Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla Kirjoittajat Olli Kuusisto Luottamuksellisuus Julkinen

2 Raportin nimi Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Sanomalehtien Liitto Sirpa Kirjonen PL Helsinki Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Olli Kuusisto 34/24 Avainsanat Raportin numero Karttajärjestelmä, jakelu, jakeluorganisaatio, kustantaja VTT R Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet hyödyntää karttajärjestelmiä jakelutietojen havainnollistamisessa ja uusien palvelujen kehittämisessä jakeluorganisaatioille ja kustantajille. Hankkeessa käytiin läpi paikkatietojärjestelmien perusteet, tarvekartoitus kustantajan ja jakeluorganisaation näkökulmasta, karttajärjestelmien markkinakatsaus ja käytännön caseja sekä tehtiin pienimuotoinen pilotti yhteislaatikkotietojen keräämisestä. Tältä pohjalta muokattiin vaatimusmäärittelupohja (liite 1) ja tehtiin kustannus hyöty analyysi, joita molempia voidaan hyödyntää jatkossa. Tarvekartoituksen yhteydessä havaittiin, että sekä kustantajilla että jakeluorganisaatioilla on karttajärjestelmälle runsaasti erilaisia käyttötarpeita. Kartoitetut tarpeet pystytään toteuttamaan karttajärjestelmien perus tai lisäosien ominaisuuksilla, mutta etenkin muiden kuin tiedon tuottajien osalta niiden käytettävyys vaatii räätälöintiä, jotta ne ovat riittävän helppokäyttöisiä loppukäyttäjille. Järjestelmien integrointi yrityksen sisällä ja tiedonsiirto yritysten välillä vaatii kuitenkin tietoaineistojen yhtenäisiä määrittelyjä. Eräs ajatus onkin laajentaa jatkokehityshankkeen sisältöä niin, että se sisältäisi esim. määrittelyn paikkatiedon välittämisestä eri organisaatioiden kesken, tai yhdistää se sähköisen jakokirjan jatkokehitykseen. Keskeistä on myös jo alkuvaiheessa miettiä pidemmän aikavälin etenemispolkua ja lopputavoitetasoa koko yrityksen näkökulmasta, vaikka edettäisiin vaiheittain suurimman hyötypotentiaalin omaavista ominaisuuksista liikkeellelähtien Luottamuksellisuus Espoo Allekirjoitukset Julkinen Olli Kuusisto Erikoistutkija VTT:n yhteystiedot VTT, Media ja internet, PL 1200, 02044, VTT Jakelu Sanomalehtien Liitto, Jakelun Kehittämisryhmä, TEKES VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 Alkusanat Tämä julkaisu on VTT:llä vuonna 2007 tehdyn projektin "Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla" julkinen loppuraportti. Projekti on tehty sanomalehtien varhaisjakelun kehittämisryhmälle ja se on saanut valmistelurahoitusta TEKESin Innoprint projektista. Projektin johtoryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Nina Saarinen, Aamujakelu Kari Väisänen, ESA Jakelut Bernt Söderlund, Helsingin Sanomat Rainer Randelin, Itella Pekka Heikura, Itella Juhani Seles, Itella Pertti Isotalus, Kaleva Lasse Valkila, Karjalainen Sirpa Kirjonen, Sanomalehtien Liitto Markku Määttänen, TS Yhtymä Pasi Saajanlehto, Uutisposti Asta Bäck, VTT Projektin käytännön toteutuksesta on vastannut VTT:n Media ja internet osaamiskeskuksesta erikoistutkija Olli Kuusisto. Haluan kiittää johtoryhmää, case taloja ja pilotteina toimineita Aamujakelua ja Itellaa saadusta tuesta, tiedoista ja kommenteista projektin kuluessa. Espoossa Tekijä

4 Sisällysluettelo JOHDANTO TAUSTA TAVOITE TOTEUTUS PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄN PERUSTEITA MITÄ PAIKKATIETO ON PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄT PAIKKATIETOJÄRJESTELMIEN KEHITYSKOHTEITA PAIKKATIETOAINEISTOT JA PAIKKATIETOJEN YHTEISKÄYTTÖ KARTTA AINEISTOT MUU PAIKKATIETOTARJONTA TARVEKARTOITUS KARTTAJÄRJESTELMILLE ASETETTAVISTA TARPEISTA TARVEKARTOITUKSEN TOTEUTUS TARVEKARTOITUKSEN YHTEENVETO KARTTAJÄRJESTELMIEN MARKKINAKATSAUS KARTTAJÄRJESTELMIEN JA PALVELUJEN TOIMITTAJAT KOKEMUKSIA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA JA PILOTOIDUISTA KARTTAJÄRJESTELMISTÄ JA PALVELUISTA Case Sanomalehti Case Itella Case Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu Yhteislaatikkopilotti (VTT, Itella, Aamulehti) KUSTANNUS HYÖTYANALYYSI KUSTANNUSTEKIJÄT HYÖTYTEKIJÄT Jakelun suunnittelu ja seuranta, rekukuljetukset Kuljetusten suunnittelu ja seuranta Asiakaspalvelu ja jakelupäivystys Levikkimarkkinointi ja mediamyynti Tilaajan ja mediaostajan itsepalvelut Toimitus Hyötyjen yhteenveto YHTEENVETO KUSTANNUS JA HYÖTYTEKIJÖISTÄ KARTTAJÄRJESTELMÄVAIHTOEHTOJA ILMAISET PALVELUT KEVYET RATKAISUT KESKITASON RATKAISUT LAAJAT RATKAISUT KARTTAJÄRJESTELMÄHANKKEEN ETENEMINEN KEHITYSKOHTEET JAKELUOSOITTEET JA JAKELUPISTEET ERI ALUERAJOJEN PÄÄLLEKKÄISYYS SEKÄ ALUEAINEISTOJEN PUUTTUMINEN JA VIRHEET TIEDONSIIRTO YRITYKSEN SISÄLLÄ JA YRITYSTEN VÄLILLÄ TIETOAINEISTOJEN YLLÄPITO JA MUUTOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO LÄHDELUETTELO: LIITE 1. Karttajärjestelmän toiminnallisuuksien vaatimusmäärittely kustantajien ja jakeluorganisaatioiden tarpeisiin ja toiveisiin perustuen LIITE 2. Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla projektin tarpeiden priorisointia koskevan kyselyn tulokset 2

5 Johdanto 1.1 Tausta Vaikka tilattavien sanomalehtien levikit ovat laskeneet viimeisten 10 vuoden aikana n. 5 prosenttia, sanomalehtiä pidetään kuitenkin erittäin tärkeinä. Suomalaiset ovat tottuneet saamaan lehtensä varhaisjakeluna aamulla, lukuun ottamatta joitakin haja asutusalueita, jossa lehti tulee Postin perusjakelun mukana. Jakelun kustannukset sanomalehden kaikista kustannuksista ovat noin 20 prosenttia. Mm. edellämainitun levikinlaskun seurauksena jakelukustannuksia uhkaavat huomattavat nousupaineet. Lehden tilaaja ei ole juuri valmis maksamaan kustannusten nousuja. Painetun sanomalehtiviestinnän tulevaisuuden varmistamiseksi onkin kaikki kustannusten nousua hillitsevä kehitystyö tehtävä ja otettava käyttöön, myös painetun lehden jakamisessa. Suomessa sanomalehtien jakelu hoidetaan pääsääntöisesti varhaisjakeluna yhteisjakelujärjestelmän avulla, jossa kullakin alueella lehtiä jakaa vain yksi jakelusta vastaava organisaatio. Varhaisjakelun edellytyksenä on julkaisijoiden, lehtipainojen, kuljetusyritysten ja jakeluyritysten kiinteä yhteistyö, jotta lehtien tilaajajärjestelmät, sekä painon, kuljetusten ja jakelun tuotannonohjausjärjestelmät toimivat yhteensopivasti ja moitteettomasti. Yhteiskuljetukset ja yhteisjakelu edellyttävät, että eri lehdistä tulevat kuormat voidaan täsmällisen aikataulun mukaan yhdistellä ja toimittaa yhteisiin jättöpaikkoihin. Varhaisjakelun osalta on monenlaisia toimituskäytäntöjä: ovikanto, laatikkokanto, yhteislaatikot, noutopisteet jne. Jotta tulevaisuudessa sekä lehden tilaajan että asiakaspalveluhenkilöstön on mahdollista nähdä yksiselitteisesti, mihin ja milloin painettu lehti voidaan varmasti ja järkevästi kuluttajalle toimittaa ja mistä kuluttaja sen todella voi noutaa, tarvitaan kehittyneitä karttajärjestelmiä. Karttajärjestelmä tukee jakeluyhtiötä omassa työssään, ja myös painettujen sanomalehtien markkinointi ja jopa toimitus voi todennäköisesti hyödyntää karttajärjestelmää omassa toiminnassaan. Jakelu ja sen seuranta perustuvat vahvasti paikkatietoon. Monet jakeluun liittyvät tiedot ja tunnusluvut voidaan esittää kartalla, mikä antaa uusia mahdollisuuksia tarkempaan suunnitteluun ja asioiden helpompaan hahmottamiseen ja yhdistelyyn. Karttajärjestelmiä voidaan hyödyntää sekä jakelutietojen havainnollistamiseksi että myös sen mahdollistamien uusien palvelujen kehittämiseksi jakeluorganisaatioille ja kustantajille. Karttajärjestelmän käyttökohteita voivat siis olla mm.: eri jakeluorganisaatioiden eri jakelumuotojen toimituspaikkojen paikannus ja havainnollistaminen asiakaspalvelulle ja tilaajille levikkimyynnin tapahtumien seuranta jakelun tapahtumien seuranta levikkianalyysit ja levikkimyynnin suunnittelu jakajien opastus ja työnteon apuväline jakelun etenemistilanteen seuranta jakelu ja kuljetusreittien suunnittelu 3

6 1.2 Tavoite Hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet hyödyntää karttajärjestelmiä jakelutietojen havainnollistamisessa ja uusien palveluiden kehittämisessä jakeluorganisaatioille ja kustantajille. Tuloksena syntyneen vaatimusmäärittelypohjan perusteella arvioidaan tarve ja halukkuus yhteiselle tai erilliselle jatkokehitysprojekt(e)ille, jossa kehitettäisiin järjestelmä tai sen osia alan tarpeisiin. Määrityksessä huomioitiin rajapinnat eri järjestelmien ja eri organisaatioiden järjestelmien (YJS tiedonsiirto) välillä. Eri ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten selvitettiin kustannus hyöty analyysin tekijät. 1.3 Toteutus Hanke toteutettiin seuraavasti: 1. Karttatoimintojen tarvekartoitus Selvitettiin kustantajien sekä jakeluorganisaatioiden ja asiakaspalvelun tarpeet karttajärjestelmän käytölle sisältäen toiminnallisuuden, liittymäpinnat eri toimintaympäristöihin ja järjestelmiin, sekä organisaatioiden välisen tiedonsiirron tarpeet. 2. Markkinakatsaus Kartoitettiin käytössä olevien karttasovellusten ominaisuudet ja mahdollisuudet sekä käyttökohteet. Selvitettiin valittujen ratkaisujen osalta tarkemmin käyttökokemuksia. Arvioitiin alustavasti järjestelmien soveltuvuutta. Verrattiin tarpeita saatavilla oleviin eri tarkkuustasolla saatavissa oleviin kartta ja muihin data aineistoihin, näiden saatavuuteen ja ylläpitoon. Arvioitiin ja priorisoitiin yhteisesti halutut toiminnallisuusominaisuudet. 3. Vaatimusmäärittelypohjan luonti Tehtiin vaatimusmäärittelypohja, jota kukin osapuoli voi käyttää soveltuvin osin oman järjestelmänsä hankinnassa pohjana vaatimusmäärittelylle. Tätä varten testattiin yhden järjestelmän keskeisiä ominaisuuksia ja kerättiin käytännön kokemuksia käytössä olevien tai pilotoitujen järjestelmien osalta projektin ja toimialan organisaatioiden resurssien puitteissa. Määrittelyssä huomioitiin mm. seuraavia seikkoja: o o o o o o o Mitä perustoimintoja tarvittaisiin? Mitä mitkäkin lisäominaisuudet vaativat? Mitä saa tehtyä pienelläkin panostuksella? Kustantajien ja jakeluorganisaatioiden välisen tiedonsiirron tarpeet Käytettävyys Laajennettavuus Muut mahdolliset vaatimukset ja määrittelytarpeet tarvittavien jakelutietojen saamiseksi asiakaspalvelun ja myynnin käyttöön 4. Eri ratkaisumallien kustannus hyötyanalyysin tekijät Määritettiin kustannus hyöty analyysin tekijät ja selvitettiin asiakaspalvelun ja myynnin kannalta kustannus hyötyanalyysin mukaiset panostusvaihtoehdot jakelutietojen havainnollistamiseksi. 5. Raportointi 4

7 2 Paikkatietojärjestelmän perusteita 2.1 Mitä paikkatieto on Kaikki paikkatieto (Geographical information) liittyy maantieteelliseen sijaintiin eli koordinaatteihin. Tieto voidaan sijoittaa kartalle myös välillisesti ilman koordinaatteja, jolloin joku yksiselitteinen tunnus (ID) toimii yhdistävänä linkkinä. Edellytys tällöin on, että linkitetyllä tiedolla on aito maantieteellinen sijainti jossakin tietokannassa. Karttakohteeseen voi liittyä lisäksi ominaisuustietoja. Karttakohde voi olla piste, viiva tai alue. Paikkatieto koostuu siis sijaintitiedoista ja ominaisuustiedoista. Sijaintitiedot koostuvat koordinaatti, geometria ja topologiatiedoista. Ominaisuustiedot puolestaan yksilöivät, paikantavat, ajoittavat ja kuvailevat kohdetta, ja ne on tallennettu erilaisiin rekistereihin. Kartta tai rekisteritietokantoja kutsutaan paikkatietovarastoiksi. Kun kuvatut kohteet ja ilmiöt on paikannettu karttakoodinaatein, tekee se mahdolliseksi eri lähteistä hankittujen tietojen yhdistelemisen ja havainnollistamisen karttapohjalla sekä erilaiset analyysit ko. aineistoilla. paikkatieto ominaisuustieto sijaintitieto yhteystieto koordinaattitieto geometriatieto topografiatieto Kuva 1. Paikkatiedon rakenne. Topologialla tarkoitetaan karttakohteiden keskinäisiä suhteita. Kaksi pistettä voi esimerkiksi muodostaa viivan. Sulkeutuvat viivat taas voivat rajoittaa sisäänsä alueen. Karttaohjelma voi topologisista ominaisuuksistaan riippuen olettaa, että em. alueen sisälle piirretty sulkeutuva viiva muodostaa uuden alueen edellisen sisälle. Ohjelman asetuksista tai käyttäjän vaatimuksesta riippuen uusi tie voi esimerkiksi karttaa piirrettäessä jakaa kartalle jo piirretyn tilan kahteen osaan, tai tie voidaan piirtää olla omalle tasolleen sen vaikuttamatta lainkaan tilan rajatasoon. Vektorigeometrisen mallin mukaan kohteet kuvataan joko pisteinä, viivoina tai alueina, ja eri analyysimenetelmät voivat kohdistua näihin. Pisteet voivat kuvata havaintopisteitä, rakennuksia, luonnon pistemäisiä kohteita, tai alueisiin viittaavia referenssipisteitä. Viivat voivat muodostaa verkoston, kuten tiet ja myös rajata alueita, kuten vesistön rantaviivat, tai esittää samanarvokäyriä kuten korkeuskäyrät. Alueet voivat olla erillisiä alueita, kuten suojelualueet, tai muodostaa aluejakoja, kuten kiinteistöjako tai maalajikuviot. Rakenteellisesti alkioiden välillä on hierarkkinen suhde: alueet rajataan reunaviivoillaan ja viivat rakentuvat ohjauspisteistään. Esimerkiksi kiinteistöjen pistemäiset rajapyykit määrittelevät kiinteistörajojen sijainnin ja samalla kiinteistön alueen. Rasterigeometrisen mallin mukaan alue kuvataan ruudustolla. Lähtökohtana ovat yleensä vakiokokoiset ruudut. Monet myytävät tietoaineistot sisältävät vakiokokoisten ruutujen alueelle kohdistuvia tietoja. Rasterimallissa analyysimenetelmät voivat kohdistua joko yksittäiseen ruutuun, sen naapureihin tai suurempiin pikselialueisiin. Rasterimallipohjaista laskentaa ei pidä sekoittaa rasterikuvina käytettyihin karttoihin, joille ei voi tehdä paikkatieto operaatioita. 5

8 2.2 Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmä eli GIS (Geographic Information System) on tietojärjestelmä, jossa ainakin osalla käsiteltävistä tiedoista on nimettyyn paikkaan (esim. osoitteeseen tai alueeseen) liittyviä ominaisuuksia. Keskeisintä ovat karttailmaisuun perustuva symbolit ja graafinen käyttöliittymä sidottuna tunnettuun karttakoordinaatistoon. Paikkatietojärjestelmät voivat olla rekisterejä, suunnittelujärjestelmiä, operatiivisia ohjaus ja optimointijärjestelmiä tai julkaisujärjestelmiä. Paikkatietojärjestelmä voi olla yhden käyttäjän sovellus esim. markkinoinnin suunnitteluun, tai suuren yrityksen ja satojen käyttäjien järjestelmä metsien hoidon, hakkuun ja puukuljetusten suunnitteluun ja seurantaan. Paikkatietojärjestelmien avulla voidaan yhdistää sijainti ja ominaisuustiedot eli kartta ja rekisteritietokannat. Sijainnin avulla voidaan yhdistää eri lähteistä saatua tietoa ja tuottaa uusia näkökulmia ja visualisointimahdollisuuksia. Sijaintitiedot mahdollistavat erilaiset verkostoihin liittyvät analyysioperaatiot, esimerkiksi jakelupisteen sijoittaminen jakelureitille, lyhimmän reitin laskenta tai lähimmän palvelupisteen etsiminen uudelle asiakkaalle. Paikkatietojärjestelmä on hyödyllinen silloin, kun tehtävät hoituvat sen avulla joutuisammin, luotettavammin ja halvemmalla kuin muilla menetelmillä. Suunnittelutyössä hyöty konkretisoituu esimerkiksi aiempaa tarkempana vaihtoehtojen vertaamisena, joustavuuden lisääntymisenä ja laadullisesti parempina ratkaisuina. Asiakaspalvelussa puolestaan voidaan antaa selkeämpää ja tarkempaa palautetta asiakkaille, mikäli jakelupisteiden sijainnit ja niihin liittyvät palvelutasotiedot tunnetaan. Paikkatietojärjestelmä koostuu yleensä varsinaisesta karttajärjestelmästä, joka sisältää sijaintija ominaisuustiedonhallinnan ja perusoperaatiot sekä sekä siihen liittyvistä komponenteista, joita voi hankkia tarpeen mukaan. Komponentit voivat sisältää esimerkiksi reittianalyysin, verkkoanalyysin ja alueanalyysin. Ohjelmistoja on perinteisesti käytetty tietojen ylläpitotehtävissä, kartoituksessa ja kartantuotannossa ja yhdyskuntasuunnittelun alueella eivätkä ne ole olleet ns. loppukäyttäjän tuotteita. Kuusitie Orellinkatu 5.taso: kadunnimet, kadut, jättöpaikat yms. 4. taso: kulkumatkat taloalueiden sisällä 3. taso: taloaluetietokanta 2. taso: Osoiterekisterin pisteet koordinaattien mukaan paikannettuina 1. taso: Kartta taustalla Kuva 2. Kaavamainen esitys karttajärjestelmän karttatasoista /1/. 6

9 Tällä hetkellä etenkin web pohjaisten jokamiehen aineistojen kehitystyö on vauhdikasta. Ennen kaikkea aineistojen välitys, selaamis ja kohteiden paikallistamismahdollisuus selainohjelmia käyttäen ovat yleistyneet. Aineistot liittyvät useimmiten palveluntarjoajan muuhun liiketoimintaan ja sisältävät linkkejä alueellisista palveluista. Mobiilien päätelaitteiden tulo markkinoille on avannut uusia mahdollisuuksia paikkatietojärjestelmien käytölle, mm. langattomasti välitettäville taustakartoille tai opastuspalveluille. 2.3 Paikkatietojärjestelmien kehityskohteita Paikkatieto ohjelmistojen ja aineistojen käyttöönottoon on liittynyt monenlaisia vaikeuksia. Eräitä perussyitä vaikeuksille ovat perinteisesti olleet: Ohjelmistojen käyttöliittymät ovat hankalia. Kartoituksen perustiedot puuttuvat. Koordinaatistomuunnokset ovat vaikeita, aineistojen koordinaatistoja ei aina ole dokumentoitu. Formaattimuunnokset ohjelmistojen välillä saattavat olla työläitä, tietoa häviää. Aineistot ovat usein puutteellisia ja epätarkkoja. Luotettavuudesta ei usein ole yksiselitteistä määrittelyä Koulutetun henkilöstön puute, tai tietojen syötön käyttötarvetta harvoin. Osaksi em. vaikeuksista johtuen investoinnit paikkatietotekniikkaan ovat maksaneet itsensä takaisin suhteellisen hitaasti. Käyttöliittymien ja tietoteknisten taitojen parantuessa, yritysten verkottuessa sekä aineistojen hintojen laskiessa kynnys paikkatietotekniikan käyttöönottoon kuitenkin laskee jatkuvasti. 2.4 Paikkatietoaineistot ja paikkatietojen yhteiskäyttö Suomessa paikkatietoaineistoja keräävät useat valtion ja kuntien viranomaiset tehtäviensä hoitamiseksi ja palvellakseen näillä tiedoilla asiakkaitaan. Valtakunnallisten tai kunnallisten aineistojen luominen on usein mittava monien vuosien ja miljoonien eurojen investointi. Paikkatietojen keruu ja ylläpito vaativat yhä laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistoimintaa. Paikkatieto ohjelmistojen käytön yleistymisen myötä on syntynyt yhä laajempaa kiinnostusta myös eri paikkatietoa sisältäviin tietokantoihin, ja mahdollisuudet yhteistoiminnan tehostamiseen lisääntyvät. Euroopassa on juuri tullut voimaan EU:n direktiivi Euroopan paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE). Direktiivi mukaan kaikki julkisen hallinnon julkiset paikkatiedot on saatava yritysten ja yksityisten henkilöiden sujuvaan käyttöön helposti ja omakustannushintaan. Käytännössä tämä edistää aineiston siirron standardien käyttöönottoa ja aineistojen käyttöä. Jakelua asiassa kiinnostaa etenkin osoitteita ja kiinteistöjä koskevat tiedot. 7

10 Rahoitus, osallistuminen Käyttösovellukset Haku, selailu, kopiointi, muunnos. Metatieto on line palvelu Haku ja palvelumekanismit Selkeät käyttöperiaatteet Systemaattinen ylläpito Standardit palvelujen ketjutus Kiinteistö Maasto Osoite Toimialojen Ilmakuvat tiedot tiedot tiedot paikkatiedot Toimiva yhteiskäyttö, yhteensopivat prosessit Laitokset, kunnat, yritykset, tutkimuslaitokset.... Koordinoitu yhteistyö Tutkimus ja koulutus Tiedottaminen Kuva 3. Rakennemalli paikkatietoinfrastruktuurista (Lähde: Maa ja metsätalousministeriön Ari Vertasen esitys kunnallishallinnon paikkatietopäivillä 2007). 2.5 Kartta aineistot Paikkatieto ohjelmiston käyttäminen edellyttää numeerisia karttoja, joille haluttua, osoitteen tai koordinaatit sisältävää tietoa sijoitetaan. Sanomalehden jakelun kannalta oleellisia karttaaineistoja ovat melko suurimittakaavaiset kartat (1: :5.000). Monet karttajärjestelmätoimittajat ovat tehneet karttatuotepaketteja omien ja muiden aineistontuottajien materiaalien pohjalta. Näissä on koottu samaan pakettiin tieaineisto sekä mm. kuntaraja, vesistö, rakennus ja nimistöaineistoa. Koko Suomen alueelta on saatavissa vektorimuotoinen Maanmittauslaitoksen maastokartta/peruskartta (1: / 1:25.000), joka on jaettu eri tasoihin, mm. pohjakuviot, pellot, vedet ja korkeuskäyrät. Pohjakuvioihin kuuluvat mm. tiet, rakennukset ja nimistö. Maastokartta aineisto on kerätty pääosin stereokartoituksena ja sen tarkkuustaso on viiden metrin luokkaa. Karttaa pystytään zoomaamaan hyvin 1:5.000 tasolle saakka karttajärjestelmissä. Maanmittauslaitos on siirtynyt kartantuotannossaan uuteen koordinaattijärjestelmään ja lehtijakoon vuonna Samalla uudistuvat myös Maanmittauslaitoksen julkaisemat maastokartat. Uudet kartat julkaistaan mittakaavoissa 1: ja 1: Uudistuksen yhteydessä koordinaattijärjestelmäksi vaihtui GPS yhteensopiva EUREF FIN koordinaatisto. Uusi 1: kartta on nimeltään Peruskartta ja uusi 1: kartta nimeltään Maastokartta. Koko Suomen uudet Maastokartat valmistuvat vuoden 2008 alkuun mennessä. Karttojen perusaineisto saattaa tällä hetkellä näin ollen olla melko vanhaa, jolloin ainakin teiden ja rakennusten osalta tietoihin pitäisi saada päivityksiä useammin. Kaupungeilla ja kunnilla löytyy yleensä tätä tarkemmalle tasolle menevää aineistoa, mm. kaavojen pohjakartat ovat 1:2.000 mittakaavassa. 8

11 2.6 Muu paikkatietotarjonta Seuraavassa on lyhyesti kuvattu muutamia jakelun kannalta kiinnostavia valtakunnallisesti saatavissa olevaa paikkatietoaineistoja. Maanmittauslaitoksen Paikkatietohakemiston tavoitteena on kuvata kaikki kotimaiset paikkatietoaineistot, joita tarjotaan aineistoa tuottavan organisaation ulkopuoliseen käyttöön. Paikkatietohakemisto (http://www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot/default.asp?id=845&docid=3756) auttaa tiedon tarvitsijaa löytämään haluamansa aineiston, ja aineistojen kuvailemisessa käytetty yhtenäinen menetelmä helpottaa aineistojen keskinäistä vertailua. Sen uudistaminen on tosin viivästynyt suunnitellusta. Väestötietojärjestelmässä (www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/vtj) olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Rakennuksia koskevat tiedot kootaan rakennusvalvontaviranomaisten toimesta väestötietojärjestelmään) sekä usein samalla kuntarekisterijärjestelmään. Väestö ja yritykset on rekisterijärjestelmissä kytketty rakennuksiin, joten nämäkin tiedot ovat paikannettavissa karttakoordinaatein. Digiroad:issa (http://www.digiroad.fi/) on kattavasti tallennettuna Suomen tiet. Digiroad on kansallinen tie ja katutietojärjestelmä, joka sisältää teiden ja katujen geometrian sekä ominaisuustiedot. Digiroadista on valmistunut uusi aineisto 2007/2. Maanmittauslaitos ylläpitää teiden ja katujen keskilinjan geometriaa ja lisäksi yksityisteiden ominaisuustietoja. Tiehallinto ylläpitää maanteiden ominaisuustietoja ja hallinnoimiensa kevyen liikenteen väylien ominaisuustietoja. Kunnat ylläpitävät kuntien katujen, kuntien omistamien kevyen liikenteen väylien ja kuntien hoitamien yksityisteiden ominaisuustietoja. 9

12 3 Tarvekartoitus karttajärjestelmille asetettavista tarpeista 3.1 Tarvekartoituksen toteutus Tarvekartoitus suoritettiin järjestämällä kaksi reilun puolen päivän mittaista työpajaa. Jakelun työpajaan osallistuivat: Nina Saarinen (Aamujakelu) Kari Väisänen (Esa Jakelut), Pasi Saajanlehto (Uutisposti), Rainer Randelin (Posti), Lasse Valkila (Karjalainen), Pertti Isotalus (Kaleva), Hannu Riihenperä (Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu) sekä Olli Kuusisto (VTT), joka toimi vetäjänä ja kirjurina. Levikkimarkkinoinnin ja asiakaspalvelun työpajaan osallistuivat Minna Varonen (Aamulehti), Bernt Söderlund (Helsingin Sanomat), Lauri Häkkinen (Posti), Markku Määttänen (TS Yhtymä) sekä Olli Kuusisto (VTT), joka toimi vetäjänä ja kirjurina. Sanna Marjo (Savon Sanomat) ja Kaisa Auvinen (Postin contact center) olivat estyneitä osallistumaan tilaisuuteen, mutta lähettivät listan tarpeista omalta osaltaan sekä kommentoivat työpajan dokumentaatiota, kuten muutkin työpajoihin osallistuneet. Tarvekartoitus ja sen pohjalta tehty vaatimusmäärittelypohja on esitetty liitteessä 1. Toiminnallisten vaatimusten lisäksi on listattu niiden edellytykset tietojen ja aineistojen suhteen, sekä saavutettavat hyödyt. Projektin yhteydessä tehtiin myös nettikyselynä tarpeiden luokittelu, jonka tulokset ovat liitteessä 2. Vaatimusmäärittelypohjassa on myös listattu ulkoisten liittymien ja suorituskyvyn vaatimuksia sekä suunnittelun rajoituksia (kuten noudatettavat standardit tai laitteistojen asettamat rajoitukset) ja järjestelmän käyttöön liittyviä varmuus ja ylläpitovaatimuksia. 3.2 Tarvekartoituksen yhteenveto Tarvekartoituksen yhteenveto karkealla tasolla on esitetty alla, sen pohjalta tehty tarkemmat tiedot sisältävä vaatimusmäärittelypohja on liitteessä 1. Kuva 3. Karttajärjestelmän tarpeet ja toiveet kustantajan ja jakeluorganisaation kannalta. 10

13 4 Karttajärjestelmien markkinakatsaus 4.1 Karttajärjestelmien ja palvelujen toimittajat Tunnetuimmat ohjelmistot Suomessa ovat MapInfo ja ArcGIS tuoteperheet. Monet toimijat tarjoavat lisäksi räätälöityjä web pohjaisia paikkatietopalveluja mm. kuukausi ja käyttöveloitusta vastaan Karttatietojärjestelmiä ja/tai karttatietopalveluja tarjoavia yrityksiä Suomessa ovat mm. Affecto, ESRI Finland, WM Data ja Centroid. Taulukossa 1 on esitetty muutamille tuotteille esimerkkihintatietoja. Taulukko 1. Paikkatieto ohjelmistojen lisenssihinta esimerkkejä, työasemaohjelmistoissa valmisohjelmistot ilman räätälöintiä (kesäkuu 2007), palvelinohjelmistot vaativat räätälöintiä. Lopullinen hinta riippuu kokonaistoimituksen laajuudesta ja lisenssien määrästä. Ohjelmisto Työasemalisenssi (kiinteä/kelluva) 11 Palvelinlisenssi ArcView / ArcGISServer n / alk reittisuunnittelu MapInfo Professional / MapExtreme n / alk reittisuunnittelu 800 n /käyttäjä Affecton kokonaisratkaisut koostuvat ohjelmistoista, aineistoista, asiakkaan tarpeiden mukaisesti räätälöidyistä toteutuksista ja järjestelmien integroinnista osaksi yrityksen tietojärjestelmiä. Affecto käyttää maailmanlaajuisten markkinajohtajien teknologioita ja tarjoaa lisäksi omat, tuotteistetut paikkatietoaineistonsa sekä yhteistyökumppaneiden tuottamat aineistot. Affecto kertoo olevansa markkinajohtaja paikkatietotuotannon ulkoistuspalveluissa. Yhtenä paikkatieto ohjelmistovaihtoehtona oleva MapInfo tuoteperhe sisältää valmisohjelmistot ja sovelluskehitysvälineet työasema, palvelin ja Internet pohjaisiin karttasovelluksiin ja organisaation laajuisiin paikkatietopalvelimiin saakka. Teknologia kattaa kaikki kehitysalustat (Microsoft Windows, Microsoft.NET ja JAVA). Affecton referenssejä ovat mm. Rautakirja Oy Lehtipiste ja Suomen Suoramainonta, sekä Itella ja Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu, joille tehdyistä räätälöidyistä karttasovelluksista kerrotaan kappaleessa 4.2. ESRIn päätuote on integroitu paikkatieto ohjelmistojen ArcGIS tuoteperhe. ArcGIS ohjelmistojen avulla voi toteuttaa paikkatietotoiminnallisuudet niin työasema, palvelin (ml. internetratkaisut) kuin mobiiliympäristöön. Muita ESRIn paikkatieto ohjelmistoja ovat laajojen paikkatietoaineistojen tiedonkeruujärjestelmät sekä ammattimaiset kartografiset järjestelmät tai sovelluskehittäjän työkalut räätälöityjen paikkatieto ohjelmistojen toteuttamiseen. ArcWeb Services mahdollistaa paikkatietoaineistojen ja toiminnallisuuden liittämisen sovelluksiin ilman mittavia investointeja aineistoihin, ohjelmistoihin ja laitteistoihin. ESRI Finland tarjoaa toteuttamansa StreetMap Finlandin tie ja kartta aineiston lisäksi myös Tilastokeskuksen, Karttakoneen sekä Tele Atlaksen aineistoja. Lisäksi ESRI jälleenmyy Leican paikkatietotuotteita. WM data tarjoaa asiakaskohtaisia ja/tai tuotepohjaisia ratkaisuja paikkatietojen hyödyntämiseen. Asiakaskohtaisilla paikkatietoratkaisuilla toteutetaan paikkatietoon liittyviä järjestelmiä, jotka integroidaan yhä useammin organisaation muihin järjestelmiin. WM data toteuttaa myös ns. puhtaita paikkatietojärjestelmiä, esimerkiksi paikkatietojen ylläpitojärjestelmiä. Paik

14 katietoratkaisut on toteutettu joko tunnettujen maailmalla arvostettujen paikkatieto ohjelmistoalustojen päälle tai WM datan omana toteutuksena. WM datan karttaratkaisujen referenssejä ovat mm. Oikotie.fi, Matka.fi, Reittiopas.fi ja fi. Suomessa monia nettipohjaisia karttatoteutuksia on tehnyt myös mm. SITO yhtiöihin kuuluva Centroid. Sen paikkatietoihin kohdistuva ohjelmistokehitys pohjautuu tietokantapohjaiseen ajatteluun ja ratkaisut hyödyntävät mm. Oracle tiedonhallintajärjestelmän ominaisuuksia. Centroidin ohjelmistoratkaisut ovat tuotteistettuja ja useiden asiakkaiden päivittäisessä tuotantokäytössä. Citycad on Infra alan suunnittelusovellusperhe vaativiin suunnitteluprojekteihin. CityGis on kuntien paikkatietopohjainen perusrekisterijärjestelmä. SpatialWeb on paikkatietoteknikan web teknologia, jolla on toteutettu sekä Intranet että Internet paikkatietosovelluksia. Centroid toteuttaa myös asiakaskohtaisia ohjelmistoräätälöintejä ja toteutuksia. Referenssejä ovat mm. Pohjois Karjalan seutupalvelu (pk kartat.jns.fi/map.php) ja Hyvinkään karttapalvelu (kartta.hyvinkaa.fi/hyvinkaa/map.php). Kartta aineistojen parantuessa, paikkatietojärjestelmien ja niiden jakelun sekä laitteiden kehittyessä on markkinoille tullut runsaasti paikkatietopalveluja ja sovelluksia tarjoavia yrityksiä. Ehkä kattavimman kuvan kotimaisesta tarjonnasta saa Maanmittauslaitoksen vuosittain järjestämillä paikkatietomarkkinoilla, jotka kokoavat yhteen paikkatietojen tuottajat ja käyttäjät sekä ohjelmistojen ja palvelujen toimittajat. Viime vuonna näytteilleasettajia oli yhteensä viitisenkymmentä (ks. Karttajärjestelmiä toimittavat myös mm. Autodesk (www.autodesk.fi/) ja Intergraph (www.intergraph.fi/sgi/). Vielä laajemman kuvan kansainvälisistä paikkatieto ohjelmistoista saa seuraavista linkeistä: en.wikipedia.org/wiki/list_of_gis_software Kartta aineistoja tuottavat monet eri toimijat. Monet karttajärjestelmätoimittajat ovat tehneet itse tai myyvät valmiiksi koottuja tai räätälöityjä kartta aineistopaketteja. ESRI tarjoaa mm. omaa tuotantoaan olevaa StreetMapFinland aineistoa koko Suomen osalta. Affecto myy mm. Genimap aineistoja, esimerkkinä vektoriaineistot reititykseen ja paikannukseen osoitteen, postinumeron ja kunnan perusteella sekä neljässä mittakaavassa olevat taustarasterit (aineistot tarkemmin, ks ). Kaupungit myyvät myös oman paikkatietotuotantonsa numeerista kartta aineistoa, esimerkiksi Jyväskylän kaupunki myy opaskarttatason vektorimuotoista aineistoa hintaan / km 2. Ennen hankittavan kartta aineiston valintaa on syytä tutustua tarkkaan eri aineistoihin ja miettiä, mitä niistä ja missä laajuudessa omassa toiminnassa tarvitaan. Edelleen, on syytä selvittää samalla myös kunkin aineiston päivitystarve, taajuus ja hinta. Taulukko 2. Kartta aineistojen lisenssihinta esimerkkejä koko Suomen kattavan kartta aineiston osalta (elokuu 2007). Lopullinen hinnoittelu riippuu kokonaisratkaisun laajuudesta ja lisenssien määrästä. Kartta aineisto Työasemalisenssi Palvelinlisenssi (3 samanaik. käyttäjää) StreetMapFinland (ESRI) n n Genimap Aineistot (ks ) n n

15 4.2 Kokemuksia käytössä olevista ja pilotoiduista karttajärjestelmistä ja palveluista Case Sanomalehti Seuraavassa on kuvattu sanomalehden karttajärjestelmän käytön kohdealueita jakelun, levikkija mediamyynnin tueksi. Jakelun rakenteita kuvataan lähtökohtaisesti kartalle havainnollistamaan miten jakelua alueellisesti hoidetaan ja siten, miten jakelu kuluttaja ja media asiakkaita palvelee. Markkinoinnin tulee ottaa huomioon jakelun rakenteita varhaisjakelukanavaa käyttäessään, koska varhais ja viikonloppujakeluissa ei noudateta esim. postinumero eikä kuntarajoja. Tukihenkilöt voivat ylläpitää tarvittavia jakelurakenteita ja niiden aluerajoja. Sanomalehden mediamyynti markkinoi ja myy ilmoituksia ja liitteitä, joiden jakelu voidaan kohdistaa sekä tilaaja että tarvittaessa myös ei tilaajatalouksiin. Liitteitä voidaan sanomalehdessä esim. kohdistaa aluekohtaisina kokonaisuuksina kuljetusalueisiin perustuen. Täydentäviä jakeluita voidaan kohdistaa alueellisesti valittuihin ei tilaajatalouksiin kuljetusaluejakoakin tarkemmin. Mediamyynnin käyttöön on voitu tehdä karttasovellus, jolla esitetään mediaostajia kiinnostavia kappaletietoja ja aluerajoja. Osa tiedoista voi olla peräisin omista operatiivisista järjestelmistä, osa voi olla ulkopuolelta hankittuja. Käytettävän sovelluksen avulla on voitu luoda edellytyksiä kartalla esittämään ja käsittelemään kohdealueita eri jakelurakenteiden avulla eri käyttäjäryhmille, jolloin esim. mediaostajille lähtökohtaisesti on mahdollista maantieteellisesti kommunikoida esim. postinumeroalueilla. Kohdistamisessa käytettävät aluekohtaiset perustiedot ovat usein postinumero, kunta tai muun kuin varhaisjakelurakenteiden aluejaon tietoja. Vaikka varhaisjakelun jakelurakenteet kuten kuljetusaluerajat eivät yleensä noudata esim. postinumerorajoja, pystytään kartan avulla havainnollistamaan, miten hyvin ne missäkin noudattavat postinumero, kunta tai muita ulkopuolisia aluerajoja. Tätä kautta kommunikointi helpottuu vaikka postinumerorajatkaan eivät puolestaan noudata kuntarajoja. Edelleen, on otettava huomioon, että kaikki edellä mainitut tiedot myös muuttuvat ajan myötä, joten kaikkiin em. tietoihin liittyy tietojen päivitysten hallinta. Sanomalehden levikkimarkkinointi käyttää toiminnan seurannassa usein mm. postinumero, jakelualue ja kuntatason tietoja tai niistä muodostettuja laajempia alueita, harvemmin piiritason tietoja, koska tällöin mennään jo ehkä turhaankin tarkalle seurannan tasolle. Karttasovelluksen avulla pystytään havainnollisesti kuvaamaan levikin ja levikkimyynnin kehitystä (huom. mm. levikintarkastus tehdään kuntakohtaisesti). Esim. lisäjakeluiden ohjausta ja seurantaa varten kustantajaa ja sen media asiakkaita kiinnostaa mihin osoitealueisiin pystytään missäkin jakeluverkossa minäkin päivänä jakamaan, sovitun palvelutason puitteissa. Jakelun myöhästymistilanteissa kiinnostaa myös, mitkä osoitteet ovat jakajan viimeisen piirin lopussa. Jakelun laatu ja kustannuskehitystä pystytään kartalla havainnollistamaan kuhunkin tarkoitukseen sopivan aluejaon avulla Asiakaspalvelussa voisi myös olla käyttöä levikkijärjestelmään integroidulle karttasovellukselle. Keskeisenä kriteerinä olisi käytön nopeus ja sujuvuus. Yksikin pieni ongelma saattaa jarruttaa, 13

16 hidastaa tai jopa lopettaa ohjelman käytön. Tällä hetkellä karttaohjelmia ei juurikaan ole sanomalehden asiakaspalvelun päivittäisessä käytössä, mutta tukitoiminnoissa niitä tarvittaessa käytetään. Asiakaspalvelussa keskeinen tieto etenkin kesäaikaan olisi, millaista jakelupalvelua missäkin on eri viikonpäivinä eri tuotteille tarjolla, ja tarkemmin kartalle esitettynä esim. yhteislaatikoiden sijainti. Kartan avulla voidaan rakennusten koordinaattien tarkkuudella havainnollistaa eri jakelurakenteiden, kuten postinumeroalueiden, rajat. Varhaisjakelupalvelunkin toimivuuden kannalta on postinumeron oikeellisuus merkittävä tekijä. Tämä edellyttää tosin, että rajojen tarkat muuttuvat tiedot aina saataisiin ajoissa muutospäivätietoineen selville. Näin ei vielä ole. Sanomalehden kartankäyttökokemusten perusteella painotetaan seuraavia asioita: Perustarpeena on voida helposti etu ja jälkikäteen tarkistaa eri jakelupalvelua kuvaavia muuttuvia jakelurakenteita kuten postinumerorajat sekä niihin liittyviä tietoja osoitekohtaisesti. Em. tietoja tarvitsevat useat eri toimijat. Muutostilanteissa esim. postinumeron muutokset viedään nykyisin eri organisaatioiden järjestelmiin eri vaiheissa. Jotta muutokset voisivat mahdollisimman monella osapuolella astua voimaan oikea aikaisesti, pitäisi myös yksittäisten osoitteiden muutospäivämäärien olla hyvissä ajoin etukäteen eri osapuolten tiedossa tai sujuvasti saatavilla. Sanomalehtikustantajan mm. mediamyynnin kohdistuksiin tarvitsemia erilaisten jakelurakenteiden aluekohtaisia rajoja tulee ottaa huomioon aluerajojen muutoshallinnassa. Helpoimmin ja havainnollisimmin tämä onnistuu osoitteen tarkkuudella olevien karttaaineistojen avulla. Kun aluerajojen digitointikin vaatii resursseja, tarvitaan senkin takia yhteistyötä eri osapuolten kesken, jotta rakenteiden muutoksia voidaan ennakoida ja kuvata riittävän ajoissa. Asiakaspalvelua kiinnostavat jakelun palvelua kuvaavat perustiedot, kuten mitä jakelua missäkin milloinkin on eri tuotteille tarjolla, vaikkapa sujuvasti kartalta tarkistettavissa. Rajoja digitoitaessa helpottaa mikäli on saatavilla pistekohtaisia perustietoja, kuten rakennuskohtaiset postinumerotiedot. Kartan avulla erottuvat myös harhapisteet selkeästi, jolloin ne voidaan korjata tai korjauttaa. Yhteislaatikoiden paikantaminen ei aina onnistu, koska karttaohjelmassa paikannus tapahtuu joko täsmällisen katuosoitteen tai koordinaatin perusteella, eivätkä rekisterit kummankaan tiedon osalta ole täysin kunnossa. Yhteislaatikoiden paikannustietona järjestelmissä on vielä usein osoitteen asemesta tietoja muodossa Esson piha tai Otaniementie / Tapiolantie risteys, jotka kertovat jakajille ja jakelun suunnittelijoille asian hyvinkin tarkkaan, mutta em. tietoa ei voi siirtää automaattisesti karttaohjelmaan. Edelleen, yhteislaatikkotiedon välittämisessä organisaatioiden välillä olisi syytä käyttää yhteisesti määriteltävää tapaa ja muotoa. Taustakartat & muu aineisto kun on ajantasaiset rakennuskoordinaatti ja tieaineistot, niin ei tarvitse välttämättä kaikkea kattavaa ajantasaista digikartta aineistoa, tai siksi riittää vanhempikin rasterikartta pohjalle, selkeyttämään alueen tietoja. Osa toimialakohtaisista kartalla esitettävistä tiedoista voidaan joutua ylläpitämään itse. Karttatiedoissa on aina korjattavaa virheetöntä ja muuttumatonta aineistoa ei ole olemassa. Eri tiedoissa havaittuja ongelmakohtia/korjauksia pitää tapauskohtaisesti pystyä 14

17 ohjaamaan alkuperäisille rekisteriylläpitäjille ja tehdyistä korjauksista pitää sujuvasti saada korjaustietoa myös tietojen käyttäjille. Aineistoja hankkiessa auttaa niiden hankkiminen kartta aineistoihin erikoistuneen palvelutarjoajan kautta. Huomioon otettavia tietoja on mm. missä formaateissa kartta aineistoja on saatavissa esim. kaupungeista. Edelleen, aineistojen konversioissa formaatista toiseen saattavat kaistat (karttaprojektioissa käytetty tasokoordinaatistojärjestelmä) heittää, eli tietojen tarkkuustaso heikkenee. Käytännössä pyritään siirtymään kansainvälisesti yhtenäisiin standardeihin niin laajasti, kuin se on mahdollista. Edelleen, aineistoja hankittaessa käytön/alueen laajuus vaikuttaa suuresti hintatasoon. Karttaohjelman aineistot käsittävät ja niiden käyttämiin tietokantoihin kertyy helposti gigatavuja tietoa, jonka vuoksi sen avaaminen ja käyttö saattaa olla hidasta. Perustietojen käsittelijöille ja tietojen hyödyntäjille tulee siksi varata käyttöön soveltuvat laitteet ja muut toimintaedellytykset. Kustantajan tietokannoissa on jakelun havainnollistamisen tueksi osoitteiden yhtenä ominaisuustietona rakennusten keskipisteiden koordinaatit, em. osoitetiedot päivittyvät esim. osapuolten välillä tehdyn osoitepäivityssopimuksen yhteydessä väestötietojärjestelmän rakennusrekisterin kautta, jonne kunnat ovat velvollisia rakennuksia koskevat ominaisuustiedot ilmoittamaan. Rakennuskoordinaatit helpottavat eri jakelurakenteiden rajojen digitointia ja havainnollistamista. Rakennusrekisterin tiedot pitävät myös sisällään muita tarkempia kerros, rivi ja omakotitalojen ominaisuustietoja. Tietojen julkaisemista ja käyttöä rajoittaa tietosuojalaki sekä se, mihin mahdolliseen käyttöön ao. tietojen käyttölupa on haettu Case Itella Itellan kannalta karttajärjestelmien keskeisimmät kohdealueet ovat säännöllisten jakelu ja kuljetusreittien suunnittelu ja optimointi sekä kuljetusten opastus määräpaikkaan. Suurimman haasteen käytännön toteutukselle asettaa se, että Itellan laajuisen karttajärjestelmän hyödyntäminen vaatii eheän ketjun sekä tietojen että niiden päivityksen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassaolevissa järjestelmissä olevien tietojen hyödyntämistä ja täydentämistä sekä järjestelmien integrointia karttajärjestelmään. Lisäksi täytyy määritellä järjestelmässä käytettävien tietojen hierarkkinen rakenne, esim. jakelukohde jakelupiste osoite osoiteperhe. Samassa järjestelmässä tulee pystyä ylläpitämään pisteitä ja reittejä eri jakelumuodoista, joiden määrä voi tulevaisuudessa kasvaa. Edelleen, eri tietojen muokkaamiseen ja näyttämiseen täytyy määritellä ja toteuttaa käyttäjärooleilla rajatut käyttöoikeudet. Itellaa ja sen asiakkaita kiinnostavat myös aluekohtaiset analyysit, esim. suoramarkkinoinnin suunnittelu tai postinumeropohjainen mainoskampanja. Tähän on jo olemassa työkalujakin (esimerkiksi Acorn Star, kartta kohderyhmien valintaan, Jakelu ja kuljetusreittien suunnittelussa tulee ottaa huomioon päiväkohtaisten kuormien vaihtelu, joka on viime vuosina kasvanut. Esimerkiksi VTT:n vetämässä sanomalehtien varhaisjakelun JALAN projektissa ( ) pohdittiin jakelun tulevaisuusvision pohjalta dynaamista ja joustavaa jakelureittien muokkaamista osana sähköisen jakokirjan hyödyntämistä. Tätä varten tarvittavan reaaliaikaisen tiedon keruu ja päivitys on haastavaa. Itellalla on muutamaan otteeseen pilotoitu karttajärjestelmäratkaisua. Näistä tarkemmin seuraavassa. 15

18 DigiKartta Digikartta nimellä kehitettyä MapInfon pohjalle räätälöityä tuotetta tehtiin yhteistyössä Affecto Genimapin (nyk. Affecto) ja TietoEnatorin kanssa. Siinä toteutettiin yllämainittu jakelu ja kuljetusreittien suunnittelu, sekä postinumeroalueiden digitointi. Projektin yhteydessä rakennettiin liittymäpinnat sekä perusjakelun Jakelutietojärjestelmään että kuljetusten suunnittelujärjestelmään. Kartta aineistoina toimivat AT, perus ja GT kartta. Jakelupisteille luotiin oma karttataso. Tavoitteena oli käyttää järjestelmää myös jakelupisteiden keräämiseen. Aluepiloteista saatiin sekä hyvää palautetta, mutta myös kehityskohteita nousi esiin. Digikartan suunnittelu ja käyttökokemukset voidaan tiivistää seuraavasti: Koko Suomen kattavan eri tarkkuustasoisten kartta aineistojen koko oli noin 5 Gigatavua, joka vaatii aineiston jakelulta ja päivitykseltä sekä käytettävien koneiden teholta paljon. Karttajärjestelmän käyttöön koulutettiin aluekohtaiset pääkäyttäjät Kartta aineistosta puuttui polkuja ym. jakajien käyttämiä reittejä. Niitä olisi ollut mahdollista järjestelmän avulla piirtää (digitoida) itse, mutta tähän ei ollut resursseja. Reitin optimointi on enemmän autoreittien asia, koska pyörä ja kärryreitit ovat sen verran lyhyitä. Toki karttapohjan avulla on mahdollista saada näistäkin tarkat tiedot etenkin jos reittejä muutetaan dynaamisesti. Jakelupisteiden keräämisen ja ylläpidon työmäärä muodostui liian suureksi, kun vain koulutetut käyttäjät pystyivät tietoja keräämään ja syöttämään. Jakelupisteiden keruussa ja tiedon hyödyntämisessä kohdennus kartalle osoitteen pohjalta (geokoodaus) ei riitä, vaan tarvitaan tarkka koordinaattitieto. Olemassa olevissa postinumeroaineistot (GT / seutukarttataso) eivät olleet riittävän tarkkoja, lisäksi niissä oli merkittäviä heittoja ja virheitä. Käytännössä kerättävät tiedot on saatava maastosta suoraan, jonka vuoksi käyttäjiä tulee olla paljon koulutettuja enemmän, ja heille pitäisi tehdä yksinkertaisempi ja kevyempi versio. Karttajärjestelmän, aineistojen ja perustietojen keruu ja ylläpito vaatii paljon työtä. Alueellinen tietojen keruu on yleensä yksittäisten henkilöiden/toimintojen vastuulla. Itellan laajuinen karttajärjestelmän hyödyntäminen vaatii eheän ketjun sekä tietojen että niiden päivityksen osalta. Tämän vuoksi myös hyötypotentiaali on katsottava koko organisaation näkökulmasta. Suurin hyötypotentiaali on saatavissa nopeasta ja vaivattomasta reittisuunnittelusta. Aineistoja voi olla mahdollista hyödyntää myös asiakkaille myytävien palvelujen muodossa. GPS paikannuksen tarkkuustaso mitataan metreissä (vrt. kartan tarkkuustaso). 16

19 Webkartta WebKartta on DigiKartan kokemusten pohjalta Affecton toimesta kehitteillä oleva proof ofconcept karttajärjestelmä, jossa on kiinnitetty huomiota etenkin kentällä tapahtuvan tiedonkeruun helppouteen ja siihen, että käyttäjiä on paljon. Ensivaiheen toteutuksessa kartta aineistona on maastokartta, jatkossa olisi mahdollista käyttää esim. virastokarttaa. Keskeistä edelleen on kytkentä Itellan muihin järjestelmiin. Suunnittelutyökalusta saadaan työkalu tiedonkeruuseen ja mahdollisesti asiakkaiden palveluihin rajaamalla ominaisuuksia. WebKartassa on pisteiden siirto tehty mahdollisimman helpoksi pistettä voi siirtää sitä hiirellä raahaamalla. Edelleen koordinaatti tallentuu samantien, jolloin tehty työ ei mene hukkaan esim. järjestelmän kaatuessa, tai jos on unohdettu tallentaa. Tietyn alueen jakelupisteet voidaan määrittää ryhmäksi (jakelupisteistä jakelukohde), esim. kerrostalon rappu. Jos/kun perustietoja saadaan tätä kautta kerättyä, voidaan niitä jatkossa mahdollisesti hyödyntää esim. DigiKarttaa käyttäen. Webkartan suunnittelu / käyttökokemukset voidaan tiivistää seuraavasti: Karttajärjestelmän osalta on tärkeää luoda (yhtenäiset) yritystason ratkaisut yksittäisten käyttäjien asemesta jatkossa myös yritystenväliset ratkaisut. Suurimmalle osalle käyttäjistä järjestelmän käyttö tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, (vain) ammattilaiset osaavat käyttää monimutkaisiakin välineitä. Muuta/muita kommentteja Itella on testannut GPS paikannusta kaupunkialueella, jossa se ei kerrostalojen katveessa toimi riittävän hyvin. Karttapohja saattaa sopivassa kohdassa kadota, kun yhteys satelliittiin katkeaa korkean talon vieressä. Maaseudulla haja asutusalueen autoreiteillä tarkkuus on riittävä tarkkuustasossa päästään laitteesta riippuen 1 10 metrin tarkkuustasolle. Karttajärjestelmäinvestointi vaatii kohtuullista perehtymistä, sekä perusjärjestelmien ja perustietojen olemista kunnossa. Investointi karttajärjestelmään ja sen integrointiin muihin järjestelmiin, kartta ja muiden aineistoihin (ostettavat + itse tehtävät) sekä niiden ylläpito vaatii yllättävän paljon resursseja. Perustietoaineistojen laatu ratkaisee käytön. Myös digitaalisten aineistojen lähteisiin ja käyttöoikeuksien hallintaan tulee perehtyä. Hyötyjen suhde kustannuksiin vaatii tarkan analysoinnin kokonaisuuden kannalta. Vrt. aineistojen päivitys vs. tarpeet (esim. rasterikartoilla noin 4 5 vuoden välein). Jakelun haasteiden myötä kiinnostusta voisi löytyä myöhemmin paikantaviin / opastaviin paikannusjärjestelmiin, mutta tämä vaatii, että perusinfra on kunnossa. Jakelun ohjauksen tarkkuustaso ei vielä ehkä ole riittävä PDA opastukselle. GPS laitteilla on omat formaatit ja oma purkusovellus, joita muut ohjelmat eivät tunnista. Formaattien muunto ohjelmistoja kyllä löytyy, mutta niiden käyttö ei ole aivan yksinkertaista. Kentällä on tarvetta karttajärjestelmien käyttöönottoon. Käytettävyyteen tulee panostaa etenkin satunnaisten käyttäjien osalta. 17

20 4.2.3 Case Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu Hämeen Sanomien / Ilves Jakelun keskeisin kohdealue karttajärjestelmän käytölle on jakelun suunnittelu ja suunnittelutietojen (jakelupisteet, jakelureitit) välittäminen myös asiakaspalveluun. Affecton (ent. Affecto Genimap) vuonna 2006 toimittama laajemmasta kokonaisuudesta räätälöity järjestelmä sisältää käyttäjärooleilla rajatut toiminnallisuudet suunnittelijan ja asiakaspalvelun käyttöön. Ensi vaiheessa järjestelmää on käytetty yhteislaatikkojakelutietojen kuvaukseen. Järjestelmän toiminnallisuuksia ovat jakelupiireihin jako, jakoreittien suunnittelu ja optimointi, reittipisteiden muokkaus, uuden tilauksen lisääminen ja lähimmän reitin/reittipisteen määrittäminen kartan avulla. Lisäksi karttajärjestelmää voidaan hyödyntää eri tietojen ristiinanalysoinnissa. Jatkossa karttajärjestelmä voi toimia perustana tietojen laajemmassa jakelussa esim. reittitietojen viemisessä kämmentietokoneille tai autonavigaattoreihin. Seuraavassa karttajärjestelmäsovelluksesta tarkemmin. Jakelun suunnittelusovellus (Affecto, MapInfo) Hämeen Sanomien jakelun suunnittelusovellus on rakennettu MapInfo Professional karttaohjelman päälle ja se sisältää suunnittelijan ja asiakaspalvelun työasemasovellukset, Accesstietokannan, vektorimuotoisen Genimap Suomen Tiestö tieaineiston, Genimap Aluejaot aineiston sekä Genimap rasterikarttoja yrityksen toiminta alueelta välillä 1: : Reittisuunnittelussa on käytetty Genimapin Grouter sovellusta. Kartta aineistossa näkyvät rakennusten paikat. Suomen tiestö, joka sisältää kaikki Suomen ajokelpoiset tiet sekä haja asutusalueiden että taajamien osalta, mittaa etäisyydet kadun keskiviivaa käyttäen. Suunnittelun lähtötiedot (jakelu eli tilausosoitteet, yhteislaatikko osoitteet sekä mahdolliset muut tiedot) voivat olla excelissä, tekstitiedostona, access tai muussa tietokannassa. Käytännössä osoitepohjainen paikannus vaatii standardinmukaisen osoitteen ja kuntatiedon, jolloin osoitteet voidaan paikantaa tien viereen tasaisin välimatkoin ao. digitoidulle tienpätkälle. Valtaosin tämä paikannustarkkuus on riittävä, ainakin jakeluosoitteille. Yhteislaatikko tai muiden jakelupisteiden koordinaattitietojen keruu tehdään maastossa GPS:llä varustetulla kämmentietokoneella, josta ne voidaan telakka aseman kautta tuoda työasemalle. Tietoja maastosta kerätessä pitää pysähtyä 5 10 sekunnin ajaksi, jotta GPS laite ehtii hakea riittävän monta arvoa ja laskea siitä keskiarvon, eikä reitille epähuomiossa pääse silloin tällöin tulevia harhapisteitä. Kartalla voidaan esittää kaikki, myös päiväkohtaiset, (yhteislaatikko)reitit ja niiden jakelupisteet eri väreillä. Kun tulee uusi tilaus, voidaan katsoa mihin reittiin se kannattaa kytkeä ja mihin jakelupisteeseen lehti toimitetaan. Pisteitä voi siirtää hiirellä raahaamalla. Kytkeminen voidaan tehdä raahaamalla hiirellä tilaus /jakeluosoite jakelupisteen päälle. Yhteislaatikkojen lisäksi on käyty myös kaupungin piirejä läpi. Eri jakeluorganisaatioiden laatikointiprojektien myötä karttajärjestelmä on oiva väline eri jakelupisteiden ja niiden muutosten havainnollistamiseen. Jakelun suunnittelusovelluksen käyttökokemukset voidaan tiivistää seuraavasti: Päivän peruskoulutuksen lisäksi tarvittiin vielä muutaman tunnin lisäkoulutus. Puhelintuki on käytön alkuvaiheessa ehdottoman tärkeä. 18

Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla

Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla 29.11.2007 Olli Kuusisto Yhteisjakelusuositus (YJS) sivusto www.vtt.fi/yjs JAKEraportit, ajankohtaispäivien aineistot 2 Tausta Julkiset

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

Kokemuksia digikarttojen käytöstä

Kokemuksia digikarttojen käytöstä Kokemuksia digikarttojen käytöstä Jakelun ajankohtaispäivä 29112007 Bernt Söderlund HS digikarttojen hyödyntämisvaihe 1: Kuljetusoptimointia Itse digitoidut kartat ja tanskalainen kuljetussuunnittelumalli

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGISSM Online Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGIS Online on yhteisöllinen, pilvipohjainen alusta karttojen, sovellusten ja paikkatietoaineistojen tekemiseen ja jakamiseen. ArcGIS Online on Esrin

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa. olli-pekka.husari@posti.fi

Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa. olli-pekka.husari@posti.fi Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa olli-pekka.husari@posti.fi Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa Toimialan muutospaineet päivittäinen vaihtelu lisääntyy ajantasaisen,

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset:

Kysymykset ja vastaukset: Kysymykset ja vastaukset: Kysymys 1 Voidaanko JYSE2009 Palvelut sopimusehtoja täydentää JIT2007 sopimusehdoin (Yleiset sopimusehdot, JIT2007 sovellukset, JIT2007 Palvelut)? Vastaus 1 Hankinnassa noudatetaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Perustiedot pysäkkitietojen ylläpidosta kunnille ja Ely-keskuksille 12.5.2014 Tavoitteet pysäkkitiedon kansallisessa ylläpidossa Kattava ja laadukas

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä, Myyntijohtaja Metsä mukaasi Kantoon - sovelluksella Mobiililaajennus Metsään.Ai - palveluun

Lisätiedot

ArcGIS. mobiililaitteille

ArcGIS. mobiililaitteille ArcGIS mobiililaitteille Liikkuvan työn tehostaminen Mitä on mobiili paikkatietoteknologia? Mobiili paikkatietoteknologia ulottaa paikkatiedon toimiston ulkopuolelle. Organisaatiot voivat tehdä tarkkoja,

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Tavoitteena prosessien automatisointi - mitä haasteita jakelun tiedonsiirrossa kohdataan?

Tavoitteena prosessien automatisointi - mitä haasteita jakelun tiedonsiirrossa kohdataan? Tavoitteena prosessien automatisointi - mitä haasteita jakelun tiedonsiirrossa kohdataan? Olli Kuusisto VTT Tietotekniikka Jakelun Kehittämisryhmä Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous II 28.8.2013 Varsinais-Suomen liitto

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous II 28.8.2013 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä Kokous II 28.8.2013 Varsinais-Suomen liitto Työryhmän asialista 1. Edellisen kokouksen muistio 2. Palvelupisteteemojen priorisointi kotitehtävien läpikäynti ja keskustelu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto Paikkatietoa ja avointa dataa -aamupäiväseminaari 1.4.2014, Turku Luvassa lyhyt katsaus Paikkatietoon ja paikkatieto-osaamiseen

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen käytännön toteutus EUREF-II teemapäivä Jukka Vänttinen Sisältö Koordinaattimuunnokset Teklan ohjelmistoissa Muunnostyön valmistelu ja vaiheistus Muunnokset tietojärjestelmän

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Mikko Ristikangas 15.9.2011 Kuntamarkkinat Aineistojen myynti- ja jakelupalvelut Kuntien aineistojen myynti- ja jakelu Miksi sähköisiä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Ympäristö ja ympäristöterveys

Ympäristö ja ympäristöterveys Ympäristö ja ympäristöterveys Facta Ympäristöosa tukee kuntien ympäristövalvontaan liittyviä työprosesseja. Käyttäjä voi katsella, ylläpitää ja tulostaa ympäristökohteiden tietoja, kirjata valvontatapahtumia

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut. Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut. Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleistä Sähköiset lupapalvelut Palautejärjestelmä

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON DIGIROAD-PALVELU

LIIKENNEVIRASTON DIGIROAD-PALVELU LIIKENNEVIRASTON DIGIROAD-PALVELU MIKÄ ON DIGIROAD? Digiroad on kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka sisältää teiden ja katujen keskilinjan geometriatiedot sekä liikkumisen suunnittelua palvelevat

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

PlanMan Project 2010 -projektihallintaohjelmisto

PlanMan Project 2010 -projektihallintaohjelmisto PlanMan Project 2010 -projektihallintaohjelmisto (PlanMan Project2000 projektihallintaohjelmisto on PlanMan Oy:n kehittämä ja ylläpitämä tuote) 7.5.2010 Pekka Väätänen PlanMan Project 2010 -yleiskuvaus

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto 1 Yleistietoa 1.1 Nimi ja tunnisteet Museoviraston suojeluaineisto, FI. 1000272, FI. 1000034 ja FI. 1000000 FI. 1000272.MV_suojeluaineisto.20120905 1.2

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupungin katu- ja puistoalueiden kunossapidon palautejärjestelmä: Helppokäyttöisenä käyttöliittymänä

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007 Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

Lisätiedot

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen 13.2.2015/Keijo Pulkkinen Sisältö Yleistä Tietopalvelukokonaisuus Kehittäminen OfficeAutori Tiedonsiirron

Lisätiedot

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari

Lisätiedot

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Emmi Sallinen / Digiroad-operaattori Henni Vainio / Digiroad-operaattori 2.6.2015 Tilaisuuden sisältö ja tavoite Valtakunnallisen pysäkkirekisterin esittely Digiroadin näkökulmasta

Lisätiedot

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4. Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.2013 Tanja Lahti Mikä on avoin data ja HRI? Julkista Lupa käyttää http://opendefinition.org/okd/suomi/

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

YHTEISJAKELUN LAATUMITTARISTON PÄIVITTÄMINEN

YHTEISJAKELUN LAATUMITTARISTON PÄIVITTÄMINEN LOPPURAPORTTI 1(2) Jakelu kehittämisryhmän hanke 2012 YHTEISJAKELUN LAATUMITTARISTON PÄIVITTÄMINEN TAUSTAA Varhaisjakelualalla on pitkät perinteet laadun mittaamisessa. Luotettavan mittaustiedon saatavuus

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

LENTOESTEREKISTERI ESRI SHAPEFILE FORMAATISSA

LENTOESTEREKISTERI ESRI SHAPEFILE FORMAATISSA TIETOTUOTESELOSTE 10.04.2013 LENTOESTEREKISTERI ESRI SHAPEFILE FORMAATISSA 1. YLEISTIETOA 1.1 Nimi ja tunnisteet Lentoesterekisteri ESRI-shapefile formaatissa 1.2 Vapaamuotoinen kuvailu Tuote sisältää

Lisätiedot

Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta

Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 31.8.2010 1 (5) Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta Tässä Maanmittauslaitoksen pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinnan kuvauksessa

Lisätiedot

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon PAIKKATIETOPAJA hanke Esityksen pohjalla Raili Hokajärven tekemä esitys ArcGIS ESRI:n (Environmental Systems Research Institute) kehittämä ja myymä paikkatietoohjelmistojen

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Rasterikarttojen ja liiteaineistojen päivitysohje SpatialWeb5 Karttapaikka

Rasterikarttojen ja liiteaineistojen päivitysohje SpatialWeb5 Karttapaikka SpatialWeb5 Karttapaikka 22.3.2006 sivu 1 (7) Rasterikarttojen ja liiteaineistojen päivitysohje SpatialWeb5 Karttapaikka SpatialWeb5 Karttapaikka 22.3.2006 sivu 2 (7) Sisältö: 1. KARTTAPAIKKASIVUJEN HAKEMISTORAKENNE...

Lisätiedot

KARTTA- JA PAIKKATIETOTUOTEHINNASTO

KARTTA- JA PAIKKATIETOTUOTEHINNASTO HINNOITTELU 1.1.2015 alkaen KARTTA- JA PAIKKATIETOTUOTEHINNASTO ARVONLISÄVERO ALV 0%, hintoihin lisätään arvonlisäveroa 24 % silloin, kun aineistoa myydään muille kuin kaupungin organisaatioon kuuluville.

Lisätiedot

www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen.

www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen. www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen. Ympäristöraportointi ALTE Visetec Oy toimitti ympäristöraportointijärjestelmän Ruukki Metals Oy:lle tammikuussa 2012, noin vuoden kestäneenä toimitusprojektina.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen älypuhelinohjelmistoissa: sovelluskehittäjän näkökulma! Toni Karttunen

Paikkatiedon hyödyntäminen älypuhelinohjelmistoissa: sovelluskehittäjän näkökulma! Toni Karttunen Paikkatiedon hyödyntäminen älypuhelinohjelmistoissa: sovelluskehittäjän näkökulma! Toni Karttunen Perustieteiden korkeakoulu Kandidaatinseminaari 7.5.2013! Älypuhelinkäyttöjärjestelmien tuki paikkatiedon

Lisätiedot

Hallinnon karttapalvelu

Hallinnon karttapalvelu Hallinnon karttapalvelu Maanmittauslaitoksen tarjoama palvelu www-sivuille upotettavan kartan julkaisuun JulkICTLab-seminaari Jani Kylmäaho / Teija Tarvainen Maanmittauslaitos Mikä Hallinnon karttapalvelu?

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping Paikkatietoanalyysin sovellukset Tarmo Lipping Mitä paikkatieto on? Desktop-sovelluksista Web-pohjaisiin sovelluksiin Paikkatiedon Web-palvelut GeoMashUp:it Mobiilisovellukset Mistä dataa? Kaikki mitä

Lisätiedot

Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma

Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma Esittelyversion asentaminen: Jos asennus on toimitettu CD:llä, niin aseta levyke CD-asemaan, avaa levy ja valitse käsky "Asenna". Jos lataat ohjelman netistä,

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla. Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2.

Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla. Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2. Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2.2013 ONNEA TAMPERE! Kehittäjätyökaluja uusille sähköisille

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Location Business Forum 2015 Paikkatieto osana uudistuvaa analytiikkaa ja tiedolla johtamista

Location Business Forum 2015 Paikkatieto osana uudistuvaa analytiikkaa ja tiedolla johtamista Location Business Forum 2015 Paikkatieto osana uudistuvaa analytiikkaa ja tiedolla johtamista Timo Helkiö, Senior Advisor Affecto Finland Oy Sisältö TIEDOLLA JOHTAMINEN JA UUDISTUVA ANALYTIIKKA PAIKKATIETO

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot