mainitaan mm. loman vietto yleisesti, mökkeily ja kylpyläkäynti. 0% Asuinmaan mukaan: 20% 40% 60% 80% Seutukunnan mukaan: 100% Imatran seudulla korostuu luonnon merkitys. Ostoksilla käydään erityisesti Imatran seutukunnassa ja tapahtumissa Kouvolan seutukunnassa. Suomi Venäjä muu maa sukulaiset / ystävät 57,1% (457) 15,0% (71) 76,2% (32) urheilu 5,7% (46) 5,1% (24) 16,7% (7) luonto 16,2% (130) 57,2% (271) 21,4% (9) aktiviteetit (kuten liikunta) 8,2% (66) 13,9% (66) 11,9% (5) kulttuuri 8,7% (70) 19,6% (93) 4,8% (2) ostosten tekeminen 10,5% (84) 66,7% (316) 16,7% (7) tapahtuma 12,9% (103) 7,0% (33) 19,0% (8) nähtävyys 11,9% (95) 14,6% (69) 7,1% (3) muu syy 7,0% (56) 3,4% (16) 9,5% (4) Yhteensä 138,1% (1106) 202,3% (959) 188,1% (79) Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan sukulaiset / ystävät 31,1% (155) 44,7% (271) 51,9% (205) 47,7% (158) urheilu 6,6% (33) 7,8% (47) 6,8% (27) 8,8% (29) luonto 46,1% (230) 31,8% (193) 20,0% (79) 29,0% (96) aktiviteetit (kuten liikunta) 16,4% (82) 11,7% (71) 10,6% (42) 11,8% (39) kulttuuri 19,6% (98) 14,7% (89) 9,4% (37) 17,8% (59) ostosten tekeminen 43,3% (216) 31,7% (192) 18,2% (72) 26,9% (89) tapahtuma 4,0% (20) 7,4% (45) 17,2% (68) 14,8% (49) nähtävyys 14,8% (74) 8,3% (50) 17,0% (67) 12,7% (42) muu syy 5,8% (29) 7,8% (47) 4,8% (19) 4,2% (14) 30

32 MATKASEURUE Kaikki vastaajat: yksin 16,2% (273) perheen tai sukulaisten kanssa 57,0% (960) Alueelle tultiin useimmiten perheen tai sukulaisten kanssa. Yksin tulijoita oli suomalaisista noin neljäsosa ja venäläisistä vajaa kymmenesosa. työkaverin tai -porukan kanssa 6,2% (105) ystävien kanssa 20,3% (341) muussa seurueessa 0,3% (5) Seurueiden koko oli pääasiassa kaksi tai 3-5 henkeä. Tätä suuremmissa seurueissa matkustettiin vain harvoin. Yksin matkustavia oli vajaa viidesosa. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa yksin 22,5% (226) 6,1% (36) 11,5% (10) perheen tai sukulaisten kanssa 58,0% (583) 58,5% (345) 35,6% (31) työkaverin tai -porukan kanssa 4,1% (41) 8,0% (47) 19,5% (17) ystävien kanssa 14,9% (150) 27,5% (162) 33,3% (29) muussa seurueessa 0,4% (4) 0,2% (1) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (1005) 100,2% (591) 101,1% (88) Seutukunnan mukaan: Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan yksin 14,1% (87) 15,6% (124) 16,9% (84) 18,4% (87) perheen tai sukulaisten kanssa 60,1% (371) 55,7% (443) 62,3% (309) 24,9% (259) työkaverin tai -porukan kanssa 6,5% (40) 6,2% (49) 4,4% (22) 11,0% (52) ystävien kanssa 19,0% (117) 22,4% (178) 16,1% (80) 15,5% (73) muussa seurueessa 0,3% (2) 0,4% (3) 0,4% (2) 0,4% (2) 31

33 MATKAN KESTO Kaikki vastaajat: alle 2 tuntia 3,6% (61) 2-8 tuntia 18,0% (302) yli 8, mutta alle 24 tuntia 12,5% (210) 1 päivä 12,4% (209) 2-6 päivää 42,9% (722) 1-2 viikkoa 8,2% (138) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,6% (27) Noin kolmannes kaikista vastaajista viipyi Kaakkois-Suomen alueella olevassa matkailukohteessaan alle vuorokauden. kuukauden tai pidempään 0,8% (13) Venäläisistä vastaajista noin puolet viipyvät alueella alle 24 tuntia 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa alle 2 tuntia 5,0% (50) 1,7% (10) 1,1% (1) 2-8 tuntia 20,3% (204) 16,6% (98) 0,0% (0) yli 8, mutta alle 24 tuntia 9,3% (93) 19,1% (113) 4,6% (4) 1 päivä 11,3% (113) 15,4% (91) 5,7% (5) 2-6 päivää 45,5% (456) 40,6% (240) 29,9% (26) 1-2 viikkoa 7,2% (72) 5,8% (34) 35,6% (31) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 0,9% (9) 0,5% (3) 17,2% (15) kuukauden tai pidempään 0,7% (7) 0,2% (1) 5,7% (5) Yhteensä 100,0% (1003) 100,2% (592) 101,1% (88) 32

34 MATKAN KESTO Seutukunnan mukaan (seutukunnittain painotettu aineisto): Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan alle 2 tuntia 2,4% (15) 2,5% (20) 2,8% (14) 5,1% (24) 2-8 tuntia 10,9% (67) 15,5% (123) 21,8% (108) 17,2% (81) yli 8, mutta alle 24 tunita 13,9% (86) 12,6% (100) 10,3% (51) 10,8% (51) 1 päivä 13,6% (84) 11,3% (90) 10,9% (54) 8,9% (42) 2-6 päivää 46,4% (286) 46,5% (369) 42,0% (208) 41,2% (194) 1-2 viikkoa 10,9% (67) 9,4% (75) 9,5% (47) 11,7% (55) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,6% (10) 1,6% (13) 2,0% (10) 3,4% (16) kuukauden tai pidempään 0,3% (2) 0,6% (5) 0,8% (4) 2,1% (10) Useamman vuorokauden viipyjiä alueittain: Imatran : 59 % Lappeenrannan : 58 % Kotka-Haminan : 58 % Kouvolan : 54 % Matkan pääasiallisen tarkoituksen mukaan: vapaa-ajanmatka työmatka yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka läpikulkumatka muu matka alle 2 tuntia 3,3% (47) 9,1% (7) 1,1% (1) 7,5% (6) 0,0% (0) 2-8 tuntia 18,6% (265) 19,5% (15) 8,9% (8) 17,5% (14) 0,0% (0) yli 8, mutta alle 24 tuntia 13,7% (195) 9,1% (7) 6,7% (6) 1,3% (1) 0,0% (0) 1 päivä 12,8% (183) 3,9% (3) 14,4% (13) 11,3% (9) 0,0% (0) 2-6 päivää 43,2% (617) 41,6% (32) 50,0% (45) 35,0% (28) 0,0% (0) 1-2 viikkoa 6,6% (94) 10,4% (8) 14,4% (13) 26,3% (21) 0,0% (0) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,2% (17) 3,9% (3) 3,3% (3) 2,5% (2) 100,0% (1) kuukauden tai pidempään 0,6% (8) 3,9% (3) 1,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (1427) 101,3% (78) 100,0% (90) 101,3% (81) 100,0% (1) 33

35 KULKUVÄLINE MATKALLA Kaikki vastaajat: linja-auto 16,6% (279) juna 12,1% (203) pakettiauto 7,4% (124) taksi 2,9% (48) lentokone 2,8% (46) laiva 1,4% (24) pikkubussi 2,7% (44) muu 3,9% (65) henkilöauto 69,7% (1168) Kulkuvälineenä on ollut useimmiten henkilöauto. Muu-vaihtoehdossa mainitaan mm. matkailuauto ja moottoripyörä. Linja-autoa ja pakettiautoa ovat venäläiset käyttäneet suomalaisia useammin kun taas suomalaiset ovat tulleet alueelle useammin junalla. Vastaajat ovat saaneet valita useita vaihtoehtoja. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Seutukunnan mukaan: Suomi Venäjä muu maa henkilöauto 75,2% (749) 64,3% (380) 44,8% (39) linja-auto 13,5% (134) 22,0% (130) 17,2% (15) juna 15,7% (156) 4,1% (24) 26,4% (23) pakettiauto 1,7% (17) 16,6% (98) 10,3% (9) taksi 2,5% (25) 1,4% (8) 18,4% (16) lentokone 0,8% (8) 2,4% (14) 27,6% (24) laiva 0,9% (9) 1,4% (8) 8,0% (7) pikkubussi 1,9% (19) 3,4% (20) 5,7% (5) muu 5,1% (51) 1,2% (7) 8,0% (7) Yhteensä 117,2% (1167) 116,6% (689) 166,7% (145) 34 Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan henkilöauto 64,6% (398) 69,1% (546) 75,3% (372) 72,1% (338) linja-auto 24,2% (149) 16,2% (128) 13,0% (64) 16,6% (78) juna 14,9% (92) 13,7% (108) 15,6% (77) 14,7% (69) pakettiauto 10,2% (63) 6,6% (52) 3,6% (18) 9,4% (44) taksi 4,1% (25) 4,1% (32) 3,0% (15) 2,8% (13) lentokone 5,7% (35) 4,7% (37) 1,8% (9) 5,3% (25) laiva 1,9% (12) 2,2% (17) 1,8% (9) 2,3% (11) pikkubussi 3,4% (21) 3,7% (29) 2,6% (13) 3,2% (15) muu 3,2% (20) 3,3% (26) 5,1% (25) 3,4% (16)

36 YÖPYMISPALVELUIDEN KÄYTTÖ MATKALLA Kaikki vastaajat: 0% maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 42,5% (558) muu maksullinen majoitus (esim. leirintäalue, maatilamajoitus, bed and breakfast, vuokramökki) 13,6% (179) majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 38,0% (499) oma huoneisto 5,3% (70) oma mökki tai muu loma-asunto 7,1% (93) työnantajan asunto 1,9% (24) muu majoitus 1,3% (18) 20% 40% 60% 80% 100% Yleisin yöpymispaikka suomalaisilla oli majoitus sukulaisten tai tuttavien luona (48%) ja venäläisillä maksullinen majoitus (65%). Muu majoitus tarkoittaa suurimmalla osalla omaa autoa/matkailuautoa. Kuvaan on rajattu mukaan vain sellaiset matkustajat, jotka ilmoittivat matkansa kestäneen yli 8 tuntia. Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 32,2% (270) 64,5% (251) 44,0% (37) muu maksullinen majoitus (esim. leirintäalue, maatilamajoitus, bed and breakfast, vuokramökki) 10,1% (85) 22,1% (86) 9,5% (8) majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 47,6% (399) 15,7% (61) 46,4% (39) oma huoneisto 7,2% (60) 2,1% (8) 1,2% (1) oma mökki tai muu loma-asunto 9,8% (82) 0,8% (3) 9,5% (8) työnantajan asunto 2,0% (17) 0,8% (3) 6,0% (5) muu majoitus 1,5% (13) 1,0% (4) 0,0% (0) Yhteensä 110,4% (926) 106,9% (416) 116,7% (98) 35

37 MATKAILUPALVELUIDEN KÄYTTÖ MATKALLA Kaikki vastaajat: ravintola ja kahvila 90,2% (1440) matkailuneuvonta 10,1% (162) ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 9,6% (153) huvipuistot 16,4% (262) urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 7,2% (115) nähtävyydet (ml. museot) 26,5% (423) luontokohteissa vierailu 32,5% (519) tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 18,5% (295) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 12,3% (197) sisäinen, julkinen liikenne 8,6% (137) muu 2,9% (47) Maittain vertailtuna ravintolat ja kahvilat ovat selkeästi käytetyimmät palvelut matkalla. Venäläiset ovat selkeästi käyneet eniten luontokohteissa. Seuraavaksi eniten heitä on kiinnostanut nähtävyydet sekä huvipuistot. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa ravintola ja kahvila 90,5% (862) 89,2% (495) 95,4% (83) matkailuneuvonta 6,2% (59) 15,7% (87) 18,4% (16) ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 7,6% (72) 13,5% (75) 6,9% (6) huvipuistot 13,2% (126) 22,5% (125) 11,5% (10) urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 6,7% (64) 8,1% (45) 6,9% (6) nähtävyydet (ml. museot) 20,6% (196) 39,3% (218) 9,2% (8) luontokohteissa vierailu 19,8% (189) 55,1% (306) 27,6% (24) tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 21,2% (202) 12,3% (68) 28,7% (25) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 10,1% (96) 16,2% (90) 12,6% (11) sisäinen, julkinen liikenne 7,1% (68) 11,9% (66) 3,4% (3) muu 3,1% (30) 1,8% (10) 6,9% (6) Yhteensä 206,1% (1964) 285,6% (1585) 229,9% (200) 36

38 ONKO MATKAILUALUEEN PALVELUITA HELPPO OSTAA? Kaikki vastaajat: kyllä 92,6% (1536) ei 7,4% (122) 0% 20% 40% Asuinmaan mukaan: 60% 80% 100% Maittain vertailtuna ei koeta suuria eroja palveluiden ostossa; suomalaiset, venäläiset ja muun maalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että palveluita on helppo ostaa. Vain pieni osa vastaajista (7%) jätti tuotteen/palvelun ostamatta, koska se oli liian haastavaa tai monimutkaista. Suomi Venäjä muu maa kyllä 93,4% (927) 91,3% (528) 92,0% (80) ei 6,6% (65) 8,7% (50) 8,0% (7) Yhteensä 100,0% (992) 100,0% (578) 101,1% (88) Kouvolan ja Kotka-Haminan seutukunnissa palveluiden osto koetaan hieman muita alueita helpommaksi. Kokonaisuudessaan tulokset joka seutukunnassa ovat kuitenkin erittäin hyvät. Seutukunnan mukaan: Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan kyllä 90,0% (549) 90,8% (709) 95,1% (465) 95,5% (447) ei 10,0% (61) 9,3% (73) 5,1% (25) 4,7% (22) 37

39 KUINKA HYVIN SAITTE TIETOA MATKAILUALUEESTA, SEN PALVELUISTA JA TUOTTEISTA? Kaikki vastaajat: Vastaajista valtaosa on erittäin huonosti 0,8% (14) tyytyväisiä matkailualueesta melko huonosti 4,4% (72) saamaansa tietoon maittain vertailtuna arvioissa ei ole kohtuullisesti kovinkaan 28,6% suuria (474) eroja. erittäin hyvin 17,7% (293) melko hyvin 48,6% (806) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Seutukunnan mukaan: Suomi Venäjä muu maa erittäin huonosti 1,1% (11) 0,5% (3) 0,0% (0) melko huonosti 5,3% (52) 2,9% (17) 3,4% (3) kohtuullisesti 29,8% (294) 26,8% (156) 27,6% (24) melko hyvin 42,7% (421) 59,2% (345) 46,0% (40) erittäin hyvin 21,1% (208) 10,8% (63) 24,1% (21) Yhteensä 100,1% (988) 100,0% (583) 101,1% (88) Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan erittäin huonosti 1,2% (7) 0,9% (7) 1,8% (9) 1,5% (7) melko huonosti 4,9% (30) 6,0% (47) 4,7% (23) 5,2% (24) kohtuullisesti 28,5% (173) 31,5% (247) 29,3% (144) 28,3% (132) melko hyvin 47,7% (290) 45,7% (358) 44,1% (217) 51,5% (240) erittäin hyvin 17,9% (109) 15,9% (125) 20,5% (101) 13,7% (64) 38

40 MISTÄ SAITTE TIETOA MATKAILUALUEESTA? Kaikki vastaajat: matkatoimisto, matkanjärjestäjä 9,2% (149) internet (www-sivut, hakukoneet) 42,7% (688) mobiilipalvelut 6,4% (103) sosiaalinen media 10,9% (176) ystävät, sukulaiset 51,8% (834) media (televisio, radio, lehdet) 7,0% (113) aikaisemmat kokemukset matkailualueelta 38,4% (618) matkailutoimisto matkailualueella 1,0% (16) matkailualueen esitteistä tai uutiskirjeistä 4,5% (73) muusta lähteestä 2,9% (47) Matkailualueesta on saatu tietoa erityisesti ystävien ja sukulaisten kautta. Seuraavaksi yleisimmät tiedonsaantikanavat ovat internetsivut ja aikaisemmat kokemukset matkailualueelta. Maittaiset erot tiedonsaantikanavissa ovat melko pieniä. Ulkomaiset matkustajat ovat luonnollisesti saaneet tietoa hieman suomalaisia enemmän matkanjärjestäjien kautta. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa matkatoimisto, matkanjärjestäjä 5,0% (48) 15,8% (91) 11,0% (9) internet (www-sivut, hakukoneet) 44,7% (425) 38,1% (219) 53,7% (44) mobiilipalvelut 4,9% (47) 9,0% (52) 4,9% (4) sosiaalinen media 8,2% (78) 13,9% (80) 22,0% (18) ystävät, sukulaiset 51,3% (488) 52,0% (299) 57,3% (47) media (televisio, radio, lehdet) 8,9% (85) 4,9% (28) 0,0% (0) aikaisemmat kokemukset matkailualueelta 36,2% (344) 43,7% (251) 28,0% (23) matkailutoimisto matkailualueella 0,6% (6) 1,4% (8) 2,4% (2) matkailualueen esitteistä tai uutiskirjeistä 2,8% (27) 7,8% (45) 1,2% (1) muusta lähteestä 2,8% (27) 1,6% (9) 12,2% (10) Yhteensä 165,5% (1574) 188,5% (1084) 193,9% (159) 39

41 MATKAILUPALVELUIDEN HINTA-LAATUSUHDE ALUEELLA Kaikki vastaajat: erittäin huono 0,7% (12) huono 4,4% (73) sopiva 57,6% (960) hyvä 29,9% (497) erittäin hyvä 7,4% (123) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Seutukunnan mukaan: Suomi Venäjä muu maa erittäin huono 1,0% (10) 0,3% (2) 0,0% (0) huono 5,8% (57) 1,2% (7) 10,3% (9) sopiva 72,4% (716) 34,0% (200) 51,7% (45) hyvä 16,9% (167) 52,2% (307) 26,4% (23) erittäin hyvä 4,0% (40) 12,4% (73) 11,5% (10) Yhteensä 100,1% (990) 100,0% (588) 101,1% (88) Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan erittäin huono 1,1% (7) 0,8% (6) 1,2% (6) 0,6% (3) huono 2,9% (18) 6,0% (47) 5,7% (28) 5,3% (25) sopiva 51,2% (315) 58,0% (456) 63,1% (308) 59,0% (276) hyvä 35,0% (215) 29,3% (230) 22,7% (111) 27,8% (130) erittäin hyvä 9,9% (61) 6,1% (48) 7,2% (35) 7,3% (34) Alueen matkailupalveluiden hintalaatusuhde koetaan sopivaksi ja venäläisten keskuudessa valtaosa kokee hinta-laatusuhteen jopa hyväksi. Imatran seutukunnassa hintalaatusuhde koetaan hieman paremmaksi muihin seutukuntiin verrattuna. 40

42 KIINNOSTUS OSALLISTUA MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISEEN YHTEISÖLLISEN TOIMINTAMALLIN AVULLA Kaikki vastaajat (kysymys on kysytty vain paneelitiedonkeruussa): 1 23,8% (234) 2 17,4% (171) 3 25,8% (254) Keskiarvo, 984 kpl 2,8 5 9,7% (96) 4 23,3% (230) 33,0 % max 5 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Suomi, 658 kpl Venäjä, 327 kpl 2,5 3,4 Kiinnostus on selkeästi suurempaa venäläisillä matkailijoilla. max 5 41 Asteikko: 1=en lainkaan, 5=erittäin

43 MATKAILUALUEEN SUOSITTELEMINEN Kaikki vastaajat (kysymys on kysytty vain paneelitiedonkeruussa): kyllä, olen jo suositellut 33,9% (338) kyllä, suosittelisin lämpimästi 40,3% (402) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 20,9% (208) en todennäköisesti suosittelisi 4,8% (48) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä kyllä, olen jo suositellut 24,5% (163) 53,2% (175) kyllä, suosittelisin lämpimästi 41,4% (276) 38,0% (125) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 27,8% (185) 7,0% (23) en todennäköisesti suosittelisi 6,3% (42) 1,8% (6) Yhteensä 100,2% (667) 100,0% (329) Erityisesti venäläiset ovat jo suositelleet matkailualuetta. Noin 90 prosenttia suomalaisista, venäläisistä ja muiden maiden matkailijoista ilmoittaa, että tulee myös tulevaisuudessa käymään matkailualueella. Seutukunnan mukaan (seutukunnittain painotettu aineisto): Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan kyllä, olen jo suositellut 46,2% (192) 32,0% (182) 27,3% (72) 39,3% (103) kyllä, suosittelisin lämpimästi 36,8% (153) 43,8% (249) 37,5% (99) 35,5% (9*3) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 14,4% (60) 19,7% (112) 28,8% (76) 21,0% (55) en todennäköisesti suosittelisi 2,9% (12) 4,6% (26) 6,8% (18) 4,6% (12) Erityisesti Imatran a on jo suositeltu muille. Kouvolan seutukunnan suosittelemiseen suhtaudutaan varauksellisimmin. 42

44 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Tulomenetelmä - matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Tulomenetelmä matkailualan yritykset 43

45 MATKAILUTULO KAAKKOIS-SUOMESSA, MAAKUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN Välitön matkailutulo Välitön matkailutulo alv. kanssa Kokonaismatkailutulo Osuus aluetalouden liikevaihdosta (%) Koko alue Kaakkois-Suomi ,6 Maakunnittain Kymenlaakso ,5 Etelä-Karjala ,0 Seutukunnittain Kymenlaakso Etelä-Karjala Kotka-Hamina ,1 Kouvola ,9 Imatra ,9 Lappeenranta ,1 Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Kertoimet perustuvat vuoden 2012 tietoihin, jolloin vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 23 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 9 %. Majoitustoiminnalla alv on 9 % ja ravitsemusalalla 23 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 16 %. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena käytetään Kymenlaakson seutukunnille kerrointa 1,20 ja Etelä-Karjalan seutukunnille kerrointa 1,28. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo, jonka osuus aluetalouden liikevaihdosta saadaan jakamalla tulos alueen kaikkien toimialojen liikevaihdolla. 44

46 MATKAILUTULO MAAKUNNITTAIN JA TOIMIALOITTAIN Kymenlaakso Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa Huvi & virkistys % Liikenne % Majoitus ja ravitsemus % Matkailu % Vähittäiskauppa % Yhteensä Etelä-Karjala Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa Huvi & virkistys % Liikenne % Majoitus ja ravitsemus % Matkailu % Vähittäiskauppa % Yhteensä Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Kertoimet perustuvat vuoden 2012 tietoihin, jolloin vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 23 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 9 %. Majoitustoiminnalla alv on 9 % ja ravitsemusalalla 23 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 16 %. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena käytetään Kymenlaakson seutukunnille kerrointa 1,20 ja Etelä-Karjalan seutukunnille kerrointa 1,28. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo, jonka osuus aluetalouden liikevaihdosta saadaan jakamalla tulos alueen kaikkien toimialojen liikevaihdolla. 45

47 MATKAILUTULO SEUTUKUNNITTAIN JA TOIMIALOITTAIN Kotka-Hamina Välitön matkailutulo Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa Kouvola Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. Välitön matkailutulo osuus alv. kanssa Huvi & virkistys , Huvi & virkistys , Liikenne , Liikenne , Majoitus ja ravitsemus , Majoitus ja ravitsemus , Matkailu , Matkailu , Vähittäiskauppa , Vähittäiskauppa , Yhteensä Yhteensä Imatra Välitön matkailutulo Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa Lappeenranta Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. Välitön matkailutulo osuus alv. kanssa Huvi & virkistys , Huvi & virkistys , Liikenne , Liikenne , Majoitus ja ravitsemus , Majoitus ja ravitsemus , Matkailu , Matkailu , Vähittäiskauppa , Vähittäiskauppa , Yhteensä Yhteensä

48 PALVELUNTARJOAJIEN SUHDANNEODOTUKSET Miten arvioisitte seuraavien tekijöiden muutosta kuluvan ja kahden seuraavan vuoden aikana? Arvioikaa muutosta asteikolla 1-5: 1 = vähenee paljon 5 = kasvaa paljon Asiakasmäärä 55,2% (202) 38,0% (139) 3,8% Liikevaihdon määrä 3,9% 64,1% (232) 27,9% (101) 3,9% Markkinointiin käytettävä rahamäärä 75,6% (269) 17,7% (63) Investointeihin käytettävä rahamäärä 4,2% 72,0% (255) 19,8% (70) Yrityksen liikevoitto 4,2% 65,1% (233) 27,7% (99) Työntekijöiden määrä 69,7% (262) 25,0% (94) Yrittäjätyön määrä 3,8% 73,2% (268) 20,8% (76) 0% 20% 40% % 80% 100% Erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, matkailualalla sekä huvi- ja virkistystoiminnassa ennakoidaan asiakasmäärien kasvua. Liikenteen osalta arviot ovat maltillisimpia. 47

49 TÄRKEIMMÄT TEKIJÄT, JOITA PARANTAMALLA MATKAILUTULOA SAADAAN KASVATETTUA 1. Asiakasmäärän kasvattaminen ja erilaisiin asiakasryhmiin panostaminen 60,9% (143) 3. Myynnin kehittäminen 54,9% (129) 2. Markkinoinnin kehittäminen 84,1% (198) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tarkennuksissa mainitaan: - Asiakasmäärien kasvattamisen osalta: keskittyminen asiakasryhmiin, jotka tulevat alueelle ympärivuotisesti - Markkinoinnin kehittämisen osalta: markkinoinnin kohdistaminen paremmin asiakassegmentteihin - Myynnin kehittämisen osalta: alueellisten myyntikanavien kehittäminen 48

50 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Tulomenetelmä - matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Yhteenveto 49

51 Vahvuudet SWOT-ANALYYSI KAAKKOIS-SUOMEN OMINAISUUDET NELIKENTÄSSÄ - Luonto vahva vetovoimatekijä (erityisesti Venäjän markkinoilla) - Sijainti (erityisesti huomioiden Venäjän markkinat) - Molemmissa maakunnissa selkeitä vetovoimaisia matkailukohteita - Allegro-juna (venäläiset Suomeen (Vainikkala, Kouvola), suomalaiset Venäjälle (Vainikkala, Kouvola) ja muut ulkomaiset matkailijat hyödyntäen junan pysähtymistä Vainikkalan ja Kouvolan asemilla - resurssit tuotekehitykseen ja matkailun kehittämiseen alueilla suurta mm. EU- ja maakunnallisten hankeresurssien osalta Mahdollisuudet -Itämeren alueen julistaminen vuonna 2015 risteily- ja muun laivaliikenteen osalta erityisalueeksi, kansainvälisen risteilymatkustuksen kehittäminen - Allegro-junien ja Moskova-Pietari välisen junaliikenteen kasvaminen - Lappeenrannan lentokentän muodostuminen liikenteelliseksi keskukseksi kansainvälisille lentoyhtiöille, - Mahdollinen Venäjän viisumivapaus (aikaisintaan v. 2018) - Venäjänkielisen koulutuksen kehittäminen kaikissa kouluasteissa, - Luontomatkailun kehittäminen saavutettavuuden ja ympärivuotisuuden osalta - Alueellisen imagon kehittäminen ja uusien palvelukonseptien löytäminen - EU-hankekauden myötä myös resursseja alueen matkailupalveluiden kehittämiseen jatkuu - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen Heikkoudet - Erittäin vetovoimaisia kohteita vähän - Itä-Suomen rajaliikenteen kehittäminen sujuvammaksi - Luonto ei ole erilaistettu markkinoinnillisesti tai matkailutuotteiden näkökulmasta mm. kotimaan markkinoille tai ulkomaille - talvimatkailun kehittäminen myös muina aikoina kuin ns. venäläisten Joulun ja Uuden Vuoden aikoina - matkailumarkkinointi kohdennettu ulkomaan markkinoilla lähes pelkästään Venäjän markkinoille - Mikroyritysten määrä on erittäin suuri; yrityksiä ei ole lähtenyt kasvamaan - Työmatkailun merkitys vähäisempää - Kymenlaakson merkitys sekä Suomen näkökulmasta että ulkomaisten matkailijoiden määrissä vähäinen - Matkailualan houkuttelevuus (sesonkityö, alhaiset palkat) - Alueiden markkinointipanostukset vähäisiä tai resursoitu hankkeisiin - Alueellinen verkkokauppa ja sen kapasiteetit vähäisiä Uhat - Kilpailukyvyn ylläpitäminen - Talouskehityksen häiriöt - Matkailupalveluiden ja alueen matkailuimagon kehittyminen sellaiseksi, että se näyttäisi muille markkinoille yksipuolisena - Panos-tuotos näkökulmasta matkailutulo ohjautuu muualle kuin ns. MaRa aloille ja niihin liitettäviin muihin matkailuyrityksiin - Itä-Suomen rajaliikenteen ongelmien jatkuminen venäläisten matkailijoiden ruuhkahuippuina - Ei onnistuta pysäyttämään Allegro-junassa tai E-18 moottoritietä pitkin liikkuvia matkailijoita, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueesta tulee entistä enemmän transit-matkustuksen alue - Vain yhden sesongin matkailualue, joka tuo tullessaan lisää määräaikaisia työsuhteita, työvoiman osaamisessa haasteita sekä matkailuyritysten määrän pienentymistä ja palveluiden samankaltaistumista 50

52 YHTEENVETO 1/3 I MATKAN TARKOITUS JA MATKAKOHDE 85 prosentille matkan pääasiallinen tarkoitus oli vapaa-ajanmatka, joka tehtiin perheen tai sukulaisten kanssa. Pääasialliset syyt tulla alueelle ovat sukulointi, ostosten tekeminen ja luonto. Eniten matkoja tehtiin Lappeenrannan an (noin puolet matkailijoista) ja noin neljä kymmenestä vieraili Imatran seutukunnassa. Vajaa kolmasosa vieraili Kotka-Haminan ja Kouvolan seutukunnassa. 70 prosenttia tuli alueelle henkilöautolla, noin viidesosa venäläisistä tuli linja-autolla tai pakettiautolla. Saavutettavuuden huomiointi, muiden kulkuneuvojen tukeminen ja huomioiminen II MATKAN KESTO/VIIPYMÄ Matkan kesto oli valtaosalla 2-6 päivää. Alle päivän reissuja teki yhteensä 47 prosenttia vastaajista. Hieman yli puolet teki siis yli päivän mittaisia matkoja. Matkailijoiden yöpyessä suosituin yöpymispaikka on sukulaisten tai tuttavien luona tai maksullinen majoitus esim. hotelleissa. Tavoitteita viipymän kasvu Perheen kanssa matkustajien lisäksi myös ystävien seurassa matkustavat tärkeä ryhmä III RAHANKÄYTTÖ MATKAKOHTEESSA Matkailijat käyttivät alueella noin 1 621,1 miljoonaa euroa, josta suomalaiset käyttivät 650,3 miljoonaa euroa, venäläiset 827,6 miljoonaa euroa ja muun maalaiset 143,2 miljoonaa euroa. Näyttäisi siltä, että suomalaiset käyttää vähemmän rahaa kuin muut kansalaisuudet, venäläismatkailijoiden kohdalla on suurta hajontaa summissa joten sieltä löytyy matkailijoita aina pienellä budjetista luksukseen asti. Muut ulkomaalaiset käyttävät rahaa yleensä siinä suomalaisten ja venäläisten välimaastossa. Rahaa matkustajaa kohden käytettiin noin 397 euroa koko matkan aikana. Eniten rahaa käytettiin ostoksiin, yöpymiseen sekä ravintoloihin ja kahviloihin. Tavoitteena myös muiden palvelumuotojen rahankäytön kasvattaminen Eri kuluttajaryhmien välillä oli suuria eroja rahankäytössä. Palvelujen kohdentamista eri ryhmille auttaa kuluttajaryhmien tarkempi segmentointi ja eri tasoisten palvelumallien rakentaminen (esim. luksuspalvelumallin vahvistaminen). 51

53 YHTEENVETO 2/3 IV TUNNETTUUS JA TIETOISUUS Matkailualueesta on saatu tietoa eniten sukulaisilta ja tuttavilta, aiempien kokemusten kautta sekä Internet-sivuilta. Kysytyistä Internet-sivuista käytetyimpiä olivat lappeenranta.fi ja imatra.fi. Matkakohteesta riippumatta tiedonsaantikanavat yhteneväisiä Koko alueen yhteinen portaali helpottaisi tiedonsaantia. Noin 60 prosentille matkailijoista alue on tuttu jo aikaisemmilta vierailuilta. Matkailualueen palveluita on vastaajien mielestä helppo ostaa; tätä mieltä on jopa yli 90 prosenttia alueella matkailleesta. Vain pieni osa jätti tuotteen/palvelun ostamatta, koska se oli haastavaa. Myös tiedonsaanti eri palveluista koetaan vähintäänkin kohtuulliseksi. Yli puolet matkailijoista oli kiinnostunut matkailijoiden kanta-asiakasohjelmasta. Erityisen kiinnostuneita siitä olivat venäläiset matkailijat. Vastaajat olivat myös kiinnostuneita osallistumaan matkailutuotteiden kehittämiseen yhteisöllisen toimintamallin avulla (kolmannes vastaajista vastasi 4 tai 5). V SUOSITTELU JA PALAUMA Matkailijoille alue on mieluinen matkakohde. Valtaosa aikoo palata alueelle matkailemaan uudelleenkin ja suositteluaste on yli 95 prosenttia. Erityisesti venäläiset ovat valmiita suosittelemaan aluetta matkakohteena muille. Kehittämisehdotuksissa suomalaiset toivovat alueelle lisää tapahtumia, myös alueen mainontaan ja markkinointiin toivotaan panostuksia. VI PALVELUNTARJOAJIEN SUHDANNEODOTUKSET KASVUSSA Alueen matkailu- ja palveluyritysten lähitulevaisuus on yritysten omien arvioiden mukaan vielä valoisa seuraavien kahden vuoden aikana. 27 prosenttia yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä ennakoi asiakasmääriensä kasvua. VII YRITYSTEN YHTEISTYÖ Matkailuyrittäjät odottavat kasvua mutta eivät ole itse valmiita tekemään riittävästi toiminnan kehittämiseksi. Matkailijoiden halu kehittää toimintaa huomattavasti yrittäjiä suurempi Haaste alueen matkailulle Yritysten yhteismarkkinoille nähdään kysyntää, yhteisen myyntiorganisaation merkitys kasvussa matkailuorganisaatioiden rooli 52

54 YHTEENVETO 3/3 VIII MATKAILUTULON KEHITTÄMINEN Koko Kaakkois-Suomen saama välitön matkailutulo (ilman alv:ia) on 1 306,5 miljoonaa euroa. Tästä Etelä-Karjalan osuutta on 953,6 miljoonaa euroa ja Kymenlaakson 352,9 miljoonaa euroa. Matkailutulosta eniten tuloa sai vähittäiskauppa ja toiseksi eniten majoitus- ja ravitsemistoiminta. Matkailutulon kehittämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa matkan keston pidentämiseen, matkailijoiden kulutuskäyttäytymisen laajentamiseen muuallekin kuin vähittäiskauppaan sekä tiedonsaannin helppouteen. 53

55 LÄHTEET LASKENTAAN JA TAUSTAAN LIITTYVÄT LÄHTEET Tilastokeskus: toimipaikka- ja yritysrekisteri, alue- ja toimialatilasto, rajahaastattelututkimus, matkustajatilasto, majoitustilasto Finavia: liikennetilasto Rajavartiolaitos: rajanylittäjät TEM: matkailun toimialaraportti MEK: majoitustilasto TEM: Matkailun luvut kuvina: Global Blue Finland Oy: Tax Free myynti paikkakunnittain, joulukuu 2012 MENETELMÄÄN JA VERTAILTAVUUTEEN LIITTYVÄT LÄHTEET TEM: Työ- ja elinkeinoministeriön suositukset matkailun alueellisista tulo- ja työllisyysselvityksistä LUC: Matkailulla maakunta menestyy: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksen 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011 TAK: Rajatutkimus 2012 Kymenlaakson matkailututkimus 2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus Etelä-Karjala loppuraportti 2005 Naturpolis Kuusamo, matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: Pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset, Pekka Kauppila ALUEKUVAUKSIIN LIITTYVÄT LÄHTEET

56 T I E D O S T A M E N E S T Y S