Ammatillisen koulutuksen reformi

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformi Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät Radisson Blue Seaside Hotel, Helsinki opetusneuvos Seija Rasku

2 Ammatillinen koulutus tänään Ammatillisen koulutuksen kokonaisuus ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus molempia voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena Opiskelijoita vuosittain (2015) noin ammatillisessa peruskoulutuksessa noin , josta oppisopimuskoulutuksessa noin ammatillisessa lisäkoulutuksessa noin , josta oppisopimuskoulutuksessa noin Kokonaisrahoitus noin 1,9 mrd (vuonna 2016) ammatillinen peruskoulutus noin 1,6 mrd. (84 %) ammatillinen lisäkoulutus noin 130 milj. (7 %) oppisopimuskoulutus noin 150 milj. (8 %) Ammatillisia tutkintoja 351 Tutkintoja suoritetaan vuosittain noin perustutkinnon voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona ammatti- ja erikoisammattitutkinnon pelkästään näyttötutkintona

3 3

4 Keskeisiä ehdotuksia Keskeisiä ehdotuksia

5 Joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Vapaa hakeutumisoikeus ammatilliseen koulutukseen jatkossakin (pl. henkilöstökoulutus ja työvoimakoulutus) Jatkuva haku hakeutumisen pääväyläksi koulutukseen pääsy silloin kun on tarve Yhteishaku säilyy pääkohderyhmänä perusopetuksen päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat turvataan pääsy koulutukseen TE-hallinto päättää jatkossakin asiakkaidensa koulutukseen pääsystä Kehitetään kattavia ja avoimia sähköisiä hakupalveluita edistämään koulutukseen pääsyä. Hakuväylillä ja -palveluilla mahdollistetaan joustavat siirtymät ja turvataan koulutuspolkujen jatkuminen (esimerkiksi alan vaihtaminen)

6 Selkeämpi ja työelämän osaamistarpeisiin paremmin vastaava tutkintojärjestelmä 1 (2) Osaamistarpeisiin vastataan ammatillisilla tutkinnoilla, valmentavilla koulutuksilla, tutkintojen ja koulutusten osilla sekä muulla ammatillisella koulutuksella Vähemmän ja paremmin työelämän tarpeisiin vastaavia tutkintoja (351 noin 165) Kolme tutkintotyyppiä (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot), jotka määritelty osaamisperusteisesti Jatko-opintokelpoisuus säilyy, samoin oikeus osallistua ylioppilastutkintoon.

7 Selkeämpi ja työelämän osaamistarpeisiin paremmin vastaava tutkintojärjestelmä 2 (2) Tutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista, jotka perustuvat työelämän toimintakokonaisuuksiin. Ammatillisissa perustutkinnoissa lisäksi kolme yhteistä tutkinnon osaa: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskuntaja työelämäosaaminen Yhteiset tutkinnon osat sisältyvät kaikkien perustutkintoa suorittavien tutkintoon: työelämässä tarvittavien perustaitojen vahvistaminen Kaikkien tutkintojen ja valmentavien koulutusten sekä niiden osien mitoitusperusteena osaamisen laajuutta kuvaava osaamispiste

8 Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto: luovutaan nykyisistä tutkinnon suorittamistavoista eli ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä näyttötutkintojärjestelmästä nykymuodossaan Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja -prosesseissa (näyttö). Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavien koulutusten osissa osaaminen voidaan osoittaa myös muulla tavoin. Näyttöihin voi osallistua osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Näytöt toteutetaan työpaikoilla, erityisin perustein mahdollista järjestää näytöt myös muualla, esim. oppilaitoksessa tai oppilaitoksen työmaalla. Osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät näytöissä koulutuksen järjestäjän edustaja ja työelämän edustaja yhdessä yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavien koulutusten osissa opettaja tai opettajat yhdessä. Työelämällä vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa: työelämän edustaja toisena näyttöjen arvioijana, työelämätoimikunnat laadun varmistajina valtakunnallisella tasolla

9 Yksilölliset opintopolut kaikille Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOS) kaikille eli yksi asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset asiat koskien tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valintaa, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, tarvittavan osaamisen hankkimista sekä osaamisen osoittamista HOSiin kirjataan myös opinto-ohjaus ja muu tarpeellinen ohjaus HOSin yhteydessä käydään läpi myös jatko-suunnitelmat Tavoitteena tutkinnon suorittajan tai opiskelijan tavoitteita, tarpeita, elämäntilannetta ja edellytyksiä vastaava opintopolku (ml. ohjaus ja tuki) Osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjien velvollisuudeksi keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen koulutuspituuksien lyhentyminen Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika riippuu tutkinnon suorittajan aiemmasta osaamisesta ja oppimiskyvystä sekä siitä, miten opintopolku on hänelle rakennettu.

10 Olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, puuttuvan/tarvittavan osaamisen kartoittaminen Osaamisen olemassaolon ja laadun varmistaminen (ml. osaamisen tunnustaminen) osaamisperusteisuus = asiakaslähtöisyys Yksilölliset, joustavat opintopolut, tarvittavaan osaamiseen keskittyminen

11 Opetusta, ohjausta ja erityistä tukea tarpeen mukaan Tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen kaikkien toimijoiden ohjauksellinen työote palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana ohjaa ja kannustaa HOSin mukaisten tavoitteiden saavuttamista, kehittää itsearviointitaitoja erityistä tukea tarvittaessa (suunnitelmallinen pedagoginen tuki, erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt, mukauttaminen tai poikkeaminen). Koulutuksen sisällöstä, järjestämisestä ja toteuttamistavoista päättää koulutuksen järjestäjä (tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisesti). Osana tutkintokoulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja (enintään 6 kk:n ajan). Ammattitaitovaatimuksista, osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista voidaan poiketa ammatillisissa perustutkinnoissa: perusteena kohtuuttomuus, vammaan tai terveydentilaan liittyvät syyt

12 Työpaikalla järjestettävän koulutuksen muodot: oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus järjestetään joko oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimuksena Suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tutkinnon osittain, jatkossakin oppisopimuskoulutusta ja koulutussopimusta voidaan yhdistellä. Koulutussopimus ei-työsuhteinen, oppisopimus perustuisi määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen Oppisopimuksessa maksetaan opiskelijalle palkkaa ja työnantajalle koulutuskorvausta, koulutussopimuksessa taas ei (paitsi yrittäjän koulutussopimuksessa) Oppisopimuksessa työllinen, koulutussopimuksessa opiskelija

13 Oppisopimuksen tai koulutussopimuksen tekemisen edellytykset Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että työpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa tarpeelliset työvälineet ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Työpaikalta on oltava nimettävissä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Yrittäjän koulutussopimuksessa työpaikkaohjaaja voidaan nimetä toiselta työpaikalta.

14 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, joka perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Osaamista täydennetään lisäksi muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Oppisopimuksen tekeminen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta, koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle koulutuskorvausta tehdyn sopimuksen mukaan. Oppisopimuskoulutuksena ei voida järjestää valmentavaa koulutusta tai työvoimakoulutusta. Koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta.

15 Koulutussopimus Koulutussopimukseen perustuvassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelija hankkii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Vähimmäis- tai enimmäismäärää ei ole säädetty. Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti koulutussopimuksesta koulutussopimustyöpaikan ja opiskelijan kanssa. Koulutussopimus voidaan tehdä yrittäjän kanssa sekä vankien kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen johdosta ja sopimuksen valvonnasta.

16 Koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmä 16

17 Tutkintojen myöntäminen ja koulutuksen järjestäminen yhdellä luvalla Yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen Luvassa tutkinnot, joita järjestäjä saa myöntää sekä järjestää niihin tutkintokoulutusta, sekä muut tarpeelliset määräykset Luvassa opiskelijavuosien vähimmäismäärä ennakoitavuus Oppisopimuskoulutustehtävä kaikilla järjestämisluvan saavilla, oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen sidottu järjestämisluvan tutkintoihin Avoin järjestelmä mahdollisuus hakea uusia lupia säilyy Laadunhallinta vahvemmaksi, toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä ja raja-aitoja puretaan Siirtymäsäännökset: uusimuotoiset luvat myönnettäisiin viranomaisaloitteisesti, koulutustehtävän määrittelyssä pohjana järjestäjän aikaisempi toiminta

18 Laadunhallinta vahvemmaksi Laadunhallinta on keskeinen osa koulutuksen järjestäjän toiminnan johtamista ja toiminnan tulosten laadun varmistusta. Koulutuksen järjestäjä voi valita laadunhallinnan menettelyt omaan toimintaansa soveltuviksi. Velvoittavat säädökset laadunhallinnasta Toimivat laadunhallinnan menettelyt ovat yhtenä järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä. Koulutuksen järjestäjä vastaa tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan kehittämisestä. Työelämätoimikunnat varmistamaan tutkintojen laatua: työelämätoimikunnat seuraavat näyttöjen toteutusta ja osaamisen arviointia sekä ammatillisten tutkintojen järjestämistä mm. valtakunnallisen palaute-, seuranta- ja arviointitiedon avulla.

19 Uusi ohjausjärjestelmä: suoritteista päättäminen 1 (2) Asetetaan järjestäjäkohtaiset opiskelijavuodet tavoitteellisina ministeriön päätöksellä. Suoritteita ei päätöksessä kohdenneta tutkinnoittain, tutkintotyypeittäin tai koulutuksen toteutusmuodoittain (järjestäjän toimivalta lisääntyy). Ministeriö voisi kuitenkin tarpeen vaatiessa asettaa tarkempia määräyksiä opiskelijavuosimäärän käytöstä. Koulutuksen järjestäjän tulevan varainhoitovuoden perusrahoitus perustuu ministeriön päättämään tavoitteellisten opiskelijavuosien enimmäismäärään järjestäjän aiemman toteuman mukaiseen toimintaprofiiliin (kustannusryhmät, tutkintotyypit, erityinen tuki, majoitus ym.). Ministeriön koulutuksen järjestäjälle vahvistamat opiskelijavuodet eivät voi alittaa järjestämisluvan opiskelijavuosien vähimmäismäärää.

20 Uusi ohjausjärjestelmä: suoritteista päättäminen 2 (2) Ministeriö päättäisi perusrahoituksen opiskelijavuosien määrästä järjestäjiä kuultuaan, taustalla järjestäjien kanssa käytävä vuoropuhelu. Mahdollistaa esimerkiksi äkillisiin rakennemuutoksiin reagoinnin ja koulutustarjonnan kohdentamisen koko ikäluokalle. Ministeriö voi kohdentaa vuosittain järjestämislupien yhteenlasketun vähimmäismäärän ylittävää opiskelijavuosimäärää talousarvion kokonaisopiskelijavuosimäärän rajoissa (noin 8 %). Lisäksi voidaan jättää pieni osuus opiskelijavuosia jaettavaksi varainhoitovuoden aikana. Muut suoritteet (tutkinnot, tutkinnon osat, vaikuttavuusrahoitus) päätetään lähtökohtaisesti toteuman mukaisina (tuorein toteumatieto eli varainhoitovuosi -2)

21 Työvoimakoulutus uudessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Työvoimakoulutus on erikseen järjestämislupaan haettava tehtävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää työvoimakolutukseen varattavat opiskelijavuodet työvoimakoulutuksen luvan saaneille järjestäjille osana järjestäjän tavoitteellista opiskelijavuosimäärää kuultuaan työhallintoa. Työhallinto käy vähintään kerran vuodessa työvoimakoulutuksen luvan omaavien järjestäjien kanssa keskustelut koulutuksen kohdentamisesta. TE-toimisto päättää opiskelijaksi ottamisesta. Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksesta ja osaamistavoitteiden saavuttamisesta.

22 Yhtenäinen rahoitusjärjestelmä Rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan Toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvatettaisiin merkittävästi (suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus). Rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja. Rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen (suoritusrahoitus). Rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä. Rahoitusjärjestelmän peruselementit: perusrahoitus, suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus sekä strategiarahoitus.

23 Rahoitusjärjestelmän yleiset periaatteet Määräraha muuttuu talousarvioperusteiseksi Kuntien rahoitusosuus jatkossakin, vuoden 2017 tasossa Talousarvion määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti indeksillä Rahoitusosuudet perusrahoitus 50 % suoritusrahoitus 35 % vaikuttavuusrahoitus 15 % strategiarahoitus enintään 4 % Yksityisille järjestäjille arvonlisäverokorvaus euro eurosta - periaatteen mukaisesti

24 24

25 Perusrahoitus: opiskelijavuosi yhteismitallisena suoritteena 365 päivää, joiden aikana opiskelija osallistuu koulutukseen HOS:n mukaisesti Ministeriö päättää vuosittain seuraavan varainhoitovuoden tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän = rahoituksen määräytymisperuste. Päätetään myös työvoimakoulutuksen tavoitteellinen määrä, järjestäjä sopii tarkemmin TE-hallinnon kanssa. Päätöksessä huomioidaan aiempien vuosien toteuma sekä seuraavan varainhoitovuoden kohdentamistarpeet. Tavoitteellista opiskelijavuosimäärää painotetaan kunkin järjestäjän aiempien vuosien toteutuneen profiilin perusteella (erilaiset kertoimet). Tavoitteellista opiskelijavuosimäärää voidaan lisätä varainhoitovuoden aikana (esim. työvoimakoulutus).

26 Perusrahoituksen painokertoimet Toteutuneita opiskelijavuosia painotetaan seuraavilla perusteilla: tutkintojen kustannusryhmät ja muut koulutukset (kustannuserot): 5 kustannusryhmää, VALMA, TELMA, muu ammatillinen koulutus tutkintotyyppi (pt, at ja at), oppisopimuskoulutus pt kerroin 1,0; oppisopimuskoulutuksena 0,8 at ja eat kerroin 0,8; oppisopimuskoulutuksena 0,5 erityisen tuen järjestäminen majoituksen järjestäminen henkilöstökoulutuksen järjestäminen työvoimakoulutus vankeinkoulutus

27 Suoritusrahoitus: tutkinnon osat ja tutkinnot Määräytymisperusteena varainhoitovuotta edeltävänä kahtena edeltävänä vuonna suoritetut tutkinnon osat ja tutkinnot. Tutkinnon osien osaamispisteitä painotetaan kustannusryhmien ja tutkintotyyppien kertoimilla erityisen tuen järjestämisen kertoimella Tutkintoja painotetaan kustannusryhmien ja tutkintotyyppien kertoimilla aiemman perusasteen jälkeisen koulutuksen perusteella (ei aikaisempaa perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa 54 p, aikaisempi tutkinto 18 p) Rahoituksen perusteena olevien suoritteiden määrää voidaan rajoittaa, mikäli niiden määrä kasvaa epätarkoituksenmukaisesti (suhteuttaminen opiskelijavuosimäärään)

28 Vaikuttavuusrahoitus Vaikuttavuusrahoituksessa otetaan huomioon koko tutkinnon tai tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen tai korkeakouluopintoihin tähtääviin jatkoopintoihin siirtyminen tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisvuotta seuraavan vuoden lopussa opiskelijapalaute työelämäpalaute

29 Sääntelyn purkaminen ja hallinnon keventäminen keskeisiä uudistuksia Yksi laki ja muutoinkin yhtenäinen lainsäädäntö Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Tutkinnon myöntämisoikeus kaikilta osin koulutuksen järjestäjille Yksi henkilökohtaistamisprosessi kaikille Aiempaa yhdenmukaisemmat prosessit ja niitä tukevat digitaaliset palvelut Rahoitusjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus erillisten rahoitusväylien purkaminen rahoituksen määräytymiseen vaikuttavien porrastustekijöiden vähentäminen ja yhdenmukaistaminen rahoituksen perusteena olevien suoritteiden yhdenmukaistaminen Yksi järjestämislupa kaikkea toimintaa varten Työvoimakoulutuksen yhdistäminen uuteen ammatillisen koulutuksen järjestelmään Digitalisaation hyödyntäminen toiminnassa ja hallinnon prosesseissa

30 Opiskelijoiden palveluja vahvistetaan 1 (2) Selkiytetään kuraattori- ja psykologipalveluiden saajaryhmää esitetään muutettavaksi nykyistä opiskelijahuoltolakia niin, että kaikki perustutkintokoulutuksessa tai valmentavassa koulutuksessa olevat opiskelijat olisivat kuraattori- ja psykologipalveluiden piirissä Kytketään palvelut osaksi henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Tavoitteena saada ehkäisevät toimet ja oppimisympäristöjen kehittäminen hyvinvointia tukeviksi. Yhteisöllisyys vahvistamaan henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien onnistumista ja ammattilaiseksi kasvamista. 30

31 Opiskelijoiden palveluja vahvistetaan 2 (2) Asuntolatoiminta nostettu säädöksiin: asuntolatoiminnan järjestäminen, järjestyssäännöt ja asuntolapaikan myöntäminen (89 ja 90 ). Opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua koulutuksen järjestäjän toimintaan ja toiminnan kehittämiseen sekä mahdollisuutta vaikuttaa heitä itseään koskevien päätösten valmisteluun halutaan vahvistaa opiskelijakuntatoiminnan, mutta lisäksi myös muiden käytäntöjen avulla (93 ). 31

32 Koulutusvienti 1 (2) Reformissa puretaan koulutusviennin esteet. Järjestämislupa Koulutuksen järjestämispaikka: koulutusta voidaan järjestää muuallakin kuin järjestämisluvassa määritellyllä toiminta-alueella (esim. tilauskoulutuksena EU/ETA-alueen ulkopuolella) Opetuskieli: voi olla muukin kuin suomi tai ruotsi Tilauskoulutus ( 95) Tilauskoulutusta voidaan järjestää EU/ETA-alueen ulkopuolella tai sieltä Suomeen tuleville, jossa tilaajana esim. valtio tai yhteisö, mutta ei yksittäinen opiskelija (tilaaja voi periä maksuja opiskelijoilta oman maansa lainsäädännön mukaisesti). Maksullisuus Koulutusvienti on aina liiketoimintaa, jota ei voi rahoittaa valtionosuusrahoituksella. Tilauskoulutuksessa voidaan periä tilaajalta maksuja, joka minimissään kattavat kaikki koulutuksen kustannukset. Tilauskoulutuksessa ei sovelleta opetus- ja tutkintokieltä koskevia säännöksiä. Tilauskoulutus ei ole maksullista palvelutoimintaa ( 111).

33 Mitä voidaan viedä jo nyt? Koulutusvienti 2 (2) Koulutusta, joka perustuu esim. tutkintojen osiin tai yleisempiin alan osaamistarpeisiin sekä muuta täydennyskoulutusta tms. asiakkaan tarpeen mukaisesti Koulutuksen järjestäjä voi kirjoittaa jo nykysäädösten perusteella todistuksen suoritetuista opinnoista (esim. tilauskoulutuksen sovittujen sisältöjen mukaisesti). Ministeriö voi tarvittaessa kirjallisesti vahvistaa, että koulutusviejänä toimivalla koulutuksen järjestäjää on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa. Tutkintojen vienti onnistuu koulutusvientikokeilussa, joka käynnistyy marraskuussa. Edellyttää tutkintojen kieliaitovaatimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvien osaamisvaatimusten lokalisointia. Lokalisointi tehdään niin, ettei tutkintojen osaamisvaatimuksista tingitä, vaan tutkinto on tutkinnon perusteiden tavoitteiden mukainen. Opetushallitus käynnistää koulutusvientikokeilun, jonka tarkoituksena on selvittää tutkinnon perusteiden lokalisointitarvetta ja muita tutkintovientiin liittyviä perusteiden muutostarpeita. Tavoitteena on löytää tapa, jolla EU/ETA-alueen ulkopuolella voidaan suorittaa suomalaisen tutkintojärjestelmän mukaisia tutkintoja. Opetushallitus valmistelee vientikokeilua varten tutkinnon perusteet erikseen päätettäville tutkinnoille, jossa em. lokalisoinnit on tehty.

34 Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen 34

35 Järjestäjärakenteen kehittämisen toimenpideohjelma Kehittämisohjelmalla varmistutaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta pienenevän rahoituksen olosuhteissa. Toimijoita kannustetaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia Ministeriö on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelman kesällä Kysely kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjälle kesällä 2016: Arviot toiminnan taloudellisesta kantokyvystä sekä ammatillisista ja toiminnallisista edellytyksistä vuoteen 2020 Koulutustarjonnan volyymi ja alakohtainen kohdentuminen Lähes kaikki koulutuksen järjestäjät vastasivat kyselyyn.

36 Yhteenveto havainnoista 1 (2) Koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti varautuneet taloudellisten resurssien pienenemiseen. Taloutta sopeutetaan erityisesti henkilöstö- ja toimitilakuluja karsimalla. Opiskelijamäärästä järjestäjät eivät ole valmiita leikkaamaan. Yksittäisten järjestäjien taloudellinen kantokyky vaihtelee voimakkaasti. Suuri osa järjestäjistä kykenee suoriutumaan säästöistä niin, että koulutuksen laatu ja saatavuus eivät kärsi.

37 Yhteenveto havainnoista 2 (2) Osalle koulutuksen järjestäjistä määrärahojen vähentymisestä aiheutunee kuitenkin niin merkittäviä haasteita, että järjestäjien kanssa käynnistetään jatkokeskustelut toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Ammatillisen koulutuksen käyttötalous näyttäisi palautuvan sopeuttamistoimien jälkeen vakaalle tasolle. Koulutustakuu voidaan turvata edelleen valtakunnallisesti: Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle taataan paikka lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Ikäluokka , heistä noin 44 % (noin ) siirtyy ammatilliseen koulutukseen välittömästi perusopetuksen jälkeen Keväällä 2016 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja

38 Järjestäjien kanssa käytävät neuvottelut Ministeriö käy joulu-helmikuussa neuvottelut noin 30 järjestäjän kanssa. Neuvotteluihin kutsutaan järjestäjät, joiden toimittamien tietojen perusteella taloudellisessa kantokyvyssä on sellaisia haasteita, että laadukkaan koulutuksen järjestäminen voi vaarantua. Neuvottelukutsu saattaa johtua myös epäselvyyksistä toimitetuissa tiedoissa tai niiden väärintulkinnasta. Tavoitteena yhdessä löytää keinot tilanteen korjaamiseksi. Kunkin neuvotteluun kutsutun järjestäjän kanssa laaditaan etenemis- ja seurantasuunnitelma.

39 Reformin valmisteluaikataulu 5/2016 Järjestäjärakenteen kehittämisen toimenpideohjelma käynnistyy 4-9/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-9/2016 Reformin valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 11 alku/2016 Reformi-HE lausuntokierrokselle 2/2017 Reformi-HE eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat

40 Lue lisää reformista Ammatillisen koulutuksen reformin nettisivut Lausuntopyyntö ja hallituksen esitysluonnos _koulutus/ammatillinenkoulutus/index.html?lang=fi 40