Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 2 s. 8 Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista Matkustajaliikenteen muutokset puhuttavat palveluneuvojia s. 20 Kuva: Seppo Juselius

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Normaalia keskustelua työpaikoille Tarja Turtiainen vieraili jokaisessa RVL:n osaston vuosikokouksessa liittosihteerin ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa. Heidän mielestään tämä oli erinomainen tapa käydä keskustelua jäsenistön kanssa. Yksi hämmästyttävä piirre nousi esiin: hieman yleistäen voi sanoa, että työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista työhön liittyvistä asioista. Olipa syy mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja läiskyviä laineita. 6 Liittovaltuusto päättää tulevista työehtosopimuksista RVL:n liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Valtuusto hyväksyi ponsiesityksen, jonka mukaan Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä. Jäsenmaksu on edelleen 1,40 % ja eläkeläismaksu vuodelle 2012 on 12 euroa. Siht. Seppo Juselius Pj Karri Peltola 8 Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa helmikuun alussa. Lisäksi organisaatioon kuuluvat operaatiopisteet Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa. Keskuksessa työskentelee noin 110 henkilöä. Keskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen sujumista ja puuttua poikkeamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden. 10 Poukkoilevat ratarahapäätökset uhkana junaliikenteen tulevaisuudelle Rautatiejärjestöt ovat pitkään varoittaneet toimijoita ratarahoituksen ongelmista sekä riittävyydestä. Nyt ratarahoitus on vedetty alimmilleen vuosiin ja työt ovat keskeytyneet uusinvestoinneissa. Routavaurioiden korjaamiset uhkaavat siirtyä pitkälle syksyyn. Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautatiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauden budjettikehyksestä. Elinkaarihankkeiden tulee jatkossakin olla maltillisia. 16 Viulisti soittaa kansanmusiikkia Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta SAK:n kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän on saanut apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin. Anna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla oli ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille. Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa viulua kansan-

3 PÄÄKIRJOITUS musiikkia soittavissa Äkseröisissä: - Tänä keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa vanhainkodissa ja Keravan kaupungin tilaisuuksissa. 20 Palveluneuvojia puhuttivat matkustajaliikenteen muutokset VR:n matkustajaliikenteen muutokset ovat herättäneet tänä keväänä paljon tunteita ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa. Helsingin osasto kutsui Etelä-Suomen alueella työskentelevät jäsenensä keskustelemaan aiheesta. 22 palveluneuvojan lisäksi paikalla olivat RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri Seppo Juselius. Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät. Kansan edustajilla näytön paikka myös raideliikenteen kehittämisessä Kevät eteni ison harppauksen aurinkoisen lämpimänä pääsiäisenä, joka tänä vuonna osui lähelle työn juhlaa vappua. Odotan jo mielenkiinnolla, minkälaisissa tunnelmissa vietämme vappua vuoden päästä. Silloin uudet kansan edustajat ovat antaneet ensimmäisen työvuotensa näytöt. Toivottavasti tuleva hallitus ja kansanedustajat vaikuttavat konkreettisesti suomalaisen työn puolesta myös ratarahoituksen kautta. Nyt on todellakin aika päästä eroon epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta. Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkimuksesta "Suomen rautateiden kehitys" selviää, että nykyrahoituksella ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan. Niin ratojen kunto ja riittävyys kuin liikenteenohjausjärjestelmät vaikuttavat olennaisesti muun muassa tuhansien raideliikenteessä työskentelevien työn onnistumiseen sekä tavara- ja matkustajaliikenteen toimivuuteen. Tämä toimivuus puolestaan vaikuttaa olennaisesti elinkeinoelämämme menestymiseen. Ja niin edelleen. Ympäristöystävällisen raideliikenteen kehittämisessä on siirryttävä sanoista todellisiin tekoihin. VR lunasti ympäristölupauksiaan siirtymällä sataprosenttisesti vesivoimalla tuotetun sähkön käyttöön vuoden alusta. VR:n vuotuisella sähkönkulutuksella voisi lämmittää sähkölämmitteistä omakotitaloa. VR:n massiivinen muutosohjelma etenee ja vaikuttaa suuresti myös RVL:läisten elämään. Muutosohjelman yhtenä arkkitehtina toiminut Lauri Ratia kutsuttiin syksyllä 2008 yllättäen eronneen Antti Lagerroosin jälkeen VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi. Nyt Ratian pesti päättyi kevään yhtiökokouksessa. Ratia mainitsi RVL-lehden haastattelussa (2/2009), että muutososaaminen on se lisäarvo, jonka hän VR-Yhtymän kehittämiseen tuo: - Tulossa on paljon mielenkiintoisia muutoksia. Uutta puheenjohtajaa Sanoma-konsernin entistä toimitusjohtajaa Hannu Syrjästä odottaa melkoinen työsarka. Nähtäväksi jää, minkälaisen muutospuumerkin hän saa aikaiseksi. VR:lle haluttiin nyt nimenomaan hallituksen puheenjohtaja, jolla on kokemusta vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. 24 Osastojen toimihenkilöitä 2011 RVL:n osastojen vuosikokouksissa ja johtokuntien kokouksissa on jälleen valittu toimihenkilöt vuodeksi eteenpäin. Kokouksissa vierailivat RVL:n puheenjohtaja, liittosihteeri ja valtakunnallinen pääluottamusmies. Muutamassa paikassa he ehtivät vierailla myös jäsenten työpaikoilla, kuten Joensuun lipputoimistossa (kuva) ja liikenteenohjauksessa. RVL:n osastoissa on jälleen valittu uudet johtokunnat ja toimihenkilöt. Onnittelut ja voimia vaikuttamiseen. Vuosikokouksissa jäsenistöllä oli mahdollisuus kuulla liiton puheenjohtajaa, liittosihteeriä ja valtakunnallista pääluottamusmiestä. Tarja Turtiainen kirjoittaa vuosikokouskäyntien annista sivuilla 4 5. RVL:n extranet-sivut avautuivat hieman takkuillen. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Sivut täydentävät ja syventävät julkisia nettisivujamme. Liiton sivuja päivitetään liiton toimistossa ja osastot vastaavat omien sivujensa päivittämisestä. päätoimittaja 3

4 puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Normaalia keskustelua työpaikoille RVL:n osastojen vuosikokouskierros on nyt tehty. Mukanani kierroksella olivat myös Seppo Juselius ja Henry Kulin. Kovin paljon ei normaali osallistujamäärä näyttänyt lisääntyneen. Totesimme kierroksen jälkeen, että tämä oli erinomainen tapa käydä keskustelua jäsenistön kanssa. Yksin edustaessaan ei välttämättä tiedä sellaisten asioiden yksityiskohtia ja taustoja, joissa ei ole mukana. Nyt toivottavasti pystyimme antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Olen yrittänyt käydä läpi vielä jälkeenpäin näitä vuosikokouskeskusteluja. Yksi ilmiselvä ja hämmästyttävä piirre nousi esiin: työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista työhön liittyvistä asioista. Okei, tämä on yleistys, eikä tietenkään koske kaikkia työpaikkoja. Mutta keskustelun puute näkyi selvästi. Miksi näin on? Onko esimiehillä liian kiire? Puhutaanko toisten ohi? Olipa syy mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja läiskyviä laineita. Olen hymyillyt vinosti ruotsalaisten iankaikkisuuden kestävälle diskuteeraamiselle, joka tulee esiin järjestöelämässäkin. (Että ne jaksavat!) Nyt toivon, että voisimme saada edes pienen palan tästä ruotsalaisten tavasta puhua asioista asiallisesti. Ymmärrän, että paine kasvaa, kun työntekijä yrittää epätoivoisesti kertoa esimiehelleen työhön liittyvistä vaikeuksista eikä mitään tapahdu. Jossakin kokouksessa kattila melkein räjähti. Töiden organisointi on työnantajalle kuuluva asia ja puutteet siinä heijastuvat laajalle. Keskustelun puute ja huono johtaminen purkautuu palautteena tällöin liiton edustajille. Erityisesti Pieksämäen, Tampereen ja Helsingin vuosikokouksissa talousyksikön töiden organisointipuutteet tulivat esille. Kuultuihin ongelmiin tartuttiin välittömästi käymällä työnantajan kanssa neuvottelut. Viestimme oli poikkeuksellisen suorasukaista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että ongelmiin saatiin korjausta. Mikäli töiden organisoinnissa ilmenee edelleen ongelmia, ilmoittakaa asioista itse tai luottamusmiesten kautta työnantajan edustajalle. Koska työnjohto-oikeus on työnantajalla, yksittäisen työntekijän ei tarvitse huolehtia työnantajan murheista. Riittää että tekee töitä normaaliin tahtiin päivittäisen työajan ja sitten lähtee kotiin. Turun vuosikokouksessa myöhään lauantai-iltana keskusteltiin ja kyseltiin matkustajaliikenteen vuorotauluongelmista, erityisesti ns. heittovuorolaisten osalta. Muillekin saman ongelman kanssa painiville tiedoksi pääpointit: Heittovuorolaisen tunnit jaksossa ovat 115 ja loput ovat ylitöitä. Tessin mukaan h-hetki työvuoron ilmoittamiselle on edellisiltana klo mennessä. Työvuoro voi olla muukin kuin mitä vuorotaulussa on. Kun ilmoitettu vuoro muuttuu, siitä maksetaan poikkeamakorvaukset ja vapaa-ajalle esitetystä vuorosta samansuuruinen vapaa-ajan poikkeamakorvaus. 4

5 On hyvä, että kysyvä saa vastaukset vaikka vuosikokouksessa. RVL:n toimistossa on vain kaksi edunvalvontatehtävissä olevaa, mutta tessien valvonnan selkäranka on valtakunnallinen päätoiminen pääluottamusmies, 4 päätoimista aluepääluottamusmiestä ja 17 luottamusmiestä (oikeus valita 21). He ovat lähellä jäseniä ja koulutettuja neuvomaan, jos on tietämättömyyttä tessin määräyksistä. Epäselvyyksien selvittelyä astetta pari vakavampi tilanne on, jos ollaan selvästi eri mieltä työnantajan kanssa tietystä tessin kohdasta esimerkiksi sen poikkeamakorvauksen maksamisesta. Työehtosopimukseen on kirjattu riitakysymysten neuvottelujärjestys, joka on pysynyt muuttumattomana vuosikymmenien ajan. Jos epäselvyydet tai erimielisyys eivät ratkea työpaikalla esimiehen ja työntekijän ja luottamusmiehen välisissä keskusteluissa, seuraava taso on aluepääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välinen neuvottelu. Jos asia ei ratkea, tehdään erimielisyyspöytäkirja, johon kumpikin osapuoli kirjaa oman näkemyksensä. Sen jälkeen käydään ns. liittotason neuvottelut RVL:n ja PALTAn (työnantajajärjestö) välillä. RVL voi harkinnan jälkeen viedä erimielisyyden tessin tulkinnasta työtuomioistuimeen ratkaistavaksi. Menestymisen mahdollisuus käsitellään aina perusteellisesti liiton käyttämän asianajajan kanssa. Hävityssä tapauksessa joudumme maksamaan myös toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Sen sijaan työtuomioistuimeen ei voi viedä sellaisia asioita, joissa erimielisyys koskee esimerkiksi tietyn toiminnan järjestämisestä tai organisaatioon tai muuhun vastaavaan liittyvää asiaa. Yhtä vakavasta tilanteesta on kyse, jos ao. henkilö on sitä mieltä, että hänet on sanottu irti laittomasti. Senkin asian liitto voi viedä tuomioistuimeen. On huomattava, että ammattiliitoilla ei ole mahdollisuutta nostaa kannetta yleisessä oikeudessa yksittäisen jäsenen ongelmassa, vaan yksittäisen jäsenen täytyy lähteä peräämään asiaansa. Siksi SAK on ajanut kanneoikeuden saamista myös ammattijärjestöille. RVL on satsannut luottamusmiesten kouluttamiseen melkoisesti. Kuluneena vuonna luottamusmiehet saivat muun muassa mittatilaustyönä Kiljavan opiston nelipäiväisen työoikeuskoulutuksen. Valtakunnallinen pääluottamusmies ja hänen varansa ovat saaneet useasta modulista koostuvan laajemman työoikeuskoulutuksen. Muillakin aluepääluottamusmiehillä on mahdollisuus tähän koulutukseen. Tämän vuoden koulutussopimuksen mukaisesta koulutuksesta on vielä paljon hyödyntämättä! Ps. Kysyin muutamassa vuosikokouksessa, kuinka moni on lukenut RVL:n nettisivuilta puheenjohtajan plokkia. Kun lehti ilmestyy 6 numeroa vuodessa, nettisivuilla Ajankohtaista -osiossa ja extranet-sivuilla Puheenjohtajan plokki -osiossa on ilmestymisten välillä ajankohtaista tietoa. Käykää sivuilla! 5

6 Liittovaltuusto päättää tulevista työehtosopimuksista Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto kokoontui Helsingissä sääntömääräiseen vuosikokoukseensa. Normaalien vuosikokousasioiden lisäksi päätettiin tulevien työehtosopimusten hyväksymiseen liittyneestä ponsiesityksestä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari 6

7 Hannu Laukkanen teki ponsiesityksensä viime syksyn ylimääräisessä valtuustossa. Ponsiesityksessä ehdotettiin, että Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä. RVL:n hallituksen laajasti perustellussa vastauksessa todettiin, että työehtosopimusten hyväksyminen on sääntöjen mukaan mahdollista myös hallituksen päätöksellä. Nykykäytäntö on tällainen. Perusteluissa todettiin muun muassa, että työehtosopimuksen syntyminen voi muodostua vaikeaksi prosessiksi, jolloin työehtosopimuksesta päättävä elin tarvitaan paikalle useasti. Pahimmillaan voi käydä niin, ettei neuvottelutulosta olekaan esittää päättävälle elimelle. Näissä tapauksissa kokous voidaan keskeyttää teknisesti ja osallistujat palaavat välillä takaisin kotiin ja jälleen kokouspaikalle. Toinen tapa on jäädä odottamaan neuvottelujen edistymistä. Mikäli neuvottelut venyvät huomattavasti joudutaan pitämään uusi kokous. RVL:n hallituksen kokouksen koollekutsumiseen ei ole minimiaikoja. Jos tarve vaatii, kokous voidaan järjestää jopa puhelinkokouksena. Hallituksen jäsenillä on aina mahdollisuus olla yhteydessä oman osastonsa liittovaltuutettuihin ja käydä koko neuvotteluprosessin ajan heidän kanssaan keskustelua. Laukkanen totesi, että valtuusto voidaan kutsua koolle tekemään lopullinen työehtosopimuksen hyväksymispäätös. Hallitus esitti yksimielisesti, että nykykäytäntöä jatketaan ja RVL:n liittovaltuusto kutsutaan aina koolle periaatteellisissa asioissa ja linjaratkaisuissa. Äänestyksessä ponsiesitys hyväksyttiin äänin Ponsiesityksestä äänestämässä Helsingin osaston valtuutettu Milja Wallen. Äänestystä tarkkailee Harri Lahti Seinäjoen osastosta. Kokouksen alussa kiitettiin 25 vuotta RVL:n taloussihteerinä työskennellyttä Eeva Pohjolaista. Entinen jäsenmaksu Liittovaltuusto vahvisti RVL:n vuosikertomuksen ajalta , tilinpäätöksen ja hyväksyi tilintarkastajien lausunnon. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Valtuusto hyväksyi myös liiton talousarvion 2011 ja vahvisti entisen suuruisen jäsenmaksun, 1,40 %. Eläkeläisjäsenmaksu vuodelle 2012 on 12 euroa. Liittovaltuusto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti, että Helsingin operaatiokeskus kuuluu RVL:n Helsingin osaston alueeseen. Hallitus sai myös valtuudet lyhyiden työtaisteluiden käyttämiseen. 7

8 RVL:n ja Veturimiesten junaturvallisuustoimikunnat tutustuivat VR:n operaatiokeskuksen toimintaan. Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa entisen kirjaston tiloissa helmikuun alussa. Helsingin operaatiokeskuksen lisäksi organisaatioon kuuluvat operaatiopisteet Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa. Teksti: Christian Dahlström ja Soile Olmari Kuvat: Soile Olmari Operaatiokeskuksessa työskentelee yhteensä noin 110 henkilöä, joista 70 Helsingissä: - Kerrallaan on töissä noin 15 henkilöä päivisin ja öisin noin kuudesta kahdeksaan, kertoo kuljetuspäällikkö Christian Dahlström. Operaatiokeskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen sujumista ja puuttua poikkeamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden. - Lisäksi meiltä hoidetaan VR:lle kuuluva asiakasinformaatio eli teksti-tv:n ja VR:n internet-sivujen liikennetiedotteet. Konduktööreille annetaan infoa liikennetilanteesta tekstiviesteillä, jotta he voivat junakuulutuksin informoida matkustajia. Dahlströmin mukaan tavoitteena on parempi sisäisen informaation kulku, kun kaikkien tärkeiden toimijoiden edustajat ovat samassa tilassa ja saavat tiedon eri häiriötilanteista samaan aikaan: - Näin he voivat nopeasti jakaa informaatiota omalle "kentälleen". Kuljetuspäällikkö yhteyshenkilö liikenteenohjauksiin Operaatiokeskuksen vuoropäällikkönä toimii kuljetuspäällikkö: - Hän toimii myös yhteyshenkilönä liikenteenohjauksiin, Liikenneviraston rataliikenne- 8

9 keskuksiin ja tarvittaessa muihin viranomaisiin. - Kuljetuspäällikkö myös ylläpitää liikenteen tilannekuvaa, jotta operaatiokeskuksen henkilökunnalla on tieto tehdyistä muutoksista. Myöhemmin tätä informaatiota on tarkoitus saada jaettua uusien järjestelmien kautta myös operaatiokeskuksen ulkopuolelle, esimerkiksi palveluneuvojien käyttöön, Dahlström kertoo. - Tällöin pyritään antamaan aktiivisesti tietoa häiriöistä, mikä osaltaan nopeuttaa asiakaspalvelua asemilla, L iikennetiedottaja (MMa) K uljettajien käytön ohjaaja (J v) T avaraliikenteen valtakunnallinen ohjaaja (Opk) , Yrjö Poutiainen, sivu 3 Operaatiokeskuksen organisaatio ja toimintojen hallinnolliset kotipesät Matkustajaliikenteen käytönohjaaja (O pk) K uljettajien tukipalvelu (J v) T avaravaunuton käytön ohjaaja (O pk) K uljetuspäälikkö (O pk) K onduktöörien käytön ohjaaja (MHs) K unnossapidon tuotannonohjaaja (S Hki varikko) T avaraliikenne päällikkö (L ) kun ei tarvitse enää joka asiasta kysyä erikseen puhelimitse. Kuljetuspäällikön läheisyydessä istuvat liikennetiedottajat, jotka vastaavat junahenkilökunnan, asemahenkilökunnan sekä asiakaspalvelukeskuksen kyselyihin liikennetilanteesta. - He päivittävät myös asiakastiedotteita, vastaavat osaan asiakaspalautteista sekä muun muassa hoitavat muutokset myyntijärjestelmään Duetto-valvojan ollessa poissa. O peraatiokeskuksen J ohtaja (Opk) Veturien valtakunnallinen käytönohjaaja (O pk) O peraatiopisteen ryhmäesimies (T pe, O l, K v)(o pk) T avaraliikenne ohjaaja (Opk) Veturien käytön ohjaja (Opk) K uljettajien käytön ohjaaja (J v) Käytännön hyöty liikenteenohjaukselle? Operaatiokeskukseen siirtyy liikenteenohjauksilta tulevaisuudessa korvaavien kuljetusten järjestäminen. - Sen tulevat hoitamaan liikennetiedottajat, kunhan sopimukset ja toimintamallit on saatu valmiiksi, kuljetuspäällikkö Christian Dahlström toteaa. - Liikenteenohjauksen toimintamallit selkeytyvät myös siltä osin, että kaikki yhteysjunien odotuksiin liittyvät asiat liikenteenohjaus sopii jatkossa Liikenneviraston rataliikennekeskuksen kanssa. Toistaiseksi lähiliikennettä koskeva päätöksenteko on liikenteenohjauksella, operaatiokeskus sopii kuitenkin yhdessä liikenteenohjauksen ja rataliikennekeskuksen kanssa suuremmista muutoksista, esimerkiksi siirtymisestä B-supistustasoon. - Tulevaisuudessa lähiliikennekaluston käytönohjaajat tekevät lähiliikennekaluston käyttöön ja tarjontaan liittyvät päätökset. He toimivat liikenteenohjauksen tiloissa Pasilassa, mutta ovat osa operaatiokeskuksen organisaatiota, Dahlström kertoo. - Operaatiokeskuksessa sekä veturinkuljettajien että konduktöörien käytönohjauksen henkilöt istuvat lähekkäin, ja näin voidaan häiriötilanteessa henkilökunnan koordinointi hoitaa paremmin. Vieraita Veturista Pääkonttorin entisen kirjaston tiloihin on saatu valoisat toimitilat operaatiokeskukselle. Rautatievirkamiesliiton junaturvallisuustoimikunnalla oli vieraana Veturimiesten liiton jt-toimikunta. Vieraiden kanssa syntyi vilkas keskustelu muun muassa liikenneviestinnästä ja yleensäkin junaturvallisuudesta. Vierailun päätteeksi toimikunnat tutustuivat VR:n operaatiokeskukseen ja kävivät liikenteenohjauksen uusissa tiloissa Pasilassa. Tarpeelliseksi todettu tapaaminen oli toinen vuoden sisällä ja junaturvallisuutta edistävät keskustelut veturinkuljettajien ja liikenteenohjaajien näkökulmasta antoisia: - Liikenneviestintää voidaan aina parantaa, totesi RVL:n jt-toimikunnan puheenjohtaja Juha Vierimaa. Pitkien ja seikkaperäisten keskustelujen yhteydessä päätettiin tehdä yhteinen junaturvallisuuteen ja liikenneviestintään liittyvä kannanotto. 9

10 Poukkoilevat ratarahapäätökset uhkaavat Suomen junaliikenteen tulevaisuutta Rautatiejärjestöt ovat tyrmistyneitä valtion epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta. Rahoitus on ollut vuosikausia riittämätön sekä perusväylänpidossa että uusinvestoinneissa. Lähteet: Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton yhteinen tiedote, Suomen rautateiden kehitys -tutkimus sekä Liikenneviraston keskeytyspäätös Kuva: Seppo Juselius Tästä surullisin esimerkki on Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen elinkaariprojektin keskeyttäminen Liikennevirastosta ilmoitettiin, että projektin hankintamenettely keskeytetään, koska eduskunnan myöntämä määräraha ei riitä hankkeen toteuttamiseen. Rautatiejärjestöt ovat pitkään varoittaneet toimijoita ratarahoituksen ongelmista sekä riittävyydestä. Nyt ratarahoitus on vedetty alimmilleen vuosiin ja työt ovat keskeytyneet uusinvestoinneissa. Routavaurioiden korjaamiset uhkaavat siirtyä pitkälle syksyyn. VALTIONTUKI RAUTATIESEKTORILLE , (pääosin tukea radanpitoon) Lähde: Euroopan komissio % BKT:sta 0,7 Saksa 0,6 Ranska Suomi 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Espanja Itävalta Ruotsi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautatiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauden budjettikehyksestä. Elinkaarihankkeiden tulee jatkossakin olla maltillisia. Vaihtoehtoina nykyisille rahoitusmalleille on suunnitteilla olevat valtion hallinnoimat Infra Oy tai Liikenneinfrarahasto, joista rahoitettaisiin pitkäjänteisesti uusia liikennehankkeita. Uutena ajatuksena rahoitukselle voisi olla 1.4. julkaistun Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkimusraportista, Suomen rautateiden kehitys, esil- 10

11 le tuleva pääomabudjetointi sekä liikennehankkeiden pitkäkestoinen noin 15 vuoden mittainen liikenneohjelma. Rautatiejärjestöt ihmettelevät myös Liikenneviraston toimintasuunnitelmaa vuosille , josta käy ilmi ratarahojen vähentäminen jatkossakin. Toimivan raideliikenteen turvaamiseksi tarvitaan vähentämisen sijaan huomattavaa tasokorotusta raideliikenteen perusväylien ylläpidon määrärahoihin (100 miljoonaa). RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja Veturimiesten liiton liittosihteeri Maria Mälkki osallistuivat Suomen rautateiden kehitys -tutkimuksen tiedotustilaisuuteen. Suomen rautateiden kehitys -tutkimus Palkansaajien Tutkimuslaitos Suomen ratarahoitus läntisen Euroopan alhaisimpia Nykyrahoituksella ollaan väistämättä tilanteessa, että ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan. Tutkimusraportissa käydään läpi laajasti muun muassa yleisesti Suomen rautateiden rahoitusta, poliittisten puolueiden ja hallituksien liikennepoliittisia linjauksia 1980-luvulta sekä ratainvestointien hankearviointia. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että väyläpäätösten pitkäjänteistämiseksi liikenneväyliä koskevien linjausten aikajännettä tulisi kasvattaa vuoteen. Myös eduskunnan roolia liikenneinvestointeja tehtäessä tulisi vahvistaa. Valtion talousarviokäytäntöä tulisi uudistaa. Julkiset infrastruktuuri-investoinnit pitäisi erottaa valtion menokehyksistä. Pitäisi myös vakavasti harkita siirtymistä niin sanottuun pääomabudjetointiin eli pääomatalouden ja käyttötalouden eriyttämiseen toisistaan. Hankearviointia tulee uudistaa niin, että myös hankkeiden epäsuorien taloudellisten vaikutusten arviointi tulee mukaan kannattavuuslaskelmiin. Nykyisiä menettelytapoja ja laskelmissa käytettyjä yksikköarvoja tulee uudistaa radikaalisti vastaamaan yleisesti hyväksyttäviä taloudellisia kriteereitä ja periaatteita. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan myös, että rautatieliikenteessä merkittävin puute on se, että suuri osa tärkeistä rataosuuksista on yksiraiteisia. Rinnakkaisia raiteita pitäisi rakentaa lisää. Kiireellisyysjärjestyksessä uusien junayhteyksien rakentaminen tulee vasta toisella sijalla. Raideliikenteen osuuden nostaminen maantieliikenteen ja lentoliikenteen kustannuksella edellyttää merkittäviä investointeja myös uusiin raideyhteyksiin. Kaiken kaikkiaan prosentin lisäykset kehittämishankerahoitukseen riittäisivät pitämään rataverkko toimintakykyisenä ja nostamaan radan peruskunnon vastaamaan nykyajan vaatimuksia. 11

12 - TSL on oppimisen ja kehittymisen asialla: ei oppimestarina, vaan sellaisen oppimisympäristön mahdollistajana, jossa voidaan toteuttaa monenlaisia asioita. Tähän liittyy myös vapaaehtoisten toteuttama TSL:n kulttuuritoiminta, Kari Anttila kertoo. Pääsihteeri Kari Anttila Vapaan sivistystyön järjestelmä on kummallisen hieno - Työväen Sivistysliitto TSL:n on tarjottava ammattiliitoille sellaista koulutusta, joka vahvistaa liittojen identiteettiä, toteaa järjestön uusi pääsihteeri Kari Anttila. Teksti ja kuva: Soile Olmari SAK:laiset ammattiliitot ovat TSL:n jäsenjärjestöjä, joita kaikkiaan on 34. Rautatievirkamiesliittokin tarjoaa jäsenilleen TSL:n järjestämiä koulutuksia. Kari Anttila aloitti pääsihteerin tehtävissä helmikuun alussa ja "sisäänajovaihe" on vielä menossa: - Järjestö ei ollut minulle aivan outo; muistan jo 15-vuotiaana täytelleeni TSL:n lomakkeita. Olin myös viime vuonna konsulttina TSL:ssä pohtimassa organisaatiouudistuksen toteutumista. Siirtyminen oman yrityksen konsulttitoiminnan johtamisesta TSL:ään ei ollut Anttilalle pakoa silloisesta työstä: - Sekin oli mielenkiintoista. Kun minua pyydettiin hakeutumaan pääsihteeriehdokkaaksi, ajattelin, että olisi mukava tehdä pitkätavoitteista työtä. Anttila korostaa, että TSL on jäsenjärjestöjensä palveluksessa oleva itsenäinen järjestö: - Meillä on sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä, joka oli järjestöä 1919 perustettaessa viisaasti ajateltu. Anttila vertaa TSL:n tehtäviä paremman maailman rakentamiseen: - On tosi vapauttavaa ajatella, että oman organisaation perustehtävänä on lisätä yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa ja edistää demokratiaa. - TSL ei ole mukana valtapolitiikassa. Me tutkimme yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä asioita ja yritämme vaikuttaa koulutuksen keinoin. - Tehtävä antaa vastuullisen, mutta vapaan tontin. Suomalainen vapaan sivis- 12

13 tystyön järjestelmä on todella kummallisen hieno. Valtio antaa rahaa järjestöille, jotka kyseenalaistavat politiikkaa. Meillä on velvollisuus herättää yhteiskunnallisia kysymyksiä esimerkiksi eriarvoisuuden mekanismeista, Anttila korostaa. - TSL nostaa sivistysjärjestönä esiin eriarvoisuutta ja taloudelliseen rakenteeseen liittyviä asioita. Tämä on selvästi työväenliikkeen järjestö, mutta ei puoluepoliittinen. Me emme tee poliittisia julkilausumia. Luottamusmiesten vertaistukea rakentamassa TSL:ssä kehitetään ja innovoidaan elementtejä sellaisiin asioihin, joihin liitoissa syntyy tarpeita. Anttila arvelee ammattiliitojen toiminnassa olevan keskeistä, miten luottamushenkilöt pärjäävät tehtävissään: - Niin sanotun työhyvinvoinnin saralla on paljon tehtävää ja sitä on tärkeä pohtia myös koulutustarjontaa suunniteltaessa. - Meillä on kaksi kouluttajaa valmistunut työnohjaajaksi ja mielestäni luottamusmiesten vertaistuen rakentamisessa voisi tulla kyseeseen työnohjauksellinen toimintatapa. Pitäisi kehittää esimerkiksi ammattiosastosovellutuksia, joissa vertaisuus mahdollistuu, Anttila toteaa. TSL:llä on hyvät suhteet palkansaajapuolen tutkimukseen ja tutkimustiedon muuttamiseen koulutukselliseksi ja sivistykselliseksi toiminnaksi: - Tarvitaan Työväen Sivistysliitto TSL on 1919 perustettu vapaan sivistystyön järjestö, jolla on 34 jäsenjärjestöä. Jäsenkuntaan kuuluu palkansaajia, opiskelevia nuoria aikuisia, sosiaali- ja kulttuurialan toimijoita sekä aktiivisia ikäihmisiä. Jäsenjärjestöt ovat liiton pääasiakkaita. TSL tarjoaa jäsenjärjestöjen jäsenistölle koulutustapahtumia, toteuttaa jäsenjärjestöjensä kanssa oppimishankkeita sekä neuvoo koulutuskysymyksissä. Jäsenjärjestöjen ohella TSL:n palvelut ovat avoinna kaikille aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneille. myös koulutusta ihmisen itsensä vuoksi. Siis sellaista, joka lisää ihmisten kokemaa mielekkyyden tunnetta. - Oikeus elinikäiseen oppimiseen oppijan omista lähtökohdista on erittäin tärkeä periaate. Se tuottaa ihmisille hyvinvointia. Tällaisia muun muassa vapaan sivistystyön tarjoamia opintoja käytetään SAK:laisessa kentässä vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Mielekäs opiskelu lisää hyvinvointia Anttila tuo esiin nykypäivän erilaiset opiskelumahdollisuudet opintokerhoista ja toisten tapaamisista verkko-opiskeluun: - Mielekäs opiskelu voi olla paitsi hyvin tavoitetietoista myös omaa hyvinvointia lisäävää. - Opintokerhotoiminta on edelleen moderni mekanismi ihmisten tarpeisiin; ihmiset alkavat taas löytää toisiaan. Verkko puolestaan mahdollistaa paitsi eristymisen myös uudenlaista yhdistymistä, sosiaalista mediaa. Muuttumattomana seikkana Anttila mainitsee sen, että ihminen on merkityksellinen suhteessa toisiin: - On tärkeätä, millaisia foorumeja TSL tarjoaa. Voimme toimia joustavasti alueellisesti ja sisällöllisesti ja pystymme myös rekrytoimaan asiantuntevia kouluttajia. Lopuksi Kari Anttila luettelee TSL:n toiminnan kulmakiviä: - TSL:n rooli on rakentaa oppimisympäristöä, johon ihmiset voivat liittyä. - Yksi toimintamme kulmakivistä on monenlainen koulutus, toinen on yhteiskunnallinen sivistyksellinen työ, kolmas kulttuuritoiminta ja neljäs kokeileminen. - Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat hankkeet mahdollistavat kokeilemisen. Tulevaisuudessa TSL:ssä keskitytään ESR-rakenteen osaamiseen ja TSL:lle tärkeiden projektien hankkimiseen. Olemme jo mukana SAK:n kanssa Työelämän Koulutusneuvoja OpinVerkko -hankkeessa. Kari Anttila aloitti pääsihteerin tehtävät TSL:ssä Hän on kasvatustieteiden maisteri, joka on työskennellyt vuodesta 1997 yrittäjänä ja toimitusjohtajana Kehityspiikki Consulting Oy:ssä. Hän vastasi konsulttitoiminnan, työyhteisöjen kehittämisen ja työnohjauksen johtamisesta. Hän on tehnyt koulutustehtävien ohella lukuisille järjestöille, julkisyhteisöille ja projekteille arviointitutkimuksia, kartoituksia ja ilmapiiritutkimuksia. Hän on myös tuottanut mentorointiin ja ohjaamiseen liittyviä materiaaleja sekä verkko-opiskelun aineistoja. Kansalaisjärjestökokemusta hänellä on muun muassa työskentelystä Kansalaiskasvatuksen keskuksessa, Allianssissa, Keuhkovammaliitossa, Taksvärkissä ja SPR:ssä. Työnsä ohessa Anttila on suorittanut muun muassa työnohjaajatutkinnon, sertifioidun organisaatiokonsultin tutkinnon (International Forum for Social Innovations), liikuntahallinnon tutkinnon, työnohjauksen jatkokoulutuksen sekä ulkomaisia opintoja. Hän on jatko-opiskelijana Tampereen yliopiston johtamistieteen laitoksella.

14 RVL:n koulutusohjelma 2011 Seuraavat koulutustilaisuudet ovat avoimia RVL:n osastojen jäsenille (työsuhteessa olevat ja työttömät). RVL maksaa koulutuspaketin, joka sisältää koulutuksen, majoituksen, täysihoidon ja matkakulut julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Koulutuksiin ilmoittaudutaan RVL:n toimiston kautta joko puhelimitse (09) , sähköpostitse osoitteella tai liiton internetsivuilla (www.rvlry.fi) olevalla lomakkeella viimeistään neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksiin hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos perut osallistumisesi, ilmoita siitä viimeistään 14 päivää ennen kurssin alkua. Myöhemmin perutuista kursseista joudut itse maksamaan mahdollisesti tulevat kulut, ellei sinulla ole lääkärintodistusta tai todistusta muusta voittamattomasta esteestä. TSL Työhyvinvointi ja hyvä elämä -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hyvinvoinnista omassa elämässä ja työssä sekä keinoja edistää hyvinvointia Ikaalinen tai Oulu Totta vai tarua? - Medialukutaito -kurssin tavoitteena on tutustua mediavälineisiin ja oppia ymmärtämään, mikä on median merkitys tänä päivänä, miten media toimii Mikkeli Kohtaa ja kuuntele iloa yhteisöön -kurssin tavoitteena on pohtia ja parantaa omia vuorovaikutustaitoja, saada valmiuksia kohtaamisiin erilaisissa ryhmissä ja ryhmätilanteissa. Erilaisten harjoitusten avulla opitaan paremmiksi kuuntelijoiksi. Lisäksi harjoitellaan arvostavan palautteen antamista Riihimäki, Jyväskylä tai Oulu Eläkkeelle siirtymisen valmennus -kurssilla annetaan valmiuksia eläkkeelle siirtymiseen ja selviytymiseen uudessa elämäntilanteessa Lahti Aikaa itselle - Ajankäytön valinnat elämässä -kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka potevat ajan puutetta ja tahtovat tehdä asialle jotakin. Kiireettömyyttä lähestytään yksilön näkökulmasta. Liikkeelle lähdetään jokaisen omasta elämästä, omista valinnoista ja ennen kaikkea omista arvoista Mikkeli Nyt, kun aikaa on - Kurssi liittojen työttömille ja lomautetuille jäsenille. Tavoitteena on oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä löytää keinoja, miten toimien itse kukin voi vaikuttaa omaan aktiivisuuteensa Karjaa tai Nokia Pipo kiristää - vai kiristääkö? Työssä jaksamisen kurssin tavoitteena on löytää työyhteisön vuorovaikutukseen keinoja välittävän ja toiset huomioivan tunnelman luomiseksi Oulu Ennakkoluuloista kohtaamisiin! Tavoitteena on keskustella kokemuksista kulttuurien välisissä kohtaamisissa ja oppia toimimaan viisaasti niin työtilanteissa, asiakaspalvelussa kuin työhön perehdyttämisessä Tampere Ay-koulu verkossa on tarkoitettu kaikille ja kaiken ikäisille SAK:laisten liittojen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita ammattiyhdistysliikkeen perusasioista ja osallistumaan ay-liikkeen toimintaan. Muut opiskeluryhmäsi jäsenet voivat olla eri liitoista ja heidät tapaat verkon oppimisympäristössä. Ryhmän opintoja ohjaa sekä verkko-opiskeluun että opiskeltaviin kysymyksiin perehtynyt tutor. Opiskelun kautta opit tuntemaan paikallisia ja alueellasi toimivia ay-vaikuttajia ja päätät ehkä lähteä itse mukaan ay-toimintaan. Opit myös monenlaisia tiedonhaun, vaikuttamisen ja kanssakäymisen tapoja verkon ja kurssille laaditun oppimisympäristön välityksellä. Avoin haku: Opiskeluryhmä käynnistetään aina kun siihen on ilmoittautunut vähintään kahdeksan osanottajaa. Kiljavan opisto Nuorisokurssi toiminta tutuksi ja aktiiviseksi toimijaksi: Tavoitteena on saada uutta voimaa nuorisotoimintaan. Kurssilla hankitaan osaamista nuorisotoiminnan järjestämisestä ammattiosastossa Nurmijärvi 14

15 Luottamuksella Länsi-rintamalta 2011 Länsi-Suomen aluepääluottamusmies "Me emme pyydä, me vaadimme". (Kuva ja lause on vuodelta 1956.) Ammattiyhdistysliike tai ay-liike tarkoittaa toimintaa työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat ammattiliitot. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena on koota palkanansaitsijat järjestölliseen yhteistoimintaan työntekijäin etujen valvomiseksi. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajaliittojen kanssa. Lisäksi ammattiliitot muun muassa valvovat työehtosopimuksien noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna. Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinatilanteena: työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Määritelmät on noukittu Wikipedian sivustoilta. Erinomaisesti kiteytettynä se perustehtävä, mikä RVL:llä on. Tähänkin sopii myös määritelmä: "Kaikki muu on turhaa, paitsi ". Runsas vuosi, taitaa olla jo puolitoista vuotta sitten, yritin herätellä itseäni ja muitakin näkemään ja kuulemaan missä me menemme. Tänään, samoja asioita pohtiessani, en näe minkään muuttuneen. Luottamusmiesorganisaatio nykymuodossaan on toiminut tätä kirjoitettaessa tasan kaksi vuotta. Epäilyt resurssien riittävyydestä ovat osittain toteutuneet. Edunvalvontaa on vaikeuttanut sekä luottamusmiesten vähäinen lukumäärä että työnantajan päätäntävallan keskittäminen Helsinkiin. Länsi-Suomen alueella meitä luottamusmiehiä on juuri nyt kolme varsinaista ja kaksi varaa. Vaalien asettelussa meillä olisi ollut mahdollisuus useampaankin valintaan, mutta eri syistä määrä jäi alle sovitun. Operaatiokeskuksen perustamisen yhteydessä olemme esittäneet sinne valittavaksi luottamusmiehiä/miestä. Tämä ei ole toteutunut. Edellä mainittua "ongelmaa" korostaa myös se, että täällä alueella ollaan epätietoisia siitä, kuka jäsenistömme asioista neuvottelee kulloinkin. Aiemmin edunvalvonta oli selkeästi koko RVL:n toimintaa. Siihen osallistuivat täydellä panostuksella koko organisaatio liiton puheenjohtajasta johtokuntien yksittäisiä jäseniä myöten. Näin en koe tällä hetkellä tapahtuvan. Liiton valtuuston, hallinnon (tässä yhteydessä liiton hallituksen) ja luottamusmiestoiminnan tehtävät kirjoituksen alussa todettujen perusasioiden suhteen ovat hämärtyneet ja näkemykseni mukaan myös heikentyneet yksittäisen jäsenen näkökulmasta katsottuna. Tämän olen voinut todeta lukuisilla työpaikkakäynneilläni. Meidän on tarkemmin määriteltävä ja myös yhteisesti hyväksyttävä neuvottelutoiminnan pelisäännöt. Sama pätee neuvottelujen tavoitteiden asetteluun. Kaikkien on tiedettävä, kuka vastaa neuvotteluista missäkin vaiheessa. Varsinaisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksestä ei kenelläkään liene epäselvyyttä. Sen sijaan, kun sopimuksessa jo kertaalleen sovittuja asioita ryhdytään soveltamaan käytäntöön, tulee meillä olla selvät sävelet, kuka niissä ristiriitatilanteissa edustaa RVL:ää. Useissa liitoissa kirveen terävällä puolella huitelevat liiton palkkalistoilla olevat edunvalvojat. Tämä johtunee siitä, että heidän asemansa poikkeaa merkittävissä määrin työnantajaan työsopimussuhteessa olevasta henkilöstä. Hamarapuoli kuuluu sitten enemmänkin vaaleilla valituille luottamusmiehille, jotka sopimusten mukaisesti vievät jäsenistön tavoitteita kohti haluttua tulosta. Se vaatimus tai käsitys, että edunvalvonnan pitää olla "kivaa", tulee nykytilanteessa unohtaa. Sen sijaan se saa olla ja onkin erittäin palkitsevaa. Yksikin kiitos jäseniltä on enemmän kuin se kuuluisa "sata jänistä". Painopiste edunvalvonnassa ei voi olla niin, että "hallinnossa" toimijoita on enemmän kuin puolet siitä määrästä mitä meillä on varsinaisia luottamusmiehiä. Nykyinen rakenne ei voi olla näkymättä käytännön edunvalvonnassa. Joko tehtäviä on uudelleen arvioitava tai sitten omin toimin ja työnantajan kanssa neuvotellen saatava lisää resursseja "kenttätyöhön". Myös taloudellisen panostuksen tulee kohdistua entistä tukevammin luottamusmiestoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Keskitytään olennaiseen. ki 15

16

17 Kulttuuriapurahalla jouhet vaihtoon Viulisti soittaa kansanmusiikkia Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta SAK:n vuosittain myöntämän kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän on saanut apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Anna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla oli ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille mahdollisuuksien mukaan. Hänen viulunsoittonsa juuret ovat isän puolen muusikkosuvussa: - Lopetettuaan päätyönsä muualla, isä soitti Joensuun kaupungin orkesterissa viulua ja oli aikoinaan luomassa Joensuun musiikkielämää. Hän myös opetti viulunsoittoa. - Minulla on veli ja oli itsestään selvää, että meidät pantiin lapsina soittamaan, veli klarinettia ja minut viulua. Olin seitsemänvuotias, kun minulle ostettiin sikarilaatikon kokoinen viulu, Anna-Kaisa kuvailee. Hän opiskeli viulunsoittoa musiikkioppilaitoksessa monia vuosia, mutta oli murrosiässä panemassa viulua laatikkoon monta kertaa: - Viulunsoitto loppui 30 vuodeksi, kun menin opiskelemaan. Harjoituksia, yksityistunteja, kursseja... Isän kuoltua hänen viulunsa alkoi askarrella Anna-Kaisan mielessä: - Mitähän jos ottaisin sen esiin ja kokeilisin, hän tuumi. - Ajattelin kuitenkin, että evääni eivät riitä niin pitkän soittotauon jälkeen. Niinpä ilmoittauduin kesäyliopiston viulukurssille. Se oli tarkoitettu aikuisille, jotka eivät olleet aiemmin soittaneet lainkaan. Anna-Kaisa oli kokemattomien kurssilaisten joukossa kuitenkin vähän outo lintu: - Mielikuvani, että en osaa enää soittaa mitään, oli ihan väärä; soittaminen on kuin pyörällä ajo. Taito on otettavissa käyttöön pitkänkin tauon jälkeen. Ilokseni totesin, että ehkä tämä tästä. Nyt Anna-Kaisa ei viulunsoittoa enää lopeta: - Hakeuduin kurssin jälkeen Helsingissä soittokykyisten ryhmään ja sen jälkeen onkin ollut tuhat rautaa tulessa: juoksua harjoituksista toiseen, yksityistunteja, kursseja ja esiintymisiä. Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa viulua tällä hetkellä Äkseröisissä. Kansanmusiikkia soittavan yhtyeen vaihtelevassa kokoonpanossa soittaa kolme 17

18 SAK:n kulttuuriapurahaa voivat hakea vuosittain kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apuraha on haussa loppuvuosittain. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston (KSR) yhteydessä erikoisrahastona. Anna-Kaisa Lavikaisen viulun on tehnyt suomalainen viulunrakentaja Marc Ahlgren: - Perintönä tullut isän viulu oli minulle liian iso. Tämä on hieman pienempi kuin normaali viulu ja sopii käteeni hyvin. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät loppuvuodesta KSR:n osoitteesta com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan tiettyyn päivämäärään mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Hakemisesta ilmoitetaan myös RVL:n lehdessä ja nettisivuilla. viulistia, klarinetisti, haitaristi, urkuharmonin soittaja ja basisti: - Tänä keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa vanhainkodissa ja Keravan kaupungin tilaisuuksissa. - Yritän olla mahdollisuuksien mukaan mukana myös Vantaan Kansanpelimanneissa. Joka toinen maanantai kokoontuu Töölön viuluklubi ja lauantaisin kerran kuussa saa oppia vierailevalta pedagogilta. Työpesti Pietariin Anna-Kaisa Lavikainen aloitti työt VR:llä loppusyksystä 1999 silloisen kansainvälisen osaston puhelinmyynnissä hän siirtyi toimipisteeseen, jossa hoidetaan yritys- ja ryhmämyynnin sekä matkatoimistopalvelun tehtäviä. Anna- Kaisan työtehtäviin kuuluu lisäksi VR:n työntekijöiden vuosiviisumien hoito. Hän on opiskellut venäjän kieltä silloisessa Joensuun korkeakoulussa: - Orientoiduin matkailupuoleen; ihmisten kanssa toimiminen oli mielenkiintoista. Olin esimerkiksi muutaman kerran matkanjohtajana Sotsin ja Jaltan matkoilla. Anna-Kaisa palasi viime vuoden loppupuolella vuoden ja kahdeksan kuukauden työpestistä Pietarista: - Otin työvapaata ja lähdin ulkoministeriön palvelukseen tekemään venäläisille viisumeita. Näin Anna-Kaisa pääsi toteuttamaan yhden haaveensa: - Tartuin tilaisuuteen, kun Pietarissa samoja tehtäviä tehnyt ystäväni kannusti hakemaan paikkaa. Pietarissakin soitto-oppia - Arjen eläminen Pietarissa oli hieno kokemus. Työyhteisö oli mielenkiintoinen. Työsopimukset tehdään pääasiassa kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja työyhteisössä oli vuotiaita suomalaisia. Viihdyin todella hyvin. Kevät ja syksy ovat Pietarissa parhaita vuodenaikoja. Pietarista löytyi myös suomalainen musiikki-instituutti, josta Anna-Kaisa sai opettajan: - Opettelin soittamaan suomalaista perusklassista viulumusiikkia. Oli tosi kivaa ja esiintymistilaisuuksiakin oli paljon. Soitin opettajan kanssa esimerkiksi Sibeliusta ja kansanmusiikkia. - Kun eläkeikä koittaa, harrastukselle jää enemmän aikaa. Olisi kiva, jos voisi vielä kehittyä ja aina se mahdollisuus on olemassa ikääntymisestä huolimatta. Ammattiliitot toimittavat hakemukset SAK:hon. Rahaston hoitokunta päättää apurahojen jaosta. Saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla sekä Palkkatyöläinen ja Löntagaren -lehdissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan myös saajalle henkilökohtaisesti. Kulttuuriapuraha on tarkoitettu esimerkiksi kirjoittamisen, kuvataiteen, musiikin, valokuvataiteen, lasitaiteen ja näyttämötaiteen kustannuksiin. Apurahaa ei ole myönnetty muun muassa urheilun ja ammattitutkinto-opiskelun (kaupallinen ala) kustannuksiin. Tänä vuonna hakuaika päättyi 4.2. Tukea myönnettiin yhteensä euroa 24 saajalle. Hakijoita oli yhteensä 137. RVL:stä on ollut hakijoita vuosittain 0-3 ja 2000-luvulla apurahoja on myönnetty RVL:läisille kirjoittamisen, poikkitaiteen, kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen harrastajille niin, että pienin apuraha oli suuruudeltaan 150 euroa ja suurin euroa. 18

19 Suhdeverkostoja käytetään eniten työntekijöitä ja toimihenkilöitä palkattaessa Työpaikka löytyy kiven alta Tuore selvitys paljastaa sen, minkä moni työnhakija tietää. Firmat hakevat uutta työntekijää ensin oman talon sisältä. Jos omasta talosta ei sopivaa löydy, otetaan apuun henkilökohtaiset verkostot eli palkataan kaveri, kaverin lapsi tai kaverin kaveri. Teksti: Aleksi Vienonen, UP-uutispalvelu Kolmanneksi käytetyin rekrytointikanava ovat työnantajan tai työntekijän suorat yhteydenotot. Työnhakijan kannattaa hakea yrityksistä töitä, vaikka avoimia työpaikkoja ei olisi ilmoitettu. Työpaikka voi olla hiljaisessa haussa. Tiedot selviävät tuoreesta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) henkilöstöja koulutustiedustelusta. Te-toimistoja väheksytään Neljänneksi käytetyin palkkaamisen tapa on firman omat nettisivut. Vasta viidentenä tulee työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys. Sitä ilmoittaa käyttävänsä rekrytoinnissaan 73 prosenttia yrityksistä. Perinteistä lehti-ilmoittelua käyttää 51 prosenttia työnantajista. Rekrytointikanavien käytössä ei ole merkittävää eroa eri työnantajasektoreiden välillä. Rekrytointi organisaation sisältä, henkilökohtaisten verkostojen hyödyntäminen sekä työnhakijan ja työnantajan suorat yhteydenotot ovat yleisimpiä rekrytointikanavia niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoilla. Henkilöstöryhmittäin eroja löytyy. Selvityksen mukaan henkilökohtaisia verkostoja käytetään kaikkein eniten työntekijä- ja toimihenkilöportaan rekrytoinneissa. Työntekijäportaan rekrytoinneissa henkilökohtaisia verkostoja kertoo käyttävänsä 86 prosenttia yrityksistä. Toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta vastaava luku on 85 prosenttia. Johdon rekrytoinneissa 73 prosenttia firmoista kertoi nojautuvansa verkostoihin. Sosiaalinen media nousee Nouseva trendi uuden työntekijän etsimisessä on verkon sosiaalisen median hyödyntäminen. Sitä ilmoitti käyttävänsä noin 12 prosenttia työnantajista: - Tämän osuus varmasti jatkaa nousuaan, selvityksen laatinut asiantuntija Satu Ågren sanoo. Eniten sosiaalista mediaa käytettiin palvelualoilla. Noin 18 prosenttia palvelualojen yrityksistä kertoi, että oli vuonna 2010 hyödyntänyt sosiaalista mediaa uuden työntekijän etsimisessä. Sosiaalisen median käytöllä on varjopuolensa. Se tarkoittaa, että entistä enemmän työntekijöitä haetaan tuttavaverkostojen kautta. Esimiesasemassa oleva henkilö saattaa ilmoittaa henkilökohtaisella Facebooksivullaan ystävilleen, että hänellä olisi töitä tarjolla. Hän voi myös pyytää omia alaisiaan vinkkaamaan hiljaisessa haussa olevasta työpaikasta omissa Facebook-profiileissaan. Nuoret palkataan oppilaitoksista Nuoren työnhakijan kannattaa hakea työpaikkaa jo opiskeluaikanaan. Suoraan kouluista ja oppilaitoksista kertoi palkkaavansa 67 prosenttia työnantajista. Opiskelujaan vielä viimeistelevä työnhakija on työnantajan silmissä kiinnostavampi kuin suoraan työttömyyskortistoon valmistunut. Yritysten mielestä opiskelijoille suunnatut rekrytointimessut, yritysesittelyt, harjoittelujaksot sekä opinnäytetyöt tarjoavat hyviä mahdollisuuksia palkata yrityksiin nuoria työntekijöitä. Monissa oppilaitoksissa on myös rekrytointi- ja urapalveluita, jotka tarjoavat työnvälityspalveluita opiskelijoille ja työnantajille. Työnantajasektoreittain suoraan koulunpenkiltä rekrytoi eniten rakennusala, jolla noin 75 prosenttia työnantajista kertoi käyttävänsä tätä keinoa. Teollisuudessakin osuus oli noin 70 prosenttia, mutta palveluissa vain 64 prosenttia. Työntekijäryhmittäin eniten suoraan oppilaitoksista palkattiin työntekijätason osaajia. Toiseksi eniten kouluista etsittiin toimihenkilöitä ja asiantuntijoita. Vain seitsemän prosenttia EK:n jäsenyrityksistä kertoi hakeneen johtajia suoraan oppilaitoksista vuoden 2010 aikana. 19

20 Palveluneuvojia puhuttivat matkustajaliikenteen muutokset Teksti ja kuvat: Soile Olmari Paikalla Järvenpää-talolla olivat 22 palveluneuvojan lisäksi RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri Seppo Juselius. Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Jakson enimmäistuntimäärä on 115 työtuntia ja 30 minuutin päivittäinen ruokatauko, joka on omaa aikaa. Nämä ovat työnantajan reunaehdot. Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät: - Työnantajalle olisi saatava myös työsuojeluorganisaation kautta viestiä liiallisesta työhönsidonnaisuudesta. VR:n matkustajaliikenteen muutokset ovat herättäneet tänä keväänä paljon tunteita ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa. Helsingin osasto kutsui Etelä-Suomen alueella työskentelevät jäsenensä keskustelemaan aiheesta. - Liittona emme ole hyväksyneet ruokataukomuutosta. Nyt on huomattu, että näillä työnantajan järjestelyillä ei pystytä palvelemaan kaikkia asiakkaita ja lipunmyyjät väsyvät. Kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen ja myyntijohtaja Monna Huvilinna kiertävät kaikki Suomen asemat ja kuulevat palveluneuvojia, kertoi Henry Kulin. - Palveluneuvojilla on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen rytmitykseen. Epäinhimilliset vuorot täytyy saada muutettua. Tärkeätä on pohtia asiaa yhdessä ja löytää siihen kohtuullinen ratkaisu. Hyvä kysymys on palveluneuvojien riittävyys. Työnantajan on huolehdittava, että työ sujuu. Keskustelussa tuli esiin, että lipunmyyntityö muuttuu entistä opastavammaksi ja konsultoivammaksi. - Kannattaa olla aktiivinen. Nykyisillä aukioloajoilla porukka ei jaksa, kun sijaisia puuttuu, Kulin totesi. - Henkilöstön kannattaa tehdä esitys yhdessä esimiehen kanssa, miten asia hoidetaan. Ihmisten on päästävä töihin jouhevasti niin, ettei pitkiä odotusaikoja synny. Tämä asia koskee lähiliikenteen asemien tilannetta. Ruokatauko on omaa aikaa Keskustelussa todettiin, että tilanne on haastava sekä työntekijöille että esimiehille: - Tilanne on ongelmallinen esimerkiksi, kun joku lähtee lomille; väkimäärä on supistettu vähiin. 20

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMIVA JA TOIMINNALLINEN AMMATTIOSASTO ON KIINNOSTAVA JA TEHOKAS Ammattiosaston on oltava vahva edunvalvoja, joka pystyy aidosti ajamaan

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO lm vaalit (2v välein): materiaali, ehdokasasettelu, valinnat, ilmoitus liittoon osallistuminen osasto syyskokoukseen osaston tapahtuma lm jatkokoulutus, täsmäkoulutus osaston

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot