Eduskunnan puhemiehelle
|
|
- Seppo Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1324/2001 vp Perushoitajien virkojen väheneminen Eduskunnan puhemiehelle Terveydenhuoltoalalla työskennellään vaativissa olosuhteissa kaikkina vuorokauden aikoina. Perushoitajat ja sairaanhoitajat työskentelevät sairaaloissa, terveyskeskuksissa, vanhainkodeissa, kuntoutuslaitoksissa, kotisairaanhoidossa ja mielenterveysasemilla. Perushoitajia on noin ja sairaanhoitajia noin Perushoitajilla on omat työtehtävänsä ja sairaanhoitajilla omansa. Sairaanhoitajat saavat korkeampaa palkkaa kuin perushoitajat; sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio on markkaa kuukaudessa ja perushoitajien markkaa kuukaudessa. Kuntien ongelma erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla on sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden suuri määrä. Kuntien pitäisi vakinaistaa sijaiset ja muuttaa määräaikaiset työsuhteet jatkuviksi työsuhteiksi. Henkilökunnan riittävyys ja työssä jaksaminen tulevat olemaan lähivuosina suuria ongelmia kunnissa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana sosiaali- ja terveysalalta on jäämässä noin henkilöä eläkkeelle. Samaan aikaan väestön ikääntyminen kasvattaa hoitoa tarvitsevien määrää ja palvelujen kysyntää. Eräissä kunnissa ratkaisuksi on kokeiltu perushoitajien töiden teettämistä sairaanhoitajilla. Tämä ei voi olla kestävä ratkaisu, vaan olisi tuettava alalle valmistuvien pääsyä työmarkkinoille. Perushoitajat ovat kokeneet epäreiluna menettelynä sen, että heille avoimia työpaikkoja on täytetty ylikoulutetuilla ihmisillä, usein sairaanhoitajilla. Tämä on johtanut työntekijöiden määrän suhteelliseen vähenemiseen, koska sairaanhoitajille on jouduttu maksamaan korkeampaa palkkaa kuin perushoitajille ja näin ollen työnantajat ovat pystyneet palkkaamaan vähemmän työvoimaa. Tämä heikentää työssä jaksamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perushoitajien virkojen vähenemisestä samaan aikaan, kun terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa ja millaisiin toimepiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perushoitajien työllistymisen lisäämiseksi? Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2001 Matti Kangas /vas Versio 2.0
2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1324/2001 vp: Onko hallitus tietoinen perushoitajien virkojen vähentämisestä samaan aikaan, kun terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa ja millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perushoitajien työllistymisen lisäämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Hallitus on seurannut sosiaali- ja terveydenhuollon työttömyystilannetta. Sosiaalipalveluissa työttömyys laski vuoden 2000 tammi syyskuun 12,5 %:sta 11,0 %:iin tämän vuoden vastaavana aikana. Terveyspalveluissa työttömyys on pysynyt alhaisena, 4,1 %:ssa. Tammi syyskuussa vuonna 2000 apu- ja perushoitajista oli työttöminä 6,7 % ja vastaavana ajanjaksona vuonna ,5 %. Kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa oli vuonna 2000 noin työntekijää, mikä on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2000 kunnat vakinaistivat noin määräaikaisena tai sijaisena toiminutta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja palkkasivat noin henkilöä suoraan vakinaisiksi työntekijöiksi. Myös lähihoitajien määräaikaisia työsuhteita on alettu vakinaistaa, ja kunnat ovat lisänneet lähihoitajatutkinnon toisen asteen koulutusta edellyttävien virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimuksiin. Näin kunnat ovat alkaneet varautua lähivuosien eläkepoistuman korvaamiseen ja palvelutarpeen kasvuun. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitohenkilöstön rakenteessa tapahtui 1990-luvulla seuraavia muutoksia: Vuonna 1990 sosiaalipalveluissa sairaanhoitajan ja perushoitajan ammateissa toimivista 57 %:lla oli perushoitajan tai vastaava koulutus ja 18 %:lla sairaanhoitajakoulutus. Vastaavasti vuonna 2000 sosiaalipalveluissa sairaanhoitajan ja perushoitajan/lähihoitajan ammateissa toimivista 77 %:lla oli perustai lähihoitajakoulutus ja 10 %:lla sairaanhoitajakoulutus. Samaan aikaan kouluttamattoman työvoiman osuus sosiaalipalveluissa laski 25 %:sta 12 %:iin. Luvut osoittavat, että sosiaalipalveluissa perus- ja lähihoitajakoulutuksen suorittaneiden osuus on noussut voimakkaasti ja että kouluttamatonta työvoimaa on korvattu koulutetulla. Terveyspalveluissa muutokset olivat toisenlaisia. Vuonna 1990 perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja perushoitajan ammateissa toimivista 54 %:lla oli perushoitajan tai vastaava koulutus ja 39 %:lla sairaanhoitajakoulutus. Vastaavasti vuonna 2000 perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja perushoitajan/lähihoitajan ammateissa toimivista 45 %:lla oli perus- tai lähihoitajakoulutus ja 51 %:lla sairaanhoitajakoulutus. Erikoissairaanhoidossa vuonna 1990 sairaanhoitajan ja perushoitajan ammateissa toimivista 40 %:lla oli perushoitajan tai vastaava koulutus ja 53 %:lla sairaanhoitajakoulutus. Vastaavasti vuonna 2000 erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajan ja perushoitajan/lähihoitajan ammateissa toimivista 29 %:lla oli perus- tai lähihoitajakoulutus ja 66 %:lla sairaanhoitajakoulutus. Luvut osoittavat, että sekä perusterveydenhuol- 2
3 Ministerin vastaus KK 1324/2001 vp Matti Kangas /vas lossa että erikoissairaanhoidossa perus- ja lähihoitajakoulutuksen saaneiden osuus on laskenut ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneiden osuus on noussut. Tämän kehityksen taustalla on sairaanhoidon kehitys kohti lyhyempiä hoitojaksoja. Sairaaloissa tehdään hoitopäivää kohden selvästi enemmän hoitotoimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointitoimikunta selvitti kesäkuussa 2001 julkaistussa mietinnössään alan työvoimassa ja ammatillisessa koulutuksessa 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia sekä ennakoi tulevia työvoimaja koulutustarpeita. Ikääntyneen väestön kasvavat palvelutarpeet korostavat hoivan ja huolenpidon tehtäviä ja toisen asteen koulutuksen merkitystä. Toimikunta ehdotti, että lähihoitajakoulutuksen vuotuisten aloituspaikkojen määrä nostettaisiin :een, mikä on enemmän kuin vuosien aloituspaikkojen keskiarvo. Sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, kätilöiden ja ensihoitajien vuotuisten aloituspaikkojen määrä ehdotettiin nostettavaksi yhteensä :aan, mikä on noin enemmän kuin vuosien aloituspaikkojen keskiarvo. Vuonna 1992 toteutettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistaminen tapahtui samaan aikaan, kun uudistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja kehitettiin alueellista väestövastuuta. Vaikka lähihoitajakoulutus on vielä melko uusi, sitä on arvioitu muutamaan otteeseen 1990-luvulla. Arvioista uusimman toteutti Opetushallitus vuonna Alustavien tietojen mukaan arviointi osoitti, että toisen asteen oppilaitosten välillä on eroja, joiden poistamiseksi opetusministeriö tulee käynnistämään kehittämistoimenpiteitä. Vuonna 1999 lähihoitajakoulutus muutettiin kolmivuotiseksi osana toisen asteen koulutuksen uudistusta. Koulutuksen tavoitteet on tehty entistä sitovammiksi ja koulutuksen sisältöä on kehitetty vastaamaan aikaisempaa paremmin terveydenhuollon työelämän tarpeita. Koulutukseen sisältyy vähintään 29 opintoviikon työssä oppiminen. Lähihoitajaopiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa työssä oppiminen erikoissairaanhoidon yksiköissä ovat parantuneet erityisesti kuluneen vuoden aikana. Tällä hetkellä lähihoitajaopiskelijoita on kaikissa keskussairaaloissa, ja he suorittavat erikoissairaanhoidon työssä oppimisen jakson opintojen loppuvaiheessa. Tämä parantaa heidän valmiuksiaan toimia valmistuttuaan erikoissairaanhoidossa ja lisää työnantajan kokemuksia lähihoitajien toimimisesta erikoissairaanhoidon tehtävissä. Hallitus on tietoinen 1990-luvulla tapahtuneesta kehityksestä, jonka myötä toisen asteen koulutuksen saaneen työvoiman osuus on vähentynyt terveyspalveluissa mutta lisääntynyt voimakkaasti sosiaalipalveluissa. Lähihoitajakoulutuksen eräänä tavoitteena oli tukea sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä ja palvelurakenteen uudistamista. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä myös terveydenhuollossa tullaan lähivuosina tarvitsemaan nykyistä enemmän lähihoitajakoulutuksen saanutta työvoimaa. Tämä liittyy ikääntyneiden avoterveydenhuollon, kotihoidon sekä akuuttihoidon ja siihen liittyvän jatkohoidon tarpeisiin. Parhaillaan käynnissä olevassa, valtioneuvoston asettamassa kansallisessa projektissa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi tehtäneen muiden ohella ehdotuksia toimenpiteiksi, kuinka alan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta tulisi kehittää vastaamaan nykyistä paremmin työelämän tulevia tarpeita. Hallitus seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman muutoksia ja henkilöstörakenteen kehitystä myös jatkossa, sillä työvoiman suuri eläköityminen sekä ikääntyneen väestön ja sen palvelutarpeen kasvu tulevat jatkumaan seuraavat vuotta. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 3
4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 1324/2001 rd: Är regeringen medveten om att primärskötartjänster dragits in samtidigt som behovet av hälsovårdsservice ökar och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att öka sysselsättningen för primärskötare? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Regeringen har följt arbetslöshetssituationen inom social- och hälsovården. Arbetslösheten inom socialservicen minskade från 12,5 % under januari september år 2000 till 11,0 % under motsvarande period i år. Inom hälsovårdsservicen har arbetslösheten förblivit låg och är 4,1 %. Under januari september år 2000 var 6,7 % av hjälp- och primärskötarna arbetslösa och 5,5 % under motsvarande period år Inom den kommunala social- och hälsovården var ca personer anställda år 2000, vilket är 2 % mer än året förut. År 2000 permanentade kommunerna ca tjänster inom social- och hälsovården för personer som varit anställda på viss tid eller som ställföreträdare och de anställde ca personer direkt i ordinarie tjänster. Även primärskötarnas visstidsanställningar har börjat ombildas till ordinarie tjänster och kommunerna har fogat närvårdarexamen till behörighetskraven för de tjänster och anställningar som förutsätter en utbildning på andra stadiet. Kommunerna har på det viset börjat bereda sig för att ersätta pensionsavgången och för det ökade behovet av service under de närmaste åren. Inom den kommunala social- och hälsovårdsservicen har vårdpersonalens struktur förändrats på följande sätt under 1990-talet. År 1990 hade 57 % av dem som arbetade som sjukskötare eller primärskötare inom socialservicen primärskötarutbildning eller motsvarande och 18 % sjukskötarutbildning. År 2000 hade 77 % av dem som arbetade som sjukskötare eller primärskötare/närvårdare primärskötar- eller närvårdarutbildning och 10 % sjukskötarutbildning. Samtidigt minskade andelen av icke utbildad arbetskraft inom socialservicen från 25 % till 12 %. Siffrorna visar att andelen av dem som genomgått primärskötar- eller närvårdarutbildning har ökat kraftigt och att icke utbildad arbetskraft har ersatts med utbildad. Inom hälsovårdsservicen var förändringarna annorlunda. År 1990 hade 54 % av dem som arbetade som sjuk- eller primärskötare inom primärvården primärskötarutbildning eller motsvarande och 39 % sjukskötarutbildning. År 2000 hade 45 % av dem som arbetade som sjukskötare eller primärskötare/närvårdare inom primärvården primärskötar- eller närvårdarutbildning och 51 % sjukskötarutbildning. År 1990 hade 40 % av dem som arbetade som sjukskötare eller primärskötare inom den specialiserade sjukvården primärskötarutbildning eller motsvarande utbildning och 53 % sjukskötarutbildning. År 2000 hade 29 % av dem som arbetade som sjukskötare eller primärskötare/närvårdare inom den specialiserade sjukvården primärskötar- eller närvårdarutbildning och 66 % sjukvårdarutbildning. Siffrorna visar att andelen av dem som har primärskötar- eller närvårdarutbildning minskat och andelen av dem som har sjukskötarutbildning 4
5 Ministerns svar KK 1324/2001 vp Matti Kangas /vas ökat såväl inom primärvården som inom den specialiserade sjukvården. Bakgrunden till denna utveckling är trenden i riktning mot kortare vårdperioder. Vid sjukhusen genomförs klart flera vårdåtgärder per vårddag. Den kommission för beräkning av social- och hälsovårdens arbetskraftsbehov som social- och hälsovårdsministeriet tillsatt redogjorde i sitt betänkande, som publicerades i juni år 2001, för förändringar i arbetskraften och den yrkesinriktade utbildningen inom branschen under 1990-talet samt beräknade framtida arbetskrafts- och utbildningsbehov. Den åldrande befolkningens ökade servicebehov betonar vikten av uppgifter inom vården och omsorgen samt av utbildning på andra stadiet. Kommissionen föreslår att antalet intagningsplatser till närvårdarutbildningen höjs till per år, vilket är flera än medeltalet av intagningsplatserna åren Antalet intagningsplatser till utbildningen av sjukskötare, hälsovårdare, barnmorskor och primärskötare föreslogs bli höjt till sammanlagt , vilket är ca flera än medeltalet av intagningsplatserna åren Reformen av grundexamen inom social- och hälsovård år 1992 genomfördes samtidigt som servicestrukturen inom denna bransch reformerades och ett regionalt befolkningsansvar utvecklades. Fastän närvårdarutbildningen ännu är rätt ny har den utvärderats ett par gånger under 1990-talet. Den senaste utvärderingen gjordes av Utbildningsstyrelsen år Enligt preliminära uppgifter visade utvärderingen skillnader mellan läroanstalterna på andra stadiet och för att avhjälpa dem kommer undervisningsministeriet att inleda utvecklingsåtgärder. Som en del av andra stadiets utbildningsreform ändrades närvårdarutbildningen år 1999 så att den blev treårig. Utbildningens mål har blivit mer bindande och innehållet har utvecklats till att bättre motsvara arbetslivets behov inom hälsovården. En arbetspraktik som omfattar minst 29 studieveckor ingår i utbildningen. Närvårdarstuderandenas möjligheter att utföra arbetspraktik inom den specialiserade sjukvårdens enheter har förbättrats i synnerhet i år. För tillfället finns det närvårdarstuderande vid alla centralsjukhus och de utför arbetspraktikdelen i slutskedet av studierna. Detta förbättrar färdigheterna att arbeta inom den specialiserade sjukvården efter slutförda studier och ökar arbetsgivarens erfarenheter av hur närvårdare sköter uppgifter inom den specialiserade sjukvården. Regeringen är medveten om att utvecklingen på 1990-talet har inneburit att andelen arbetskraft som har en andra stadiets utbildning minskat inom hälsovårdsservicen men ökat kraftigt inom socialservicen. Ett av närvårdarutbildningens mål var att stöda samarbetet mellan socialoch hälsovårdssektorn och att reformera servicestrukturen. I och med att befolkningens åldersstruktur förändras kommer det även inom hälsovården att behövas mer arbetskraft med närvårdarutbildning under de närmaste åren. Detta hänför sig till de äldres behov av öppen hälsovård, hemvård samt akutvård och fortsatt vård i anslutning därtill. I det pågående nationella projekt som statsrådet inlett för att trygga hälsovårdens framtid torde, utöver annat, läggas fram förslag till åtgärder hur den yrkesinriktade grundutbildningen och fortbildningen inom branschen bör utvecklas för att bättre motsvara arbetslivets framtida behov. Regeringen följer fortsättningsvis förändringarna i arbetskraften och personalstrukturens utveckling inom social- och hälsovården, ty den stora mängden arbetskraft som pensioneras och ökningen när det gäller den äldre befolkningen och dess servicebehov kommer att fortgå under följande år. Helsingfors den 20 december 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 5
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 332/2002 vp Joensuun keskussairaalan henkilöstöpoliittiset linjaukset Eduskunnan puhemiehelle Sanomalehti Karjalaisessa tiistaina 9 päivänä huhtikuuta 2002 olleessa henkilöstöryhmien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 906/2012 vp Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutuksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus käynnistettiin Suomessa pari vuotta sitten. Antamalla rajoitettu
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 411/2011 vp Lähihoitajan koulutuksen arvostus Eduskunnan puhemiehelle Ammattitaitoisesta ja motivoituneesta hoitohenkilökunnasta on pulaa. Koulutuspaikkojen lisäämisellä ja palkkojen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1224/2002 vp Kittilän kunnan terveyskeskuksen ja vuodeosaston saneeraus Eduskunnan puhemiehelle Kittilän kunnan terveyskeskus ja sen vuodeosasto ovat siinä kunnossa, että ne vaativat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1034/2006 vp Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Sairaanhoitohenkilökunnan palkkaamisen ongelmat ovat nykypäivää erityisesti
LisätiedotVarhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.
KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1010/2008 vp Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema sosiaalialalla Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää luotaessa syntyi myös sosiaalialalle ylempi
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1186/2013 vp Saattohoitopaikkojen säilyminen vanhusten laitoshoitopaikkoja vähennettäessä Eduskunnan puhemiehelle Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2007 vp Suuhygienistien antaman hoidon korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Nykytilanteessa hammaslääkäreitä ei ole tarpeeksi. Hoitotakuun toteutumisen vuoksi olisi järkevää, jos
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2006 vp Hammaslääkäripula Itä-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Hammaslääkäripula on akuutti tällä hetkellä Itä- Suomessa. Itä-Suomen lääninhallituksen seurannan mukaan hammaslääkäreiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 308/2010 vp Lastentarhanopettajan kelpoisuuden saavuttaminen sosionomin opintoja täydentämällä Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KK 563/2000 vp -Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 563/2000 vp Psykoterapian laadun turvaaminen lakisääteisillä pätevyysvaatimuksilla Eduskunnan puhemiehelle Psykoterapia on vaativaa ammattitoimintaa,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 38/2008 vp Hälytysajoneuvon kuljettajien koulutus Eduskunnan puhemiehelle Pelastusopiston vuoden 2008 budjetista on karsittu kokonaan pois määräraha ambulanssikokoluokan ajoneuvoja
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 690/2006 vp Kuntien vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on terveydenhuollon järjestäminen säädetty kuntien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 962/2001 vp Erikoissairaanhoidon työvoiman koulutuspaikat ja työvoiman saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ilmaissut huolensa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2006 vp Alaikäisten henkilöiden mielenterveysongelmien alueelliset erot Eduskunnan puhemiehelle Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 408/2007 vp Perusterveydenhuoltoon liittyvät sosiaalitoimen tehtävät Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan säätämän kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain (169/2007) 2 luvun
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 392/2001 vp Indeksitarkistuksen tekeminen velkajärjestelyn elinkustannuksiin Eduskunnan puhemiehelle Yksi merkittävä ongelma velkajärjestelyissä on, ettei velallinen pysty noudattamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 484/2007 vp Mielenterveyspotilaiden hoitotakuun kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Operatiivisille ja somaattisille aloille sopiva hoitotakuu ei sovellu samalla tavalla psykiatriaan.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2001 vp Vanhusten ravitsemustilanne Eduskunnan puhemiehelle Vaikka hyvinvointi maassamme on lisääntynyt kasvaneen kansantulon myötä, ovat vanhustenhoidon heikko taso ja ongelmat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1138/2002 vp Työssäoppimisajan palkan siirtäminen vuositulon periaatteen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Kaikkiin toisen asteen tutkintoihin kuuluu vähintään 20 opintoviikon laajuinen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 651/2013 vp Laitoshoidossa olevien muistisairaiden vanhusten liikuntamahdollisuudet ja turvallisuuden parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ja
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 390/2001 vp Suojelupoliisin antamien tietojen paikkansapitävyyden tarkistamismahdollisuus Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2000 Supo antoi noin 8 400 luotettavuuslausuntoa. Perinteisesti
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 742/2002 vp HUS:n hallinto ja resurssit Eduskunnan puhemiehelle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taloudellisista vaikeuksista on viime aikoina käyty varsin kiivasta keskustelua.
Lisätiedot