LOPPURAPORTTI. Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti Laukaan luontokoulu. Eija Syrjälä

Transkriptio

1 Laukaan kunta KOULUTOIMI Laukaan luontokoulu LUOKKAHENKI OPPILAS KOULUTOIMI PÄIVÄHOITO LUONTOKOULU- TOIMISTO MAASEUTUYRITTÄJÄ LUONTOKOULUOPETTAJA HARJOITTELIJAT OPINNÄYTETYÖT TUTKIMUS ELINKEINO- JA MATKAILUTOIM OPETTAJA VANHEMMAT VAPAA-AIKA TOIMINTA TUTKIMUS- VÄLINEET LUONNONYMPÄRISTÖ KUNTAIMAGO YMPÄRISTÖ- TOIMI Laukaan luontokoulu Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti LOPPURAPORTTI Eija Syrjälä Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: sivu: PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT. 3 Hankeorganisaatio 1. Hankkeessa mukana olleet henkilöt 2. Hankkeen ohjausryhmä 3. Hankkeen yhteistyötahot TAVOITTEET JA TOIMINTA 6 4. Saavutetut tavoitteet suhteessa hankesuunnitelmaan, taulukko 4 5. Keskeinen toiminta hankkeen toteutusaikana, taulukko 5 TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 8 6. Saavutetut tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana 7. Hankkeen aikana tuotettu materiaali 9 8. Hankkeen synnyttämät jatkotoimenpiteet ONGELMAT JA HEIKKOUDET Esiin tulleet ongelmat hankkeen toteuttamisessa KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen toteutuneet kustannukset 11. Hankeen aikana toteutunut rahoitus yhteensä YHTEENVETO Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 14 Liitteet 1-14

3 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 Luontokoulun perustehtävä on tukea opetussuunnitelmien ympäristökasvatuksen toteuttamista tarjoamalla ohjelmapalveluja, koulutusta ja opetusmateriaaleja sekä kehittämällä oppimismenetelmiä. Elinikäisen oppimisen periaatteen kautta toiminta avautuu myös virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolelle. Palveluja tarjotaan vauvasta vaariin. Formaali oppimisympäristö: - Oppilaitokset, opetussuunnitelmat Nonformaali oppimisympäristö: - kerhot, kurssit, - täydennyskoulutus, lisäkoulutus, järjestöjen koulutus, - viranomaiset, hallinto, kirkko, työelämä Informaali oppimisympäristö - media, perhe, kaverit, netti, kirjasto, messut, tapahtumat Perusvaltuutus toiminalle tulee laista kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ( KYHL), missä kunnalle on annettu ympäristökasvatuksen-, valistuksen ja koulutuksen tehtävät. Laukaan luontokoulun ohjelmapalvelujen kehittämisprojektin keskeinen tavoite on ollut kehittää Laukaan maaseutuyrittäjien, ammatinharjoittajien ja kyläseurojen tarjoamia luontokoulun ohjelmapalveluja siten, että ne voivat toteuttaa luontokoulun perustehtävää ja ovat liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla sekä toimintaan sopiva ylläpito-organisaatio. Projekti on ollut jatkoa v toteutetulle luontokoulun kehittämisprojektille, joka myös oli TE-keskuksen maaseutuosaston (EAKR) rahoittama hanke. Hankerahoitus on peräisin ALMA-ohjelmasta. HANKEORGANISAATIO Ohjausryhmä toimi keskeisenä kehittämistoimien kokoajana. Työskentely rakennettiin muutoin siten, että verkostossa mukana olevista yrittäjistä sekä kyläseurojen edustajista koottiin työryhmiä, joita työskenteli kaksi: osuuskuntatyöryhmä sekä markkinointityötyöryhmä. Luontokoulun sisäistä toimintaa haluttiin kehittää verkostotapaamisissa, joita yrittäjät vuorotellen järjestivät tutustumisen merkeissä. Kunnan edustajat osallistuivat niihin mahdollisuuksiensa rajoissa. Projektipäällikkö esitti alussa työryhmää yrittäjien ja kunnan edustajista, joka nivoisi yhteen kehittämistoimenpiteitä, mutta se haluttiin korvata ohjausryhmätyöskentelyllä. Luontokouluosuuskunnan perustamiseen asti verkosto toimi neuvottelukuntana sisältöasioissa. 1. Hankkeessa mukana olleet henkilöt Liite 1 Hankkeessa on ollut mukana kaikkiaan 27 maaseutuyrittäjää, ammatinharjoittajaa ja kyläseuraa. Verkostossa mukana olevien osallistumismahdollisuudet ovat jonkin verran vaihdelleet vuosittain pääasiassa työolosuhdemuutosten vuoksi ( laajennusrakentaminen, muutos omassa toiminnassa, työaika-pidennys, sairastuminen). Projektista erosivat Ari Stenroos, Johanna Vääränen ja Laser Game Finland Oy / Jaakko Hannikainen. Keväällä 2003 tulivat mukaan Anna Bagge ja Ari Jäntti, joilta ostettiin palveluja kokeilumielessä. Hanke on työllistänyt 75 % projektipäällikön ( 25 % kunnan toimintaa) sekä 25 %Tommi Rantasen, jolta on ostettu yhtiöittämiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Muuta varsinaista projektihenkilöstöä ei ole ollut lukuunottamatta projektipäällikön osa-aikalisäjaksoa , jolloin työt jaettiin Pirjo Jääskeläisen kanssa. 2. Hankkeen ohjausryhmä Kuva 1. Ohjausryhmässä on ollut edustettuna yrittäjien, kyläseurojen, kunnan ja ammatillisten oppilaitosten edustajia sekä Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, joka projektin alussa toimii Suomen ainoana ympäristökasvatuksen ylitarkastajana ja siirtyi tohtoriksi väiteltyään ympäristökasvatuksen ja viestinnän tutkimus-ja erikoistumisohjelman johtajaksi. Ammatillisten edustajien aktiivisuus työskentelyssä on jäänyt vähemmälle, koska kehittämistyön pääpaino on ollut enemmän liiketoiminnallisissa kuin sisältöasioissa.

4 3. Hankkeen yhteistyötahot Taulukko 2. HANKEORGANISAATIO JA SEN ERI OSIEN KESKEISET TEHTÄVÄT 4 Ohjelmia on kehitetty kiinteässä yhteistyössä koko kunnan koulujen ja päivähoidon opettajien kanssa, jotka ovat käyttäneet luontokoulupalveluja. Kummiluokkien ja -ryhmien kanssa on sisään ajettu ohjelmia. Kunnan vapaa-aikatoimi on ollut yhteistyökumppani tiedotuksessa sekä tila- ja välinevuokrausasioissa. Urakehitykseen liittyvän työllisyyskurssin Sara-projektin kautta työllistyi eräopas Pentti Korhonen luontokoulussa. Harjoittelijayhteistyötä ammatillisen opiskelun kanssa on toteutettu heränneen kiinnostuksen rajaamissa puitteissa. Koulutusyhteistyötä on tehty Ääneseudun elintarvikeprojektin, Oma Paikka-käsityöprojektin sekä Kuhmon Paluu lähteille-hankkeen kanssa. Kunnan Kasvatus tulevaisuus-projektin kanssa kehitettiin yhteistyönä Kuhaniemen iltapäiväkerhotoiminta, vetäjinä luonto-opas Annina Korhonen sekä eräopas Pentti Korhonen. Tärkeä yhteys kehittämisessä on ollut yhteys toimiviin luontokouluihin sekä valtakunnalliseen luontokoulutoiminnan kehittämistyöhön. Projektipäällikkö sekä Anna-Liisa Kiiskinen ovat osallistuneet kansallista luontokoulustrategiaa vuoteen 2009 valmistelevaan työryhmään. Jyväskylän maalaiskunnassa aloitti oma luontokoulu toimintansa vuonna 2002 ja sen kanssa on vaihdettu kokemuksia tapaamisissa. N E U V O T T E L U K U N T A LUONTOKOULUVERKOSTO / TOIMINNAN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN 21 luontokouluyrittäjää, kolmen kyläseuran edustus, kummiryhmien edustus, kunnan toimialojen edustus, kokoontuminen 4-6 kertaa/vuosi yhteiset toimintaohjeet, koulutus, palaute, jatkuva parantaminen, ohjelmat tutuiksi, virkistäytyminen PROJEKTITYÖRYHMÄT HANKKEEN TOIMEENPANON MUKAISIA TYÖRYHMIÄ OSUUSKUNTA MARKKINOINTI MALLINTAMINEN MAASEUTU PYSTYYN OHJELMIEN LAATUKRITEERIT KAUPUNKI Tommi Rantanen,pj KEHITTÄMINEN Anna-Liisa Kiiskinen - ei toteutettu Paavo Viikki Eija Syrjälä, kokoonkutsuja Eija Syrjälä Juha Hintikka Heidi Hintikka Eero Sysmäläinen Pentti Korhonen Riikka Kolu, Induser Oy Johanna Vääränen Seppo Niskanen, Laukaan kunta Ossi Kiiveri Kalevi Pietiläinen Anu Siika-Aho Yhteenkokoava työryhmä kyläseuroista, yrittäjistä ja kunnan edustajista, ei toteutettu OHJAUS-JA SEURANTARYHMÄ KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMISEN OHJAUS-JA SEURANTA Kyläseurojen edustus: Eero Sysmäläinen, Lankamaan kyläseura ry Tommi Rantanen, puheenjohtaja, Laukaan pohjoinen Kyläseura ry Luontokouluyrittäjien edustus: Juha Hintikka, Paavo Viikki, Arto Stenroos / Pentti Korhonen TE-keskus/ maaseutosasto, sunnittelija Jaakko Ryymin Kunnan edustus: Juha Tolonen, varapuheenjohtaja /koulutoimi, Markku Hokkanen /sosiaalitoimi, kummipäiväkoti, Kirsti Leppänen /ympäristötoimi, Seppo Niskanen / elinkeinotoimi Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristökasvatuksen ylitarkastaja, erikoistutukija Anna-Liisa Kiiskinen Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos, ympäristökasvatuksen opettaja Raija Raittila Ammatillisten oppilaitosten edustus: v Jyrki Kataja / Saarijärven luonnonvarainstituutti, v Hannu Salvi / Keski-Suomen opisto Projektipäällikkö Eija Syrjälä, sihteeri ( osa-aikalisällä Pirjo Jääskeläinen )

5 Taulukko 2. Projektin edunsaajien ja toimijoiden vastuunjako YHTEISÖ ROOLI MIKSI? MITÄ TEKEE? Osallistuvat yritykset Pohjois-Laukaan kyläyhdistys ry, Valkolan kylätoimikunta, Lankamaan Kyläseura ry Laukaan kunta Keski-Suomen Opisto Jyväskylän ammattikorkea-koulun luonnon-varainstituutti Muut asiantuntijat ja asiantuntija-organisaatiot Haapalan ala-aste Lankamaan ala-aste Valkolan ala-aste Sararannan päiväkoti Laukaan yläaste ja lukio - edunsaaja - osallistuu kustannuksiin - edunsaaja - osallistuu kustannuksiin - päätoteuttaja - osallistuu kustannuksiin Toimija - työharjoittelijoita - opinnäytetyöt Tarvittaessa ostopalvelua Toimija - työharjoittelijoita - opinnäytetyöt Tarvittaessa ostopalvelua Asiantuntijapalveluita Kummikouluja ja -ryhmiä 5 - yrityksen osaamisen kehittäminen - kylien toiminnan laajentaminen - alueen viihtyvyyden lisääminen (esim. luontopolut) - edistää maaseudun elinvoimaisuutta - kohottaa ammatillisen koulutuksen osaamistasoa ja laajentaa niiden oppimisympäristöä Keski-Suomessa - kohottaa ammatillisen koulutuksen osaamistasoa ja laajentaa niiden oppimisympäristöä Keski-Suomessa - edistää maaseudun elinvoimaisuutta - kokeiluryhmiä ohjelmapalvelutuotteiden tuotteistamiseen ja kehittämiseen - osallistuu projektin kehittämistoimenpiteisiin - osallistuu projektin kehittämistoimenpiteisiin Projektin hallinnointi Kehittämistoiminta - ohjelmapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen - ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen - ohjelmapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen - ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen -ympäristöselvitykset - osallistuu tarvittaessa asiantuntijana projektin toimenpiteisiin - osallistuu ohjelmapalvelu-asiakkaana palvelujen kehittämistyöhön Taulukko 3. LUONTOKOULUN TOIMINTA VUONNA 2002 ja 2003 Ryhmät / oppilaiden lukumäärä* Luontokoulupäivät Päivähoito/ esikoulu Ala-aste Yläaste Lukio Aikuiset Yhteensä / / / 71/ 11/ 14/356 1/ Leirikoulut 1/21 1/21 12/19 3 Iltapäiväkerhot Kerholaisten määrä / 8/ 101/ /143 13/ / /164 1/20 15/75 11/18 15/75 11 /18 Kesäleirit 3/45 4/ 65 Kurssit, 1/18 33/ 19/ 34 / 19/90 koulutus Harjoittelijat, 1/8 6 / 161 5/129 Opinnäytetyöt*** Markkinointitapahtumat ** Yhteensä 51 / 934 1/21 2/58 5/126 1/21 1 / harj. 34/ / /196 5/ / / / 356 1/ 11 47/ 584 1/35 5 / 191 3/ / / / 3029 *ryhmien henkilömäärissä ei ole mukana aikuisia, joita päivähoitoryhmissä on keskimäärin 1 / 6-8 lasta kohden, kouluilla 1-2/ luokkaa kohti.** Biologian opettajien kevätpäivät, Sararanta puskii, asuntomessut, määrät vastauslipukkeiden perusteella *** Harjoittelijoiden ryhmien määrät eivät ole mukana yhteissummissa

6 TAVOITTEET JA TOIMINTA TAULUKKO 4 JA 5 Vuosi 2002 oli luontokoulutoiminnan ensimmäinen täysi toimintavuosi. Sinä vuonna kehitettiin toimintamallin toimeenpanossa asiakaspalveluun ja laskutukseen liittyvät käytännöt, luotiin ympäristökasvatuksen kehittämisrahakäytäntö, varmistettiin yhteydet kaikkien yrittäjien ohjelmien testaamiseksi vähintään kolmella ryhmällä sekä seurantaa varten toimintamallit ( taulukko 3, liite 2 ). Kehitettiin uusia toimintamuotoja mm. leirikouluja, retkikurssi, iltapäiväkerhot, kesäleirit, luontopolut, luontoselvitykset. Laukaan luontokoulu kutsui Suomen muut luontokoulut yhteistapaamiseen Multamäkeen ja siitä sai alkunsa kansallinen luontokoulustrategiatyö. Syksyllä toteutettiin myös opintomatka Jurmoon. Muita opintomatkoja tehtiin Hossaan v. 2001, Kuhmoon ja Vuokkiniemeen sekä Karkun erömessuille vuonna Projektille asetetuista tavoitteista haastavimmat ovat olleet edellisessä projektissa tuotetun toimintamallin, liiketoimintasuunnitelman sekä markkinointisuunnitelman toimeenpaneminen. Vuonna 2002 luontokoulutoiminnan liiketoiminta toteutui kokonaan kunnan toimintana, vuonna 2003 sekä kunnan että osuuskunnan toimintana. Verkostossa mukana olevien yrittäjien liiketoimintaedellytyksien parantaminen saavutettiin kohtalaisesti: yrittäjäkohtainen markkinointisuunnitelmakoulutus ostettiin Tiimiakatemialta, turvallisuussuunnitelmat sekä toiminnan hinnoittelu-ja mitoitussuunnitelmat Induser OY.ltä, hygieniapassi-koulutus Maaseutukeskuksesta, ensiapukoulutus verkoston omalta jäseneltä, Nurmipirtti Ky:n Anne Riissaselta. Gradutyönä toteutettu yrittäjien viestintätutkimus toimi myös koulutuksena oppimisasian kirkastamisessa. Luontokouluohjelmia järjestävien toimijoiden sisäiselle verkostoitumiselle loi rungon eräopas Pentti Korhosen kanssa toteutettu retkikurssi vuonna 2002 ja Retkikurssi tarjosi maatilaohjelmia lukuunottamatta koulutuskokeilumahdollisuuksia lähes kaikille verkostossa toimiville: ensiapuopettajalle, kalastusohjelmille, luontokuvaajille, lintumiehille, riistanhoidolle, nuoriso-ohjaa jille / lumikenkäily, karhunkierroksen vetäjälle/ talvimajoitteet, Lankamaan reitin testaus sekä kunnan vapaa-aikatoimelle/ melonta.. Kurssiin saatiin sisällytettyä runsaasti maastoon tutustumista, Laukaan retkikohteita tehtiin tutuksi. Osanottajista valtaosa tuli muualta kuin Laukaasta: vuonna 2001 aloitetulla kurssilla 38 kurssilaisesta 7 oli Laukaasta, v syksyn kurssilla suhdeluku oli 15/3. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutustavoite toteutui.

7 Taulukko 4. Saavutetut tavoitteet Projektin tavoitteet luoda sopiva organisaatio luontokouluverkoston yrityksien toiminnan jatkamiseksi parantaa maaseutuyrittäjien edellytyksiä tarjota palveluja luontokouluverkostona Keskeiset toimenpiteet Toteutuma 1. Toiminnan kehittäminen ja yhtiöittäminen Toimintamallin toimeenpano kunnan toimintana 2002 luontokouluosuuskunta perustettiin liiketoiminnan edellyttämät asiakirjat valmistuivat v mm. osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma, alv -ohjeistus, ohjelmien sisältö ja asiakkaan oikeudet, henkilötietolain ja kuluttajansuojalain mukaiset käytännöt, valmismatkarekisteri, vakuutukset, turvallisuus, kirjanpitosopimus, laskutuskäytäntöjen ja raportoinnin asiakirjat v sekä kunnan että osuuskunnan liiketoimintaa 2. Toiminnan mallintaminen, laatukriteerien sekä vaikuttavuuden arviointimenetelmien luominen 3. Maaseutuyritysten ja kylien ohjelmapalvelutuotteiden etsiminen, kehittäminen ja tuotteistaminen sekä logististen ratkaisujen suunnitteleminen suhteessa hankesuunnitelmaan Toteutuma eri vaihtoehdoista päädyttiin osuuskunnan perustamiseen, joskin kunnan edustus puuttui valmistelussa yrittäjäkohtaista tuotekehitystä 27 henkilölle, markkinointi-, turvallisuus- mitoituskoulutusta syventää toimintaa tulevan asiantuntijaverkoston kanssa laadun ja sisällän kehittäminen osallistumalla valtakunnalliseen luontokoulutoiminnan strategiatyöhön opinnäyte-ja harjoittelijayhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin tukea kyläohjelmien ja kunnan erikoistumisvalinnan ( luontomatkailu, Peurunka Center) toteutumista. Taulukko 5. Keskeinen toiminta hankkeen toteutusaikana Projektissa olevien kyläseurojen kyläohjelmiin esityksiä reiteistä sekä ohjelmakohteista Luonto-ohjelmiin/ luontomatkailuun liittyvien materiaalien tuottaminen ja lähtötilanneselvitykset mm. Metsoreitin luonto-ja linnustoselvitykset Ohjelmien tuotteistamisen yhteydessä chaploonan tuottaminen yrittäjäkohtaiseen työhön ( liite 3-5) Verkoston sisäisen raportoinnin kehittämiskokeiluja Valtakunnallisten laatukriteerien sisällyttäminen toimintaan kansallisen strategiatyön mukaisesti Laukaan Riistanhoitoyhdistys ry mukaan työhön muinaistaitokoulutusta ja ohjelmatarjontaa kylille edistetty reittihankkeita mm. Lankamaan reitti ohjelmakohteita kartoitettu kyliltä 4. Maaseutuyritysten ja kylien ketjuttaminen Kotisivujen yrittäjäkohtaiset ohjelmaesittelyt toteutettu ketjutusperiaatteella/ Juha ja Heidi Hintikka 5. Ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen Pro gradu-työ " luontokouluyrittäjien viestintä ja aikuisten roolijako luontokoulun opastustilanteissa " opintomatkat Hossaan, Jurmoon, Kuhmoon ja Vuokkiniemeen sekä Karkun erämessuille 6. Ympäristöselvitysten tekeminen sekä yrityskohtaisten Linnustoselvitykset Lankamaan reitille sekä hankkeiden esiselvitykset ja suunnittelu Metsoreitille, luontoselvitys Metsoreitille, Hietasyrjän luontopolku ja Hallalähteen käytön esiselvitys, yrittäjäkohtaisia materiaaleja 7. Markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen Yrittäjäkohtaiset markkinointisuunnitelmat Kotisivujen uusiminen ja markkinointivälineistön kehittäminen ( edustusliivi, autotarra, retkiastiat Tiedotusvälineiden, ympäristökasvatuksen ruusun ja asuntomessujen hyödyntäminen 8. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen maaseudun Koulutusyhteistyö Ääneseudun elintarvikeprojektin, ja kaupunkien välillä sekä muiden hankkeiden kanssa Oma Paikka-projektin, J:n maalaiskunnan luontokoulun kanssa, retkikurssi v ja 2003 Luontokouluryhmiä ja leirikouluja

8 8 TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 5. Saavutetut tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana Projektin keskeisin tulos on luontokouluosuuskunnan luominen palvelemaan kyliä ja maaseutuyrityksiä, jotta ne voivat tuottaa palvelujaan luontokoulun asiakkaille. Laukaan kunta liittyi osuuskuntaan yhteisöjäsenenä. Perustamisvaiheessa ( ) yrittäjistä liittyi seitsemän osuuskunnan jäseneksi. Projektin loppuvaiheessa osuuskuntaan liittyneitä on 17 kappaletta, viisi harkitsee ja Äijälän seudun osuuskunnan kanssa on tehty erillissopimus yhteistyöstä. Saarijärven luonnonvarainstituutin eräopasopiskelijoista kolme on valmistuttuaan liittynyt osuuskuntaan luontokoulussa suoritetun harjoittelujakson jälkeen. Yhteyksien luomisessa ammatilliseen koulutukseen on päästy alkuun. Jatkossa koulutusyhteistyön - opinnäytetyöt, työssäoppimisjaksot, tutkimus - kehittäminen on luontokoulutoiminnan profiilin kannalta tärkeää ympäristökasvatuksen osaamiskeskuksena. Kaikki tuotettu materiaali sekä opinnäytetyöt on koottu liitteeseen 12. Kehitetty luontokouluverkoston toimintamalli sai myös julkista tunnustusta Suomen ympäristökasvatuksen Seuralta syksyllä Tunnustus tuli laajalle yhteistyölle perustuvasta paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitetystä toiminta-mallista. Tunnustuksen ansioista luontokoulu sai myönteistä julkisuutta lehdistössä ja jopa TV:ssä. Sama jatkui kahden muinaistaitokoulutuksen myötä v. 2003, jotka toteutettiin Turkka J. Aaltosen kanssa. Paikallislehti Laukaa-Konnevesi uutisoi tapahtumia tasaiseen tahtiin. Keski-Suomen ympäristökeskus nimesi Laukaan luontokoulun yhdeksi kärkihankkeistaan v Suomen luontokoulujen (19 kpl) henkilöstö kokoontuu keväisin ja syksyisin vuorotellen toistensa luona koulutuksen, uusien menetelmien, tutustumisen sekä työssä jaksamiseen merkeissä. Luontokouluväki kutsuttiin maaliskuussa 2002 Laukaaseen. Aiheeksi valittiin luontokoulukriteerit, joista alusti Anna-Liisa Kiiskinen. Kokoontumisessa päätettiin aloittaa työ kansallisen luontokoulustrategian luomiseksi. Työn tavoitteena on nimetä selvät kriteerit luontokouluille, luoda henkilöstölle koulutustoimintaa sekä vakiinnuttaa niiden asemaa osana opetusjärjestelmää.

9 9 7. Hankkeen aikana tuotettu materiaali Hankkeen aikana tuotettu materiaali on koottu liitteeseen 12. Uusitut kotisivut löytyvät osoitteesta Yrittäjäkohtaiset koulutusmateriaalit ja opetusmateriaalit on luovutettu jokaisen henkilökohtaiseen käyttöön. Niitä ovat markkinointisuunnitelmat, turvallisuussuunnitelmat sekä oman toiminnan hinnoitteluun ja mitoitukseen liittyvät kehittämisraportit. Harjoitustöinä tuotettuja opetusmateriaaleja ovat metsäopetuspaketti, vaellusleirikoulu, talviset maakävelyt sekä Lankamaan hiihtovaelluksen rastit. Luontopolkutyyppisiä opetusmateriaaleja on Hietasyrjänkankaan ohjelmat, Hallalähde, Karhunpojan matkassa, Hitonhaudan retki, Papinniemen luontopolku, karhupolku ja värityskirja, kalarastit sekä asuntomessuilla toteutettu kivikausipolku. Opinnäytetöitä on toteutettu Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitokselle sekä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle. Muinaistaitokoulutuksen tuotoksena on syntynyt kivikauden ihmisen toimeentuloon liittyvä reseptikansio ( ruokia, punontatöitä, luutöitä, nahkatöitä). Syksyn 2003 tuotoksena syntyi vesiopetuspaketti yläasteen ja lukio-opetuksen käyttöön yhteistyössä ympäristötoimen kanssa. 8. Hankkeen synnyttämät jatkotoimenpiteet Uusia ohjelmakohteita sekä reittihankkeita Liite 13. Projektien aikana on syntynyt ohjelma-aihioita ja reittihankkeita. Ne ovat kohteita, jotka ovat osittain jo työn alla tai tuotekehitysehdotuksina. Ne voisivat olla pohja jatkoprojektille, jolla luontokoulutoimintaa laajennettaisiin Laukaan muihin kyliin. Ne on koottu myös tiedoksi Äijälän seudun osuuskunnalle, joka osaltaan kokoaa Laukaassa kyläsuunnitelmia. Kunnasta on laitettu TE-keskuksen maaseutuosastoon vireille luontoaktiviteetteja tarjoavien maaseutuyritysten toimintaympäristöarvon esiselvityshanke tämän työn tiimoilta. Markkinointi Liite 14. Ohjausryhmän näkemyksiä koottiin joulukuussa 2003 jatkotoimenpiteitä varten. Yhteiseksi nimittäjäksi jatkolle haluttiin antaa markkinointitoimenpiteet niin strategisen kuin operatiivisen toiminnan osalta. Hankerahoitusmahdollisuuksia ei ole vielä kartoitettu. Hallintokuntien yhteistyö ja kunnan sisäisen ohjauksen kehittäminen Liite 7-9. Luontokoulutoiminnan merkitystä kunnalle ei ole vielä oivallettu. Keskustelu luontokoulutoiminnan tuloksista ( osaaminen, ohjelmat, välineet, opetusmateriaalit ) sekä se, miten kunta hyödyntää niitä toiminnan osarahoituksena, on käymättä. Tärkein tehtävä on luoda selkeä opetussuunnitelmasilta kunnan ja osuuskunnan välille. Luontokoululla ei ole omaa opetussuunnitelmaa, jossa kuvattaisiin mitä opetussuunnitelmatavoitteita luontokouluohjelmilla voidaan sisällöllisesti toteuttaa. Osuuskunnalla ei ole toistaiseksi varaa palkata pedagogista henkilökuntaa vastaamaan toiminnan laadusta jatkossakin. Toinen tehtäväkokonaisuus on keskustelu luontokoulun ympäristösuunnitteluun ja -hoitoon liittyvistä toimintamuodoista ja hallintokuntien kehittämistoimenpiteistä ja niiden kohtaamisesta ostopalveluina nivellettynä kunnan talous-ja toimintasuunnitteluun.

10 Yhteistyö koulutuksen ja tutkimuksen kanssa 10 Luontokoulutoiminnan profiilin kannalta toiminnassa ympäristökasvatuksen osaamiskeskuksena on tärkeää luoda pysyviä yhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin opinnäytetöiden, harjoittelun sekä tutkimuksen osalta. Kokemus on osoittanut, että tavoitteet voivat yhtyä, yhteistyö kannattaa ja voi kantaa pitkäjänteistä hedelmää tuotoksina, joilla on jatkuvaa käyttöä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen aloitteesta syntynyt valtakunnallisen ympäristökasvatuskeskuksen saaminen Keski-Suomeen tukee tätä työtä. Seutuyhteistyö Kunnat ovat taloudellisesti tilanteessa, missä ulkoistetaan palveluja mahdollisuuksien mukaan ja kehitetään malleja eri toimialojen seutuyhteistyölle. Laukaa tekee yhteistyötä Jyvässeudun kuntien kanssa ( Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame). Äänekoski ja Suolahti ovat myös toiminnallisesti lähellä sijaitsevia kaupunkeja. Lähikunnista Hankasalmella, Konnevedellä, Sumiaisissa, Toivakassa, Petäjävedellä sekä Uuraisilla on virinnyt kiinnostusta luontokoulutoimintaan. Tunnusteluneuvottelut mahdollisesta yhteistyöstä voisivat aueta esimerkiksi kuntien koulutoimenjohtajien yhteistapaamisissa. Leivonmäen kansallispuistoon kehitetään luontokoulutyyppisiä opetusohjelmia. Puiston toimintaprofiilin kehittämisessä ympäristökasvatuksen keskukseksi voisi hyödyntää Laukaan luontokoulun toimintamallia. ONGELMAT JA HEIKKOUDET 9. Esiin tulleet ongelmat hankkeen toteuttamisessa Hankeorganisaatio Projektin edetessä ongelmaksi muodostui kehittämistoimenpiteitä yhteen kokoavan työryhmän puuttuminen. Siinä olisi pitänyt olla yrittäjien, myöhemmin osuuskunnan ja kunnan edustus. Projektipäällikkö toi asian toistuvasti esiin. Kunnan sisälle ei myöskään haluttu erillistä työryhmää kehittämään kunnan oman toiminnan niveltämistä kokonaisuuteen. Keväällä 2003 esitettiin jaoston perustamista ohjausryhmästä, mutta sitä ei haluttu lopulta toteuttaa. Kokoavan näkemyksen valmistelu jäi siten liiaksi projektipäällikön niskoille. Luontokoulutoiminnan yhdistämistä hallintokuntien tarpeista lähtevälle talous-ja toimintasuunnittelulle ei saatu käyntiin. Kunnan ja osuuskunnan yhteisen näkemyksen työstäminen Organisaatiomuodon työstäminen olisi vaatinut kunnan toiminnan tiivistä yhteensovittamista liiketoimintaan ja resurssien selkiinnyttämistä toiminnan edellytysten osalta mm. henkilöstön pätevyys ja tarve. Yhteinen visio ja konkreettinen esitys toiminnan edellyttämästä osuuskunnan ja kunnan yhteistyöstä jäi siten luonnosasteelle ( kuva 2 sivu ). Vuosi 2002 oli toimintamallin toimeenpanovuosi, jolloin liiketoiminnasta vastasi kunta, vuonna 2003 liiketoimintaa oli sekä kunnan että osuuskunnan toimintana. Osuuskunta kiirehti liikevaihdon aloittamista ja projektipäällikön tuntemus toiminnan kokonaiskentän valmiudesta soti sitä vastaan. Näkemyserot johtivat projektipäällikön eriävään mielipiteeseen kokouksessa Yhteisen näkemyksen puuttuminen on näkynyt myös luontokouluoikeuksien siirrossa kunnalta osuuskunnalle, joita ei ole pantu toimeen. Projektin resurssit ja markkinointi Ohjelmien kehittämisessä oli tavoitteena yrittäjien tasapuolinen kohtelu. Toiminnan painopiste oli ohjelmien saattamisessa markkinointikelpoisiksi ja liiketoiminnan käynnistäminen. Yhden henkilön toimintaresurssit eivät riittäneet. Projektipäälliköllä ei ole koulutustaustassa liiketaloudellista osaamista, mikä hankaloitti asioiden ymmärtämistä. Markkinointitoimenpiteiden kehittäminen kärsi eniten ja yhteinen markkinointi-isku jäi toteuttamatta.

11 KUVA KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Kunta on tukenut toiminnan kehittämistä erillisellä projektimäärärahalla, joka oli koottu koulutoimen, päivähoidon sekä ympäristötoimen korvamerkityistä rahoista koulutoimen budjettiin. Esi- ja perusopetuksen osalta rahat oli kanavoitu opetussuunnitelmiin liittyvinä ympäristökasvatuksen kehittämisrahoina. Ympäristötoimen osalta ne olivat ostopalvelurahoina. (ympäristöviestintään, vesien seurannan kehittäminen). Kunnan rooli on ollut ratkaiseva. Ilman ryhmien testausapua ohjelmat olisivat jääneet kehittämättä. Projektin kirjanpidosta vastasi kunnan taloushallinto ja luontokoulun toimintamääräraha oli koulutoimen projektina. Rahoituksesta 70 % tuli TE-keskuksen maaseutuosaston kautta ALMA-ohjelman maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen tarkoitetuista määrärahoista. Kunnan osuus oli 20 % kokonaisrahoituksesta ja luontokoulutoimisto sijaitsi terveyskeskuksen siipirakennuksessa osoitteessa Kantolantie 14. Käytettävissä oli kaksi toimistohuonetta sekä pieni keittiötila. Työskentelyvälineistö oli kunnossa. Ylimääräistä kulkua aiheutui jonkin verran etäisyydestä Kuntalaan., jossa oli keskeiset monistus-ja karttapalvelut. Maastovälineille ei ollut erillistä puhdistus-ja säilytystilaa, mikä hieman vaikeutti välineiden huoltoa ja kunnossapitoa. Yksityisrahoituksen osuus oli 10 % kokonaisuudesta. Se koottiin sekä projektimaksuista että koulutusten ja opintomatkojen omavastuuosuuksista. Vastikkeeton tuotantopanos koottiin yrittäjien luovuttamista kokoustilojen käytöstä sekä mm. kotisivujen teosta, missä Juha ja Heidi Hintikka toteuttivat ketjuttamisperiaatetta luovuttamalla 50 % työpanoksestaan vastikkeetta projektille. Talkoilla koottiin loput yksityisrahoituksesta ( mm. luontopolut, messuseinäkkeet, asuntomessujen työpajapisteen rakenteet).

12 9.Hankkeen aikana toteutuneet kustannukset ja rahoitus yhteensä 12 Esitetään kokouksessa maksatushakemusesitysten mukaisena. Toteutuma on selvillä Vuoden 2003 jälkimmäinen puolisko sekä myönnetyn jatkoajan ajalta laskelmat on esitetty hakemusten mukaisina. Sen mukaan kokonaiskustannukset ( ) ylittyvät eurolla kokonaisrahoituksesta ( ). Taulukko 7. Projektin kustannukset ja rahoitus päätöksen mukaan markkoina ( kuntaraha muutettiin kokonaan rahalliseksi osuudeksi) Kulut Kustannukset 2001 Kustannukset 2002 Kustannukset 2003 Yhteensä Kustannuksia Palkat (sivukuluineen) Matkakulut Ostopalvelut Toimistotarvikkeet Luontoissuoritukset (talkootyö) Vuokrakulut Kulut yhteensä Rahoitus EU + kansallinen rahoitus Kuntarahoitus Luontaissuoritus kunnalta (vuokrakulut) Yksityinen rahoitus Luontaissuoritus osallistujilta Yhteensä rahoitusta Taulukko 8. Projektin toteutuneet kustannukset ja rahoitus Kulut Yhteensä Kustannuksia Vuoden 2003 maksatushakemus Jatkoajan maksatushakemus Yhteensä Palkat (sivukuluineen) Matkakulut Luontaissuoritukset Ostopalvelut Toimistotarvikkeet Vuokrakulut Muut Kulut yhteensä Rahoitus EU + kansallinen rahoitus Kuntarahoitus Yksityinen rahallinen osuus Luontaissuoritus osallistujilta/vast.tuot. Yksityinen talkoo Yhteensä rahoitusta

13 13 YHTEENVETO Projektin päätavoite toteutui osuuskunnan perustamisena hankesuunnitelman mukaisesti. Yrittäjien liiketoimintaedellytyksiä parannettiin myös monin eri tavoin. Ohjelmapalvelut saatiin markkinointikelpoisiksi ja varmistettua laatu ja turvallisuus. Markkinoinnin kehittäminen jatkossa on ensimmäinen toimenpide. Ensimmäinen askel Laukaan luontokoulun rakentamisessa on toteutettu, maaseutuyrittäjien ohjelmille on luotu väylä ( kuva 3.). Ensimmäisen askeleen suunnan määräsi saatavilla olut rahoitus, joka kohdistui maaseutuyrittäjyyteen. Kunnan oma toiminta, mistä lähdettiin liikkeelle, on niveltämättä kokonaisuuteen. Laukaan kylissä on runsaasti myös uusia tuotteistettavia ohjelmakohteita. Yritykset, jotka ovat laadun ja ympäristöasioiden kehittäjinä edelläkävijöitä Laukaassa ja lähiseudulla ovat toivottavia yhteistyökumppaneita jatkossa. Laukaan toimintamalli voi toimia edelläkävijänä maaseudun elinkeinojen monipuolistamisessa ympäristökasvatuksen keinoin maaseutukunnissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen ympäristökeskus koordinoi luontokoulutoimintaa. Ympäristökeskuksen aloitteesta saatu valtakunnallisen ympäristökasvatuksen keskuksen sijoittuminen Keski-Suomeen tukee jatkossa myös Laukaan toiminnan kehittämistä. Se avaa ovia myös tutkimukselle ja vaikuttavuuden arvioinnille Laukaan luontokoulun toimintamalli on noteerattu valtakunnallisesti Suomen ympäristökasvatuksen Seuran ruusupalkinnolla ensimmäisenä kaikista jo toimivista luontokouluista ( 19 kpl). Keski-Suomen ympäristökeskus on nostanut Laukaan luontokoulun yhdeksi kärkihankkeistaan. Osallistuminen kansalliseen luontokoulustrategiatyöhön on antanut mahdollisuuden vaikuttaa luontokoulu kriteereihin sekä luontokoulujen aseman vakiinnuttamiseen Suomessa. Jyvässeudun kuntien koulutoimenjohtajat ovat ilmaisset kiinnostuksensa Laukaan mallia kohtaan. Konkreettinen kehittämistarve on vielä kartoittamatta. Jyväskylän maalaiskunnassa käynnistyi 2002 kiertävä luontokouluopettaja-periaatteella toimiva koulupainotteinen luontokoulu. Resurssien mahdollisesta yhdistämisestä on keskusteltu luontokoulujen kesken. Jatkossa tarvitaan laajempi asiakaspohja toiminnan ylläpitoa varten. Verkostokaupunkihankkeen yhteistyömahdollisuudet on hyvä tutkia. Laukaan toiminnan jatkoa varten on tarpeen selkiinnyttää luontokoulutoiminnan edellytykset ja varmistaa resurssit valtakunnallisten linjausten mukaisesti Kuntaa ja osuuskuntaa yhdistäviä tekijöitä ovat opetussuunnitelma, kestävän kehityksen toiminta, luonnon virkistyskäytön ja luonnonharrastuksen edistäminen sekä toiminta arvokkailla luontokohteilla. Kunnalla on näitä lakisääteisiä tehtäviä, joita voi toteuttaa luontokoulutoiminnalla. Luontokouluseminaarissa kunnan ja osuuskunnan edustajat esittivät pohjaesityksiä jatkotoiminnan turvaamiseksi ( liitteiksi 7-9). Luontokoulutoimiston ylläpitoa varten esitettiin vaihtoehtoja (kuva 2. ). Projektin päättyessä luontokoulutoimiston ylläpitoon ei ole olemassa varoja. Vuoden 2004 kuntarahoitus karsi myös olennaisesti laukaalaisten oppilaiden ja opettajien mahdollisuuksia käyttää luontokoulupalveluja. Luontokoululla on monta merkitystä ( kuva 4). Hankkeen aikana toiminnan vaikutuspiirissä on ollut n laukaalaista oppilasta ja n. 250 koulutoimen ja päivähoidon opettajaa ja kasvattajaa. Lähikunnista on myös alkanut tulla ryhmiä luontokouluun, koulutuksiin ja kursseille. Vuosittain asiakkaita on ollut n henkilöä, ryhmiä n Vuosina kunta on panostanut yhteensä eurolla luontokoulun rakentamiseen. Kunnan kiristyvässä taloustilanteessa luontokoulutoimiston ylläpito edellyttää poliittista tahtoa ja hallintokuntien tiivistä yhteistyötä talous-ja toimintasuunnittelussa. Kunnan kannalta kyse on uudenlaisesta ympäristöpolitiikasta sekä panostamisesta kunnan imagoon ja kestävään kehitykseen. Yhteiskunnan tuki on elinehto ensi askeliaan ottavalle toiminnalle. Osuuskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta.. Loppuraportti lähtee arvioitavaksi koulutus-, sosiaali- ja ympäristö- ja maaseutulautakuntaan elinkeinotoimeen ja edelleen kunnanhallitukseen ja -valtuustoon tulosten hyödyntämistä varten.

14 .. 14 Kuva 3. Luontokoulun kehittämisprojektien aikana on luotu väylä maaseutuyrittäjien, ammatinharjoittajien ja kyläseurojen luontokouluohjelmien toteuttamiselle. Multamäen leirikeskuksen sekä Haapalan ( retkitupa) Valkolan ja Lankamaan kylien kohteista on tehty luontokouluohjelmia. Laukaan muiden kylien kohteet sekä kunnan oma toiminta on edelleen työstämättä.

15 11. Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 15 Projektin kokonaistavoitteet toteutuivat ja tulokset ovat hyväksyttäviä. Hanke on onnistunut, kun uusi yritys eli luontokouluosuuskunta on syntynyt. Keskeiset tavoitteet ohjelmien järjestäjien liiketaloudellista osaamisen parantamisesta toteutuivat hyvin. Projekti toteutui myös ohjelmarakenteellisesti hyvin. Syntyi paljon uusia ohjelmia, materiaaleja, reitistöhankkeita ja luontopolkuja, jotka ovat luontokouluohjelmien järjestäjien käytettävissä. Niillä on myös yleistä virkistyskäyttöarvoa koko seutukunnalla. Liiketoiminnan siirtäminen projektin aikana kunnalta osuuskunnalle olisi helpottanut toiminnan käynnistämistä projektin päättyessä. Siirtymää jarruttivat yrittäjien tasavertaisen kohtelun periaate sekä kunnan ja osuuskunnan yhteisen näkemyksen hahmottumattomuus. Päivähoidon palaute on myönteinen. Ohjelmat ovat vastanneet sitä, mitä on menty hakemaan ja ohjelmat ovat nivoutuneet hyvin esiopetuksen suunnitelmiin. Yleensäkin luontoon liittyvät puuhailut ovat päiväkodeissa tärkeitä, niitä toteutetaan ja opitaan monia tärkeitä asioita. Ympäristön siisteys, kierrätys ja luonnonmateriaalit ovat tärkeitä teemoja ja soveltuvat myös äidinkielen ja matematiikan alueille. Yhteistoiminta ammatillisen koulutuksen kanssa saatiin hyvään alkuun. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitoksen kanssa on edelleen mahdollista koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Projektin aikaista yhteistyötä vesitti kehittämistyön keskittyminen taloudellisten ja organisatoristen puitteiden rakentamiseen, joihin heillä ei ole kompetenssia puuttua. Toteutettu toimintamalli on erottumiskykyinen toimiviin luontokouluihin verrattuna.. Laukaan toiminta on uraauurtava koko Suomessa. Keski-Suomessa kunnat seuraavat sen kehittymistä mielenkiinnolla. Toiminnan kehittäminen valtakunnallisten kriteerien mukaan on jatkossa tärkeää ja sen edellyttämien resurssien turvaaminen olennaista. Kunnan toivotaan tukevan toimintaa herkällä otteella ja arvioivan huolellisesti tulosten hyödyntämiskelpoisuutta. Toiminta tukee kunnan panostusta luontomatkailuun. Ympäristö-ja luontoarvot ovat yhteiskunnassa noususuunnassa.

16 HARJOITTELIJAT OPINNÄYTETYÖT TUTKIMUS käytännön jaksoja työssä oppimista tutkimusmateriaalia LAUKAAN LUONTOKOULUN MONTA 16 MERKITYSTÄ KUNNASSA -KESTÄVÄ KEHITYS, YMPÄRISTÖPOLITIIIKKA JA KUNTAIMAGO OPETTAJA Tukea opetukseen Koulutusta: uusia menetelmiä, materiaaleja, opetuskohteita Retkitaidot ja kunnan tuntemus LUOKKA Yhteishenki Toiminta ryhmässä erityisopetus VANHEMMAT Kodin ja koulun yhteistyö käytännössä Oma lapsi ryhmässä Osallistuminen opetukseen Opettaja, muut vanhemmat tutuksi Kotikunta tutuksi OPPILAS Tekemällä oppiminen aidossa oppimisympäristössä Perusta ympäristöasioiden ymmärtämiselle Kotiseutu tutuksi, elämyksiä Retkitaidot, luonnonharrastus Sosiaaliset taidot VAPAA-AIKATOIMINTA Luontopolkuja, reittejä Kurssit, leirit, retket Tapahtumat, luontoharrastus näyttelyt LUONNON YMPÄRISTÖ Luontokoulun toimintaympäristö Toiminta luonnon ehdoilla Tietoa arvokkaista luontokohteista Luonto-ja ympäristöselvitykset Virkistyminen ja taide-elämykset Liikuntamuodot KOULUTOIMI, PÄIVÄHOITO Perusta hyvälle luontosuhteelle sekä ympäristövastuullisille elämäntavoille Tukea opetussuunnitelmien ympäristökasvatuksen toteuttamiseen Kestävän kehityksen perusta Asiantuntijoita kouluihin KUNTASTRATEGIA Uutta ympäristöpolitiikkaa Kasvatusta tulevaisuuteen Parantaa kuntaimagoa Maaseudun elinvoimaisuus LUONTOKOULUTOIMISTO Asiakaspalvelu Ohjelmien suunnittelu, kehittäminen, materiaalit Turvallisuus ja laatu LUONTOKOULUOPETTAJA LUONTOKOULUYRITTÄJÄ Oma osaaminen käyttöön Perinnetaitojen säilyttäminen Elinkeinotulo Sosiaalinen kanssakäyminen Yhteiskunnan rakentaminen ELINKEINO-JA MATKAILUTOIMI Maaseutuyrittäjyyden kehittäminen Kunnan vetovoimaisuuden kehittäminen VÄLINEISTÖ OPETUSMATERIAALIT Käyttömuodot tutuksi Avain tutkimus-ja tiedemaailmaan YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristövalistus-, kasvatusja koulutus Tiedon tuottaminen ympäristön tilasta ja sen seuranta Luonnon virkistyskäytön edistäminen