Muun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina.

Transkriptio

1 145 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 58.2 :n mukaan muut toimielimet kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön 4 :n mukaan kunnanhallitus päättää puheenjohtajan esittelystä viimeistään kunkin vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kevätkauden sekä viimeistään kesäkuussa pidettävässä kokouksessaan seuraavan syyskauden varsinaisten kokoustensa ajankohdan, josta ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa. Muun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Lisäksi kokous on pidettävä, mikäli enemmistö toimielimen jäsenistä tai esittelijä sitä puheenjohtajalta pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättämässä paikassa. Toimielimen puheenjohtaja voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä muunkin kokouspaikan. Hallintosäännön 5 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsun valtuuston toimikauden ensimmäiseen kokoukseen antaa kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille toimielimen päättämällä tavalla, mikäli mahdollista vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu toimitetaan saajan toimielimen sihteerille ilmoittamaan posti-, käynti- tai sähköpostiosoitteeseen. Kokouskutsu voidaan poikkeuksellisesti toimittaa myös puhelimitse tai tekstiviestinä. Hallintosäännön 8 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava läsnäolevat ja sen, missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Puheenjohtajan on todettava, onko kokous kutsuttu laillisesti koolle ja onko se päätösvaltainen. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. PJ:N - päättää todeta kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 146 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT päättää - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valittiin Anssi Päivärinta ja Piia Lahtinen. 147 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN - hyväksyy esityslistan, ja lisäesityslistalla olevat tarkennukset, kunnanhallituksen kokouksen työjärjestykseksi. Merkittiin, että lisäesityslistalla ei ollut asioita. 148 KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO päättää, että - tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. 149 LAUSUNNON ANTAMINEN TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN SAARISTOKUNNISTA JA KUNTIEN SAARISTO-OSISTA UUSIMISESTA Ylijohtaja Taina Susiluoto ja neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen mm.: Voimassa oleva asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista päättyy vuoden 2015 lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa halukkuudesta jatkaa saaristoosakuntana ja mahdollisista muutostarpeista. Kunnanjohtaja Vesa Rantala : Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain mukaan saaristoon katsotaan kuuluviksi sellaiset merialueen ja sisävesistöjen saaret, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, sekä muut saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa. Lain 9 :n mukaan saaristokunniksi ja saaristo-osiksi määräämisen kriteereinä käytetään saaristoväestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta. Sama koskee soveltuen saaristo-osia (saaristo-osakuntia). Suhteellisia tai absoluuttisia määriä saaristoväestön osuudelle kunnan väestöstä ei ole säädetty. Saaristoksi katsotaan paitsi ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret, myös kiinteän tieyhteyden alueita, joiden olosuhteet ovat saaristoon verrattavissa. Valtioneuvoston kehitysalueesta ja sen tukialueista antaman asetuksen mukaan toiseen tukialueeseen kuuluvat kyseisessä valtioneuvoston asetuksessa mainittujen seuraavien kuntien saaret, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, ja ne näiden kuntien samassa päätöksessä

3 mainitut saaret ja muut alueet, joihin on kiinteä tieyhteys: mm.: Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki Valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä, annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta mukaan mm. Taivassalo (myös Aasamaa, Leikluoto, Kahiluoto, Kaitainen, Kuusisto, Kuustenmaa, Lehtinen, Mussalo ja Naurisluoto) Maa- ja metsätalousministeriön antamassa asetuksessa koskien maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista luetaan Taivassalosta Aasamaa, Kahiluoto ja Keräsaari. - ilmoittaa halukkuudestaan jatkaa saaristo-osakuntana eikä muutostarpeita voimassa olevaan asetukseen Taivassalon kunnan osalta ole. Kunnan saaristo-osissa asuu vakituisesti 6,24 %:ia kunnan asukasluvusta. 150 LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN LIITOLLE KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2016 Hallintojohtaja Markku Roto mm: Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi liiton alustavan talousarvion 2016 sekä taloussuunnitelmaluonnoksen ja päätti toimittaa asiakirjan kunnille sekä varata kunnille tilaisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja -suunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuustoon Alustavassa talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvion 2015 maksuosuustuloarvio. Tilikauden suunniteltu tulos osoittaa euron alijäämää. Alijäämä katetaan edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Kunnanjohtaja Vesa Rantala : Varsinais-Suomen liitossa avoinna olevia ja avoimeksi tulevia virkoja/työsuhteita sekä keskeneräisiä viran/toimentäyttöprosesseja ei tule täyttää vakituisesti, vaan enintään määräajaksi, kunnes erillinen päätös valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta on tehty. Maakuntajohtaja on tilannekatsauksessaan oikealla suunnalla; valitettavasti liiton jäsenkuntien talous ei kestä, että uudistuksia toteutetaan lähivuosina, ne on tehtävä heti. Liiton toiminta-ajatuksesta tulee poistaa sanat seudullista ja muuta (mm. sivu 9, x 2), koska aluepoliittisten aluejakojen perusteena käytetty seutukuntajako ei nykyisen lainsäädännön perusteella ole enää yli vuoteen ollut mikään virallinen aluejako. Sivulla 12 oleva virke, Vuosien , 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa)., on käsittämätön? Onko liiton mielestä todellakin niin, että aiemmat ylijäämäiset vuodet oikeuttavat siihen, että voidaan tehdä alijäämäinen talousarvio, kun ylijäämäistä ei viitsitä edes yrittää? Vaikka liiton maksuosuusarvio näyttäisi pysyvän vuoden 2015 tasolla, kuntien verotulot, joilla liiton toiminta rahoitetaan, laskevat.

4 Julkisen talouden osana Varsinais-Suomen liiton tulee sopeuttaa toimintaansa jo muuttuneeseen taloudelliseen viitekehykseen siten, että liiton talousarvio vuodelle 2016 on vähintäänkin tasapainossa, tai ylijäämäinen. päättää - antaa edellä olevan lausunnon. 151 LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE HAKEMUKSESTA LÄNSI-RANNIKON KALA OY:N YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Kunnanjohtaja Vesa Rantala : Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kunnan lausuntoa Länsi-Rannikon Kala Oy:n ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta. Kuulutus ja yleisölle tarkoitettu tiivistelmä ovat luettavissa: päättää, ettei - Taivassalon kunnalla ole huomautettavaa hakemuksesta Länsi-Rannikon Kala Oy:n ympäristölupamääräysten tarkistamisesta. 152 KUNTALAISALOITE KALAN SUORAMYYNNISTÄ Kunnanjohtaja Vesa Rantala : Marketta Lindroth on jättänyt liitteen nro 1 mukaisen kuntalaisaloitteen kalan suoramyynnistä. Kalastaja tai kalankasvattaja voi alkutuottajana myydä perkaamatonta tai kalastusaluksella perattua kalaa suoraan lopulliselle kuluttajalle 5000 kg vuodessa ilman, että tarvitsee elintarvikehuoneistoa. Vähittäismyyntiin hän voi toimittaa alkutuotantona perkaamatonta tai kalastusaluksella perattua kalaa ilman kilorajaa. Maissa perkaaminen ja kalajalosteiden tekeminen vaatii kala-alan laitoksen. Vähittäismyynnin yhteydessä kuitenkin voi tehdä laitostoimintaa ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa, eikä sitä ole rajattu pelkästään kalastajan oikeudeksi. Tällöin perkaaminen ja jalostaminen pitää kuitenkin tapahtua myynnin yhteydessä, poikkeuksena vain torimyynti ja liikkuva myyntipaikka. Näillä ulkomyyntitoimijoilla voi olla erikseen perkaamiseen ja jalostamiseen käytettävä elintarvikehuoneisto. - päättää lähettää aloitteen kunnanjohtajan valmisteltavaksi. 153 VIRANHALTIJAN PÄÄTÖKSET Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt pää-

5 154 ILMOITUSASIAT töksen. Otto-oikeus koskee myös kunnanhallituksen alaisille viranhaltijoille delegoitua päätösvallan käyttöä. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; eikä 3) 77 :ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Hallintosäännön 19 :n mukaan kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Kunnanhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kunnanhallitukselle tekemistään päätöksistä, lukuun ottamatta seuraavista asioista: kaikki ne ns. erityislainsäädännön perusteella tehtävät päätökset, joista on säädetty erillinen muutoksenhakuoikeus, esimerkiksi hallinto-oikeuteen; viranhaltijoille annetun päätösvallan nojalla siirretyt tehtävät yleishallintoon ja henkilöstöhallintoon liittyvät ratkaisut pois lukien vakituisten henkilöstön valintapäätökset; ja kuntalain 51 4 momentissa mainitut asiat. Hallintosäännön 20 :n mukaan kunnanhallituksen on, mikäli jäljempänä 2. momentissa mainittu henkilö ei ole vielä käyttänyt otto-oikeuttaan, päätettävä viimeistään siinä kokouksessa, joka ensiksi pidetään 19 :ssä mainitun pöytäkirjan saapumisen jälkeen, ottaako se toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksen käsiteltäväkseen. Mikäli ottopäätöstä ei tehdä mainitussa kokouksessa, otto-oikeus on menetetty. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan on käytettävä otto-oikeuttaan ennen kuin kunnanhallitus käsittelee asian mahdollista ottamista käsiteltäväkseen. Mikäli toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan tekemä päätös on otettu sekä lautakunnan että kunnanhallituksen käsiteltäväksi, asian käsittelee kunnanhallitus. Kunnanjohtaja henkilöstöpäätös - päätöspöytäkirja 8/15 etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä PJ:N päättää, että - se ei ota em. viranhaltijain päätöksiä käsiteltäväkseen. - Turun hallinto-oikeus , 01566/14/4111, valitus poikkeamisasiassa, valitus hylätty. päättää, että - kunnanhallitus merkitsee em. asiat tietoonsa saatetuksi ja toteaa, etteivät ne anna aihetta lisätoimenpiteisiin.

6