Ammatillisen koulutuksen reformi luonnos uudeksi lainsäädännöksi

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformi luonnos uudeksi lainsäädännöksi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

2 2

3

4 Ammatillisia tutkintoja ja ammatillista koulutusta säädellään yhdellä lailla Osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla ja niiden osilla, valmentavilla koulutuksilla sekä muulla ammatillisella koulutuksella Selkeämpi ja työelämän osaamistarpeisiin paremmin vastaava tutkintojärjestelmä Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Henkilökohtaistamalla yksilölliset opintopolut kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville Työvoimakoulutus (tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta) osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Jatkuva haku hakeutumisen pääväyläksi Työpaikalla tapahtuvan opiskelun päämuodoiksi oppisopimus ja koulutussopimus Yksi järjestämislupa ammatillista koulutusta varten Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottava rahoitusjärjestelmä, joka on yhtenäinen kokonaisuus yksi rahoitusjärjestelmä

5 Osaamistarpeisiin vastataan ammatillisilla tutkinnoilla ammatillisten tutkintojen osilla ammatilliseen koulutukseen valmentavalla koulutuksella työhön ja itsenäiseen elämään valmentavalla koulutuksella valmentavien koulutusten osilla muulla ammatillisella koulutuksella

6 Selkeämpi ja työelämän osaamistarpeisiin paremmin vastaava tutkintojärjestelmä Vähemmän ja paremmin työelämän tarpeisiin vastaavia tutkintoja (351 noin 165) Kolme tutkintotyyppiä (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot), jotka määritelty osaamisperusteisesti Tutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista, jotka perustuvat työelämän toimintakokonaisuuksiin. Ammatillisissa perustutkinnoissa lisäksi kolme yhteistä tutkinnon osaa: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen Yhteiset tutkinnon osat sisältyvät kaikkien perustutkintoa suorittavien tutkintoon: työelämässä tarvittavien perustaitojen ja geneerisen osaamisen vahvistaminen (kommunikaatiotaidot, numerotaidot, ICT-taidot) Kaikkien tutkintojen ja valmentavien koulutusten sekä niiden osien mitoitusperusteena osaamisen laajuutta kuvaava osaamispiste Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin ja yliopistoihin säilyy, samoin oikeus osallistua ylioppilastutkintoon.

7 Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto: luovutaan nykyisistä tutkinnon suorittamistavoista eli ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä näyttötutkintojärjestelmästä nykymuodossaan Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja -prosesseissa (näyttö). Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavien koulutusten osissa osaaminen voidaan osoittaa myös muulla tavoin. Näyttöihin voi osallistua osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Näytöt toteutetaan työpaikoilla, erityisin perustein mahdollista järjestää näytöt myös muualla, esim. oppilaitoksessa tai oppilaitoksen työmaalla. Osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät näytöissä koulutuksen järjestäjän edustaja ja työelämän edustaja yhdessä yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavien koulutusten osissa opettaja tai opettajat yhdessä. Työelämällä vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa: työelämän edustaja toisena näyttöjen arvioijana, työelämätoimikunnat laadun varmistajina valtakunnallisella tasolla

8 Henkilökohtaistamalla yksilölliset opintopolut kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOS) kaikille eli yksi asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset asiat koskien tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valintaa, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, tarvittavan osaamisen hankkimista sekä osaamisen osoittamista Tavoitteena tutkinnon suorittajan tai opiskelijan tavoitteita, tarpeita, elämäntilannetta ja edellytyksiä vastaava opintopolku (ml. ohjaus ja tuki) Osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjien velvollisuudeksi keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen koulutuspituuksien lyhentyminen Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika riippuu tutkinnon suorittajan aiemmasta osaamisesta ja oppimiskyvystä sekä siitä, miten opintopolku on hänelle rakennettu.

9 Opetusta, ohjausta ja erityistä tukea tarpeen mukaan Tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana ohjaa ja kannustaa HOSin mukaisten tavoitteiden saavuttamista, kehittää itsearviointitaitoja erityistä tukea tarvittaessa (suunnitelmallinen pedagoginen tuki, erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt, mukauttaminen tai poikkeaminen). Koulutuksen sisällöstä, järjestämisestä ja toteuttamistavoista päättää koulutuksen järjestäjä (tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisesti). Osana tutkintokoulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja (enintään 6 kk:n ajan). Ammattitaitovaatimuksista, osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista voidaan poiketa: perusteena kohtuuttomuus, vammaan tai terveydentilaan liittyvät syyt

10 Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Vapaa hakeutumisoikeus koulutukseen säilytetään (pl henkilöstökoulutus ja työvoimakoulutus). Jatkuvasta hausta hakeutumisen pääväylä mahdollistaa kaikkeen koulutukseen hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden koulutuksen järjestäjät päättävät hakuajoista ja muista hakemiseen liittyvistä menettelyistä sekä tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisen valintaperusteista tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi ottamisessa on kuitenkin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valtakunnallinen yhteishaku suunnataan perusopetuksen päättäneille ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville ensisijaisena kohderyhmänä ovat hakuvuonna perusopetuksen tai valmentavan koulutuksen päättävät nuoret koulutustakuun turvaaminen yhteishaussa käytetään yhteisiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädettyjä valintaperusteita yhteisten hakumenettelyiden kautta haetaan perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin ja erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen samaan aikaan yhteishaun kanssa jos hakeutuja ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää tai hänen todistuksensa ei ole muutoin vertailukelpoinen, käytettäisiin oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta - korvaavaisi päättötodistuksen puuttuvat pisteet yhteisten hakujen päättymisen jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneet henkilöt ohjataan hakeutumaan koulutukseen jatkuvan haun kautta.

11 Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi voidaan valita hakija tai hakeutuja, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Hakijan tai hakeutujan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamiselle voimassa olevien säännösten kaltaisesti myös jatkossa tarkemmat säännökset tutkintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista, joihin sovelletaan sorasäännöksiä Päätös tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisesta koulutuksen järjestäjä voi ilmoittaa tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisesta vapaamuotoisesti kirjallinen päätös tulee antaa muutoksenhakuohjeineen, jos hakija pyytää päätöstä valtakunnallisissa hakumenettelyissä valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle postitse kirjeellä ja kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan hakijan pyynnöstä

12 Työpaikalla järjestettävän koulutuksen muodot: oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus järjestetään joko oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimuksena Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sisältö tutkinnon osittain, jatkossakin oppisopimuskoulutusta ja koulutussopimusta voidaan yhdistellä Koulutussopimus ei-työsuhteinen, oppisopimus perustuisi määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen Oppisopimuksessa maksetaan opiskelijalle palkkaa ja työnantajalle koulutuskorvausta, koulutussopimuksessa taas ei (paitsi yrittäjän koulutussopimuksessa) Oppisopimuksessa työllinen, koulutussopimuksessa opiskelija

13 Oppisopimuksen tai koulutussopimuksen tekemisen edellytykset Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että työpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa tarpeelliset työvälineet ja ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö Työpaikalta on oltava nimettävissä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Yrittäjän koulutussopimuksessa työpaikkaohjaaja voidaan nimetä toiselta työpaikalta.

14 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, joka perustuu ma. työ- tai virkasuhteeseen Osaamista täydennetään lisäksi muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella Oppisopimuksen tekeminen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä Jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta, koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle koulutuskorvausta tehdyn sopimuksen mukaan Oppisopimuskoulutuksena ei voida järjestää valmentavaa koulutusta tai työvoimakoulutusta Koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta

15 Koulutussopimus Koulutussopimukseen perustuvassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelija hankkii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Vähimmäis- tai enimmäismäärää ei ole säädetty. Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti koulutussopimuksesta koulutussopimustyöpaikan ja opiskelijan kanssa. Koulutussopimus voidaan tehdä yrittäjän kanssa sekä vankien kanssa Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen johdosta ja sopimuksen valvonnasta

16 Oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen käyttöön vaikuttavia säädöksiä Oppisopimuskoulutus sisältyy jatkossa kaikkiin tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupiin. Luvan saaminen edellyttää, että järjestäjä täyttää kaikilta osin järjestämisluvan myöntämisedellytykset Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen rajautuu jatkossa vain järjestämisluvassa määrättyihin tutkintoihin Henkilökohtaistaminen - oppisopimuskoulutuksen henkilökohtainen opiskeluohjelma korvautuu henkilökohtaisella osaamisen kehittämissuunnitelmalla Tutkintotyyppien ja oppisopimuskoulutuksen painokertoimet perusrahoituksessa - oppisopimuskoulutuksen rahoituksen taso suhteessa muihin koulutuksen toteutusmuotoihin Suoritusrahoituksessa ja vaikuttavuusrahoituksessa oppisopimuskoulutuksella sama kerroin kuin muillakin koulutuksen toteutusmuodoilla

17 Vahvistetaan opiskelijoiden palveluja Opiskeluhuolto - Selkiytetään kuraattori- ja psykologipalveluiden saajaryhmää esitetään muutettavaksi nykyistä opiskelijahuoltolakia niin, että kaikki perustutkintokoulutuksessa tai valmentavassa koulutuksessa olevat opiskelijat olisivat kuraattori- ja psykologipalveluiden piirissä - Kytketään palvelut osaksi henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. - Tavoitteena saada ehkäisevät toimet ja oppimisympäristöjen kehittäminen hyvinvointia tukeviksi. - Yhteisöllisyys vahvistamaan henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien onnistumista ja ammattilaiseksi kasvamista. 17

18 Vahvistetaan opiskelijoiden palveluja opetus ja ohjaus Opiskelijalla on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Ohjausta on saatava eri oppimisympäristöissä ja myös henkilökohtaisesti. Koulutuksen ja tutkinnon aikaisella ohjauksella tarkoitetaan osaamisen hankkimisen aikana ja erilaisissa oppimisympäristöissä annettavaa jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan osaamisen hankkimisen, kasvun ja kehityksen sekä työuraan liittyvien päätösten tueksi tueksi kaikkien toimijoiden ohjauksellinen työote! Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää riittävät ja laadukkaat ohjauspalvelut kaikessa ammatillisessa koulutuksessa: opintojen haku- ja valintavaiheessa, osaamisen hankkimisen aikana ja erityisesti siihen liittyvissä siirtymävaiheissa sekä osaamisen osoittamisen aikana sekä työtai jatko-opintoihin siirryttäessä. Opiskelijan osaamisen hankkimisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan myös opinto-ohjaus sekä muu tarpeellinen ohjaus. 18

19 Vahvistetaan opiskelijoiden palveluja Asuntolatoiminta nostettu säädöksiin; asuntolatoiminnan järjestäminen, järjestyssäännöt ja asuntolapaikan myöntäminen (89 ja 90 ). Opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua koulutuksen järjestäjän toimintaan ja toiminnan kehittämiseen sekä mahdollisuutta vaikuttaa heitä itseään koskevien päätösten valmisteluun halutaan vahvistaa opiskelijakuntatoiminnan, mutta lisäksi myös muiden käytäntöjen avulla (93 ). 19

20 Laadunhallinta Uudessa lainsäädännössä edellytetään toimivaa laadunhallintaa: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja säätelyn purkaminen: koulutuksen järjestäjän toimivalta ja samalla myös vastuu osaamisen hankkimisen ja kehittämisen organisoinnista ja toteuttamisesta lisääntyy Laadunhallinta on keskeinen osa koulutuksen järjestäjän toiminnan johtamista ja toiminnan tulosten laadun varmistusta Koulutuksen järjestäjä voi valita laadunhallinnan menettelyt omaan toimintaansa soveltuviksi. Velvoittavat säädökset laadunhallinnasta Toimivat laadunhallinnan menettelyt ovat yhtenä järjestämisluvan edellytyksenä (HE: 23, yksityiskohtaiset perustelut). Koulutuksen järjestäjä vastaa tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan kehittämisestä (HE: 109, yksityiskohtaiset perustelut). Työelämätoimikunnat varmistamaan tutkintojen laatua: työelämätoimikunnat seuraavat näyttöjen toteutusta ja osaamisen arviointia sekä ammatillisten tutkintojen järjestämistä valtakunnallisen palaute-, seuranta- ja arviointitiedon avulla

21 Koulutusvienti Reformissa puretaan koulutusviennin esteet Järjestämislupa koulutuksen järjestämispaikka: koulutusta voidaan järjestää muualla kuin järjestämisluvassa määritellyllä toiminta-alueella (esim. tilauskoulutuksena EU/ETAalueen ulkopuolella) luvan toiminta-alue ei koske tilauskoulutusta opetuskieli: voi olla muukin kuin suomi tai ruotsi Tilauskoulutus (92 ) tilauskoulutusta voidaan järjestää EU/ETA-alueen ulkopuolella tai sieltä Suomeen tuleville, jossa tilaajana esim. valtio tai yhteisö, mutta ei yksittäinen opiskelija (tilaaja voi periä maksuja opiskelijoilta oman maansa lainsäädännön mukaisesti) Maksullisuus koulutusvienti on aina liiketoimintaa, jota ei voi rahoittaa valtionosuusrahoituksella tilauskoulutuksessa voidaan periä maksuja, joka minimissään kattavat kaikki koulutuksen kustannukset tilauskoulutuksessa ei sovelleta opetus- ja tutkintokieltä koskevia säännöksiä tilauskoulutus ei ole maksullista palvelutoimintaa ( 111)

22 Mitä voidaan viedä? koulutusta, joka perustuu esim. tutkintojen tai niiden osien tai yleisempiin alan osaamistarpeisiin sekä muuta täydennyskoulutusta tms. asiakkaan tarpeen mukaisesti koulutuksen järjestäjä voi kirjoittaa (jo nykysäädösten perusteella) todistuksen suoritetuista opinnoista (esim. tilauskoulutuksen sovittujen sisältöjen mukaisesti) OKM voi tarvittaessa kirjallisesti vahvistaa, että koulutusviejänä toimivalla koulutuksen järjestäjällä on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa kansallisen viranomaisen tunnustama toimija Tutkintojen vientiä päästään toteuttamaan koulutusvientikokeilussa, joka käynnistyy marraskuussa kokeilussa voidaan lokalisoida tutkintojen kieliaitovaatimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön sisältyviä osaamisvaatimuksia lokalisointi tehdään niin, ettei tutkintojen osaamisvaatimuksista tingitä tarkoituksena on myös selvittää tutkinnon perusteiden lokalisointitarvetta ja muita tutkintovientiin liittyviä perusteiden muutostarpeita. Tavoitteena on löytää tapa, jolla EU/ETA-alueen ulkopuolella voidaan suorittaa suomalaisen tutkintojärjestelmän mukaisia tutkintoja. OPH valmistelee vientikokeilua varten tutkinnon perusteet erikseen päätettäville tutkinnoille, jossa em. lokalisoinnit on tehty

23 Ammatillisen koulutuksen uusi ohjausjärjestelmä

24 Ammatillisen koulutuksen uusi ohjausjärjestelmä Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen - järjestämisluvat yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen luvassa tutkinnot, joita järjestäjä saa myöntää sekä järjestää niihin koulutusta (oikeus vos-rahoitukseen) muut tarpeelliset määräykset koskien: valmentavia koulutuksia (valma, telma) työvoimakoulutusta vankien koulutusta toiminta-aluetta tutkinto- ja opetuskieltä luvassa opiskelijavuosien vähimmäismäärä: turvataan ennakoitava resurssi pidemmällä aikajänteellä oppisopimuskoulutustehtävä kaikilla järjestämisluvan saavilla. oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen sidottu järjestämisluvan tutkintoihin Siirtymäsäännökset: uusimuotoiset luvat myönnettäisiin viranomaisaloitteisesti. Uuden luvan koulutustehtävän määrittelyssä pohjana järjestäjän aikaisempi toiminta

25 Ammatillisen koulutuksen uusi ohjausjärjestelmä Suoritteet päätetään tulevalle varainhoitovuodelle: asetetaan järjestäjäkohtaiset perusrahoituksen opiskelijavuodet tavoitteellisina ministeriön päätös suoritteita ei päätöksessä kohdenneta tutkinnoittain, tutkintotyypeittäin tai koulutuksen toteutusmuodoittain ministeriö voisi kuitenkin tarpeen vaatiessa asettaa tarkempia määräyksiä opiskelijavuosivolyymin käytöstä koulutuksen järjestäjän tulevan varainhoitovuoden perusrahoitus perustuu ministeriön päättämään tavoitteellisten opiskelijavuosien enimmäismäärään järjestäjän aiemman toteuman mukaiseen toimintaprofiiliin (kustannusryhmät, tutkintotyypit, erityinen tuki, majoitus ym.) ministeriön koulutuksen järjestäjälle vahvistamat opiskelijavuodet eivät voi alittaa järjestämisluvan opiskelijavuosien vähimmäismäärää

26 Ammatillisen koulutuksen uusi ohjausjärjestelmä ministeriö päättäisi perusrahoituksen opiskelijavuosien määrästä järjestäjiä kuultuaan; taustalla järjestäjien kanssa käytävä vuoropuhelu mahdollistaa esimerkiksi äkillisiin rakennemuutoksiin reagoinnin ja koulutustarjonnan kohdentamisen koko ikäluokalle ministeriö voi kohdentaa vuosittain järjestämislupien yhteenlasketun vähimmäismäärän ylittävää opiskelijavuosimäärää talousarvion kokonaisopiskelijavuosimäärän rajoissa (n. 8 %) lisäksi voidaan jättää pieni osuus opiskelijavuosia jaettavaksi varainhoitovuoden aikana muut suoritteet (tutkinnot, tutkinnon osat, vaikuttavuusrahoitus) päätetään lähtökohtaisesti toteuman mukaisina (tuorein toteumatieto, osin kahden vuoden keskiarvo)

27 Työvoimakoulutus uudessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Työvoimakoulutus olisi erikseen järjestämislupaan haettava tehtävä Opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi työvoimakolutukseen varattavat opiskelijavuodet työvoimakoulutuksen luvan saaneille järjestäjille osana järjestäjän tavoitteellista opiskelijavuosimäärää kuulee työhallintoa Työhallinto kävisi vähintään kerran vuodessa työvoimakoulutuksen luvan omaavien järjestäjien kanssa keskustelut koulutuksen kohdentamisesta TE-toimisto päättäisi opiskelijaksi ottamisesta Koulutuksen järjestäjä vastaisi koulutuksesta ja osaamistavoitteiden saavuttamisesta

28 Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä Rahoitus ja ohjaus rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvatettaisiin merkittävästi (suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus = 50 %) rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen (suoritusrahoitus) toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä puretaan rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä Rahoitusjärjestelmän peruselementit: perusrahoitus, suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus sekä strategiarahoitus

29 29

30 Rahoitusjärjestelmän yleiset periaatteet Määräraha muuttuu talousarvioperusteiseksi kuntien rahoitusosuus jatkossakin, vuoden 2017 tasossa talousarvion määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti indeksillä Rahoitusosuudet perusrahoitus 50 % suoritusrahoitus 35 % vaikuttavuusrahoitus 15 % strategiarahoitus enintään 4 % Yksityisille järjestäjille arvonlisäverokorvaus euro eurosta periaatteen mukaisesti

31 Perusrahoitus - opiskelijavuosi Opiskelijavuosi yhteismitallinen suorite 365 päivää, joiden aikana opiskelija osallistuu koulutukseen HOS:n mukaisesti OKM päättää vuosittain seuraavan varainhoitovuoden tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän = rahoituksen määräytymisperuste päätetään myös työvoimakoulutuksen tavoitteellinen määrä, järjestäjä sopii tarkemmin te-hallinnon kanssa päätöksessä huomioidaan aiempien vuosien toteuma sekä seuraavan varainhoitovuoden kohdentamistarpeet tavoitteellista opiskelijavuosimäärää painotetaan kunkin järjestäjän aiempien vuosien toteutuneen profiilin perusteella ( järjestäjäkohtainen kerroin ) tavoitteellista opiskelijavuosimäärää voidaan lisätä varainhoitovuoden aikana (esim. työvoimakoulutus)

32 Perusrahoituksen painokertoimet Toteutuneita opiskelijavuosia painotetaan seuraavilla perusteilla: tutkintojen kustannusryhmät ja muut koulutukset (kustannuserot) 5 kustannusryhmää, VALMA, TELMA, muu ammatillinen koulutus tutkintotyyppi (pt, at/eat), oppisopimuskoulutus pt kerroin 1,0; oppisopimuskoulutuksena 0,8 at/eat kerroin 0,8; oppisopimuskoulutuksena 0,5 erityisen tuen järjestäminen majoituksen järjestäminen henkilöstökoulutuksen järjestäminen työvoimakoulutus vankeinkoulutus

33 Suoritusrahoitus tutkinnon osat ja tutkinnot Määräytymisperusteena varainhoitovuotta edeltävänä kahtena edeltävänä vuonna suoritetut tutkinnon osat ja tutkinnot Tutkinnon osien osaamispisteitä painotetaan kustannusryhmien kertoimilla ja tutkintotyyppikertoimella erityisen tuen järjestämisen kertoimella Tutkintoja painotetaan kustannusryhmien kertoimilla ja tutkintotyyppikertoimen kertoimilla aiemman perusasteen jälkeisen koulutuksen perusteella (vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa) (ei aikaisempaa tutkintoa 54 p, aikaisempi tutkinto 18 p) Rahoituksen perusteena olevien suoritteiden määrää voidaan rajoittaa, mikäli niiden määrä kasvaa epätarkoituksenmukaisesti suoritteiden määrän suhteuttaminen opiskelijavuosikapasiteettiin

34 Vaikuttavuusrahoitus Otetaan huomioon koko tutkinnon tai tutkinnon osia suorittaneiden Työllistyminen tai korkeakouluopintoihin tähtääviin jatko-opintoihin siirtyminen tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisvuotta seuraavan vuoden lopussa Alueellisia työllisyyseroja mahdollista ottaa huomioon Opiskelijapalaute Työelämäpalaute

35 Koulutuksen järjestäjän rahoituksen muodostuminen OKM:n päättämä perusrahoituksen opiskelijavuosimäärä painotettuna kertoimilla järjestäjäkohtainen painokerroin ( järjestäjän perusrahoituskerroin ) muodostuu aikaisemman toteutuneen toimintaprofiilin perusteella (varainhoitovuosi -2) lisäksi mahdollinen harkinnanvarainen euromääräinen korotus Suoritusrahoituksen perusteeksi ilmoitetuista tutkinnoista ja tutkintojen osista varainhoitovuosi -2-3 vuotta toteuma huomioidaan tutkinnon osien osaamispisteet, joita painotetaan kustannusryhmä-, tutkintotyyppi- ja erityisen tuen kertoimilla huomioidaan tutkinnot, joita painotetaan kustannusryhmä- ja tutkintotyyppikertoimilla -> pt 54 pistettä ja at/eat 18 pistettä huomioon otettavat suoritteet saadaan laskemalla yhteen tutkinnon osien painotetut osaamispisteet ja tutkinnoista määritellyt pisteet Vaikuttavuusrahoitus tutkinnon tai sen osien suorittaneiden työllistymisen, jatko-opintoihin sijoittumisen, sekä opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen perusteella

36 Sääntelyn purkaminen ja hallinnon keventäminen keskeisiä uudistuksia Siirrytään yhteen tapaan suorittaa tutkinto Tutkinnon myöntämisoikeus siirretään koulutuksen järjestäjille Yksi henkilökohtaistamisprosessi kaikille tutkinnon tai osan suorittajille Yhdenmukaisemmat prosessit esim. työpaikalla tapahtuva opiskelu, henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen, järjestäjän toiminnan ohjaus digitaaliset palvelut tukemaan prosesseja ja hallintoa Rahoitusjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus erillisten rahoitusväylien purkaminen rahoituksen määräytymiseen vaikuttavien porrastustekijöiden vähentäminen ja yhdenmukaistaminen rahoituksen perusteena olevien suoritteiden yhdenmukaistaminen Yksi järjestämislupa kaikkea toimintaa varten Työvoimakoulutuksen yhdistäminen uuteen ammatillisen koulutuksen järjestelmään Digitalisaation hyödyntäminen toiminnassa ja hallinnon prosesseissa

37 Järjestäjärakenteen kehittäminen OKM käynnisti ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämistä koskevan hankkeen keväällä 2016 Kysely järjestäjille taloudellisesta kantokyvystä sekä ammatillisista ja toiminnallisista edellytyksistä Lisäksi kysyttiin järjestäjien ennakoimia opiskelijamääriä Pohjana rahoituksen väheneminen kaikilla runsaalla 10 prosentilla Järjestäjät ovat pääsääntöisesti sopeuttamassa toimintaansa uuteen rahoituskehykseen Järjestäjien välillä kuitenkin huomattavia eroja

38 Järjestäjien kanssa käytävät neuvottelut Ministeriö käy joulu-helmikuussa neuvottelut noin 30 järjestäjän kanssa Neuvotteluihin kutsutaan järjestäjät, joiden toimittamien tietojen perusteella taloudellisessa kantokyvyssä on sellaisia haasteita, että laadukkaan koulutuksen järjestäminen voi vaarantua Neuvottelukutsu saattaa johtua myös epäselvyyksistä toimitetuissa tiedoissa tai niiden tulkintaan liittyvistä epävarmuuksista Tavoitteena yhdessä löytää keinot tilanteen korjaamiseksi Kunkin neuvotteluun kutsutun järjestäjän kanssa laaditaan etenemisja seurantasuunnitelma

39 Mikä muuttuu: opiskelijan näkökulma Selkeät ja toimivat väylät koulutukseen hakeutumiselle ympärivuotinen ja jatkuva hakeutuminen. Keskeinen tavoite puuttuvan osaamisen hankkiminen opiskeluajat lyhenevät, työelämään tai jatko-opintoihin voi siirtyä nopeammin Lähtökohtana se, miten ja missä opiskelija voi puuttuvan saamisen parhaiten voi hankkia. Yksilöllisissä opintopoluissa otetaan nykyistä enemmän huomioon opiskelijoiden tarpeita: Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS) perustaksi yksilöllistyville opintopolulle Koulutuksen erilaisia toteuttamismuotoja hyödynnetään joustavasti opiskelijan tarpeen ja tilanteen mukaisesti (esim. oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitoksen oppimisympäristöissä tapahtuvan koulutuksen yhdistäminen, ajasta ja paikasta riippumattomat digitaaliset ratkaisut). Opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukipalvelut suunnitellaan osana HOSia oikea-aikaista ja osuvaa tukea opiskelijoille heidän tarpeidensa mukaisesti

40 Mikä muuttuu: opiskelijan näkökulma Työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle selkeät puitteet: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina Tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla Oikeusturva ja yhdenvertaisuus paranevat, kun oikaisupyyntökäytäntöjä yhdenmukaistetaan. Laajat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen työuran eri vaiheissa. Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen mm. opiskelijakuntatoiminnan kautta

41 Mikä muuttuu: työelämän näkökulma Selkeämpi, helpommin lähestyttävä ja osaamistarpeisiin paremmin vastaava ammatillisen koulutuksen järjestelmä. Työelämän tarpeet aiempaa keskeisemmin ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen lähtökohtana. Tarpeet ohjaavat toimintaa. Kokonaisvaltaisempaa palvelua yrityksille ja julkisen sektorin työpaikoille Osaamistarpeisiin vastataan ammatillisten tutkintojen ohella yhä enemmän myös niiden osilla. Tutkinnot aiempaa laaja-alaisempia ja niissä enemmän valinnaisuutta, mikä mahdollistaa aiempaa nopeamman ja joustavamman reagoinnin työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi myös muuta ammatillista koulutusta, jota voidaan räätälöidä kulloisenkin tarpeen mukaan. Yhdenmukaisemmat prosessit ja toimintaperiaatteet kaikessa ammatillisessa koulutuksessa selkeys ja sujuvuus käytännön toteutuksessa Työelämä vahvemmin mukana varmistamassa ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä, hallinnollisen työn hoitaa koulutuksen järjestäjä.

42 Mikä muuttuu: koulutuksen järjestäjän näkökulma Päätösvalta, mutta myös vastuu koulutuksen suuntaamisesta ja toteuttamisesta lisääntyy. Enemmän toimivaltaa rakentaa asiakkaiden tarpeisiin vastaavia koulutusratkaisuja Suurempi vastuu siitä, että koulutus vastaa työelämän ja yksilöiden tarpeita Toimintaa ohjaavat nykyistä vahvemmin työelämän ja opiskelijoiden tarpeet Rajallisten resurssien oikeudenmukainen ja tehokas kohdentaminen Päällekkäinen ja rinnakkainen työ vähenee ja resurssien käyttö tehostuu. Yhteen tutkinnon suorittamistapaan ja osaamisen osoittamistapaan siirtyminen vähentää erillisten sopimusten ja suunnitelmien määrää. Erilaisia ja eri tasolla olevia toimielimiä vähemmän, mikä vähentää hallinnollista työtä. Yksi henkilökohtaistamisprosessi ja HOS kaikessa koulutuksessa selkeyttää toimintaprosesseja ja vähentää erillisten ja erilaisten asiakirjojen määrää. Digitaalisilla palveluilla ja järjestelmillä hallintoa sujuvammaksi (esim. tiedonkeruut)

43 Mikä muuttuu: koulutuksen järjestäjän näkökulma Toimintaa organisoidaan uusilla tavoilla. Toiminnan joustavuuden ja reagointiherkkyyden merkitys kasvaa. Oppiminen tapahtuu erilaisissa oppimisen ympäristöissä. Osaamistarpeet muuttuvat ja monimuotoistuvat. Miten hankitaan tarvittava osaaminen nopeasti ja tehokkaasti? Miten yhdistetään osaamista organisaation sisällä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti? Miten rakennetaan pedagogisesti toimivia ja laadukkaita oppimisratkaisuja? Toiminnan tuloksellisuuden ja laadun merkitys kasvaa, koska rahoitus määräytyy aikaisempaa vahvemmin sen perusteella. Tehokkaat ja tulokselliset koulutusprosessit toiminnan elinehto Resurssit suunnattava vahvemmin toimintaan, joka tuottaa lisäarvoa opiskelijoille ja työelämälle Toimiva toimintajärjestelmä laadunhallinnan perustana Vastuu niistä, jotka tarvitsevat enemmän tukea, ei häviä mihinkään

44 Mikä muuttuu: opetushenkilöstön näkökulma Opettajuus muuttuu: ohjaava ja valmentava ote painottuu vahvemmin Tutkinnon suorittajan / opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki aikaisempaa tärkeämmässä roolissa yksilöllistyvien opintopolkujen myötä Opetuksessa ja ohjauksessa keskitytään puuttuvaan osaamiseen. Opetus(aika)keskeisestä ajattelusta siirrytään asiakaslähtöiseen ja oppimiskeskeiseen ajatteluun osaamistavoitteen saavuttaminen ohjaa entistä vahvemmin pedagogisia ratkaisuja Opetus, ohjaus ja oppimisen tukeminen tapahtuvat yhä enemmän myös muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa, esim. työpaikoilla ja digitaalisissa oppimisympäristöissä Osaamisen kertyminen ja opiskelijan vahvuuksien tukeminen keskiössä, samoin ammattitaidon laadun varmistaminen Yhteistyö opettajien välillä sekä työelämän kanssa tiivistyy yksilöasiantuntijoista asiantuntijayhteisöiksi

45 Reformin valmisteluaikataulu 11 alku/2016 Reformi-HE lausuntokierrokselle 11/2016 Työpajat 2/2017 Reformi-HE eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat

46 Lue lisää reformista: Ammatillisen koulutuksen reformin nettisivut Lausuntopyyntö ja hallituksen esitysluonnos _koulutus/ammatillinenkoulutus/index.html?lang=fi 46