Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito"

Transkriptio

1 Neuropsykiatria salla Koponen Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito Aivovamma altistaa monille psykiatrisille häiriöille. Tavallisimmin hoitoa vaativat mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt. Persoonallisuuden muutos on aivovamman vaikeasti hoidettava seuraus. Kuntoutumista voi vaikeuttaa runsas alkoholinkäyttö, joka on yleistä aivovamman saaneilla. Psykiatrinen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaativat neuropsykiatrista erityisosaamista. Psykiatrisessa tutkimuksessa kiinnitetään huomiota vammautumisen jälkeiseen muutokseen psykiatrisessa oirekuvassa ja psykososiaalisessa toimintakyvyssä. Psykoedukaatio eli aivovamman seurausten selittäminen potilaalle ja hänen läheisilleen on tärkeää. Aivovammapotilaan neuropsykologinen kuntoutus sisältää runsaasti psykoterapeuttisia elementtejä. Lääkehoidossa on otettava huomioon aivovamman jälkitilaan liittyvä herkkyys psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille. O n arvioitu, että suomalaista saa aivovamman vuosittain (Alaranta ym. 2002). Valtaosa vammautuneista on työikäisiä. Pysyviä aivovamman jälkitilan oireita on arvioitu olevan henkilöllä (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Suurin osa aivovammoista on lieviä eikä aiheuta pitkäaikaisia oireita. Seurausten arvioimista vaikeuttaa alkuvaiheessa se, että toipuminen on hyvin yksilöllistä. Alun perin lievänä pidetty vamma voi joskus aiheuttaa vakavia ja jopa pysyviä neuropsykiatrisia oireita. Toimintakyvyn pitkäaikaisen heikentyneisyyden on todettu olevan voimakkaammin yhteydessä masennukseen, ahdistukseen ja heikkoon itsetuntoon kuin aivovamman vaikeusasteeseen tai kognitiivisiin häiriöihin (Whitnall ym. 2006). Vuosien pituinen hoidon tarve ja jopa pysyvä työkyvyttömyys aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Aivovamman seurauksiin Duodecim 2007;123: liittyvät vakuutuslääketieteelliset kysymykset ovat toisinaan ongelmallisia. Aivovammaa edeltävät psykiatriset häiriöt Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö lisää aivovamman riskiä. Arviolta yli puolet aivovamman saaneista on vammautumishetkellä ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Vammaa edeltävä alkoholiriippuvuusoireyhtymä tai alkoholin haitallista käyttöä on todettu kolmanneksella vammautuneista (Jorge ym. 2005). Tutkimustieto vammaa edeltävän psykiatrisen sairastavuuden vaikutuksesta uusien psykiatristen häiriöiden kehittymiseen on vähäistä ja ristiriitaista. Eniten on tutkittu aivovamman jälkeisen masennustilan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, ja osassa näistä tutkimuksista aiemmat mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt sekä alkoholiriippuvuusoireyhtymä ja alkoholin haitallinen 1221

2 Taulukko 1. Tavallisimpia aivovammoihin liittyviä neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Epänormaali väsymys ja rasituksensiedon heikentyminen Tarkkaavuuden säätelyn häiriöt, keskittymisvaikeus ja häiriytymisalttius Muistitoimintojen häiriöt (muistin ja oppimisen heikkeneminen, laaja alaiset muistihäiriöt) Aloite ja suunnittelukyvyn heikkeneminen Toiminnan ja ajattelun hitaus ja juuttuminen Sanojen löytämisen ja sanattoman viestinnän ymmärtämisen vaikeus Oireiden tiedostuksen heikkous Toimintojen ja tunteiden hallinnan vaikeudet, kuten ärsykeherkkyys, impulsiivisuus, äkkipikaisuus ja ärtyneisyys Käyttäytymisen ja tunne elämän säätelyn muutokset, kuten arvaamattomuus ja mielialan korostuneet vaihtelut Luonteen muutokset, kuten luonteenpiirteiden korostuminen tai latistuminen Arviointikyvyn ja kriittisyyden heikkeneminen Ajattelun konkreettisuus ja lapsenomaisuus käyttö ovat lisänneet vammanjälkeisen masennustilan riskiä (Jorge ym. 2004, 2005). Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt Taulukkoon 1 on koottu aivovamman jälkitilan neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Rajanveto neuropsykologisten ja neuropsykiatristen oireiden välillä on jonkin verran häilyvä. Molempien oireryhmien taustalla on vaurio aivojen radastoissa, jotka huolehtivat kognitiivisen ja emotionaalisen informaation käsittelystä (Vataja, Nybo ja Mäntylä tässä numerossa). Aivovamman jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä erityisesti masennustilaa on tutkittu melko paljon. Esiintyvyysluvut ovat vaihdelleet huomattavasti. Tätä vaihtelua selittävät tutkimusten metodologiset erot. Aivovammapotilaiden seurantatutkimuksille on tyypillistä kato, joka painottuu päihteiden käyttäjiin ja alempiin sosiaaliryhmiin (Corrigan ym. 2003). Tutkimusaineistojen välillä on ollut suuria eroja vammojen vaikeusasteessa, psykiatrisen arvion ajankohdassa (kuukausia vuosikymmeniä vammautumisen jälkeen) ja diagnostisten menetelmien tarkkuudessa. Valtaosasta psykiatristen häiriöiden esiintyvyyttä koskevista tutkimuksista on puuttunut vertailuryhmä. Taulukkoon 2 on koottu aivovamman jälkeen yleisimmin huomiota vaativat psykiatriset häiriöt. Masennustila ja itsemurha alttius. Aivovamman on todettu lisäävän masennustilan riskiä. Ulkomaisten tutkimusten perusteella masennustilaa voidaan arvioida esiintyvän vähintään %:lla aivovammapotilaista. Koposen ym. (2002) suomalaisessa tutkimuksessa sitä todettiin 27 %:lla aivovamman saaneista 30 vuoden seuranta aikana. Vamman vaikeusasteen yhteydestä masennustilan kehittymiseen on ristiriitaista tietoa (Holsinger ym. 2002, Fann ym. 2004). Joissakin tutkimuksissa masennustilaa on todettu yleisemmin lievän kuin vaikeamman aivovamman jälkeen (Fann ym. 2004). Masennustilan diagnosoimista vaikeuttaa aivovamman jälkitilan ja masennuksen oireiden osittainen päällekkäisyys. Toivottomuuden ja arvottomuuden tunteet sekä mielihyvän tunteen menettäminen ovat niitä masennuksen oireita, jotka ovat parhaiten erotelleet masentuneet muista aivovammapotilaista (Seel ym. 2003). Toivottomuus, itsemurha ajatukset ja itsemurhayritykset on todettu yleisiksi aivovamman saaneilla (Simpson ja Tate 2002). Erityisesti päihteiden käytön on havaittu olevan yhteydessä lisääntyneeseen itsemurhariskiin (Teasdale ja Engberg 2001, Simpson ja Tate 2005). Ahdistuneisuushäiriöt. Aivovammaan liittyvän amnesian ajateltiin aiemmin suojaavan traumaperäiseltä stressihäiriöltä, koska traumaattista tilannetta (vammautumistilannetta) koskevia ahdistavia muistikuvia pidettiin keskeisinä tässä häiriössä. Traumaperäistä stressihäiriötä on kuitenkin todettu myös vaikean aivovamman (pitkän amnesian) jälkeen. Sen oirekuva voi kuitenkin painottua toisin aivovamman yhteydessä, eli ylivireystila (erityisesti ärtyisyys) ja emotionaalinen turtuminen saattavat olla hallitsevia oireita mieleen tunkeutuvien muistikuvien sijaan (Bryant ym. 2000). Myös muiden ahdistuneisuushäiriöiden kuten paniikkihäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön riski on suurentunut aivovamman jälkeen (Ashman ym. 2004) S. Koponen

3 Taulukko 2. Yleisimmin huomiota vaativat psykiatriset häiriöt aivovamman jälkeen. Masennustila Traumaperäinen stressihäiriö Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Paniikkihäiriö Alkoholin haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuusoireyhtymä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Ei affektiiviset psykoottiset häiriöt Elimellinen persoonallisuuden muutos Muut persoonallisuushäiriöt Dementia Päihdehäiriöt. Aivovamma heikentää alkoholinsietoa. Kolmanneksella aivovamman saaneista on todettu vammautumista edeltänyt alkoholiriippuvuusoireyhtymä tai alkoholin haitallinen käyttö (Jorge ym. 2005). Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että osa etenkin vaikean aivovamman saaneista lopettaa päihteiden haitallisen käytön (Ashman ym. 2004). Päihteiden käytön lopettamiseen motivoiminen on tärkeää, koska käytön jatkaminen huonontaa kuntoutumisennustetta huomattavasti. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä on todettu jopa 9 %:lla aivovamman jälkeen (Jorge ym. 1993b, 2004). Lievempi, nopea mielialan vaihtelu, joka ei täytä kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostisia kriteerejä, on hyvin yleinen ongelma aivovamman saaneilla. Ei affektiiviset psykoottiset häiriöt. Achtén ym. (1969) suomalaisessa aineistossa todettiin psykooseja 9 %:lla aivovamman sodassa saaneista yli 20 vuoden seuranta aikana. Yleisimpiä olivat skitsofreeniset (2 %) ja paranoidiset psykoosit (2 %). Samassa aineistossa todettiin aiemmin psykiatrisia häiriöitä kaikkiaan 39 %:lla (Hillbom 1960). Toisessa suomalaistutkimuksessa, jonka aineiston potilaiden ikä oli keskimäärin 60 vuotta ja aivovammasta oli kulunut 30 vuotta, todettiin harhaluuloisuushäiriötä (paranoidista psykoosia) 5 %:lla (Koponen ym. 2002). Psykoosiriskin on yleensä ajateltu lisääntyneen erityisesti vaikean aivovamman jälkeen. Aivovamman ja psykoosin välistä yhteyttä ei ole kuitenkaan pidetty kiistattomana (David ja Prince 2005). Persoonallisuuden muutos ja muut persoonallisuushäiriöt. Aivovamman aiheuttama persoonallisuuden muutos voi jäädä tunnistamatta, vaikka se saattaa heikentää psykososiaalista toimintakykyä huomattavasti. Aivovamman jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä tällä häiriöllä on selvin yhteys vamman vaikeusasteeseen, eli se on huomattavasti yleisempi vaikeiden vammojen jälkeen. Joissakin tutkimuksissa masennustilaa on todettu yleisemmin lievän kuin vaikeamman aivovamman jälkeen ICD 10 tautiluokituksessa erotellaan elimellisessä persoonallisuuden muutoksessa epävakaa, estoton, aggressiivinen, apaattinen ja paranoidinen tyyppi (Stakes 1998). Tutkimustietoa aivovammapotilaiden persoonallisuushäiriöistä ylipäätään on melko niukasti. Suomalaistutkimuksessa todettiin 30 vuoden kuluttua aivovammasta 30 %:lla tutkittavista jokin persoonallisuushäiriö (primaarinen persoonallisuushäiriö tai elimellinen persoonallisuuden muutos) (Koponen ym. 2002). Tavallisimmat persoonallisuushäiriöt olivat estynyt persoonallisuus (15 %), epäluuloinen persoonallisuus (8 %) ja eristäytyvä persoonallisuus (7 %) sekä elimellinen persoonallisuuden muutos (15 %), jossa yleisimpiä olivat epävakaat ja estottomat piirteet. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa peräti 66 %:lla aivovamman saaneista todettiin persoonallisuushäiriö. Yleisimpiä häiriöitä olivat tunne elämältään epävakaa persoonallisuus (34 %), vaativa persoonallisuus (27 %), epäluuloinen persoonallisuus (26 %) ja estynyt persoonallisuus (26 %) (Hibbard ym. 2000). Dementia. Aivovammaa on usein pidetty dementian riskitekijänä, mutta asiaa koskeva tutkimustieto on ristiriitaista (Jellinger 2004). On esitetty, että aivovamma voisi nopeuttaa dementian puhkeamista (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003, Luukinen ym. 2005). Apolipoproteiini E:n genotyypin e4 tiedetään lisäävän Alzheimerin taudin riskiä yleensä, mutta sen vaikutus dementian puhkeamiseen aivovamman jälkeen on epävarma (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003, Jellinger 2004, Luukinen ym. 2005). Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito 1223

4 Lapsuusiän aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt Aivovamman jälkeisten psykiatristen häiriöiden riskin on todettu lisääntyneen myös lapsilla. Aiemmin on ajateltu, että lapsuusiässä aivot toipuisivat vammasta paremmin kuin aikuisiässä. Tämä on liittynyt käsitykseen lapsen aivojen suuremmasta muovautuvuudesta. Tutkimustiedon mukaan pienet lapset toipuvat kuitenkin huonommin etenkin vaikeasta aivovammasta kuin vanhemmat lapset (Anderson ym. 2005). Vaikean aivovamman saaneet pienet lapset ovat riskiryhmä, jota tulisi seurata pitkään kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen ongelmien varalta. Maxin ym. (2005) aineistossa havaittiin elimellinen Psykiatriseen arvioon olisi hyvä kuulua lähiomaisen haastatteleminen persoonallisuuden muutos 22 %:lla aivovamman saaneista 5 14 vuotiaista. Sillä oli selvä yhteys vamman vaikeusasteeseen, ja tavallisimpia olivat epävakaat, aggressiiviset ja estottomat piirteet. Vaikean aivovamman jälkeen on todettu myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (ADHD), uhmakkuushäiriötä, eroahdistushäiriötä, masennustilaa ja pelko oireisia häiriöitä (Max ym. 1998). Myös lievän aivovamman jälkeen on havaittu psykiatristen häiriöiden erityisesti hyperaktiivisuuden lisääntymistä lapsilla (Massagli ym. 2004). Lisäksi on tutkittu lapsuusiän aivovammaa aikuisiän skitsofrenian riskitekijänä. Lapsuusiän aivovamman on todettu lisäävän skitsofreniaan sairastumisen riskiä siihen geneettisesti alttiilla henkilöillä (AbdelMalik ym. 2003). Aivovaurion sijainti ja psykiatriset häiriöt Psykiatristen häiriöiden yhteyttä vammamuutoksiin on kartoitettu muutamissa tutkimuksissa, mutta kuvantamismenetelmien rajoitukset ovat ilmeisiä. Tavanomainen magneettikuvaus ei näytä aivojen radastojen vaurioita, jotka ovat keskeisiä psykiatristen häiriöiden synnyn kannalta. Kehittyneemmät magneettikuvausmenetelmät, kuten diffuusiokuvaus ja traktografia, sekä Taulukko 3. Psykiatrisen tutkimuksen aiheet aivovamman jälkitiloissa. Mukailtu Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito suosituksesta (2003). Ennen vammaa hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö Vammautumiseen liittynyt voimakas psyykkinen trauma tai traumaperäisen stressireaktion oireet Selvät uudet psykiatriset oireet Huomattava sosiaalisten suhteiden hoitamiseen vaikuttava persoonallisuuden muutos Tarve arvioida oireiden syysuhteita tai psykiatrisen hoidon tarvetta ja hoitomuotoja toiminnalliset kuvantamismenetelmät tulevat todennäköisesti antamaan lisätietoa. Tutkimustietoa on toistaiseksi lähinnä masennustilasta. Magneettikuvauksen avulla on havaittu vasemman prefrontaalialueen harmaan aineen tilavuuden olevan pienempi masentuneilla kuin muilla aivovammapotilailla (Jorge ym. 2004). Fokaalisten ja diffuusien vammamuutosten esiintyvyydessä tai sijainnissa tai fokaalisten vammamuutosten tilavuudessa ei todettu eroa näiden ryhmien välillä. Varhaisemman tietokonetomografiatutkimuksen mukaan masennustila oli yhteydessä vasemman dorsolateraalisen frontaalialueen ja vasemmanpuoleisten tyvitumakkeiden vaurioon (Jorge ym. 1993a). Maxin ym. (2005) lapsilla ja nuorilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että elimellinen persoonallisuuden muutos oli yhteydessä dorsaalisen prefrontaalikorteksin vammamuutoksiin magneettikuvassa. Psykiatrinen arvio Tässä numerossa on erillinen artikkeli neuropsykiatrisen potilaan tutkimisesta (Vataja ym.). Keskityn seuraavassa aikuisen aivovammapotilaan psykiatriseen arvioon ja hoitoon. Käypä hoito suosituksessa Aikuisiän aivovammat (2003) esitetyt psykiatrisen tutkimuksen aiheet on mainittu taulukossa 3. Aivovammapotilaan psykiatrinen arvio on vaativaa, ja siinä on keskeistä yhteistyö psykiatrin, neurologin ja neuropsykologin kesken. Psykiatrinen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaativat psykiatrilta neuropsykiatrista tietämystä. Aivovamman oireet, kuten väsymys, aloitekyvyttömyys, muistivaikeudet ja unihäiriöt, 1224 S. Koponen

5 voidaan virheellisesti tulkita esimerkiksi masennusoireiksi. Joskus aivovamma on jäänyt alun perin tunnistamatta ja edellä kuvattuja oireita on pidetty esimerkiksi auto onnettomuuden tai muun psyykkisesti traumaattisen tilanteen jälkeisenä masennuksena ja ahdistuksena. Toisaalta aivovamman jälkeen esiintyy yleisesti niin masennustilaa kuin ahdistuneisuushäiriöitä. Oirekuvassa voi siis olla sekä aivovamman oireita että masennus tai ahdistusoireita. Aivovamman oireiden ja masennusoireiden osittainen päällekkäisyys on hyvä tiedostaa myös käytettäessä masennuksen arviointilomakkeita. Toisaalta masennuksena pidetty tunne elämän muutos voikin joskus olla aivovammasta johtuvaa tunne elämän latistumista tai apaattisuutta. Psykiatrisessa arviossa on keskeistä kiinnittää huomiota aivovamman jälkeen tapahtuneeseen muutokseen psykiatrisen oirekuvan luonteessa ja vaikeusasteessa sekä psykososiaalisessa toimintakyvyssä. Osa aivovammapotilaista on voinut kärsiä esimerkiksi masennus tai ahdistusoireista jo ennen vammautumista, mutta aivovamma on johtanut oirekuvan muuttumiseen tai vaikeutumiseen ja toimintakyvyn romahtamiseen työssä ja ihmissuhteissa. Aivovammaan saattaa liittyä oireiden puutteellinen tiedostus, jolloin vammautuneen oma arvio psyykkisestä tilasta ja toimintakyvystä ei ole luotettava. Tämän takia psykiatriseen arvioon olisi hyvä kuulua lähiomaisen haastatteleminen. ICD 10 tautiluokituksessa mainittuja elimellisten aivo oireyhtymien diagnooseja ovat esimerkiksi elimellinen mielialahäiriö, elimellinen ahdistuneisuushäiriö ja elimellinen persoonallisuuden muutos. Vastaavat diagnoosit ovat käytössä myös DSM IV tautiluokituksessa. ICD 10 tautiluokituksen elimellisten aivo oireyhtymien yleisissä kriteereissä todetaan, että tämän ryhmän psykiatrisella häiriöllä pitää olla oletettavissa ajallinen)yhteys aivosairauteen ja että ei ole riittävää näyttöä vaihtoehtoisesta syystä kuten sukurasituksesta (Stakes 1998). Ajatuksena on, että häiriö johtuu todennäköisemmin suoraan aivosairaudesta kuin psykologisesta reaktiosta aivosairauden oireisiin. Aivovammapotilailla elimellisen ja ei elimellisen (reaktiivisen) oireilun erottelu on usein vaikeaa jollei jopa mahdotonta esimerkiksi masennustilassa. Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito suosituksessa (2003) todetaankin, että ei ole täysin luotettavaa tapaa erottaa elimellinen ja reaktiivinen psyykkinen oireilu, vaan parhaimmillaankin päästään hyvään kliiniseen arvioon. Neuropsykologinen kuntoutus ja psykoterapeuttinen hoito Neuropsykologisessa kuntoutuksessa ei keskitytä vain neuropsykologisiin ongelmiin vaan yhtä tärkeää on käsitellä neuropsykiatristen oireiden vaikutusta arkeen. Kuntoutuksen tavoitteet ovat laaja alaiset: aivovamman vaikutusten kompensoiminen arkielämässä, muuttuneeseen tilanteeseen sopeutumisen sekä toiminta ja työkyvyn palautumisen tukeminen (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito suositus 2003). Aivovammapotilaan neuropsykologisessa kuntoutuksessa on runsaasti psykoterapeuttisia elementtejä. Erityisesti nuoruusiässä vammautuminen vaikuttaa merkittävästi minäkuvaan, ja muuttuneen minäkuvan työstäminen kuuluu neuropsykologiseen kuntoutukseen. Psykoedukaatio eli aivovamman seurausten selittäminen potilaalle ja hänen läheisilleen on keskeistä. Näin voidaan parantaa myös oiretiedostusta. Kun potilas ja hänen läy d i n a s i a t Aivovamma altistaa monille psykiatrisille häiriöille, joista hoitoa vaativat tavallisimmin mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt. Aivovamman jälkitiloissa psykiatrinen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaativat erityisosaamista. Lääkehoidolla pystytään lievittämään useimpia psykiatrisia oireita, mutta aivovammapotilaat saavat herkästi haittavaikutuksia psyykenlääkkeistä. Aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt ja niiden hoito 1225

6 heisensä saavat tietoa esimerkiksi impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen ongelmista, he pystyvät paremmin ymmärtämään arjessa ilmeneviä ongelmia ja sopeutumaan niihin. Kahden intensiivisen hoidon neuropsykologisen kuntoutuksen ja psykoterapian toteuttaminen rinnakkain ei yleensä ole tarkoituksenmukaista aivovammojen jälkitiloissa. Kuten edellä on kuvattu, Aivovammapotilaan reaktio psyykenlääkitykseen voi olla poikkeava psykoterapeuttisen hoito otteen integroiminen neuropsykologiseen kuntoutukseen on yleensä toimivin ratkaisu. Tutkimustietoa eri psykoterapiamuotojen vaikuttavuudesta aivovamman jälkeisten psykiatristen häiriöiden hoidossa ei ole. Aivovammapotilaat tuntuvat yleensä hyötyvän strukturoidusta työskentelytavasta. Käyttökelpoisimmilta ovat potilastyössä vaikuttaneet kognitiivis behavioraaliset menetelmät. Osa kuntouttavista neuropsykologeista onkin kouluttautunut kognitiivisiksi psykoterapeuteiksi. Ryhmämuotoista hoitoa on käytetty aivovammapotilaiden kuntoutuksessa, ja sen yhtenä hyötynä on tällekin potilasryhmälle tärkeä vertaistuki. Lääkehoito Aivovammapotilaat ovat herkkiä psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille, kuten sedaatiolle, antikolinergisille ja ekstrapyramidaalivaikutuksille, autonomiseen hermostoon kohdistuville vaikutuksille ja kouristuskynnyksen laskulle. Psyykenlääkkeiden käyttö on aloitettava tavallista pienemmällä annoksella, ja sitä on lisättävä hitaasti. Aivovamman jälkitiloissa on pidetty erityisen ongelmallisina, jollei jopa vasta aiheisina, bentsodiatsepiineja, trisyklisiä masennuslääkkeitä, litiumia ja vanhempia psykoosilääkkeitä. Lääkehoitoa suunniteltaessa on tärkeää tutustua sairauskertomusmerkintöihin aiempien lääkevasteiden osalta, sillä aivovammapotilaan reaktio psyykenlääkitykseen voi olla poikkeava. Tieto lääkehoidosta aivovamman jälkitiloissa perustuu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tapausselostuksiin ja avoimiin tutkimuksiin. Cochrane katsauksessa on todettu beetasalpaajien (propranololi, pindololi) tehoavan aivovamman jälkeiseen agitaatioon ja aggressioon (Fleminger ym. 2006). Metyylifenidaatin, joka on keskushermostoa stimuloiva aine, on havaittu parantavan prosessointinopeutta aivovamman jälkitiloissa (Whyte ym. 2004). Aivovamman jälkeisiin kognitiivisiin oireisiin on viime vuosina käytetty yhä enemmän Alzheimer lääkkeitä eli asetyylikoliiniesteraasin estäjiä (donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini). Donepetsiilin on todettu parantavan aivovammapotilaiden lyhytkestoista muistia ja tarkkavuuden ylläpitoa (Zhang ym. 2004). Silverin ym. (2006) aineistossa rivastigmiini paransi kognitiivista suoriutumista niillä aivovammapotilailla, joiden muistihäiriö oli kohtalainen tai vaikea. Asetyylikoliiniesteraasin estäjien käyttöä aivovamman saaneilla on tutkittu myös Suomessa (Tenovuo 2005). Näiden lääkkeiden tehosta dementian käytösoireisiin (ahdistus, apatia, hallusinaatiot ja harhaluulot) on jonkin verran tutkimustietoa, mutta tietoa niiden vaikutuksista aivovamman neuropsykiatrisiin oireisiin ei vielä ole. Aivovammapotilaan neuropsykiatristen oireiden ensisijaisesta lääkityksestä on koottu ohjeita Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito suositukseen (2003). Kliinisen kokemuksen perusteella aivovammapotilaiden masennus ja ahdistusoireiden hoito on yleensä melko ongelmatonta, kun käytetään selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI lääkkeet) ja muita uudempia masennuslääkkeitä. Unihäiriöihin voidaan käyttää muita nukahtamislääkkeitä kuin bentsodiatsepiineja ja lisäksi mirtatsapiinia, joka saattaa kuitenkin sedatoida joitakin potilaita liikaa. Poikkeuksellisesti voi olla tarpeen kokeilla myös bentsodiatsepiineja, lähinnä tematsepaamia tai oksatsepaamia, jos muilla yöunta parantavilla lääkkeillä ei saada riittävää vaikutusta. Kaksisuuntaisiin mielialaoireisiin käytetään epilepsialääkkeitä, tavallisimmin karbamatsepiinia tai okskarbatsepiinia tai valproaattia. Psykoottisiin oireisiin on syytä käyttää uudempia psykoosilääkkeitä, ei kuitenkaan klotsapiinia. Impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen on kokeiltu edellä mainittujen beetasalpaajien lisäksi epilepsialääkkeitä ja uudempia psykoosilääkkeitä S. Koponen

7 Lopuksi Aivovamman aiheuttamia neuropsykiatrisia oireita pidetään merkittävämpänä toimintakykyä heikentävänä tekijänä kuin kognitiivisia oireita. Monien psykiatristen häiriöiden erityisesti masennustilan riski on lisääntynyt. Psykiatristen häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää kuntoutumisennusteen parantamiseksi. Koska aivovammapotilaan psykiatrisessa tutkimuksessa on monia erityispiirteitä, potilas tulisi ohjata neuropsykiatriaa tuntevan psykiatrin arvioon. Aivovamman jälkitiloissa psyykenlääkitys on hyvä yleensä jättää asiaan perehtyneen lääkärin arvioitavaksi, joskin poikkeuksena voidaan pitää masennus ja ahdistusoireiden ja unihäiriöiden hoidon aloitusta uudemmilla masennuslääkkeillä ja muilla yöunta parantavilla lääkkeillä kuin bentsodiatsepiineilla. Jos aivovammapotilas saa neuropsykologista kuntoutusta, psykoterapeuttinen hoito on yleensä parasta toteuttaa siihen integroituna. Kirjallisuutta AbdelMalik P, Husted J, Chow EWC, Bassett AS. Childhood head injury and expression of schizophrenia in multiply affected families. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Achté KA, Hillbom E, Aalberg V. Psychoses following war brain injuries. Acta Psychiatr Scand 1969;45:1 18. Aikuisiän aivovammat (verkkodokumentti). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2003 [päivitetty ]. Alaranta H, Koskinen S, Turkka J. Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen. Suom Lääkäril 2002;57: Anderson V, Catroppa C, Morse S, Haritou F, Rosenfeld J. Functional plasticity or vulnerability after early brain injury? Pediatrics 2005;116: Ashman TA, Spielman LA, Hibbard MR, Silver JM, Chandna T, Gordon WA. Psychiatric challenges in the first 6 years after traumatic brain injury: cross-sequential analyses of axis I disorders. Arch Phys Med Rehabil 2004;85(4 Suppl 2): Bryant RA, Marosszeky JE, Crooks J, Gurka JA. Posttraumatic stress disorder after severe traumatic brain injury. Am J Psychiatry 2000;157: Corrigan JD, Harrison-Felix C, Bogner J, Dijkers M, Terrill MS, Whiteneck G. Systematic bias in traumatic brain injury outcome studies because of loss to follow-up. Arch Phys Med Rehabil 2003;84: David AS, Prince M. Psychosis following head injury: a critical review. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76(Suppl I): Fann JR, Burington B, Leonetti A, Jaffe K, Katon WJ, Thompson RS. Psychiatric illness following traumatic brain injury in an adult health maintenance organization population. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Fleminger S, Greenwood RJ, Oliver DL. Pharmacological management for agitation and aggression in people with acquired brain injury. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub2. Hibbard MR, Bogdany J, Uysal S, ym. Axis II psychopathology in individuals with traumatic brain injury. Brain Inj 2000;14: Hillbom E. After-effects of brain-injuries. Research on the symptoms causing invalidism of persons in Finland having sustained braininjuries during the wars of and Acta Psychiatr Neurol Scand 1960;Suppl 142:35. Holsinger T, Steffens DC, Phillips C, ym. Head injury in early adulthood and the lifetime risk of depression. Arch Gen Psychiatry 2002;59: Jellinger KA. Head injury and dementia. Curr Opin Neurol 2004;17: Jorge RE, Robinson RG, Arndt SV, Starkstein SE, Forrester AW, Geisler F. Depression following traumatic brain injury: a 1 year longitudinal study. J Affect Disord 1993(a);27: Jorge RE, Robinson RG, Starkstein SE, Arndt SV, Forrester AW, Geisler FH. Secondary mania following traumatic brain injury. Am J Psychiatry 1993(b);150: Jorge RE, Robinson RG, Moser D, Tateno A, Crespo-Facorro B, Arndt S. Major depression following traumatic brain injury. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Jorge RE, Starkstein SE, Arndt S, Moser D, Crespo-Facorro B, Robinson RG. Alcohol misuse and mood disorders following traumatic brain injury. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Koponen S, Taiminen T, Portin R, ym. Axis I and II psychiatric disorders after traumatic brain injury: a 30-year follow-up study. Am J Psychiatry 2002;159: Luukinen H, Viramo P, Herala M, ym. Fall-related brain injuries and the risk of dementia in elderly people: a population-based study. Eur J Neurol 2005;12: Massagli TL, Fann JR, Burington BE, Jaffe KM, Katon WJ, Thompson RS. Psychiatric illness after mild traumatic brain injury in children. Arch Phys Med Rehabil 2004;85: Max JE, Koele SL, Smith WL, ym. Psychiatric disorders in children and adolescents after severe traumatic brain injury: a controlled study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Max JE, Levin HS, Landis J, ym. Predictors of personality change due to traumatic brain injury in children and adolescents in the first six months after injury. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44: Seel RT, Kreutzer JS, Rosenthal M, Hammond FM, Corrigan JD, Black K. Depression after traumatic brain injury: a National Institute on Disability and Rehabilitation Research Model Systems multicenter investigation. Arch Phys Med Rehabil 2003;84: Silver JM, Koumaras B, Chen M, ym. Effects of rivastigmine on cognitive function in patients with traumatic brain injury. Neurology 2006; 67: Simpson G, Tate R. Suicidality after traumatic brain injury: demographic, injury and clinical correlates. Psychol Med 2002;32: Simpson G, Tate R. Clinical features of suicide attempts after traumatic brain injury. J Nerv Ment Dis 2005;193: Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10. Helsinki: Edita, Teasdale TW, Engberg AW. Suicide after traumatic brain injury: a population study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71: Tenovuo O. Central acetylcholinesterase inhibitors in the treatment of chronic traumatic brain injury - clinical experience in 111 patients. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2005;29:61 7. Whitnall L, McMillan TM, Murray GD, Teasdale GM. Disability in young people and adults after head injury: 5-7 year follow up of a prospective cohort study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77: Whyte J, Hart T, Vaccaro M, ym. Effects of methylphenidate on attention deficits after traumatic brain injury: a multidimensional, randomized, controlled trial. Am J Phys Med Rehabil 2004;83: Zhang L, Plotkin RC, Wang G, Sandel ME, Lee S. Cholinergic augmentation with donepezil enhances recovery in short-term memory and sustained attention after traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2004;85: Salla Koponen, LT, erikoislääkäri TYKS, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka PL 52, Turku 1227

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita 11.11. 2016 Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatriset häiriöt Perimän ja ympäristön vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot