Ammatillisen koulutuksen reformi tilannekatsaus valmistelun etenemisestä

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformi tilannekatsaus valmistelun etenemisestä Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. 1

2 Valmistelun toteuttaminen Toimenpide-ehdotuksia on valmisteltu virkamiestyöryhmissä (OKM, OPH, TEM) Valmistelua on toteutettu tiiviissä ja laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa reformin seurantaryhmä reformin I työpajat maaliskuussa reformin II työpajat kesäkuussa verkkokommentointi Työpajoissa on käsitelty luonnoksia uudeksi ammatillisen koulutuksen järjestelmäksi (esim. rahoitus, ohjaus, osaamisen osoittaminen ja hankkiminen, työpaikalla tapahtuva opiskelu, opiskelijahyvinvointi ym.) Työpajatyöskentelyyn (ml. verkko-osallistuminen) on osallistunut kaikkiaan yli 1200 henkilöä ympäri Suomea Avoin ja vuorovaikutteinen valmisteluprosessi paljon myönteistä palautetta prosessista Ehdotuksia on muokattu ja jatkotyöstetty saadun palautteen perusteella Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristössä tapahtuu nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio, robotisaatio, massadata, keinoäly ym. toimiala- ja tehtävärakenteiden muutokset toiminta- ja ansaintalogiikoiden muutokset: jakamistalous, alustatalous ym. koulutuksen on vastattava uusiin osaamistarpeisiin Osaamistarpeet kasvavat ja muuttuvat dynamiikka lisääntyy, osaaminen vanhenee nopeammin monissa tehtävissä luku-, numero- ja tietotekniikkataitojen merkitys kasvaa asiakaskunnan tarpeet yksilöllistyvät ja eriytyvät massakoulutuksen aika on ohi osaamisen jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen tarve läpi työuran Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti 2

3 Mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana mm. tutkintojen ja niiden osien joustavampi hyödyntäminen Ammatillisen koulutuksen palvelut vahvemmin elinikäisen oppimisen jatkumolle Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat ) Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) Tehokasta aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä henkilökohtaistamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen -> koulutuspolkujen lyhentäminen Osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki oppijalle (erilaiset tavoitteet, erilaiset ympäristöt, erilaiset edellytykset) Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen sujuvampaa, kevyempää ja virtaviivaisempaa hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (6/2016) (1) Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy toimivat ja selkeät, matalan kynnyksen väylät koulutukseen hakeutumiselle digitaalisten palveluiden laaja hyödyntäminen jatkuva haku hakeutumisen pääväyläksi koulutukseen pääsy silloin kun on tarve yhteishaku suunnataan vahvemmin perusopetuksen päättäneille - turvataan koulutukseen pääsy Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt tutkintojärjestelmän uudistaminen: osaamisperusteisuus, joustavuus, selkeys -> vähemmän ja paremmin työelämän tarpeisiin vastaavia tutkintoja yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto kaikille henkilökohtaistaminen kaikille tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajille henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma yksilöllisen opintopolun perustana koulutuksen järjestäjä myöntää tutkintotodistuksen kaikkiin tutkintoihin työelämän vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa Erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa 3

4 Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (6/2016) (2) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina tavoitteellista ja ohjattua opiskelua työpaikoilla - parhaiten soveltuvalla tavalla koulutussopimus ei-työsuhteinen, oppisopimus perustuisi määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen ohjauksen painopiste koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudessa ja laadussa uuden ohjausjärjestelmän pääelementit: järjestämisluvat, suoritepäätökset ja ohjauskeskustelumekanismi Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Kehittämisohjelmalla varmistutaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta pienenevän rahoituksen olosuhteissa. Toimijoita kannustetaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (6/2016) (3) Rahoitus ja ohjaus rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvaa merkittävästi rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä puretaan rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä Rahoitusjärjestelmän peruselementit: perusrahoitus, suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus sekä strategiarahoitus 4

5 STRATEGIARAHOITUS (esim. 2-4 % laskennallista rahoituksesta) VAIKUTTAVUUSRAHOITUS (esim %): - suoritteet (ja %-osuus): tutkinnon/tutkinnon osan suorittaneiden työllisten ja korkeakoulutukseen jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä (esim %) sekä opiskelijapalaute (esim. 2-6%) - työllisten ja jatko-opiskelijoiden kertoimet: tutkintotyyppi kerroin (pt/at & eat), status ennen koulutuksen aloittamista (eityöllinen vs. työllinen) -kerroin - opiskelijapalautteen kerroin: tutkintotyyppikerroin (pt, at & eat) SUORITUSRAHOITUS (esim %) - suoritteet: tutkinnot ja niiden osat, joiden laajuus määräytyy osaamispisteinä, tutkinnon osan hinta määräytyy sen mukaan minkä tutkinnon osaksi se on määrätty kuuluvan, ei sen mukaan, minkä tutkinnon opiskelija sitä suorittaa - tutkintojen ja tutkinnon osien pisteiden kertoimet: - ala/tutkinto kustannuskorikerroin, sekä tutkinnon osille että tutkinnoille, samat kertoimet kuin perusrahoituksessa - tutkintotyyppikerroin (pt/ at & eat), vain tutkinnoille - erityisen tuen kerroin, sekä tutkinnon osille että tutkinnoille - koulutustasokerroin (perusasteen jälkeinen tutkinto on vs. ei ole), vain tutkinnoille PERUSRAHOITUS (esim %) - suorite: opiskelijavuosi - opiskelijavuosien kertoimet: - ala/tutkinto kustannuskorikerroin: neljä/viisi koria, (samat kaikille ammatillisen koulutuksen muodoille) - järjestämismuodon/tavan (OPSO) ja tutkintotyypin (pt/at & eat) kerroin - erityisen tuen kerroin - majoituskerroin - ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kerroin - henkilöstökoulutuskerroin - vankilakoulutuksen kerroin Rahoitus ja ohjaus Perusrahoitus luo ennakoitavan perustan eri alojen koulutuksen järjestämiselle luo puitteet tutkintojen ja niiden osien suorittamiselle sekä valmistavan koulutuksen järjestämiselle kaikille ammatillisen koulutuksen asiakasryhmille. Suoritusrahoitus ohjaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden osaamistarpeisiin tehokkaasti ja tuloksellisesti (mm. koulutuspituuksien lyhentäminen). Vaikuttavuusrahoitus kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta sekä tarjoamaan edellytyksiä jatko-opintoihin. Strategiarahoitus varmistaa esim. strategisten koulutuksen kehittämishankkeiden toteuttamista tukee koulutuksen järjestäjien strategista kehittämistoimintaa, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, rakenteellista kehittämistä sekä mahdollisesti äkillisiin rakennemuutostilanteisiin vastaamista. 5

6 Rahoitus ja ohjaus Rahoituksessa käytettäisiin sekä kustannuseroja että kohderyhmien ominaisuuksia huomioon ottavia rahoituskertoimia. Jatkossa samat kustannuskorit koskevat oppisopimuskoulutusta ja oppilaitosmuotoista koulutusta sekä perustutkintoihin ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta Oppisopimuskoulutuksen saamiseksi tasavertaisemmaksi koulutusvaihtoehdoksi, järjestämismuotokohtaiset kertoimet joko poistetaan tai niiden välistä eroa pienennetään merkittävästi nykyisestä. Henkilöstökoulutuksessa huomioitaisiin alentavana tekijänä ulkopuolinen rahoitusosuus. Valmistavasta koulutuksesta voitaisiin periä opiskelijalta kohtuullisia maksuja. Maksuja ei kuitenkaan perittäisi silloin, kun kyseessä on perusopetuksen päättänyt tai muu vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa oleva henkilö tai TE-hallinnon asiakas Yksityisille koulutuksen järjestäjille korvattaisiin vuosittain arvonlisävero toteutuman mukaisesti. Ammatillisen perustutkinnon ja lukio-opintojen sekä ylioppilastutkinnon yhtäaikainen suorittaminen rahoitettaisiin ammatillisen koulutuksen perusrahoituksesta. Koulutuksen järjestäjän rahoituksesta suuri osa määräytyisi aikaansaatujen suoritteiden ja niiden vaikuttavuuden perusteella. Rahoitus ja ohjaus Perusrahoituksessa olisi yksi yhteinen suorite - opiskelijavuosi Koulutuksen järjestäjä päättäisi suoritteidensa enimmäismäärän puitteissa tarjonnan kohdentamisesta eri aloille/tutkintoihin sekä siitä, millä tavoin koulutusta järjestää Perusrahoituksessa tunnistettaisiin tutkinto-/alakohtaiset kustannuserot, mutta karkeammalla tasolla kuin nykyisin (kustannuskorit) tutkintotyyppikohtaiset erot (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot). Koulutuksen järjestämismuotoja (oppisopimus ja oppilaitosmuotoinen) ei enää eroteltaisi rahoituksessa tai niiden välistä eroa pienennettäisiin merkittävästi Perusrahoituksella rahoitettaisiin mm. ei-tutkintotavoitteinen koulutus ja pääosin vaikeimmin vammaisille tarkoitettu vaativa erityisopetus. Perusrahoitusta maksettaisiin toteuman mukaan 6

7 Rahoitus ja ohjaus Suoritusrahoituksen suoritteina käytettäisiin tutkintoja ja tutkintojen osia. Pääosa suoritusrahoituksesta määräytyisi tutkinnon osien perusteella. Lisäksi suoritetuista tutkinnoista maksettaisiin rahoitusta koulutuksen järjestäjille perustutkinnoista maksettaisiin enemmän kuin ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Lisäksi otettaisiin korottavana tekijänä huomioon, jos henkilö ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa -> kannustaisi huolehtimaan nuorista ja muista vailla tutkintoa olevista Tutkintojen ja niiden osien erilainen laajuus otettaisiin huomioon osaamispisteillä Tutkintojen ja niiden osien arvo on sama koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Kannustaisi käyttämään asiakkaalle parhaiten soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja. Rahoituksen perusteena olevien suoritteiden määrää ei lähtökohtaisesti säänneltäisi Kokonaismäärää voitaisiin kuitenkin rajoittaa, mikäli suoritteiden kasvu on epätarkoituksenmukaisen suurta turvataan rahoituksen tarkoituksenmukainen taso. Järjestäjän rahoitus määräytyisi aikaansaatujen tutkintojen ja niiden osien suhteellisen osuuden perusteella (järjestäjän suoritteet/kaikkien järjestäjien suoritteet). Vaikuttavuusrahoituksessa mittareina käytettäisiin mm. työllistymistä ja jatkoopintoihin sijoittumista sekä opiskelijapalautetta Uusi ohjaus- ja säätelyjärjestelmä Vahvistetaan tulosohjauksen roolia koulutuksen järjestäjien ohjauksessa. Uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja sääntelyjärjestelmäkokonaisuus muodostuu kolmesta elementistä: järjestämisluvat, suoritepäätökset, tulos/tavoiteohjausmenettely. Järjestämisluvassa määritellään kullekin järjestäjälle kaikki se toiminta, johon järjestäjällä on oikeus, ja kaikki ne velvollisuudet, joita järjestäjälle on asetettu. (yksi lupa) Tulosohjausmenettelyssä asetetaan yhdessä OKM:n ja koulutuksen järjestäjien kanssa strategisia tavoitteita koskien mm. koulutustarjonnan suuntaamista. Koulutuksen järjestäjien asiointia ja ohjausta varten otetaan käyttöön sähköinen järjestämislupa ja siihen kytkeytyvä asiointi- ja päätöksentekojärjestelmä (Oiva) 7

8 Ammatillisen koulutuksen ohjaus Sääntelyn purkaminen ja hallinnon keventäminen keskeisiä uudistuksia Siirrytään yhteen tapaan suorittaa tutkinto Tutkinnon myöntämisoikeus siirretään koulutuksen järjestäjille Yksi henkilökohtaistamisprosessi kaikille tutkinnon tai osan suorittajille Yhdenmukaisemmat prosessit esim. työpaikalla tapahtuva opiskelu, henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen, järjestäjän toiminnan ohjaus digitaaliset palvelut tukemaan prosesseja ja hallintoa Rahoitusjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus erillisten rahoitusväylien purkaminen rahoituksen määräytymiseen vaikuttavien porrastustekijöiden vähentäminen ja yhdenmukaistaminen rahoituksen perusteena olevien suoritteiden yhdenmukaistaminen Yksi järjestämislupa kaikkea toimintaa varten Työvoimakoulutuksen yhdistäminen uuteen ammatillisen koulutuksen järjestelmään Digitalisaation hyödyntäminen toiminnassa ja hallinnon prosesseissa 8

9 Reformin valmistelun aikataulu 5/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 4-9/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset Eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-9/2016 Reformin valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 10/2016 Reformi -HE lausuntokierrokselle 2/2017 Reformi -HE eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat 9