Opiskelijan opas CHERMUG-hankkeen määrällisiin ja laadullisiin peleihin
|
|
- Aino Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opiskelijan opas CHERMUG-hankkeen määrällisiin ja laadullisiin peleihin 1
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 CHERMUG-hankkeen määrälliset ja laadulliset pelit... 3 Mitä tutkimuksella tarkoitetaan... 4 Tutkimusvaiheet... 4 Laadullinen ja määrällinen tutkimusote tutkimuksessa... 6 CHERMUG laadullinen peli... 8 Taso 2: Kvalitatiivisen tutkimuksen tekeminen Chermug määrällinen peli Johdanto määrälliseen peliin Määrällisen pelin eteneminen Tutkimuksen suunnittelu: kokeelliset ja korrelaatiomenetelmät Muuttujien eli variaabeleiden operationaalistaminen ja mittaaminen Määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen ydin on hypoteesien muodostaminen ja testaus, mutta.. 17 Hypoteesin muodostaminen Lähdeluettelo
3 CHERMUG-hankkeen määrälliset ja laadulliset pelit CHERMUG hankkeen kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset pelit ovat verkossa pelattavia digitaalisia pelejä. Ne on suunniteltu tukemaan tutkimusmenetelmien ja tilastollisten menetelmien opiskelua. Määrällinen peli on verkkopeli, jota voi pelata osoitteessa Laadullinen peli ladataan tietokoneesi työpöydälle kansioon laadullinen. Pelaamalla näitä kahta peliä tutustut kahteen erilaiseen tapaan tehdä tutkimusta (määrällinen ja laadullinen). Pelit on suunniteltu niin, että ne kartuttavat tutkimustaitoja hauskalla tavalla. Peleissä on simuloitu tutkimuksen eri vaiheita, joita tutkijat kohtaavat selvittäessään tutkimusmenetelmiin liittyviä ongelmia. Pelit opastavat pelaajan eri tutkimusvaiheiden läpi hypoteesin luomisesta tiedon analysoimiseen ja tulkitsemiseen. Samalla harjoitellaan niitä perustaitoja, jotka opiskelijat yleensä kokevat hankaliksi. Pelit on suunniteltu täydentämään tutkimusmenetelmien ja tilastollisten menetelmien perusopetusta ja niitä voi pelata missä järjestyksessä tahansa. Pelejä voi myös pelata erikseen. Pelin sisältö Sekä laadullisessa että määrällisessä pelissä keskitytään ylipainoon ja siihen liittyviin ongelmiin. Pelien aiheeksi valittiin ylipaino, koska se kiinnostaa useimpia ihmisiä luvulla ylipainosta tuli suuri maailmanlaajuinen sosiaalinen ja terveydellinen ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli liikalihavuuden maailmanlaajuiseksi epidemiaksi vuonna 1997 (Caballero, 2007). Vuonna 2005 WHO arvioi, että maailmassa on vähintään 400 miljoonaa ylipainoista aikuista. Monet tekijät vaikuttavat ylipainoon ja pelit antavat mahdollisuuden tutustua siihen, kuinka tutkimusmenetelmät ja tilastotiede voivat tuottaa tieteellisesti validia tutkimusta näiden tekijöiden ymmärtämiseen. Vaikka peleissä keskitytään ylipainoon, voit soveltaa peleissä oppimiasi kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimustaitoja myös muihin tutkimusongelmiin ja aivan muihin aiheisiin. Ennen yksityiskohtaisempaa pelien kuvausta, tarkastellaan hetki sitä, mitä tutkimuksella ja tutkimuksen eri vaiheilla tarkoitetaan. Tämän jälkeen pohditaan tarkemmin laadullisen ja määrällisen tutkimusotteen eroja. 3
4 Mitä tutkimuksella tarkoitetaan Tutkimuksella voidaan selvittää ongelmia ja saada tietoa, joka on täsmällisempää ja systemaattisempaa kuin esimerkiksi ystävien tai median antama tieto. Tutkimuksella tarkoitetaan systemaattista tiedonhankintaa, joka nojaa tieteelliseen lähestymistapaan. Tieteelliset menetelmät tarjoavat perustellun lähestymistavan erilaisten ilmiöiden tutkimiseen, uuden tiedon hankkimiseen tai tiedon lisäämiseen ja aikaisemman tiedon muokkaamiseen. Tutkimus perustuu empiirisen näytön keräämiseen, jolla voidaan viedä argumentointia eteenpäin tai tukea jotain väittämää. Sekä laadullisissa että määrällisissä tutkimuksissa kerätään empiiristä aineistoa, mutta kerätty aineisto on erilaista. Tutkimusvaiheet Tutkimusprosessia voidaan kuvata asteittain etenevänä ongelmanratkaisuprosessina, jossa tehdään tiettyjä asioita tutkimusprosessin eri vaiheissa. Erilaisissa tutkimuksissa on eri vaiheita, mutta tutkimuskirjallisuudessa esitetään yleensä tutkimukseen kuuluviksi seuraavat vaiheet: tutkimuskysymyksen muotoilu, aineiston keruu, aineiston analyysi, pohdinta ja johtopäätökset (Couchman ja Dawson, 1990). Tutkimuskysymys Kaikki tutkimukset lähtevät liikkeelle tutkimusalueen valinnasta ja aiheeseen liittyvästä ideasta, kysymyksestä tai ongelmasta. Uusilla tutkimusalueilla ideat saattavat syntyä ilmiöiden tarkkailemisesta tai kun keskustellaan kollegoiden kanssa ja yhä enenemässä määrin median kautta. Tutkija saattaa esimerkiksi havaita jonkun uuden käyttäytymismallin tai -piirteen, joka vaatii selvittämistä. Vakiintuneemmilla tieteenaloilla tutkimusta on todennäköisesti jo tehty. Ensimmäinen askel tutkimusidean kehittämisessä on käydä läpi tutkimuskirjallisuutta, jotta löydetään aiheeseen liittyvät tutkimukset, jotka ovat tärkeitä tutkimusidean tai tutkimuskysymyksen kannalta. Tässä tapauksessa tutkittava aihe on ylipaino. Jotta tutkimuksessa päästään eteenpäin, tutkijoiden pitää valita rajatumpi aihe tai ongelma, josta he ovat kiinnostuneita. He saattavat esimerkiksi olla kiinnostuneita siitä, mitkä asiat määrittelevät ylipainoisten ihmisten (tai ei ylipainoisten ihmisten) 4
5 ruokailutottumuksia ja valintoja. He saattavat olla kiinnostuneita erilaisten ruokavalioiden tai liikunnan tehokkuudesta painon pudotuksessa tai kehon kuvan ja lihavuuden yhteydestä toisiinsa. Pelissä seuraamme näiden kysymysten kehittelyä. Tutkimuskysymyksen valitseminen ja täsmentäminen Kun tutkimuskysymys (tutkimuskysymykset) on valittu, seuraavaksi täsmennetään kysymystä. Tutkimuskysymyksen täsmentämisessä pitää ottaa huomioon seuraavat asiat: Tutkimuksen tavoitteet: Mitä tutkimuksella halutaan selvittää? Tutkimussuunnitelma: Tutkimuskysymyksen täsmentämisessä mietitään aluksi tutkimuksen suunnittelua. Tutkimussuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa tai rakennetta, joka ohjaa tutkimusprosessia ja määrittää sitä, millaista tietoa kerätään ja miten aineisto kerätään ja analysoidaan. Tutkimussuunnitelmat ovat erilaisia ja niiden muoto riippuu tutkimusideasta, tutkimuskysymyksestä ja tutkittavasta ongelmasta. Kaikkein tärkein päätös tutkimussuunnitelman tekemisessä liittyy siihen valitsetko laadullisen eli kvalitatiivisen vai määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusotteen. Aineiston keruu: Riippumatta siitä valitsetko kvantitatiivisen vai kvalitatiivisen tutkimusotteen sinun täytyy ratkaista millä menetelmällä ja keneltä keräät aineistoa tutkimukseesi. Hypoteesin laatiminen: Jos teet määrällistä tutkimusta, sinun pitäisi kehittää tutkimuksellesi hypoteesi tai useampia hypoteeseja, joita testaat tutkimuksessasi. Hypoteesi on väittämä tai oletus, jolla ennustetaan kahden tai useamman muuttujan suhdetta toisiinsa. Näiden asioiden väliset yhteydet Aineiston kerääminen Tässä vaiheessa keräät laadullisen tai määrälliset aineiston, joka on määritelty tutkimussuunnitelmaa tehtäessä. Aineiston analysointi Kun aineisto on kerätty, aloitetaan sen analysointi. Vaikka tämä vaihe voi olla monimutkainen, tutkimussuunnitelmasta pitäisi käydä selvästi ilmi, miten aineisto analysoidaan. 5
6 Pohdinta Kun aineisto on analysoitu suunnitelman mukaisesti, analyysin tulokset tulkitaan. Tässä vaiheessa pitää selvittää tukevatko tulokset hypoteesia tai tutkimuskysymystä. On tärkeää ymmärtää, että tutkimusprosessin tärkeimmät vaiheet ovat tutkimuskysymyksen täsmentäminen ja tutkimussuunnitelman tekeminen, sillä ne ohjaavat kaikkia tutkimusprosessin muita vaiheita. Jos näitä vaiheita ei tehdä huolellisesti ja oikein, koko tutkimuksen arvo on kyseenalainen. Laadullinen ja määrällinen tutkimusote tutkimuksessa CHERMUG-projektin määrällisissä ja laadullisissa peleissä tehdään selvä ero laadullisen ja määrällisen tutkimuksen välillä. Tässä osassa tarkastelemme näitä eroja yksityiskohtaisemmin. Laadullinen ja määrällinen tutkimus ovat ne kaksi päätutkimusotetta, joilla tiedemiehet ja yhteiskuntatieteilijät tutkivat ilmiöitä systemaattisella tavalla. Eri tieteenaloilla saattaa painottua joko määrällinen tai laadullinen tutkimus. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuksissa käytetään molempia. Laadullinen ja määrällinen tutkimusote eroavat toisistaan tutkimuksen suunnittelussa, epistemologiselta ja teoreettiselta taustaltaan, aineistoiltaan ja tiedon analysointitavoiltaan. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään perinteistä kokeellista tutkimusotetta, joka yleensä yhdistetään tieteeseen. Tästä käytetään myös hypothetico-deductive nimitystä. Tutkija lähtee liikkeelle jostakin asiasta, josta hän tietää jo hieman entuudestaan ja jota hän haluaa tutkia. Määrällisessä eli kvantitatiivisessa tutkimuksessa muodostetaan hypoteesi, jolla ennakoidaan muuttujien välisiä suhteita. Hypoteesia testataan keräämällä hypoteesin kannalta olennaista empiiristä aineistoa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineistoa tarkastellaan induktiivisesti. Siinä kerätään aineistoa ja yritetään sen pohjalta tehdä laajoja päätelmiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa teoriapohja on laajempi kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa ja sen tausta perustuu monen eri tieteenalan filosofiaan ja perinteisiin. Erään määritelmän mukaan määrällisessä tutkimuksessa yritetään löytää ja selittää faktoja, kun taas laadullisessa tutkimuksessa selvitetään ihmisten tulkintoja kyseisistä faktoista. Tähän eroon perustuen laadullinen tutkimus on usein sopivampi tutkivaan lähestymistapaan, jota käytetään tutkimuksen alussa kun ilmiöstä ei vielä tiedetä tarpeeksi. Tässä vaiheessa tutkija yrittää tunnistaa ilmiöön liittyviä asioita ja 6
7 muuttujia, jotka saattavat olla tärkeitä. Määrällinen tutkimus saattaa olla hyödyllisempi silloin, kun tutkijalla on jo käsitys niistä muuttujista, jotka saattavat olla oleellisia testauksen kannalta. Laadullista tutkimusta käytetään, kun halutaan kerätä yksilöiden tuottamaa subjektiivista tietoa omista kokemuksistaan, tunteistaan, uskomuksistaan ja käsityksistään johonkin ilmiöön tai tilanteeseen liittyen. Tällainen tieto ei yleensä välity määrällisissä tutkimuksissa. Laadullinen tutkimus saattaa esimerkiksi auttaa ymmärtämään lihavan ihmisen näkemyksiä ja kokemuksia omasta arjestaan. Laadullisessa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on teorian muodostus kun taas määrällinen keskittyy teorian testaamiseen (Morse & Field, 1985). Määrällisessä tutkimuksessa on tärkeää, että tutkija ottaa etäisyyttä tutkimusjoukkoon, mutta laadullisessa tutkimuksessa tutkija saattaa tutustua tutkittaviin hyvin. Sekä määrällisessä että laadullisessa tutkimuksessa empiirinen aineisto pitää kerätä systemaattisesti, mutta niissä kerätään erilaista aineistoa. Määrällisessä tutkimuksessa kerätään numeerista aineistoa objektiivisesti. Numeerisen aineiston keruussa tehdään seuraavanlaisia kysymyksiä: kuinka paljon, kuinka monta, kuinka usein, missä määrin. Laadullisessa tutkimuksessa käsitellään osallistujien verbaalisia kuvauksia, selvityksiä ja kokemuksia ja siinä kysytään seuraavanlaisia kysymyksiä: miksi, miten, millä tavalla. Laadullisen tutkimuksen tekijät saattavat käyttää myös kuvia tai elokuvia tutkimusaineistona. Laadullisen tutkimuksen löydökset ovat subjektiivisia. Niitä voidaan soveltaa vain tiettyihin olosuhteisiin, eikä tutkimustuloksia voida yleistää samalla tavalla kuin määrällisessä tutkimuksessa. Laadulliset ja määrälliset pelit Molempia pelejä voidaan tarkastella tutkimusprosessin näkökulmasta, jolle on tyypillistä ongelmanratkaisun eteneminen sykleittäin. Tutkimusprosessin eri vaiheissa tehdään erilaisia toimenpiteitä ja tehtäviä. Pelit keskittyvät johonkin tiettyyn tutkimusvaiheeseen. Laadullisessa pelissä keskitytään laadullisen ja määrällisen tutkimuksen eroihin, tutkimuskysymyksen kannalta sopivan menetelmän ja otoksen valitsemiseen ja laadulliseen luokitteluun. Määrällisissä peleissä keskitytään toisiinsa yhteydessä oleviin tekijöihin, jotka liittyvät hypoteesin muodostamiseen ja testaamiseen, esim. muuttujien eli variaabelien tunnistamiseen, tutkimussuunnitelman tarkentamiseen, aineiston yhteenvetoon ja analysointiin ja tulosten tulkitsemiseen. 7
8 CHERMUG laadullinen peli CHERMUG laadullinen peli löytyy ladattuna tietokoneeltasi kansiosta CHERMUG laadullinen peli. Pelissä on kolme tasoa, jotka näkyvät kaikki tässä kansiossa. Pelit tulisi pelata järjestyksessä. Avataksesi pelin klikkaa sopivaa tasoa (esim. Taso 1). Klikkauksen jälkeen näet kolme tiedostoa: jre, qualitative-level1v03 ja Run Game. Klikkaa Run Game -kuvaketta. Peli avautuu pienen viiveen jälkeen. Laadullisen pelin johdanto Laadullisessa pelissä kerrotaan aluksi, että pelin tavoitteena on, että pääset mukaan menestyneeseen tutkimustiimin, jossa tehdään laadullista tutkimusta liikalihavuudesta. Jotta pääset tiimin jäseneksi, sinun pitää hankkia tutkimustaitoja ja osoittaa asiantuntemuksesi laadullisen tutkimuksen tekemisessä. Tämän jälkeen sinulle annetaan tietoa maailmanlaajuisesta liikalihavuusepidemiasta eri lähteistä. Näytölle tulee esimerkiksi Maailman terveysjärjestön, WHO:n virallisia tilastoja ja artikkeleita lihavuudesta, jotka on julkaistu sanomalehdissä. Taso 1: Valmistautuminen laadulliseen testiin Taso 1 auttaa sinua kehittämään taitojasi tunnistaa ja osoittaa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen eroja. Tällä tasolla tutustutaan näiden tutkimusotteiden filosofisiin taustoihin, menetelmiin, 8
9 aineistotyyppeihin ja analysointitapoihin. Ensimmäisellä tasolla on kolme minipeliä. Minipeli 1: Laadullinen vai määrällinen aineisto Minipeli 2: Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erot Minipeli 3: Laadullinen vai määrällinen taustakertomus Minipeli 1: Laadullinen vai määrällinen aineisto Ensimmäisessä minipelissä sinulle näytetään esimerkkejä aineistoista eri muodoissa(kuva 1). Sinun tehtäväsi on päättää onko aineisto laadullista vai määrällistä. Kuva 1: Esimerkki laadullisesta aineistosta Minipeli 2: Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erot Seuraavassa minipelissä sinun pitää luokitella erilaisia asioita joko laadulliseen tai määrälliseen tutkimukseen kuuluviksi. Pelissä on neljä osaa: yleiset piirteet, teoreettinen tausta, aineistotyypit ja aineiston analyysi. Pelissä esitetään erilaisia asioita, jotka ovat tyypillisiä joko määrälliselle tai laadulliselle tutkimukselle ja sinun tehtäväsi on sijoittaa väittämät joko laadullisen tai määrällisen tutkimuksen alle. Kun olet sijoittanut väittämät, voit tarkastaa vastauksesi. Oikeat vastaukset muuttuvat vihreiksi ja väärät vastaukset muuttuvat punaisiksi ja vilkkuvat. Pääset eteenpäin pelissä vasta, kun olet korjannut kaikki väärät vastaukset, toisin sanoen kaikki vastaukset muuttuvat vihreiksi. 9
10 Minipeli 3: Laadullinen vai määrällinen tutkimusote Tässä pelissä sinulle esitetään näytetään erilaisia tutkimustilanteita, joissa kerrotaan lyhyesti tutkimuksen taustasta. Sinun tehtävänäsi on päättää sopisiko tutkimuksen tekemiseen kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkimusote. Taso 2: Kvalitatiivisen tutkimuksen tekeminen Laadullisen pelin tasolla 2 käydään läpi laadullisen tutkimuksen suunnitteluun ja analyysiin liittyviä tärkeitä vaiheita. Peli alkaa tietyn tutkimuskysymyksen esittämisellä ja lyhyellä kuvauksella, jossa kerrotaan tutkimuskysymyksen taustasta. Peli perustuu tutkimukseen (Holsten et al, 2012), jossa selvitettiin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten ruokavalintoihin kotona. Tasolla 2 on kaksi minipeliä: Minipeli 1: Tutkimuksen suunnittelu Minipeli 2: Luokittelu laadullisessa tutkimuksessa Minipeli 1: Tutkimuksen suunnittelu Aineiston kerääminen Ensimmäinen asia, jota sinun pitää miettiä tutkimuksen suunnittelussa, on aineiston kerääminen ja tapa, jolla aiot sen kerätä. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään useimmiten kyselykaavakkeita, haastattelua, ja havainnointia, mutta myös sähköisten menetelmien kuten verkkokyselyiden ja wikien käyttö on suosittua. Menetelmän valinta riippuu tutkimuskysymyksestä ja käytännön toteutukseen liittyvistä asioista. Jos tutkimuskysymykseen vastaamiseksi tarvitaan materiaalia, joka on arkaluontoista, henkilökohtainen haastattelu on paras. Kyselytutkimukset taas ovat hyviä suuren aineiston keräämiseen nopeasti. Kaikilla menetelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Kuvassa 2 esitellään mahdollisia menetelmiä aineiston keräämiseen, joista pelaaja voi valita sopivan. 10
11 Kuva 2: Vaihtoehtoiset menetelmät aineiston keräämiseen Tutkimuksen tekeminen Missä Seuraavaksi pitää miettiä, missä aineisto kerätään. Tämän päätöksen tekeminen ohjaa myös tutkimukseen osallistujien valintaa. Jos esimerkiksi tutkitaan ruokavalintoja ja liikalihavuutta, tutkintaanko vain lihavien ihmisten käsityksiä siitä, mihin heidän valintansa perustuvat, vai tarkastellaanko myös ei ylipainoisten käsityksiä. Osallistujien valinta- Keitä ja kuinka monta Seuraavaksi sinun pitää päättää kuinka suuren kohderyhmän tarvitset tutkimukseesi ja keitä tähän kohderyhmään valitaan. Palaute taso 2: Kaikissa yllä mainituissa tutkimuksen suunnittelun kolmessa vaiheessa, valitset annetuista vaihtoehdoista (Kuva 2). Jokaisen valinnan jälkeen saat palautetta siitä, miten sopiva valitsemasi menetelmä ja kohderyhmä ovat. Jos valitset parhaan mahdollisen vaihtoehdon, saat positiivista palautetta ja peli jatkuu. Jos valitset huonomman, mutta kuitenkin oikean vaihtoehdon, sinulle kerrotaan palautteessa, mitä tämän vaihtoehdon valitseminen merkitsee ja millaisia ongelmia siitä saattaa seurata, mutta peli jatkuu. Jos valitset täysin sopimattoman vaihtoehdon, saat palautetta vaihtoehtoon liittyvistä ongelmista. Peli ei jatku ja sinua pyydetään valitsemaan toinen vaihtoehto. Minipeli 2: Laadullisen aineiston luokittelu Aineiston luokittelu on erittäin tärkeää laadullisessa tutkimuksessa. Laadullinen tutkimus koostuu tyypillisesti väitteistä, joita ihmiset esittävät tuodessaan esiin mielipiteitään, näkemyksiään ja kokemuksiaan tutkittavasta asiasta. Perustutkimuksessa, jossa kuvataan tai kartoitetaan asioita, 11
12 osallistujien vastauksia käytetään sellaisenaan kuvaamaan tiettyjä mielipiteitä tai kokemuksia. Tieteellisesti jäsennellymmässä laadullisessa tutkimuksessa kuten teema-analyysissä, pyritään nostamaan aineistosta esiin laajempia teemoja. Osallistujien vastaukset luetaan, niiden merkitystä arvioidaan huolellisesti ja ne luokitellaan laajempiin teemoihin tai yläkategorioihin aiheen mukaan. Tässä minipelissä teet yllä kuvattua aineiston luokittelua. Saat aineiston, joka on otettu artikkelista ja jossa on osallistujien vastauksia tietystä aiheesta (tässä tapauksessa mieliruuista) ja etukäteen määriteltyjä teemakategorioita. Sinun tehtäväsi on luokitella väittämät sopiviin teemakategorioihin. Kuvassa 3 on näkymä, jonka alalaidassa on esimerkki aineistossa esiintyvästä vastauksesta, joka sinun pitäisi sijoittaa oikeaan teemakategoriaan. Teemakategoriat (lapsi, vanhempi, ruoka ja aikakonteksti) ovat näytön yläosassa. Sinulle annetaan kahdeksan aineiston osaa, jotka sinun pitää sijoittaa oikeaan kategoriaan. Teemakategorioita on kahdeksan. Aineiston osat voidaan sijoittaa useampaan luokkaan, mutta kun kaikkia kategorioita tarkastellaan yhdessä, jokaisella aineiston vastauksella on luokka, johon se sopii parhaiten. Vastaukset ja aineiston osat ovat vaikeudeltaan eritasoisia ja osa vastauksista on epäselviä. Tällä pyritään havainnollistamaan oikeassa elämässä tehtävän laadullisen aineiston luokittelun ongelmia. Kun käyt harjoitusta läpi, voit muuttaa valintasi peruuttamalla alkuperäisen valintasi ja valitsemalla uuden vaihtoehdon. Kun olet sijoittanut kaikki kahdeksan vastausta eri luokkiin, voit tarkastaa oletko valinnut oikein. Oikein luokitellut vastaukset muuttuvat vihreiksi ja väärät vastaukset punaisiksi. Jos olet sijoittanut vastauksen esimerkiksi kolmeen eri luokkaan, kone näyttää, että vastauksesi on väärä, koska jokaiselle vastaukselle on olemassa paras mahdollinen kategoria. Tässä kohtaa saattaa syntyä keskustelua siitä, miten epäselvä vastaus pitäisi luokitella. Joka tapauksessa sinun pitää sijoittaa kaikki vastaukset oikeisiin luokkiin ennen kuin pääset pelissä eteenpäin. Harjoituksen päätteeksi pelaajat saavat palautetta siitä, miten he selviytyivät tason 2 tehtävistä. 12
13 Kuva 3: Aineiston osa ja kategoriat laadullisen pelin tasolla 2 Taso3: Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa Tasolla 3 on samat kaksi tutkimuksen suunnitteluun ja aineiston luokitteluun liittyvää peliä kuin tasolla 2 ja peli etenee samalla tavalla. Aluksi esitetään tutkimuskysymys ja kerrotaan tutkimuksen taustasta lyhyesti. Sen jälkeen sinun pitää valita sopiva tapa kerätä aineistoa ja otos annetuista vaihtoehdoista sekä luokitella aineisto. Taso 3 eroaa tasosta 2 siinä, että saat vähemmän tukea eri vaiheissa. Taso 3 on pelillisempi ja se perustuu enemmän omaan tutkimuksen suunnitteluun. Esimerkiksi menetelmän, paikan ja osallistujien valintavaihtoehtoja ei anneta tietyssä järjestyksessä, vaan pelaajan pitää valita itse missä järjestyksessä hän haluaa tehdä näihin asioihin liittyvät ratkaisut. Jos päätät esimerkiksi tehdä aineiston analyysiä ennen kuin sinulla on tutkimussuunnitelma, sinulle ilmoitetaan, ettei sinulla ole vielä aineistoa! Et myöskään saa palautetta ennen kuin olet pelannut tutkimuksen suunnitteluun ja luokitteluun liittyvät minipelit. Taso 3 muistuttaa artikkelin lähettämistä tieteelliseen julkaisuun (tai projektin tekemistä), jossa palautetta ei anneta eri vaiheissa. Tason 3 peli perustuu artikkeliin (McCabe et al, 2007), jossa laadullisella tutkimuksella selvitettiin äitien käsityksiä lastensa ruokavaliosta ja liikuntatottumuksista ja näiden käsityksien vaikutuksista lasten kehon kuvaan. 13
14 Chermug määrällinen peli Chermug määrällinen peli on digitaalinen peli, joka löytyy osoitteesta Johdanto määrälliseen peliin Määrällisessä tutkimuksessa käytetään perinteistä kokeellista tutkimusotetta, joka yleensä yhdistetään tieteeseen. Tästä käytetään myös hypothetico-deductive nimitystä. Tutkija lähtee liikkeelle jostakin asiasta, josta hän tietää jo hieman entuudestaan ja jota hän haluaa tutkia. Määrällisen tutkimuksen tekijät keräävät, luokittelevat ja tekevät yhteenvetoja numeerisen aineiston pohjalta. He käyttävät 14
15 aineistoa kuvailemaan tai selvittämään variaabelien eli muuttujien välisiä suhteita ja pyrkivät löytämään syy- ja seuraussuhteita muuttujien välillä Määrällisen tutkimuksen tekemisessä pitää ottaa huomioon monia asioita, mutta koska määrällinen tutkimus keskittyy useimmiten hypoteesin testaukseen, myös määrällisessä pelissä keskitytään tähän asiaan. Pelissä esitetään sarja esimerkkejä, joissa kaikissa on erilainen ylipainoon liittyvä tutkimuskysymys. Esimerkeissä tarkastellaan esimerkiksi mieliruokia, eri ruokavalioiden tehokkuutta ja kehon kuvaa. Kuva 4: Esimerkki määrällisestä tutkimuksesta Määrällisen pelin eteneminen Jokainen esimerkki alkaa tilanteen kuvauksella, jossa kerrotaan ehdotetun tutkimuksen taustasta ja selvitetään tutkimuksen periaatteet. Tietoa annetaan esimerkiksi tutkimuksen kohderyhmästä ja oleellisista variaabeleista ja siitä, miten niitä mitattiin (Kuva 4). Sen jälkeen peli etenee vaiheesta toiseen auttaen sinua paneutumaan niihin toisiinsa liittyviin tekijöihin, jotka pitää ottaa huomioon, kun tehdään määrällistä tutkimusta. Näitä ovat esimerkiksi variaabelien eli muuttujien käyttäminen, hypoteesin muotoilu, sopivien graafisten esitystapojen valinta ja niiden tulkinta sekä tarvittavat tilastolliset testit. Harjoituksissa käydään läpi samat vaiheet kuin tutkimusprojektin tekemisessä. Harjoitukset ovat aina samassa järjestyksessä, mutta kysymykset vaihtelevat jonkin verran eri vaiheissa. 15
16 Lue tutkimukseen liittyvä taustakertomus: Opiskelijan pitää lukea aluksi tutkimukseen liittyvä taustakertomus. Taustakertomusta ei tarvitse muistaa ulkoa, vaan siihen voi palata milloin tahansa pelin aikana klikkaamalla tarkastele tutkimusta. Variaabelien eli muuttujien valitseminen: Sinun pitää valita tutkimuksen muuttujat annetuista vaihtoehdoista taustakertomuksen perusteella. Riippuvien ja riippumattomien muuttujien valinta: T-testeihin liittyvissä esimerkeissä pitää aluksi valita riippuvat ja riippumattomat variaabelit annetuista vaihtoehdoista. Variaabelien arvot: Khiin neliöön liittyvissä esimerkeissä pitää valita muuttujien arvot annetuista vaihtoehdoista. Mittausasteikot (kts. muuttujien operationaalistaminen ja mittaaminen): Tässä vaiheessa sinun pitää päättää, mikä mittausasteikko on sopiva eri variaabeleille eli muuttujille. Yhdelle variaabelille tämä valinta tehdään pelaamalla hirsipuuta. Toisen muuttujan mittausasteikko selvitetään monivalintatehtävillä. Tutkimusmenetelmän valitseminen (kts. tutkimuksen suunnittelu alla): Sinun täytyy valita monivalintatehtävällä teetkö kokeellisen vai korrelaatioihin perustuvan tutkimuksen Nollahypoteesin muodostaminen (kts. nollahypoteesi alla): Tässä raahaa ja tiputa -tehtävässä pelaajan pitää muodostaa nollahypoteesi tutkimukselle valitsemalla kolme erillistä lauseen osaa, jotta saadaan kokonainen virke. Voit yhdistää esimerkiksi seuraavat osat (naisten ja miesten välillä) (ei ole eroa) (ruokien valinnassa). (HUOM! Pelit on käännetty englannista, eikä nollahypoteesista välttämättä muodostu kieliopillisesti oikea suomenkielinen lause) Havaintoaineiston valitseminen: Sinun pitää valita kahdesta mahdollisesta aineistosta se, joka sopii paremmin hypoteesin testaamiseen. Kummassakin aineistossa on edustava otos kymmenestä arvopisteestä. Oikean esitystavan valitseminen: Sinun pitää valita, mikä graafinen esitystapa tai taulukko sopii parhaiten aineiston esittämiseen. Graafisten esitysten, taulukoiden ja SPSS tulosten tulkinta: Khiin neliöön liittyvissä esimerkeissä näytetään kontingenssitaulukko ja yhdeksän oikein/väärin väittämää, jotka liittyvät kontingenssitaulukon tulkintaan. T-testiin liittyvissä esimerkeissä, ristinollakysymykset ovat vaihtelevampia ja ne viittaavat histogrammeihin, laatikkokuvioihin ja SPSS tuloksiin. 16
17 Tilastollisen testin tulkinta: Esimerkeissä, joissa käytetään khiin neliötä, pelaajat tekevät harjoituksia, joissa heidän pitää tulkita SPSS tulosta. Tutkimuksen suunnittelu: kokeelliset ja korrelaatiomenetelmät Kun valitset määrällisen eli kvantitatiivisen lähestymistavan tutkimukseesi, teet tutkimusta numeerisella aineistolla. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään tutkimuskysymyksestä riippuen erilaisia menetelmiä. Määrällisessä tutkimuksessa käytettävät menetelmät voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: kokeellisiin ja korrelaatiomenetelmiin. Korrelaatiomenetelmillä tutkitaan sitä, mitä tapahtuu luonnollisesti oikeassa elämässä puuttumatta siihen tieteen keinoin. Kokeellisilla menetelmillä taas manipuloidaan jotain muuttujaa ja sitten tutkitaan tämän manipuloinnin vaikutusta johonkin toiseen muuttujaan. Kokeellisissa ja korrelaatiomenetelmissä on paljon samankaltaisuuksia: molemmat pyrkivät lähestymään tutkimuskysymystä objektiivisesti; molemmissa kerätään empiiristä aineistoa; molemmissa mitataan tutkittavia muuttujia eli variaabeleita ja molemmissa pyritään varmistamaan, että tulokset ovat toistettavissa. Näiden kahden menetelmätyypin välillä on kuitenkin yksi perustavanlaatuinen ero. Kun käytetään korrelaatiomenetelmiä, tutkitaan jo olemassa olevia suhteita ja niiden välistä korrelaatiota eli kahden muuttujan suhdetta toisiinsa. Kokeellisessa tutkimuksessa sen sijaan ei tutkita muuttujien suhdetta sellaisenaan, vaan tutkija manipuloi muuttujia, pystyäkseen selittämään syy- ja seuraussuhdetta. Manipuloitavaa muuttujaa kutsutaan riippumattomaksi tai selittäväksi muuttujaksi (tai muuttujiksi) ja selitettävä tai riippuva muuttuja on muuttuja, jota mitataan, jotta voidaan arvioida manipuloinnin vaikutuksia. Muuttujien eli variaabeleiden operationaalistaminen ja mittaaminen Määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen ydin on hypoteesien muodostaminen ja testaus, mutta ennen tätä vaihetta on otettava huomioon monta asiaa. Muuttujien operationaalistaminen ja mittaaminen on tärkeä osa tutkimussuunnitelmaasi. Muuttujan eli variaabelin operationaalistaminen 17
18 tarkoittaa, että ilmaiset täsmällisesti, mikä muuttuja on ja päätät, miten esität ja mittaat sen määrällisesti tai miten manipuloit jotain muuttujaa. Muuttujilla on erilaisia ominaisuuksia ja ne voidaan luokitella sen mukaan, miten niitä mitataan seuraavilla mittausasteikoilla: nominaalisella eli laatueroasteikolla, ordinaalisella eli järjestysasteikolla, intervalli eli välimatka-asteikolla ja suhdeasteikolla. Mittausasteikot ovat hierarkkisia siten, että tiedot, jotka ovat korkeimmilla tasoilla sisältävät kaikki alemmilla tasoilla olevat ominaisuudet. Mittaustasojen tunteminen on tilastollista perustietoa, jolle sopivan graafisen esitystavan ja tilastollisten testien valinta perustuu. Nominaalinen eli laatueroasteikolla esitettävä aineisto Nominaalista eli laatueroasteikkoa käytettäessä mitattava muuttuja asettuu tiettyihin selkeisiin kategorioihin, luokkiin tai ryhmiin ja siksi nominaalista asteikkoa kutsutaan myös luokitteluasteikoksi. Sukupuoli on kategorinen muuttuja, koska ihmiset ovat joko miehiä tai naisia. Tällä muuttujalla on kaksi arvoa tai attribuuttia: naiset ja miehet. Toinen esimerkki nominaalisesta tiedosta on vastauksesi kysymykseen: Söitkö suklaata viime viikolla?. Vastaus on joko kyllä tai ei ja kyseessä on nominaalinen mittaus. Vastauksia kyllä ja ei kutsutaan muuttujan arvoiksi tai attribuuteiksi. Esimerkki nominaalisesta muuttujasta, jolla on enemmän kuin kaksi attribuuttia tai arvoa, on kansallisuus. Ordinaalinen eli järjestysasteikko Ordinaalista aineistoa voidaan myös luokitella, mutta sille on lisäksi tyypillistä tietty järjestys tai arvoasteikko. Esimerkiksi kilpajuoksussa juoksijat sijoittuvat ensimmäiselle, toiselle, kolmannelle sijalle jne. Tällä asteikolla ensimmäinen sija on selvästi parempi kuin kymmenes sija. Ordinaaliset mittaukset eivät ilmaise suuruuseroja kahden mitattavan asian välillä. 18
19 Likertin skaala on asteikko, jota käytetään usein tutkimuksissa, joissa mitataan mielipiteitä 1-5 asteikolla. Tällä asteikolla numero 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin samaa mieltä ja numero 5, että vastaaja on täysin eri mieltä. Tämä on esimerkki intervalli- eli välimatka-asteikosta. Tällä asteikolla voidaan esimerkiksi selvittää osallistujien ajatuksia lauseesta Syön mielelläni suklaata. Osallistujat valitsevat asteikolta sopivan vaihtoehdon, ovatko he täysin samaa mieltä vai täysin eri mieltä vai jotain siltä väliltä. Lapsien asenteita voidaan mitata käyttämällä alla olevaa graafista asteikkoa. Intervalli- eli välimatka asteikko Tähän asteikkoon kuuluu edellä mainittujen kahden asteikon tyyppisiä ominaisuuksia, mutta sen lisäksi arvojen eroilla on merkitys mittausasteikolla ja nämä erot ovat samansuuruisia. Sentin välit viivoittimella ovat esimerkki intervalli- eli välimatka-asteikosta. Intervalliasteikolla on myös keinotekoinen nollapiste kuten esimerkiksi lämpötilan mittauksessa. Suhdeasteikko Suhdeasteikko on samanlainen kuin intervalliasteikko, mutta sillä ei ole keinotekoista nollapistettä. Jos halutaan mitata sitä pitääkö osallistuja suklaan syömisestä, voidaan myös kysyä: Kuinka paljon suklaata söit viime viikolla? Vastaus voidaan ilmaista esimerkiksi suklaapatukoiden määränä (tai palojen määränä). Tämä olisi mittausta suhdeasteikolla. Intervalli- ja suhdeasteikkoa käytetään usein yhdessä. On tärkeää huomata, että suunnitellessasi kokeellista tutkimusta, eri mittaustavat tuottavat erilaista kuvailevaa ja päätelmiin perustuvaa tilastollista tietoa. Jos kysyt Söitkö suklaata viime viikolla? saat vastaukseksi joko kyllä tai ei ja nominaalista tietoa. Likertin asteikolla vastaajien arviot lauseesta Syön mielelläni suklaata tuottavat ordinaalista tietoa. Jos taas kysyt Kuinka paljon suklaata söit viime 19
20 viikolla?, vastaukset tuottavat suklaan määrään liittyvää aineistoa ja mittaukseen käytetään suhdeasteikkoa. Hypoteesin muodostaminen Hypoteesin muodostaminen ja testaus on keskeinen asia määrällisen tutkimuksen tekemisessä. Muuttujien operationaalistaminen ja sopivan menetelmän valitseminen liittyvät läheisesti hypoteesin muodostamiseen. Hypoteesi on olettamus kahden muuttujan välisestä suhteesta tai kahden ryhmän eroista. Hypoteesin voidaan ajatella koostuvan kolmesta erillisestä lauseen osasta. Ensimmäisessä todetaan, että Muuttujien välillä ei ole suhdetta tai Muuttujien välillä ei ole eroa. Seuraavaksi kuvataan riippumattoman muuttujan eri attribuutteja ja lauseen osa voisi olla esimerkiksi poikien ja tyttöjen välillä. Viimeinen osuus kuvaa riippuvaa muuttujaa, esimerkiksi BMI arvossa. Tässä raahaa ja tiputa - harjoituksessa, sinun pitää muodostaa nollahypoteesi näistä lauseen osista, esimerkiksi Muuttujien välillä ei ole eroa tyttöjen ja poikien välillä BMI arvossa. Kiitokset The development of the CHERMUG project is partially supported by the European Community under the Lifelong Learning Programme project nr LLP UK-KA3-KA3MP. This document does not represent the opinion of the European Community, and the European Community is not responsible for any use that might be made of its content. Lähdeluettelo Caballero, B. (2007). "The global epidemic of obesity: An overview". Epidemiol Rev 29: 1 5. Couchman, W. & Dawson, J Nursing and Health-Care Research: The Use and Applications of Research For Nurses and Other Health Care Professionals. Scutari, London. Holsten, J. E., Deatrick, J. A., Kumanyika, S., Pinto-Martin, J., & Compher, & C. W. (2012). Children s food choice process in the home environment. A qualitative descriptive study. Appetite, 58, Morse, J. M., Field, P. A. (1996.) Nursing Research: The application of qualitative approaches. Chapman and Hall, London. 20
Chermug Opettajan opas Määrälliset ja laadulliset pelit
Chermug Opettajan opas Määrälliset ja laadulliset pelit The CHERMUG project website can be found at www.chermug.eu 1 Contents Johdanto Chermug-oppimispeleihin... 4 Asiakeskeisten pelien käyttö oppimisessa...
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä
LisätiedotLuentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012
Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotHarjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotNollasummapelit ja bayesilaiset pelit
Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
Lisätiedot15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia
15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Johdatus tilastotieteeseen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 ja mittaaminen: Mitä opimme? 1/3 Tilastollisen tutkimuksen kaikki mahdolliset kohteet
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotSPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö
SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotHeilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma
Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita
Lisätiedot7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina
7. 7.1. Johdanto Tämä luku perustuu kirjaan C. Wohlin et al., Experimentation in Software Engineering, An Introduction, Kluwer Academic Publishers, 2000. ISBN 0-7923-8682-5. Tähän asti olemme käsitelleet
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6
Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11
Lisätiedotperustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat
Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotTestit järjestysasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4
Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9
Lisätiedotvoidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 5 viikko 42 6.10.2017 klo 10:42:20 Ryhmät: ke 08.30 10.00 LS C6 Paajanen ke 10.15 11.45 LS
LisätiedotOpetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen
Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 4. luento 21.9.2015 Tutkimuksen lähestymistapa Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotEuroTraffic Language Training
EuroTraffic Language Training Käyttäjän opas Sisällysluettelo Kurssin aloittaminen... 3 Rekisteröityminen... 4 Sisäänkirjautuminen... 6 Tehtävien aloittaminen... 7 Sanasto... 9 Yhdistä ääni ja kuva...
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotIndikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen
Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTestit laatueroasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit laatueroasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit laatueroasteikollisille muuttujille >> Laatueroasteikollisten
LisätiedotHarjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008
17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti
Lisätiedotvoidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?
[TILTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2011 http://www.uta.fi/~strale/tiltp1/index.html 30.9.2011 klo 13:07:54 HARJOITUS 5 viikko 41 Ryhmät ke 08.30 10.00 ls. C8 Leppälä to 12.15 13.45 ls. A2a Laine
LisätiedotMittariston laatiminen laatutyöhön
Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Testit laatueroasteikollisille muuttujille Laatueroasteikollisten muuttujien testit Testi suhteelliselle
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi
LisätiedotKuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden
Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava
LisätiedotDoodle helppoa aikatauluttamista
Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotOHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotKäsi%eet, tutkimussuunnitelma +
Käsi%eet, tutkimussuunnitelma + Tutkimuskirjallisuus tutustu$aa tutki$avaan ilmiöön antaa käsi$eet ja näkökulman (joskus teorian) ohjaa menetelmän valintaa luo suuntaviivat ja perusteet ongelman rajaukselle
LisätiedotASCII-taidetta. Intro: Python
Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO... 9 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET... 11 TEHTÄVIÄ... 13
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotWebropol-kyselyt. Tarja Heikkilä
Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonkeruu ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonkeruu ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 Kirjallisuutta mm. Vehkalahti,
LisätiedotMTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
10.1.2019/1 MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento 10.1.2019 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=14600 &idx=1&uilang=fi&lang=fi&lvv=2018 10.1.2019/2
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
Lisätiedot