KASVIÖLJYISTÄ MARGARIINEIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVIÖLJYISTÄ MARGARIINEIHIN"

Transkriptio

1 KASVIÖLJYISTÄ MARGARIINEIIN

2 Margariini on suosituin ja käytetyin ravintorasva Suomessa. Jo kaksi kolmesta kansalaisesta levittää leivällensä margariinia ja käyttää sitä ruoanlaitossa ja leivonnassa. Myös kasviöljyjen kulutus kasvaa voimakkaasti. Margariinin historia alkaa 1860-luvun lopun Ranskasta, jossa kemisti ippolyte Mège-Mouriès kehitti uuden ravintorasvan, margariinin. Siitä on vähitellen kehittynyt korkealaatuinen ja hyvänmakuinen elintarvike, jolla on tärkeä osuutensa ihmisten ruokavaliossa maailmanlaajuisesti. Erilaiset ravintorasvat...3 Margariinien pakkausmerkinnät...4 Margariinien valmistus...4 Öljykasvit... 6 Kasviöljyjen valmistus... 7 Margariinit ja kasviöljyt leivonnassa ja ruoanlaitossa...8 Margariinien säilytys...9 Perustietoa rasvoista...10 SISÄLLYSLUETTELO Välttämättömät rasvahapot...12 Rasvaliukoiset vitamiinit...12 Rasvat kuuluvat tasapainoiseen ruokavalioon...13 Suosi näkyviä, vältä piilorasvoja...14 Rasvan laatu ja kolesteroli...15 Margariinit ja kasviöljyt ravintoaineiden lähteinä Margariinit ja kasviöljyt ovat välttämätön osa ruokavaliotamme, koska niiden sisältämät pehmeät, tyydyttymättömät rasvat parantavat ruokamme rasvakoostumusta. Ne ovat välttämättömien rasvahappojen ja E-vitamiinin tärkeät lähteet. Margariineista saamme myös A- ja D-vitamiineja. 2

3 ERILAISET RAVINTORASVAT Elintarvikelainsäädäntö määrittelee erilaisten ravintorasvojen koostumuksen. Vuoden 1996 alussa tuli voimaan uusi rasva-asetus (Neuvoston asetus (EY) n:o 2992/94 levitettäviä ravintorasvoja koskevista vaatimuksista), jossa määritellään erilaiset levitettävät ravintorasvat. Ne ryhmitellään tuotteiden sisältämän maitorasvan määrän mukaan: margariinit, seokset ja maitorasvat. Margariinit on valmistettu kasvi- ja/tai eläinrasvoista, mutta maitorasvan määrän on oltava alle 3 %. Tässä ryhmässä tuotteet ovat rasvamäärästä riippuen joko margariineja tai rasvalevitteitä. Kasvi- ja/tai eläinrasvoista koostuvissa seoksissa maitorasvan osuus saa olla %. Näitä sanotaan joko rasvaseoksiksi tai rasvaseoslevitteiksi. Ainoastaan maitorasvaa sisältäviä tuotteita kutsutaan rasvapitoisuudesta riippuen voiksi tai maitorasvalevitteiksi. Tässä esitteessä käytetään yksinkertaisuuden vuoksi sanaa margariini, jolla tarkoitetaan margariineja, rasvalevitteitä sekä margariiniteollisuuden valmistamia rasvaseoksia ja rasvaseoslevitteitä. RAVINTORASVOJEN JAOTTELU ASETUKSEN MUKAAN: RASVAA X% tuotteessa MARGARIINIT rasvasta < 3% maitorasvaa SEOKSET rasvasta 10-80% maitorasvaa MAITORASVAT yksinomaan maitorasvaa 80 X < < X < X < X < X X < 39 MARGARIINI rasvalevite x% MARGARIINI 60 rasvalevite x% MARGARIINI 40 rasvalevite x% RASVASEOS rasvaseoslevite x% RASVASEOS 60 rasvaseoslevite x% RASVASEOS 40 rasvaseoslevite x% VOI maitorasvalevite x% VOI 60 maitorasvalevite x% VOI 40 maitorasvalevite x% 3

4 MARGARIINIEN PAKKAUSMERKINNÖISTÄ LÖYDÄT PALJON TIETOA! Kääntele margariinipakkausta, niin löydät paljon hyödyllistä tietoa. Rasian pohjassa ovat tuotteen koostumustiedot ja käyttöön liittyvät ohjeet. Myös mahdollinen laktoosittomuus käy ilmi pakkausmerkinnöistä. ainesosat - kertoo valmistukseen käytetyt aineet laktoosin määrä ravintosisältö - kertoo mm. energian ja rasvan määrät sekä rasvan laadun valmistaja, markkinoija ja kuluttajapalvelun yhteystiedot suolapitoisuus rasian kannessa tai pohjassa valmistuspäivä ja parasta ennen -päivämäärä, joka on suositus tuotteen käyttöajasta EAN-koodi kaupan kassajärjestelmiä varten säilytysohje MARGARIINIEN VALMISTUS Margariinit ovat rasvattoman maidon, piimän tai veden ja rasvan seoksia, joiden rasvapitoisuus voi vaihdella 90 %:n ja 10 %:n välillä. Rasvaosan valmistuksessa käytetään kasviöljyjä, pääasiassa rypsi- ja auringonkukkaöljyä, kiinteitä kasvirasvoja kuten palmu- ja palmuydinöljyä sekä kookosrasvaa. Useimmat margariinit valmistetaan pelkästään kasviöljyistä ja -rasvoista. Sopivan rakenteen saamiseksi pieni osa margariineihin käytettävästä öljystä voidaan kovettaa, jolloin rasvan sulamispiste nousee ja se kiinteytyy. Vaihtelemalla erilaisten rasvojen osuutta saadaan aikaan eri tyyppisiä margariineja. Rasvaosaan lisätään myös rasvaliukoiset ainesosat, kuten lesitiini sekä A- ja D-vitamiinit. 4

5 Vesiosan muodostaa rasvaton maito tai piimä. Siihen lisätään vesi ja vesiliukoiset aineet, kuten suola. Laktoosittomiin margariineihin ei käytetä mitään maidon ainesosia, vain vettä. Kevytmargariineihin käytetään vesiosan sakeuttamisaineena liivatetta eli gelatiinia tai kasviperäistä pektiiniä. Margariinin valmistuksessa rasva- ja vesiosat sekoitetaan siten, että vesi pysyy pieninä pisaroina rasvassa. Seos jäähdytetään ja vaivataan suljetussa putkijäähdyttimessä ilmalta ja valolta suojattuna. MARGARIININ VALMISTUS Vesiosa Rasvaosa Sekoitus LISÄAINEET Kasviöljyihin ei käytetä lisäaineita. Margariineihin käytetään joitakin lisäaineita antamaan makua, parantamaan rakennetta ja varmistamaan säilyvyyttä. Makua täydentävät aromiaineet ja ruokasuola. Jotta vesi pysyisi tasaisesti jakautuneena rasvaosassa, käytetään emulgointiaineena soijapavusta erotettua lesitiiniä tai rasvoista erotettuja rasvahappojen mono- ja diglyseridejä. Margariineihin saadaan sopiva happamuus sitruunahapolla, natriumsitraatilla tai natriumbikarbonaatilla (leivinsooda). Kevytmargariinien säilyvyyttä parannetaan kaliumsorbaatilla. Ainesosat merkitään aina pakkaukseen. Jäähdytys ja vaivaus Pakkaaminen VITAMIINIT Kasviöljyissä on luonnostaan runsaasti E-vitamiinia, joten myös kasvimargariineissa on elimistölle tärkeää, luonnon omaa hapettumisen estoainetta (antioksidanttia). Margariineihin lisätään rasvaliukoisia A- ja D-vitamiineja; A-vitamiinia g/100 g ja D-vitamiinia 5-10 g/100 g. Pieni osa A-vitamiinista on sen esiastetta beetakaroteenia, joka antaa margariinille kellertävän värin. 5

6 ÖLJYKASVIT Luonto varastoi energiaa rasvaan, myös kasvikunnassa. Öljykasvien siemenistä erotettavat kasviöljyt ovat merkittävin ja myös huokein ravintorasva maapallolla. Kasviöljyt ovat 100 %:sta rasvaa. Maailmanlaajuisesti tärkeimmät öljykasvit ovat soija, öljypalmu, rypsi, auringonkukka, puuvilla, maapähkinä ja kookospalmu. Oman maamme kultaa, rypsiä, lukuunottamatta öljykasvit menestyvät yleensä parhaiten lämpimissä maissa. Auringonkukkaöljyn tärkeimmät tuotantoalueet ovat Eteläja Itä-Eurooppa sekä Etelä-Amerikka. Myös auringonkukan siemenrouhetta käytetään eläinten rehuna. SOIJAPAPU Soijaöljy on maailman eniten käytetty kasviöljy. Sitä saadaan soijapavusta, yksivuotisesta hernekasvista, joka on ennenkaikkea merkittävä proteiinilähde ihmisten ja eläinten ravinnossa. Soijapavut sisältävät % öljyä. Suurimmat soijan tuottajamaat ovat USA, Brasilia, Argentiina ja Kiina. RYPSI JA RAPSI Ristikukkaisten heimoon kuuluvat rypsi ja rapsi ovat toistaiseksi ainoat Suomessa laajalti viljeltävät öljykasvit. Rypsi on nauriin, rapsi lantun sukulainen. Molempien siemenissä on öljyä %, ja niistä saatava öljy on rasvahappokoostumukseltaan samanlaista. Siksi Suomessa puhutaan yleisesti rypsiöljystä. Rapsi vaatii pitemmän kasvuajan kuin rypsi, ja sen vuoksi sitä viljelläänkin vain aivan eteläisimmässä Suomessa. Rypsi sen sijaan menestyy aina Keski-Suomen korkeudelle saakka. Rypsi on tärkein margariinin raaka-aine maassamme ja eniten käytetty ruokaöljy sekä koti- että suurtalouksissa. Öljyn erottamisen jälkeen siemenistä jäljelle jäävä rypsirouhe käytetään rehuseoksiin. AURINGONKUKKA Auringonkukka on yksivuotinen mykerökukkaisiin kuuluva kasvi. Sen siementen öljypitoisuus on %. OLIIVI Viljelty oliivipuu on matala, hidaskasvuinen puu, jossa on harmaanvihertävät ikivihannat lehdet. Oliivit ovat luumarjoja, joissa hedelmälihan ja veden lisäksi on noin 20 % öljyä. Oliiviöljyä puristetaan sekä kasvin pehmeistä hedelmistä että siemenistä. Noin 95 % maailman oliiviviljelmistä sijaitsee Välimeren ympäristössä. 6

7 ÖLJYPALMU Yksi öljypalmun kukinto voi kehittää jopa 2000 luumunkokoista hedelmää vuosittain. Uloin kerros, hedelmämalto, sisältää % öljyä, jota kutsutaan palmuöljyksi. Palmuöljy on maailman toiseksi eniten käytetty kasviöljy. Jokaisessa öljypalmun hedelmässä on 2-3 rasvapitoista siementä. Nekin sisältävät % öljyä ja sitä kutsutaan palmuydinöljyksi. Sekä palmu- että palmuydinöljyä käytetään meilläkin jonkin verran margariinin valmistukseen, palmuöljyä lisäksi suurtalousöljynä. Öljypalmua viljellään pääasiassa Malesiassa, Indonesiassa ja Nigeriassa. MUUT ÖLJYKASVIT Muita maapallolla tärkeitä öljykasveja ovat maapähkinä, kookos, maissi, puuvilla, saflori ja seesami. Suomessa on viime vuosina yleistynyt pellavan viljely. Pellavaöljyn käyttöalue ruokana on kuitenkin rajoittunut öljyn heikon säilyvyyden vuoksi. KASVIÖLJYJEN VALMISTUS Rypsin ja useimpien muiden öljykasvien siemenistä puristettu öljy on sellaisenaan tummaa ja voimakkaan makuista. Siksi siemenöljyt vaativat omat käsittelyvaiheensa. KASVIÖLJYN VALMISTUS ÖLJYN EROTUS JA PUDISTUS Öljy erotetaan öljykasvien siemenistä puristamalla. Aluksi siemenet puhdistetaan, hiutaloidaan ja lämmitetään. Puristamisen jälkeen siemenmassaan jää vielä öljyä, joka voidaan saada talteen uuttamalla. Jäljelle jäävä siemenrouhe eli öljyväkirehu käytetään eläinten rehuseoksiin. Kasviöljyt puhdistetaan, jotta niistä saadaan ruokaöljyksi sopivia miedon makuisia ja hyvin säilyviä tuotteita. Puhdistuksessa poistetaan vapaat rasvahapot ja mahdolliset vieraat haju- ja makuaineet sekä kirkastetaan väri. Puhdistuksen jälkeen öljy on valmista käytettäväksi joko margariinien valmistukseen tai pakattavaksi sellaisenaan vähittäismyyntiin, suurtalouksille ja elintarviketeollisuuden käyttöön. Öljyn erottaminen siemenistä KYLMÄPURISTETUT ÖLJYT Kasviöljyjä voidaan valmistaa myös ns. kylmäpuristusmenetelmällä. Siinä öljy erotetaan siemenmassasta pelkästään puristamalla ja valuttamalla ilman siemenien ulkoista lämmitystä. Öljyjä ei yleensä puhdisteta. Kasviöljyn puhdistus Kylmäpuristettujen öljyjen rasvakoostumus ja E-vitamiinipitoisuus ei merkittävästi poikkea vastaavista muilla menetelmillä valmistetuista öljyistä, joten ravitsemuksellista etua niiden käytöstä ei ole. Monet kuitenkin pitävät niiden voimakkaasta mausta. 7

8 MARGARIINIT JA LEIVONNASSA JA RU Rasiamargariinit on tarkoitettu leivälle levitettäviksi. Näistä % rasvaa sisältäviä tuotteita voidaan käyttää hyvin myös leivontaan ja ruoanlaittoon. Leivonta- ja ruoanlaittomargariinit on kehitetty siten, että ne antavat leivonnaisiin kuohkeutta, hyvää makua ja saavat ne säilymään tuoreina. Paistettaessa ne eivät räisky ja paistettaviin ruokiin saadaan rapea, herkullinen pinta. lämpötilan (+180 ) havaitsee parhaiten vaalealla leipäpalalla; kun se ruskistuu kauniisti noin minuutissa, on öljy sopivan kuumaa. Liian kylmässä öljyssä leivonnaiset imevät itseensä runsaasti rasvaa, liian kuumassa ne taas ruskistuvat liian nopeasti ja jäävät sisältä raaoiksi. Kasviöljyt sopivat sekä leivontaan että ruoanlaittoon. Vihjeitä leipojalle Lisää margariini pullataikinaan huoneenlämpöisenä, sulattamatta, alustuksen loppuvaiheessa. Tällöin sen rakenne säilyy ja pullasta tulee kuohkeaa. Puolen litran taikinaan tarvitset grammaa margariinia. iivataikinoihin sopii hyvin myös kasviöljy. Vajaa 1 dl öljyä vastaa 100 grammaa margariinia. Kun leivot pasteijoita, piirakoita ja joulutorttuja, saat lehtevimmän tuloksen käyttämällä leivontamargariinia. Käytä kevytmargariinien rippeet pulla- ja sämpylätaikinoihin. Kasviöljyt sopivat parhaiten pulla- ja sämpylätaikinoihin. Munkkien ja muiden uppopaistettavien leivonnaisten kypsentämiseen sopivat kasviöljyt hyvin. Öljyn sopivan 8

9 KASVIÖLJYT OANLAITOSSA Vihjeitä ruoanlaittajalle Sipaisu margariinia höyrytettyjen kasvisten päällä on maukas kastike. Valkosipuli, persilja, curry, paprika, viher- ja rosepippurit ovat hyviä mausteita margariiniin, jos haluat mehevöittää lämpimiä ruokia ilman paksuja kastikkeita. Näin vältät tyydyttynyttä rasvaa. Myös puuron voisilmä kannattaa vaihtaa nokareeseen pehmeää rasiamargariinia. Leivonta- ja ruoanlaittomargariinit sopivat erityisen hyvin paistamiseen. Myös rasiamargariinit sopivat paistamiseen. Alle 60 % rasvaa sisältävät margariinit on tarkoitettu leivälle, eivätkä ne sovellu paistamiseen. Pane rasva kylmälle tai vähän lämmenneelle pannulle ja kuumenna. Margariini sulaa ja kuohuu aluksi. Kun se saa hiukan väriä, voit aloittaa paistamisen. Paista ruoka useina erinä. uuhdo ja kuivaa pannu erien välillä. Vältä ruoka-aineiden turhaa jauhottamista; kypsennysrasva ei imeydy leivittämättömään lihaan tai kalaan eikä se siten nosta ruoan energiasisältöä. Nosta kypsä ruoka pannulta. Kaada pannulle jäänyt rasva pois - älä ruokaan turhaa energiaa tuomaan. Valmista mahdollinen kastike liha-, kala- tai kasvisliemeen ja käytä nestesuurusta. Kun tarvitset rasvasuurusta esim. vaaleaan peruskastikkeeseen, ovat ainesuhteet seuraavat: 1 rkl margariinia, 1,5 rkl vehnäjauhoja ja 2 dl nestettä. Margariininokare voi olla paikallaan myös silloin, kun paistat öljyllä. Margariini kertoo tirinällään, milloin öljy on kuumennut paistovalmiiksi. Kasviöljyistä voi valmistaa monenmakuisia salaattikastikkeita. Salaattien ja raasteiden kostuttaminen öljykastikkeella tekee niistä meheviä ja maukkaita sekä tuo samalla ruokavalioon suositeltavia tyydyttymättömiä rasvoja ja E- vitamiinia. Kasviöljyt sopivat myös majoneesin valmistukseen sekä marinointi- ja grillauskastikkeisiin. Kasviöljyä tarvitset myös kiinalaistyyppisiin vokkiruokiin sekä kasvisten, liha- ja kalasuikaleiden pikapaistoon. MARGARIINIEN SÄILYTYS Margariinipakkauksiin merkitään valmistuspäivä ja/tai parasta ennen - päivä. Maku ja aromi muuttuvat vähitellen säilytyksen aikana. Muutos on sitä hitaampi, mitä viileämmässä tuote säilytetään ja niin ollen oikein säilytettyä margariinia voi hyvin käyttää vielä parasta ennen -päivän jälkeenkin. Kaikkien rasvojen säilyvyyttä heikentävät ilman happi, valo ja lämpö. Paras varasto on viileä ( ), hajuton, kuiva ja pimeä. Kotona margariinin säilytyspaikka on luonnollisesti jääkaapissa tai kylmiössä. Liian lämpimässä tai lähellä voimakkaita tuoksuja (omena, sitrushedelmät, silli, sipuli) säilytettyyn margariiniin voi tulla lyhyessäkin ajassa makuja hajuvirheitä. Kotona margariinia voi myös pakastaa. Sulatettu margariini on syytä käyttää melko nopeasti, koska pakastaminen heikentää sen säilyvyyttä. Kevytmargariini ei sovi pakastettavaksi. Myynnissä oleva margariini ei koskaan ole pakastettua. 9

10 PERUSTIETOA RASVOISTA RASVAN RAKENNE, RASVAAPOT Valtaosa ravinnon rasvoista on triglyseridejä. Triglyseridissä glyseroli-nimiseen molekyyliin on yhdistynyt kolme rasvahappomolekyyliä. Rasvoissa glyserolin osuus on n. 5 % ja rasvahappojen osuus n. 95 %. Rasvahapot ovat rakentuneet hiiliatomeista () ja niihin sitoutuneista vety- () ja happiatomeista (O). iiliatomit ovat sitoutuneet toisiinsa eri pituisiksi ketjuiksi, joissa voi olla 4-24 hiiliatomia. Yleisimmät rasvahapot sisältävät hiiliatomia. Kun rasvahapon hiiliatomeihin on sitoutunut suurin mahdollinen määrä vetyatomeita, sanotaan rasvahappoa tyydyttyneeksi (esim. steariinihappo). Kun hiiliketjusta puuttuu vetyatomeita, se on tyydyttymätön. Silloin hiiliatomit ovat sitoutuneet toisiinsa kaksinkertaisella sidoksella (=kaksoissidos). Kun kaksoissidoksia on vain yksi, puhutaan kertatyydyttymättömästä rasvahaposta (esim. öljyhappo). Kun kaksoissi- ESIMERKKEJÄ ERILAISTEN RASVOJEN RAKENTEESTA Glyseroli Glyseroli Rasvahappo Glyseroli Rasvahappo Rasvahappo Triglyseridin rakenne: Glyseroli ja kolme rasvahappoa Tyydyttynyt rasvahappo Tyydyttynyt rasvahappo Kertatyydyttymätön rasvahappo Esimerkki kovan rasvan rakenteesta Kertatyydyttymätön rasvahappo Monityydyttymätön rasvahappo Monityydyttymätön rasvahappo Esimerkki pehmeän rasvan rakenteesta doksia on kaksi tai useampia, on kyseessä monityydyttymätön rasvahappo (esim. linolihappo). (Ks. kaaviokuvat seur. sivulla) PEMEÄT RASVAT JA KOVAT RASVAT Rasvahapot määräävät rasvan olomuodon ja ominaisuudet. Kaikissa rasvoissa on sekä tyydyttyneitä että tyydyttymättömiä rasvahappoja, mutta erilaisissa suhteissa. Runsaasti tyydyttymättömiä, erityisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävillä rasvoilla on alhainen sulamispiste, ja siksi ne ovat nestemäisiä vielä jääkaappilämpötilassakin. Tällaisia ovat kaikki kasviöljyt. Margariineissa on paljon kasviöljyjä, joiden tyydyttymättömät rasvahapot tekevät niistä pehmeitä. Myös kalan rasva on pehmeää. Tyydyttymättömät rasvahapot voivat olla rakenteeltaan kahdenlaisia: cis- ja transmuotoja. Yleisimmin rasvahapot esiintyvät cis-muodossa. Rasvahappojen transmuotoja on yleensä vain kiinteissä rasvoissa. Märehtijöiden pötsissä mikrobit muokkaavat rasvoja, jolloin osa rasvahapoista kovettuu trans-muotoon ja suurin osa muuttuu tyydyttyneiksi. Näin ollen transrasvahappoja on maitorasvassa, naudan- ja lampaanrasvassa. Myös kasviöljyjä osittain kovetettaessa muodostuu rasvan kiinteytyessä transrasvahappoja. Transrasvahapot käyttäytyvät aineenvaihdunnassa kuten tyydyttyneet rasvahapot. Siten tyydyttyneet ja transrasvahapot ovat ruoan kovaa rasvaa. Pääasiassa tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä, koska niillä on korkea sulamispiste. Tällaisia ovat useimmat eläinkunnasta peräisin olevat rasvat. 10

11 MONITYYDYTTYMÄTTÖMÄT RASVAAPOT = polytyydyttymättömät = polyeenit = polyunsaturated fatty acids = PUFA =PFA Monityydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti kasviöljyissä. Eniten niitä on auringonkukka-, maissi-, soija- ja rypsiöljyissä sekä eräissä erikoisöljyissä (esim. pellava, vehnänalkio, seesami). Myös margariineissa ja kalan rasvassa on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Monityydyttymättömät rasvahapot alentavat veren kolesterolipitoisuutta, verenpainetta ja parantavat elimistön sokeriaineenvaihduntaa. Yleisimmät monityydyttymättömät rasvahapot: O linolihappo 18:2, n-6 (välttämätön rasvahappo) alfalinoleenihappo 18:3, n-3 (välttämätön rasvahappo) arakidonihappo 20:4, n-6 eikosapentaeenihappo 20:5, n-3 (EPA) dokosaheksaeenihappo 22:6, n-3 (DA) Monityydyttymätön rasvahappo (linolihappo 18:2, n-6 sarjan happo) O O Merkintä rasvahapon nimen jäljessä kertoo hiiliatomien ja kaksoissidosten määrän. Monityydyttymätön rasvahappo (alfalinoleenihappo 18:3, n-3 sarjan happo) O KERTATYYDYTTYMÄTTÖMÄT RASVAAPOT = yksinkertaisesti tyydyttymättömät = yksittäistyydyttymättömät = monotyydyttymättömät = monoeenit = monounsaturated fatty acids = MUFA = MFA Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja on kaikissa yleisimmissä rasvoissa, niin kasvi- kuin eläinrasvoissakin, lähes yhtä paljon. Erityisen runsaasti niitä on vain oliivi- ja rypsiöljyissä. Kertatyydyttymättömillä rasvahapoilla on monityydyttymättömien tavoin kolesterolia alentava vaikutus. O Yleisin kertatyydyttymätön rasvahappo: öljyhappo 18:1, n-9 Kertatyydyttymätön rasvahappo (öljyhappo 18:1, n-9) O TYYDYTTYNEET RASVAAPOT = saturated fatty acids = SAFA = SFA Mitä enemmän rasvassa on tyydyttyneitä rasvahappoja suhteessa muihin rasvahappoihin, sitä kiinteämpää rasva on. Eniten tyydyttyneitä rasvahappoja on maitorasvassa, lampaan- ja naudanrasvassa sekä kookosrasvassa. Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio nostaa veren kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta sekä haittaa elimistön sokeriaineenvaihduntaa. Yleisimmät tyydyttyneet rasvahapot: lauriinihappo 12:0 myristiinihappo 14:0 palmitiinihappo 16:0 steariinihappo 18:0 Tyydyttynyt rasvahappo (steariinihappo 18:0) O O 11 =hiili =vety O=happi

12 VÄLTTÄMÄTTÖMÄT RASVAAPOT Monityydyttymättömät linoli- ja alfalinoleenihapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, koska elimistö ei pysty rakentamaan niitä muista rasvahapoista, vaan ne on saatava sellaisenaan ruoasta. Linoli- ja alfalinoleenihapoilla on tärkeitä tehtäviä mm. solukalvojen rakenneosina ja tiettyjen hormonien kaltaisten aineiden, eikosanoidien esiasteina. Muiden tyydyttymättömien rasvahappojen tavoin ne osallistuvat veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen alentamiseen. Kasviöljyt, -margariinit ja kasvikunnan tuotteet ovat välttämättömien rasvahappojen tärkeimmät lähteet. Erityisesti rypsiöljy sisältää kumpaakin välttämätöntä rasvahappoa. Juuri välttämättömien rasvahappojen saannin turvaamiseksi on tärkeää, että myös vähän syövät, esim. laihduttajat, sisällyttävät ruokavalioonsa kohtuullisen määrän kasviöljyjä ja -margariineja. VÄLTTÄMÄTTÖMÄT RASVAAPOT TAVALLISIMMISSA RAVINTORASVOISSA G/100 G TUOTETTA Auringonkukkaöljy Soijaöljy Rypsiöljy Oliiviöljy Rasiamargariini 80 % Linolihappo Alfalinoleenihappo Rasiamargariini 60 % Rasiamargariini 40 % Voi g RASVALIUKOISET VITAMIINIT A A-vitamiinia eli retinolia tarvitaan ihon ja limakalvojen toiminnan sekä näkökyvyn ylläpitämiseen. A-vitamiinia on erityisen runsaasti maksassa. Margariineihin lisätään A-vitamiinia retinolina. Kasvikunnan tuotteissa on beetakaroteenia, joka muuttuu ihmisen elimistössä retinoliksi. Beetakaroteeni on keltainen väriaine, jota on esim. porkkanassa ja tummanvihreissä kasviksissa. D D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin aineenvaihdunnassa. Se vaikuttaa etenkin luuston ja hampaiden muodostumiseen. D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon vaikutuksesta, mutta sitä saadaan myös ravinnosta. Kasvikunnan tuotteista vain eräät sienet sisältävät D-vitamiinia. Margariineihin lisätään D-vitamiinia. Suomalaisen ruokavalion tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat kalat ja margariinit. E E-vitamiini esiintyy luonnossa useina muotoina, tokoferoleina. Ne ovat antioksidantteja, jotka estävät rasvahappojen hapettumista sekä elintarvikkeissa että elimistössä. E-vitamiinin tärkeimmät lähteet ovat kasviöljyt ja kasviöljyjä runsaasti sisältävät margariinit. E-vitamiinin kaikkia tehtäviä ei vielä tunneta. E-vitamiinin tarve riippuu monityydyttymättömien rasvahappojen määrästä ravinnossa. Luonto on kuitenkin järjestänyt niin, että kasviöljyjen E-vitamiinipitoisuus on sitä suurempi, mitä enemmän öljy sisältää monityydyttymättömiä rasvahappoja. K K-vitamiini on välttämätön veren hyytymiselle. Suoliston mikrobit tuottavat K-vitamiinia tarvittavan määrän. Myös ruoka-aineissa, kuten vihreissä lehtikasveissa, kukkakaalissa, tomaatissa ja rypsiöljyssä on K-vitamiinia. 12

13 RASVAT KUULUVAT TASAPAINOISEEN RUOKAVALIOON yvään, tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu tietty määrä rasvoja. Rasvoista saamme välttämättömiä rasvahappoja rasvaliukoisia A-, D-, E- ja K-vitamiineja. energiaa, 1 grammassa rasvaa on 9 kcal (37 kj) Rasva suojaa elimistöä, ja se on tärkeä solukalvojen rakennusaine. Rasva on myös tärkeä maun antaja ja kantaja ruoassa, koska monet ruoan ja mausteiden aromiaineet ovat rasvaliukoisia. SUOMALAISEN RUOKAVALION RASVAAPPOKOOSTUMUS Monityydyttymättömät rasvahapot Kertatyydyttymättömät rasvahapot Tyydyttyneet rasvahapot Suomalaiset naiset syövät päivittäin 60 g ja miehet 90g rasvaa, joka on noin 32 % energiansaannistamme (Finravinto 1997). Ravitsemussuositusten mukaan rasvan osuus energiasta saisi olla korkeintaan 30 %. Jos energian tarve vuorokaudessa on 1700 kcal (7,1 MJ), rasvaa voi syödä kaikkiaan noin 60 g. Jos energian tarve on 2800 kcal (11,8 MJ), voi eri lähteistä saadun rasvan määrä olla yhteensä 90 g vuorokaudessa. Rasvan kokonaiskulutus on laskenut jo lähelle suositeltua tasoa. Sen sijaan nauttimamme rasvan laadussa on parantamisen varaa. Suomalaisessa ruokavaliossa on liikaa tyydyttynyttä rasvaa, noin puolet kaikesta syömästämme rasvasta. Tyydyttyneen rasvan suurimmat saantilähteet ovat rasvaiset maitovalmisteet (kermat, juustot), voi ja sitä runsaasti sisältävät levitteet ja leivonnaiset sekä lihavalmisteet. Tyydyttyneeseen rasvaan verrattavaa transrasvaa saamme vain alle 2 g henkilöä kohden päivässä. Tyydyttymätöntä rasvaa saamme vielä suositeltua vähemmän. Ravitsemussuositusten mukaan ruokamme kaikesta rasvasta 2/3 tulisi olla tyydyttymätöntä ja vain 1/3 tyydyttynyttä. Tähän tavoitteeseen pääsemme vain lisäämällä tyydyttymättömiä rasvoja sisältävien kasviöljyjen ja niistä valmistettujen margariinien osuutta ruokamme rasvoissa sekä vähentämällä tyydyttyneen rasvan saantiamme. Suomalaisessa ruokavaliossa on liikaa tyydyttyneitä ja liian vähän tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ravinnon rasvoissa tulisi olla korkeintaan kolmasosa tyydyttyneitä ja ainakin 2/3 tyydyttymättömiä rasvahappoja *) Finravinto 1997 RASVOJEN LÄTEET SUOMALAISESSA RUOKAVALIOSSA 60 % Piilorasvat, Koostumus nyt *) Vilja, hedelmät, kasvikset, 7 % Liha ja lihavalmisteet, 22 % Kananmuna, 3 % Kala, 2 % Kasviöljyt, 12 % Suositeltava koostumus Margariini, 16 % Voi, 12 % Näkyvät rasvat, 40 % Maito ja maitovalmisteet, 26 % Lähde: Ravintotase 1997, ennakko 13

14 SUOSI NÄKYVIÄ, VÄLTÄ PIILORASVOJA Näkyvät rasvat voit valita pehmeinä Noin kolmasosan rasvasta syömme näkyvinä rasvoina eli margariinina, voina, erilaisina rasvaseoksina, levitteinä ja kasviöljyinä. Näkyvien rasvojen kulutus on viime vuosina vähentynyt. Margariineja, kasvirasvalevitteitä ja kasviöljyjä ei pidä jättää pois, sillä suurin osa tyydyttymättömistä rasvoista, erityisesti monityydyttymättömistä, sekä E- vitamiinista saadaan juuri niistä. Ruokavaliomme paranee, kun levitämme margariinia leivälle, käytämme margariineja ja kasviöljyjä ruoanlaitossa ja leivonnassa sekä lisäämme kasviöljypohjaista kastiketta salaattiin! Piilorasvat ovat usein kovaa rasvaa Kaksi kolmasosaa rasvoista syödään elintarvikkeissa olevina piilorasvoina. Suurimmat piilorasvojen lähteet ovat maito ja rasvaiset maitovalmisteet eli juustot ja kermat sekä rasvaiset lihavalmisteet. Syömme usein täysin huomaamatta ei-suositeltavaa rasvaa, esim. kuorrutamme ruoat paksulla juustokerroksella tai lorautamme kermaa reilusti ruokiin. Valtaosa piilorasvoista sisältää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa. Sen vuoksi piilorasvojen saantia tulisi välttää, mm. suosimalla vähärasvaisia ja rasvattomia maito- ja lihavalmisteita. Kaloista, viljatuotteista ja kasviksista saadaan myös jonkin verran rasvaa, joka on enimmäkseen tyydyttymätöntä. Piilorasvojen laatuun voi myös vaikuttaa valitsemalla tuotteita, joissa maitorasva on korvattu kasviöljyllä ja -rasvalla. VERTAA RASVAN MÄÄRÄÄ JA LAATUA Piilorasvan tunnistaminen ja sen osittainen korvaaminen näkyvällä rasvalla parantaa ravitsemusta. Pehmeää kasvimargariinia ei kannata jättää pois leivältä, vaan sen sijaan vähentää rasvan saantia muista päällysteistä. Monityydyttymättömät rasvahapot Kertatyydyttymättömät rasvahapot Tyydyttyneet rasvahapot Grahamleivällä on 20 g kermajuustoa (33 % rasvaa) ja tuoreita kasviksia. Annoksesta tulee 6,8 g rasvaa, josta 4,4 g on tyydyttynyttä. Energiaa 150 kcal (630 kj). 14 Grahamleivällä on 3 g pehmeää kasvimargariinia ja 10 g vähärasvaista juustoa (15 % rasvaa) sekä tuoreita kasviksia. Annoksesta tulee rasvaa 3,6 g, josta vain 1,1 g on tyydyttynyttä. Energiaa 110 kcal (460 kj).

15 RASVAN LAATU JA KOLESTEROLI Ravinnon rasvat ovat suomalaisille sydämen asia, sillä juuri rasvojen valinnalla voidaan vaikuttaa veren kolesterolimäärään. Veren korkea kolesterolipitoisuus on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Ravinnon tyydyttyneet rasvat nostavat veren kolesterolimäärää ja tyydyttymättömät rasvat puolestaan pystyvät alentamaan sitä. Lisäksi myös ruoan itsensä sisältämä kolesteroli nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Suomalaiset ovat viime vuosikymmenien aikana muuttaneet ruokatottumuksiaan, erityisesti on siirrytty kovien rasvojen käytöstä pehmeisiin margariineihin ja kasviöljyihin. Väestön kolesterolitaso on laskenut, ja sen seurauksena myös kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt alle puoleen entisestä. Ravinnon rasvojen laadulla on vaikutusta myös verenpaineeseen. Tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen monityydyttymättömillä alentaa verenpainetta. Tutkimusten mukaan tyydyttymättömillä rasvoilla on edullinen vaikutus myös veren sokeriaineenvaihdunnalle niin terveille henkilöille kuin diabeetikoillekin. Kolesteroli on rasvan tapainen aine, jota on ainoastaan eläinkunnasta peräisin olevissa elintarvikkeissa. Se on elimistölle välttämätön aine, jota maksa pystyy valmistamaan tarvittavan määrän. Ravinnosta sitä ei tarvitse saada. Ruoassa on vain yhdenlaista kolesterolia. Erityisen runsaasti sitä on munankeltuaisessa, voissa, maksassa ja äyriäisissä. Veressä kolesteroli on sitoutuneena erilaisiin lipoproteiineihin. Juuri nämä kantaja-aineet tekevät kolesterolista verenkierrossa joko "hyvän tai pahan". Tärkeimmät kantajaaineet ovat hyvä DL (igh Density Lipoprotein) ja paha LDL (Low Density Lipoprotein). Kun LDL-kolesterolin pitoisuus veressä nousee liian korkeaksi, alkaa kolesterolia kertyä verisuonien seinämiin. Vuosien kuluessa seinämät paksuuntuvat ja lopulta suonet tukkeutuvat. Näin syntyvät erilaiset sydän- ja verisuonitaudit, jotka ovat erityisesti suomalaisten ongelmana. LAATU TÄRKEIN Ihanteellinen veren kolesteroliarvo on alle 5 mmol/l. Arvon noustessa vaara sairastua sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyy jyrkästi. Kun ravinnossa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, nousee veren kolesterolipitoisuus siksi, että tyydyttyneet rasvat estävät kolesterolin poistumista verestä maksaan. Lisähaitaksi tulee ravinnosta kertyvä kolesteroli, jos sitä saadaan runsaasti. Ensisijainen keino alentaa veren kolesterolipitoisuutta on korvata ravinnon tyydyttyneet rasvat tyydyttymättömillä, jotka helpottavat kolesterolin poistumista verestä. Käytännössä tämä toteutuu, kun vähennetään maitorasvan kulutusta ja lisätään kasviöljyjen ja pehmeiden margariinien käyttöä. Ravinnon rasvojen ja kolesterolin vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen on yksilöllinen. Suurella osalla suomalaisista on perintötekijä, joka tekee meidät erityisen alttiiksi ravinnon kolesterolin ja tyydyttyneiden rasvojen vaikutuksille. Lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi sekä vähäinen liikunta ovat veren korkean kolesterolipitoisuuden ohella tärkeimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät. Kaikki kasvit sisältävät kasvisteroleita, jotka muistuttavat rakenteeltaan kolesterolia. Kasvisteroleilla on todettu veren kolesterolia alentava vaikutus. Runsaimmin kasvisteroleita on öljykasveissa ja siten kasviöljyissä ja niitä sisältävissä margariineissa. aikana. 15 LAIDUTTAJAKIN TARVITSEE OIKEANLAATUISTA RASVAA Ravinnon runsas rasvamäärä lihottaa ja laihduttajan tulee vähentää rasvaa ruoassaan. Kaikesta rasvasta ei kuitenkaan tule luopua, koska ruoasta on saatava riittävästi välttämättömiä rasvahappoja. Sipaisu kevytmargariinia leivälle ja salaatin kostutus kasviöljypohjaisella kastikkeella turvaa välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saannin myös painonpudotuksen

16 MARGARIINIT JA KASVIÖLJYT RAVINTOAINEIDEN LÄTEINÄ Margariineista ja kasviöljyistä saadaan välttämättömiä linoli- ja alfalinoleenihappoja. Margariinien ja kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvahapot parantavat ruokavalion rasvojen laatua ja auttavat alentamaan veren kolesterolipitoisuutta. Margariinit ja kasviöljyt ovat ravintomme merkittävimmät E-vitamiinilähteet. Margariineista saadaan suuri osa ravintomme D-vitamiinista. Margariineista saadaan myös A-vitamiinia. RAVINTORASVOJEN KESKIMÄÄRÄISIÄ RASVAKOOSTUMUKSIA: TUOTE Rypsiöljy Auringonkukkaöljy Soijaöljy Oliiviöljy Palmuöljy Kookosrasva Rasiamargariini 80 % Kasvirasvalevite 70 % Rasiamargariini 60 % Rasiamargariini 40 % Leivontamargariini Juokseva margariini Voi RASVA g/ 100 g RASVAKOOSTUMUS KESKIMÄÄRIN g/100 g Monityydyttymätön rasva Kertatyydyttymätön rasva Kova rasva (tyydyttynyt+transrasva) PL 115, elsinki, puh. (09) , fax (09) Umbrella/Painoprisma Oy 1999/15 000

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne Rasvat ruoanvalmistuksessa Rakenne Kaikissa ruoissa on rasvaa, myös rasvattomissa kuten kasviksissa, rasva on välttämätön solujen rakennusaine Rakenne: triglyseridejä, joissa rasvahappokoostumus vaihtelee

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Margariinin. ainesosat ja valmistus

Margariinin. ainesosat ja valmistus Margariinin ainesosat ja valmistus 1 Margariinin valmistuksesta Margariinin pääraaka-aineet ovat kasviöljy (esim. rypsiöljy, auringonkukkaöljy, pellavaöljy), luonnollisesti kova kasvirasva (esim. palmu

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1

Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1 Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia UEF // University of Eastern Finland 1 Voitako rasvaksi? 1. Ravitsemussuositukset 2. Kulutusmuutokset 3. Miksi

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Tammikuu 2016 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja

Lisätiedot

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA!

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA! bonred.fi Punainen palmuöljy MIKSI PUNAINEN PALMUÖLJY ON NIIN RAVINTEIKAS? Ravintoaineiden VOIMANPESÄ! vuosituhansia.. kaytetty Bon Red Palm Oil. Punainen palmuöljy on puristettu öljypalmun hedelmästä.

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g)

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g) Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainoa voita sisältävä levite, jolla on Sydänmerkki Erinomainen rasvan laatu: 72 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Ei sisällä kovia kasvirasvoja, kuten

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tausta-aineisto

Terveydenhoitajan tausta-aineisto Terveydenhoitajan tausta-aineisto Ruokavalio on kokonaisuus, joka muodostuu päivän eri aterioista. Sekä lapsen että aikuisen hyvän pääaterian voi koota lautasmallin mukaan. Luonnollisesti lapsen ruoka-annos

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?

Lisätiedot

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g) Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Runsasrasvainen vaihtoehto pienessä rasiassa Sopii leivälle ja ruoanlaittoon Erinomainen rasvakoostumus: 80 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Päivän kasvistanoliannos

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Benecol Margariini Laktoositon 60 % 450 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)

Benecol Margariini Laktoositon 60 % 450 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g) Benecol Margariini Laktoositon 60 % 450 g Laktoositon ja maidoton margariini sopii moneen ruokavalioon Sekä leivälle että ruoanlaittoon Erinomainen rasvakoostumus: 75 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi

Lisätiedot

ETL / Margariiniyhdistys Helmikuu 2007 (1.3.2007) www.margariini.fi

ETL / Margariiniyhdistys Helmikuu 2007 (1.3.2007) www.margariini.fi 1(6) KASVIRASVALEVITE 70 % Keiju ton (sininen), 600 g Keiju Reilusti suolattu (punainen) Flora Normaalisuolainen (vihreä), 600 g Flora ton (sininen), 600 g Flora Reilusti suolattu (punainen), 600 g MARGARIINI

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. NUOTIORUOKA KURSSI 29.1.2010 13 16 Luontokoulu Korento Niina Rautiainen

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.

Lisätiedot

SUURKEITTIÖVALIKOIMA MARGARIINIT, KASVIRASVALEVITTEET, KASVIÖLJYVALMISTEET, PAISTORASVAT JA KASVIÖLJYT tiedot perustuvat syyskuun 2004 tilanteeseen

SUURKEITTIÖVALIKOIMA MARGARIINIT, KASVIRASVALEVITTEET, KASVIÖLJYVALMISTEET, PAISTORASVAT JA KASVIÖLJYT tiedot perustuvat syyskuun 2004 tilanteeseen 1 MARGARIINI Keiju ton (sininen) Kultasula Margariini 1,0 kg (x 10 = 10 kg) KASVIRASVALEVITE 70 % Flora ton annospakkaus (sininen) 10 g (x 200 = 2 kg) Flora ton (sininen) Flora ton (sininen) 2,5 kg Flora

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Soijapohjainen juoma saa pirteän makunsa hedelmämehuista Maidoton Laktoositon Täysin kasviperäinen Päivän kasvistanoliannos (2 g) yhdestä pullosta Suositellaan nautittavaksi

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin terveellisiin leipomuksiin Kaura (Avena sativa) Kauran vatsaa hellivä vaikutus on tiedetty jo pitkään. Kaurapuuro on kuulunut moniin suomalaisiin aamiaispöytiin jo vuosikymmenet. Viime vuosien tutkimuksissa

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Terveellisen ruokavalion periaatteet

Terveellisen ruokavalion periaatteet Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Edita Publishing Oy. Terveellisen ruokavalion periaatteet Esityksen kuvamateriaalin

Lisätiedot

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1

Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1 3 Viikko 1 Makroajattelu 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 1 / Moduuli 1 #Makroajattelu Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia kevyellä sydämellä. Ravinnon rasvat ja terveys

Hyvinvointia kevyellä sydämellä. Ravinnon rasvat ja terveys Hyvinvointia kevyellä sydämellä Ravinnon rasvat ja terveys Sisältö Johdanto...3 1. Suomalaisten ruokatottumukset ja terveys tänään...4 2. Rasvojen terveydelliset vaikutukset...5 2.1. Veren kolesteroli...5

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Maukkaat kesäherkut grillistä

Maukkaat kesäherkut grillistä Maukkaat kesäherkut grillistä Herkulliset reseptit syntyvät sesongin raakaaineilla ja sydäntä hellivillä Keiju-öljyillä! Lisää MAKUA ÖLJYILLÄ Uudista suosikkiruokasi Keiju Makuöljyillä ja Yrttiöljyillä!

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Runsasrasvainen vaihtoehto pienessä rasiassa Sopii leivälle ja ruoanlaittoon Erinomainen rasvakoostumus: 80 % rasvasta pehmeää, Rasiassa noin 8 päiväannosta Rypsiöljy,

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemus hanke Ravitsemusterapeutti Teija Hyppönen Rasva ja suola ENINTÄÄN 5 g PÄIVÄSSÄ SUOLAN SAANTI NYKYISIN (FINRAVINTO 2002) MIEHET 10 G /

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita

Lisätiedot

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos tieteellinen asiantuntija HARHALUULOJA RUOKITAAN Ruoan turvallisuudesta liikkuu

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat sisältävät runsaasti beetaglukaania Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren kolesterolia. Korkea kolesteroli

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot