Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito"

Transkriptio

1 Neuropsykiatria salla Koponen Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito Aivovamma altistaa monille psykiatrisille häiriöille. Tavallisimmin hoitoa vaativat mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt. Persoonallisuuden muutos on aivovamman vaikeasti hoidettava seuraus. Kuntoutumista voi vaikeuttaa runsas alkoholinkäyttö, joka on yleistä aivovamman saaneilla. Psykiatrinen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaativat neuropsykiatrista erityisosaamista. Psykiatrisessa tutkimuksessa kiinnitetään huomiota vammautumisen jälkeiseen muutokseen psykiatrisessa oirekuvassa ja psykososiaalisessa toimintakyvyssä. Psykoedukaatio eli aivovamman seurausten selittäminen potilaalle ja hänen läheisilleen on tärkeää. Aivovammapotilaan neuropsykologinen kuntoutus sisältää runsaasti psykoterapeuttisia elementtejä. Lääkehoidossa on otettava huomioon aivovamman jälkitilaan liittyvä herkkyys psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille. O n arvioitu, että suomalaista saa aivovamman vuosittain (Alaranta ym. 2002). Valtaosa vammautuneista on työikäisiä. Pysyviä aivovamman jälkitilan oireita on arvioitu olevan henkilöllä (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Suurin osa aivovammoista on lieviä eikä aiheuta pitkäaikaisia oireita. Seurausten arvioimista vaikeuttaa alkuvaiheessa se, että toipuminen on hyvin yksilöllistä. Alun perin lievänä pidetty vamma voi joskus aiheuttaa vakavia ja jopa pysyviä neuropsykiatrisia oireita. Toimintakyvyn pitkäaikaisen heikentyneisyyden on todettu olevan voimakkaammin yhteydessä masennukseen, ahdistukseen ja heikkoon itsetuntoon kuin aivovamman vaikeusasteeseen tai kognitiivisiin häiriöihin (Whitnall ym. 2006). Vuosien pituinen hoidon tarve ja jopa pysyvä työkyvyttömyys aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Aivovamman seurauksiin Duodecim 2007;123: liittyvät vakuutuslääketieteelliset kysymykset ovat toisinaan ongelmallisia. Aivovammaa edeltävät psykiatriset häiriöt Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö lisää aivovamman riskiä. Arviolta yli puolet aivovamman saaneista on vammautumishetkellä ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Vammaa edeltävä alkoholiriippuvuusoireyhtymä tai alkoholin haitallista käyttöä on todettu kolmanneksella vammautuneista (Jorge ym. 2005). Tutkimustieto vammaa edeltävän psykiatrisen sairastavuuden vaikutuksesta uusien psykiatristen häiriöiden kehittymiseen on vähäistä ja ristiriitaista. Eniten on tutkittu aivovamman jälkeisen masennustilan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, ja osassa näistä tutkimuksista aiemmat mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt sekä alkoholiriippuvuusoireyhtymä ja alkoholin haitallinen 1221

2 Taulukko 1. Tavallisimpia aivovammoihin liittyviä neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Epänormaali väsymys ja rasituksensiedon heikentyminen Tarkkaavuuden säätelyn häiriöt, keskittymisvaikeus ja häiriytymisalttius Muistitoimintojen häiriöt (muistin ja oppimisen heikkeneminen, laaja alaiset muistihäiriöt) Aloite ja suunnittelukyvyn heikkeneminen Toiminnan ja ajattelun hitaus ja juuttuminen Sanojen löytämisen ja sanattoman viestinnän ymmärtämisen vaikeus Oireiden tiedostuksen heikkous Toimintojen ja tunteiden hallinnan vaikeudet, kuten ärsykeherkkyys, impulsiivisuus, äkkipikaisuus ja ärtyneisyys Käyttäytymisen ja tunne elämän säätelyn muutokset, kuten arvaamattomuus ja mielialan korostuneet vaihtelut Luonteen muutokset, kuten luonteenpiirteiden korostuminen tai latistuminen Arviointikyvyn ja kriittisyyden heikkeneminen Ajattelun konkreettisuus ja lapsenomaisuus käyttö ovat lisänneet vammanjälkeisen masennustilan riskiä (Jorge ym. 2004, 2005). Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt Taulukkoon 1 on koottu aivovamman jälkitilan neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Rajanveto neuropsykologisten ja neuropsykiatristen oireiden välillä on jonkin verran häilyvä. Molempien oireryhmien taustalla on vaurio aivojen radastoissa, jotka huolehtivat kognitiivisen ja emotionaalisen informaation käsittelystä (Vataja, Nybo ja Mäntylä tässä numerossa). Aivovamman jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä erityisesti masennustilaa on tutkittu melko paljon. Esiintyvyysluvut ovat vaihdelleet huomattavasti. Tätä vaihtelua selittävät tutkimusten metodologiset erot. Aivovammapotilaiden seurantatutkimuksille on tyypillistä kato, joka painottuu päihteiden käyttäjiin ja alempiin sosiaaliryhmiin (Corrigan ym. 2003). Tutkimusaineistojen välillä on ollut suuria eroja vammojen vaikeusasteessa, psykiatrisen arvion ajankohdassa (kuukausia vuosikymmeniä vammautumisen jälkeen) ja diagnostisten menetelmien tarkkuudessa. Valtaosasta psykiatristen häiriöiden esiintyvyyttä koskevista tutkimuksista on puuttunut vertailuryhmä. Taulukkoon 2 on koottu aivovamman jälkeen yleisimmin huomiota vaativat psykiatriset häiriöt. Masennustila ja itsemurha alttius. Aivovamman on todettu lisäävän masennustilan riskiä. Ulkomaisten tutkimusten perusteella masennustilaa voidaan arvioida esiintyvän vähintään %:lla aivovammapotilaista. Koposen ym. (2002) suomalaisessa tutkimuksessa sitä todettiin 27 %:lla aivovamman saaneista 30 vuoden seuranta aikana. Vamman vaikeusasteen yhteydestä masennustilan kehittymiseen on ristiriitaista tietoa (Holsinger ym. 2002, Fann ym. 2004). Joissakin tutkimuksissa masennustilaa on todettu yleisemmin lievän kuin vaikeamman aivovamman jälkeen (Fann ym. 2004). Masennustilan diagnosoimista vaikeuttaa aivovamman jälkitilan ja masennuksen oireiden osittainen päällekkäisyys. Toivottomuuden ja arvottomuuden tunteet sekä mielihyvän tunteen menettäminen ovat niitä masennuksen oireita, jotka ovat parhaiten erotelleet masentuneet muista aivovammapotilaista (Seel ym. 2003). Toivottomuus, itsemurha ajatukset ja itsemurhayritykset on todettu yleisiksi aivovamman saaneilla (Simpson ja Tate 2002). Erityisesti päihteiden käytön on havaittu olevan yhteydessä lisääntyneeseen itsemurhariskiin (Teasdale ja Engberg 2001, Simpson ja Tate 2005). Ahdistuneisuushäiriöt. Aivovammaan liittyvän amnesian ajateltiin aiemmin suojaavan traumaperäiseltä stressihäiriöltä, koska traumaattista tilannetta (vammautumistilannetta) koskevia ahdistavia muistikuvia pidettiin keskeisinä tässä häiriössä. Traumaperäistä stressihäiriötä on kuitenkin todettu myös vaikean aivovamman (pitkän amnesian) jälkeen. Sen oirekuva voi kuitenkin painottua toisin aivovamman yhteydessä, eli ylivireystila (erityisesti ärtyisyys) ja emotionaalinen turtuminen saattavat olla hallitsevia oireita mieleen tunkeutuvien muistikuvien sijaan (Bryant ym. 2000). Myös muiden ahdistuneisuushäiriöiden kuten paniikkihäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön riski on suurentunut aivovamman jälkeen (Ashman ym. 2004) S. Koponen

3 Taulukko 2. Yleisimmin huomiota vaativat psykiatriset häiriöt aivovamman jälkeen. Masennustila Traumaperäinen stressihäiriö Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Paniikkihäiriö Alkoholin haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuusoireyhtymä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Ei affektiiviset psykoottiset häiriöt Elimellinen persoonallisuuden muutos Muut persoonallisuushäiriöt Dementia Päihdehäiriöt. Aivovamma heikentää alkoholinsietoa. Kolmanneksella aivovamman saaneista on todettu vammautumista edeltänyt alkoholiriippuvuusoireyhtymä tai alkoholin haitallinen käyttö (Jorge ym. 2005). Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että osa etenkin vaikean aivovamman saaneista lopettaa päihteiden haitallisen käytön (Ashman ym. 2004). Päihteiden käytön lopettamiseen motivoiminen on tärkeää, koska käytön jatkaminen huonontaa kuntoutumisennustetta huomattavasti. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä on todettu jopa 9 %:lla aivovamman jälkeen (Jorge ym. 1993b, 2004). Lievempi, nopea mielialan vaihtelu, joka ei täytä kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostisia kriteerejä, on hyvin yleinen ongelma aivovamman saaneilla. Ei affektiiviset psykoottiset häiriöt. Achtén ym. (1969) suomalaisessa aineistossa todettiin psykooseja 9 %:lla aivovamman sodassa saaneista yli 20 vuoden seuranta aikana. Yleisimpiä olivat skitsofreeniset (2 %) ja paranoidiset psykoosit (2 %). Samassa aineistossa todettiin aiemmin psykiatrisia häiriöitä kaikkiaan 39 %:lla (Hillbom 1960). Toisessa suomalaistutkimuksessa, jonka aineiston potilaiden ikä oli keskimäärin 60 vuotta ja aivovammasta oli kulunut 30 vuotta, todettiin harhaluuloisuushäiriötä (paranoidista psykoosia) 5 %:lla (Koponen ym. 2002). Psykoosiriskin on yleensä ajateltu lisääntyneen erityisesti vaikean aivovamman jälkeen. Aivovamman ja psykoosin välistä yhteyttä ei ole kuitenkaan pidetty kiistattomana (David ja Prince 2005). Persoonallisuuden muutos ja muut persoonallisuushäiriöt. Aivovamman aiheuttama persoonallisuuden muutos voi jäädä tunnistamatta, vaikka se saattaa heikentää psykososiaalista toimintakykyä huomattavasti. Aivovamman jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä tällä häiriöllä on selvin yhteys vamman vaikeusasteeseen, eli se on huomattavasti yleisempi vaikeiden vammojen jälkeen. Joissakin tutkimuksissa masennustilaa on todettu yleisemmin lievän kuin vaikeamman aivovamman jälkeen ICD 10 tautiluokituksessa erotellaan elimellisessä persoonallisuuden muutoksessa epävakaa, estoton, aggressiivinen, apaattinen ja paranoidinen tyyppi (Stakes 1998). Tutkimustietoa aivovammapotilaiden persoonallisuushäiriöistä ylipäätään on melko niukasti. Suomalaistutkimuksessa todettiin 30 vuoden kuluttua aivovammasta 30 %:lla tutkittavista jokin persoonallisuushäiriö (primaarinen persoonallisuushäiriö tai elimellinen persoonallisuuden muutos) (Koponen ym. 2002). Tavallisimmat persoonallisuushäiriöt olivat estynyt persoonallisuus (15 %), epäluuloinen persoonallisuus (8 %) ja eristäytyvä persoonallisuus (7 %) sekä elimellinen persoonallisuuden muutos (15 %), jossa yleisimpiä olivat epävakaat ja estottomat piirteet. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa peräti 66 %:lla aivovamman saaneista todettiin persoonallisuushäiriö. Yleisimpiä häiriöitä olivat tunne elämältään epävakaa persoonallisuus (34 %), vaativa persoonallisuus (27 %), epäluuloinen persoonallisuus (26 %) ja estynyt persoonallisuus (26 %) (Hibbard ym. 2000). Dementia. Aivovammaa on usein pidetty dementian riskitekijänä, mutta asiaa koskeva tutkimustieto on ristiriitaista (Jellinger 2004). On esitetty, että aivovamma voisi nopeuttaa dementian puhkeamista (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003, Luukinen ym. 2005). Apolipoproteiini E:n genotyypin e4 tiedetään lisäävän Alzheimerin taudin riskiä yleensä, mutta sen vaikutus dementian puhkeamiseen aivovamman jälkeen on epävarma (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003, Jellinger 2004, Luukinen ym. 2005). Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito 1223

4 Lapsuusiän aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt Aivovamman jälkeisten psykiatristen häiriöiden riskin on todettu lisääntyneen myös lapsilla. Aiemmin on ajateltu, että lapsuusiässä aivot toipuisivat vammasta paremmin kuin aikuisiässä. Tämä on liittynyt käsitykseen lapsen aivojen suuremmasta muovautuvuudesta. Tutkimustiedon mukaan pienet lapset toipuvat kuitenkin huonommin etenkin vaikeasta aivovammasta kuin vanhemmat lapset (Anderson ym. 2005). Vaikean aivovamman saaneet pienet lapset ovat riskiryhmä, jota tulisi seurata pitkään kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen ongelmien varalta. Maxin ym. (2005) aineistossa havaittiin elimellinen Psykiatriseen arvioon olisi hyvä kuulua lähiomaisen haastatteleminen persoonallisuuden muutos 22 %:lla aivovamman saaneista 5 14 vuotiaista. Sillä oli selvä yhteys vamman vaikeusasteeseen, ja tavallisimpia olivat epävakaat, aggressiiviset ja estottomat piirteet. Vaikean aivovamman jälkeen on todettu myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (ADHD), uhmakkuushäiriötä, eroahdistushäiriötä, masennustilaa ja pelko oireisia häiriöitä (Max ym. 1998). Myös lievän aivovamman jälkeen on havaittu psykiatristen häiriöiden erityisesti hyperaktiivisuuden lisääntymistä lapsilla (Massagli ym. 2004). Lisäksi on tutkittu lapsuusiän aivovammaa aikuisiän skitsofrenian riskitekijänä. Lapsuusiän aivovamman on todettu lisäävän skitsofreniaan sairastumisen riskiä siihen geneettisesti alttiilla henkilöillä (AbdelMalik ym. 2003). Aivovaurion sijainti ja psykiatriset häiriöt Psykiatristen häiriöiden yhteyttä vammamuutoksiin on kartoitettu muutamissa tutkimuksissa, mutta kuvantamismenetelmien rajoitukset ovat ilmeisiä. Tavanomainen magneettikuvaus ei näytä aivojen radastojen vaurioita, jotka ovat keskeisiä psykiatristen häiriöiden synnyn kannalta. Kehittyneemmät magneettikuvausmenetelmät, kuten diffuusiokuvaus ja traktografia, sekä Taulukko 3. Psykiatrisen tutkimuksen aiheet aivovamman jälkitiloissa. Mukailtu Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito suosituksesta (2003). Ennen vammaa hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö Vammautumiseen liittynyt voimakas psyykkinen trauma tai traumaperäisen stressireaktion oireet Selvät uudet psykiatriset oireet Huomattava sosiaalisten suhteiden hoitamiseen vaikuttava persoonallisuuden muutos Tarve arvioida oireiden syysuhteita tai psykiatrisen hoidon tarvetta ja hoitomuotoja toiminnalliset kuvantamismenetelmät tulevat todennäköisesti antamaan lisätietoa. Tutkimustietoa on toistaiseksi lähinnä masennustilasta. Magneettikuvauksen avulla on havaittu vasemman prefrontaalialueen harmaan aineen tilavuuden olevan pienempi masentuneilla kuin muilla aivovammapotilailla (Jorge ym. 2004). Fokaalisten ja diffuusien vammamuutosten esiintyvyydessä tai sijainnissa tai fokaalisten vammamuutosten tilavuudessa ei todettu eroa näiden ryhmien välillä. Varhaisemman tietokonetomografiatutkimuksen mukaan masennustila oli yhteydessä vasemman dorsolateraalisen frontaalialueen ja vasemmanpuoleisten tyvitumakkeiden vaurioon (Jorge ym. 1993a). Maxin ym. (2005) lapsilla ja nuorilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että elimellinen persoonallisuuden muutos oli yhteydessä dorsaalisen prefrontaalikorteksin vammamuutoksiin magneettikuvassa. Psykiatrinen arvio Tässä numerossa on erillinen artikkeli neuropsykiatrisen potilaan tutkimisesta (Vataja ym.). Keskityn seuraavassa aikuisen aivovammapotilaan psykiatriseen arvioon ja hoitoon. Käypä hoito suosituksessa Aikuisiän aivovammat (2003) esitetyt psykiatrisen tutkimuksen aiheet on mainittu taulukossa 3. Aivovammapotilaan psykiatrinen arvio on vaativaa, ja siinä on keskeistä yhteistyö psykiatrin, neurologin ja neuropsykologin kesken. Psykiatrinen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaativat psykiatrilta neuropsykiatrista tietämystä. Aivovamman oireet, kuten väsymys, aloitekyvyttömyys, muistivaikeudet ja unihäiriöt, 1224 S. Koponen

5 voidaan virheellisesti tulkita esimerkiksi masennusoireiksi. Joskus aivovamma on jäänyt alun perin tunnistamatta ja edellä kuvattuja oireita on pidetty esimerkiksi auto onnettomuuden tai muun psyykkisesti traumaattisen tilanteen jälkeisenä masennuksena ja ahdistuksena. Toisaalta aivovamman jälkeen esiintyy yleisesti niin masennustilaa kuin ahdistuneisuushäiriöitä. Oirekuvassa voi siis olla sekä aivovamman oireita että masennus tai ahdistusoireita. Aivovamman oireiden ja masennusoireiden osittainen päällekkäisyys on hyvä tiedostaa myös käytettäessä masennuksen arviointilomakkeita. Toisaalta masennuksena pidetty tunne elämän muutos voikin joskus olla aivovammasta johtuvaa tunne elämän latistumista tai apaattisuutta. Psykiatrisessa arviossa on keskeistä kiinnittää huomiota aivovamman jälkeen tapahtuneeseen muutokseen psykiatrisen oirekuvan luonteessa ja vaikeusasteessa sekä psykososiaalisessa toimintakyvyssä. Osa aivovammapotilaista on voinut kärsiä esimerkiksi masennus tai ahdistusoireista jo ennen vammautumista, mutta aivovamma on johtanut oirekuvan muuttumiseen tai vaikeutumiseen ja toimintakyvyn romahtamiseen työssä ja ihmissuhteissa. Aivovammaan saattaa liittyä oireiden puutteellinen tiedostus, jolloin vammautuneen oma arvio psyykkisestä tilasta ja toimintakyvystä ei ole luotettava. Tämän takia psykiatriseen arvioon olisi hyvä kuulua lähiomaisen haastatteleminen. ICD 10 tautiluokituksessa mainittuja elimellisten aivo oireyhtymien diagnooseja ovat esimerkiksi elimellinen mielialahäiriö, elimellinen ahdistuneisuushäiriö ja elimellinen persoonallisuuden muutos. Vastaavat diagnoosit ovat käytössä myös DSM IV tautiluokituksessa. ICD 10 tautiluokituksen elimellisten aivo oireyhtymien yleisissä kriteereissä todetaan, että tämän ryhmän psykiatrisella häiriöllä pitää olla oletettavissa ajallinen)yhteys aivosairauteen ja että ei ole riittävää näyttöä vaihtoehtoisesta syystä kuten sukurasituksesta (Stakes 1998). Ajatuksena on, että häiriö johtuu todennäköisemmin suoraan aivosairaudesta kuin psykologisesta reaktiosta aivosairauden oireisiin. Aivovammapotilailla elimellisen ja ei elimellisen (reaktiivisen) oireilun erottelu on usein vaikeaa jollei jopa mahdotonta esimerkiksi masennustilassa. Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito suosituksessa (2003) todetaankin, että ei ole täysin luotettavaa tapaa erottaa elimellinen ja reaktiivinen psyykkinen oireilu, vaan parhaimmillaankin päästään hyvään kliiniseen arvioon. Neuropsykologinen kuntoutus ja psykoterapeuttinen hoito Neuropsykologisessa kuntoutuksessa ei keskitytä vain neuropsykologisiin ongelmiin vaan yhtä tärkeää on käsitellä neuropsykiatristen oireiden vaikutusta arkeen. Kuntoutuksen tavoitteet ovat laaja alaiset: aivovamman vaikutusten kompensoiminen arkielämässä, muuttuneeseen tilanteeseen sopeutumisen sekä toiminta ja työkyvyn palautumisen tukeminen (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Aivovammapotilaan neuropsykologisessa kuntoutuksessa on runsaasti psykoterapeuttisia elementtejä. Erityisesti nuoruusiässä vammautuminen vaikuttaa merkittävästi minäkuvaan, ja muuttuneen minäkuvan työstäminen kuuluu neuropsykologiseen kuntoutukseen. Psykoedukaatio eli aivovamman seurausten selittäminen potilaalle ja hänen läheisilleen on keskeistä. Näin voidaan parantaa myös oiretiedostusta. Kun potilas ja hänen läy d i n a s i a t Aivovamma altistaa monille psykiatrisille häiriöille, joista hoitoa vaativat tavallisimmin mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt. Aivovamman jälkitiloissa psykiatrinen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaativat erityisosaamista. Lääkehoidolla pystytään lievittämään useimpia psykiatrisia oireita, mutta aivovammapotilaat saavat herkästi haittavaikutuksia psyykenlääkkeistä. Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito 1225

6 heisensä saavat tietoa esimerkiksi impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen ongelmista, he pystyvät paremmin ymmärtämään arjessa ilmeneviä ongelmia ja sopeutumaan niihin. Kahden intensiivisen hoidon neuropsykologisen kuntoutuksen ja psykoterapian toteuttaminen rinnakkain ei yleensä ole tarkoituksenmukaista aivovammojen jälkitiloissa. Kuten edellä on kuvattu, Aivovammapotilaan reaktio psyykenlääkitykseen voi olla poikkeava psykoterapeuttisen hoito otteen integroiminen neuropsykologiseen kuntoutukseen on yleensä toimivin ratkaisu. Tutkimustietoa eri psykoterapiamuotojen vaikuttavuudesta aivovamman jälkeisten psykiatristen häiriöiden hoidossa ei ole. Aivovammapotilaat tuntuvat yleensä hyötyvän strukturoidusta työskentelytavasta. Käyttökelpoisimmilta ovat potilastyössä vaikuttaneet kognitiivis behavioraaliset menetelmät. Osa kuntouttavista neuropsykologeista onkin kouluttautunut kognitiivisiksi psykoterapeuteiksi. Ryhmämuotoista hoitoa on käytetty aivovammapotilaiden kuntoutuksessa, ja sen yhtenä hyötynä on tällekin potilasryhmälle tärkeä vertaistuki. Lääkehoito Aivovammapotilaat ovat herkkiä psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille, kuten sedaatiolle, antikolinergisille ja ekstrapyramidaalivaikutuksille, autonomiseen hermostoon kohdistuville vaikutuksille ja kouristuskynnyksen laskulle. Psyykenlääkkeiden käyttö on aloitettava tavallista pienemmällä annoksella, ja sitä on lisättävä hitaasti. Aivovamman jälkitiloissa on pidetty erityisen ongelmallisina, jollei jopa vasta aiheisina, bentsodiatsepiineja, trisyklisiä masennuslääkkeitä, litiumia ja vanhempia psykoosilääkkeitä. Lääkehoitoa suunniteltaessa on tärkeää tutustua sairauskertomusmerkintöihin aiempien lääkevasteiden osalta, sillä aivovammapotilaan reaktio psyykenlääkitykseen voi olla poikkeava. Tieto lääkehoidosta aivovamman jälkitiloissa perustuu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tapausselostuksiin ja avoimiin tutkimuksiin. Cochrane katsauksessa on todettu beetasalpaajien (propranololi, pindololi) tehoavan aivovamman jälkeiseen agitaatioon ja aggressioon (Fleminger ym. 2006). Metyylifenidaatin, joka on keskushermostoa stimuloiva aine, on havaittu parantavan prosessointinopeutta aivovamman jälkitiloissa (Whyte ym. 2004). Aivovamman jälkeisiin kognitiivisiin oireisiin on viime vuosina käytetty yhä enemmän Alzheimer lääkkeitä eli asetyylikoliiniesteraasin estäjiä (donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini). Donepetsiilin on todettu parantavan aivovammapotilaiden lyhytkestoista muistia ja tarkkavuuden ylläpitoa (Zhang ym. 2004). Silverin ym. (2006) aineistossa rivastigmiini paransi kognitiivista suoriutumista niillä aivovammapotilailla, joiden muistihäiriö oli kohtalainen tai vaikea. Asetyylikoliiniesteraasin estäjien käyttöä aivovamman saaneilla on tutkittu myös Suomessa (Tenovuo 2005). Näiden lääkkeiden tehosta dementian käytösoireisiin (ahdistus, apatia, hallusinaatiot ja harhaluulot) on jonkin verran tutkimustietoa, mutta tietoa niiden vaikutuksista aivovamman neuropsykiatrisiin oireisiin ei vielä ole. Aivovammapotilaan neuropsykiatristen oireiden ensisijaisesta lääkityksestä on koottu ohjeita Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito suositukseen (2003). Kliinisen kokemuksen perusteella aivovammapotilaiden masennus ja ahdistusoireiden hoito on yleensä melko ongelmatonta, kun käytetään selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI lääkkeet) ja muita uudempia masennuslääkkeitä. Unihäiriöihin voidaan käyttää muita nukahtamislääkkeitä kuin bentsodiatsepiineja ja lisäksi mirtatsapiinia, joka saattaa kuitenkin sedatoida joitakin potilaita liikaa. Poikkeuksellisesti voi olla tarpeen kokeilla myös bentsodiatsepiineja, lähinnä tematsepaamia tai oksatsepaamia, jos muilla yöunta parantavilla lääkkeillä ei saada riittävää vaikutusta. Kaksisuuntaisiin mielialaoireisiin käytetään epilepsialääkkeitä, tavallisimmin karbamatsepiinia tai okskarbatsepiinia tai valproaattia. Psykoottisiin oireisiin on syytä käyttää uudempia psykoosilääkkeitä, ei kuitenkaan klotsapiinia. Impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen on kokeiltu edellä mainittujen beetasalpaajien lisäksi epilepsialääkkeitä ja uudempia psykoosilääkkeitä S. Koponen

7 Lopuksi Aivovamman aiheuttamia neuropsykiatrisia oireita pidetään merkittävämpänä toimintakykyä heikentävänä tekijänä kuin kognitiivisia oireita. Monien psykiatristen häiriöiden erityisesti masennustilan riski on lisääntynyt. Psykiatristen häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää kuntoutumisennusteen parantamiseksi. Koska aivovammapotilaan psykiatrisessa tutkimuksessa on monia erityispiirteitä, potilas tulisi ohjata neuropsykiatriaa tuntevan psykiatrin arvioon. Aivovamman jälkitiloissa psyykenlääkitys on hyvä yleensä jättää asiaan perehtyneen lääkärin arvioitavaksi, joskin poikkeuksena voidaan pitää masennus ja ahdistusoireiden ja unihäiriöiden hoidon aloitusta uudemmilla masennuslääkkeillä ja muilla yöunta parantavilla lääkkeillä kuin bentsodiatsepiineilla. Jos aivovammapotilas saa neuropsykologista kuntoutusta, psykoterapeuttinen hoito on yleensä parasta toteuttaa siihen integroituna. Kirjallisuutta AbdelMalik P, Husted J, Chow EWC, Bassett AS. Childhood head injury and expression of schizophrenia in multiply affected families. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Achté KA, Hillbom E, Aalberg V. Psychoses following war brain injuries. Acta Psychiatr Scand 1969;45:1 18. Aikuisiän aivovammat (verkkodokumentti). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2003 [päivitetty ]. Alaranta H, Koskinen S, Turkka J. Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen. Suom Lääkäril 2002;57: Anderson V, Catroppa C, Morse S, Haritou F, Rosenfeld J. Functional plasticity or vulnerability after early brain injury? Pediatrics 2005;116: Ashman TA, Spielman LA, Hibbard MR, Silver JM, Chandna T, Gordon WA. Psychiatric challenges in the first 6 years after traumatic brain injury: cross-sequential analyses of axis I disorders. Arch Phys Med Rehabil 2004;85(4 Suppl 2): Bryant RA, Marosszeky JE, Crooks J, Gurka JA. Posttraumatic stress disorder after severe traumatic brain injury. Am J Psychiatry 2000;157: Corrigan JD, Harrison-Felix C, Bogner J, Dijkers M, Terrill MS, Whiteneck G. Systematic bias in traumatic brain injury outcome studies because of loss to follow-up. Arch Phys Med Rehabil 2003;84: David AS, Prince M. Psychosis following head injury: a critical review. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76(Suppl I): Fann JR, Burington B, Leonetti A, Jaffe K, Katon WJ, Thompson RS. Psychiatric illness following traumatic brain injury in an adult health maintenance organization population. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Fleminger S, Greenwood RJ, Oliver DL. Pharmacological management for agitation and aggression in people with acquired brain injury. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub2. Hibbard MR, Bogdany J, Uysal S, ym. Axis II psychopathology in individuals with traumatic brain injury. Brain Inj 2000;14: Hillbom E. After-effects of brain-injuries. Research on the symptoms causing invalidism of persons in Finland having sustained braininjuries during the wars of and Acta Psychiatr Neurol Scand 1960;Suppl 142:35. Holsinger T, Steffens DC, Phillips C, ym. Head injury in early adulthood and the lifetime risk of depression. Arch Gen Psychiatry 2002;59: Jellinger KA. Head injury and dementia. Curr Opin Neurol 2004;17: Jorge RE, Robinson RG, Arndt SV, Starkstein SE, Forrester AW, Geisler F. Depression following traumatic brain injury: a 1 year longitudinal study. J Affect Disord 1993(a);27: Jorge RE, Robinson RG, Starkstein SE, Arndt SV, Forrester AW, Geisler FH. Secondary mania following traumatic brain injury. Am J Psychiatry 1993(b);150: Jorge RE, Robinson RG, Moser D, Tateno A, Crespo-Facorro B, Arndt S. Major depression following traumatic brain injury. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Jorge RE, Starkstein SE, Arndt S, Moser D, Crespo-Facorro B, Robinson RG. Alcohol misuse and mood disorders following traumatic brain injury. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Koponen S, Taiminen T, Portin R, ym. Axis I and II psychiatric disorders after traumatic brain injury: a 30-year follow-up study. Am J Psychiatry 2002;159: Luukinen H, Viramo P, Herala M, ym. Fall-related brain injuries and the risk of dementia in elderly people: a population-based study. Eur J Neurol 2005;12: Massagli TL, Fann JR, Burington BE, Jaffe KM, Katon WJ, Thompson RS. Psychiatric illness after mild traumatic brain injury in children. Arch Phys Med Rehabil 2004;85: Max JE, Koele SL, Smith WL, ym. Psychiatric disorders in children and adolescents after severe traumatic brain injury: a controlled study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Max JE, Levin HS, Landis J, ym. Predictors of personality change due to traumatic brain injury in children and adolescents in the first six months after injury. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44: Seel RT, Kreutzer JS, Rosenthal M, Hammond FM, Corrigan JD, Black K. Depression after traumatic brain injury: a National Institute on Disability and Rehabilitation Research Model Systems multicenter investigation. Arch Phys Med Rehabil 2003;84: Silver JM, Koumaras B, Chen M, ym. Effects of rivastigmine on cognitive function in patients with traumatic brain injury. Neurology 2006; 67: Simpson G, Tate R. Suicidality after traumatic brain injury: demographic, injury and clinical correlates. Psychol Med 2002;32: Simpson G, Tate R. Clinical features of suicide attempts after traumatic brain injury. J Nerv Ment Dis 2005;193: Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10. Helsinki: Edita, Teasdale TW, Engberg AW. Suicide after traumatic brain injury: a population study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71: Tenovuo O. Central acetylcholinesterase inhibitors in the treatment of chronic traumatic brain injury - clinical experience in 111 patients. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2005;29:61 7. Whitnall L, McMillan TM, Murray GD, Teasdale GM. Disability in young people and adults after head injury: 5-7 year follow up of a prospective cohort study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77: Whyte J, Hart T, Vaccaro M, ym. Effects of methylphenidate on attention deficits after traumatic brain injury: a multidimensional, randomized, controlled trial. Am J Phys Med Rehabil 2004;83: Zhang L, Plotkin RC, Wang G, Sandel ME, Lee S. Cholinergic augmentation with donepezil enhances recovery in short-term memory and sustained attention after traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2004;85: Salla Koponen, LT, erikoislääkäri TYKS, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka PL 52, Turku 1227

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Suositus aivovammapotilaan elämänlaadun ja yleisen toimintakyvyn arvioimiseksi

Suositus aivovammapotilaan elämänlaadun ja yleisen toimintakyvyn arvioimiseksi 1 Suositus aivovammapotilaan elämänlaadun ja yleisen toimintakyvyn arvioimiseksi Suosituksen laatija: Sanna Koskinen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Julkaistu: 19.6.2013 Suositus on käsitelty ja

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki NEURO 15 NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki 7. vuosi TERÄVÖITÄ OSAAMISTASI EROTUS- DIAGNOSTIIKASSA! Dissosiaatiohäiriöt tunnista ja hoida Risto Vataja, ylilääkäri,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria ADHD aikuisella Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria sidonnaisuudet: vakuutusoikeus asiantuntijajäsen, valvira asiantuntijalääkäri luentopalkkioita

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Työelämä Kognitiivinen vaatimustaso lisääntynyt Helppoja töitä ei enää ole

Lisätiedot

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? (Valitettavan) yleisiä käsityksiä ikäihmisten mielialaongelmista Alavireinen mieliala ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen eikä niitä tarvitse

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot