Terveydenhoitajan tausta-aineisto
|
|
- Lasse Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhoitajan tausta-aineisto Ruokavalio on kokonaisuus, joka muodostuu päivän eri aterioista. Sekä lapsen että aikuisen hyvän pääaterian voi koota lautasmallin mukaan. Luonnollisesti lapsen ruoka-annos on pienempi. Välipalat täydentävät ateriaa esimerkiksi kasvisten, marjojen ja hedelmien tai viljavalmisteiden osalta. Tämä terveydenhoitajien tausta-aineisto käsittelee monipuolisen ruokavalion yhtä tärkeää osaa ravinnon pehmeitä rasvoja ja niiden merkitystä lapsen kasvuun ja kehitykseen.
2 2 Kasva Isoksi aineisto on vastaus kyselytutkimuksessa esille tulleeseen tarpeeseen Kasva Isoksi -aineisto pohjautuu Margariinitiedotuksen teettämään tutkimukseen, jossa selvitettiin lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien antamaa rasva-aiheista ravitsemusneuvontaa, terveydenhoitajien rasvoihin liittyvää tietämystä ja tiedon lähteitä sekä neuvontamateriaalin tarvetta. (kts. Terveydenhoitaja-lehti 1/2004, s ) Pehmeillä rasvoilla on useita terveydelle edullisia vaikutuksia. Yksivuotiaiden lasten rasvan saanti vastaa suosituksia, mutta jo leikki-iässä rasvan laatu alkaa vähitellen muuttua kovemmaksi. Varhaislapsuudessa annetulla ravitsemusneuvonnalla voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa erityisesti rasvan laatuun. Lähes kaikki terveydenhoitajat antoivat asiakkailleen yleisen ravitsemusohjauksen lisäksi rasvoihin liittyvää ravitsemusneuvontaa. Ravitsemusneuvontaa annettiin pääasiassa lapsen ollessa alle vuoden ikäinen, rasva-asioihin keskityttiin lapsen ollessa yksivuotias. Pääasialliseksi ruoanvalmistusrasvaksi lapsiperheelle 80 % vastaajista suositteli kasviöljyä. Leipärasvaksi terveydenhoitajat suosittelivat useimmiten % rasvaa sisältävää margariinia tai kasvirasvalevitettä. Asiantuntijoiden mukaan paras leivänpäällysrasva lapselle olisi kuitenkin % rasvaa sisältävä rasiamargariini, jotta lapsen päivittäin tarvitsemien välttämättömien rasvahappojen tarve tulee tyydytetyksi. Suositusta rasvattoman maidon käytöstä lapsen ruokavaliossa noudatti 1-3-vuotiaiden kohdalla 53 % terveydenhoitajista ja 4-7-vuotiaiden kohdalla 68 %. Alle 2-vuotiaille rasvatonta maitoa juoville lapsille asiantuntijat suosittelevat riittävän energian ja välttämättömien rasvahappojen saannin turvaamiseksi päivittäistä rasvalisää. Tässä tutkimuksessa rasvalisän suosittelu ei välttämättä ollut yhteydessä rasvattoman maidon suosittelemiseen, vaan yleisin perustelu rasvalisän suositteluun oli lapsen huono kasvu ja alhainen paino. Vaikka yleisimmin suositeltu lisättävä rasva olikin kasviöljy, muutamassa vastauksessa suositeltiin voinkin lisäämistä. Neuvola-asiakkaat olivat esittäneet terveydenhoitajille paljon erilaisia rasvaan liittyviä kysymyksiä. Yleisimmin asiakkaan mieltä askarruttivat lapselle annettavan maidon laatu ja lapsen tarvitseman rasvan määrä sekä laatu. Kyselyn perusteella neuvola-asiakkailla näyttää olevan sitkeässä vanhentunut käsitys siitä, että voita pitää syödä näkökyvyn takia ja että täysmaito on paras maito lapselle. Niin ikään margariinien lisäaineiden uskottiin olevan terveydelle haitallisia. Vaikeimmaksi asiaksi rasvoihin liittyvässä ravitsemusneuvonnassa terveydenhoitajat kokivat oikean rasvan valinnan asiakkaalle alituiseen muuttuvasta rasvavalikoimasta. Yleisimpänä neuvontaa vaikeuttavana seikkana mainittiin asiakkaan kyvyttömyys muuttaa aikaisempia käsityksiään. STRIP-projektin tulokset osoittavat kuitenkin, että tehostetulla rasva-aiheisella ravitsemusneuvonnalla on mahdollista muuttaa käsityksiä ja että neuvonnalla pystytään vaikuttamaan erityisesti lasten ruokavalion rasvan laatuun. Terveydenhoitajat ylläpitivät omia tietojaan alan lehtien, kurssien ja koulutusten, rasva-aiheisten esitteiden ja ravitsemusterapeuttien avulla. Näistä ravitsemusterapeuttia pidettiin luotettavimpana tiedonlähteenä. Osaamista olikin ylläpidetty, sillä terveydenhoitajat tunsivat hyvin tyydyttymättömien ja tyydyttyneiden rasvojen erot, välttämättömät rasvahapot sekä näiden tehtävät elimistössä. Joukkoon mahtui kuitenkin muutama harhaluulo, kuten se, että kaikki kasvirasvat ovat kevyitä tai että vähärasvaiset maitotuotteet sisältävät pääasiassa pehmeitä rasvoja. Rasvoihin liittyvää materiaalia jakoi asiakkailleen puolet vastanneista. Käytetyintä oli elintarvikevalmistajien maksuton materiaali. Kysyttäessä neuvontamateriaalin tarpeesta suurimpana toiveena oli asiakkaille jaettava maksuton esite. Myös asiantuntijamateriaalia kaivattiin.
3 3 1. Mitä ovat pehmeä ja kova rasva? Pehmeä rasva on koostumukseltaan juoksevaa tai pehmeää - myös viileässä. Sitä saadaan margariineista, kasvirasvalevitteistä, juoksevista kasviöljyvalmisteista, kasviöljyistä sekä kalan ja broilerin rasvasta. Pehmeää rasvaa sanotaan hyväksi, koska se mm. auttaa pitämään kolesterolin kurissa. Kova rasva puolestaan on kiinteää myös huoneenlämpöisenä. Sitä on runsaasti esim. voissa, rasvaisissa maito- ja lihavalmisteissa sekä kookosrasvassa. Kovaa rasvaa sanotaan huonoksi, koska se nostaa veren kolesterolia. Terveydelle edullisen ruokavalion rasvat sisältävät paljon pehmeää rasvaa eli tyydyttymättömiä rasvahappoja ja mahdollisimman vähän kovaa rasvaa eli tyydyttyneitä rasvahappoja. Suosituksena on, että ruokavalion rasvoista 2/3 ovat pehmeitä ja enintään 1/3 kovia rasvoja. Rasvan olomuoto määräytyy glyseroliin kiinnittyneiden rasvahappojen mukaan. Rasvahapot jaetaan rakenteensa mukaan tyydyttyneisiin ja kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Pehmeitä rasvoja ovat kasvikunnan rasvat, kuten kasviöljyt kasviöljyistä valmistetut margariinit ja kasvirasvalevitteet juoksevat kasviöljyvalmisteet. Ne sisältävät paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja ja ovat siksi kylminäkin juoksevia (nestemäisiä) tai ainakin hyvin pehmeitä. Muista eläinkunnan rasvoista poiketen pehmeitä rasvoja ovat kalan rasva broilerin (siipikarjan) rasva Kovan rasvan lähteitä ovat eläinkunnan rasvat: voi rasvaseokset rasvaisten maito- ja lihavalmisteiden rasva Kasvikunnan rasvoista poikkeuksellisesti kovia ovat myös kookosrasva ja palmuöljyt koska ne sisältävät paljon tyydyttyneitä rasvahappoja. Transrasvat kuuluvat koviin rasvoihin Tyydyttymättömien rasvojen kaksoissidos voi olla joko cis- tai trans-muodossa. Mikäli kaksoissidos on trans-muodossa, muistuttaa se ominaisuuksiltaan tyydyttynyttä rasvahappoa ja siksi kuuluu koviin rasvoihin. Transrasvahappoja syntyy märehtijöiden ruoansulatuksessa sekä kasviöljyjen ja -rasvojen osittaisen kovettamisen yhteydessä. Vaikutukset terveyteen Tyydyttynyt, kova rasva nostaa seerumin kokonais- ja LDL (low density lipoprotein) -kolesterolin pitoisuutta. Runsas kovan rasvan määrä ruokavaliossa huonontaa insuliiniherkkyyttä ja lisää siten tyypin 2 diabeteksen sairastumisvaaraa ja häiritsee tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainoa. Pehmeät, kerta-tyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvat alentavat veren kolesterolia sekä vaikuttavat edullisesti elimistön glukoosiaineenvaihduntaan.
4 4 2. Mitä ovat näkyvät rasvat ja piilorasvat? Näkyviä rasvoja ovat ne, joita itse lisäämme ruokaan eli leivälle, leivontaan, ruoanvalmistukseen ja salaatinkastikkeisiin. Piilorasvoja saamme elintarvikkeiden mukana esimerkiksi kermoista, juustoista, rasvaisista maito- ja lihavalmisteista sekä eineksistä. Näkyviä rasvoja ovat voi, rasvaseokset, margariinit, kasvirasvalevitteet, juoksevat kasviöljyvalmisteet ja kasviöljy. Voi ja rasvaseokset ovat pääosaltaan maitorasvaa ja sisältävät siten paljon kovaa rasvaa. Margariinit, kasvirasvalevitteet ja kasviöljyt sisältävät taas runsaasti pehmeää rasvaa. Suomalaisten rasvan saannista noin 40 % tulee näkyvistä rasvoista. Piilorasvat tulevat syömiemme elintarvikkeiden mukana. Kermat, juustot, rasvaiset maitolaadut, rasvaiset makkarat ja muut rasvaiset lihavalmisteet sisältävät piilorasvaa, joka on pääasiassa eläinkunnan kovaa rasvaa. Suurin osa, noin 60 %, syömästämme rasvasta on piilorasvaa, jonka mukana tulee runsaasti kovaa rasvaa. Monet einekset ja leivonnaiset, kuten lihapiirakat, ranskanperunat, munkit ja viinerit sisältävät myös rasvaa. Se on kovaa tai pehmeää riippuen siitä mitä rasvaa valmistukseen on käytetty. Nämä rasvat ovat tuotteiden valmistajan kannalta näkyviä rasvoja, koska valmistaja voi valita niiden määrän ja erityisesti laadun. Kuluttajan/syöjän kannalta kuitenkin nämä rasvat ovat piilorasvoja, koska hän ei ole niitä itse lisännyt. Pakkauksen ainesosaluettelosta näkee, mitä rasvaa valmistukseen on käytetty. Valitse ne tuotteet, joissa on käytetty kasviöljyä tai margariinia. Huomaathan, että piilorasva voi olla myös pehmeää, hyvälaatuista rasvaa kuten esimerkiksi tuorejuustontyyppisissä kasvirasvavalmisteissa, kasvirasvasekoitteissa ja kalassa. Myös kala, viljatuotteet ja kasvikset sekä hedelmät sisältävät luonnostaan pienen määrän rasvaa, joka on pehmeää. Viime vuosina kovan piilorasvan lähteet ovat selkeästi muuttuneet. Lasten tyypillinen välipala jogurtti on noussut juustojen ohella merkittäväksi kovan rasvan lähteeksi. Koska nämä ovat kuitenkin hyviä kalsiumin lähteitä, on näistä tuoteryhmistä järkevää valita vähärasvaiset ja rasvattomat vaihtoehdot. Kovaa piilorasvaa kertyy lasten ruokavaliossa helposti myös kekseistä ja erilaisista leivonnaisista. Hyvän ja terveellisen välipalan voisi koota seuraavasti: leipää/sämpylä, margariinia tai kasvirasvalevitettä, vähärasvainen broileri/kinkku/kalkkunaleikkele, rasvaton maito ja hedelmä tai juurespalat. Rasvakammoisille Jos ruoasta saatavan rasvan määrää halutaan karsia, on tärkeää, että sen tehdään oikein. Näkyviä pehmeitä rasvoja kannattaa suosia. Rasvan karsiminen kannattaa kohdistaa nimenomaan koviin piilorasvoihin. Silloin saadaan kaksi myönteistä muutosta samanaikaisesti: 1) rasvan määrä vähenee ja 2) ruokavalion rasvan laatu paranee.
5 5 3. Miksi lapsi tarvitsee rasvaa? Lapsi tarvitsee pehmeiden rasvojen sisältämiä välttämättömiä rasvahappoja hermoston ja näkökyvyn kehittymiseen. Tarvitsemansa pehmeät rasvat lapsi saa äidin ravinnosta joko verenkierron kautta, imetysaikana äidinmaidosta ja isompi lapsi saa ne ruoastaan. Kasvaessaan lapsi saa oikeanlaatuisesta rasvasta myös energiaa kasvuun ja kehitykseen sekä tärkeitä rasvaliukoisia A-, D- ja E-vitamiineja. Välttämättömät rasvahapot Elimistö pystyy itse muodostamaan lähes kaikkia tarvitsemiaan rasvahappoja, mutta omega-6- sarjan linolihappoa ja omega-3-sarjan alfalinoleenihappoa elimistö ei itse pysty muodostamaan, vaan ne pitää saada ruoasta. Tämän vuoksi näitä rasvahappoja kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi. Jo kehittyvä sikiö tarvitsee välttämättömiä rasvahappoja elimistön solujen aineenvaihduntaan sekä keskushermoston ja silmän verkkokalvon rakennusaineiksi. Odottava ja imettävä äiti voi turvata oikeanlaatuisen rasvan saannin käyttämällä margariineja tai kasvirasvalevitteitä leipärasvana rypsiöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa kasviöljypohjaista (esim. rypsiöljy) salaatinkastiketta salaateissa ja raasteissa. Äidin, kehittyvän sikiön ja imeväisikäisen lapsen välttämättömien rasvahappojen saantia lisää pari-kolme kala-ateriaa viikossa. Kala lisää rintamaidon pitkäketjuisten tyydyttymättömien rasvahappojen määrää. Niiden saantia ravinnosta pidetään vastasyntyneelle etuna, koska lapsen oma rasvahapposynteesi on vielä kehittymätöntä. Imettävän äidin ruokavalio vaikuttaa nimenomaan rintamaidon rasvan laatuun sekä vesiliukoisten vitamiinien määrään. Rintamaidon koostumus muuttuu jo muutamassa tunnissa, mutta muutos ei ole pysyvä, joten hyvästä rasvan laadusta on huolehdittava päivittäin! Isommilla lapsilla välttämättömien rasvahappojen saanti turvataan samalla tavalla kuin äideillä. Lapsia on erityisesti kannustettava rasvankäyttöön, jos vanhemmilla on tiukka suhtautuminen näkyvän rasvan käyttöön!
6 6 Rasvaliukoisten A-, D-, E- ja K-vitamiinien lähde A-vitamiinia tarvitaan kasvuun ja lisääntymiseen ihon ja limakalvojen toimintaan hämärässä näkemiseen. Margariineihin ja kasvirasvalevitteisiin lisätään A-vitamiinia. Siksi ne ovat merkittäviä A-vitamiinin lähteitä liha- ja kananmunaruokien, kasvisten ja perunaruokien ohella. D-vitamiini mahdollistaa kalsiumin kulkeutumisen luustoon saakka ja siten vaikuttaa sekä hampaiden että luuston kuntoon. D-vitamiinia lisätään margariineihin ja kasvirasvalevitteisiin, siksi ne ovat merkittäviä D-vitamiinin lähteitä kalan ja vitaminoitujen maitovalmisteiden ohella. E-vitamiini suojelee elimistön kaikkia soluja hapettumiselta eli härskiintymiseltä eli toimii ns. antioksidanttina (hapettumisenestoaine). E- vitamiinia on runsaasti kasviöljyissä, juoksevissa kasviöljyvalmisteissa, kasvimargariineissa ja kasvirasvalevitteissä. K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymiseen luuston rakenteelle K-vitamiinia on vihreiden kasvisten ohella eniten kasviöljyissä, erityisesti rypsiöljyssä sekä kasvimargariineissa ja kasvirasvalevitteissä.
7 7 4. Millainen rasva on lapselle parasta? Lapselle koko perheelle parasta on pehmeä rasva. Pehmeitä rasvoja tarvitaan elimistön kaikkien solujen solukalvojen rakennusaineeksi ja solujen välisten tärkeiden viestien välittämiseksi. Pehmeän rasvan saanti vaikuttaa myönteisesti veren kolesteroliarvoihin. Pehmeä rasva auttaa pitämään haitallisen LDL-kolesterolin määrän kurissa. Jos kolesterolia on liikaa veressä, se kertyy verisuonten seinämiin ja ahtauttaa vähitellen verisuonia. Nämä verisuonimuutokset saattavat saada alkunsa jo lapsena ja siten altistavat sydän- ja verisuonisairauksille. Pehmeät rasvat ovat tärkeä osa monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Niiden sisältämät välttämättömät rasvahapot ovat soluja ympäröivien solukalvojen rakennusaineita. Mitä pehmeämpää syömämme rasva on, sitä joustavampina solukalvot pysyvät ja sitä nopeammin solujen väliset viestit kulkevat. Erityisesti pitkäketjuiset omega-3-sarjan rasvahapot lisäävät solukalvojen nestemäisyyttä ja läpäisevyyttä osallistuen näin hermoimpulssien kulkuun ja edelleen hermoston sekä verkkokalvon toimintaan. Pehmeä rasva alentaa haitallisen LDL-kolesterolin määrää, jolloin hyvän ja huonon kolesterolin suhde paranee. Veressä kolesteroli on sitoutunut erilaisiin lipoproteiineihin, joista yleisimmät ovat HDL (high density lipoprotein) ja LDL (low density lipoprotein). HDL:n tärkein tehtävä elimistössä on poistaa kolesterolia ekstrahepatiittisista kudoksista maksaan eritettäväksi. LDL puolestaan kuljettaa kolesterolia perifeerisiin kudoksiin. Tasapainotilassa HDL kuljettaa LDL-partikkelien sisältämän kolesterolin verisuonien seinämistä takaisin verenkiertoon, mutta kolesteroliaineenvaihdunnan häiriintyessä LDL-partikkeleita kertyy verenkiertoon. Kemiallisesti muuttuessaan ne aiheuttavat verisuonien seinämiin rasvajuosteita, jotka aiheuttavat ateroskleroosia eli verisuonten kalkkeutumista. Sepelvaltimotauti saattaa alkaa jo lapsuudessa, vaikka oireet näkyvät vasta keski-iässä. Ensimmäisiä rasvajuosteita sepelvaltimoiden seinämissä on nähtävissä jo 10-vuotiaana ja aterooman esiasteita toisella vuosikymmenellä. Eli on tärkeää, että jo lapsuudessa omaksutaan sellaiset elintavat ja ruokailutottumukset, joiden tiedetään ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vanhemmilla ja hoitajilla on voimakas malliesimerkkivaikutus. Aikuinen päättää mitä lapsille tarjotaan, lapsi päättää kuinka paljon hän syö. Kolesteroli on elimistölle välttämätön steroli, jota tarvitaan solukalvoissa. Se toimii esiasteena monille hormoneille, kuten sukupuolihormoneille, gluko- ja mineralokortikoideille sekä D-vitamiinille. Kolesterolia on ainoastaan eläinkunnasta peräisin olevissa elintarvikkeissa: munankeltuaisessa, maksassa, mädissä, äyriäisissä ja rasvaisissa maitovalmisteissa, kuten voissa ja kermassa. Ravinnon runsas kolesterolin määrä suurentaa veren kolesterolipitoisuutta, vaikkakin heikommin kuin tyydyttynyt rasva. Elimistömme tuottaa itse tarvittavan määrän kolesterolia. Muuta kolesterolilisää emme tarvitse eikä ravinnon kolesterolimäärän pitäisi ylittää 300 mg päivässä. Kolesteroliin vaikuttavat kasvisteroli- ja kasvistanolilevitteet on tarkoitettu osaksi monipuolista ruokavaliota niille henkilöille, joilla on kohollaan olevat kolesteroliarvot. Tuotteita ei suositella henkilöille, joilla on ravitsemuksellisia erityistarpeita, kuten raskaana oleville, imettäville tai alle 5-vuotiaille lapsille. Mikäli lapsella on familiaalinen hyperkolesterolemia (FH-tauti) ja hänellä on siihen lääkitys, tulee kolesterolin alentavien tuotteiden käytöstä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. FH-lapsillakin ruokavaliohoito on veren rasva-arvojen tärkein hoitomuoto.
8 8 Suomessa vastasyntyneiden veren kolesterolitasot ovat samalla tasolla kuin muissa länsimaissa. Kuitenkin suomalaislasten kolesteroliarvot nousevat jo ensimmäisten elinkuukausin aikana suuremmaksi kuin muualla. Lastenneuvola-tutkimuksessa kävi ilmi eräiden vastaajien saaneen käsityksen, että kasvisterolija kasvistanolituotteet olisivat hyväksi ylipainoisille. Epäselväksi jäi, mistä kyseinen käsitys oli tullut. Huomioitavaa on, että tuotteet on tarkoitettu henkilöille, joilla on kohonneet kolesteroliarvot! 5. Tarvitseeko lapsen leivälle lisätä rasvaa? Eikö rasvaa saa riittävästi muusta ruoasta? Totta kai jo pieniä leipäpalasia mutustelevan lapsen leivälle kannattaa levittää margariinia tai kasvirasvalevitettä, sillä se on erittäin tärkeä pehmeän rasvan sekä A-, D- ja E-vitamiinien lähde! Äiti, isä ja koko perhe toimivat mallina myös levitteen käytössä. Suurin osa syömästämme rasvasta tulee ruoan mukana piilorasvana ja usein se sisältää paljon kovaa rasvaa. Jos haluat vähentää rasvan käyttöä, tee se oikeasta kohdasta eli vähennä kovien piilorasvojen saantia. Makutottumusten muotoutuessa on tärkeää, että lapsi tottuu margariinin tai kasvirasvalevitteen makuun leivän päällä ja oppii pitämään leipää ja pehmeää levitettä toisiinsa kuuluvana parina. Margariini antaa lisämakua leivälle ja leipä tuntuu mehevämmältä levitteen kanssa. Samalla saadaan tärkeää pehmeää rasvaa. Myös levitteen käytön mallin lapset oppivat ympäristöstään seuraamalla samassa pöydässä ruokailevia. Lasten varhaiset kokemukset ruoasta ja perheessä opittu käyttäytyminen ovat ratkaisevia ruokatottumusten kehittymisessä, sillä varhaislapsuudessa opitut tottumukset voivat säilyä teini-ikään ja aikuisuuteen asti. Siispä onkin ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat syövät itsekin niin, kuin toivoisivat lapsensa syövän. Lapset seuraavat mallia, eivät aina puheita. Rasvan määrän vähentämisen uskotaan onnistuvan parhaiten näkyvien rasvojen poisjättämisellä. Jos rasvan saantia vähennetään jättämällä rasva pois leivältä ja öljykastike salaatista, vähenee rasvan määrä vain vähän. Samalla koko ruokavalion rasvan laatu jopa huononee, varsinkin jos poisjätetty rasva on margariinia, kasvirasvalevitettä tai kasviöljyä. Tällöin jäljelle jäänyt rasvamäärä tulee pelkästään piilorasvoista, ja se on pääasiassa eläinkunnasta peräisin olevaa kovaa rasvaa. Tehokkain tapa vähentää rasvan määrää ja saada rasvan laatu suositeltavaksi onkin valita mahdollisimman vähän piilorasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja käyttää kohtuullisesti kasviöljyjä, juoksevia kasviöljyvalmisteita, margariineja sekä kasvirasvalevitteitä näkyvinä rasvoina.
9 9 6. Kuinka paljon lapsi tarvitsee rasvaa? Sopiva määrä margariinia tai kasvirasvalevitettä joko leivälle, puuroon silmäksi ja/tai ruoan joukkoon on 1-3 vuotiaille 8 teelusikallista päivässä 4-7 vuotiaille 6 teelusikallista päivässä. Lapset tarvitsevat vähintään 60 % rasvaa sisältäviä margariineja, jotta he saavat riittävästi välttämättömiä rasvahappoja. Selvästi ylipainoisille (suhteellinen paino yli +40 %) lapsille suositellaan alle 60 % rasvaa sisältäviä margariineja, mutta määrät on hyvä pitää samoina. Jos lapsi käyttää öljypohjaista salaatinkastiketta, levitettä voi käyttää kaksi teelusikallista vähemmän. Pari-kolme kala-ateriaa viikossa tuo hyvän lisän pehmeiden rasvojen saantiin. Lapsi tarvitsee paljon energiaa kasvuun ja kehittymiseen kokoonsa nähden. Äidinmaito ja äidinmaidonkorvikkeet sisältävät imeväisikäiselle riittävästi rasvaa. Kun lapsi saa niitä, lapsen ruokiin ei lisätä rasvaa. Poikkeuksena ovat ne lapset, joiden energiansaanti ilman rasvan lisäämistä jäisi riittämättömäksi. Lapsen siirtyessä perheen ruokiin näkyväksi rasvaksi valitaan pehmeitä kasvirasvoja. Pohjoismaisen ravitsemuskomitean (2004) suositusten mukaan, lasten ja aikuisten ruokavalion energiajakaumaksi suositellaan seuraavaa: g/mj Energiaprosentti (E%) 6-11 kuukautta Yli 2-vuotiaat (E%) Proteiini Rasva Hiilihydraatit kuukautta Aikuiset (E%) Proteiini Rasva Hiilihydraatit Suositellun rasvan määrästä korkeintaan 10 E% saisi tulla kovista rasvoista (tyydyttyneet + transrasvat). Pehmeistä rasvoista kertatyydyttymättömien rasvojen suositeltava osuus on E% ja monityydyttymättömien 5-10 E%. Monityydyttyneistä rasvoista vähintään 1 % olisi hyvä olla omega-3-sarjan rasvahappoja. Täysimetetyille lapsille suosituksia ei ole annettu. Raskaanaolevilla ja imettävillä äideillä välttämättömien rasvahappojen tarve on lisääntynyt. Lapsen kasvaessa hän pystyy syömään suurempia ruokamääriä, jolloin energiantarve on mahdollista tyydyttää enenevästi myös hiilihydraateilla. Kahden vuoden iästä eteenpäin suositeltava rasvan osuus kokonaisenergiasta on samaa tasoa kuin aikuisilla E%. STRIP-tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden suosituksia alhaisemmasta rasvan saannista huolimatta alle 3-vuotiaiden koehenkilöiden kasvu ja kehitys eivät poikenneet normaalista, joten terveillä lapsilla suosituksia vähäisempikin rasvamäärä näyttäisi korkeista suosituksista huolimatta takaavan normaalin kasvun ja riittävän välttämättömien rasvahappojen saannin. Käytännön tasolla kohtuullisesti rasvaa, mutta runsaasti pehmeää rasvaa sisältävä ruokavalio koostuu monipuolisesta sekaruoasta, joka valmistetaan vähärasvaisin menetelmin sekä vähärasvaista
10 10 lihaa, kanaa ja kalaa suosien. Ruoanlaitossa suositaan pehmeitä rasvoja, salaateissa ja raasteissa öljypohjaisia salaatinkastikkeita ja leivän päällä margariinia tai kasvirasvalevitettä. Välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin turvaamiseksi lapsi tarvitsee % rasvaa sisältäviä margariineja tai kasvirasvalevitteitä. Ylipainoiset lapset Mikäli lapsi on hyvin ylipainoinen, ensisijaisesti ruokavaliosta karsitaan kovan piilorasvan lähteet. Sen lisäksi leivän päälle levitettäväksi valitaan alle 60 % rasvaa sisältävät margariinit ja kasvirasvalevitteet. 7. Mikä maito on lapselle parasta? Rasvatonta maitoa - koko perheelle. Kun perheessä käytetään rasvatonta maitoa, tarvitsee alle 2-vuotias lapsi normaalin rasvan käytön lisäksi 2-3 tl rypsiöljyä tai margariinia. Ne on helppo lisätä puuroon tai kasvis- tai perunasoseeseen. Rasvan lisäys turvaa riittävän hyvien pehmeiden rasvojen sekä energian saannin. Maito on tärkeä osa monipuolista ruokavaliota ja se on merkittävä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde. Maidon rasvasta on aina 70 % kovaa rasvaa, tuotteen rasvan määrästä huolimatta. Siksi kannattaa valita rasvaton vaihtoehto ja jättää näin kovan rasvan saanti tässä mahdollisimman pieneksi. Rasvalisä Kun alle kaksivuotiaalle lapselle käytetään ruokajuomana rasvatonta maitoa, maidosta saatavan energian määrä jää tarpeeseen nähden pieneksi. Siksi tarvitaan rasvalisää, joka korvaa maidon rasvan sisältämän energian. Samalla vaihdetaan korvattava rasva terveydelle edullisemmaksi vaihtoehdoksi eli pehmeäksi rasvaksi. Se alentaa LDL-kolesterolin määrää ja samalla saadaan lisättyä välttämättömien rasvahappojen saantia. Välttämättömät rasvahapot ovat erityisen tärkeitä lapsen hermoston kehitykselle aina kolmeen ikävuoteen saakka. Lapsen energiankulutus on niin suuri, että rasvattomasta maidosta alle 2-vuotias lapsi ei saa välttämättä tarpeeksi energiaa. Niinpä rasvattoman maidon rinnalla suositetaan käytettäväksi päivittäistä 2-3 teelusikallisen rasvalisää. Ruokavalion pehmeiden rasvojen saannin turvaamiseksi tämä lisä on hyvä nauttia kasvimargariinina leivän päällä tai ruokaan sekoitettuna kasviöljynä tai margariinina.
11 11 8. Ovatko margariinien lisäaineet turvallisia? Kyllä ne ovat turvallisia eikä niitä tarvitse varoa eikä pelätä. Margariineissa käytettyjä lisäaineita on luonnostaan muun muassa porkkanassa, sitrushedelmissä, ruokasoodassa ja joissakin luonnonmarjoissa. Lisäaineet takaavat margariinin turvallisuuden mm. parantamalla sen säilyvyyttä. Lisäaineiden turvallisuus on arvioitu useissa puolueettomissa tutkimuksissa ja luonnollisesti - vain viranomaisten hyväksymiä lisäaineita saa käyttää elintarvikkeiden valmistuksessa. Lisäaineita lisätään tarkoituksella elintarvikkeeseen ja niillä on jokin teknologisesti haluttu vaikutus. Lisäaineiden avulla pyritään esimerkiksi: estämään bakteerien ja muiden tautia aiheuttavien mikrobien kasvu parannetaan elintarvikkeiden koostumusta esimerkiksi sakeuttamalla tai tekemällä elintarvike helpommin levittyväksi parannetaan elintarvikkeen ulkonäköä kuluttajaa houkuttelevammaksi käyttämällä elintarvikevärejä ja parannetaan sen makua makeutusaineiden tai arominvahventeiden avulla säilytetään eräissä tapauksissa elintarvikkeen ravitsemuksellinen laatu. Lisäaineiden käytöstä elintarvikkeiden valmistuksessa on tarkat määräykset elintarvikelainsäädännössä. Elintarvikelisäaineiden turvallisuus ja käyttötarve arvioidaan ennen kuin ne hyväksytään käyttöön. Lisäaineen on käytävä läpi perusteellinen turvallisuusarviointi. EU:ssa elintarvikkeiden lisäaineiden turvallisuutta arvioi Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen ESFA (European Food Safety Authority). Kansainvälisesti lisäaineiden käyttöturvallisuutta arvioi FAO:n ja WHO:n alainen asiantuntijakomitea JECFA (Joint FAO/WHO Expert Committee on Food Additives). Arviontiprosessin yhteydessä läpikäydään laaja tieteellinen tutkimusmateriaali, jossa kartoitetaan aineen mahdolliset haitalliset vaikutukset. Turvallisuusarvioinnin perusteella määritellään aineen hyväksyttävä päiväsaanti. Jos turvallisuustutkimuksissa ei havaita kielteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle suurissakaan käyttömäärissä, lisäaineelle ei anneta ADI-arvoa (Acceptable Daily Intake). Jos kielteisiä vaikutuksia havaitaan suurissa käyttömäärissä, lisäaineelle määritellään ADI-arvo. Se tarkoittaa hyväksyttävää päivittäistä saantia, jolle ihminen voi altistua periaatteessa koko ikänsä ilman terveydellisiä haittavaikutuksia. ADI-arvo ilmoitetaan milligrammoina henkilön painokiloa kohden. Lisäaineiden käytöstä elintarvikkeen valmistuksessa pitää ilmoittaa pakkausmerkinnöissä ryhmänimellä, jota täydennetään lisäaineen nimellä tai numerotunnuksella eli E-koodilla. E-koodien merkityksen saa selville elintarvikeviranomaisilta saatavasta E-koodiavaimesta. Ryhmänimi ilmaisee, miksi lisäainetta on elintarvikkeen valmistuksessa pääasiassa käytetty. Lisätietoja: info@elintarvikevirasto.fi
Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!
Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia
Lisätiedot5. Rasvan laatu kuntoon
5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotRavinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva
LisätiedotVoitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1
Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia UEF // University of Eastern Finland 1 Voitako rasvaksi? 1. Ravitsemussuositukset 2. Kulutusmuutokset 3. Miksi
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Tammikuu 2016 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja
LisätiedotEeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto
Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
Lisätiedotkolesteroli olesteroli kolesteroli Kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli lesteroli ko l e s t e r o l i kolesteroli
olesteroli lesteroli lesteroli lesteroli lesteroli teroli ko l e s t e r o l i k o l e s t e r o l i Kolesteroli Kolesteroli Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, tutkimusten mukaan noin seitsemällä kymmenestä
LisätiedotALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa
ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotSydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014
Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset Päivitetty 2014 Aiemmat 1987, 1998 ja 2005 Tavoite parantaa väestön
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotRavinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita
Lisätiedottapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta
Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai
LisätiedotRaskausdiabeteksen. ravitsemushoito
Raskausdiabeteksen ravitsemushoito Raskauden aikana verensokeri voi kohota, jos insuliinin eritys haimasta ei lisäänny normaalilla tavalla tai insuliinin teho kudoksissa on heikentynyt. Hyvät ruokavalinnat
LisätiedotSydäntä. keventävää. asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotLeikki-ikäisen ruokavalio
Leikki-ikäisen ruokavalio Makumieltymykset ja ruokailutottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät usein aikuisuuteen saakka. Näin ollen juuri lapsuus on tärkeä ajankohta tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja.
LisätiedotLIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS
LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.
LisätiedotPellava. Hyvinvoinnin siemen
Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotLapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset
Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?
LisätiedotKASVIÖLJYISTÄ MARGARIINEIHIN
KASVIÖLJYISTÄ MARGARIINEIIN Margariini on suosituin ja käytetyin ravintorasva Suomessa. Jo kaksi kolmesta kansalaisesta levittää leivällensä margariinia ja käyttää sitä ruoanlaitossa ja leivonnassa. Myös
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotTerveellisen ruokavalion periaatteet
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Edita Publishing Oy. Terveellisen ruokavalion periaatteet Esityksen kuvamateriaalin
LisätiedotLuonnollisen läheltä
Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotMikä on lisäaine ja mikä ei?
Lisäaineet Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi
LisätiedotHyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden
Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,
LisätiedotNuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa
LisätiedotMitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta?
Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta? Kyselyn vastaukset OSA 2 Henna Kuru, Kliinisen ravitsemustieteen kandiopiskelija, Itä-Suomen yliopisto Kuinka paljon rasvaa oikeasti
LisätiedotBenecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g)
Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainoa voita sisältävä levite, jolla on Sydänmerkki Erinomainen rasvan laatu: 72 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Ei sisällä kovia kasvirasvoja, kuten
LisätiedotImettävän äidin ruokavalio
Imettävän äidin ruokavalio Monipuolinen ja riittävä ruokavalio edistää äidin jaksamista, synnytyksestä toipumista ja imetyksen sujumista. Äidin monipuolinen ruokavalio turvaa myös vauvan ravintoaineiden
LisätiedotPäätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.
Valtuusto 55 15.06.2016 Kunnanhallitus 294 11.07.2016 Tekninen lautakunta 111 08.09.2016 Kunnanhallitus 370 03.10.2016 Valtuusto 89 09.11.2016 Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotIkäihmisen ravitsemus
Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän
LisätiedotKansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset
LisätiedotRuokavalio raskauden aikana
Ruokavalio raskauden aikana Hyvä ravitsemustila ennen raskautta ja sen aikana tukee munasolun hedelmöittymistä ja sikiön kehittymistä. Ruokasuositusten mukaisella ruokavaliolla voidaan turvata tulevan
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
LisätiedotKeinomunuaisyksikkö/Dialyysi /
RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää
LisätiedotSydäntä. keventävää. asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotKeinomunuaisyksikkö/Dialyysi /
RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää hyvää yleiskuntoa - ja vointia, vähentää fosforin ja kaliumin
LisätiedotIkääntyneen ruokavalio
Ikääntyneen ruokavalio Iän myötä ruokamäärät usein pienenevät ja ruokavalion laatu heikkenee. Ravintoaineiden tarve pysyy kuitenkin ennallaan tai jopa kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio ylläpitää
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotTerveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014
Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
LisätiedotNuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Aamun ohjelma Klo 8-9.30 Keskustelua terveellisestä ruokavaliosta Klo 9.30 pojat tulevat välipalalle o o o Kootaan välipala
LisätiedotVauhtia ja voimaa ruokavaliosta
Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
LisätiedotTerveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry
Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista
LisätiedotRasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne
Rasvat ruoanvalmistuksessa Rakenne Kaikissa ruoissa on rasvaa, myös rasvattomissa kuten kasviksissa, rasva on välttämätön solujen rakennusaine Rakenne: triglyseridejä, joissa rasvahappokoostumus vaihtelee
LisätiedotTehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti
Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen
LisätiedotRavinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille
Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotRAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1
RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
LisätiedotYksipuolisuus altistaa puutoksille
Yksipuolisuus altistaa puutoksille Reuma-lehti 1/2017 Teksti: Laura Heikkilä Kuvat: Matias Honkamaa Kaikissa reumasairauksissa suositellaan mahdollisimman monipuolista ruokavaliota, jolla turvataan energian
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotTerveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen
Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi
Lisätiedot