Ammatillinen koulutus Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillinen koulutus Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen"

Eeva Kahma
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ammatillinen koulutus 2030 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

2 Kestääkö Suomen hyvinvointiyhteiskunta? Maailman ja Suomen talouden näkymiä 2

3 Globaalin talouskasvun ennakoidaan hidastuvan lähivuosikymmeninä Lähde:Braconier, H., G. Nicoletti and B. Westmore (2014), "Policy challenges for the next 50 years", OECD Economic Policy Papers, No. 9, OECD Publishing, Paris, fckf-en. 3

4 Julkiset menot kasvavat BKT,% Lähde: OECD

5 Sosiaalimenot kasvavat Source: OECD (2016b), Trends Shaping Education 2016, OECD, Paris. 5

6 Työllisyysaste (%) jää jälkeen tavoitteesta Lähde: OECD

7 Työn tuottavuus kehittyy kilpailijamaita heikommin Työn tuottavuus (2010 = 100 ) Lähde: OECD

8 Kasvuyrittäjyysbuumi ei näy vielä tilastoissa Suomeen syntyy uusia yrityksiä vain puolet siitä, mitä niitä syntyi ennen talouskriisiä Lähde: OECD (2016), Entrepreneurship at a Glance 2016, OECD Publishing, Paris. 8

9 Vain korkean osaamisen työpaikat kasvavat Työmarkkinat polarisoituvat. Keskitason työpaikat häviävät. Matalan osaamisen työpaikat eivät Lähde: Berger, T. and C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Paris. meillä kasva. 9

10 Vain korkean osaamisen työpaikat kasvavat Koulutuksen on annettava entistä enemmän laajaa pohjaa uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. Keskitason suorittavien työpaikkojen kasvun varaan ei kannata laskea: ne laskevat kaikkialla. Lähde: Berger, T. and C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Paris. 10

11 Osaamisen ja työtehtävien kohtaannossa on parannettavaa OECD-maat Lähde: Adalet McGowan, M. and D. Andrews (2015), Skill Mismatch and Public Policy in OECD Countries, OECD Economics Department Working Papers, No. 1210, OECD Publishing, Paris. 11

12 Osaamiseen perustuvan kasvun ja hyvinvoinnin huolenaiheita 12

13 Koulutustason nousu on Suomessa pysähtynyt Korkeasti koulutetut vuotiaat

14 17 % vuotiaista on pelkän peruskoulun varassa vuotiaista vastaava luku on 14 %. 14

15 Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2014 loppuun mennessä Ammatillisen tutkinnon suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa n. 67 %. Yhdeksän ja puoli vuotta sitten aloittaneista 78,5 % oli suorittanut tutkinnon loppuun. Johtopäätös: jos koulutus jää kesken, sitä vain harvoin palataan suorittamaan. Lähde: Tilastokeskus

16 Yhdellä kolmesta ammatilliset opinnot jäävät kesken. 16

17 Osaamisen taso on korkea, mutta laskusuunnassa 17

18 NEET-nuorten osuus lisääntynyt Suomessa (20-24 vuotiaat) 21 21, ,4 Tytöt Suomi Pojat Suomi Tytöt EU Pojat EU 13 13,9 12,

19 Mitä pidempään NEET, sitä enemmän ongelmia 19

20 Mitkä tekijät yhteydessä? Huono menestys peruskoulussa Heikko luku- ja laskutaito Vanhempien matala koulutustaso Vanhempien työttömyys Ulkomaalaistausta 20

21 Ammatillisen koulutuksen uudistus 21

22 Ammatillisen koulutuksen reformi koulutuksen järjestäjä Päätösvalta ja vastuu koulutukseen suuntaisesta ja toteuttamisesta lisääntyy koulutuksen tulee vastata työelämän ja yksilöiden tarpeita rajalliset resurssit tehokkaaseen asiakkaiden kannalta tarkoituksenmukaiseen käyttöön Päällekkäinen työ vähenee -> resurssien käyttö tehostuu yksi tutkinnon suorittamistapa ja osaamisen osoittamistapa vähemmän toimielimiä -> pienempi hallinnollinen taakka yksi henkilökohtaistamisprosessi -> vähemmän asiakirjoja Toiminnan organisointi joustavuus ja reagointiherkkyys kasvaa monimuotoistuvat osaamistarpeet edellyttävät monimuotoisia oppimispolkuja pedagogisesti toimiva ja asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen sekä opiskelijoille että henkilöstölle toimiva laadunhallinta kaikilla toiminnan osa-alueilla menestyksen edellytys 22

23 Ammatillisen koulutuksen reformi opetus- ja ohjaushenkilöstö Ohjaava ja valmentava työote painottuu tutkinnon suorittajan / opiskelijan osaamisen kehittämisen ja henkilökohtaisen kehittymisen tuki aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen muuttaa opintopolkuja opetusaikakeskeisestä ajattelusta siirrytään osaamis- ja asiakaskeskeisyyteen osaamistavoite määrittää pedagogisia ratkaisuja oppimisympäristöt siirtyvät oppilaitoksen ulkopuolelle paikallisesti ja digitaalisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön, ml. työpaikkaohjaajat, työkuvat lomittuvat (molempiin suuntiin) huomio ammattiosaamisen laadun varmistamiseen yhteistyössä työelämän kanssa siirrytään yksilöasiantuntijoista asiantuntijayhteisöiksi 23

24 Ammatillisen koulutuksen reformi opiskelijan näkökulma selkeät väylät koulutukseen hakeutumiselle ympärivuotinen ja jatkuva hakeutuminen keskeistä: puuttuvan osaamisen hankkiminen -> lyhyemmät opiskeluajat, nopeammin työelämään tai jatko-opintoihin yksilölliset opintopolut: opiskelijat tarpeet keskiöön henkilökohtaistaminen opintopolun lähtökohta koulutuksen toteuttamismuotoja käytetään joustavasti: oppisopimus, koulutus oppilaitoksessa, koulutussopimus sekä ajasta ja paikasta riippumattomat digitaaliset ratkaisut ohjaus- ja tukipalvelut suunnitellaan osana opintopolkua tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla: koulutus- ja oppisopimus laajat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen työuran eri vaiheissa. 24

25 Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän näkökulma selkeämpi, helposti lähestyttävä ja osaamistarpeisiin vastaava ammatillinen koulutus työelämän tarpeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen lähtökohtana. -> työelämän tarpeet ohjaavat toimintaa osaamistarpeisiin vastataan ammatillisilla tutkinnoilla ja yhä enemmän myös niiden osilla tutkinnot osaamisperusteisia ja aiempaa laaja-alaisempia valinnaisuus lisää reagointiherkkyyttä työelämässä muutoksiin tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi myös tarpeen mukaan räätälöityä ammatillista koulutusta yhdenmukaiset prosessit ja toimintaperiaatteet kaikessa ammatillisessa koulutuksessa -> selkeys ja sujuvuus toteutuksessa työelämä vahvemmin mukana ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämälähtöisyyden varmistamisessa hallinnollisen taakka koulutuksen järjestäjällä 25

26 Lyhyesti ammatillista koulutusta ja tutkintoja säädellään yhdellä lailla osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla ja niiden osilla, valmentavilla koulutuksilla sekä muulla ammatillisella koulutuksella selkeä ja työelämän osaamistarpeisiin vastaava tutkintojärjestelmä yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto henkilökohtaistamalla yksilölliset opintopolut kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville työvoimakoulutus (tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta) osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää jatkuva haku hakeutumisen pääväylä työpaikalla tapahtuvan opiskelun päämuodot: oppisopimus ja koulutussopimus yksi järjestämislupa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottava rahoitusjärjestelmä (perusrahoitus 50 %, suoriterahoitus 35 %, vaikuttavuusrahoitus 15 %) 26

27 Työelämä muuttuu 27

28 Työn muutoskulut?* * Valtioneuvoston tulevaisuuselontekoa pohjustava selvitys: Miltä näyttää työn tulevaisuus? Tilannekatsaus ja kuusi muutoskulkua. Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja. 74fd30e-f47e-40b3-9a56-0d23f9c7d86f?version=1.0 28

29 Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, Lähde: Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä: Työn murros Riittääkö dynamiikka (ETLA) 29

30 Automaation riskit koulutusasteen mukaan OECD-maissa 2015 Lähde: Arntz, M., T. Gregory and U. Zierahn (2016), The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 189, OECD Publishing, Paris. 30

31 Automaation riskiä suurempi on työtehtävien sisällön radikaali muuttuminen Lähde: The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change. European Political Strategy Centre (ESPC) Notes 13/

32 Mitä tehtäviä Suomessa tehdään? Rakennemuutos tapahtuu useilla toimialoilla samanaikaisesti ja koskee tuotannon eri työvaiheita ja työtehtäviä Vaikea ennustaa tulevaisuuden menestysaloja, mutta koulutuksella ja työn tarjonnalla on avainasema Työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä, täysautomaation sijasta tehokkaimpia ovat ihmisten ja koneiden yhdistelmät Ihmisten tehtäväksi jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät Uuden teknologian käyttö vaatii osaavaa työvoimaa, mikä lisää korkeakoulutuksen kysyntää Suomessa tehdään tulevaisuudessa töitä, jotka pystytään tuottamaan globaalisti kustannustehokkaimmin Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu Tavoitteena on, että Suomessa tehdään paljon korkean lisäarvon tehtäviä (tutkimus, kehitys, suunnittelu, markkinointi, rahoitus, huolto), mutta työmarkkinoilla on oltava tilaa myös matalan lisäarvon töille. 32

33 Millaista osaamista tarvitaan? Yhteinen näkemys avaintaidoista syntymässä 33

34 Tulevaisuuden osaaminen neljä ulottuvuutta Lähde: Charles Fadel, Maya Bialik and Bernie Trilling, 21st Centuty Skills,

35 Osaaminen, taidot ja kimmoisuus muuttuvassa maailmassa The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change Issue 13 / European Policy Strategy Centre. 35

Samankaltaiset tiedostot

Ammatillisen koulutuksen reformi keskeiset uudistukset

Ammatillisen koulutuksen reformi keskeiset uudistukset 16.11.2016 Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 2 Ammatillisia tutkintoja ja ammatillista koulutusta säädellään yhdellä lailla