NEUROSONIC-TUOLIN AKUUTTI VAIKUTUS LONKAN LIIKKUVUUTEEN
|
|
- Sofia Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NEUROSONIC-TUOLIN AKUUTTI VAIKUTUS LONKAN LIIKKUVUUTEEN Pilottitutkimus kahden eri hoito-ohjelman vaikutuksista sosiaalija terveysalan opiskelijoihin LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2013 Joni Erolainen Niko Finnström Petteri Laine
2 Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma EROLAINEN, JONI, FINNSTRÖM, NIKO & LAINE, PETTERI: Neurosonic-tuolin akuutti vaikutus lonkan liikkuvuuteen: Pilottitutkimus kahden eri hoito-ohjelman vaikutuksista sosiaali- ja terveysalan opiskelijoihin Fysioterapian opinnäytetyö, 70 sivua, 5 liitesivua Kevät 2013 TIIVISTELMÄ Värähtelyyn perustuvia hoitomuotoja on käytetty laajasti terveydenhuollossa osana kokonaisvaltaista kuntoutusta jo vuosien ajan muun muassa osteoporoosin hoidossa, lihasvoiman kehittämisessä, ja fyysisen suorituskyvyn parantamisessa. Värähtelyllä voi tutkimusten mukaan olla vaikutusta myös nivelen liikelaajuuteen. Mekaaniseen matalataajuiseen koko kehon värähtelyyn perustuva Neurosonictuoli on uusi hoitomuoto terveydenhuollon alalla. Neurosonic-tuolin on kehittänyt psykoterapeutti Marco Kärkkäinen, ja sen tarkoituksena on kohentaa tuolissa lepäävän henkilön fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä terveyttä. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä pilottitutkimus ja kerätä tietoa Neurosonic-tuolin akuutista, eli lyhytaikaisesta vaikutuksesta lonkan liikkuvuuteen. Toimeksiantajana ja yhteistyötahona opinnäytetyölle toimi laitteen kehittäjä Marco Kärkkäinen. Tutkimukseen osallistui 20 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa (n=20), joiden keski-ikä oli 24,2 vuotta (SD +/- 5,5v.) Testattavat jaettiin kahteen kahdeksan hengen hoitoryhmään (A ja B), joilla oli eroavat hoitotaajuudet, sekä neljän hengen kontrolliryhmään (C). Hoitojakso kesti hoitoryhmäläisillä kolme viikkoa, johon sisältyi Neurosonic-tuolihoidot kaksi kertaa viikossa. Mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen Neurosonic-tuolihoidon. Muutosta lonkan liikkuvuudessa mitattiin modifioidulla Thomasin testillä ja eteentaivutustestillä. Tutkimustulosten perusteella Neurosonic-tuolihoitojen akuutti vaikutus lonkan liikkuvuuteen oli keskiarvoisesti hyvin vähäistä. Yksittäisen hoitokerran aikana saatu keskiarvoinen muutos modifioidussa Thomasin testissä oli A-ryhmällä (oikea/vasen) 1,8 /1,0, B-ryhmällä 1,6 /1,6 ja C-ryhmällä 0,2 /0,1. Eteentaivutustestissä saatu keskiarvoinen muutos yksittäisen hoitokerran aikana oli A-ryhmällä 1,1cm, B-ryhmällä 1,3cm ja C-ryhmällä 1,5cm. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin koko hoitojakson aikana saatuja muutoksia. Tuloksia voidaan pitää tutkimusryhmän koon vuoksi suuntaa antavina. Opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee Neurosonic-tuolin toimintamenetelmää, mekaanista koko kehon värähtelyä, lonkkanivelen anatomiaa, liikkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä Neurosonic-tutkimuksen tuloksia. Asiasanat: Neurosonic-tuoli, mekaaninen värähtely, liikkuvuus, lonkka
3 Lahti University of Applied Sciences Degree Programme in Physiotherapy EROLAINEN, JONI, FINNSTRÖM, NIKO & LAINE, PETTERI: The acute influence of the Neurosonic chair on the mobility of the hip: Pilot study of the effects of two different treatment frequencies on the students of the faculty of social and health care. Bachelor s Thesis in Physiotherapy, 70 pages, 5 appendices Spring 2013 ABSTRACT Vibration based treatment methods have been widely used for years in social and healthcare as a part of comprehensive rehabilitation. Vibration has been used for example in the treatment of osteoporosis, in developing muscle strength and in increasing physical performance. According to studies, vibration based treatment methods may have an effect on the range of motion of a joint. The mechanical, low frequency and whole body vibration based Neurosonic chair is a new form of treatment on the social and health care sector. Neurosonic chair has been developed by psychotherapist Marco Kärkkäinen and its goal is to improve one s physical and mental fitness and healthiness. The purpose of this functional thesis was to produce a pilot study and to gather data about Neurosonic chair s short term (acute) effects on the mobility of the hip. The subscriber of this thesis was Neurosonic chair s developer Marco Kärkkäinen. 20 students from the faculty of social and healthcare participated in the study. The average age of the participants was 24,2 (SD +/- 5). The students were divided into two treatment groups (A & B, 8 + 8) and a comparison group (C, 4) which had different treatment frequencies. The testing period lasted three weeks and it included Neurosonic chair treatments twice a week. Measurements were carried out before and after the treatment. The changes were measured with the modified Thomas s test and the sit and reach test. According to the results, the acute effect of the Neurosonic chair on the mobility of the hip is to be considered minor. Average change during a single treatment instance in modified Thomas s test was (right/left) 1,8 /1,0 with group A, 1,6 /1,6 with group B and 0,2 /0,1 with group C. The average change during a single treatment instance in the sit and reach test was 1,1cm with group A, 1,3cm with group B and 1,5cm with group C. The study also examined results from the entire treatment period. Due to the size of the research group, the results of this study can be considered directional. The literal part of this thesis focuses on the function methods of the Neurosonic chair, the mechanical low frequency vibration of the entire body, the anatomy of the hip joint, mobility and other mobility-related factors, previous studies and results of the Neurosonic study. Key words: Neurosonic chair, mechanic vibration, mobility, hip joint
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 OPINNÄYTETYÖN TILAAJA, TARKOITUS JA TAVOITE 2 3 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA HYPOTEESI 3 4 OPINNÄYTETYÖN AIKATAULU JA OHJAUS 4 5 NEUROSONIC-TUOLI Tuolin toimintamenetelmä Neurosonic-tuolin kohderyhmät Kontraindikaatiot Neurosonic-hoidoissa 8 6 MEKAANINEN VÄRÄHTELY Mekaanisen värähtelyn käyttömahdollisuudet terveydenhuollossa Mekaanisen värähtelyn vaikutukset ihmiskehoon ja ruumiintoimintoihin Mekaanisen värähtelyn vaikutukset liikkuvuuteen Taajuuden ja aallonpituuden merkitys 14 7 LONKKANIVEL JA SEN LIIKKUVUUTEEN VAIKUTTAVA LIHAKSISTO Lonkan luiset rakenteet Lonkkanivelen erikoisrakenteet ja nivelsiteet Lonkkanivelen liikkeet Luustolihasten ja lihassolujen rakenne Lonkan koukistajat Lonkan ojentajat Muu lonkkanivelen liikkuvuuteen vaikuttava lihaksisto 27 8 HERMOSTO Alaraajan lihaksia hermottava hermosto Neurodynamiikka Autonominen hermosto 33 9 LIIKKUVUUS Liikelaajuus Liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät Nivelensisäiset liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät 36
5 9.2.2 Nivelenulkoiset liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät Psyykkiset liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät Liikkuvuuden mittaaminen NEUROSONIC-TUTKIMUS Aiheen valinta ja rajaus Kohderyhmä ja tutkimusasetelma Valitut mittarit Modifioitu Thomasin testi Eteentaivutustesti Mittaamisen validiteetti ja reliabiliteetti Kyselylomake TUTKIMUSTULOKSET Johtopäätökset Kyselylomakkeen tulokset ja johtopäätökset AINEISTON KERUU JA EETTISET KYSYMYKSET Tietosuoja ja eettiset kysymykset POHDINTA Tutkimustulosten pohdinta Liikkuvuusmittausten pohdinta Jatkotutkimusehdotukset 63 LÄHTEET 65 LIITTEET 71
6 SANASTO Termi Anteriorinen Posteriorinen Mediaalinen Lateraalinen Superiorinen Inferiorinen Proksimaalinen Distaalinen Vertikaalinen Mediaanitaso Sagittaalitaso SIAS SD Suomennos Etummainen Takimmainen Lähempänä kehon keskiviivaa Kauempana kehon keskiviivasta Ylempi Alempi Lähempänä kehon keskustaa Kauempana kehon keskustasta Pystysuora Kehon keskitaso, joka jakaa kehon oikeaan ja vasempaan puoliskoon Mediaanitason kanssa yhdensuuntainen taso, joka jakaa kehon kahteen puoliskoon epäsymmetrisesti Suoliluun yläetukärki, spina iliaca anterior superior Keskihajonta
7 1 1 JOHDANTO Liikkuvuus on luonnollinen ja erittäin tärkeä osa kehon luontaista toimintaa. Liikkuvuus luo edellytykset arjessa tapahtuvalle fyysiselle toiminnalle. Ihmisen nivelten liikkuvuuksissa on suuria eroja jo pelkästään erilaisista perintötekijöistä johtuen. Liikkuvuutta voidaan kuitenkin kehittää intensiivisellä harjoittelulla ja venyttelyllä. (Ylinen 2010, 7.) Värähtelyä käytetään maailmalla laajasti kuntoutuksen työkaluna, fyysisen suorituskyvyn kohentamisessa sekä luuston kehityksen vauhdittamisessa (Fagnani, Giombini, Di Cesare, Pigozzi & Di Salvo 2006, 957). Värähtelyllä voidaan saada aikaan muutosta myös nivelen liikelaajuudessa vaikuttamalla lihasten viskoelastisiin ominaisuuksiin. Tämän aiheuttavat värähtelystä johtuvat erilaiset seuraukset, kuten lisääntynyt verenkierto ja lihaksen sisäisen lämpötilan nouseminen. (Dastmenash, van den Tillaar, Jacobs, Shafiee & Shojaedin 2010, 744.) Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään vaikuttavatko mekaanista koko kehon värähtelyä tuottavat Neurosonic-tuolihoidot akuutisti lonkan liikkuvuuteen. Tuolihoidot suoritetaan kolmen viikon ajan, kaksi kertaa viikossa 16:lle Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijalle. Tutkittavat jaetaan kahteen kahdeksan hengen hoitoryhmään (A ja B). Lisäksi tutkimuksessa on mukana neljän hengen vertailuryhmä (C), jossa tutkittavat eivät saa tuolihoitoja tutkimuksen aikana. Ennen ja jälkeen tuolihoidon tutkimme jokaisen ryhmän osalta lonkkanivelen liikkuvuutta modifioidulla Thomasin testillä ja eteentaivutustestillä (sit and reach). A-ryhmän hoito-ohjelmassa hoitotaajuus vaihtelee Hz:n välillä ja kestää 25 minuuttia. B-ryhmän hoito-ohjelmassa taajuus on Hz ja kesto 18 minuuttia. Testit suoritetaan Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen tiloissa, mikä mahdollistaa testattavien osallistumisen tutkimukseen koulupäivän yhteydessä, sekä koko tutkimusryhmän toiminnan sillä aikavälillä, jona tuoli on käytössämme. Sosiaalija terveysalan laitos on käytännön järjestelyjen kannalta sekä testaajille että testattaville luonnollinen testauspaikka.
8 2 2 OPINNÄYTETYÖN TILAAJA, TARKOITUS JA TAVOITE Opinnäytetyön tilaajana toimi psykoterapeutti Marco Kärkkäinen, joka on Neurosonic-värähtelytuolin kehittäjä. Tuolihoitoja suoritetaan monille erilaisille asiakasryhmille, kuten unihäiriöistä kärsiville henkilöille, neurologisille asiakkaille sekä urheilijoille. Tuolin nykyinen versio on valmistunut muutama vuosi sitten, joten kattavia ja objektiivisia tutkimustuloksia tuolin vaikutuksista ei vielä ole. Aloite opinnäytetyöprosessista tuli Marco Kärkkäiseltä, sillä hän halusi tutkimuksen Neurosonic-tuolin vaikutuksista. (Kärkkäinen 2012.) Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää onko kolmen viikon (6 hoitokertaa) Neurosonic-tuolihoidolla vaikutusta lonkkanivelen liikkuvuuteen akuutisti (heti hoidon jälkeen) tai pidemmällä aikavälillä (koko hoitojakson päätyttyä). Lonkkanivel valikoitui tutkimuskohteeksi sen yksinkertaisen ja luotettavan mitattavuuden vuoksi. Tutkimus toteutettiin käytössä olevien resurssien vuoksi pilottitutkimuksena. Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä pilottitutkimus ja kerätä tietoa Neurosonictuolin akuutista vaikutuksesta lonkan liikkuvuuteen. Tutkimuksen ohessa asiakkailta kerätään tilaajan käyttöön myös subjektiivinen palaute heidän tuntemuksistaan yksittäisen tuolihoidon ja koko hoitosarjan jälkeen. Opinnäytetyön teoriapohjan avulla ja kerätyn tutkimustiedon pohjalta opinnäytetyön tilaaja ja kirjoittajat saavat hyödyllistä käytännön kokemuksiin ja luotettaviin lähteisiin pohjautuvaa tietoa Neurosonic-tuolin vaikutuksista. Teoriaan on tarkoitus kerätä tietoa Neurosonic-tuolista, mekaanisesta värähtelystä, liikkuvuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, lonkan anatomiasta ja lonkan liikkuvuuden mittaamiseen soveltuvista mittareista.
9 3 3 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA HYPOTEESI Opinnäytetyömme tutkimuskysymykset käsittelevät liikkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1. Vaikuttaako Neurosonic-tuolihoito akuutisti lonkan liikkuvuuteen? 2. Onko kahden eri hoito-ohjelman vaikutuksissa eroa tarkasteltaessa lonkan liikkuvuutta? Lähes kaikissa tutkimuksissa testataan tiettyjen olettamusten tai väitteiden todenperäisyyttä. Tutkimuksiin liittyy myös hypoteesi, eli olettamus, jonka paikkansapitävyyttä tutkitaan tilastollisten testien avulla. Nollahypoteesi on tutkimuksen perusolettamus, jota pidetään totena, ellei toisin pystytä osoittamaan. Jos nollahypoteesi hylätään, vaihtoehtoinen hypoteesi tulee voimaan. (Holopainen & Pulkkinen 2008, ) Käytimme tutkimuksemme tilastollisena testinä T- testiä, josta laskimme p-arvon. Tutkimuksemme nollahypoteesi sekä yksittäisten mittauskertojen että koko hoitojakson tulosten suhteen on Neurosonictuolihoidot lisäävät lonkan liikkuvuutta ja vaihtoehtoinen hypoteesi on Neurosonic-tuolihoidot eivät lisää lonkan liikkuvuutta. Keskitymme työssämme kuitenkin tarkemmin yksittäisten mittauskertojen tulosten hypoteesiin, sillä hypoteesin testaus on mielestämme lähtökohtaisesti luotettavampaa suuremman otoksen vuoksi.
10 4 4 OPINNÄYTETYÖN AIKATAULU JA OHJAUS Opinnäytetyöprosessi sai alkunsa syksyllä 2011, jolloin kävimme ensimmäisen kerran tapaamassa opinnäytetyön tilaajaa ja ilmoittauduimme opinnäytetyöprosessiin. Suunnitelmaseminaari pidettiin Opinnäytetyön ideointi- ja suunnitteluvaihe käynnistyi keväällä 2012, ja ennen kesää 2012 opinnäytetyön aihe rajattiin nykyisiin raameihinsa. Kesä 2012 sisälsi tiedonhankintaa, materiaaleihin tutustumista ja tutkimusasetelman rakentamista. Aiheen rajauksesta ja opinnäytetyön sisällöstä keskusteltiin tilaajan kanssa ja yhteisistä linjauksista sovittiin. Opinnäytetyön teoriapohjan kirjoittaminen alkoi syksyllä Teoriapohjaa täydennettiin ja viimeisteltiin julkaisuseminaariin saakka. Käytännön tutkimukseen kaavailtu testiryhmä saatiin muodostettua vuoden 2013 ensimmäisillä viikoilla. Käytännön testaus tapahtui keväällä 2013 ja kesti noin kahden kuukauden ajan. Tutkimusten jälkeen tuloksia analysoitiin ja opinnäytetyön kirjallista tuotosta täydennettiin. Opinnäytetyön ohjaajan kanssa käyty ensimmäinen tapaaminen ajoittui keväälle Tällöin kävimme läpi yhdessä opinnäytetyön aiheen rajausta, tutkimusasetelmaa ja käytännön asioita. Keskustelimme tällöin myös opinnäytetyön aikataulusta ja etenemisestä. Haimme ohjaavalta opettajalta ohjausta ja neuvoja tutkimusasetelmaa ja teoriapohjaa koskevissa askarruttavissa kysymyksissä sekä sähköpostin välityksellä että tapaamalla kasvotusten koulun tiloissa. Saadun palautteen ja ohjauksen pohjalta pyrimme kehittämään opinnäytetyötämme ja tutkimusasetelmaamme. Ensimmäinen alustava versio opinnäytetyömme kirjallisesta osiosta lähetettiin opinnäytetyön ohjaajalle Tämän version pohjalta oli tarkoitus pitää suunnitelmaseminaari. Suunnitelmaseminaari pidettiin Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksella Suunnitelmaseminaarissa esittelimme opinnäytetyömme aiheen ja tutkimusasetelman sekä osan kirjalliseen tuotokseen käytetystä teoriapohjasta. Suunnitelmaseminaarin pohjalta saimme palautetta
11 5 ohjaajaltamme sekä opponoijiltamme. Saadun palautteen perusteella pyrimme jälleen kehittämään opinnäytetyötämme eteenpäin. Kaksi viikkoa ennen julkaisuseminaaria palautimme arvosteltavan version opinnäytetyöstämme ohjaajallemme, tilaajalle sekä opponoijille. Tämän jälkeen teimme opinnäytetyöhön viimeiset muokkaukset ja lisäykset. Julkaisuseminaari pidettiin Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen tiloissa
12 6 5 NEUROSONIC-TUOLI Neurosonic-tuoli on psykoterapeutti Marco Kärkkäisen kehittämä ergonomisesti muotoiltu matalataajuista mekaanista värähtelyä tuottava lepotuoli. Neurosonicrentoutustuoli on tarkoitettu kohentamaan tuolissa lepäävän henkilön fyysistä ja henkistä hyvinvointia kohdistamalla lihaksia rentouttavaa ja mieltä rauhoittavaa matalataajuista värähtelyä haluttuihin kehon osiin tai koko kehoon. (Kärkkäinen 2012.) Kehoon johdetulla värähtelyllä voidaan vaikuttaa valmistajan antamien tietojen mukaan tuolissa lepäävän henkilön verenkiertoon, aineenvaihduntaan ja hermostollisiin tekijöihin (Oy Neurosonic Finland Ltd 2013). Alla olevassa kuvassa (KUVIO 1) on Neurosonic-tuoli, johon on soikioilla havainnollistettu värähtelijöiden sijainnit. KUVIO 1. Neurosonic-tuoli ja sen sisällä olevat värähtelijät grafiikalla havainnollistettuna (mukailtu Oy Neurosonic Finland Ltd 2013)
13 7 5.1 Tuolin toimintamenetelmä Laitteita operoidaan tarkoitusta varten kehitetyn elektroniikan ja tietokoneelle asennettavan käyttöliittymän avulla. Stimulaation siniaallon taajuusalue vaihtelee Hz:n välillä, ja taajuudet siirretään mekaanisena värähtelynä tuolin kautta hoidettavaan henkilöön. Tuolin patjarakenteeseen on upotettu kuusi värähtelijää, joiden yhteenlaskettu jännite on 24/230V ja tehonkulutus hoidon aikana maksimissaan 180W (teoreettinen maksimikulutus 500W). (Kärkkäinen 2012.) Valmistajan mukaan Neurosonic-tuolin tuottama värähtely vaikuttaa kehon lihasten omilla värähtelyalueilla. Tällainen stimulaatio aiheuttaa lihaksissa myötävärähtelyä. Tämän myötävärähtelyn vaikutuksesta hermojärjestelmästä erittyy hormoneja ja välittäjäaineita, jotka saavat aikaan rentoutumista ja vähentävät stressitasoa. (Oy Neurosonic Finland Ltd 2013.) Värähtelijät on sijoiteltu tuolin sisälle siten, että alaraajoihin kohdistuu yhteensä neljä värähtelijää, kaksi pohkeiden ja kaksi takareisien alle. Yksi värähtelijöistä on sijoiteltu selkänojaan alaselän kohdalle ja yksi värähtelijä niska-hartiaseudulle. (Kärkkäinen 2012.) 5.2 Neurosonic-tuolin kohderyhmät Valmistajan mukaan tuolihoidon kohderyhmäksi sopivat seuraaviin vaivoihin apua hakevat henkilöt: unihäiriöt stressi kiputila turvotus lihasjännitys urheiluvammat suoliston ongelmat neurologisiin sairauksiin liittyvät spastisuudet (Oy Neurosonic Finland Ltd 2013).
14 8 5.3 Kontraindikaatiot Neurosonic-hoidoissa Neurosonic-hoidot ovat yleensä riskittömiä ja turvallisia rentoutusmuotoja. On kuitenkin olemassa tilanteita, jolloin näitä hoitoja tulisi välttää. Tällaisia tilanteita ovat: akuutti tulehdustila borrelioosi flunssa ja kuume hermoston tulehdustila raskaus lääkärin kielto käyttää värähteleviä laitteita verenvuototauti välilevyn pullistumat akuutissa vaiheessa yliherkkyys tuntoaistin sensoriselle stimulaatiolle (Oy Neurosonic Finland Ltd 2013.)
15 9 6 MEKAANINEN VÄRÄHTELY Luonnossa on usein havaittavissa toistuvaa edestakaista liikettä, joka ilmenee esimerkiksi puiden huojuntana tai lehtien värinänä. Edellä mainituissa esimerkeissä kohteisiin kohdistuvan voiman suuruus ja suunta muuttuvat liikkeen aikana. Tällaista toistuvaa ja jaksollista liikettä nimitetään yleisesti värähdysliikkeeksi. (Lehto, Luoma, Havukainen & Leskinen 2005, 156.) Mekaaninen värähtely on liikettä, jossa tietty häiriö etenee väliaineessa. Mekaaninen värähtely perustuu siihen, että etenevän pulssin myötä väliaineen yksittäiset hiukkaset saavat sen viereiset hiukkaset värähtelemään vastaavalla tavalla. Mekaanisessa värähtelyssä hiukkaset siirtävät energiaa, mutta eivät itse aina etene. Tästä syystä mekaanista värähtelyä ei voi syntyä ilman sopivaa väliainetta. Tästä mallista ovat esimerkkejä vesimolekyylien käyttäytyminen veden pinnalla ja vedessä sekä kierrejousen toiminta. Jaksollisesti toistuva häiriö saa aikaan väliaineessa etenevän aaltoliikkeen. (Lehto ym. 2005, 168.) Mekaanisen jatkuvan värähtelyn synnyttämä aaltoliike voi kiinteässä aineessa olla joko poikittaista tai pitkittäistä liikettä. Hiukkasten väliset kiinteät sidokset mahdollistavat aaltoliikkeen nopean etenemisen tarvittaessa. Nesteiden ja kaasujen sisällä ei voi edetä muu kuin mekaaninen värähtely. (Lehto ym. 2005, 169.) Yhteen värähdykseen kuluvaa aikaa kutsutaan värähdysajaksi. Värähdysliikkeen taajuus eli frekvenssi on värähdysajan käänteisarvo. Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz). (Lehto ym. 2005, 159.) 1 Hz on taajuus, jonka värähdysaika on 1 sekunti (Suomen standardisoimisliitto 2002, 11). Yleisiä aaltoliikkeen ja mekaanisen värähtelyn ominaisuuksia: Aaltoliikkeen taajuuden ja värähdysajan määrittää aaltolähde. Aaltoliikkeen etenemisnopeus riippuu värähtelyyn vaikuttavien hiukkasten välisten sidosten lujuudesta sekä väliaineesta, jossa aaltoliike kulkee. Aallonpituus määräytyy aaltoliikkeen perusyhtälön mukaisesti taajuudesta ja etenemisnopeudesta.
16 10 Väliaine määrää, voiko siinä edetä vain pitkittäinen vai sekä poikittainen että pitkittäinen aaltoliike. (Lehto ym. 2005, 169.) 6.1 Mekaanisen värähtelyn käyttömahdollisuudet terveydenhuollossa Idea värähtelyn käytöstä terveydenhuollossa on suhteellisen uusi. Ensimmäisenä värähtelyä harjoittelun yhteydessä ovat tiedettävästi kokeilleet venäläiset tiedemiehet 1990-luvulla. Myöhemmin värähtelyn vaikutuksia on tutkittu hieman laajemmin sekä akuutisti että pidemmällä aikavälillä. (Cardinale & Bosco 2003, 3.) Värähtelyä on käytetty terveydenhuollossa työkaluna ja osana kuntoutusta muun muassa kehitettäessä fyysistä kuntoa ja stimuloidessa luuston kehitystä. Tutkimuksen mukaan koko kehon värähtelyllä on saatu aikaan parannusta esimerkiksi polven ojennuksen maksimivoimassa. (Fagnani ym. 2006, ) Säännöllistä, lyhytkestoista ja matala-amplitudista värähtelyharjoittelua on alettu tutkia entistä enemmän. Tutkimukset ovat antaneet viitteitä, joiden mukaan värähtelyharjoittelua pidetään tehokkaana keinona parantaa fyysistä suorituskykyä ja lisätä luuntiheyttä. Oikein toteutettua värähtelyharjoittelua voidaan pitää turvallisena harjoitusmuotona kaiken ikäisille ihmisille. Monissa tutkimuksissa värähtelyharjoittelulla on todettu olevan parantavia vaikutuksia etenkin ikääntyneiden naisten suorituskykyyn, koska sen avulla voidaan lisätä lihasvoimaa ja parantaa dynaamista tasapainoa. (Russo, Lauretan, Bandinelli ym. 2003; Roelants, Delecluse & Verschueren 2004; Verschueren, Roelants, Delecluse, Swinnen, Vanderschueren & Boonen 2004; Rubin, Recker, Cullen, Ryaby, McCabe & McLeod 2004; Runge, Rehfeld & Resnicek 2000, Kiisken, Koivusalon & Sieväsen 2007, 1738 mukaan.) 6.2 Mekaanisen värähtelyn vaikutukset ihmiskehoon ja ruumiintoimintoihin Värähtelyn vaikutuksista lihashermojärjestelmään ei ole vielä kovin kattavaa tutkimustietoa. Ei ole myöskään keksitty riittävän luotettavaa metodia, jolla voidaan tutkia miten värähtelyvoimakkuudet ja taajuudet vaikuttavat ihmiskehoon. (Cardinale & Lim 2003, 621; Cronin, Nash & Whatman 2006, 33.)
17 11 Värähtelyn aikana värähtelyä tuottavasta lähteestä siirtyy energiaa koko ihmiskehoon tai tiettyyn kehonosaan, minkä seurauksena syntyy reaktiivisia voimia. Ihmiskeho on jousi massa-systeemi, jonka jänteet ja lihakset toimivat ikään kuin jousen tavoin, varastoiden ja vapauttaen mekaanista energiaa, ja jossa näiden kehonosien jäykkyys ja massa määrittävät luonnollisen taajuuden. Tämän seurauksena ihmiskeho pystyy keräämään mekaanista energiaa, kun värähtelyä tuottavan laitteen värähtelytaajuus vastaa kehon resonanssitaajuutta. (Ritweger 2010, Cochranen 2011, 19 mukaan.) On huomattu, että värähtelyn suora välittäminen haluttuun kudokseen voi vaikuttaa edistävästi fyysiseen suorituskykyyn. Myös koko kehoon kohdistuvalla yhtäaikaisella värähtelyllä (whole body vibration) voidaan saada aikaan merkittävää väliaikaista vaikutusta muun muassa alaraajojen lihasvoimaan. (Fagnani, Giombini, Di Cesare, Pigozzi & Di Salvo 2006, 957.) Nimenomaan lihasvoimaa lisääviä värähtelykeinoja on tutkittu yhä runsaammin ja näyttäisi siltä, että värähtelyn merkittävimmät vaikutukset ihmiskehoon liittyvätkin lihasvoiman lisääntymiseen (Cardinale & Bosco 2003, 3 4). Pitkäaikaisella värähtelyaltistuksella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia mm. ruuansulatukseen, lisääntymiseen ja näköön. Pitkäaikaiselle värähtelylle ihminen voi altistua esimerkiksi tietöissä, traktorin-, helikopterin- tai sotakulkuneuvon kuljettajana. Näille henkilöille pitkäaikainen värähtely saattaa aiheuttaa muun muassa välilevyn pullistumia, nikamaliukumia ja nivelrikkoa. (Bovenzi 2005; Griffin 1996; Lings & Leboeuf-Yde 2000; Seidel 1993, Abercromblyn, Amonetten, Laynen, McFarlinin, Hinmanin & Paloskin 2007, 1794 mukaan.) Pitkäaikaisella koko kehon värähtelyllä voi olla myös hermostollisia vaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa häiriötä altistuksen saaneelle henkilölle. Tällaiset häiritsevät vaikutukset ilmaantuvat yleisesti pian värähtelyllä altistumisen jälkeen. Pitkäaikaisesta koko kehon värähtelystä aiheutuvia häiriöitä ovat väsymys, unettomuus, päänsärky ja kehossa ilmenevä tärinän tunne. Pitkäkestoisesta värähtelystä aiheutuneet hermostolliset vaikutukset kuitenkin loppuvat pääsääntöisesti pian altistuksen jälkeen. (International Organization for Standardization 1997, El Sayed, Habashy & El Adawy 2012, 186 mukaan.)
18 Mekaanisen värähtelyn vaikutukset liikkuvuuteen Croninin ym. (2006, 31) mukaan useissa tutkimuksissa on löytynyt viitteitä siitä, että värähtely voi lisätä liikkuvuutta sekä akuutisti että pidemmällä aikavälillä. Värähtely on lisännyt eri tutkimusten mukaan joidenkin nuorten aikuisten liikkuvuutta jopa 30 % (Cochrane & Stannard, 2005; Issurin, V. B., Liebermann, D. G., & Tenenbaum, G. 1994; Sands, McNeal, Stone, Russell, & Jemni, 2006; Van den Tillaar, 2006, Croninin 2006, 30 mukaan). Alla olevassa kuviossa (KUVIO 2) on esitelty aiempia tutkimuksia, joissa on tutkittu värähtelyn vaikutuksia lonkkanivelen liikkuvuuksiin.
19 13 PERUSTIEDOT (ryhmän koko, keski-ikä, mitattava lihasryhmä, lisätiedot) 10 hlöä, 22,7v (kaikkien ryhmien ka), takareidet 10 hlöä, 22,7v (kaikkien ryhmien ka), takareidet 10 hlöä, 22,7v (kaikkien ryhmien ka), takareidet 10 hlöä, 22,7v (kaikkien ryhmien ka), takareidet (jalan nostotesti) 18 hlöä, 21,8v., takareidet (eteentaivutus) 19 hlöä, 21,5v., takareidet (suoran jalan nostotesti), värähtely venytyksen yhteydessä 10 hlöä, 10,7v., etu- ja takareidet (spagaatti) tutkittiin värähtelyä venytyksen yhteydessä 10 hlöä (värähtelyryhmä 5, venyttelyryhmä 5), 10,1v., etu- ja takareiden lihakset (spagaatti) VÄRÄH- TELY TAAJUUS (Hz) VÄRÄHTELYN KESTO, HOITO- JAKSON KESTO (jos tiedossa) MUUTOS LIIKKUVUUDESSA 14 Hz 30s. -0,2 %, -0,2, akuutisti 24 Hz 30 s. 1,6 %, 2,4, akuutisti 34 Hz 30 s. 2,0 %, 2,9, akuutisti 44 Hz 30 s. 2,1 %, 3,1, akuutisti 26 Hz 5 min., 3 8,2 %, mittauskertaa akuutisti 28 Hz 30 s., 4 viikon jakso, 26,8, koko jakson 3x/viikko aikana 30 Hz 45 s. 7,9 cm (etäisyys SIASlattia), akuutisti 30 Hz 4 min. (asentoa vaihtaen), 4 viikon jakso, 5x/viikko akuutisti 1,93 cm > venyttelyryhmällä, koko jakson aikana 1,1 cm > venyttelyryhmällä LÄHDE (Cronin, Nash & Whatman 2006) (Cronin, Nash & Whatman 2006) (Cronin, Nash & Whatman 2006) (Cronin, Nash & Whatman 2006) (Cochrane & Stannard 2005) (Van Den Tillaar 2006) (Sands, McNeal, Stone, Haff & Kinser 2008) (Sands, McNeal, Stone, Russell & Jemni 2006) KUVIO 2. Aiempia tutkimuksia värähtelyn vaikutuksista lonkkanivelen liikkuvuuksiin
20 14 Näyttää siltä, ettei värähtely vaikuta suoraan lihaksen pituuteen, vaan kehon toleranssiin lihasta venytettäessä (Ribot-Ciscar, Rossi-Durant & Roll 1998, Croninin, Nashin & Whatmanin 2006, 31 mukaan). Tärkeimpien värähtelyn akuuttien vaikutusmekanismien kerrotaan eri lähteissä olevan muun muassa: Parantaa vaikuttaja- ja vastavaikuttajalihasten yhteistoimintaa. Tämä vähentää vastavaikuttajalihasten jarrutusvoimaa ja täten lisää esimerkiksi eteentaivutuksen tulosta. (Cochrane & Stannard 2005, 863.) Parantaa kipukynnystä, jolloin ihminen sietää voimakkaampaa venytystä lihaksessa (Cronin ym. 2006, 31). Parantaa pintaverenkiertoa, jolloin edellytykset voimakkaampaan venytykseen ovat paremmat (Lohman, Petrofsky, Maloney-Hinds, Betts- Schwab & Thorpe 2007, 73 74). Epäillään ärsyttävän keskushermostoa, joka ohjaa lihaksen jännittymisen ja rentoutumisen suhdetta (Cardinale & Lim 2003, 623). Estää venytysrefleksiä stimuloimalla golgin jänne-elimiä (Golgin jänneelin esitelty osiossa 8 HERMOSTO) (Cronin ym. 2006, 31; McKinley & O Loughlin 2011, ). Toisaalta värähtely voi myös aktivoida venytysrefleksiä, mikä puolestaan rajoittaa liikkuvuutta estämällä lihaksen maksimaalisen rentoutumisen (Cardinale & Bosco 2003, 5). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Hopkins, Fredericks, Guyon, Parker, Gage, Feland & Hunter 2008, ) ei kuitenkaan saatu 30 Hz:n värähtelyllä aikaan venytysrefleksiä lisääviä eikä vähentäviä vaikutuksia. 6.4 Taajuuden ja aallonpituuden merkitys Suurimmassa osassa tutkimuksista on käytetty siniaaltoista mekaanista värähtelyä Hz väliltä, mutta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mitkä taajuudet ovat optimaalisimpia liikkuvuuden lisäämiseksi. Näyttää siltä, että paras metodi lisätä liikkuvuutta värähtelyn avulla on vaihdella taajuutta hoidon aikana. (Cronin ym. 2006, ) Eri taajuuksien vaikutukset ihmiskehoon ovat todella yksilöllisiä. Tämän on arveltu johtuvan muun muassa resonoinnista, jolloin ihmiskehon
21 15 ominaisvärähtelytaajuus ja itse värähtelijän taajuus ovat lähes samat. Jos värähtelijä resonoi kehon kanssa, värähtelyhoidon vaikutusten epäillään olevan negatiivisia. Jokaisen ihmisen resonointitaajuus on yksilöllinen, joten oikeiden hoitotaajuuksien löytäminen on erittäin vaikeaa. (Wilson, Murphy, Walshe & Ness 1996; Wilson, Wood & Elliott 1991, Croninin, Nashin & Whatmanin 2006, mukaan.) Ihmiskehon resonointitaajuuteen on puolestaan todettu vaikuttavan esimerkiksi rasvakudoksen määrä (Cronin, Nash & Whatman 2006, 35) sekä lihasten supistumisvoimakkuus (Barry & Cole 1990, 525).
22 16 7 LONKKANIVEL JA SEN LIIKKUVUUTEEN VAIKUTTAVA LIHAKSISTO Lonkkanivel (art. coxae) on pallonivel, joka yhdistää reisiluun pään (caput femoris) ja lonkkamaljan (acetabulum). Pallonivel mahdollistaa lonkkanivelen laajan liikkuvuuden. Lonkkanivel yhdistää alaraajan ylävartaloon, ja näin ollen vartalon paino siirtyy sen kautta alaraajaan. (Palastanga, Field & Soames 2006, 336.) Lonkkanivel toimii hallitsevassa kinesiologisessa roolissa suuressa osassa kehon liikkeistä. Patologia tai trauma lonkan alueella aiheuttaa tyypillisesti toiminnallisia liikerajoituksia, jotka vaikeuttavat muun muassa kävelyä, pukemista ja kantamista. (Neumann 2010, 465.) Lonkkanivelen tulee kestää voimakasta kuormitusta ja omata hyvä stabiliteetti, jotta jokapäiväinen liikkuminen mahdollistuu. Lonkkanivelen stabiliteettiin vaikuttavat nivelpinnan muoto (syvä lonkkamaljakko tukee reisiluun päätä), nivelkapselin ja ympäröivien nivelsiteiden vahvuus sekä niveltä ympäröivät lihakset. (Palastanga ym. 2006, ) 7.1 Lonkan luiset rakenteet Lantiorengas muodostuu kolmesta parillisesta luusta (KUVIO 3): suoliluu (os ilium), istuinluu (os ischii) ja häpyluu (os pubis). Lantiorenkaalla on kolme tärkeää tehtävää: Ensinnäkin se toimii keskeisenä alaraajojen ja keskivartalon lihasten kiinnityskohtana. Toiseksi se välittää keski- ja ylävartalon painon istuinkyhmyihin (tuber ischiadicum) istuttaessa, sekä alaraajoihin seistessä ja käveltäessä. Kolmanneksi se tukee ja suojaa suolistoa, virtsarakkoa ja sukuelimiä. Lantion luiden kanssa lonkkanivelen muodostaa reisiluu (os femur). (Neumann 2010, ) Lonkkamalja on kuppimainen rakenne, joka muodostuu suoliluusta, istuinluusta ja häpyluusta. Suoliluu ja istuinluu muodostavat noin 75 % lonkkamaljasta. Sitä ympäröi suuri määrä nivelsiteitä ja lihaksia, jotka auttavat kestämään lonkkamaljaan kohdistuvan suuren taakan esimerkiksi astuessa. (Neumann 2010, 468.)
23 17 Suoliluu kapenee voimakkaasti alaspäin. Sen yläosaan (ala ossis ilii) kiinnittyy monia alaraajojen lihaksia, muun muassa pakaralihakset ja suoliluulihas (m. iliacus). Anterioriset ulokkeet, eli suoliluun yläetukärki (spina iliaca anterior superior) ja suoliluun alaetukärki (spina iliaca anterior inferior), sekä posterioriset, suoliluun ylätakakärki (spina iliaca posterior superior ja suoliluun alatakakärki (spina iliaca posterior inferior) muodostavat reiden koukistaja- ja ojentajalihaksille kiinnityskohdat. Suoliluun yläreunaan (crista iliaca) kiinnittyy puolestaan vartalon seinämää muodostavat lihakset ja faskiat. Suoliluun mediaalipintaa, joka on hieman kovera, kutsutaan nimellä suoliluun kuoppa (fossa iliaca). (Neumann 2010, ) Iso osa lonkkamaljasta muodostuu istuinluusta. Istuinluu ulottuu lähelle häpyluun rajaa. (Hervonen 2001.) Istuinluun kärki (spina ischiadica) työntyy taaksepäin ja erottaa ison lonkkaholvin (incisura major) ja pienen lonkkaholvin (incisura minor) toisistaan. Istuinkyhmy toimii puolestaan monien lihasten kiinnityskohtana. (Palastanga ym. 2006, ) Häpyluusta muodostuu noin viidennes lonkkamaljan etuosasta. Sen oikea ja vasen puoli muodostavat vahvan häpyliitoksen (symphysis pubica). Häpyluun ulkopinta muodostuu muun muassa puolikuumaisesta nivelpinnasta (facies lunata acetabuli) ja lonkkamaljan kuopasta (fossa acetabuli). Häpyluun ylähaara (ramus superior ossis pubis) lähtee häpyluun rungosta ja ulottuu vastakkaisen puolen häpyluun ylähaaraan. Häpyluun ylähaaran yläreuna on osa häpyluun harjannetta (pecten ossis pubis). Myös häpyluun ulkoreunan nouseva pinta muodostaa osan häpyluun harjanteesta. Takareuna puolestaan muodostaa osan pikkulantion (pelvis minor) etureunasta. Häpyluun alahaara (ramus inferior ossis pubis) on litteä ja kapenee alaspäin niveltyen lopulta istuinluun nousevaan haaraan. Alahaaran ulkopintaan kiinnittyy monia lihaksia, muun muassa osa hoikkalihaksesta (m. gracilis) ja ulommasta peittäjälihaksesta (m. obturatorius externus). (Neumann 2010, 468.) Reisiluu on ihmiskehon pisin ja vahvin luu. Sen koko ja muoto antavat hyvät edellytykset vahvoille ja pitkille lihaksille luun ympärillä. Reisiluun pää niveltyy lonkkamaljaan muodostaen pallonivelen nimeltään lonkkanivel. Reisiluun kaula (collum femoris) yhdistää reisiluun pään itse reisiluuhun. Reisiluun merkittävimpiä lihasten kiinnityskohtia ovat iso sarvennoinen (trochanter major),
24 18 joka sijaitsee reisiluun kaulan ja reisiluun välissä, ulkotakapinnalla, sekä pieni sarvennoinen (trochanter minor). Pieni sarvennoinen on melko terävä poikittainen rakenne reisiluun kaulan alapuolella, johon kiinnittyy muun muassa lannesuoliluulihas (m. iliopsoas). Myös reisiluun harjun ulompi (labium laterale lineae asperae) ja sisempi (labium mediale lineae asperae) harjanne toimivat tärkeiden lihasten, kuten nelipäisen reisilihaksen (m. quadriceps femoris) ja monien lähentäjälihasten kiinnityskohtana. (Neumann 2010, ) KUVIO 3. Lantiorengas (McKinley & O Loughlin 2011) 7.2 Lonkkanivelen erikoisrakenteet ja nivelsiteet Lonkkanivelen nivelkapseli on erittäin vahva ja säikeinen. Se on lieriön muotoinen ja auttaa lonkkanivelen stabiloimisessa. Se ympäröi lonkkaniveltä ja peittää lähes koko reisiluun kaulan. Proksimaalisesti nivelkapseli ympäröi lonkkamaljaa. (Palastanga ym. 2006, 339.) Nivelkapselin hyvä liikkuvuus on tärkeää ja se mahdollistaa lonkkanivelen normaalit liikelaajuudet (Neumann 2010, ).
25 19 Lonkkamaljan reunus (labrum acetabulare) on joustava rustoinen nivelkuopan reunus, joka ympäröi lonkkamaljaa (KUVIO 5). Se yhdistyy lonkkamaljan luisiin rakenteisiin ja poikittaiseen lonkkamaljakkositeeseen (lig. transversum acetabuli). (Palastanga ym. 2006, 342). Lonkkamaljan reunus suojaa reisiluuta ja lonkkamaljaa niiden väliseltä kitkalta. Toisaalta se myös auttaa reisiluun päätä pysymään lonkkamaljassa ja alipaineen avulla nivelnesteitä pysymään nivelessä. Rustoisen rakenteen vuoksi lonkkamaljan reunus on huonosti verisuonitettu, joten se paranee todella huonosti. Sen sijaan lonkkamaljan reunus on erittäin tunto herkkä, joten se antaa keholle tietoa lonkan asennosta ja kiputiloista. (Neumann 2010, 473.) Lonkkanivelen nivelkotelon ulkopuolta vahvistaa kolme nivelsidettä: suoliluureisiluuside (lig. iliofemorale), istuinluu-reisiluuside (lig. ischiofemorale) sekä häpyluu-reisiluuside (lig. pubofemorale) (KUVIO 4). Nivelsiteiden tehtävä on rajoittaa ja kontrolloida lonkkanivelen liikkeitä. Kun lonkkaa koukistetaan, kaikki nivelkotelon ulkopuoliset nivelsiteet ovat täysin rentoina. Lonkan ojennuksen yhteydessä kaikki edellä mainitut nivelsiteet puolestaan jännittyvät. Erityisesti suoliluu-reisiluuside jännittyy lonkan ojennuksen yhteydessä rajoittamaan lantion posteriorista tilttiä. Lonkkanivelen muiden liikkeiden yhteydessä ei voida todeta yhtä selkeää jakoa nivelsiteiden jännittymisen ja rentoutumisen suhteen, sillä niiden aikana osa nivelkotelon ulkopuolisista nivelsiteistä rentoutuu ja osa puolestaan jännittyy. Lonkkanivelen nivelkapselin sisällä on myös kaksi nivelsidettä: poikittainen lonkkamaljakkoside ja reisiluun pään side (lig. capitis femoris). (Palastanga ym. 2006, ) KUVIO 4. Lonkkanivelen nivelsiteet (McKinley & O Loughlin 2011, 275)
26 20 KUVIO 5. Reisiluun pään kiinnitys lonkkamaljaan (McKinely & O Loughlin 2011, 275) 7.3 Lonkkanivelen liikkeet Lonkkanivelen liikkeet (KUVIO 6) ovat pallonivelelle tyypilliset: koukistus, ojennus, loitonnus, lähennys, sisäkierto ja ulkokierto (Palastanga ym. 2006, ). Lonkkanivelen normaalit liikelaajuudet ovat esitelty alla olevassa kuviossa. LIIKESUUNTA LAAJUUS koukistus ojennus 30 loitonnus lähennys sisäkierto ulkokierto KUVIO 6. Lonkkanivelen normaalit liikelaajuudet (mukailtu Hervonen 2006)
27 21 Lonkkanivelen koukistusta polvi ojentuneena rajoittaa ensimmäisenä takareiden lihakset. Ympäröivät kudokset eivät rajoita koukistusta silloin, kun se tapahtuu polven ollessa koukistuneena. Tällöin liikettä rajoittaa ainoastaan liikkeen lopussa reiden kontakti vatsaontelon (cavitas abdominis) etuseinään. Lonkkanivelen ojennusta vertikaalitason yli rajoittavat puolestaan nivelsiteiden kireys ja lonkkamaljan nivelpinnat. (Palastanga ym. 2006, 348.) Norkinin & Whiten mukaan (2009, 212) lonkan ojennusta rajoittavat ensimmäisenä suora reisilihas (m. rectus femoris) ja lanne-suoliluulihas. 7.4 Luustolihasten ja lihassolujen rakenne Luustolihakset koostuvat poikkijuovaisesta lihaskudoksesta, joka on pitkälle erilaistunutta ja nopeisiin supistuksiin kykenevää solukkoa. Luustolihasten vaikutukset luiseen tukirankaan välittyvät sidekudoksesta koostuvien apurakenteiden välityksellä. Poikkijuovaisesta luustolihaksistosta käytetään usein myös nimitystä tahdonalainen lihaksisto. (Hervonen 2004, 48.) Lihassyy on poikkijuovaisen lihaksen myofibrilleista koostuva perusyksikkö. Lihassyy on solu, jonka sisällä on useita satoja tumia. Ohuen sidekudoskerroksen (endomysium) ympäröimät lihassyyt muodostavat lihassyykimppuja (fasciculus), joita sidekudos (perimysium) ympäröi. Tukeva sidekudoskalvo (epimysium) ympäröi koko lihasta. Tämä myös faskiaksi nimitetty sidekudoskalvo yhdistää lihaksen muihin tukikudoksen rakenteisiin. (Hervonen 2004, 48.) Sarkomeerit ovat lihassyyn sisällä olevia toiminnallisia yksiköitä, joiden lyhentyessä koko lihassyy lyhentyy ja supistuu. Sarkomeerit rakentuvat supistukseen kykenevistä aktiivisista proteiineista, kuten aktiinista ja myosiinista. Yksittäisen lihassyyn supistuminen ja lyheneminen johtaa lopulta koko lihaksen supistumiseen. (Neumann 2010, 48.) 7.5 Lonkan koukistajat Lonkan koukistajia ovat: iso lannelihas (m. psoas major), suoliluulihas, harjannelihas (m. pectineus), suora reisilihas ja räätälinlihas (m. sartorius) (KUVIO 7). Iso lannelihas, suoliluulihas ja pieni lannelihas muodostavat yhdessä
28 22 lihasryhmän, josta käytetään nimitystä lanne-suoliluulihas. (Palastanga ym. 2006, ) Iso lannelihas sijaitsee pääosin vatsaontelossa. Lonkan koukistuksen lisäksi ison lannelihaksen on havaittu aktivoituvan myös lonkan ulko- ja sisäkierrossa, tosin aktivaation on EMG-tutkimuksessa havaittu olevan vähäistä. Lihas osallistuu myös lannerangan koukistukseen ja sivutaivutukseen. (Palastanga ym. 2006, ) Ison lannelihaksen lähtökohdat ovat Th12 L4 nikaman solmut (corpus vertebrae), niiden väliset välilevyt (disci intervertebrales), sekä L1 L4 poikkihaarakkeet (processus transversus). Lihaksen kiinnityskohta on reisiluun pieni sarvennoinen. Hermotuksensa iso lannelihas saa lannepunoksesta (plexus lumbalis) L1 L3-tasolta. (Mylläri 2008, 152.) Suoliluulihas on muodoltaan kolmionmuotoinen ja sijaitsee lantiossa. Lihaksen vaikutus lonkkaniveleen on samanlainen kuin isolla lannelihaksella, eli se osallistuu lonkan koukistuksen lisäksi myös ulko- ja sisäkiertoon. (Palastanga ym. 2006, 275.) Lihaksen lähtökohta on suoliluun kuoppa ja se kiinnittyy reisiluun pieneen sarvennoiseen. Hermotuksensa suoliluulihas saa L2 L4-tasolta reisihermosta (n. femoralis). (Mylläri 2008, 152.) Harjannelihas sijaitsee reiden yläosassa mediaalipuolella, syvällä nivustaipeessa. Lonkan koukistuksen lisäksi harjannelihas osallistuu myös lonkan lähennykseen. (Palastanga ym. 2006, 276) Myllärin (2008, 154) mukaan lihas osallistuu myös lonkan ulkokiertoon. Harjannelihaksen lähtökohta on häpyluun harjanne ja se kiinnittyy reisiluun pienen sarvennoisen alapuolelle harjanneviivaan (linea pectinea). Lihas saa hermotuksensa L2 L3-tasolta reisihermosta sekä L2 L4- tasolta peittyneen aukon hermosta (n. obturatorius). Suora reisilihas on värttinänmuotoinen ja sijaitsee etureidessä. Se muodostaa yhdessä ulomman reisilihaksen (m. vastus lateraliksen), sisemmän reisilihaksen (m. vastus medialiksen) ja keskimmäisen reisilihaksen (m. intermediuksen) kanssa neljän lihaksen ryhmän, josta käytetään nimitystä nelipäinen reisilihas. Suora reisilihas osallistuu lihasryhmästä ainoana lonkan koukistukseen. Lisäksi se osallistuu muiden lihasryhmän lihasten kanssa polven ojennukseen. (Palastanga ym. 2006, 284, 286.) Suoran reisilihaksen lähtökohdat ovat suoliluun alaetukärki
29 23 ja lonkkamaljan yläpuoli. Lihaksen kiinnityskohta on sama kuin muillakin nelipäisen reisilihaksen lihaksilla, eli polvijänteen (lig. patellae) välityksellä polvilumpioon (patella) ja siitä edelleen sääriluun kyhmyyn (tuberositas tibiae). Lihasryhmä saa hermotuksensa L2 L4-tasolta reisihermosta. (Mylläri 2008, 158.) Räätälinlihas on pinnallisin reiden anteriorisen puolen lihaksista. Se on ihmiskehon pisin lihas. Lonkan koukistuksen lisäksi räätälinlihas osallistuu lonkan ulkokiertoon ja loitonnukseen, polven koukistukseen sekä sääriluun sisäkiertoon suhteessa reisiluuhun. (Palastanga ym. 2006, 283.) Lihaksen lähtökohta on suoliluun yläetukärki ja se kiinnittyy sääriluun kyhmyn mediaalipuolelle hanhenjalkakalvoon (pes anserinus). Hermotuksensa räätälinlihas saa L2-L3-tasolta reisihermosta. (Mylläri 2008, 155.) KUVIO 7. Lonkan koukistajat (McKinley & O Loughlin 2011, 382)
30 24 Alla olevassa kuviossa (KUVIO 8) on esitetty lonkan ensisijaisten koukistajalihasten lähtö- ja kiinnityskohdat sekä muut tehtävät. LIHAS LÄHTÖKOHTA KIINNITYSKOHTA MUUT TEHTÄVÄT Iso lannelihas (m. psoas major) Suoliluulihas (m. iliacus) Harjannelihas (m. pectineus) Suora reisilihas (m. rectus femoris) Räätälinlihas (m. sartorius) Th 12-L4 nikaman solmu (corpus vertebrae), niiden väliset välilevyt (disci intervertebrales) ja L1- L4 poikkihaarakkeet (processus transversus) Suoliluun kuoppa (fossa iliaca) Häpyluun harjanne (pecten ossis pubis) Suoliluun alaetukärki (spina iliaca anterior inferior) Suoliluun yläetukärki (spina iliaca anterior superior) Reisiluun pieni sarvennoinen (trochanter minor) Reisiluun pieni sarvennoinen (trochanter minor) Reisiluun pienen sarvennoisen alapuolella oleva harjanneviiva (linea pectinea) Polvilumpio (patella) ja sääriluun kyhmy (tuberositas tibiae) Hanhenjalkakalvo (pes anserinus) Lonkan ulkokierto Lonkan ulkokierto Lonkan lähennys ja ulkokierto Polven ojennus Lonkan loitonnus, ulkokierto, sekä polven koukistus ja sisäkierto KUVIO 8. Lonkan ensisijaisten koukistajalihasten lähtö- ja kiinnityskohdat sekä muut tehtävät (mukailtu Neumann 2010; Hervonen 2004; Mylläri 2008) 7.6 Lonkan ojentajat Lonkan ojentajia ovat: iso pakaralihas (m. gluteus maximus), puolijänteinen lihas (m. semitendinosus), puolikalvoinen lihas (m. semimembranosus) ja kaksipäinen reisilihas (m. biceps femoris) (KUVIO 9) (Palastanga ym. 2006, ). Iso pakaralihas sijaitsee lonkkanivelen posteriorisella puolella. Se on pakaran lihaksista suurin. Lonkan ojennuksen lisäksi iso pakaralihas osallistuu myös lonkan loitonnukseen ja ulkokiertoon. (Palastanga ym. 2006, 263.) Myllärin (2008, 148) mukaan iso pakaralihas osallistuu myös lonkan lähennykseen. Ison pakaralihaksen lähtökohdat ovat suoliluun takimmaisen pakaraviivan (linea glutea posterior) takaosa sekä ristiluu (os sacrum). Lihaksen kiinnityskohdat ovat reisiluun pakarakyhmy (tuberositas glutea) ja suoliluu-sääriside (tractus
31 25 iliotibialis). Hermotuksensa iso pakaralihas saa L5 S2-tasolta alemmasta pakarahermosta (n. gluteus inferior). Puolijänteinen lihas osallistuu lonkan ojennuksen lisäksi polven koukistukseen ja sisäkiertoon. Jos jalkaterä on fiksoitu, puolijänteinen lihas toimii reisiluun ja lantion ulkokiertäjänä sääriluuhun nähden. (Palastanga ym. 2006, 265.) Puolijänteinen lihas lähtee istuinkyhmystä ja kiinnittyy sääriluun kyhmyn mediaalipuolelle hanhenjalkakalvoon. Hermotuksensa lihas saa L5 S2-tasolta säärihermosta (n. tibialis). (Mylläri 2008, 160.) Puolikalvoinen lihas sijaitsee reisiluun posteromediaalisella puolella. Lihas osallistuu puolijänteisen lihaksen tavoin lonkan ojennuksen lisäksi polven koukistukseen ja sisäkiertoon. Myös puolikalvoinen lihas toimii reisiluun ja lantion ulkokiertäjänä sääriluuhun nähden, jos jalkaterä on fiksoitu. (Palastanga ym. 2006, 266.) Lihaksen lähtökohta on istuinkyhmy ja se kiinnittyy sääriluun sisänivelnastaan (condylus medialis tibiae) sekä vinoon polvitaivesiteeseen (lig. popliteum obliquum). Hermotuksensa puolikalvoinen lihas saa L5 S2-tasolta säärihermosta. (Mylläri 2008, 160.)Kaksipäinen reisilihas sijaitsee reisiluun KUVIO 9. Lonkan ojentajat (McKinley & O Loughlin 2011, 384)
32 26 posterolateraalisella puolella. Lihaksella on nimensä mukaan kaksi päätä, pitkä- ja lyhyt pää. (Palastanga ym. 2006, 266.) Kaksipäisen reisilihaksen pitkä pää (caput longum) lähtee istuinkyhmystä ja kiinnittyy pohjeluun päähän (caput fibulae). Lihaksen lyhyen pään (caput breve) lähtökohta on reisiluun harjun ulompi harjanne ja kiinnityskohta sama kuin pitkällä päällä, eli pohjeluun pää. Lihaksen pitkä pää saa hermotuksensa L5 S2-tasolta säärihermosta. Lyhyt pää saa hermotuksensa myös L5 S2-tasolta yhteisestä pohjehermosta (n. peroneus communis). (Mylläri 2008, 159.) Alla olevassa kuviossa (KUVIO 10) on esitetty lonkan ensisijaisten ojentajalihasten lähtö- ja kiinnityskohdat sekä muut tehtävät. LIHAS LÄHTÖKOHTA KIINNITYSKOHTA MUUT TEHTÄVÄT Iso pakaralihas (m. gluteus maximus) Puolijänteinen lihas (m. semitendinosus) Puolikalvoinen lihas (m. semimembranosus) Kaksipäinen reisilihas (m. biceps femoris) Ristiluu (os sacrum) Istuinkyhmy (tuber ischiadicum) Istuinkyhmy (tuber ischiadicum) Pitkä pää: Istuinkyhmy (tuber ischiadicum) Lyhyt pää: Reisiluun harjun ulompi harjanne (labium laterale lineae asperae) Reisiluun pakarakyhmy (tuberostas glutea), suoliluu-sääriside (tractus iliotibialis) Hanhenjalkakalvo (pes anserius) Sääriluun sisänivelnasta (condylus medialis tibiae), vino polvitaiveside (lig. popliteum obliquum) Pohjeluun pää (caput fibulae) Lonkan loitonnus, lähennys ja ulkokierto Polven koukistus ja sisäkierto Polven koukistus ja sisäkierto Pitkä pää: Lonkan ulkokierto, polven koukistus ja ulkokierto Lyhyt pää: Polven koukistus ja ulkokierto KUVIO 10. Lonkan ensisijaisten ojentajalihasten lähtö- ja kiinnityskohdat sekä muut tehtävät (mukailtu Neumann 2010; Hervonen 2004; Mylläri 2008)
33 Muu lonkkanivelen liikkuvuuteen vaikuttava lihaksisto Lonkan lähentäjiä ovat: reiden iso lähentäjälihas (m. adductor magnus), reiden pitkä lähentäjälihas (m. adductor longus), reiden lyhyt lähentäjälihas (m. adductor brevis), hoikkalihas ja harjannelihas. Lonkan loitontajia ovat: iso pakaralihas, keskimmäinen pakaralihas (m. gluteus medius), pieni pakaralihas (m. gluteus minimus) ja leveän peitinkalvon jännittäjälihas (m. tensor fascia latae). (Palastanga ym. 2006, ) Lonkan sisäkiertäjiä ovat: keskimmäinen pakaralihas (anteriorinen osa), pieni pakaralihas (anteriorinen osa), leveän peitinkalvon jännittäjälihas, iso lannelihas ja suoliluulihas. Lonkan ulkokiertäjiä ovat: iso pakaralihas, päärynänmuotoinen lihas (m. piriformis), sisempi peittäjälihas (m. obturatorius internus), ylempi kaksoislihas (m. gemellus superior), alempi kaksoislihas (m. gemellus inferior), nelikulmainen reisilihas (m. quadratus femoris) ja ulompi peittäjälihas. (Palastanga ym. 2006, )
34 28 8 HERMOSTO Ihmisen hermojärjestelmä muodostuu neuraalisista rakenteista. Hermojärjestelmä koostuu aivoista, keskushermoston hermoista, selkäytimestä, hermojuuriaukoista, hermojuurista, ääreishermoston hermoista ja niihin liittyvistä sidekudoksista. (Shacklock 2005, 3.) Ihmisen hermosto voidaan jakaa kahteen osaan: keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermoston muodostavat isoaivot, pikkuaivot, väliaivot, aivorunko ja selkäydin. Ääreishermoston puolestaan muodostavat tahdonalaisten lihasten toiminnasta huolehtivat selkäydinhermot (31 paria) sekä aivohermot (12 paria). Ääreishermosto jaetaan kolmeen osaan: sensorinen hermosto, jonka sensoriset (afferentit) hermosolut (1a, 1b, 2, 3, 4) toimivat hermoimpulssien välittäjinä lihaksista keskushermostoon somaattinen hermosto, jonka somaattiset (efferentit) hermosolut vievät käskyjä aivoista lihaksiin autonominen hermosto, joka huolehtii sileiden lihassolujen, sydänlihassolujen ja rauhassolujen toiminnasta (Bjålie 2009, ) Jänteissä ja lihaksissa on tuntoreseptoreita (proprioseptoreita), jotka aistivat herkästi venytyksen ja paineen, ja lähettävät niiden informaatiota lihaksista aivoihin motoneuronien välityksellä. Näistä tärkeimpiä liikkuvuuden kannalta ovat Golgin jänne-elimet ja lihasspindelit, jotka reagoivat venytykseen venytysrefleksin avulla. Muut proprioseptorit ovat vapaat hermopäätteet ja pacinianin elimet. (Enoka 2008, ) Venytysrefleksi on monosynaptinen refleksi, joka valvoo ja säätelee luurankolihaksen pituutta. Tieto venytyksestä kulkee hermoja pitkin selkäytimeen, jonka seurauksena lihas supistuu refleksinomaisesti. (McKinley & O Loughlin 2011, ) Golgin jänne-elimiä hermottavat sensoriset hermosolut (1b). Golgin jänne-elimet sijaitsevat jänteen ja lihaksen liitoskohdassa. Niiden tehtävä on aistia ja säädellä lihasten jännitystä ja suojella lihaksia refleksi-inhibition avulla esimerkiksi liian kovalta venytykseltä. Kun Golgin jänne-elimet aktivoituvat, kuormitettava lihas rentoutuu. Lihasspindelit kuuluvat myös sensoristen hermosolujen (1a ja 2)
Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...
V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotKehon alaosan tekniikat
Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LONKKA- JA REISILUUN APOFYYSIVAMMAT: Kirjallisuuskatsaus
LASTEN JA NUORTEN LONKKA- JA REISILUUN APOFYYSIVAMMAT: Kirjallisuuskatsaus Hanna Pohjola Kandidaatintutkielma Liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotJOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso/bll/ Anatomia JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN Polvi, genus Pohje, sura Adduktorit Nivustaive, regio inguinalis Reisi, regio Sääri, crus Jalkaterä, pes HEIKKI HERVONEN Luku
LisätiedotPolven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.
1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.
LisätiedotLoppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys
Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä
LisätiedotSÄÄNNÖLLISELLÄ VENYTTELYLLÄ LISÄÄ LIIKKUVUUTTA
Emmi Kumpulainen & Anu Pitkänen SÄÄNNÖLLISELLÄ VENYTTELYLLÄ LISÄÄ LIIKKUVUUTTA Tapaustutkimus venyttelyharjoittelun vaikutuksista Mikkelin naisjalkapalloilijoilla Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotSormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.
Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,
LisätiedotFOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET
FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotALASELÄN LIIKKUVUUDEN YHTEYS MÄKIHYPYN VAUHTIMÄEN LASKUASENTOON
OPINNÄYTETYÖ Jyri Memonen 2011 ALASELÄN LIIKKUVUUDEN YHTEYS MÄKIHYPYN VAUHTIMÄEN LASKUASENTOON FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotSisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto
Sisältö v Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto xi xv xvi xviii Osa 1 Luku 1 Suuri väittely venyttelystä 3 Johdanto 3 Kielteisiä tutkimustuloksia 4 Vammat 4 Voima ja
LisätiedotPerusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio
X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...
LisätiedotNuorten rasitusperäiset polvikivut Lihaskireyksien yhteys kipujen ilmentymiseen
Nuorten rasitusperäiset polvikivut Lihaskireyksien yhteys kipujen ilmentymiseen Aho, Jarkko Teivainen, Suvi 2015 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Otaniemi Nuorten rasitusperäiset polvikivut - Lihaskireyksien
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotRATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013
RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset
LisätiedotSairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis
Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis
LisätiedotVenyttelyopas. Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta.
Venyttelyopas Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta. Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät
LisätiedotPOLVEN TOIMINNALLISET VIRHEASENNOT
POLVEN TOIMINNALLISET VIRHEASENNOT Kansion laatiminen polven toiminnallisten virheasentojen tutkimiseen ja terapeuttiseen harjoitteluun LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotLiikkuvan lapsen alaraajaongelmat Riikka Lempinen Fysioterapeutti, SatKs
Liikkuvan lapsen alaraajaongelmat 14.9.2018 Riikka Lempinen Fysioterapeutti, SatKs Lapsia tutkittaessa on hyvä muistaa, että monet luiset rakenteet ovat saavuttaneet muotonsa noin 10-vuoden ikään mennessä.
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotSynnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto
Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää
LisätiedotKehonhuoltoa FoamRollerilla
Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita
LisätiedotHarjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus
Harjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus JALAT 1. POHKEET Seiso jalkatuella jalan leveällä kohdalla. Aloita pohkeet venytys asennossa. Nouse varpaille ja laske hitaasti alas. Toista toisella jalalla.
LisätiedotALARAAJAN DISSEKTIOT DOLOR SET AMET
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso ALARAAJAN DISSEKTIOT DOLOR SET AMET Luku 1 ALARAAJAN DISSEKTIOT Alaraajan dissektiot etenevät kuten yläraajankin: tyvestä ja pinnalta vähitellen syvälle päin ja kärkeä kohti
LisätiedotRISTILUU-SUOLILUUNIVELEN YLEI- SIMMÄT TOIMINTAHÄIRIÖT JA NIIDEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Anita Ikonen RISTILUU-SUOLILUUNIVELEN YLEI- SIMMÄT TOIMINTAHÄIRIÖT JA NIIDEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Fysioterapia 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Anita
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKESKIVARTALON LIHASTEN HARJOITTAMINEN SPINEGYM -LAITTEELLA Vaikutukset lihasvoimaan ja EMG -aktiivisuuteen
KESKIVARTALON LIHASTEN HARJOITTAMINEN SPINEGYM -LAITTEELLA Vaikutukset lihasvoimaan ja EMG -aktiivisuuteen Iita Aho Biomekaniikan pro gradu -tutkielma Kevät 2016 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotJALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET
JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla
LisätiedotSystemaattinen kirjallisuuskatsaus patellofemoraalisen kipuoireyhtymän fysioterapiasta ja sen vaikuttavuudesta
Opinnäytetyö Ilmo Määttä ja Kosti Mäyrä 2013 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus patellofemoraalisen kipuoireyhtymän fysioterapiasta ja sen vaikuttavuudesta Fysioterapian koulutusohjelma ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotJES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri
JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä
LisätiedotSI-NIVELEN VIRHEASENNOT JA MOBILISOINTI
SI-NIVELEN VIRHEASENNOT JA MOBILISOINTI LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2014 Antti Rintamäki Jarno Tuomisalo Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotBM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus).
1 2 C = compression = puristava kuormitus, jonka suuntautuu välilevyyn kohtisuoraan Aiheutuu pääosin vartalonlihasten jännityksestä ja ylävartalon painosta (+ ulkoisesta kuormasta). Selkärangan heikko
LisätiedotSI-NIVEL. opas fysioterapeuteille
SI-NIVEL opas fysioterapeuteille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Syksy 2012 Jokipii Juho Kiuru Pauli Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian
LisätiedotPERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I
PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I TRAINER4YOU PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN TEEMAT LUKUJÄRJESTYS 1. LÄHIJAKSOLLE 1. JAKSO: TOIMINNALINEN ANATOMIA, TOIMINNALLINEN HARJOITTELU, MITÄ ON PERSONAL TRAINING?
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY
RINTA ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY Sternocleidomastoid Scalenes Sternohyoid Trapezius Omohyoid Sternum Kierrä rintakehä hitaasti poispäin tuesta. Head of humerus Acromion Tendon of pectoralis major Humerus
LisätiedotLauri Asikainen, Jaakko Kallio, Petteri Toivonen. Opinnäytetyö Huhtikuu 2008. Sosiaali- ja terveysala
KOLMEN VIIKON OHJATUN, JÄNNITÄ- RENTOUTA VENYTYSMENETELMÄLLÄ TOTEUTETUN VENYTTELYJAKSON VAIKUTUKSET LONKANKOUKISTAJIEN JA HAMSTRING-LIHASTEN JOUSTAVUUTEEN JJK:n A-junioreiden jalkapallojoukkueella Lauri
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotIloisia harjoitteluhetkiä!
Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan
Lisätiedot11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.
Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan
LisätiedotNeurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa
Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa Neurosonic-menetelmän määritelmä: Neurosonic-rentoutustuoli tai -patja on tarkoitettu kohentamaan tuolissa lepäävän henkilön fyysistä ja henkistä
LisätiedotVahva lihas on myös joustava lihas
Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,
LisätiedotALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN. Thieme Teaching Assistant
Tuki- ja liikuntaelimistö- jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 ALARAAJAN NIVELET Tunnista oheinen nivel. Tutki sitten nivelontelon laajuus, nivelpintojen
LisätiedotLonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas)
2-6 kuukautta amputaatiosta: ensiproteesi Tässä vaiheessa on aika aloittaa vaativammat harjoitteet, joilla tähdätään vartalon kokonaisvaltaisempaan vahvistukseen, tasapainon hallitsemiseen seisoma-asennossa
Lisätiedot1 2 Biomekaniikka poikkeaa mekaniikasta sikäli, että tarkastelun kohteena on elävä organismi. Mekaanisen voimantuoton ja -välityksen lisäksi tulee ottaa huomioon myös hermoston vaikutus tarkasteltavaan
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet
Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotKaularanka HEIKKI HERVONEN
Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama
LisätiedotVapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas
Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti
LisätiedotVENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT
VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,
LisätiedotLiikkuvuuden (notkeuden) ja liikehallinnan testaaminen
KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 21. 22.3.2019 Arcada, Helsinki Liikkuvuuden (notkeuden) ja liikehallinnan testaaminen, TtT, erikoistutkija UKK-instituutti, Tampere Mitä on liikkuvuus (notkeus) yhden tai useamman nivelen
LisätiedotVENYTELLEN KORKEUTTA POTKUIHIN
Karim Khanji VENYTELLEN KORKEUTTA POTKUIHIN Venyttelyopas Taekwon-Do -harrastajalle VENYTELLEN KORKEUTTA POTKUIHIN Venyttelyopas Taekwon-Do -harrastajalle Karim Khanji Opinnäytetyö Syksy 2013 Fysioterapian
LisätiedotJALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS
JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS MIKSI PITÄÄ VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen
LisätiedotKäytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.
Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen
LisätiedotVENYTELLEN VAMMOJA VASTAAN A-juniori-ikäisten jääkiekkoilijoiden lonkkanivelen liikkuvuustutkimus
VENYTELLEN VAMMOJA VASTAAN A-juniori-ikäisten jääkiekkoilijoiden lonkkanivelen liikkuvuustutkimus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2011 Niko
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA
HARJOITUSOHJELMA 25.06.19 Tämä PDF/printti on luotu henkilön Maarit Hätälä toimesta Syke-palvelusta osoitteessa syketribe.fi 2019 Syke info: Tämä PDF/printti on tehty ja lähetetty henkilön Maarit Hätälä
LisätiedotKunto-ohjelma amputoiduille
Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman
LisätiedotPetäjäveden kuntosaliopas
Petäjäveden kuntosaliopas Osmo Reinikka Lähde: Teppo Kalaja & Timo Jaakkola, Kurssimoniste, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2009 Kuvat: Eevi Reinikka & Osmo Reinikka Alataljaveto Aseta jalkasi
LisätiedotTanssijoiden lantion hallinta sekä vammojen ennaltaehkäisy
Tanssijoiden lantion hallinta sekä vammojen ennaltaehkäisy Integroiva kirjallisuuskatsaus Anni Laitinen Opinnäytetyö Marraskuu 2017 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapeutti (AMK), Fysioterapian
Lisätiedot01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170
SISÄLTÖ 01/ KÄSIVARRET 004 02/ HARTIAT 032 03/ RINTA 061 04/ SELKÄ 085 05/ JALAT 122 06/ PAKARAT 155 07/ VATSA 170 01 KÄSIVARRET 01/ HAUISKÄÄNTÖ 06 02/ KESKITETTY HAUISKÄÄNTÖ 07 03/ HAUISKÄÄNTÖ VINOPENKILLÄ
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotLIIKKUVUUSHARJOITTELU JUNIORIJÄÄKIEKOSSA Harjoitteluopas liikkuvuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma Mikko Höglund Topi Jalkanen Peetu Päivinen LIIKKUVUUSHARJOITTELU JUNIORIJÄÄKIEKOSSA Harjoitteluopas liikkuvuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen
LisätiedotSivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa
LisätiedotNuorten urheilijoiden keskivartalon ja lantiorenkaan alueen hallinta
Nuorten urheilijoiden keskivartalon ja lantiorenkaan alueen hallinta Perustuen liikehallinnan analyysiin ja kirjallisuuskatsaukseen Otteliina Viinikainen Opinnäytetyö Marraskuu 2017 Sosiaali-, terveys-
LisätiedotPolven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotTOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet
TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.
LisätiedotHETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun
HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi
LisätiedotTaso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport
1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotLIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA
LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.
LisätiedotTEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA
TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIASUOSITUS Tekonivelleikkaukseen liittyvän fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa fyysistä toimintakykyä ennen ja jälkeen leikkauksen, vähentää kipua
LisätiedotLasten rasitusvammojen erityispiirteistä
Urheilulääketiede 2017 Lasten rasitusvammojen erityispiirteistä Nina Johtimo lastenkirurgian erikoislääkäri Lapsi ei ole aikuinen pienoiskoossa Ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat vammaalttiuteen sekä kuntoutukseen
LisätiedotLIIKKUVUUDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET LUISTELUNOPEUTEEN. Opinnäytetyö
LIIKKUVUUDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET LUISTELUNOPEUTEEN Interventiotutkimus juniorijääkiekkoilijoille Opinnäytetyö Iiro Maukonen Ville Piekkola Aku Taira Fysioterapian koulutusohjelma Hyväksytty.. SAVONIA-
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotKoostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli
Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotMahdollisimman leveä V-torjunta
Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen
LisätiedotKEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT
KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT TF klubi Hämeenlinnan Raatihuone 23.10.2010 Jouni Heikkilä Ortopedian dosentti Mehiläinen Turku ja Hämeenlinna Yleistä Lasten osallistuminen organisoituun kilpaurheiluun
LisätiedotMitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus
Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy
LisätiedotKEHONHUOLTO-OPAS RINTAUIMAREILLE
KEHONHUOLTO-OPAS RINTAUIMAREILLE Anni-Riikka Mäkinen ja Nea Åman Fysioterapian tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu Syksy 2017 2 Sisällys Hei, Rintauimari!...3 Rintauinnissa esiintyvät urheiluvammat...4
LisätiedotLonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotSääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.
3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron
LisätiedotNILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT
NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT Toiminnallisten harjoitteiden opas LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Syksy 2012 Jere Järvinen
LisätiedotSUOMEN VOIMISTELULIITTO
NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.
LisätiedotOrtoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi
Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset
LisätiedotFysioterapia ja osteopatia hevosille
Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa
LisätiedotLIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET
LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat
LisätiedotLEGG-CALVÉ-PERTHESIN TAUTIA SAIRASTAVIEN LASTEN FYSIOTERAPIA SUOMEN YLIOPISTOLLISISSA SAIRAALOISSA
LEGG-CALVÉ-PERTHESIN TAUTIA SAIRASTAVIEN LASTEN FYSIOTERAPIA SUOMEN YLIOPISTOLLISISSA SAIRAALOISSA Tanja Hallila Mervi Hautala Opinnäytetyö Elokuu 2004 Fysioterapian koulutusohjelma Terveysala Pirkanmaan
LisätiedotLONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI
1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Lonkan tekonivelleikkauksessa kuluneet nivelpinnat korvataan yleensä
Lisätiedot