Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 2 s. 8 Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista Matkustajaliikenteen muutokset puhuttavat palveluneuvojia s. 20 Kuva: Seppo Juselius

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Normaalia keskustelua työpaikoille Tarja Turtiainen vieraili jokaisessa RVL:n osaston vuosikokouksessa liittosihteerin ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa. Heidän mielestään tämä oli erinomainen tapa käydä keskustelua jäsenistön kanssa. Yksi hämmästyttävä piirre nousi esiin: hieman yleistäen voi sanoa, että työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista työhön liittyvistä asioista. Olipa syy mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja läiskyviä laineita. 6 Liittovaltuusto päättää tulevista työehtosopimuksista RVL:n liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Valtuusto hyväksyi ponsiesityksen, jonka mukaan Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä. Jäsenmaksu on edelleen 1,40 % ja eläkeläismaksu vuodelle 2012 on 12 euroa. Siht. Seppo Juselius Pj Karri Peltola 8 Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa helmikuun alussa. Lisäksi organisaatioon kuuluvat operaatiopisteet Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa. Keskuksessa työskentelee noin 110 henkilöä. Keskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen sujumista ja puuttua poikkeamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden. 10 Poukkoilevat ratarahapäätökset uhkana junaliikenteen tulevaisuudelle Rautatiejärjestöt ovat pitkään varoittaneet toimijoita ratarahoituksen ongelmista sekä riittävyydestä. Nyt ratarahoitus on vedetty alimmilleen vuosiin ja työt ovat keskeytyneet uusinvestoinneissa. Routavaurioiden korjaamiset uhkaavat siirtyä pitkälle syksyyn. Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautatiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauden budjettikehyksestä. Elinkaarihankkeiden tulee jatkossakin olla maltillisia. 16 Viulisti soittaa kansanmusiikkia Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta SAK:n kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän on saanut apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin. Anna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla oli ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille. Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa viulua kansan-

3 PÄÄKIRJOITUS musiikkia soittavissa Äkseröisissä: - Tänä keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa vanhainkodissa ja Keravan kaupungin tilaisuuksissa. 20 Palveluneuvojia puhuttivat matkustajaliikenteen muutokset VR:n matkustajaliikenteen muutokset ovat herättäneet tänä keväänä paljon tunteita ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa. Helsingin osasto kutsui Etelä-Suomen alueella työskentelevät jäsenensä keskustelemaan aiheesta. 22 palveluneuvojan lisäksi paikalla olivat RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri Seppo Juselius. Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät. Kansan edustajilla näytön paikka myös raideliikenteen kehittämisessä Kevät eteni ison harppauksen aurinkoisen lämpimänä pääsiäisenä, joka tänä vuonna osui lähelle työn juhlaa vappua. Odotan jo mielenkiinnolla, minkälaisissa tunnelmissa vietämme vappua vuoden päästä. Silloin uudet kansan edustajat ovat antaneet ensimmäisen työvuotensa näytöt. Toivottavasti tuleva hallitus ja kansanedustajat vaikuttavat konkreettisesti suomalaisen työn puolesta myös ratarahoituksen kautta. Nyt on todellakin aika päästä eroon epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta. Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkimuksesta "Suomen rautateiden kehitys" selviää, että nykyrahoituksella ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan. Niin ratojen kunto ja riittävyys kuin liikenteenohjausjärjestelmät vaikuttavat olennaisesti muun muassa tuhansien raideliikenteessä työskentelevien työn onnistumiseen sekä tavara- ja matkustajaliikenteen toimivuuteen. Tämä toimivuus puolestaan vaikuttaa olennaisesti elinkeinoelämämme menestymiseen. Ja niin edelleen. Ympäristöystävällisen raideliikenteen kehittämisessä on siirryttävä sanoista todellisiin tekoihin. VR lunasti ympäristölupauksiaan siirtymällä sataprosenttisesti vesivoimalla tuotetun sähkön käyttöön vuoden alusta. VR:n vuotuisella sähkönkulutuksella voisi lämmittää sähkölämmitteistä omakotitaloa. VR:n massiivinen muutosohjelma etenee ja vaikuttaa suuresti myös RVL:läisten elämään. Muutosohjelman yhtenä arkkitehtina toiminut Lauri Ratia kutsuttiin syksyllä 2008 yllättäen eronneen Antti Lagerroosin jälkeen VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi. Nyt Ratian pesti päättyi kevään yhtiökokouksessa. Ratia mainitsi RVL-lehden haastattelussa (2/2009), että muutososaaminen on se lisäarvo, jonka hän VR-Yhtymän kehittämiseen tuo: - Tulossa on paljon mielenkiintoisia muutoksia. Uutta puheenjohtajaa Sanoma-konsernin entistä toimitusjohtajaa Hannu Syrjästä odottaa melkoinen työsarka. Nähtäväksi jää, minkälaisen muutospuumerkin hän saa aikaiseksi. VR:lle haluttiin nyt nimenomaan hallituksen puheenjohtaja, jolla on kokemusta vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. 24 Osastojen toimihenkilöitä 2011 RVL:n osastojen vuosikokouksissa ja johtokuntien kokouksissa on jälleen valittu toimihenkilöt vuodeksi eteenpäin. Kokouksissa vierailivat RVL:n puheenjohtaja, liittosihteeri ja valtakunnallinen pääluottamusmies. Muutamassa paikassa he ehtivät vierailla myös jäsenten työpaikoilla, kuten Joensuun lipputoimistossa (kuva) ja liikenteenohjauksessa. RVL:n osastoissa on jälleen valittu uudet johtokunnat ja toimihenkilöt. Onnittelut ja voimia vaikuttamiseen. Vuosikokouksissa jäsenistöllä oli mahdollisuus kuulla liiton puheenjohtajaa, liittosihteeriä ja valtakunnallista pääluottamusmiestä. Tarja Turtiainen kirjoittaa vuosikokouskäyntien annista sivuilla 4 5. RVL:n extranet-sivut avautuivat hieman takkuillen. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Sivut täydentävät ja syventävät julkisia nettisivujamme. Liiton sivuja päivitetään liiton toimistossa ja osastot vastaavat omien sivujensa päivittämisestä. soile.olmari@rvlry.fi päätoimittaja 3

4 puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Normaalia keskustelua työpaikoille RVL:n osastojen vuosikokouskierros on nyt tehty. Mukanani kierroksella olivat myös Seppo Juselius ja Henry Kulin. Kovin paljon ei normaali osallistujamäärä näyttänyt lisääntyneen. Totesimme kierroksen jälkeen, että tämä oli erinomainen tapa käydä keskustelua jäsenistön kanssa. Yksin edustaessaan ei välttämättä tiedä sellaisten asioiden yksityiskohtia ja taustoja, joissa ei ole mukana. Nyt toivottavasti pystyimme antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Olen yrittänyt käydä läpi vielä jälkeenpäin näitä vuosikokouskeskusteluja. Yksi ilmiselvä ja hämmästyttävä piirre nousi esiin: työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista työhön liittyvistä asioista. Okei, tämä on yleistys, eikä tietenkään koske kaikkia työpaikkoja. Mutta keskustelun puute näkyi selvästi. Miksi näin on? Onko esimiehillä liian kiire? Puhutaanko toisten ohi? Olipa syy mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja läiskyviä laineita. Olen hymyillyt vinosti ruotsalaisten iankaikkisuuden kestävälle diskuteeraamiselle, joka tulee esiin järjestöelämässäkin. (Että ne jaksavat!) Nyt toivon, että voisimme saada edes pienen palan tästä ruotsalaisten tavasta puhua asioista asiallisesti. Ymmärrän, että paine kasvaa, kun työntekijä yrittää epätoivoisesti kertoa esimiehelleen työhön liittyvistä vaikeuksista eikä mitään tapahdu. Jossakin kokouksessa kattila melkein räjähti. Töiden organisointi on työnantajalle kuuluva asia ja puutteet siinä heijastuvat laajalle. Keskustelun puute ja huono johtaminen purkautuu palautteena tällöin liiton edustajille. Erityisesti Pieksämäen, Tampereen ja Helsingin vuosikokouksissa talousyksikön töiden organisointipuutteet tulivat esille. Kuultuihin ongelmiin tartuttiin välittömästi käymällä työnantajan kanssa neuvottelut. Viestimme oli poikkeuksellisen suorasukaista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että ongelmiin saatiin korjausta. Mikäli töiden organisoinnissa ilmenee edelleen ongelmia, ilmoittakaa asioista itse tai luottamusmiesten kautta työnantajan edustajalle. Koska työnjohto-oikeus on työnantajalla, yksittäisen työntekijän ei tarvitse huolehtia työnantajan murheista. Riittää että tekee töitä normaaliin tahtiin päivittäisen työajan ja sitten lähtee kotiin. Turun vuosikokouksessa myöhään lauantai-iltana keskusteltiin ja kyseltiin matkustajaliikenteen vuorotauluongelmista, erityisesti ns. heittovuorolaisten osalta. Muillekin saman ongelman kanssa painiville tiedoksi pääpointit: Heittovuorolaisen tunnit jaksossa ovat 115 ja loput ovat ylitöitä. Tessin mukaan h-hetki työvuoron ilmoittamiselle on edellisiltana klo mennessä. Työvuoro voi olla muukin kuin mitä vuorotaulussa on. Kun ilmoitettu vuoro muuttuu, siitä maksetaan poikkeamakorvaukset ja vapaa-ajalle esitetystä vuorosta samansuuruinen vapaa-ajan poikkeamakorvaus. 4

5 On hyvä, että kysyvä saa vastaukset vaikka vuosikokouksessa. RVL:n toimistossa on vain kaksi edunvalvontatehtävissä olevaa, mutta tessien valvonnan selkäranka on valtakunnallinen päätoiminen pääluottamusmies, 4 päätoimista aluepääluottamusmiestä ja 17 luottamusmiestä (oikeus valita 21). He ovat lähellä jäseniä ja koulutettuja neuvomaan, jos on tietämättömyyttä tessin määräyksistä. Epäselvyyksien selvittelyä astetta pari vakavampi tilanne on, jos ollaan selvästi eri mieltä työnantajan kanssa tietystä tessin kohdasta esimerkiksi sen poikkeamakorvauksen maksamisesta. Työehtosopimukseen on kirjattu riitakysymysten neuvottelujärjestys, joka on pysynyt muuttumattomana vuosikymmenien ajan. Jos epäselvyydet tai erimielisyys eivät ratkea työpaikalla esimiehen ja työntekijän ja luottamusmiehen välisissä keskusteluissa, seuraava taso on aluepääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välinen neuvottelu. Jos asia ei ratkea, tehdään erimielisyyspöytäkirja, johon kumpikin osapuoli kirjaa oman näkemyksensä. Sen jälkeen käydään ns. liittotason neuvottelut RVL:n ja PALTAn (työnantajajärjestö) välillä. RVL voi harkinnan jälkeen viedä erimielisyyden tessin tulkinnasta työtuomioistuimeen ratkaistavaksi. Menestymisen mahdollisuus käsitellään aina perusteellisesti liiton käyttämän asianajajan kanssa. Hävityssä tapauksessa joudumme maksamaan myös toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Sen sijaan työtuomioistuimeen ei voi viedä sellaisia asioita, joissa erimielisyys koskee esimerkiksi tietyn toiminnan järjestämisestä tai organisaatioon tai muuhun vastaavaan liittyvää asiaa. Yhtä vakavasta tilanteesta on kyse, jos ao. henkilö on sitä mieltä, että hänet on sanottu irti laittomasti. Senkin asian liitto voi viedä tuomioistuimeen. On huomattava, että ammattiliitoilla ei ole mahdollisuutta nostaa kannetta yleisessä oikeudessa yksittäisen jäsenen ongelmassa, vaan yksittäisen jäsenen täytyy lähteä peräämään asiaansa. Siksi SAK on ajanut kanneoikeuden saamista myös ammattijärjestöille. RVL on satsannut luottamusmiesten kouluttamiseen melkoisesti. Kuluneena vuonna luottamusmiehet saivat muun muassa mittatilaustyönä Kiljavan opiston nelipäiväisen työoikeuskoulutuksen. Valtakunnallinen pääluottamusmies ja hänen varansa ovat saaneet useasta modulista koostuvan laajemman työoikeuskoulutuksen. Muillakin aluepääluottamusmiehillä on mahdollisuus tähän koulutukseen. Tämän vuoden koulutussopimuksen mukaisesta koulutuksesta on vielä paljon hyödyntämättä! Ps. Kysyin muutamassa vuosikokouksessa, kuinka moni on lukenut RVL:n nettisivuilta puheenjohtajan plokkia. Kun lehti ilmestyy 6 numeroa vuodessa, nettisivuilla Ajankohtaista -osiossa ja extranet-sivuilla Puheenjohtajan plokki -osiossa on ilmestymisten välillä ajankohtaista tietoa. Käykää sivuilla! 5

6 Liittovaltuusto päättää tulevista työehtosopimuksista Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto kokoontui Helsingissä sääntömääräiseen vuosikokoukseensa. Normaalien vuosikokousasioiden lisäksi päätettiin tulevien työehtosopimusten hyväksymiseen liittyneestä ponsiesityksestä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari 6

7 Hannu Laukkanen teki ponsiesityksensä viime syksyn ylimääräisessä valtuustossa. Ponsiesityksessä ehdotettiin, että Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä. RVL:n hallituksen laajasti perustellussa vastauksessa todettiin, että työehtosopimusten hyväksyminen on sääntöjen mukaan mahdollista myös hallituksen päätöksellä. Nykykäytäntö on tällainen. Perusteluissa todettiin muun muassa, että työehtosopimuksen syntyminen voi muodostua vaikeaksi prosessiksi, jolloin työehtosopimuksesta päättävä elin tarvitaan paikalle useasti. Pahimmillaan voi käydä niin, ettei neuvottelutulosta olekaan esittää päättävälle elimelle. Näissä tapauksissa kokous voidaan keskeyttää teknisesti ja osallistujat palaavat välillä takaisin kotiin ja jälleen kokouspaikalle. Toinen tapa on jäädä odottamaan neuvottelujen edistymistä. Mikäli neuvottelut venyvät huomattavasti joudutaan pitämään uusi kokous. RVL:n hallituksen kokouksen koollekutsumiseen ei ole minimiaikoja. Jos tarve vaatii, kokous voidaan järjestää jopa puhelinkokouksena. Hallituksen jäsenillä on aina mahdollisuus olla yhteydessä oman osastonsa liittovaltuutettuihin ja käydä koko neuvotteluprosessin ajan heidän kanssaan keskustelua. Laukkanen totesi, että valtuusto voidaan kutsua koolle tekemään lopullinen työehtosopimuksen hyväksymispäätös. Hallitus esitti yksimielisesti, että nykykäytäntöä jatketaan ja RVL:n liittovaltuusto kutsutaan aina koolle periaatteellisissa asioissa ja linjaratkaisuissa. Äänestyksessä ponsiesitys hyväksyttiin äänin Ponsiesityksestä äänestämässä Helsingin osaston valtuutettu Milja Wallen. Äänestystä tarkkailee Harri Lahti Seinäjoen osastosta. Kokouksen alussa kiitettiin 25 vuotta RVL:n taloussihteerinä työskennellyttä Eeva Pohjolaista. Entinen jäsenmaksu Liittovaltuusto vahvisti RVL:n vuosikertomuksen ajalta , tilinpäätöksen ja hyväksyi tilintarkastajien lausunnon. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Valtuusto hyväksyi myös liiton talousarvion 2011 ja vahvisti entisen suuruisen jäsenmaksun, 1,40 %. Eläkeläisjäsenmaksu vuodelle 2012 on 12 euroa. Liittovaltuusto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti, että Helsingin operaatiokeskus kuuluu RVL:n Helsingin osaston alueeseen. Hallitus sai myös valtuudet lyhyiden työtaisteluiden käyttämiseen. 7

8 RVL:n ja Veturimiesten junaturvallisuustoimikunnat tutustuivat VR:n operaatiokeskuksen toimintaan. Operaatiokeskuksessa johdetaan junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa entisen kirjaston tiloissa helmikuun alussa. Helsingin operaatiokeskuksen lisäksi organisaatioon kuuluvat operaatiopisteet Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa. Teksti: Christian Dahlström ja Soile Olmari Kuvat: Soile Olmari Operaatiokeskuksessa työskentelee yhteensä noin 110 henkilöä, joista 70 Helsingissä: - Kerrallaan on töissä noin 15 henkilöä päivisin ja öisin noin kuudesta kahdeksaan, kertoo kuljetuspäällikkö Christian Dahlström. Operaatiokeskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen sujumista ja puuttua poikkeamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden. - Lisäksi meiltä hoidetaan VR:lle kuuluva asiakasinformaatio eli teksti-tv:n ja VR:n internet-sivujen liikennetiedotteet. Konduktööreille annetaan infoa liikennetilanteesta tekstiviesteillä, jotta he voivat junakuulutuksin informoida matkustajia. Dahlströmin mukaan tavoitteena on parempi sisäisen informaation kulku, kun kaikkien tärkeiden toimijoiden edustajat ovat samassa tilassa ja saavat tiedon eri häiriötilanteista samaan aikaan: - Näin he voivat nopeasti jakaa informaatiota omalle "kentälleen". Kuljetuspäällikkö yhteyshenkilö liikenteenohjauksiin Operaatiokeskuksen vuoropäällikkönä toimii kuljetuspäällikkö: - Hän toimii myös yhteyshenkilönä liikenteenohjauksiin, Liikenneviraston rataliikenne- 8

9 keskuksiin ja tarvittaessa muihin viranomaisiin. - Kuljetuspäällikkö myös ylläpitää liikenteen tilannekuvaa, jotta operaatiokeskuksen henkilökunnalla on tieto tehdyistä muutoksista. Myöhemmin tätä informaatiota on tarkoitus saada jaettua uusien järjestelmien kautta myös operaatiokeskuksen ulkopuolelle, esimerkiksi palveluneuvojien käyttöön, Dahlström kertoo. - Tällöin pyritään antamaan aktiivisesti tietoa häiriöistä, mikä osaltaan nopeuttaa asiakaspalvelua asemilla, L iikennetiedottaja (MMa) K uljettajien käytön ohjaaja (J v) T avaraliikenteen valtakunnallinen ohjaaja (Opk) , Yrjö Poutiainen, sivu 3 Operaatiokeskuksen organisaatio ja toimintojen hallinnolliset kotipesät Matkustajaliikenteen käytönohjaaja (O pk) K uljettajien tukipalvelu (J v) T avaravaunuton käytön ohjaaja (O pk) K uljetuspäälikkö (O pk) K onduktöörien käytön ohjaaja (MHs) K unnossapidon tuotannonohjaaja (S Hki varikko) T avaraliikenne päällikkö (L ) kun ei tarvitse enää joka asiasta kysyä erikseen puhelimitse. Kuljetuspäällikön läheisyydessä istuvat liikennetiedottajat, jotka vastaavat junahenkilökunnan, asemahenkilökunnan sekä asiakaspalvelukeskuksen kyselyihin liikennetilanteesta. - He päivittävät myös asiakastiedotteita, vastaavat osaan asiakaspalautteista sekä muun muassa hoitavat muutokset myyntijärjestelmään Duetto-valvojan ollessa poissa. O peraatiokeskuksen J ohtaja (Opk) Veturien valtakunnallinen käytönohjaaja (O pk) O peraatiopisteen ryhmäesimies (T pe, O l, K v)(o pk) T avaraliikenne ohjaaja (Opk) Veturien käytön ohjaja (Opk) K uljettajien käytön ohjaaja (J v) Käytännön hyöty liikenteenohjaukselle? Operaatiokeskukseen siirtyy liikenteenohjauksilta tulevaisuudessa korvaavien kuljetusten järjestäminen. - Sen tulevat hoitamaan liikennetiedottajat, kunhan sopimukset ja toimintamallit on saatu valmiiksi, kuljetuspäällikkö Christian Dahlström toteaa. - Liikenteenohjauksen toimintamallit selkeytyvät myös siltä osin, että kaikki yhteysjunien odotuksiin liittyvät asiat liikenteenohjaus sopii jatkossa Liikenneviraston rataliikennekeskuksen kanssa. Toistaiseksi lähiliikennettä koskeva päätöksenteko on liikenteenohjauksella, operaatiokeskus sopii kuitenkin yhdessä liikenteenohjauksen ja rataliikennekeskuksen kanssa suuremmista muutoksista, esimerkiksi siirtymisestä B-supistustasoon. - Tulevaisuudessa lähiliikennekaluston käytönohjaajat tekevät lähiliikennekaluston käyttöön ja tarjontaan liittyvät päätökset. He toimivat liikenteenohjauksen tiloissa Pasilassa, mutta ovat osa operaatiokeskuksen organisaatiota, Dahlström kertoo. - Operaatiokeskuksessa sekä veturinkuljettajien että konduktöörien käytönohjauksen henkilöt istuvat lähekkäin, ja näin voidaan häiriötilanteessa henkilökunnan koordinointi hoitaa paremmin. Vieraita Veturista Pääkonttorin entisen kirjaston tiloihin on saatu valoisat toimitilat operaatiokeskukselle. Rautatievirkamiesliiton junaturvallisuustoimikunnalla oli vieraana Veturimiesten liiton jt-toimikunta. Vieraiden kanssa syntyi vilkas keskustelu muun muassa liikenneviestinnästä ja yleensäkin junaturvallisuudesta. Vierailun päätteeksi toimikunnat tutustuivat VR:n operaatiokeskukseen ja kävivät liikenteenohjauksen uusissa tiloissa Pasilassa. Tarpeelliseksi todettu tapaaminen oli toinen vuoden sisällä ja junaturvallisuutta edistävät keskustelut veturinkuljettajien ja liikenteenohjaajien näkökulmasta antoisia: - Liikenneviestintää voidaan aina parantaa, totesi RVL:n jt-toimikunnan puheenjohtaja Juha Vierimaa. Pitkien ja seikkaperäisten keskustelujen yhteydessä päätettiin tehdä yhteinen junaturvallisuuteen ja liikenneviestintään liittyvä kannanotto. 9

10 Poukkoilevat ratarahapäätökset uhkaavat Suomen junaliikenteen tulevaisuutta Rautatiejärjestöt ovat tyrmistyneitä valtion epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta. Rahoitus on ollut vuosikausia riittämätön sekä perusväylänpidossa että uusinvestoinneissa. Lähteet: Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton yhteinen tiedote, Suomen rautateiden kehitys -tutkimus sekä Liikenneviraston keskeytyspäätös Kuva: Seppo Juselius Tästä surullisin esimerkki on Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen elinkaariprojektin keskeyttäminen Liikennevirastosta ilmoitettiin, että projektin hankintamenettely keskeytetään, koska eduskunnan myöntämä määräraha ei riitä hankkeen toteuttamiseen. Rautatiejärjestöt ovat pitkään varoittaneet toimijoita ratarahoituksen ongelmista sekä riittävyydestä. Nyt ratarahoitus on vedetty alimmilleen vuosiin ja työt ovat keskeytyneet uusinvestoinneissa. Routavaurioiden korjaamiset uhkaavat siirtyä pitkälle syksyyn. VALTIONTUKI RAUTATIESEKTORILLE , (pääosin tukea radanpitoon) Lähde: Euroopan komissio % BKT:sta 0,7 Saksa 0,6 Ranska Suomi 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Espanja Itävalta Ruotsi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautatiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauden budjettikehyksestä. Elinkaarihankkeiden tulee jatkossakin olla maltillisia. Vaihtoehtoina nykyisille rahoitusmalleille on suunnitteilla olevat valtion hallinnoimat Infra Oy tai Liikenneinfrarahasto, joista rahoitettaisiin pitkäjänteisesti uusia liikennehankkeita. Uutena ajatuksena rahoitukselle voisi olla 1.4. julkaistun Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkimusraportista, Suomen rautateiden kehitys, esil- 10

11 le tuleva pääomabudjetointi sekä liikennehankkeiden pitkäkestoinen noin 15 vuoden mittainen liikenneohjelma. Rautatiejärjestöt ihmettelevät myös Liikenneviraston toimintasuunnitelmaa vuosille , josta käy ilmi ratarahojen vähentäminen jatkossakin. Toimivan raideliikenteen turvaamiseksi tarvitaan vähentämisen sijaan huomattavaa tasokorotusta raideliikenteen perusväylien ylläpidon määrärahoihin (100 miljoonaa). RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja Veturimiesten liiton liittosihteeri Maria Mälkki osallistuivat Suomen rautateiden kehitys -tutkimuksen tiedotustilaisuuteen. Suomen rautateiden kehitys -tutkimus Palkansaajien Tutkimuslaitos Suomen ratarahoitus läntisen Euroopan alhaisimpia Nykyrahoituksella ollaan väistämättä tilanteessa, että ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan. Tutkimusraportissa käydään läpi laajasti muun muassa yleisesti Suomen rautateiden rahoitusta, poliittisten puolueiden ja hallituksien liikennepoliittisia linjauksia 1980-luvulta sekä ratainvestointien hankearviointia. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että väyläpäätösten pitkäjänteistämiseksi liikenneväyliä koskevien linjausten aikajännettä tulisi kasvattaa vuoteen. Myös eduskunnan roolia liikenneinvestointeja tehtäessä tulisi vahvistaa. Valtion talousarviokäytäntöä tulisi uudistaa. Julkiset infrastruktuuri-investoinnit pitäisi erottaa valtion menokehyksistä. Pitäisi myös vakavasti harkita siirtymistä niin sanottuun pääomabudjetointiin eli pääomatalouden ja käyttötalouden eriyttämiseen toisistaan. Hankearviointia tulee uudistaa niin, että myös hankkeiden epäsuorien taloudellisten vaikutusten arviointi tulee mukaan kannattavuuslaskelmiin. Nykyisiä menettelytapoja ja laskelmissa käytettyjä yksikköarvoja tulee uudistaa radikaalisti vastaamaan yleisesti hyväksyttäviä taloudellisia kriteereitä ja periaatteita. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan myös, että rautatieliikenteessä merkittävin puute on se, että suuri osa tärkeistä rataosuuksista on yksiraiteisia. Rinnakkaisia raiteita pitäisi rakentaa lisää. Kiireellisyysjärjestyksessä uusien junayhteyksien rakentaminen tulee vasta toisella sijalla. Raideliikenteen osuuden nostaminen maantieliikenteen ja lentoliikenteen kustannuksella edellyttää merkittäviä investointeja myös uusiin raideyhteyksiin. Kaiken kaikkiaan prosentin lisäykset kehittämishankerahoitukseen riittäisivät pitämään rataverkko toimintakykyisenä ja nostamaan radan peruskunnon vastaamaan nykyajan vaatimuksia. 11

12 - TSL on oppimisen ja kehittymisen asialla: ei oppimestarina, vaan sellaisen oppimisympäristön mahdollistajana, jossa voidaan toteuttaa monenlaisia asioita. Tähän liittyy myös vapaaehtoisten toteuttama TSL:n kulttuuritoiminta, Kari Anttila kertoo. Pääsihteeri Kari Anttila Vapaan sivistystyön järjestelmä on kummallisen hieno - Työväen Sivistysliitto TSL:n on tarjottava ammattiliitoille sellaista koulutusta, joka vahvistaa liittojen identiteettiä, toteaa järjestön uusi pääsihteeri Kari Anttila. Teksti ja kuva: Soile Olmari SAK:laiset ammattiliitot ovat TSL:n jäsenjärjestöjä, joita kaikkiaan on 34. Rautatievirkamiesliittokin tarjoaa jäsenilleen TSL:n järjestämiä koulutuksia. Kari Anttila aloitti pääsihteerin tehtävissä helmikuun alussa ja "sisäänajovaihe" on vielä menossa: - Järjestö ei ollut minulle aivan outo; muistan jo 15-vuotiaana täytelleeni TSL:n lomakkeita. Olin myös viime vuonna konsulttina TSL:ssä pohtimassa organisaatiouudistuksen toteutumista. Siirtyminen oman yrityksen konsulttitoiminnan johtamisesta TSL:ään ei ollut Anttilalle pakoa silloisesta työstä: - Sekin oli mielenkiintoista. Kun minua pyydettiin hakeutumaan pääsihteeriehdokkaaksi, ajattelin, että olisi mukava tehdä pitkätavoitteista työtä. Anttila korostaa, että TSL on jäsenjärjestöjensä palveluksessa oleva itsenäinen järjestö: - Meillä on sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä, joka oli järjestöä 1919 perustettaessa viisaasti ajateltu. Anttila vertaa TSL:n tehtäviä paremman maailman rakentamiseen: - On tosi vapauttavaa ajatella, että oman organisaation perustehtävänä on lisätä yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa ja edistää demokratiaa. - TSL ei ole mukana valtapolitiikassa. Me tutkimme yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä asioita ja yritämme vaikuttaa koulutuksen keinoin. - Tehtävä antaa vastuullisen, mutta vapaan tontin. Suomalainen vapaan sivis- 12

13 tystyön järjestelmä on todella kummallisen hieno. Valtio antaa rahaa järjestöille, jotka kyseenalaistavat politiikkaa. Meillä on velvollisuus herättää yhteiskunnallisia kysymyksiä esimerkiksi eriarvoisuuden mekanismeista, Anttila korostaa. - TSL nostaa sivistysjärjestönä esiin eriarvoisuutta ja taloudelliseen rakenteeseen liittyviä asioita. Tämä on selvästi työväenliikkeen järjestö, mutta ei puoluepoliittinen. Me emme tee poliittisia julkilausumia. Luottamusmiesten vertaistukea rakentamassa TSL:ssä kehitetään ja innovoidaan elementtejä sellaisiin asioihin, joihin liitoissa syntyy tarpeita. Anttila arvelee ammattiliitojen toiminnassa olevan keskeistä, miten luottamushenkilöt pärjäävät tehtävissään: - Niin sanotun työhyvinvoinnin saralla on paljon tehtävää ja sitä on tärkeä pohtia myös koulutustarjontaa suunniteltaessa. - Meillä on kaksi kouluttajaa valmistunut työnohjaajaksi ja mielestäni luottamusmiesten vertaistuen rakentamisessa voisi tulla kyseeseen työnohjauksellinen toimintatapa. Pitäisi kehittää esimerkiksi ammattiosastosovellutuksia, joissa vertaisuus mahdollistuu, Anttila toteaa. TSL:llä on hyvät suhteet palkansaajapuolen tutkimukseen ja tutkimustiedon muuttamiseen koulutukselliseksi ja sivistykselliseksi toiminnaksi: - Tarvitaan Työväen Sivistysliitto TSL on 1919 perustettu vapaan sivistystyön järjestö, jolla on 34 jäsenjärjestöä. Jäsenkuntaan kuuluu palkansaajia, opiskelevia nuoria aikuisia, sosiaali- ja kulttuurialan toimijoita sekä aktiivisia ikäihmisiä. Jäsenjärjestöt ovat liiton pääasiakkaita. TSL tarjoaa jäsenjärjestöjen jäsenistölle koulutustapahtumia, toteuttaa jäsenjärjestöjensä kanssa oppimishankkeita sekä neuvoo koulutuskysymyksissä. Jäsenjärjestöjen ohella TSL:n palvelut ovat avoinna kaikille aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneille. myös koulutusta ihmisen itsensä vuoksi. Siis sellaista, joka lisää ihmisten kokemaa mielekkyyden tunnetta. - Oikeus elinikäiseen oppimiseen oppijan omista lähtökohdista on erittäin tärkeä periaate. Se tuottaa ihmisille hyvinvointia. Tällaisia muun muassa vapaan sivistystyön tarjoamia opintoja käytetään SAK:laisessa kentässä vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Mielekäs opiskelu lisää hyvinvointia Anttila tuo esiin nykypäivän erilaiset opiskelumahdollisuudet opintokerhoista ja toisten tapaamisista verkko-opiskeluun: - Mielekäs opiskelu voi olla paitsi hyvin tavoitetietoista myös omaa hyvinvointia lisäävää. - Opintokerhotoiminta on edelleen moderni mekanismi ihmisten tarpeisiin; ihmiset alkavat taas löytää toisiaan. Verkko puolestaan mahdollistaa paitsi eristymisen myös uudenlaista yhdistymistä, sosiaalista mediaa. Muuttumattomana seikkana Anttila mainitsee sen, että ihminen on merkityksellinen suhteessa toisiin: - On tärkeätä, millaisia foorumeja TSL tarjoaa. Voimme toimia joustavasti alueellisesti ja sisällöllisesti ja pystymme myös rekrytoimaan asiantuntevia kouluttajia. Lopuksi Kari Anttila luettelee TSL:n toiminnan kulmakiviä: - TSL:n rooli on rakentaa oppimisympäristöä, johon ihmiset voivat liittyä. - Yksi toimintamme kulmakivistä on monenlainen koulutus, toinen on yhteiskunnallinen sivistyksellinen työ, kolmas kulttuuritoiminta ja neljäs kokeileminen. - Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat hankkeet mahdollistavat kokeilemisen. Tulevaisuudessa TSL:ssä keskitytään ESR-rakenteen osaamiseen ja TSL:lle tärkeiden projektien hankkimiseen. Olemme jo mukana SAK:n kanssa Työelämän Koulutusneuvoja OpinVerkko -hankkeessa. Kari Anttila aloitti pääsihteerin tehtävät TSL:ssä Hän on kasvatustieteiden maisteri, joka on työskennellyt vuodesta 1997 yrittäjänä ja toimitusjohtajana Kehityspiikki Consulting Oy:ssä. Hän vastasi konsulttitoiminnan, työyhteisöjen kehittämisen ja työnohjauksen johtamisesta. Hän on tehnyt koulutustehtävien ohella lukuisille järjestöille, julkisyhteisöille ja projekteille arviointitutkimuksia, kartoituksia ja ilmapiiritutkimuksia. Hän on myös tuottanut mentorointiin ja ohjaamiseen liittyviä materiaaleja sekä verkko-opiskelun aineistoja. Kansalaisjärjestökokemusta hänellä on muun muassa työskentelystä Kansalaiskasvatuksen keskuksessa, Allianssissa, Keuhkovammaliitossa, Taksvärkissä ja SPR:ssä. Työnsä ohessa Anttila on suorittanut muun muassa työnohjaajatutkinnon, sertifioidun organisaatiokonsultin tutkinnon (International Forum for Social Innovations), liikuntahallinnon tutkinnon, työnohjauksen jatkokoulutuksen sekä ulkomaisia opintoja. Hän on jatko-opiskelijana Tampereen yliopiston johtamistieteen laitoksella.

14 RVL:n koulutusohjelma 2011 Seuraavat koulutustilaisuudet ovat avoimia RVL:n osastojen jäsenille (työsuhteessa olevat ja työttömät). RVL maksaa koulutuspaketin, joka sisältää koulutuksen, majoituksen, täysihoidon ja matkakulut julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Koulutuksiin ilmoittaudutaan RVL:n toimiston kautta joko puhelimitse (09) , sähköpostitse osoitteella tai liiton internetsivuilla ( olevalla lomakkeella viimeistään neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksiin hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos perut osallistumisesi, ilmoita siitä viimeistään 14 päivää ennen kurssin alkua. Myöhemmin perutuista kursseista joudut itse maksamaan mahdollisesti tulevat kulut, ellei sinulla ole lääkärintodistusta tai todistusta muusta voittamattomasta esteestä. TSL Työhyvinvointi ja hyvä elämä -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hyvinvoinnista omassa elämässä ja työssä sekä keinoja edistää hyvinvointia Ikaalinen tai Oulu Totta vai tarua? - Medialukutaito -kurssin tavoitteena on tutustua mediavälineisiin ja oppia ymmärtämään, mikä on median merkitys tänä päivänä, miten media toimii Mikkeli Kohtaa ja kuuntele iloa yhteisöön -kurssin tavoitteena on pohtia ja parantaa omia vuorovaikutustaitoja, saada valmiuksia kohtaamisiin erilaisissa ryhmissä ja ryhmätilanteissa. Erilaisten harjoitusten avulla opitaan paremmiksi kuuntelijoiksi. Lisäksi harjoitellaan arvostavan palautteen antamista Riihimäki, Jyväskylä tai Oulu Eläkkeelle siirtymisen valmennus -kurssilla annetaan valmiuksia eläkkeelle siirtymiseen ja selviytymiseen uudessa elämäntilanteessa Lahti Aikaa itselle - Ajankäytön valinnat elämässä -kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka potevat ajan puutetta ja tahtovat tehdä asialle jotakin. Kiireettömyyttä lähestytään yksilön näkökulmasta. Liikkeelle lähdetään jokaisen omasta elämästä, omista valinnoista ja ennen kaikkea omista arvoista Mikkeli Nyt, kun aikaa on - Kurssi liittojen työttömille ja lomautetuille jäsenille. Tavoitteena on oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä löytää keinoja, miten toimien itse kukin voi vaikuttaa omaan aktiivisuuteensa Karjaa tai Nokia Pipo kiristää - vai kiristääkö? Työssä jaksamisen kurssin tavoitteena on löytää työyhteisön vuorovaikutukseen keinoja välittävän ja toiset huomioivan tunnelman luomiseksi Oulu Ennakkoluuloista kohtaamisiin! Tavoitteena on keskustella kokemuksista kulttuurien välisissä kohtaamisissa ja oppia toimimaan viisaasti niin työtilanteissa, asiakaspalvelussa kuin työhön perehdyttämisessä Tampere Ay-koulu verkossa on tarkoitettu kaikille ja kaiken ikäisille SAK:laisten liittojen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita ammattiyhdistysliikkeen perusasioista ja osallistumaan ay-liikkeen toimintaan. Muut opiskeluryhmäsi jäsenet voivat olla eri liitoista ja heidät tapaat verkon oppimisympäristössä. Ryhmän opintoja ohjaa sekä verkko-opiskeluun että opiskeltaviin kysymyksiin perehtynyt tutor. Opiskelun kautta opit tuntemaan paikallisia ja alueellasi toimivia ay-vaikuttajia ja päätät ehkä lähteä itse mukaan ay-toimintaan. Opit myös monenlaisia tiedonhaun, vaikuttamisen ja kanssakäymisen tapoja verkon ja kurssille laaditun oppimisympäristön välityksellä. Avoin haku: Opiskeluryhmä käynnistetään aina kun siihen on ilmoittautunut vähintään kahdeksan osanottajaa. Kiljavan opisto Nuorisokurssi toiminta tutuksi ja aktiiviseksi toimijaksi: Tavoitteena on saada uutta voimaa nuorisotoimintaan. Kurssilla hankitaan osaamista nuorisotoiminnan järjestämisestä ammattiosastossa Nurmijärvi 14

15 Luottamuksella Länsi-rintamalta 2011 Länsi-Suomen aluepääluottamusmies "Me emme pyydä, me vaadimme". (Kuva ja lause on vuodelta 1956.) Ammattiyhdistysliike tai ay-liike tarkoittaa toimintaa työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat ammattiliitot. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena on koota palkanansaitsijat järjestölliseen yhteistoimintaan työntekijäin etujen valvomiseksi. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajaliittojen kanssa. Lisäksi ammattiliitot muun muassa valvovat työehtosopimuksien noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna. Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinatilanteena: työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Määritelmät on noukittu Wikipedian sivustoilta. Erinomaisesti kiteytettynä se perustehtävä, mikä RVL:llä on. Tähänkin sopii myös määritelmä: "Kaikki muu on turhaa, paitsi ". Runsas vuosi, taitaa olla jo puolitoista vuotta sitten, yritin herätellä itseäni ja muitakin näkemään ja kuulemaan missä me menemme. Tänään, samoja asioita pohtiessani, en näe minkään muuttuneen. Luottamusmiesorganisaatio nykymuodossaan on toiminut tätä kirjoitettaessa tasan kaksi vuotta. Epäilyt resurssien riittävyydestä ovat osittain toteutuneet. Edunvalvontaa on vaikeuttanut sekä luottamusmiesten vähäinen lukumäärä että työnantajan päätäntävallan keskittäminen Helsinkiin. Länsi-Suomen alueella meitä luottamusmiehiä on juuri nyt kolme varsinaista ja kaksi varaa. Vaalien asettelussa meillä olisi ollut mahdollisuus useampaankin valintaan, mutta eri syistä määrä jäi alle sovitun. Operaatiokeskuksen perustamisen yhteydessä olemme esittäneet sinne valittavaksi luottamusmiehiä/miestä. Tämä ei ole toteutunut. Edellä mainittua "ongelmaa" korostaa myös se, että täällä alueella ollaan epätietoisia siitä, kuka jäsenistömme asioista neuvottelee kulloinkin. Aiemmin edunvalvonta oli selkeästi koko RVL:n toimintaa. Siihen osallistuivat täydellä panostuksella koko organisaatio liiton puheenjohtajasta johtokuntien yksittäisiä jäseniä myöten. Näin en koe tällä hetkellä tapahtuvan. Liiton valtuuston, hallinnon (tässä yhteydessä liiton hallituksen) ja luottamusmiestoiminnan tehtävät kirjoituksen alussa todettujen perusasioiden suhteen ovat hämärtyneet ja näkemykseni mukaan myös heikentyneet yksittäisen jäsenen näkökulmasta katsottuna. Tämän olen voinut todeta lukuisilla työpaikkakäynneilläni. Meidän on tarkemmin määriteltävä ja myös yhteisesti hyväksyttävä neuvottelutoiminnan pelisäännöt. Sama pätee neuvottelujen tavoitteiden asetteluun. Kaikkien on tiedettävä, kuka vastaa neuvotteluista missäkin vaiheessa. Varsinaisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksestä ei kenelläkään liene epäselvyyttä. Sen sijaan, kun sopimuksessa jo kertaalleen sovittuja asioita ryhdytään soveltamaan käytäntöön, tulee meillä olla selvät sävelet, kuka niissä ristiriitatilanteissa edustaa RVL:ää. Useissa liitoissa kirveen terävällä puolella huitelevat liiton palkkalistoilla olevat edunvalvojat. Tämä johtunee siitä, että heidän asemansa poikkeaa merkittävissä määrin työnantajaan työsopimussuhteessa olevasta henkilöstä. Hamarapuoli kuuluu sitten enemmänkin vaaleilla valituille luottamusmiehille, jotka sopimusten mukaisesti vievät jäsenistön tavoitteita kohti haluttua tulosta. Se vaatimus tai käsitys, että edunvalvonnan pitää olla "kivaa", tulee nykytilanteessa unohtaa. Sen sijaan se saa olla ja onkin erittäin palkitsevaa. Yksikin kiitos jäseniltä on enemmän kuin se kuuluisa "sata jänistä". Painopiste edunvalvonnassa ei voi olla niin, että "hallinnossa" toimijoita on enemmän kuin puolet siitä määrästä mitä meillä on varsinaisia luottamusmiehiä. Nykyinen rakenne ei voi olla näkymättä käytännön edunvalvonnassa. Joko tehtäviä on uudelleen arvioitava tai sitten omin toimin ja työnantajan kanssa neuvotellen saatava lisää resursseja "kenttätyöhön". Myös taloudellisen panostuksen tulee kohdistua entistä tukevammin luottamusmiestoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Keskitytään olennaiseen. ki 15

16

17 Kulttuuriapurahalla jouhet vaihtoon Viulisti soittaa kansanmusiikkia Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta SAK:n vuosittain myöntämän kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän on saanut apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Anna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla oli ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille mahdollisuuksien mukaan. Hänen viulunsoittonsa juuret ovat isän puolen muusikkosuvussa: - Lopetettuaan päätyönsä muualla, isä soitti Joensuun kaupungin orkesterissa viulua ja oli aikoinaan luomassa Joensuun musiikkielämää. Hän myös opetti viulunsoittoa. - Minulla on veli ja oli itsestään selvää, että meidät pantiin lapsina soittamaan, veli klarinettia ja minut viulua. Olin seitsemänvuotias, kun minulle ostettiin sikarilaatikon kokoinen viulu, Anna-Kaisa kuvailee. Hän opiskeli viulunsoittoa musiikkioppilaitoksessa monia vuosia, mutta oli murrosiässä panemassa viulua laatikkoon monta kertaa: - Viulunsoitto loppui 30 vuodeksi, kun menin opiskelemaan. Harjoituksia, yksityistunteja, kursseja... Isän kuoltua hänen viulunsa alkoi askarrella Anna-Kaisan mielessä: - Mitähän jos ottaisin sen esiin ja kokeilisin, hän tuumi. - Ajattelin kuitenkin, että evääni eivät riitä niin pitkän soittotauon jälkeen. Niinpä ilmoittauduin kesäyliopiston viulukurssille. Se oli tarkoitettu aikuisille, jotka eivät olleet aiemmin soittaneet lainkaan. Anna-Kaisa oli kokemattomien kurssilaisten joukossa kuitenkin vähän outo lintu: - Mielikuvani, että en osaa enää soittaa mitään, oli ihan väärä; soittaminen on kuin pyörällä ajo. Taito on otettavissa käyttöön pitkänkin tauon jälkeen. Ilokseni totesin, että ehkä tämä tästä. Nyt Anna-Kaisa ei viulunsoittoa enää lopeta: - Hakeuduin kurssin jälkeen Helsingissä soittokykyisten ryhmään ja sen jälkeen onkin ollut tuhat rautaa tulessa: juoksua harjoituksista toiseen, yksityistunteja, kursseja ja esiintymisiä. Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa viulua tällä hetkellä Äkseröisissä. Kansanmusiikkia soittavan yhtyeen vaihtelevassa kokoonpanossa soittaa kolme 17

18 SAK:n kulttuuriapurahaa voivat hakea vuosittain kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apuraha on haussa loppuvuosittain. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston (KSR) yhteydessä erikoisrahastona. Anna-Kaisa Lavikaisen viulun on tehnyt suomalainen viulunrakentaja Marc Ahlgren: - Perintönä tullut isän viulu oli minulle liian iso. Tämä on hieman pienempi kuin normaali viulu ja sopii käteeni hyvin. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät loppuvuodesta KSR:n osoitteesta com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan tiettyyn päivämäärään mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Hakemisesta ilmoitetaan myös RVL:n lehdessä ja nettisivuilla. viulistia, klarinetisti, haitaristi, urkuharmonin soittaja ja basisti: - Tänä keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa vanhainkodissa ja Keravan kaupungin tilaisuuksissa. - Yritän olla mahdollisuuksien mukaan mukana myös Vantaan Kansanpelimanneissa. Joka toinen maanantai kokoontuu Töölön viuluklubi ja lauantaisin kerran kuussa saa oppia vierailevalta pedagogilta. Työpesti Pietariin Anna-Kaisa Lavikainen aloitti työt VR:llä loppusyksystä 1999 silloisen kansainvälisen osaston puhelinmyynnissä hän siirtyi toimipisteeseen, jossa hoidetaan yritys- ja ryhmämyynnin sekä matkatoimistopalvelun tehtäviä. Anna- Kaisan työtehtäviin kuuluu lisäksi VR:n työntekijöiden vuosiviisumien hoito. Hän on opiskellut venäjän kieltä silloisessa Joensuun korkeakoulussa: - Orientoiduin matkailupuoleen; ihmisten kanssa toimiminen oli mielenkiintoista. Olin esimerkiksi muutaman kerran matkanjohtajana Sotsin ja Jaltan matkoilla. Anna-Kaisa palasi viime vuoden loppupuolella vuoden ja kahdeksan kuukauden työpestistä Pietarista: - Otin työvapaata ja lähdin ulkoministeriön palvelukseen tekemään venäläisille viisumeita. Näin Anna-Kaisa pääsi toteuttamaan yhden haaveensa: - Tartuin tilaisuuteen, kun Pietarissa samoja tehtäviä tehnyt ystäväni kannusti hakemaan paikkaa. Pietarissakin soitto-oppia - Arjen eläminen Pietarissa oli hieno kokemus. Työyhteisö oli mielenkiintoinen. Työsopimukset tehdään pääasiassa kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja työyhteisössä oli vuotiaita suomalaisia. Viihdyin todella hyvin. Kevät ja syksy ovat Pietarissa parhaita vuodenaikoja. Pietarista löytyi myös suomalainen musiikki-instituutti, josta Anna-Kaisa sai opettajan: - Opettelin soittamaan suomalaista perusklassista viulumusiikkia. Oli tosi kivaa ja esiintymistilaisuuksiakin oli paljon. Soitin opettajan kanssa esimerkiksi Sibeliusta ja kansanmusiikkia. - Kun eläkeikä koittaa, harrastukselle jää enemmän aikaa. Olisi kiva, jos voisi vielä kehittyä ja aina se mahdollisuus on olemassa ikääntymisestä huolimatta. Ammattiliitot toimittavat hakemukset SAK:hon. Rahaston hoitokunta päättää apurahojen jaosta. Saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla sekä Palkkatyöläinen ja Löntagaren -lehdissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan myös saajalle henkilökohtaisesti. Kulttuuriapuraha on tarkoitettu esimerkiksi kirjoittamisen, kuvataiteen, musiikin, valokuvataiteen, lasitaiteen ja näyttämötaiteen kustannuksiin. Apurahaa ei ole myönnetty muun muassa urheilun ja ammattitutkinto-opiskelun (kaupallinen ala) kustannuksiin. Tänä vuonna hakuaika päättyi 4.2. Tukea myönnettiin yhteensä euroa 24 saajalle. Hakijoita oli yhteensä 137. RVL:stä on ollut hakijoita vuosittain 0-3 ja 2000-luvulla apurahoja on myönnetty RVL:läisille kirjoittamisen, poikkitaiteen, kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen harrastajille niin, että pienin apuraha oli suuruudeltaan 150 euroa ja suurin euroa. 18

19 Suhdeverkostoja käytetään eniten työntekijöitä ja toimihenkilöitä palkattaessa Työpaikka löytyy kiven alta Tuore selvitys paljastaa sen, minkä moni työnhakija tietää. Firmat hakevat uutta työntekijää ensin oman talon sisältä. Jos omasta talosta ei sopivaa löydy, otetaan apuun henkilökohtaiset verkostot eli palkataan kaveri, kaverin lapsi tai kaverin kaveri. Teksti: Aleksi Vienonen, UP-uutispalvelu Kolmanneksi käytetyin rekrytointikanava ovat työnantajan tai työntekijän suorat yhteydenotot. Työnhakijan kannattaa hakea yrityksistä töitä, vaikka avoimia työpaikkoja ei olisi ilmoitettu. Työpaikka voi olla hiljaisessa haussa. Tiedot selviävät tuoreesta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) henkilöstöja koulutustiedustelusta. Te-toimistoja väheksytään Neljänneksi käytetyin palkkaamisen tapa on firman omat nettisivut. Vasta viidentenä tulee työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys. Sitä ilmoittaa käyttävänsä rekrytoinnissaan 73 prosenttia yrityksistä. Perinteistä lehti-ilmoittelua käyttää 51 prosenttia työnantajista. Rekrytointikanavien käytössä ei ole merkittävää eroa eri työnantajasektoreiden välillä. Rekrytointi organisaation sisältä, henkilökohtaisten verkostojen hyödyntäminen sekä työnhakijan ja työnantajan suorat yhteydenotot ovat yleisimpiä rekrytointikanavia niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoilla. Henkilöstöryhmittäin eroja löytyy. Selvityksen mukaan henkilökohtaisia verkostoja käytetään kaikkein eniten työntekijä- ja toimihenkilöportaan rekrytoinneissa. Työntekijäportaan rekrytoinneissa henkilökohtaisia verkostoja kertoo käyttävänsä 86 prosenttia yrityksistä. Toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta vastaava luku on 85 prosenttia. Johdon rekrytoinneissa 73 prosenttia firmoista kertoi nojautuvansa verkostoihin. Sosiaalinen media nousee Nouseva trendi uuden työntekijän etsimisessä on verkon sosiaalisen median hyödyntäminen. Sitä ilmoitti käyttävänsä noin 12 prosenttia työnantajista: - Tämän osuus varmasti jatkaa nousuaan, selvityksen laatinut asiantuntija Satu Ågren sanoo. Eniten sosiaalista mediaa käytettiin palvelualoilla. Noin 18 prosenttia palvelualojen yrityksistä kertoi, että oli vuonna 2010 hyödyntänyt sosiaalista mediaa uuden työntekijän etsimisessä. Sosiaalisen median käytöllä on varjopuolensa. Se tarkoittaa, että entistä enemmän työntekijöitä haetaan tuttavaverkostojen kautta. Esimiesasemassa oleva henkilö saattaa ilmoittaa henkilökohtaisella Facebooksivullaan ystävilleen, että hänellä olisi töitä tarjolla. Hän voi myös pyytää omia alaisiaan vinkkaamaan hiljaisessa haussa olevasta työpaikasta omissa Facebook-profiileissaan. Nuoret palkataan oppilaitoksista Nuoren työnhakijan kannattaa hakea työpaikkaa jo opiskeluaikanaan. Suoraan kouluista ja oppilaitoksista kertoi palkkaavansa 67 prosenttia työnantajista. Opiskelujaan vielä viimeistelevä työnhakija on työnantajan silmissä kiinnostavampi kuin suoraan työttömyyskortistoon valmistunut. Yritysten mielestä opiskelijoille suunnatut rekrytointimessut, yritysesittelyt, harjoittelujaksot sekä opinnäytetyöt tarjoavat hyviä mahdollisuuksia palkata yrityksiin nuoria työntekijöitä. Monissa oppilaitoksissa on myös rekrytointi- ja urapalveluita, jotka tarjoavat työnvälityspalveluita opiskelijoille ja työnantajille. Työnantajasektoreittain suoraan koulunpenkiltä rekrytoi eniten rakennusala, jolla noin 75 prosenttia työnantajista kertoi käyttävänsä tätä keinoa. Teollisuudessakin osuus oli noin 70 prosenttia, mutta palveluissa vain 64 prosenttia. Työntekijäryhmittäin eniten suoraan oppilaitoksista palkattiin työntekijätason osaajia. Toiseksi eniten kouluista etsittiin toimihenkilöitä ja asiantuntijoita. Vain seitsemän prosenttia EK:n jäsenyrityksistä kertoi hakeneen johtajia suoraan oppilaitoksista vuoden 2010 aikana. 19

20 Palveluneuvojia puhuttivat matkustajaliikenteen muutokset Teksti ja kuvat: Soile Olmari Paikalla Järvenpää-talolla olivat 22 palveluneuvojan lisäksi RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri Seppo Juselius. Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Jakson enimmäistuntimäärä on 115 työtuntia ja 30 minuutin päivittäinen ruokatauko, joka on omaa aikaa. Nämä ovat työnantajan reunaehdot. Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät: - Työnantajalle olisi saatava myös työsuojeluorganisaation kautta viestiä liiallisesta työhönsidonnaisuudesta. VR:n matkustajaliikenteen muutokset ovat herättäneet tänä keväänä paljon tunteita ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa. Helsingin osasto kutsui Etelä-Suomen alueella työskentelevät jäsenensä keskustelemaan aiheesta. - Liittona emme ole hyväksyneet ruokataukomuutosta. Nyt on huomattu, että näillä työnantajan järjestelyillä ei pystytä palvelemaan kaikkia asiakkaita ja lipunmyyjät väsyvät. Kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen ja myyntijohtaja Monna Huvilinna kiertävät kaikki Suomen asemat ja kuulevat palveluneuvojia, kertoi Henry Kulin. - Palveluneuvojilla on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen rytmitykseen. Epäinhimilliset vuorot täytyy saada muutettua. Tärkeätä on pohtia asiaa yhdessä ja löytää siihen kohtuullinen ratkaisu. Hyvä kysymys on palveluneuvojien riittävyys. Työnantajan on huolehdittava, että työ sujuu. Keskustelussa tuli esiin, että lipunmyyntityö muuttuu entistä opastavammaksi ja konsultoivammaksi. - Kannattaa olla aktiivinen. Nykyisillä aukioloajoilla porukka ei jaksa, kun sijaisia puuttuu, Kulin totesi. - Henkilöstön kannattaa tehdä esitys yhdessä esimiehen kanssa, miten asia hoidetaan. Ihmisten on päästävä töihin jouhevasti niin, ettei pitkiä odotusaikoja synny. Tämä asia koskee lähiliikenteen asemien tilannetta. Ruokatauko on omaa aikaa Keskustelussa todettiin, että tilanne on haastava sekä työntekijöille että esimiehille: - Tilanne on ongelmallinen esimerkiksi, kun joku lähtee lomille; väkimäärä on supistettu vähiin. 20