Osaamisperusteisuuden merkitys yhteisissä tutkinnon osissa

Transkriptio

1 Osaamisperusteisuuden merkitys yhteisissä tutkinnon osissa Uudistuvat yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Helsinki Congress Paasitorni ke opetusneuvos Seija Rasku

2 Työelämän moninaiset ja muuttuvat osaamistarpeet Ammatilliset tutkinnot yhdelle tai useammalle ammattialalle suunnattuja osaamiskokonaisuuksia perustuvat työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin tuottavat työelämässä vaadittavan osaamisen ja ammattitaidon tukevat osaamisen kehittämistä läpi työuran muodostuvat osaamisperusteisista tutkinnon osista (työelämän työ- ja toimintakokonaisuudet) ovat laajasti hyödynnettävissä useamman kuin yhden työnantajan palveluksessa ja yksilöiden näkökulmasta mahdollistavat yksilölliset ja joustavat opintopolut

3 Säädös- ja määräysmuutokset Lait vahvistettu 10/2014 (PkL 787/2014, AiL 788/2014) Keskeiset asetukset Valtioneuvoston asetus ammatillisesta (perus)koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (799/2014 ja 329/2015) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (800/2014 ja 330/2015) Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta (801/2014 ja 331/2015) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (835/2014) Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (tulossa kevät 2015?) Opetushallitus antanut uudistetut tutkinnon perusteet ja muut määräykset 10 11/2014, eperusteet alkuvuodesta 2015 Lait, asetukset ja Opetushallituksen määräykset voimaan

4 Osaamisperusteisuutta vahvistavat muutokset Terminologiaa yhtenäistetty ja täsmennetty Ammatillinen tutkinto ja ammatilliset tutkintotyypit (pt, at, eat) määritelty osaamisperusteisesti ja työelämälähtöisesti Mitoitusperustetta muutettu opintoviikkojen tilalle osaamispisteet ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa nimellislaajuudesta tutkinnon vähimmäislaajuuteen ja kunkin opiskelijan todennetun osaamisen laajuuteen Tutkinnon perusteita pelkistetty: keskitytään osaamiseen ja sen arviointiin Tutkinnon muodostumista muutettu: pakollisuus = yhteinen osaamisperusta, valinnaisuus = yksilölliset polut Yhteiset tutkinnon osat koottu laajoiksi kokonaisuuksiksi Vapaasti valittavat tutkinnon osat rajattu tukemaan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita Työssäoppiminen osaamisen hankkimista Osaamisen arviointi osaamisen laadunvarmistusta

5 Osaamisperusteisuus yhteisissä tutkinnon osissa (1) Yhteiset tutkinnon osat muodostuvat neljästä laajasta temaattisesta kokonaisuudesta: 1. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 2. matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3. yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 4. sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Nykyisin oppiainemaisesti määritellyt ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat sisältyvät neljään yhteiseen tutkinnon osaan osaalueina ja osaamistavoitteina. Yhteisten tutkinnon osien tavoitteet määrätään osaamistavoitteina.

6 Osaamisperusteisuus yhteisissä tutkinnon osissa (2) Yhteisten tutkinnon osien, niiden osa-alueiden sekä pakollisten ja valinnaisten osaamistavoitteiden laajuus mitoitetaan osaamispisteinä. Yhteisten tutkinnon osien suhteellinen laajuus kasvaa hieman aiemmasta, mikä vahvistaa erityisesti yhteiskunnassa ja työelämässä (keskeinen osa ammattitaitoa kaikilla aloilla) tarvittavaa osaamista sekä valmiuksia jatko-opintoihin ja ammatilliseen kehittymiseen (pohja elinikäiselle oppimiselle). Yhteisten tutkinnon osien rakenne ja painotukset muuttuvat vastaamaan paremmin työelämän muuttuneita osaamistarpeita. Valinnaisuus yhteisten tutkinnon osien sisällä lisääntyy, mikä mahdollistaa osaamisen painottamisen yksilöllisesti eri tavoin.

7 Tarvitaan sekä ajattelutavan että toiminnan muutosta Opetus(aika)keskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja opiskelijalähtöiseen ajatteluun Ryhmille tarjottavasta standardiannoksesta yksilölliset valinnat mahdollistavaan seisovaan pöytään Oppiaineista ja opetussisällöistä oppimistuloksiin eli siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen Opintoviikkoihin pohjaavasta opetuksen suunnittelusta osaamisen hankkimisen tueksi / osaamisen varmistamiseksi tarvittavaan opetukseen ja ohjaukseen Opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön Ammattitaidon laadun varmistaminen tärkeää Erilaiset oppimisympäristöt ja opetusteknologian mahdollisuudet käyttöön Liikkuvuus tavaksi hankkia osaamista ja osaamispisteitä

8

9

10 Koulutuksen järjestäjä Ota osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan perustaksi. Arvioi oman organisaatiosi tilanne ja määrittele muutostarpeet. Linjaa ja johda muutosprosessia kokonaisvaltaisesti. Suunnittele sekä strategisella että operatiivisella tasolla askelmerkit muutoksen toteuttamiseen (HUOM. Tiedottaminen ja siirtymävaiheen toimenpiteet). Vie säädösten ja määräysten mahdollistamat joustavat osaamisen hankkimistavat ja yksilölliset valinnan mahdollisuudet osaksi yhteisiä suunnitelmia ja arkea. Varmista riittävä opetus, ohjaus ja tuki tavoitteena olevan osaamisen saavuttamiseksi. Mahdollista oppiminen erilaisissa oppimisympäristöissä. Pidä kiinni osaamisen laadusta lunasta laatulupaus. Ennakoi alueesi ja alojesi osaamistarpeiden muutoksia ja ota muutokset huomioon opetussuunnitelmassa.

11 Opettaja Tunnista ja rohkene myös tunnustaa aikaisemmin hankittu osaaminen. Keskity opiskelijalta puuttuvan osaamisen saavuttamiseen ja osaamisen laadun varmistamiseen. Pohdi, millaisilla opetus-, ohjaus- ja arviointiprosesseilla ja millaisissa oppimisympäristöissä haluttuun osaamiseen ja oppimistuloksiin parhaiten päästään (oppimisen mielekkyys ja edistäminen). Mahdollista yksilölliset opintopolut ja oppiminen erilaisissa oppimisympäristöissä. Huolehdi, että opiskelija saa tarvitsemansa opetuksen, ohjauksen ja tuen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamiseksi. Tunnista kunkin opiskelijan vahvuudet ja tue niitä. Varmista opiskelijan osaaminen (osaamisen arviointi).

12 Olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, puuttuvan osaamisen hankkiminen osaamisperusteisuus = opiskelijalähtöisyys Osaamisen laadun varmistaminen (ml. osaamisen tunnustaminen) Yksilölliset, joustavat opintopolut

13 Aseta opiskelija keskiöön. Kohtaa opiskelija yksilönä.

14 Jos haluat saattaa ihmisen tiettyyn päämäärään, sinun on aloitettava sieltä, missä hän on. S. Kierkegaard Jokainen meistä on lahjakas jossakin. Lahjakkuus pitää löytää ja kehittää sitä. V. Gustafsson Osaamistakuu käyttöön. ESR-hanke, S. Suihko, P. Pohjonen

15 Muutoksen aika on nyt. Tätä hetkeä ei kannata hukata. Lähde: Antti Oksanen IDC Finland

16 Lisätietoa HE 12/2014: (asiasanahaussa asiasanaksi HE 12/2014) Tutkinnon perusteiden muutokset: TUTKE2-kehittämistyö: Säädökset: Tukimateriaalia: _askelmerkkeja_koulutuksen_jarjestajille OPH:n koulutus: ja