Opiskelupaikka olisi terveellinen, niin että ei olisi esimerkiksi hometta tai muit haitallisia aineita.

Transkriptio

1 Fyysinen oppimisympäristö Homeeton koulu ja lähellä kotia. Kaikki kohdat periaatteessa tärkeitä, mutta jäi mietityttämään mitä tällä kyselyllä haetaan. Pieni koulu on parempi. Hyvä fyysinen oppimisympäristö ei ole tekniikkaa ja välineitä vaan terveydelle turvalliset tilat ja turvallista ja ohjattua toimintaa. Virikkeitä ja monipuolisuutta oppimiseen saadaan ohjauksen avulla ei pelkästään välineiden avulla. Hyvän oppimisympäristöön kuuluu se, että ihmiset tuntevat toisensa, tilat ovat sopivankokoiset ja viihtyisät, ei välttämättä uudet. Koulu ei saa olla tuotantolaitos. Olen nähnyt sekä pienen että suuren yksikön toimintaa ja pieni yksikkö on yllättänyt monipuolisuudellaan ja koulussaviihtyminen on paljon parempaa! Koulun fyysinen läheisyys on erityisen tärkeää alaluokkalaisille. Pienet oppilaat oppivat turvallisella koulumatkalla liikenteen pelisäännöt ja ovat valmiimpia kulkemaan pitempiä matkoja myöhemmin (vrt. koulumatkat kuljetuksella). Koulutilojen kunnossa ainut oikeasti merkittävä asia on sisäilman laatu. Esimerkiksi pihalla ei tarvitse ihmeeempiä virikkeitä, lapsi leikkii luonnostaan. -Lähellä on mahdollisuus liikkua luonnossa. -Mahdollisimman moni oppilas voi kulkea koulumatkan kävellen/pyörällä ympäri vuoden -Luokkatilat ovat valoisat ja rauhalliset - Ei pitkiä käytäviä ja liikaa oppilaita yhtä aikaa - Mahdollisuus ruokailla pienissä ryhmissä esim. luokassa Opiskelupaikka olisi terveellinen, niin että ei olisi esimerkiksi hometta tai muit haitallisia aineita. ei hometiloja! Fyysinen/psyykkinen oppimisympäristö:ala-asteelle ja yläasteelle lähikoulut ja pienet luokat : mahdollistavat panostuksen tunne- ja sosiaalisiin taitoihin.opettajilla on silloin mahdollisuus tutustua paremmin oppilaisiinsa. Kuullostaa kalliilta, mutta vähentää mielenterveys-ja sosiaalisia ongelmia jatkossa, eli maksaa itsensä takaisin.yläasteelle siirtyminen tulisi siirtää myöhemmäksi. Kun se ei ole mahdollista, tulisi panostaa siirtymävaiheeseen enemmän,tutustumista, ryhmäytymistä, tukemista, ongelmiin puuttumista nopeasti. Koulussa yleensä on mielestämme liian paljon tiedollisia oppimistavoitteita : paineet/kiire opettajilla ja aikaa ei jää ihmiseksi oppimiseen/opettamiseen erityisesti keskustelun kautta.kiire ei saisi hallita oppimisympäristöä.opettajilla on liikaa paineita.lisääntyneet mielenterveys- ja käyttäytymisongelmat lisäävät opettajien työtaakkaa liikaa. Opetusryhmien täytyy olla pieniä.kooltaan keskikokoinen (ei mammuttikokoinen) koulu takaa turvallisen, kotoisan ja hyvän oppimisympäristön, jossa oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa. tilojen riittävyys 4 - Ei saa ainakaan olla haitallista terveydelle (homeongelma tms.) - Kirjaston läheisyys: Merenojan koululla oppilas tänä vuonna yhden kerran opiskelujen yhteydessä kirjastossa - pikkukouluilla kirjastoautossa käynti 1 kerta 2 viikossa Ei seinät opeta vaan opettajat joilla tarvittavat ja hyvät välineet siihen. Oppilailla mahdollisuus lisätietojen hankkimiseen. Ei sisäilmaongelmia. ES Harraste ja muut toiminnot vastaavat oppilaiden toiveita eli kysyntää. Oppilailla mahdollisuus esittää toiveita ja niitä myös kuullaan mahdolisuuksien mukaan. Toteutetaan kun on mahdollista. Hengitysilma sisätiloissa on puhdasta, ilman homehaittoja. Koulun oppimisympäristön on tärkeä olla korkeatasoinen. Koulun sijainnilla ei ole Kalajoella merkitystä, kunhan koulukuljetukset on järjestetty.opetuksessa tulee hyödyntää paikakunnan muuta palveluvarususta. Koulun piha-alueella pitää olla tilaa leikkiä ja liikkua ja toimia turvallisesti. Kirjasto on yhä enemmän bitteinä taivaalla ja/tai renkailla maantiellä, hyvä niin. Oppilaamme yläkoulussa kertoo käyneensä kirjastossa n. kerran vuodessa opettajajohtoisesti, alakoululaiset käyvät joka toinen viikko kirjastoautossa!

2 Kouluyhteisö kokonaisuudessaan tukee persoonallista kehitystä ja arvostaa yksilöllisyyttä, mikäli siitä ei koidu yhteisölle todellista häiriötä tai haittaa. Koulu pyrkii kaikin keinoin edistämään yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Pelkillä fyysisillä tekijöillä ei pelkästään saavuteta hyviä oppimistuloksia, mutta ne myötävaikuttavat niiden saavuttamiseen. Mielestäni isot koulut eivät tue hyvää fyysistä oppimisympäristöä. VAikka pidän edellä olevia asioita tärkeänä se ei tarkoita että vain Merenojankoulu tulisi olemaan se ainoa oppimisympäristö Kalajoella. kouluruoan tarjonnassa on KAlajoella jääty jälkeen,sillä sarallaei ole tapahtunut kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sillä hyvä ravinto sisältäen välipalan tukee myös oppilaan fyysistä oppimisympäristöä ja viihtyvyyttä. Myös koulun muiden kuin opetustilojen tulisi olla viihtyisiä ja turvallisia. Varsinkin yläkoulussa ja lukiossa oppilaat viettävät paljon aikaa välitunneilla sisätiloissa. Myös liikuntasalin on oltava "puhdas", jotta oppilaat/hlökunta voivat siellä oireettamasti olla ja toimia. (Kyseenalaisia kohtia ovat näyttämön alusta ja punttisali.)lisäksi ilmanvaihto salissa kohdilleen, jotta ei tarvitse ovet auki olla talvellakin. Opetustilojen lisäksi myös muiden koulun oleskelutilojen pitäisi olla viihtyisiä ja turvallisia - yläkoulussa ja lukiossa oppilaat viettävät paljon aikaa myös sisätiloissa. Opetustilojen siivoamisesta, kunnossapidosta ja korjauksista huolehditaan. Oppimisympäristön viihtyvyyteen voi parantaa edullisesti esim. pintojen värimaailmalla. Oppilaat itse pitää ottaa mukaan suunnitteluun ja kuunnella heidän ideoitaan viihtyisästä oppimisympäristöstä. Luokkahuoneissa voi kokeilla ns. tuolittomia tiloja, joita on Suomessa kokeiltu jo jossain kunnissa (pelkästään istuminen ei ole terveellistä). Opetuksessa tulisi hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti tvt välineitä, jos sellaisia on käytettävissä. Yhteisiin tiloihin tulee kiinnittää huomiota, ja olla erilaisia ryhmätyötiloja joustavasti opetuksen käytettävissä. pitkä välitunti on hyvä Riittävän suuret tilat suhteessa oppilasmäärään. Turvallisuuden ja terveellisyyden lisäksi oppimisympäristön estetiikka huomioitava myös, lisää viihtyvyyttä ja sitä kautta myös opiskelumotivaatiota. Tärkeintä on olla turvalliset, terveelliset ja riittävät tilat oppilasryhmille. On otettava huomioon oppilasmäärät eri koulujen läheisyydessä oppilasennusteesta saa hyvät lähtökohdat. Yläasteen oppilaat joutuvat kantamaan koko päivän raskasta reppua, koska luokat vaihtuvat, tämän vuoksi oppilailla on paljon hartia- ja niskasärkyä. Eikö voisi olla niin että oppilailla on sama luokkahuone koko ajan jossa he voivat säilyttää reput ja opettajat vaihtaisivat luokkahuoneita, eikä päinvastoin. Onko opettajilla mitään tulosvastuuta, että kokeiden keskiarvo luokassa täytyy olla joki tietty numero esim. 7. Joskus kuulee että kaikilla menee koe huonosti ja luokan keskiarvo on esim.6. Eikö silloin ole jo vika opetuksessa eikä oppilaissa, eiväthän kaikki voi olla tyhmiä, jos joku joukkoon sattuukin. Hometta ym terveydelle haitallisia aineita ei saa olla oppimisympäristössä. Luokkatilan koolla ei ole niin suurta merkitystä kuin oppilasmäärällä luokassa. Kun koulun piha-alue ei ole kovin suuri, opettajilla on parempi mahdollisuus valvoa lasten leikkejä välituntisin. Oppimisympäristönä voisi käyttää myös kotia.verkkokurssina voisi suorittaa osan oppiaineista ehkä 10-20%. Pakkalan koulussa on hyvä fyysinen oppimisympäristö Pienet ryhmät: Oppiminen tehostuu ja ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa (heti). Oppimisvaikeudet huomataan ja mahdollinen kiusaaminen saadaan lopetettua heti, mikä yleensä suuremmissa kouluissa jää helposti huomaamatta.

3 Ei oppilas määrältä liian suuria kouluja,koulu lähelle luontoa. Ergonomiset istuimet ja pulpetit. Hyvä ympäristö on turvallinen, toimiva, ihmisläheisen pieni ja lähellä sijaitseva, jossa koko hekilökunta tuntee kaikki oppilaat ja oppilaat tuntevat koko henkilökunnan. Tällaisessa tilanteessa sekä fyysinen että henkinen turvallisuus toteutuu. Tässä kohdassa kysymykset ovat itsestään selviä ja johdattelevia. Ei lainkaan hyviä tutkimuskysymyksiä. Osittain kysymykset ovat päällekkäisiä. Ei myöskään hyvä. Jaksavat opettajat eli opettajia ja avustajia tulee olla ryhmillä riittävästi. Opettajien jaksaminen on tärkeää, kyseessä on kuitenkin tulevat veronmaksajat koko tuleva yhteiskunta. Minkälaiset eväät me heille annamme! Ryhmäkokojen tulee olla sopivia, kun on liikaa niin varsinkin pienet oppilaat hukkuvat joukkoon... Kaikkien opetustilojen kunto kartoitettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Koulun tiloissa pitää kiinnittää huomiota viihtyvyyteen: esim. sisäpintojen värit ja välituntialueiden virikkeellisyys. Koulurakennusten tulee olla nykyaikaisia ja nykyopetusmenetelmiin sopivia. On aivan hullua korjata vanhoja epäkäytännöllisiä ja kosteusvaurioisia rakennuksia suurilla kustannuksilla. Näiden rakennusten ylläpito pitemmällä aikavälillä tulee varmasti maksamaan enemmän kuin uuden tekeminen. Lisäksi ei ole mitään takeita korjausten onnistumisesta siten, että rakennus olisi käyttäjilleen terveellinen tulevaisuudessa. Vrt. Merenojan koulun peruskorjaus, jonka tilat eivät korjauksesta huolimatta muuttuneet käytännöllisemmiksi ja tehokkaimmiksi. Koulussa työskentelevien työntekijöiden työ/oppimistilat tulee myös olla asianmukaiset. Koulussa työskentelevien työntekijöiden työ/oppimistilat tulee myös olla asianmukaiset. Lasten turvallisuus on tietysti tärkeintä. Näihin kysymyksiin tulee tietysti melkein kaikkiin vastaukseksi tärkeä. Mielestäni tämä kysely on kyllä aika turha. Ja kuinka paljon lie tästäkin on pitänyt jollekkin maksaa? Eikös nämäkin rahat olisi voinut käyttää suoraan koulujen ja oppilaiden hyväksi. Miksi on niin, että kaiken pitäisi aina kehittyä isommaksi ja suuremmaksi. Yksilöt unohtuvat suuressa massassa ja silloin juurikin tulee ongelmia ja sattuu näitä erittäin ikäviä tapauksia, mitä nyt on viime aikoina mediassa näkynyt. Maailma toki muuttuu, mutta me ihmisethän sen muutoksen teemme. Ja tuntuu, ettei muutokset aina etene hyvään suuntaan.. Luokissa oppilaita korkeintaan 25. Lyhyt turvallinen koulumatka on tärkeä varsinkin ala-asteikäisille, luokkakokoja ei saa paisuttaa, sopiva oppilasmäärä Nämä kaikki on niin tärkeitä että vaikea on mitään huonontaa. Tietysti koulun kunto menee kaiken edelle ettei siellä oleminen aiheuta terveydellistä haittaa. Olisi kamalaa jos jollekin lapselle tulisi esim. huonosta sisäilmasta lopunikäinen sairaus kuten astma. Opetus voi toteuttaa luovuuttakin käyttämällä. Opetusryhmän koko täytyy suhteuttaa tilan/tilojen kokoon. Opetustilojen ei tarvitse olla uudet, olennaista on tilojen hyvä kunto ja tarkoituksenmukaisuus. Kosteusvaurio- ja home-epäilyt tulee tutkia perusteellisesti. opetustilojen huono/heikko kunto ei saa aiheuttaa terveyshaittaa koululaisille eikä opettajille. näitä asioita ei pidä vähätellä, sillä tulevaisuuden terveyspuolen lasku tulee pitkässä juoksussa kalliiksi jos lapset sairastuvat loppuelämäkseen jo nuorena. Opetustilojen ilmanlaatuun kiinnitettävä tarpeeksi huomiota etenkin vanhemmissa rakennuksissa. oppilaiden tulisi saada hyvä ja terveellinen omassa koulukeittiössä valmistettu lounas ei taksilla tuotua jo osinjäähtynyttä ruokaa. Oppilaiden työpöytien ja tuolien pitäisi olla oikean kokoisia ja ergonomisia. Hyvä sisäilma vaikuttaa sekä henkilöstön että oppilaiden jaksamiseen, joten riittävästi tuuletusta tai toimiva ilmastointi. Fyysisesti turvallisella koululla on myös riittävästi ja näkyvästi aikuisia huolehtimassa lapsista. Liikunta voi olla hauskaa, jos on yhdessä tekemisen riemua ja kekseliäisyyttä. Välineitä ei aina liikkumiseen tarvita. Arki- ja hyötyliikuntaakin voisi koulussa olla.

4 Pienet koululuokat/ryhmät, vakituiset opettajat, homevapaa koulu/luokan ilma.sopivankokoiset pulpetit, istuimet. Terveellinen ja ravitseva ruoka!! Pieni oppimisyksikkö, jossa kaikki tuntevat toisensa. Riittävän pienet luokat ja mielellään lähikouluja, jotta kyydityksestä aiheutuvaa stressiä ei olisi. Vanhakin koulurakennus on varsin turvallinen, kunhan kiinteistöstä huolehditaan asianmukaisesti. Uudet upeat rakennukset eivät takaa tasokasta opetusta. Kalajoella loistavasti toimiva kirjastoauto tuo kirjastopalvelut joka kylälle ja koululle, hyvä! Riittävän iso piha-alue oppilasmäärään nähden. Esim. Pohjankylän- ja Merenojankoulun piha-alueet aivan liian pieniä. Luonto lähellä koulua, jolloin retket, tutustuminen luontoon ja suunnistaminen mahdollista. Pitäisi pystyä ottamaan huomioon myös erityistä tukea tarvitsevien tarpeet. Että on mahdollisuus edetä sopivin haastein omassa tahdissa. Tiloja tulee olla käytössä myös rauhoittumiseen tai rauhallisempaan olemiseen koulupäivän aikana. Yleisemmin, hyvä sisäilma ja muutenkin terveellinen koulu. Riittävä aikuisresussointi ja innostuneet aikuiset ohjaamassa. Tärkeää on, että oppilaille taataan opiskelurauha, esim. luokissa mahdollisuus järjestää rauhallisia paikkoja, mikäli luokkakoot ovat suuret. Viihtyisyys, valoisuus, siisteys, riittävän tilavaa, hyvä sisäilma. Välitunneilla voisi olla enemmän ojattua toimintaa ehkä silloin voitaisiin ajatella useampaa välituntivalvojaa. Ajan mukaiset opetusvälineet, Lähinnä liikunta,tekstiili ja tekninen käsityö. Liikuntaan ja käsitöihin ammattitaitoiset opettajat.liikkuva lapsi jaksaa myös keskittyä teoria-aineisiin huomattavasti paremmin. Koulumatkat täällä Rautiossa ovat vaaralliset. Pyörätiet toisi turvallisuutta meille, lapsillemme ja vanhoille ihmisille. Emmehän haluaisi kukaan kohdallemme suruviestiä TURVALLISELTA KOULUTIELTÄ. Lukuunottamatta edellä mainittuja asioita mielestäni asiat on hyvällä mallilla. Toivon että saatte hyvää ja rakentavaa palautetta joiden avulla osaatte tehdä lapsiemme kannalta oikeita ja viisaita ratkaisuja, heissähän se on meidän vanhuuden toivo :) kaikenlaiseen kiusaamiseen on puututtava heti Koulumatkan turvallisuus ja matkan kohtuullinen pituus tärkeää.olisi hyvä, että mahdollisimman moni oppilas voisi kulkea itse kouluun, ei taksikyydillä. Kevyen liikenteenväylä olisi erittäin tärkeä Rautiossa oppilaiden turvallisen koulu-ja harrastusmatkojen turvaamiseksi. Koulun on oltava terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö lapsille! Tilojen on oltava ajanmukaiset ja tarkoituksen mukaiset Koulun rakenteet ovat terveet eikä sisätilaongelmia ole. Äänieristys tulisi olla paikallaan. Pulpetit, tuolit ja tietokonetuolit tulisi olla oikean kokoiset huomioiden oppilaan koko. Tilat tulisi muutenkin olla riittävän isot ja ajanmukaiset. Kuljetus toimii moitteettomasti kuljetusoppilailla. Koulun ja kodin yhteistyö sujuvaa, muutenkin kuin wilman välityksellä( jos laitat viestiä, opettaja ei välttämättä lue viestejä, ja aina odotetaan että vanhemmilla on päiväkaudet aikaa istua seuraamassa wilmaa) Alakoululaisen koulumatkaan ei saisi kulua paljon aikaa, ettei koulupäivän mitta pitene. Oma kyläkoulu ja lyhyt koulumatka on paras vaihtoehto, näin oppilas pääsee kotiin myös tarvittaessa kesken koulupäivän, jos sairastuu. Tieto- ja viestintävälineiden käyttöä jokainen lapsi oppii käyttämään nykyään jo kotona, kavereilta jne, tarvitseeko koluilla olla aina viimeisen päälle kalliit ja viimeisimmät laitteet sitä varten?? Koulumatkan keston täytyy olla riittävän lyhyt ja reitin/kuljetuksen turvallinen. Koulun tulee siis olla riittävän lähellä!! Myös aamu- ja iltapäivätoimman tilat täytyy saada koulun yhteyteen myös sivukylien kouluille! Kirjastopalvelut ovat riittävät, kun koululla käy kirjasto auto riittävän usein. Koulun koko, siis oppilasmäärä kohtuullinen, ei mitään suuria yksikköjä. Koulu myös fyysisesti lähellä kotia- ei kuljettamista, josta tulee myös kuluja. Koulun sijainti omalla kylällä todella merkittävää.enemmän kuin kaikki uuden uutukaiset tilat ja välineet ikinä ovat, on koulussa vallitseva hyvä henki,into oppimisen ja opettamiseen. Myös

5 mahdollisuudet monipuolisiin liikuntatunteihin ei aina tarkoita monenlaisia saleja ja harrastepaikkoja. Esimerkiksi meidän koulun sijainti lähellä metsää antaa mitä parhaimmat mahdollisuudet lasten itsenäiseen välituntiliikkumiseen sekä liikuntatunneilla liikkumiseen, ei aina tarvi olla rakennetuja paikkoja laitteita!!voisi esimerkiksi pohtia, liikuivatko lapset pari vuosikymmentä sitten enemmän kuin nyt vaikka rakennettuja toimitiloja oli vähemmän?uudenaikaisin fyysinen oppimisympäristö ei välttämättä ole sosiaalisten valmiuksien ja psyykkisen kehittymisen kannalta se paras? Ei ole mitään väliä mitkä tilat ovat, kunhan henki ja rehtiys on hyvä. Ja lisäksi fyysiseen oppimisympäristöön voisi lisätä sen, ettei kukaan lapsi jaksa, jos koko ajan on vierailuja, eityksiä, eri ihmisiä, hulinaa ja rikkonaisia tunteja (sitä on Raumankarin koululla), vaikka tilat ja puitteet olisivat kuinka hyvät. Vähän huonommat puitteet, muttarauhallinen ja katkeamaton opetus, on parempi kuin kaiken maailman härpäkkeet, joita kyllä kodeissakin on. Ja mitä enemmän on kaikkea, sitä enemmän tulee tunne, että niitä pitää lähteä käyttämään ja taas sama rumba jatkuu. Olen sitä mieltä, että koulu pitäisi rauhoittaa siten, että öitäisi olla tietyt viikot väliä, ettei olisi mitään ekstraa koulussa, joka aiheuttaa vain lisää rauhattomuutta. Enemmän voisi oppitunteja viedä luokasta ulos, muitakin kuin liikuntatuntaja. Homeeton koulu. Hyvä fyysinen ympäristö on TILAVA. Tarkoittaen jokaiselle oppilaalle oman henkilökohtaisen rajan säilymistä. Luokkatila, joka on selkeä ja jossa on tilaa jokaiselle riittävästi. Ei niin, että oman pulpetin avattuaan aukeaa viereisenkin pulpetti tai toisen opiskelijan hajut häiritsevät koko ajan oppitunnin aikana. Opettaja ei mahdu kunnolla kiertämään ja auttamaan ahtauden vuoksi. Luokkakoko on ehdottomasti oltava järjellisissä mittasuhteissa luokkahuoneeseen nähden. Oma henkilökohtainen tila on oltava, on ahdistavaa ajatella että, tälläkin hetkellä omat lapset on ahdettuna jo aivan liian pieneen tilaan ja he puhuvat siitä päivittäin kotona. Tapahtuuko silloin motivoitumista opiskeluun? Hyvässä oppimisympäristössä oppilas kokee olonsa turvalliseksi, jolloin oppiminen sujuu helpommin. Koululuokan pitää olla riittävän suuri. Tällä hetkellä Raumankarinkoulussa 3 luokkalaiset opiskelevat useamman tunnin viikosta n. 60 neliön kokoisessa luokassa, jossa on pulpetit niin lähekkäin ettei voi välttyä siltä että toisen liikahtaessa ei toinen häiriintyisi, pulpetinkantta nostaessa kaverin kansi nousee samalla, täytyy mennä tietyssä järjestyksessä että pääsee omalle istumapaikalle jne. (jokaiselle on oikeus pitää koskemattomana ns. oma reviiri). Tässä luokassa on 35 oppilasta 2 opettajaa ja yksi henkilökohtainen ohjaaja/avustaja eli yhden ihmisen tilaksi jää n. 1,57 neliötä. Tässä tilassa on luonnollisesti vielä pöydät, pulpetit, kaapit, tuolit jne. Tämä luokkien yhdistämis trendi on todella huolestuttava piirre. Koulun pitäisi tukea lapsen yksilöllistä kasvua, johon kuuluu tietenkin myös ryhmässä toimimisen opetus. Tällä hetkellä valtio avustaa luokka koon pienentämisessä ja tässä on toimittu juuri päin vastoin!!! Minä perään kuuluttaisin pienempiä luokka kokoja, jolloin voidaan taata että jokainen oppilas tulee huomatuksi, eikä vain ne jotka tuovat itsensä esille. Kuitenkin oppilaita (ei siis meitä aikuisia) miellyttävä oppimisympäristö. luokkakoot pienemmäksi, vaikka kuin on kaksi tai kolme opettajaa 36 oppilasta samassa luokassa on liikaa! Luokkakoot pysyvät mahdollisimman pieninä. Isoissa luokissa on omat hyvät puolensa mutta silti liputan pienempien luokkakoon puolesta. Rauhallinen ja kiireetöön ilmapiiri on vallanki pienille 0-4lk tärkeä,isommat lapset osaa jo sietää hälinää ja tuisketta paremmin. Lyhyet koulumatkat on ehdottoman tärkeät kun koulupäivät muutenkin venyvät pitkään. Luokkatiloissa on huomioitu esim. kuulovammaiset (akustiikkalevyt). Opetustilojen riittävä koko oppilasmäärään nähden, eli tarpeeksi tilaa ahtaassa tilassa oppilas ei pysty keskittyyn. Oppilaille olisi tärkeää, että kaikkiin nykyaikaisiin välineisiin olisi myös perehdyttämis-/opetusjakso. Tilat ovat ainakin nykyisillä kolmosluokkalaisilla aivan liian pienet ja ryhmäkoko on kohtuuttoman suuri oppimiseen. Oppimista tapahtuu jos tapahtuu, mutta kuka ottaa vastuu, jos noin 40 oppilaan ryhmässä sitä ei tapahdu?! Pitää olla riittävän suuret yksiköt, joissa oppilailla on mahdollisuus tutustua erilaisiin ihmisiin ja opetuksessa on modernit opetusvälineet. Kalajoella koulumatkat eivät veny vaikka joka kylällä ei olisikaan koulua.

6 Raumankarin koululla nykyiset kolmosluokkalaiset työskentelevät 37 oppilaan ryhmässä suuren osan viikkoa. Heidän lisäkseen luokassa työskentelee kaksi opettajaa ja yksi koulunkäynti avustaja. Luokan koko on reilu 60 neliöä eli pienessä tilassa kerrallaan työskentelee 40 ihmistä. Minusta tilat ovat riittämättömät näin suurelle opetusryhmälle. Pulpetit vierivieressä ja ryhmittäin. Ruokailu ja hygieniatilat asian mukaiset Tarpeeksi pienet luokkakoot!!! Max 20 oppilasta. Viihtyisyys, muunneltavuus, Koulussa ei ole esim homeongelmia, jotka vaarantavat terveyttä. Koulumatkan tulee olla riittävän lyhyt, tai ainakin turvallinen. Opetus tilojen pitää olla terveelliset ja toimivat mutta ei tarvi uusia kouluja tehdessä tehdä sokkeleita ja kattoja joka suuntaan (laskee kustannusta) Yksinkertainen tavallinen koulu riittää kun on perusasiat kunnossa. Tämä kysely on tarkoitushakuinen ja suosii isoja uudempia kouluja.kaupunginjohtaja koulutyöryhmän perustajana arvelluttavaa.rautioon ON RAKENNETTAVA KUNNOLLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ.RAUTIOSSA ON KUUDEN VUODEN PÄÄSTÄ 120 OPPILASTA,JOISTA 100 ON RAUTION KESKUSTASTA JA NOIN 20 TYPPÖ,KÄRKISESTÄ. Typpöläiset ja varsinkin Kärkisläiset ovat joutuneet kohtuuttoman pallottelun kohteeksi kouluasioissa. Kärkinen ja Typpö kuuluu rautioon.miksi TYÖRYHMIIN EI PÄÄSE EDUSTAJAA NIISTÄ VANHEMMISTA,JOITA ASIAT KOSKEE? Fyysiset välineet ja tilat ovat tärkeita, mutta ehdottomasti tärkeämpää on hyvä oppimisilmapiiri, se ettei joudu kiusatuksi, saa tarvitsemansa opetuksen ja tuen helposti ja asianmukaisesti ja on luotettavia, osaavia aikuisia ympärillä. Homekouluissa ei järjestetä mitään opetusta. Luokkakoot tulisi olla mahdollisimman pieniä. Koulun pitäisi ainakin alakoulussa olla mahdollisimman pieni, että fyysisyys ei niin paljon korostuisi!koulumatkat, koulumatkan kestot olisi saatava niin lyhyiksi kuin mahdollista. Sisäilma happirikasta ja puhdasta Tieto- ja viestintävälinetekniikka ei alakouluilla mielestäni tarvitse olla huipussaan, vaan toivon opetuksen olevan pääsääntöisesti perinteisin menetelmin. Jotkin opettajia helpottavat jutut ovat kyllä ok. Yläkoulussa tähänkin voisi jo enemmän panostaa. Monipuolisia liikuntatunteja voi mielestäni pitää sivukouluillakin vaikkei jäähallit, urheilukenttä ym ole vieressä. Riittävän iso piha, jossa kaukalo ja sopivan mittainen hiihtolatu riittävät ulos. Sisäliikuntavälineisiin panostaisin, itse tampuriiniaikakaudella liikuntatuntisa käyneenä.. Kirjastoauton palvelut alakoululla lienevät riittävät, sinnekinhän voi tarvitessaan tilata aineistoa pääkrijastolta. Oppilaille riittävän väljät tilat, tvt-välineet eivät ole niin tärkeät.ei liian isoja ryhmäkokoja. Asianmukaiset saniteettitilat. Fyysiseen hyvään oppimisympäristöön vaikuttaa mielestäni myös koulun koko. En missään tapauksessa halua lapsiani suurkouluun.lyhyt,turvallinen koulutie on tärkeä. Hienot,uudet puitteet eivät ole tae lapselle parhaasta mahdollisesta oppimisympäristöstä.on muitakin arvoja.pieni koulu,jossa oppilaat tuntevat toisensa ja opettaja oppilaat on kaikkien etu. Tähän pääsemiseen olemme meidän perheessä valmiit tinkimään koulun ulkoisista puitteista. Fyysisen ympäristön suhteen ala-asteella riittävät vaatimattomammat perustilatkin, kun taas yläluokilla valinnaisuuden lisääntyessä tarvitaan monipuolisempia tiloja ja välienitä. koulu on kohtuullisen matkan päässä oppilaan kotoa.ei sullota kaikkia yli suuriin kouluihin. Koulu on turvallisen kokoinen jossa oppilaalla on turvallinen olo ja hänet tunnetaan henkilökohtaisesti. koulu ei ole suuri tehdasmainen tulosyksikkö jonka ainoa hyvyys on halpa yksikköhinta. Nykyaikainen tietoyhteiskunta ja sähköiset opetusmenetelmät eivät ole ainoa hyvänopetuksen mittari vaan se että oppilasvoi itse selvitä myös koulumatkasta ilman kuljetusta.

7 Koulun ei tarvitse olla uusi, eikä iso ollakseen toimiva. Pienen koulun oppimisympäristö on turvallisempi kuin ison yhtenäiskoulun. Koulun tulee olla mahdollisimman lähellä kotia. Kannatan ennemmin pientä koulua kuin suurta yhtenäiskoulua. Koulun tulisi olla sen kokoinen, että kaikki opettajat tuntisivat kaikki oppilaat. Kun koulu on sopivan kokoinen sekä oppilaille että opettajille, kouluympäristö on turvallinen lapsille. Kunnan tehtävä on taata tasapuoliset ja opetussuunnitelman mukaiset oppimismahdollisuudet, eli puitteet ja materiaalit jokaiselle koululaiselle - koulun sijainnista riippumatta.. On käsittämätöntä, että Vuorenkallion oppilailla ei ole edes työkaluja teknisentyön opiskeluun. Koulu on joskus saanut uudet ulko-ovet, mutta niitäkin on tullut silloin yksi liian vähän. Yhä edelleen on käytössä yksi antiikin aikainen ulko-ovi. Tuntuu, että koulua yritetään väki pakolla lopettaa, mihinkään ei panosteta. Kaukalo kaatuu ja ränsistyy puhumattakaan mistään katoksesta tai penkistä missä luistimia voisi pukea ja riisua. Urheilualue ui vedessä syksyisin ja keväisin, kun ei ole salaojia, eikä maatakaan ajeta lisää. Itse olemme valinneet asuinalueen juuri koulun läheisen sijainnin takia, ja että koulumatka olisi turvallinen. Moni muukin on varmasti laittanut elämänsä likoon ja ottanut isot asuntolainat ja muuttanut/rakentanut alueelle koulun läheisen sijainnin takia. Lähikoulu on myös kaupungille imagollisesti tärkeä tulevia asukkaitakin havitellessa. Kunnan tehtävänä on huolehtia AINA että koulun puitteet ovat hyvät, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset ja että puitteet mahdollistavat opetussuunnitelmien mukaiset oppitunnit ilman että vanhempien tai opetushenkilöstön tulee sitä erikseen vaatia. Kaikilla koululaisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet oppimiseen. Koulumatka tulisi olla sellainen, jonka voi omalla pyörällä kulkea, näinä aikoina kun muutenkin puhutaan lasten vähäisestä arkiliikkumisesta. Normaalit lainmukaiset luokkatilat ja työvälineet ovat tärkeä asia, mitään multiekstrahienoja laboratorioita tai golfkenttää ei tarvitse olla. Lasten mielikuvitusta ruokkii parhaiten luonto ja tavallinen, turvallinen koulun piha urheilukenttineen. Kun nyt olisi edes hyvä liikuntapaikka ja kaukalo niin hyvä olisi. kysymykset ovat johdattelevia, tiettyyn ratkaisumalliin tähtääviä Kysymykset selvästi johdattelevat yhtenäiskoulun puolesta. Kysymysten asiat ovat hyviä ja mielestämme pääpiirteittäin toteutuneet / toteutettavissa myös Vuorekallion koulussa. Perheet ovat rakentaneet nimenomaan Vuorenkallion alueelle hyvämaineisen koulun ja sen sijainnin vuoksi. Mielestämme on kuntalaisten pettämistä yhtäkkiä alkaa puhumaan Vuorenkallion koulun lakkauttamisesta, kun sen saneeraamisesta ja uudistamisesta on puhuttu vuosikaudet. Lisäksi oppilasmäärien kasvu kyseisellä alueella on ollut suurta ja kasvaa edelleen. Vaadimme lapsillemme turvallisen koulumatkan ja kiireettömän opetusympäristön. Laitosmaisuuteen he tulevat taatusti tutustumaan myöhemmällä iällään. On erittäin vastuutonta laittaa pienet lapset kulkemaan koulumatkansa Vuorenkalliolta Pohjankylälle. Ensitilassa kaupungin on järjestettävä nykyisille ja ensi vuonna aloittaville koululaisille esim. siirettävä viipalekoulu. Mielestäni hyvä fyysinen oppimisympäristö on sellainen, että lapsi voi tuntea olonsa siellä turvalliseksi. Esimerkiksi liian suuri koulu, jossa on paljon oppilaita ja runsaasti luokka- ym. tiloja voi tuntua alakoululaisista pelottavalta. On tärkeää, että koulu on lähellä, joten oppilas saa liikuntaa jo koulumatkalla, eikä tarvitse istua linja-autossa. On erittäin hyvä, että koulu on sopivan kokoinen niin, että eri-ikäiset oppilaat tuntevat toisensa. Se ei ole mahdollista, jos koulussa on useita satoja oppilaita. Opetuksessa olisi hyvä toteuttaa toiminnallista pedagogiikkaa enemmän ja istua luokassa mahdollisimman vähän. Mielestäni opetussuunnitelman arvioinnin perusteet voisivat olla laajemmat/monipuolisemmat antaen myös opettajille enemmän mahdollisuutta käyttää erilaisia opetustekniikoita/ympäristöjä. Esim. opetettavan aineen arviointi kirjallisesti ts. kirjallisen kokeen avulla ei ole aina paras mahdollinen. Mielestäni se ei anna oikeutta/mahdollisuutta erilaisten oppijoiden huomioimiselle. Kirjallinen toteutus ei ole kaikkien oppilaiden vahva puoli. Jos erilaisten oppijoiden oppimisen monipuolistaminen ja oppimisen tunnustaminen olisi käytännönläheisempää/konkreettisempaa, tarvitsisimme vähemmän eriyttämistä ja mielestäni silloin myös segregoituminen olisi vähäisempää. opetusryhmä/luokkakoko pysyy kohtuullisena koulun oppilasmäärä pysyy kohtuullisena ei yhtä suurta yksikköä Oppilasmäärien koko luokissa tulisi olla riittävän pieni (20/lk). Ajanmukaiset liikuntatilat, käsityötilat ja tietotekniset opetustilat tulee sijaita koululla. Kokonaisoppilasmäärältään pienet ja keskisuuret yksiköt ovat turvallisia, yksilön

8 tarpeet paremmin huomioon ottavia ja jopa tehokkaampia kuin suuret 0-9 lk yhtenäiskoulut. Koulumatkan tulee olla lapsen näkökulmasta riittävän lyhyt ja turvallinen. Rakentakaa Vuorenkalliolle uusi koulu,koska oppilasmäärät ovat nyt jo isoja ja joka vuosi määrät kasvavat. turvallinen pieni koulu on tärkein ominaisuus, seuraavana tulevat riittävät tilat oppilaille ja opettajille eri oppiaineiden ja muiden asioiden hoitamiseen. pienessä koulussa toimii hyvä kasvatus jollaisessa olen itsekin kasvanut, miksi näin pienellä kylällä pitää yrittää seurata tässäkin asiassa isompia kaupunkeja ja väkisin saada isoja opetus yksiköitä?? Turvallisuus ja terveys ovat tärkeitä, koska lapsista se seuraava sukupolvi kasvaa, ei ole vara sairastuttaa kansaamme liian nuorena. Koulumatka tulee olla oppilaalla lyhyt ja turvallinen. Pienet luokkakoot kunniaan,näissä oppilas pystytään ottamaan huomioon ja oppiminen menee "lapsi edellä"- mukaisesti.suurissa yksiköissä oppilas on massaa ja kukaan ei pysty seuraamaan oppilaan kehitystä kunnolla. Tutut opettajat luovat oppilaille turvallisen oppimisympäristön. Tärkeitä asioita ovat turvallisuus ja terveellisyys.

9 Psyykkis-sosiaalinen oppimisympäristö Lapsi tarvitsee kannustusta, positiivista palautetta ja rohkaisua niin ympärillä olevilta aikuisilta kuin ikätovereilta saavuttaakseen tasapainoisen kasvun ja kehityksen. kysymykset ovat johdattelevia, tiettyyn ratkaisumalliin tähtääviä Sama kuin edellä. Tämäkin kärsii, jos on rauhatonta ja hulinaa, ei vain välkällä, vaan kaikenmaailman projektien takia ja "erityisohjelmien". Lapseni vietti monikansallisessa päiväkodissa päivänsä eskariin asti, enkä näe siinä mitään positiivista. Muiden kulttuurien kumartaminen aiheutti esim. sen, ettei tyttäreni tiennyt uskonnosta mitään, ennen kouluun menoa. Kiusaamista esiintyi paljon, juuri näiden kulttuurierojen takia. opettajien keskinäiset välit / ongelmat eivät saisi vaikuttaa opetukseen järjestämiseen! Kyläkoulujen arvostusta ei tarvi säästöjen verukkeella murentaa! Erityisopetukseen lisää resursseja, opetus järjestettävä tukea tarvitsevan oppilaan ehdoilla. ns "normaalien" oppilaiden suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan on hyvin pitkälti kotoa lähtöisin ja sitä voidaan koulussakin tukea ilman että erityistä tukea tarvitsevia oppijoita väkisellä tumpataan normi ryhmiin suvaitsevaisuutta omalla esimerkillään opettamaan! Viittaan tässä edelliseen vastaukseeni jossa kirjoitin erilaisista oppijoista. Jos erilaisten oppijoiden tarpeet voitaisiin huomioida monipuolisemmin, olisi vähemmän tarvetta mysö esim. koulukuraattoreille. Tietysti osa oppilaan koulunkäyntivaikeuksista reflektoituu koti-oloista mutta koulu voi omalla toiminnallaan auttaa/helpottaa oppilaan/opiskelijan sopeutumista koulumaailmaan ja ympäristöön; näin ollen auttaa aikuisuuteen kasvamisessa osoittamalla lasten/nuorten omia vahvuuksia tätä kautta sekä yhteiskunnallista hyväksyntää erilaisuutta kohtaan. ES Hyvässä psyykkis-sosiaalinen oppismisympäristössä oppilailla on yhteisiä tavoitteita ja kaikki osaavat toimia toistensa kanssa. Kaveruus on yksi asia mutta itse pidän tärkeämpänä sitä, että osataan toimia yhdessä ja siinä kunnioitetaan jokaisen tapaa osallistua yhteiseen tekemiseen. Hyvässä psyykkis-sosiaalisessa oppimisympäristössä toimitaan myös avoimesti ja toimintaympäristön kehittämiseen löydetään dialogisen verkostotyön kautta yhteisiä tavoitteita oppimiselle ja samalla sitoutetaan koko lapsen lähiverkosto toimimaan yhteistyössä. MAHDOLLISUUS YKSILÖLLISEEN OPETUSSUUNNITELMAAN MYÖS PSYYKKISISTÄ ONGELIMISTA KÄRSIVILLE LAPSILLE / NUORILLE!!!!!! SEKÄ MAHDOLLISUUS SIIRTYÄ EIRTYISLUOKKAAN MYÖS PSYYKKISISTÄ SYISTÄ = SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO ESIM KIUSAAMISESTA JOHTUEN, VÄSYMYS JNE. KOULURAKENNE EDELLEEN!! LIIAN BYROKRAATTINEN; EI ERITYISLUOKKAA, KOSKA EI KONGNITIIVISIA OPPIMISVAIKEUKSIA VAIKKA LAPSELLE ISOSSA RYHMÄSSÄ TYÖSKENTELY MUODOSTUI ESTEEKSI KOULUNKÄYNNILLE = > SATOJA POISSAOLOTUNTEJA, LUOKALLE JÄÄNTIUHKA JNE. PSYYKKISET ONGELMAT YHÄ SUUREMPI ONGELMA, NIIHIN KYETTÄVÄ VASTAAMAAN!!!! UHKANA ÄÄRIMILLÄÄN NUOREN ITSEMURHA / YRITYS! Kiusaaminen on edelleen suuri ongelma!! Kiusaamiseen puututtava HETI NAPAKASTI, LUJASTI JA MÄÄRÄTIETOISESTI!! Ei "tilanteen seuraamista" tai muuta hyssyttelyä! Tuona aikana kiusaaminen tuho on jo liian suuri jota yksilö kantaa mukanaan koko loppuelämän ja se vaikuttaa niin itsetunnon rakentumiseen kuin koko persoonan kehityskulun suuntaan!! Raskas psyykkinen väkivalta saattaa jopa LAUKAISTA VAKAVAN PSYYKKISEN SAIRAUDEN!! Myös jälkihuolto kiusaamisessa tärkeää, ei riitä, että se saadaan loppumaan. Kynnys ilmoittaa kiusaamisesta on edelleen korkea lapselle / nuorelle; "vasikaksi" leimaaminen kiusaajien taholta on todellinen este kiusaamisen julkitulolle. Pelko siitä, että kiusaaminen vain pahenee ilmoituksen johdosta on todellinen!! Lapsi / nuori ei voi luottaa siihen, että aikuiset kykenevät hoitamaan kiusaamisen todella pois. Kiusattua tulee SUOJELLA ja KIUSAAJA tehdä näkyväksi ja KIUSAAMISEN EDISTÄJÄT tulee vastuuttaa toiminnastaan myös! Kouluihin EHDOTTOMASTI PSYYKKISTÄ / PSYKIATRISTA OSAAMISTA JA AMMATTITAITOA paikalle pysyvästi! Koulu ei enää ole vain teoriatiedon oppimisympäristö, se on myös yhä enemmän sosiaalisten lainalaisuuksien oppimis- ja harjoitellupaikka johon tulisi kyetä vastaamaan! Tarpeeksi pienet ryhmät, että opettajalla on aikaa lapsille ja paremmat mahdollisuudet huomata lasten tarpeita. Oppilaat huomioidaan yksilöinä, ei massana!

10 Otetaan huomioon oppilaan yksilöllisyys. Arviointi ja arvosanat perustuvat osaamiseen ja oppimiseen. Ei "rokoteta" siitä että on esimerkiksi ujo, hiljainen tai ei uskalla esiintyä.oppilasta tulisi kannustaa, tukea ja antaa ohjausta esim esiintymiseen. Yksi oppiaine voisi olla vaikka esiintymiseen liittyvä, mikä tarkoittaisi sitä että ei laiteta oppilasta yksin luokan eteen esittämään jotakin vaan harjoitellaan ensiksi teoriassa että käytännössä. Tähän tulisi myös opettajalla olla asiantuntijuus. Nykypäivänä enemmän vaaditaan työelämässäkin esiintymistä ja vuorovaikutustaitoja, joita tulisi harjoitella ala-asteelta alkaen. Siedetään erilaisuutta ja sitä etteivät kaikki mahdu samaan sapluunaan.joustavuus. Erilaiset oppijat voivat opiskella samoissa tiloissa ja tarvittaessa opetusta voidaan eriyttää erilaisten oppijoiden erilaisten tarpeiden mukaan. Ilmapiirillä on merkitystä, opettajien, muun henkilökunnan ja lasten/nuorten välinen vuorovaikutus pitäisi saada toimimaan! Riittävä määrä auktoriteettiä höystettynä huumorilla ja tilannetajulla niin hyvä tulee. Koulun ja kodin yhteistyö tärkeää, erityisesti ns. haastavissa perheissä, siihen toivon lisää voimavaroja. Välitunneille enemmän valvojia jotka houkuttelevat lapsia erilaisiin ohjelmapalveluihin. Mielestäni suuressa koulussa riski tulla kiusatuksi tai kiusaajaksi kasvaa huomattavasti, koska isoa määrää oppilaita on vaikeampi valvoa. Kyselyn sanasto voisi olla konkreettisempaa (esim. "koulupolun kynnykset") Kaikki esille tuodut asiat ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia, saadaanko näistä priorisoitavia asioita selkeästi esille? Jos koulu on liian suuri kiusaamista on varmasti enemmän kuin pienemmässä koulussa, eikä opettajat välttämättä huomaa sitä. Suuressa koulussa opettajat eivät myöskään juuri tunne muiden kuin oman luokkansa oppilaita. Työrauha ja kiireetön ilmapiiri toteutuvat vain pienemmissä kouluissa ja pienemmissä ryhmissä. Lapselle on tärkeää, että hänellä on vähintään yksi hyvä ystävä, mutta suuressa koulussa joku voi jäädä täysin yksin ilman, että toiset sitä huomaavat. Se, että on paljon oppilaita ei takaa sitä, että on paljon kavereita. Opetusryhmien koko pieni. Edelleenkin keskikokoinen, ei ylisuuri koulu, takaa turvallisen, kotoisan ja rauhallisen oppimisympäristön, jossa oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa. Tässä kyselyssä eräs ongelmakohta on se, että se kattaa koko peruskoulun ajan eskarista ysiluokkaan. Esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö on ihan kannatettavaa yläluokilla, mutta alakoulun puolella sillä ei mielestäni ole juurikaan merkitystä. Sama koskee tämä sivun ensimmäistä kysymystä. Yksilöllinen opetus ei mielestäni kuulu alakoulun puolelle, mutta yläkoulun puolella valinnaisuus on ihan hyvä asia, kun oppilailla on perusasiat jo hallussa. Yhdistelmäluokissa neljä vuotta ala-asteella opiskelleena en näe, että 1-sarjainen koulu olisi mitenkään välttämätön. Ei ole jäänyt sellaista tunnetta, että olisi jäänyt jostain opetuksesta paitsi. Opettajien pitää ymmärtää kuinka tärkessä tehtävässä he ovat lasten tulevaisuuden suhteen. Nykyisin vaikuttaa että osa vaan käy "töissä" ja tuloksista viis. Tarvittaessa saisi helposti tukiopetusta. Iso mammutti satoja lapsia koulussa ei ole turvallinen oppimisympäristö Myös oppilaan vanhempien on muistettava tärkeä osa oppilaan kasvatuksessa. Kaikkea vastuuta ei voi sälyttää opettajalle. Opettaja ohjaa, mutta vanhempien täytyy luoda lapselle peruspohja aikuisikään saakka kasvatuksellisesti. Opettaja voi tukea tätä koulupolun edetessä. Vanhempien täytyy kantaa vastuu lapsestaan, sitä ei voi sälyttää opettajien, kuraatorien tai terveydenhoitajien vastuulle. Nykyajan yhteiskunta näyttää olevan menossa siihen suuntaan, että opettajille sälytetään liikaa vanhempien vastuuta, mikä on ihan väärin. Jos lapset opetetaan tähän jo koulussa, miten he voivat opettaa vastuuta enää heidän lapsilleen? Kohtuulliset ryhmäkoot, poitivisuus oppimiseen ja opettamiseen - koulu koetaan hyvänä ja tärkeänä paikkana. Ala-asteikäsille tärkeää on kehittyä perusasioissa, tutustua lähiympäristön koulutovereihin, oppia perustaidot myöhempiä opintoja ja elämää varten. Kansainvälisyyttä ja valinnan vapautta ehtii toteuttaa myöhemmin. Pieni koululainen ei vielä tiedä mikä hänestä tulee isona ja valinnanvapaus voi jopa rajoittaa myöhemmin

11 ammatinvalintaa. On tärkeää, että alaluokilla sama tutut opettajat seuraavat lapsen oppimista ja kehittymistä useita vuosia. Tärkeää on työrauhan säilyminen ja yhteistyö aikuisten ja lasten kesken. Pienet oppilaat tarvitsevat pienemmät oppimisympäristöt kuin isommat. Opettajien "puhaltaminen yhteen hiileen" luo turvallisuuden tunnetta. Kun yhdessä sovituista asioista kaikki pitävät kiinni, myös ilmapiiri paranee. Vaikka heterogeeniset opetusryhmät lisäisivätkin suvaitsevaisuutta, kääntöpuoli on usein huono työrauha: myös "normaalisti" ja sitä nopeammin edistyvät oppilaat pitää ottaa huomioon. Kun oppilas oppii alakoulusta saakka alisuoriutujaksi, sitä on myöhemmin työläs korjata. Kiusaamisiin puututtava heti ja riittävän TEHOKKAASTI. Mikäli joku oppilaista on "yleisesti tunnettu" kiusaaja, häntä tulee valvoa herkeämättä. Myös kiusaajalle on järjestettävä apua ja hoitoa. Opettajille ja avustajille olisi hyvä järjestää koulutusta erilaisista lapsista, kaikki eivät mene samaan muottiin eivätkä "hankalat" oppilaat välttämättä ole tahallaan hankalia. Kaikkien ei tarvitse olla kymppi plussan oppilaita. Oppilaan tukipalveluihin, riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä. Pitää turvata jatkohoidon mahdollisuus. Kaikki kiusaamistapaukset tulee ottaa todesta ja hoitaa loppuun saakka. Kiusaajan täytyy lopettaa toimintansa. Opettajalla on suuri merkitys luokan hengen luomiseen ja ylläpitämiseen, sillä saadaan parhaiten tuloksia hyvään oppimiseen. Oppilaiden tunteminen on tärkeää koko henkilökunnan olisi hyvä tuntea oppilaat. Mikä on riittävän paljon oppilaita? Alakoulussa ei voi olla nykyisellään liian vähän oppilaita, liikaa voi kyllä olla kuten Pohjankylällä. Isossa yksikössä vastuun- ja huolenkantajat katoavat, kukaan ei välitä yksilöstä kun oppilaita on paljon. Se näkyy kiusaamisena oppitunneilla ja välitunneilla. Alakoulussa tarvitaan yhden opettajan vastuuta ryhmästä. Samaa tarvittaisiin vielä yläkoulussakin edes pienessä määrin. Että joku reagoisi kun kiusataan jne. Opettajien tulisi ottaa huomioon yksilöllisyys ja persoonallisuus ja tukea heitä siinä. Oppiminen tapahtuu hyvin monella eri tavalla yksilöllisesti. Kavereita ei tarvitse olla paljon, yksi ystävä riittää eikä ystävien sukupuolella saa olla merkitystä. Sukupuolirajoja ei tulisi ilmaista opettajien taholta. Jokainen on yksilö. Lisäksi painottaa normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen sosiaalisen median vastapainoksi. Kerhoja ja harrastuksia monipuolisemmin tulisi järjestää, jotta kaikille halukkaille olisi jotakin mahdollisuuksia osallitua yhteisölliseen toimintaan. Tekniikalle en laittaisi niin suurta painoa kuin sosiaaliseen ja luovaan toimintaan. 0-9-lk suurissa yhtenäiskouluissa oppilaiden ikäerot ovat liian suuret. alakouluikäiset saavat huonoja vaikutteita yläkouluikäisiltä ja lapsuusaika jää liian lyhyeksi. Eli lapsilla on yhä suurempi kiire ja tarve "aikuistua". Suuri oppilasmäärä ei ole sama asia, kuin suuri määrä kavereita. Pienemmissä yksiköissä koulukiusaamiseen on helpompi puuttua. Vanhempien välinen yhteistyö ja mahdollisten oppilaiden välisten ongelmien ratkaiseminen on helpompaa, kun lapset ovat pienemmältä alueelta, eli vanhemmat tuntevat toisensa. Liian suuret ryhmät eivät ole pienille lapsille hyväksi. Tärkeää on, että lapsi tuntee kuuluvansa yhteisöön ja tuntee olonsa turvalliseksi Opetajat välittävät aidosta oppilaista ja ovat kiinnostueet siitä, miten heillä menee. Kaikki edelleen tärkeitä, mutta jos ilmapiiri on huono, jotain kiusataan eikä tukea ole saatavilla, niin ei muut osaalueet pääse kunnolla toteutumaan. Kuinka te voitte väittää, että 1-sarjaisessa tai suuremmassa koulussa annetaan täysi määrä opetusta ja muualla ei. Vastaisiko vaikka kaupunginjohtaja tähän lehdistötiedotteella. Jos oppilasmäärä ja koululaisetn määrä korreloi, niin kuin te väitätte Merenojalla ja Pohjankylällä ei pitäisi olla yhtään yksinäistä oppilasta!!!! Yhdysluokkien on todettu tutkitusti kehittävän nimenomaan psyykkis-sosiaalisia suhteita, tiedoksi vaan. Opettajan todellinen läsnäolo luokkatilanteessa on tärkeämpää kuin osata käyttää tvt-välineitä. Tosi tärkeää ettei ryhmäkoko on liian suuri!!!lapset uskaltavat paremmin osallistua pienissä ryhmissä.opettajalla paremmin aikaa jokaiselle oppilaalle.lapset ja opettajat silloin tyytyväisempiä.lapsissa on tulevaisuus niihin kannattaa panostaa!!!ei LIIAN SUURIA RYHMIÄ!!!AJATELKAA PIDEMMÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ!!!

12 Pakkalan koulussa on hyvä psyykkis-sosiaalinen oppimisympäristö Koulussa opettajien pitää osata pitää homma omissa näpeissään. Oppilaat ovat nykyään melko rauhattomia. Isompi yksikkö ei ole este hyvälle oppimiselle. Voi olla niinkin, että suuremmassa yksikössä oppilas saa parempaa opetusta kokonaisuudessaan. Opetusryhmien koko tulisi olla sellainen, jossa on turvallinen ja mukava opiskella. opettajan ja kodin välinen vuorovaikutus ei kasvotonta opettaja-armeijaa Riittävästi koulutovereita ala-asteikäiselle on mielestäni pienenkin yksikön oppilasmäärä. Mielestäni vuorovaikutustaitojen, itsetunnon, suvaitsevaisuuden ja vastuullisuuden kehittymiseen ei ole ollenkaan keskeisintä oppilasmäärä. Kannatan pieniä ryhmiä ja pientä koulua. Opettajien kyky huomioida oppilaiden taidot ja kyvyt onnistuu paremmin pienissä luokissa kuin isoissa ja toivoisin rohkeutta opettajilta kulkea omaa tietään, mikäli huomaavat että oppilasaines on heikkoa eikä opetussuunnitelmaa voida toteuttaa niin kuin pitäisi. Opettajille rohkeutta myös kasvattaa ei aina opettaa. Ammattimaisten, ihmisläheisten ja innostuneiden opettajien valitseminen ei epäpäteviä eikä oman napansa tuijottajia, joille tärkeintä on vaan pitkä loma ja hyvä palkka. Oppimisympäristössä tärkeimpiä asioita on ryhmäkokojen pysyminen kohtuullisina kyseiseen aineeseen ja ikäluokkaan nähden. Liian iso kouluympäristö ei voi toimia riittävän joustavasti eri tilanteissa, koska kaikki eivät tunne toisiaan. Syntyy turvattomuuden tunnetta. Koulu ei saa olla irrallaan oppilaan omasta kasvuympäristöstä vaan sen pitää olla luonteva osa sitä. Tällöin myös vanhempien on helppo osallistua luontevasti erilaisiin yhteistyömuotoihin koulun kanssa. Tässä on taas huonoja ja itsestään selviä kysymyksiä. opettaja-oppilas-vanhemmat yhteistyö 4 1-sarjainen koulu ei takaa "täyttä määrää" opetusta. Riittävän pienet ryhmät tärkein seikka tässä. Yhdysluokassa omat etunsa. Tutkimusten mukaan mitä pienempi lapsi sitä pienemmässä ryhmässä sosiaaliset taidot pääsevät parhaiten kehittymään. Parasta olisi, jos alakoulut olisivat riittävän pieniä yksiköitä, jossa opettajat ja oppilaat tuntisivat toisensa. Tämä saa aikaan yhteisöllisyyden. Suvaitsevaisuus kehittyy siitä, että saa kokea olevansa hyväksytty ja kokee olonsa turvalliseksi sekä kasvatetaan suvaitsevaisuuteen, ei siitä, että koulussa on lapsia eri kulttuureista. Osa kysymyksistä ihmeellisiä, Kukaan ei varmaan halua lapsia kiusattavan. Suosimme pientä kouluympäristöä, emme ole massiivisten koulujen kannalla. Pieni on parempi, vaikka puutteita olisi. Hyvä psy.-sos.oppimisympäristö koostuu monista eri asioista.ei koulun iso koko takaa kavereita lapselle.se aiheuttaa pahimmillaan kiusaamista ja ahdistusta.suuressa porukassa on kurinpito vaikeuksia ja levottomuutta.myös se,että vanhemmat tuntevat toisensa ja lasten kaverit lisää turvallisuutta.monet edelläolevassa kykyselyssä mainitut asiat,kuten luovuuden kehittyminen ym.asiat,eivät ole missään yhteydessä koulun kokoon.joka tapauksessa monet asiat riippuvat enemmänkin opettajan persoonasta ja pedagogisista taidoista. Hienot välineet eivät myöskään takaa parasta mahdollista oppimistulosta. Koulussa on oltava työrauha. Iso oppilasmäärä ei takaa paljon kavereita, myös pienessä koulussa voi syntyä läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Pienen koulun oppilaat tuntevat toisensa ja se vahvistaa oman kylän lasten välistä yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Opettaja myös oppii tuntemaan pienen koulun oppilaat paremmin, myös oppilaan vanhemmat ja tätä kautta erilaiset ongelmat voi havaita aiemmin. Oppilaan tukipalvelut ovat joka koululla puhelinsoiton päässä, niiden ei tarvitse olla fyysisesti paikalla joka päivä. Alakouluiässä kansainväliset vaihdot eivät ole ajankohtaisia!! Kiusaamiseen voidaan puuttua pienessä koulussa aiemmin, kun sekä opilaat, että opettajat tuntevat toisensa paremmin. Jokainen oppii eri tavalla, joten kaikille pitäisi ainakin jossain aineessa löytyä omaa oppimistapaa tukeva työskentelymahdollisuus.

13 Pienessä koulussa voi olla joskus ongelmana hyvätasoisen opetuksen takaaminen kaikissa oppiaineissa. Hyvä, kannustava, positiivinen ilmapiiri. Pieni, tiivis yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa ja sen jatkuvuus. Tällöin lapsi tuntee olonsa mahdollisimman turvalliseksi. Tosi tärkeää, että kiusaamiseen puututaan napakasti ja järjestelmällisesti. Oppilas tulisi huomioida yksilönä.vaikka koulussa on omat sääntönsä, tulisi myös opettajien kyetä soveltamaan niitä ja tarvittaessa joustamaan. Jokaisesta pienestä ongelmasta ei kotiin tarvitse olla yhteydessä. Lapsia pitäisi enemmän kannustaa setvimään riitansa jo koulussa kuten ennenkin on tehty. Pienet luokkakoot ovat etu sekä oppilaalle että opettajalle. Näin oppilas saa yksilöllisempää huomiota. Kiusaamiseen pitää puuttua!!! Etenkin henkinen kiusaaminen on vaikea tunnistaa, mutta tällöin lapsen kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää. Se kuuluu jo lapsen oikeuksiin. Oppilailla tulee olla riittävästi psykosiaalisia palveluja käytettävissä. Henkilöstöä (psykologit, koulun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja) tulisi olla tarpeeksi riittävän palvelun takaamiseksi. Opettajien asenne kotien kanssa yhteistyöhön joutavampaa ja ennakkoluulottomampaa. Koulujen oppilashuoltoryhmien kehittäminen pelkistä opettajien keskustelukerhoista avoimiksi, vanhemmat ja lapset itse mukaan tapaamisiin, koska heidän asioistaan on ensisijassa kyse. Yhteistyö kotien kanssa siis astetta jämäkämmälle käytännön tasolle, ei pelkästään ideoiden tasolle.tässä asennemuutosta ja koulutusta opettajille! Esimerkkiä naapurikunnista (esim. Ylivieska). Huomioitaisiin kaikki oppilaat tasapuolisesti, ei vain niitä äänekkäitä ja hyvin pärjääviä... Ei isoja kouluja. Alakoululaiset eivät tarvitse kansainvälistä oppilasvaihtoa. Sen ehtii myöhemminkin. Koululla ei tarvitse olla fyysisesti läsnä kuraattori, yms. Ne saadaan tarvittaessa koululle. Hyvät koulukaverit eivät ole riippuvaisia määrästä vaan laadusta. Pienet oppilasryhmät kunniaan! Kommentti kyselytutkimuksesta: Liikaa johdattelevia, itsestäänselviä kysymyksiä, lähentelee 0-tutkimusta!!! Tärkeää, että opettaja ja oppilas tuntevat hyvin toisensa, siis riittävän pieni koulu. Osaa toinkin jo edellis sivulla esiin. Tärkeänä pidän että jokainen oppilas on yksilö, erilainen oppija ja hänet tunnistetaan/huomataan/tuetaan juuri sellaisena kuin on. Myös ryhmätoimintaa on tärkeää oppia, kuitenkin kohtuullisen kokoisissa ryhmissä. Oppilaskeskeinen oppimiskäsitystermiä ei löydy. Turvaako suuri koulu sen, että kukaan ei jää yksin ja huomataanko jos joku jää yksin suuressa koulussa kuin pienessä koulussa? Maahanmuuttajia on pienissäkin kouluissa! Ketään ei jätetä yksin ja kaikki huomioidaan tasapuolisesti riippumatta millainen opiskelija on. ryhmäkoot kohtuullisia ( max 20 oppilasta/luokka), riittävästi tukiopetusta/erityisopetusta tarvitseville, ennaltaehkäisevä kuntoutus>moniammatillinen yhteistyö kasvatus/sosiaali/terveydenhoitoalan ammattilaisten välillä Opettajien ja vanhempien reilun ja rehdin kanssakäymisen ja suoraselkäisen keskustelun vaikeistakin asioista. Koulukiusaamiseen puuttumisen heti ja asioista reilusti puhumisen. Mielestäni peruskouluikäiselle lapselle on turvallista ja mielekästä viettää aikaa samojen tuttujen, mielellään lähellä asuvien kavereiden kanssa. Sosiaalisia taitoja oppii tällöin jopa paremmin kuin isommassa joukossa, jossa osa kavereista jää tuntemattomiksi ja joissa lapsi ei välttämättä uskalla olla oma itsensä. Kokemukseni mukaan pienemmässä koulussa lapsella on vähemmän suoritus- ja ulkonäköpaineita kuin isommassa koulussa. Jos yläaste on ala-asteen yhteydessä, alakouluikäiset omaksuvat helposti tapoja vanhemmilta oppilailta ja heille voi tulla jopa paineita käyttäytyä kuten isommat liian varhaisessa iässä. Mielestäni pienemmällä ala-asteella koululaisten on mahdollista olla pidempään lapsia. Turvallisuus ja aito välittäminen sekä yhteisöllisyys ovat koulunkäynnissä erittäin tärkeitä asioita

14 katso edellinen Mikä on "riittävän paljon oppilaita" määrä? Liian suuret massat voivat olla esteenä hyvään. Lapset ja nuoret ovat vielä keskenkasvuisia ja kohtuullinen määrä oppilaita riittää ja tukee paremmin sosiaalisten taitojen kehittymistä. Isoissa massoissa myös ongelmat piiloutuvat aikuisilta. Toivon, että oppilaille ja opettajille annetaan työrauha sekä vanhemmille turvallisuutta tulevaisuuteen. Viime vuosina on puhuttu koulujen lopettamisista, luokkakokojen suurentamisista jne. sekä näistä saatavista säästöistä. Jatkuva puhuminen säästämisestä ilman, että säästämistä voi muodostua kiukuttaa meitä kaikkia. Lapset ovat meidän tulevaisuus ja suomalaiset ovat aina pitäneet koulutusta tärkeänä! Sijoitetaan tulevaisuuteen. Hyvää psyykkis-sosiaalista oppimisympäristöä kuvaa: hymyilevät vanhemmat lähettävät hymyilevän lapsen kouluun, jossa hymyilevä opettaja ottaa lapsen vastaan. Koulurauhaa! Pienessä koulussa eri-ikäiset lapset leikkivät luontevasti keskenään. Lapsen pitää saada/ voida olla lapsi. On hyvä oppia tuntemaan erilaisuutta ja eri maista tulevia ihmisiä. ei liikaa oppilaita ole hyvä sekään. Koulun tulee sijaita lähellä oppilaan kotiympäristöä, tämä on erityisen tärkeää ensimmäisinä kouluvuosina. Sisarusten koulunkäynti samassa koulussa on tärkeää, ei siis hajoiteta alakouluja. Jos vanhemmat ovat työssä, on tärkeää, että isommat sisarukset ovat turvana koulumatkalla, kotona aamulla ja iltapäivisin. Tärkein oppimisympäristön tekijä on pätevä ja motivoitunut opettajatiimi. Koulun lapsien tulis olla samalta alueelta (lapsilla yhteiset kerhot, kuorot, pyhäkoulut ja kylän tapahtumat tukee ystävyyttä myös koulussa ja tekee joka päiväisestä koulun käymisestä mielekkäämpää) Raution kappeliseurakunnan alue säilytettävänä ehjänä. Myös koulun ulkopuolella kaverisuhteet on tärkeitä (jos Rautioon alueelta vie lapsia muualle kouluun muuttuu myös kaverit ja lapset pitäisi erikseen kuskata kavereiden luokse. Nyt esim kun kärkisläinen tulee rautioon kauppaan, kokoukseen tai johonki niin lapset pääsee samassa kyydissä kavereille)eskarin on hyvä olla alakoulun yhteydessä. Vuorenkallion koululla on erittäin hyvä yhteishenki ja oppilaat ottavat toisensa huomioon todella hyvin. Esimerkiksi ylempiluokkalaiset ottavat pienemmät mukaan peleihin ja leikkeihin (tämäkään tuskin toteutuisi suurkoulussa). Maailma muuttuu, mutta lapset pysyvät lapsina, jos heille se suodaan. Yksilöllisyys unohtuu liian isossa koulussa. Ystäväpiirissämme on paljon esimerkkejä suurien oppilasmäärien yhtenäiskouluista, vaikka oppilaita on paljon kavereita ei silti helpolla löydy ja koulukiusaaminen on yleistä. Opettajien on paljon vaikeampaa huomata koulukiusaaminen ns. suuropetus yksiköissä (näistä koulukiusaamis-tapauksista on valitettavasti jo muutama surullinen esimerkki, vaikka asumme näin pienessä maassa). Jos kiusaaminen alkaa ala-luokilla, se todennäköisesti jatkuu jopa lukioon asti. Pienemmässä koulussa opettaja tuntee oppilaansa ja on heille myös turvallinen aikuinen, jolle uskaltaa puhua ongelmista ja ilon-aiheista. Lisäksi yhteistyö kodin ja koulun välillä on huomattavasti helpompaa pienemmässä koulussa. Huom! Osaan kysymyksitä on vaikea vastata koska ei tiedä mitä esim.koulupolku tarkoittaa.kysymykset selkeimmiksi että tavallinen pulliainenkin ymmärtää kiusaamisen poistaminen koulusta olisi kaikkein tärkeintä, jo nykyaikaisten väkivaltaisuuksien takia mitä on uutisoitu vähän väliä :( viimeksi Oulusssa. aina takana on koulukiusaaminen! Vanhempien esimerkki olisi tässä kohtaa tärkeä, ja se että kotona puhuttaisiin miten toisia kohdellaan! niinku koulussakin! Tukipalveluiden on hyvä olla jatkuvasti saatavilla, mutta tarkoittaako se välttämättä jatkuvaa fyysistä läsnäoloa? Toki toivottavaa olisi, että terveydenhoitaja olisi paikalla silloin, kun on ilmoitettu. Alakouluilla liian ei yksilöllisessä koulupolussa kannata mennä liiallisuuksiin, mutta yläkoulussa jo enemmän. Kohtaan "riittävän paljon oppilaita" haluaisin huomauttaa, että riittävän ei tarvitse olla monisatapäinen lapsilauma. Jos oppilaalla on paljon kavereita ei se todellakaan tarkoita sitä, että koulussa tai luokassa on oltava paljon oppilaita, eikä mielestäni erilaisten kulttuurien tutustuttaminen ole kamalan tärkeää. En voi kommentoida kolmatta kysymystä, koska en tarkalleen tiedä mitä "vähintää 1- sarjainen koulu" tarkoittaa. Eli kiitos hankalista kysymyksistä.

15 Kysymykset ovat johdattelevia ja vaikeaselkoisia. On selvää, että kansainvälisyys ja mahdollisuus valinnaisiin aineisiin on tärkeää lukiolaisille mutta ei 1. luokkalaisille. Yhdysluokat ovat aivan yhtä hyviä kuin erillisluokatkin. On tärkeää, että lapset tuntevat naapuruston kaverit, jolloin leikkikaverit ovat iltaisinkin lähellä ettei tarvitse tietokoneen kautta leikkiä iltaisin kavereidensa kanssa, jotka asuvat 20 km päässä. Koulun tulee muutenkin edistää oppilaan luovuutta, pedagogiset menetelmät tulee aina olla tilanteeseen parhaiten sopivia ja pikkukouluissakin on jo nyt eri kulttuureista tulevia lapsia, oppimiskäsitys tulisi aina olla oppilaskeskeinen, ei tässä tarvitse vanhemmilta sitä kysyä, eikä kunnan näiden asioiden takia tarvitse yhtenäsikoulua rakentaa. Jättikoulu aiheuttaa ongelmia: opettajat eivät tunne lapsia ja nuoria, mopopojat pyörivät samoilla nurkilla kuin pelokkaat eskarilaiset ja lapset hukkuvat massaan, jota jättikoulut väistämätttä edistävät. Puhumattakaan koulukuljetusten määrästä, pitkistä koulupäivistä jne. Miten Kalajoen kaupunkin ei tajua, että pikkukoulut ovat asuinopaikkaa etsiville nuorille perheille valtava imagollinen voitto. Meidän perhekin ensimmäisenä googlasi Kalajoen koulutilanteen, kun harkitsimme asuinpaikkaamme muutama vuosi sitten. Pitäkää tästä huoli jatkossakin. Perusasiat kuntoon kouluissa, jotka nyt ovat olemassa. Käyttäkää kaupungin virallista vaakunaa logona!! Vaikuttaa psykologisesti. Luokkakokojen ei pidä nousta enää entisestään. Mitä nuoremmista oppilaista on kyse sitä enemmän he tarvitsevat aikuisen/opettajan huomiota ja apua! Myös lasten erityistarpeet on huomioitava. Oppilaiden yksilölliseen huomiointiin täytyy löytää aikaa. Tämä onnistuu vain pitämällä luokkakoot riittävän pienenä ja palkkaamalla riittävästi henkilökuntaa. Samalla pystytään myös ehkäisemään ja huomaamaan mahdolliset kiusaamistapaukset. kysymykset pitäisi laatia niin että ei tarvitse vastaajalla olla pedagogista koulutusta vaan ihan isän tai äidin perustiedot... myös vastausvaihtehdot pitäisi muuttua kysymysten tyylin ja tavan/tavoitteen mukana. esim. lapsella tulee olla pyörässä heijastin (vastaa tähän muuten kuin että mielestäni tämä on tärkeää?) johdattelevilla kysymyksillä saadaan usein johdateltuja vastauksia. pienessä koulussa opettaja todella tuntee oppilaansa ja pystyy antamaan parasta mahdollista opetusta, en ole varma vastasinko kysymykseen niinkuin kysyjä sen laatiessaan mahdollisesti ajatteli... Väittääkö kysely, että yhdysluokkaopetuksessa (ei yksisarjaisessa) ei voi saada täyttä määrää opetusta???? Tuntuu todella tarkoitushakuiselta... ns. pikkukoulujen mollaamiselta. Saa muutenkin käsityksen, että riippumatta mitä kyselyyn vastataan, tulokset voidaan tulkita tukemaan "yhtä isoa suurkoulua"? Ja samalla kuitata pois pienten koulujen kehittämishaasteet. Minulla menee vähän ohi nämä hienot termit.. anteeksi, että olen näin tavallinen, kouluja käymätön vanhempi, etten ymmärrä mitä tarkoittavat mm. koulupolku, 1-sarjainen koulu jne... Pidän erittäin tärkeänä sailyttää pienet maalais/kyläkoulut, etteivät kaikki joutuisi saman katon alle. Silloin ihmismäärät ovat liian suuret ja ongelmatkin kasvavat suuremmiksi. Hienoja laitteita ja tekniikkaa tai muuten huippuhienoja puitteita tärkeämpänä pidän ihmisläheisyyttä ja turvallisuutta, sitä että lapsen/oppilaan ympärillä on tuttuja ja turvallisia aikuisia, luokka- ja koulukaverit tulevat tutuiksi, kiusaaminen ja muut ongelmat huomataan heti ja niihin puututaan heti, koulumatka on turvallinen ja kohtuullinen. Luulisi, että kustannustenkin kannalta on järkevämpää säilyttää ja kehittää jo olemassa olevia kouluja, eikä rakentaa valtavia laitoksia, johon sitten kuskataan pieniä oppilaita pitkienkin matkojen takaa. Toivoisin, ettei ihannoitaisi suurta vaan vaalittaisiin pieniä lämminhenkisiä yhteisöjä, jossa tunnetaan toiset, kannetaan yhdessä vastuuta ja vaalitaan kannustavaa ja välittävää henkeä. Toisin sanoen puhelletaan pienemmällä, hallittavammalla porukalla, yhteiseen hiileen ilman vaikeasti hallittavia massoja ja kilpahenkeä. Turvallinen lähikoulu.ammattitaitoiset opettajat.riitävän pienet opetusryhmät. Koulussa pitää olla kaikilla työrauha, kiireetön ilmapiiri. Kyläkoulu on paras koulu, kun oppilaita on riittävästi ja koulussa on asianmukaiset tilat. Lapselle matala kynnys kertoa huolista, aikuisilla aikaa kuunnella. Tuki/kummioppilaat, opettaa lapsille pitämään huolta pienemmistä ja toisistaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa myös koulumatkoilla ja pyörätelineillä tapahtuvaan kiusaamiseen.

16 Millainen on pieni koulu? 100 oppilasta 40 henkilöä oppilasta Alle 50 oppilaan koulu alle 50 oppilasta Pienessä koulussa on oppilaita Oppilaat toimivat yhdessä välitunneilla, retkillä ja projekteissa. Yhteisiä tapahtumia on paljon ja se luo yhteisöllisyyttä niin koulun sisälle kuin myös asuinalueeseen vanhempien tutustuessa. Tällä yhteisöllisyydellä voisi olla suuri merkitys koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Pienessä koulussa tunnet kaikki oppilaat. (alle 100) Pieni koulu on koulu missä luokkia ei ole kuin korkeintaan yksi jokaista ikä luokkaa kohden ja kaikki oppilaat tunnistavat toisensa. Yhdysluokat ei ole huono asia. Siellä on pienet luokkakoot (yhellä luokalla max. 20 oppilasta ja yhdysluokilla sama max 20 oppilasta). Turvallinen, yhteisöllinen, omalla kylällä, omat ikäryhmät. Vuosiluokkia on korkeintaan yksi kerrallaan oppilasta Alle 100 oppilaan koulut. alle 100 oppilasta Alle 100 oppilasta Alle 50 oppilasta alle 50 oppilasta alle 50 oppilasta Alle 50 oppilasta. Alle 70 oppilasta Ensiksikin sen kokoiset luokat, että opettajilla on mahdollisuus tutustua oman luokkansa oppilaisiin. Sosiaalipsykologit ym. osaavat kertoa, mikä oppilas-opettaja ja muu henkilökuntamäärä kouluyhteisössä on oppimisen ja sosiaalisten suhteiden kannalta hyvä. On huomioitava oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan tarpeet. Esimerkiksi 1 ja 2 luokka on yhdistetty, koska niin vähän oppilaita koulu jossa on yhtenäisluokkia,vain kaksi tai kolme opettajaa Mielestäni sopivan pieni koulu on 300 oppilaan suuruinen n.50 oppilasta Positiivisessa merkityksessä pieni koulu on yksisarjainen, luokat 0-6, käsittävä muutaman kylän/asuinalueen yhteinen lähikoulu. Negatiivisessa merkityksessä pieni koulu on oppilaspulassa sinnittelevä kaksi-tai kolmiopettajainen koulu, joka ei saa kaupungilta tukea remontteihin, eikä uudistuksiin jatkuvan laakkautusuhan alla. vähän oppilaita 50

17 20 oppilasta alle 100 oppilasta, yhdessä luokassa max 25 oppilasta Alle 50 oppilasta. Peruskoulu. Pienessä koulussa kaksi tai kolme opettajaa ja yhdysluokat. Todennäköisesti jokaista ikäluokkaa liian vähän, jolloin oppilaalla ei ehkä riittävästi kavereita/samanikäistä seuraa. Isona etuna kuitenkin koulun läheisyys kotoa ja "kotoisampi" ilmapiiri sekä mahdollisesti yksilöllisempi opetus. Pienissä kouluissa johtavalla opettajalla liikaa valtaa! Pieni koulu on kolmiopettajainen koulu (~50 oppilasta). Pieneksi kouluksi ymmärrämme kyllä myös yksisarjaisen alakoulun (~ 100 oppilasta). Sopivan kokoinen koulu on 3-4 opettajainen (ala-asteet) Ylä-asteet voivat olla oppilaan kouluja. Turvallinen koulu,mikä kantaa pitkälle elämässä.jokainen oppilas huomataan. Turvallinen, opettajat ja oppilaat tuntevat toisensa. Eri ikäiset oppilaat ovat vuorovaikutuksessa keskenään opettajinen koulu alle 100 henkeä alle 100 oppilasta Alle 100 oppilasta. Alle 100 oppilasta. Alle 150 oppilasta alle 300 oppilasta alle oppilasta alle 50 alle 50 oppilasta Alle 50 oppilasta ja 2-3 opettajaa. Oppilaat tulevat kouluun suhteellisen läheltä, kaikki tuntevat toisensa. Tuttu ja turvallinen. alle 70 oppilasta alle sata oppilasta esim, Pöllänkoulu Jossa luokkia pitää yhdistellä esim 1 ja 2 luokat samassa jne. Jossa oppilas ja opettajat tuntee kaikki oppilaat sekä opettajat. Että kaikki tuntee olonsa turvalliseksi. Jokainen oppilas saa yksilöllistä opetusta joka koulu asteella. kaksiopettajainen Kodikas, tuttu. Ehkä liiankin tuttu... Lintukoto. Helpommin paikalleen jämähtänyt. Joustava. Turvallinen. kolmiopettajainen koulu jossa opettajat tuntevat oppilaansa, joissa luokkakoko ei ylitä 30 oppilasta

18 Koulussa on yhdysluokat ja opettajia 3-4 ja muuta henkilökuntaa saman verran. Oppilaita alle 60 kpl. Kun samassa luokassa on kaksi eri ikäryhmää. Kyläkoulu kyläkoulu, yksikkö, joka on tärkeä koko ympäristölle, oppilas tuntee kaikki opettajat ja henkilökunnan, Kyläkoulut kymmeniä oppilaita Luokkakoko alle 15 Minusta pieni koulu on hyvä.oppilaita alle 100.Yhdysluokkia n. 100 oppilasta n.40 oppilasta n.70 oppilasta Opettajat tuntevat oppilaansa. Oppilas tuntee että tulee nähdyksi isenänsä eli ei ole vain osa suurempaa joukkoa. Riiittävän pienet luokat. Oppilaita alle 50. oppilas vähinmäismäärä 50 Oppilaskeskeinen, läheinen. Toisaalta yksittäisen opettajan huono motivaatio vaikuttaa pienessä koulussa paljon. PASKA Pienen koulun etuna on oppilaan yksilöllinen huomioiminen. Siellä tunnetaan oppilaan tausta ja perheolot. Pienen koulun kasvattina en olisi ikimaailmassa halunnut lapsiani alle 50 oppilaan kouluun. Pienissä yhteisöissä erot korostuvat, kiusaamisen on yleistä, varsinkin kyläkouluissa joissa uskonnolliset yhteisöt jyräävät. Opettajia tulee olla useita, eikä yhtä diktaattoria johtamassa paria alaista. Pienessä koulussa kaikki henkilömäärät ovat mittakaavassa pienempiä. Opetuksen taso ja toimintaympäristö ovat riittävän hyvät (tai ainakin pitäisi olla), jottei eriarvoisuutta tulisi. Pienet ryhmäkoot/vain 1 tai 2 ryhmää kutakin ikäluokkaa, opettajat tuntevat kaikki koulun oppilaat Pieni koulu antaa mahdollisuudet paremmin tukea oppilasta henkilökohtaisesti. On avoimempaa ja rehellisempää kuin iso koulu. Pieni koulu on oppilasta Pieni koulu on kotoinen, turvallisuuden tunnetta herättävä. Kaikki tunnetaan ja yksilöllisyys pääsee hyvin esille. Negatiivisiin asioihin voidaan puuttua nopeammin kuin isossa kouluyhteisössä (esim. kiusaamisen kitkeminen). Oppilaan voinnissa/olemuksessa havaitaan muutokset herkemmin ja asiaan voidaan siten puuttua nopeasti ja näin voidaan negt. vaikutukset oppilaan tulevaisuuteen minimoida. Pieni koulu on koulu, jossa oppilas otetaan huomioon yksilönä. Aikaa opetukseen ja välituntivalvontaan. Oppilaalla ja opettajalla henkilökohtainen suhde. Pieni koulu on n oppilaan koulu. Muodostuu ala-asteikäisistä. Jos joudut opettajan kiusattavaksi, joudut kestämään sitä koko kouluajan toisin kuin suuremmissa kouluissa. Oppilaiden välistä kiusaamista samalla tavalla kuin isoissa kouluissa. Asioiden hoito ontuu. Opettajien välinen yhteityö näkyy herkemmin pienissä kouluissa ja vaikuttaa oppilaisiin. Sellainen jossa on alle 100 oppilasta

19 Sivukylän koulu. Turvallinen ja viihtyisä. Sopivasti oppilaita. Ei liikaa. Oppilaat pystytään ottamaan yksilönä paremmin huomioon. Pienen oppilaan helpompi sopeutua. turvallinen, yksilöllinen kaikki tuntee toisensa. opettaja tuntee oppilaansa ja oppilaan vanhemmat. Tyngän kyläkoulu vuorenkallio alle 20 oppilasta alle 50 oppilasta alle 50 oppilasta, siellä kaikki tuntevat toisensa ja puhaltavat yhteen hiileen. Isot ja pienet leikkivät yhdessä. alle 60 oppilasta.kaikki tuntevat toisensa ja touhuavat ja pelaavat myös isommalla ikähaitarilla Esim. Pahkala. Luokat ovat pieniä, oppilaat tutustuvat toisiinsa, eikä ikäerolla ole juurikaan väliä. Kaikki ovat keskenään kavereita ja koulussa on hyvä meininki. hyvä ja lasten paljon turvallisempi ja kasvatuksellisesti opettavaisempi käydä. Siellä puhalletaan yhteen hiileen joka asiassa! hyvä.turvallinen ja pienemmässä oppii paremmin kun taas isossa niin sanotut hitaammin oppivat jää jälkeen kolme opettajainen koulu Koulu jossa on yhtä ikäluokkaa korkeintaan kolme eri ryhmää. Oppilas saa riittävästi yksilöllistä opetusta. Toisaalta taas liian pienessä koulussa ei välttämättä löydy kaikille kavereita. Pieni koulu on mukava.rauhallinen ja siisti. Pieni koulu on sellainen missä kaikki tuntevat toisensa, oppilaita noin Sellainen missä opettajat tuntevat oppilaansa ja heidän vanhempansa. Sellainen, jossa eri-ikäiset lapset leikkivät luontevasti keskenään. Lukekaa päättäjät Pahkalan koulun rehtorin Päivi Kivelän kirjoitus Kalajoki-seudusta Siinä se on ytimekkäästi sanottu.ihanaa, että on vielä pieniä kouluja!!! turvallinen,pieniä ryhmiä missä opettajilla on oikeasti aikaa huomioida jokaista. Vähemmän oppilaita, jossa saa/tulisi saada yksilöllistä opetusta. vähän oppilaita oppilasta oppilasta 20 oppilasta oppilasta tai vähemmän oppilasta

20 oppilasta. Luokkia on yhdistetty, esim. 1-2 yhdessä, 3-4 yhdessä opettajaa. Tiivistä yhdessä oloa, oppilaat tuntevat toisensa hyvin. Alakoulussa yhdysluokkia tai yläkoulussa pari rinnakkaisluokkia. alle 100 0ppilasta Alle 100 oppilaan koulu.pienet luokat.ehkä vain 2-3 opettajaa. alle 100 oppilasta alle 100 oppilasta Alle 100 oppilasta alle 100 oppilasta alle 100 oppilasta alle 100 oppilasta Alle 100 oppilasta. Alle 30 oppilasta Alle 30 oppilasta alle 30 oppilasta alle 40 oppilasta Alle 50 oppilaan koulu alle 50 oppilasta alle 50 oppilasta Alle 50 oppilasta. Alle 50 oppilasta. Alle 70 oppilasta. Alle sata oppilasta. "Kyläkoulu" Esim. kyläkoulut joissa on n. 50 oppilasta. esim.6-luokkalaiset joutuvat opiskelemaan 5-luokkalaisten kanssa samassa luokassa ja tilassa. Hyvä, tuttu ja turvallinen. Työrauhaan paremmát mahdollisuudet. "Hyvä yhteishenki", ei niin helposti syrjitä ketään. Tiiviitä ystävyysaauhteita kenties helpompi solmia. Opettajilla paremmat mahdollisuudet oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen. Itse pienen koulun käyneenä tunsin pienen koulun (noin kaksikymmentä oppilasta) turvalliseksi. Huonona puolena oli sosiaalisten suhteiden vähäisyys ja iso kynnys ylä-asteelle siirryttäessä. Jokaisella luokalla (alakoulu) on yksi oppilas. Jos koulussa ei ole jokaista luokka-astetta omana luokkana. jos oppilaita on Jos oppilasmäärä kuvaa koulun kokoa, niin alle 50 oppilaan koulu on pieni! kaikki, myös vanhemmat, tuntevat ketä koulussa on oppilaana/ työssä. Koko koulu on samassa luokassa.