LOPPURAPORTTI. Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti Laukaan luontokoulu. Eija Syrjälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti 4755 1.10.2001-29.2.2004. Laukaan luontokoulu. Eija Syrjälä 19.2.2004"

Transkriptio

1 Laukaan kunta KOULUTOIMI Laukaan luontokoulu LUOKKAHENKI OPPILAS KOULUTOIMI PÄIVÄHOITO LUONTOKOULU- TOIMISTO MAASEUTUYRITTÄJÄ LUONTOKOULUOPETTAJA HARJOITTELIJAT OPINNÄYTETYÖT TUTKIMUS ELINKEINO- JA MATKAILUTOIM OPETTAJA VANHEMMAT VAPAA-AIKA TOIMINTA TUTKIMUS- VÄLINEET LUONNONYMPÄRISTÖ KUNTAIMAGO YMPÄRISTÖ- TOIMI Laukaan luontokoulu Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti LOPPURAPORTTI Eija Syrjälä Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: sivu: PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT. 3 Hankeorganisaatio 1. Hankkeessa mukana olleet henkilöt 2. Hankkeen ohjausryhmä 3. Hankkeen yhteistyötahot TAVOITTEET JA TOIMINTA 6 4. Saavutetut tavoitteet suhteessa hankesuunnitelmaan, taulukko 4 5. Keskeinen toiminta hankkeen toteutusaikana, taulukko 5 TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 8 6. Saavutetut tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana 7. Hankkeen aikana tuotettu materiaali 9 8. Hankkeen synnyttämät jatkotoimenpiteet ONGELMAT JA HEIKKOUDET Esiin tulleet ongelmat hankkeen toteuttamisessa KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen toteutuneet kustannukset 11. Hankeen aikana toteutunut rahoitus yhteensä YHTEENVETO Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 14 Liitteet 1-14

3 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 Luontokoulun perustehtävä on tukea opetussuunnitelmien ympäristökasvatuksen toteuttamista tarjoamalla ohjelmapalveluja, koulutusta ja opetusmateriaaleja sekä kehittämällä oppimismenetelmiä. Elinikäisen oppimisen periaatteen kautta toiminta avautuu myös virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolelle. Palveluja tarjotaan vauvasta vaariin. Formaali oppimisympäristö: - Oppilaitokset, opetussuunnitelmat Nonformaali oppimisympäristö: - kerhot, kurssit, - täydennyskoulutus, lisäkoulutus, järjestöjen koulutus, - viranomaiset, hallinto, kirkko, työelämä Informaali oppimisympäristö - media, perhe, kaverit, netti, kirjasto, messut, tapahtumat Perusvaltuutus toiminalle tulee laista kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ( KYHL), missä kunnalle on annettu ympäristökasvatuksen-, valistuksen ja koulutuksen tehtävät. Laukaan luontokoulun ohjelmapalvelujen kehittämisprojektin keskeinen tavoite on ollut kehittää Laukaan maaseutuyrittäjien, ammatinharjoittajien ja kyläseurojen tarjoamia luontokoulun ohjelmapalveluja siten, että ne voivat toteuttaa luontokoulun perustehtävää ja ovat liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla sekä toimintaan sopiva ylläpito-organisaatio. Projekti on ollut jatkoa v toteutetulle luontokoulun kehittämisprojektille, joka myös oli TE-keskuksen maaseutuosaston (EAKR) rahoittama hanke. Hankerahoitus on peräisin ALMA-ohjelmasta. HANKEORGANISAATIO Ohjausryhmä toimi keskeisenä kehittämistoimien kokoajana. Työskentely rakennettiin muutoin siten, että verkostossa mukana olevista yrittäjistä sekä kyläseurojen edustajista koottiin työryhmiä, joita työskenteli kaksi: osuuskuntatyöryhmä sekä markkinointityötyöryhmä. Luontokoulun sisäistä toimintaa haluttiin kehittää verkostotapaamisissa, joita yrittäjät vuorotellen järjestivät tutustumisen merkeissä. Kunnan edustajat osallistuivat niihin mahdollisuuksiensa rajoissa. Projektipäällikkö esitti alussa työryhmää yrittäjien ja kunnan edustajista, joka nivoisi yhteen kehittämistoimenpiteitä, mutta se haluttiin korvata ohjausryhmätyöskentelyllä. Luontokouluosuuskunnan perustamiseen asti verkosto toimi neuvottelukuntana sisältöasioissa. 1. Hankkeessa mukana olleet henkilöt Liite 1 Hankkeessa on ollut mukana kaikkiaan 27 maaseutuyrittäjää, ammatinharjoittajaa ja kyläseuraa. Verkostossa mukana olevien osallistumismahdollisuudet ovat jonkin verran vaihdelleet vuosittain pääasiassa työolosuhdemuutosten vuoksi ( laajennusrakentaminen, muutos omassa toiminnassa, työaika-pidennys, sairastuminen). Projektista erosivat Ari Stenroos, Johanna Vääränen ja Laser Game Finland Oy / Jaakko Hannikainen. Keväällä 2003 tulivat mukaan Anna Bagge ja Ari Jäntti, joilta ostettiin palveluja kokeilumielessä. Hanke on työllistänyt 75 % projektipäällikön ( 25 % kunnan toimintaa) sekä 25 %Tommi Rantasen, jolta on ostettu yhtiöittämiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Muuta varsinaista projektihenkilöstöä ei ole ollut lukuunottamatta projektipäällikön osa-aikalisäjaksoa , jolloin työt jaettiin Pirjo Jääskeläisen kanssa. 2. Hankkeen ohjausryhmä Kuva 1. Ohjausryhmässä on ollut edustettuna yrittäjien, kyläseurojen, kunnan ja ammatillisten oppilaitosten edustajia sekä Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, joka projektin alussa toimii Suomen ainoana ympäristökasvatuksen ylitarkastajana ja siirtyi tohtoriksi väiteltyään ympäristökasvatuksen ja viestinnän tutkimus-ja erikoistumisohjelman johtajaksi. Ammatillisten edustajien aktiivisuus työskentelyssä on jäänyt vähemmälle, koska kehittämistyön pääpaino on ollut enemmän liiketoiminnallisissa kuin sisältöasioissa.

4 3. Hankkeen yhteistyötahot Taulukko 2. HANKEORGANISAATIO JA SEN ERI OSIEN KESKEISET TEHTÄVÄT 4 Ohjelmia on kehitetty kiinteässä yhteistyössä koko kunnan koulujen ja päivähoidon opettajien kanssa, jotka ovat käyttäneet luontokoulupalveluja. Kummiluokkien ja -ryhmien kanssa on sisään ajettu ohjelmia. Kunnan vapaa-aikatoimi on ollut yhteistyökumppani tiedotuksessa sekä tila- ja välinevuokrausasioissa. Urakehitykseen liittyvän työllisyyskurssin Sara-projektin kautta työllistyi eräopas Pentti Korhonen luontokoulussa. Harjoittelijayhteistyötä ammatillisen opiskelun kanssa on toteutettu heränneen kiinnostuksen rajaamissa puitteissa. Koulutusyhteistyötä on tehty Ääneseudun elintarvikeprojektin, Oma Paikka-käsityöprojektin sekä Kuhmon Paluu lähteille-hankkeen kanssa. Kunnan Kasvatus tulevaisuus-projektin kanssa kehitettiin yhteistyönä Kuhaniemen iltapäiväkerhotoiminta, vetäjinä luonto-opas Annina Korhonen sekä eräopas Pentti Korhonen. Tärkeä yhteys kehittämisessä on ollut yhteys toimiviin luontokouluihin sekä valtakunnalliseen luontokoulutoiminnan kehittämistyöhön. Projektipäällikkö sekä Anna-Liisa Kiiskinen ovat osallistuneet kansallista luontokoulustrategiaa vuoteen 2009 valmistelevaan työryhmään. Jyväskylän maalaiskunnassa aloitti oma luontokoulu toimintansa vuonna 2002 ja sen kanssa on vaihdettu kokemuksia tapaamisissa. N E U V O T T E L U K U N T A LUONTOKOULUVERKOSTO / TOIMINNAN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN 21 luontokouluyrittäjää, kolmen kyläseuran edustus, kummiryhmien edustus, kunnan toimialojen edustus, kokoontuminen 4-6 kertaa/vuosi yhteiset toimintaohjeet, koulutus, palaute, jatkuva parantaminen, ohjelmat tutuiksi, virkistäytyminen PROJEKTITYÖRYHMÄT HANKKEEN TOIMEENPANON MUKAISIA TYÖRYHMIÄ OSUUSKUNTA MARKKINOINTI MALLINTAMINEN MAASEUTU PYSTYYN OHJELMIEN LAATUKRITEERIT KAUPUNKI Tommi Rantanen,pj KEHITTÄMINEN Anna-Liisa Kiiskinen - ei toteutettu Paavo Viikki Eija Syrjälä, kokoonkutsuja Eija Syrjälä Juha Hintikka Heidi Hintikka Eero Sysmäläinen Pentti Korhonen Riikka Kolu, Induser Oy Johanna Vääränen Seppo Niskanen, Laukaan kunta Ossi Kiiveri Kalevi Pietiläinen Anu Siika-Aho Yhteenkokoava työryhmä kyläseuroista, yrittäjistä ja kunnan edustajista, ei toteutettu OHJAUS-JA SEURANTARYHMÄ KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMISEN OHJAUS-JA SEURANTA Kyläseurojen edustus: Eero Sysmäläinen, Lankamaan kyläseura ry Tommi Rantanen, puheenjohtaja, Laukaan pohjoinen Kyläseura ry Luontokouluyrittäjien edustus: Juha Hintikka, Paavo Viikki, Arto Stenroos / Pentti Korhonen TE-keskus/ maaseutosasto, sunnittelija Jaakko Ryymin Kunnan edustus: Juha Tolonen, varapuheenjohtaja /koulutoimi, Markku Hokkanen /sosiaalitoimi, kummipäiväkoti, Kirsti Leppänen /ympäristötoimi, Seppo Niskanen / elinkeinotoimi Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristökasvatuksen ylitarkastaja, erikoistutukija Anna-Liisa Kiiskinen Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos, ympäristökasvatuksen opettaja Raija Raittila Ammatillisten oppilaitosten edustus: v Jyrki Kataja / Saarijärven luonnonvarainstituutti, v Hannu Salvi / Keski-Suomen opisto Projektipäällikkö Eija Syrjälä, sihteeri ( osa-aikalisällä Pirjo Jääskeläinen )

5 Taulukko 2. Projektin edunsaajien ja toimijoiden vastuunjako YHTEISÖ ROOLI MIKSI? MITÄ TEKEE? Osallistuvat yritykset Pohjois-Laukaan kyläyhdistys ry, Valkolan kylätoimikunta, Lankamaan Kyläseura ry Laukaan kunta Keski-Suomen Opisto Jyväskylän ammattikorkea-koulun luonnon-varainstituutti Muut asiantuntijat ja asiantuntija-organisaatiot Haapalan ala-aste Lankamaan ala-aste Valkolan ala-aste Sararannan päiväkoti Laukaan yläaste ja lukio - edunsaaja - osallistuu kustannuksiin - edunsaaja - osallistuu kustannuksiin - päätoteuttaja - osallistuu kustannuksiin Toimija - työharjoittelijoita - opinnäytetyöt Tarvittaessa ostopalvelua Toimija - työharjoittelijoita - opinnäytetyöt Tarvittaessa ostopalvelua Asiantuntijapalveluita Kummikouluja ja -ryhmiä 5 - yrityksen osaamisen kehittäminen - kylien toiminnan laajentaminen - alueen viihtyvyyden lisääminen (esim. luontopolut) - edistää maaseudun elinvoimaisuutta - kohottaa ammatillisen koulutuksen osaamistasoa ja laajentaa niiden oppimisympäristöä Keski-Suomessa - kohottaa ammatillisen koulutuksen osaamistasoa ja laajentaa niiden oppimisympäristöä Keski-Suomessa - edistää maaseudun elinvoimaisuutta - kokeiluryhmiä ohjelmapalvelutuotteiden tuotteistamiseen ja kehittämiseen - osallistuu projektin kehittämistoimenpiteisiin - osallistuu projektin kehittämistoimenpiteisiin Projektin hallinnointi Kehittämistoiminta - ohjelmapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen - ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen - ohjelmapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen - ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen -ympäristöselvitykset - osallistuu tarvittaessa asiantuntijana projektin toimenpiteisiin - osallistuu ohjelmapalvelu-asiakkaana palvelujen kehittämistyöhön Taulukko 3. LUONTOKOULUN TOIMINTA VUONNA 2002 ja 2003 Ryhmät / oppilaiden lukumäärä* Luontokoulupäivät Päivähoito/ esikoulu Ala-aste Yläaste Lukio Aikuiset Yhteensä / / / 71/ 11/ 14/356 1/ Leirikoulut 1/21 1/21 12/19 3 Iltapäiväkerhot Kerholaisten määrä / 8/ 101/ /143 13/ / /164 1/20 15/75 11/18 15/75 11 /18 Kesäleirit 3/45 4/ 65 Kurssit, 1/18 33/ 19/ 34 / 19/90 koulutus Harjoittelijat, 1/8 6 / 161 5/129 Opinnäytetyöt*** Markkinointitapahtumat ** Yhteensä 51 / 934 1/21 2/58 5/126 1/21 1 / harj. 34/ / /196 5/ / / / 356 1/ 11 47/ 584 1/35 5 / 191 3/ / / / 3029 *ryhmien henkilömäärissä ei ole mukana aikuisia, joita päivähoitoryhmissä on keskimäärin 1 / 6-8 lasta kohden, kouluilla 1-2/ luokkaa kohti.** Biologian opettajien kevätpäivät, Sararanta puskii, asuntomessut, määrät vastauslipukkeiden perusteella *** Harjoittelijoiden ryhmien määrät eivät ole mukana yhteissummissa

6 TAVOITTEET JA TOIMINTA TAULUKKO 4 JA 5 Vuosi 2002 oli luontokoulutoiminnan ensimmäinen täysi toimintavuosi. Sinä vuonna kehitettiin toimintamallin toimeenpanossa asiakaspalveluun ja laskutukseen liittyvät käytännöt, luotiin ympäristökasvatuksen kehittämisrahakäytäntö, varmistettiin yhteydet kaikkien yrittäjien ohjelmien testaamiseksi vähintään kolmella ryhmällä sekä seurantaa varten toimintamallit ( taulukko 3, liite 2 ). Kehitettiin uusia toimintamuotoja mm. leirikouluja, retkikurssi, iltapäiväkerhot, kesäleirit, luontopolut, luontoselvitykset. Laukaan luontokoulu kutsui Suomen muut luontokoulut yhteistapaamiseen Multamäkeen ja siitä sai alkunsa kansallinen luontokoulustrategiatyö. Syksyllä toteutettiin myös opintomatka Jurmoon. Muita opintomatkoja tehtiin Hossaan v. 2001, Kuhmoon ja Vuokkiniemeen sekä Karkun erömessuille vuonna Projektille asetetuista tavoitteista haastavimmat ovat olleet edellisessä projektissa tuotetun toimintamallin, liiketoimintasuunnitelman sekä markkinointisuunnitelman toimeenpaneminen. Vuonna 2002 luontokoulutoiminnan liiketoiminta toteutui kokonaan kunnan toimintana, vuonna 2003 sekä kunnan että osuuskunnan toimintana. Verkostossa mukana olevien yrittäjien liiketoimintaedellytyksien parantaminen saavutettiin kohtalaisesti: yrittäjäkohtainen markkinointisuunnitelmakoulutus ostettiin Tiimiakatemialta, turvallisuussuunnitelmat sekä toiminnan hinnoittelu-ja mitoitussuunnitelmat Induser OY.ltä, hygieniapassi-koulutus Maaseutukeskuksesta, ensiapukoulutus verkoston omalta jäseneltä, Nurmipirtti Ky:n Anne Riissaselta. Gradutyönä toteutettu yrittäjien viestintätutkimus toimi myös koulutuksena oppimisasian kirkastamisessa. Luontokouluohjelmia järjestävien toimijoiden sisäiselle verkostoitumiselle loi rungon eräopas Pentti Korhosen kanssa toteutettu retkikurssi vuonna 2002 ja Retkikurssi tarjosi maatilaohjelmia lukuunottamatta koulutuskokeilumahdollisuuksia lähes kaikille verkostossa toimiville: ensiapuopettajalle, kalastusohjelmille, luontokuvaajille, lintumiehille, riistanhoidolle, nuoriso-ohjaa jille / lumikenkäily, karhunkierroksen vetäjälle/ talvimajoitteet, Lankamaan reitin testaus sekä kunnan vapaa-aikatoimelle/ melonta.. Kurssiin saatiin sisällytettyä runsaasti maastoon tutustumista, Laukaan retkikohteita tehtiin tutuksi. Osanottajista valtaosa tuli muualta kuin Laukaasta: vuonna 2001 aloitetulla kurssilla 38 kurssilaisesta 7 oli Laukaasta, v syksyn kurssilla suhdeluku oli 15/3. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutustavoite toteutui.

7 Taulukko 4. Saavutetut tavoitteet Projektin tavoitteet luoda sopiva organisaatio luontokouluverkoston yrityksien toiminnan jatkamiseksi parantaa maaseutuyrittäjien edellytyksiä tarjota palveluja luontokouluverkostona Keskeiset toimenpiteet Toteutuma 1. Toiminnan kehittäminen ja yhtiöittäminen Toimintamallin toimeenpano kunnan toimintana 2002 luontokouluosuuskunta perustettiin liiketoiminnan edellyttämät asiakirjat valmistuivat v mm. osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma, alv -ohjeistus, ohjelmien sisältö ja asiakkaan oikeudet, henkilötietolain ja kuluttajansuojalain mukaiset käytännöt, valmismatkarekisteri, vakuutukset, turvallisuus, kirjanpitosopimus, laskutuskäytäntöjen ja raportoinnin asiakirjat v sekä kunnan että osuuskunnan liiketoimintaa 2. Toiminnan mallintaminen, laatukriteerien sekä vaikuttavuuden arviointimenetelmien luominen 3. Maaseutuyritysten ja kylien ohjelmapalvelutuotteiden etsiminen, kehittäminen ja tuotteistaminen sekä logististen ratkaisujen suunnitteleminen suhteessa hankesuunnitelmaan Toteutuma eri vaihtoehdoista päädyttiin osuuskunnan perustamiseen, joskin kunnan edustus puuttui valmistelussa yrittäjäkohtaista tuotekehitystä 27 henkilölle, markkinointi-, turvallisuus- mitoituskoulutusta syventää toimintaa tulevan asiantuntijaverkoston kanssa laadun ja sisällän kehittäminen osallistumalla valtakunnalliseen luontokoulutoiminnan strategiatyöhön opinnäyte-ja harjoittelijayhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin tukea kyläohjelmien ja kunnan erikoistumisvalinnan ( luontomatkailu, Peurunka Center) toteutumista. Taulukko 5. Keskeinen toiminta hankkeen toteutusaikana Projektissa olevien kyläseurojen kyläohjelmiin esityksiä reiteistä sekä ohjelmakohteista Luonto-ohjelmiin/ luontomatkailuun liittyvien materiaalien tuottaminen ja lähtötilanneselvitykset mm. Metsoreitin luonto-ja linnustoselvitykset Ohjelmien tuotteistamisen yhteydessä chaploonan tuottaminen yrittäjäkohtaiseen työhön ( liite 3-5) Verkoston sisäisen raportoinnin kehittämiskokeiluja Valtakunnallisten laatukriteerien sisällyttäminen toimintaan kansallisen strategiatyön mukaisesti Laukaan Riistanhoitoyhdistys ry mukaan työhön muinaistaitokoulutusta ja ohjelmatarjontaa kylille edistetty reittihankkeita mm. Lankamaan reitti ohjelmakohteita kartoitettu kyliltä 4. Maaseutuyritysten ja kylien ketjuttaminen Kotisivujen yrittäjäkohtaiset ohjelmaesittelyt toteutettu ketjutusperiaatteella/ Juha ja Heidi Hintikka 5. Ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen Pro gradu-työ " luontokouluyrittäjien viestintä ja aikuisten roolijako luontokoulun opastustilanteissa " opintomatkat Hossaan, Jurmoon, Kuhmoon ja Vuokkiniemeen sekä Karkun erämessuille 6. Ympäristöselvitysten tekeminen sekä yrityskohtaisten Linnustoselvitykset Lankamaan reitille sekä hankkeiden esiselvitykset ja suunnittelu Metsoreitille, luontoselvitys Metsoreitille, Hietasyrjän luontopolku ja Hallalähteen käytön esiselvitys, yrittäjäkohtaisia materiaaleja 7. Markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen Yrittäjäkohtaiset markkinointisuunnitelmat Kotisivujen uusiminen ja markkinointivälineistön kehittäminen ( edustusliivi, autotarra, retkiastiat Tiedotusvälineiden, ympäristökasvatuksen ruusun ja asuntomessujen hyödyntäminen 8. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen maaseudun Koulutusyhteistyö Ääneseudun elintarvikeprojektin, ja kaupunkien välillä sekä muiden hankkeiden kanssa Oma Paikka-projektin, J:n maalaiskunnan luontokoulun kanssa, retkikurssi v ja 2003 Luontokouluryhmiä ja leirikouluja

8 8 TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 5. Saavutetut tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana Projektin keskeisin tulos on luontokouluosuuskunnan luominen palvelemaan kyliä ja maaseutuyrityksiä, jotta ne voivat tuottaa palvelujaan luontokoulun asiakkaille. Laukaan kunta liittyi osuuskuntaan yhteisöjäsenenä. Perustamisvaiheessa ( ) yrittäjistä liittyi seitsemän osuuskunnan jäseneksi. Projektin loppuvaiheessa osuuskuntaan liittyneitä on 17 kappaletta, viisi harkitsee ja Äijälän seudun osuuskunnan kanssa on tehty erillissopimus yhteistyöstä. Saarijärven luonnonvarainstituutin eräopasopiskelijoista kolme on valmistuttuaan liittynyt osuuskuntaan luontokoulussa suoritetun harjoittelujakson jälkeen. Yhteyksien luomisessa ammatilliseen koulutukseen on päästy alkuun. Jatkossa koulutusyhteistyön - opinnäytetyöt, työssäoppimisjaksot, tutkimus - kehittäminen on luontokoulutoiminnan profiilin kannalta tärkeää ympäristökasvatuksen osaamiskeskuksena. Kaikki tuotettu materiaali sekä opinnäytetyöt on koottu liitteeseen 12. Kehitetty luontokouluverkoston toimintamalli sai myös julkista tunnustusta Suomen ympäristökasvatuksen Seuralta syksyllä Tunnustus tuli laajalle yhteistyölle perustuvasta paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitetystä toiminta-mallista. Tunnustuksen ansioista luontokoulu sai myönteistä julkisuutta lehdistössä ja jopa TV:ssä. Sama jatkui kahden muinaistaitokoulutuksen myötä v. 2003, jotka toteutettiin Turkka J. Aaltosen kanssa. Paikallislehti Laukaa-Konnevesi uutisoi tapahtumia tasaiseen tahtiin. Keski-Suomen ympäristökeskus nimesi Laukaan luontokoulun yhdeksi kärkihankkeistaan v Suomen luontokoulujen (19 kpl) henkilöstö kokoontuu keväisin ja syksyisin vuorotellen toistensa luona koulutuksen, uusien menetelmien, tutustumisen sekä työssä jaksamiseen merkeissä. Luontokouluväki kutsuttiin maaliskuussa 2002 Laukaaseen. Aiheeksi valittiin luontokoulukriteerit, joista alusti Anna-Liisa Kiiskinen. Kokoontumisessa päätettiin aloittaa työ kansallisen luontokoulustrategian luomiseksi. Työn tavoitteena on nimetä selvät kriteerit luontokouluille, luoda henkilöstölle koulutustoimintaa sekä vakiinnuttaa niiden asemaa osana opetusjärjestelmää.

9 9 7. Hankkeen aikana tuotettu materiaali Hankkeen aikana tuotettu materiaali on koottu liitteeseen 12. Uusitut kotisivut löytyvät osoitteesta Yrittäjäkohtaiset koulutusmateriaalit ja opetusmateriaalit on luovutettu jokaisen henkilökohtaiseen käyttöön. Niitä ovat markkinointisuunnitelmat, turvallisuussuunnitelmat sekä oman toiminnan hinnoitteluun ja mitoitukseen liittyvät kehittämisraportit. Harjoitustöinä tuotettuja opetusmateriaaleja ovat metsäopetuspaketti, vaellusleirikoulu, talviset maakävelyt sekä Lankamaan hiihtovaelluksen rastit. Luontopolkutyyppisiä opetusmateriaaleja on Hietasyrjänkankaan ohjelmat, Hallalähde, Karhunpojan matkassa, Hitonhaudan retki, Papinniemen luontopolku, karhupolku ja värityskirja, kalarastit sekä asuntomessuilla toteutettu kivikausipolku. Opinnäytetöitä on toteutettu Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitokselle sekä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle. Muinaistaitokoulutuksen tuotoksena on syntynyt kivikauden ihmisen toimeentuloon liittyvä reseptikansio ( ruokia, punontatöitä, luutöitä, nahkatöitä). Syksyn 2003 tuotoksena syntyi vesiopetuspaketti yläasteen ja lukio-opetuksen käyttöön yhteistyössä ympäristötoimen kanssa. 8. Hankkeen synnyttämät jatkotoimenpiteet Uusia ohjelmakohteita sekä reittihankkeita Liite 13. Projektien aikana on syntynyt ohjelma-aihioita ja reittihankkeita. Ne ovat kohteita, jotka ovat osittain jo työn alla tai tuotekehitysehdotuksina. Ne voisivat olla pohja jatkoprojektille, jolla luontokoulutoimintaa laajennettaisiin Laukaan muihin kyliin. Ne on koottu myös tiedoksi Äijälän seudun osuuskunnalle, joka osaltaan kokoaa Laukaassa kyläsuunnitelmia. Kunnasta on laitettu TE-keskuksen maaseutuosastoon vireille luontoaktiviteetteja tarjoavien maaseutuyritysten toimintaympäristöarvon esiselvityshanke tämän työn tiimoilta. Markkinointi Liite 14. Ohjausryhmän näkemyksiä koottiin joulukuussa 2003 jatkotoimenpiteitä varten. Yhteiseksi nimittäjäksi jatkolle haluttiin antaa markkinointitoimenpiteet niin strategisen kuin operatiivisen toiminnan osalta. Hankerahoitusmahdollisuuksia ei ole vielä kartoitettu. Hallintokuntien yhteistyö ja kunnan sisäisen ohjauksen kehittäminen Liite 7-9. Luontokoulutoiminnan merkitystä kunnalle ei ole vielä oivallettu. Keskustelu luontokoulutoiminnan tuloksista ( osaaminen, ohjelmat, välineet, opetusmateriaalit ) sekä se, miten kunta hyödyntää niitä toiminnan osarahoituksena, on käymättä. Tärkein tehtävä on luoda selkeä opetussuunnitelmasilta kunnan ja osuuskunnan välille. Luontokoululla ei ole omaa opetussuunnitelmaa, jossa kuvattaisiin mitä opetussuunnitelmatavoitteita luontokouluohjelmilla voidaan sisällöllisesti toteuttaa. Osuuskunnalla ei ole toistaiseksi varaa palkata pedagogista henkilökuntaa vastaamaan toiminnan laadusta jatkossakin. Toinen tehtäväkokonaisuus on keskustelu luontokoulun ympäristösuunnitteluun ja -hoitoon liittyvistä toimintamuodoista ja hallintokuntien kehittämistoimenpiteistä ja niiden kohtaamisesta ostopalveluina nivellettynä kunnan talous-ja toimintasuunnitteluun.

10 Yhteistyö koulutuksen ja tutkimuksen kanssa 10 Luontokoulutoiminnan profiilin kannalta toiminnassa ympäristökasvatuksen osaamiskeskuksena on tärkeää luoda pysyviä yhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin opinnäytetöiden, harjoittelun sekä tutkimuksen osalta. Kokemus on osoittanut, että tavoitteet voivat yhtyä, yhteistyö kannattaa ja voi kantaa pitkäjänteistä hedelmää tuotoksina, joilla on jatkuvaa käyttöä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen aloitteesta syntynyt valtakunnallisen ympäristökasvatuskeskuksen saaminen Keski-Suomeen tukee tätä työtä. Seutuyhteistyö Kunnat ovat taloudellisesti tilanteessa, missä ulkoistetaan palveluja mahdollisuuksien mukaan ja kehitetään malleja eri toimialojen seutuyhteistyölle. Laukaa tekee yhteistyötä Jyvässeudun kuntien kanssa ( Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame). Äänekoski ja Suolahti ovat myös toiminnallisesti lähellä sijaitsevia kaupunkeja. Lähikunnista Hankasalmella, Konnevedellä, Sumiaisissa, Toivakassa, Petäjävedellä sekä Uuraisilla on virinnyt kiinnostusta luontokoulutoimintaan. Tunnusteluneuvottelut mahdollisesta yhteistyöstä voisivat aueta esimerkiksi kuntien koulutoimenjohtajien yhteistapaamisissa. Leivonmäen kansallispuistoon kehitetään luontokoulutyyppisiä opetusohjelmia. Puiston toimintaprofiilin kehittämisessä ympäristökasvatuksen keskukseksi voisi hyödyntää Laukaan luontokoulun toimintamallia. ONGELMAT JA HEIKKOUDET 9. Esiin tulleet ongelmat hankkeen toteuttamisessa Hankeorganisaatio Projektin edetessä ongelmaksi muodostui kehittämistoimenpiteitä yhteen kokoavan työryhmän puuttuminen. Siinä olisi pitänyt olla yrittäjien, myöhemmin osuuskunnan ja kunnan edustus. Projektipäällikkö toi asian toistuvasti esiin. Kunnan sisälle ei myöskään haluttu erillistä työryhmää kehittämään kunnan oman toiminnan niveltämistä kokonaisuuteen. Keväällä 2003 esitettiin jaoston perustamista ohjausryhmästä, mutta sitä ei haluttu lopulta toteuttaa. Kokoavan näkemyksen valmistelu jäi siten liiaksi projektipäällikön niskoille. Luontokoulutoiminnan yhdistämistä hallintokuntien tarpeista lähtevälle talous-ja toimintasuunnittelulle ei saatu käyntiin. Kunnan ja osuuskunnan yhteisen näkemyksen työstäminen Organisaatiomuodon työstäminen olisi vaatinut kunnan toiminnan tiivistä yhteensovittamista liiketoimintaan ja resurssien selkiinnyttämistä toiminnan edellytysten osalta mm. henkilöstön pätevyys ja tarve. Yhteinen visio ja konkreettinen esitys toiminnan edellyttämästä osuuskunnan ja kunnan yhteistyöstä jäi siten luonnosasteelle ( kuva 2 sivu ). Vuosi 2002 oli toimintamallin toimeenpanovuosi, jolloin liiketoiminnasta vastasi kunta, vuonna 2003 liiketoimintaa oli sekä kunnan että osuuskunnan toimintana. Osuuskunta kiirehti liikevaihdon aloittamista ja projektipäällikön tuntemus toiminnan kokonaiskentän valmiudesta soti sitä vastaan. Näkemyserot johtivat projektipäällikön eriävään mielipiteeseen kokouksessa Yhteisen näkemyksen puuttuminen on näkynyt myös luontokouluoikeuksien siirrossa kunnalta osuuskunnalle, joita ei ole pantu toimeen. Projektin resurssit ja markkinointi Ohjelmien kehittämisessä oli tavoitteena yrittäjien tasapuolinen kohtelu. Toiminnan painopiste oli ohjelmien saattamisessa markkinointikelpoisiksi ja liiketoiminnan käynnistäminen. Yhden henkilön toimintaresurssit eivät riittäneet. Projektipäälliköllä ei ole koulutustaustassa liiketaloudellista osaamista, mikä hankaloitti asioiden ymmärtämistä. Markkinointitoimenpiteiden kehittäminen kärsi eniten ja yhteinen markkinointi-isku jäi toteuttamatta.

11 KUVA KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Kunta on tukenut toiminnan kehittämistä erillisellä projektimäärärahalla, joka oli koottu koulutoimen, päivähoidon sekä ympäristötoimen korvamerkityistä rahoista koulutoimen budjettiin. Esi- ja perusopetuksen osalta rahat oli kanavoitu opetussuunnitelmiin liittyvinä ympäristökasvatuksen kehittämisrahoina. Ympäristötoimen osalta ne olivat ostopalvelurahoina. (ympäristöviestintään, vesien seurannan kehittäminen). Kunnan rooli on ollut ratkaiseva. Ilman ryhmien testausapua ohjelmat olisivat jääneet kehittämättä. Projektin kirjanpidosta vastasi kunnan taloushallinto ja luontokoulun toimintamääräraha oli koulutoimen projektina. Rahoituksesta 70 % tuli TE-keskuksen maaseutuosaston kautta ALMA-ohjelman maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen tarkoitetuista määrärahoista. Kunnan osuus oli 20 % kokonaisrahoituksesta ja luontokoulutoimisto sijaitsi terveyskeskuksen siipirakennuksessa osoitteessa Kantolantie 14. Käytettävissä oli kaksi toimistohuonetta sekä pieni keittiötila. Työskentelyvälineistö oli kunnossa. Ylimääräistä kulkua aiheutui jonkin verran etäisyydestä Kuntalaan., jossa oli keskeiset monistus-ja karttapalvelut. Maastovälineille ei ollut erillistä puhdistus-ja säilytystilaa, mikä hieman vaikeutti välineiden huoltoa ja kunnossapitoa. Yksityisrahoituksen osuus oli 10 % kokonaisuudesta. Se koottiin sekä projektimaksuista että koulutusten ja opintomatkojen omavastuuosuuksista. Vastikkeeton tuotantopanos koottiin yrittäjien luovuttamista kokoustilojen käytöstä sekä mm. kotisivujen teosta, missä Juha ja Heidi Hintikka toteuttivat ketjuttamisperiaatetta luovuttamalla 50 % työpanoksestaan vastikkeetta projektille. Talkoilla koottiin loput yksityisrahoituksesta ( mm. luontopolut, messuseinäkkeet, asuntomessujen työpajapisteen rakenteet).

12 9.Hankkeen aikana toteutuneet kustannukset ja rahoitus yhteensä 12 Esitetään kokouksessa maksatushakemusesitysten mukaisena. Toteutuma on selvillä Vuoden 2003 jälkimmäinen puolisko sekä myönnetyn jatkoajan ajalta laskelmat on esitetty hakemusten mukaisina. Sen mukaan kokonaiskustannukset ( ) ylittyvät eurolla kokonaisrahoituksesta ( ). Taulukko 7. Projektin kustannukset ja rahoitus päätöksen mukaan markkoina ( kuntaraha muutettiin kokonaan rahalliseksi osuudeksi) Kulut Kustannukset 2001 Kustannukset 2002 Kustannukset 2003 Yhteensä Kustannuksia Palkat (sivukuluineen) Matkakulut Ostopalvelut Toimistotarvikkeet Luontoissuoritukset (talkootyö) Vuokrakulut Kulut yhteensä Rahoitus EU + kansallinen rahoitus Kuntarahoitus Luontaissuoritus kunnalta (vuokrakulut) Yksityinen rahoitus Luontaissuoritus osallistujilta Yhteensä rahoitusta Taulukko 8. Projektin toteutuneet kustannukset ja rahoitus Kulut Yhteensä Kustannuksia Vuoden 2003 maksatushakemus Jatkoajan maksatushakemus Yhteensä Palkat (sivukuluineen) Matkakulut Luontaissuoritukset Ostopalvelut Toimistotarvikkeet Vuokrakulut Muut Kulut yhteensä Rahoitus EU + kansallinen rahoitus Kuntarahoitus Yksityinen rahallinen osuus Luontaissuoritus osallistujilta/vast.tuot. Yksityinen talkoo Yhteensä rahoitusta

13 13 YHTEENVETO Projektin päätavoite toteutui osuuskunnan perustamisena hankesuunnitelman mukaisesti. Yrittäjien liiketoimintaedellytyksiä parannettiin myös monin eri tavoin. Ohjelmapalvelut saatiin markkinointikelpoisiksi ja varmistettua laatu ja turvallisuus. Markkinoinnin kehittäminen jatkossa on ensimmäinen toimenpide. Ensimmäinen askel Laukaan luontokoulun rakentamisessa on toteutettu, maaseutuyrittäjien ohjelmille on luotu väylä ( kuva 3.). Ensimmäisen askeleen suunnan määräsi saatavilla olut rahoitus, joka kohdistui maaseutuyrittäjyyteen. Kunnan oma toiminta, mistä lähdettiin liikkeelle, on niveltämättä kokonaisuuteen. Laukaan kylissä on runsaasti myös uusia tuotteistettavia ohjelmakohteita. Yritykset, jotka ovat laadun ja ympäristöasioiden kehittäjinä edelläkävijöitä Laukaassa ja lähiseudulla ovat toivottavia yhteistyökumppaneita jatkossa. Laukaan toimintamalli voi toimia edelläkävijänä maaseudun elinkeinojen monipuolistamisessa ympäristökasvatuksen keinoin maaseutukunnissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen ympäristökeskus koordinoi luontokoulutoimintaa. Ympäristökeskuksen aloitteesta saatu valtakunnallisen ympäristökasvatuksen keskuksen sijoittuminen Keski-Suomeen tukee jatkossa myös Laukaan toiminnan kehittämistä. Se avaa ovia myös tutkimukselle ja vaikuttavuuden arvioinnille Laukaan luontokoulun toimintamalli on noteerattu valtakunnallisesti Suomen ympäristökasvatuksen Seuran ruusupalkinnolla ensimmäisenä kaikista jo toimivista luontokouluista ( 19 kpl). Keski-Suomen ympäristökeskus on nostanut Laukaan luontokoulun yhdeksi kärkihankkeistaan. Osallistuminen kansalliseen luontokoulustrategiatyöhön on antanut mahdollisuuden vaikuttaa luontokoulu kriteereihin sekä luontokoulujen aseman vakiinnuttamiseen Suomessa. Jyvässeudun kuntien koulutoimenjohtajat ovat ilmaisset kiinnostuksensa Laukaan mallia kohtaan. Konkreettinen kehittämistarve on vielä kartoittamatta. Jyväskylän maalaiskunnassa käynnistyi 2002 kiertävä luontokouluopettaja-periaatteella toimiva koulupainotteinen luontokoulu. Resurssien mahdollisesta yhdistämisestä on keskusteltu luontokoulujen kesken. Jatkossa tarvitaan laajempi asiakaspohja toiminnan ylläpitoa varten. Verkostokaupunkihankkeen yhteistyömahdollisuudet on hyvä tutkia. Laukaan toiminnan jatkoa varten on tarpeen selkiinnyttää luontokoulutoiminnan edellytykset ja varmistaa resurssit valtakunnallisten linjausten mukaisesti Kuntaa ja osuuskuntaa yhdistäviä tekijöitä ovat opetussuunnitelma, kestävän kehityksen toiminta, luonnon virkistyskäytön ja luonnonharrastuksen edistäminen sekä toiminta arvokkailla luontokohteilla. Kunnalla on näitä lakisääteisiä tehtäviä, joita voi toteuttaa luontokoulutoiminnalla. Luontokouluseminaarissa kunnan ja osuuskunnan edustajat esittivät pohjaesityksiä jatkotoiminnan turvaamiseksi ( liitteiksi 7-9). Luontokoulutoimiston ylläpitoa varten esitettiin vaihtoehtoja (kuva 2. ). Projektin päättyessä luontokoulutoimiston ylläpitoon ei ole olemassa varoja. Vuoden 2004 kuntarahoitus karsi myös olennaisesti laukaalaisten oppilaiden ja opettajien mahdollisuuksia käyttää luontokoulupalveluja. Luontokoululla on monta merkitystä ( kuva 4). Hankkeen aikana toiminnan vaikutuspiirissä on ollut n laukaalaista oppilasta ja n. 250 koulutoimen ja päivähoidon opettajaa ja kasvattajaa. Lähikunnista on myös alkanut tulla ryhmiä luontokouluun, koulutuksiin ja kursseille. Vuosittain asiakkaita on ollut n henkilöä, ryhmiä n Vuosina kunta on panostanut yhteensä eurolla luontokoulun rakentamiseen. Kunnan kiristyvässä taloustilanteessa luontokoulutoimiston ylläpito edellyttää poliittista tahtoa ja hallintokuntien tiivistä yhteistyötä talous-ja toimintasuunnittelussa. Kunnan kannalta kyse on uudenlaisesta ympäristöpolitiikasta sekä panostamisesta kunnan imagoon ja kestävään kehitykseen. Yhteiskunnan tuki on elinehto ensi askeliaan ottavalle toiminnalle. Osuuskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta.. Loppuraportti lähtee arvioitavaksi koulutus-, sosiaali- ja ympäristö- ja maaseutulautakuntaan elinkeinotoimeen ja edelleen kunnanhallitukseen ja -valtuustoon tulosten hyödyntämistä varten.

14 .. 14 Kuva 3. Luontokoulun kehittämisprojektien aikana on luotu väylä maaseutuyrittäjien, ammatinharjoittajien ja kyläseurojen luontokouluohjelmien toteuttamiselle. Multamäen leirikeskuksen sekä Haapalan ( retkitupa) Valkolan ja Lankamaan kylien kohteista on tehty luontokouluohjelmia. Laukaan muiden kylien kohteet sekä kunnan oma toiminta on edelleen työstämättä.

15 11. Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 15 Projektin kokonaistavoitteet toteutuivat ja tulokset ovat hyväksyttäviä. Hanke on onnistunut, kun uusi yritys eli luontokouluosuuskunta on syntynyt. Keskeiset tavoitteet ohjelmien järjestäjien liiketaloudellista osaamisen parantamisesta toteutuivat hyvin. Projekti toteutui myös ohjelmarakenteellisesti hyvin. Syntyi paljon uusia ohjelmia, materiaaleja, reitistöhankkeita ja luontopolkuja, jotka ovat luontokouluohjelmien järjestäjien käytettävissä. Niillä on myös yleistä virkistyskäyttöarvoa koko seutukunnalla. Liiketoiminnan siirtäminen projektin aikana kunnalta osuuskunnalle olisi helpottanut toiminnan käynnistämistä projektin päättyessä. Siirtymää jarruttivat yrittäjien tasavertaisen kohtelun periaate sekä kunnan ja osuuskunnan yhteisen näkemyksen hahmottumattomuus. Päivähoidon palaute on myönteinen. Ohjelmat ovat vastanneet sitä, mitä on menty hakemaan ja ohjelmat ovat nivoutuneet hyvin esiopetuksen suunnitelmiin. Yleensäkin luontoon liittyvät puuhailut ovat päiväkodeissa tärkeitä, niitä toteutetaan ja opitaan monia tärkeitä asioita. Ympäristön siisteys, kierrätys ja luonnonmateriaalit ovat tärkeitä teemoja ja soveltuvat myös äidinkielen ja matematiikan alueille. Yhteistoiminta ammatillisen koulutuksen kanssa saatiin hyvään alkuun. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitoksen kanssa on edelleen mahdollista koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Projektin aikaista yhteistyötä vesitti kehittämistyön keskittyminen taloudellisten ja organisatoristen puitteiden rakentamiseen, joihin heillä ei ole kompetenssia puuttua. Toteutettu toimintamalli on erottumiskykyinen toimiviin luontokouluihin verrattuna.. Laukaan toiminta on uraauurtava koko Suomessa. Keski-Suomessa kunnat seuraavat sen kehittymistä mielenkiinnolla. Toiminnan kehittäminen valtakunnallisten kriteerien mukaan on jatkossa tärkeää ja sen edellyttämien resurssien turvaaminen olennaista. Kunnan toivotaan tukevan toimintaa herkällä otteella ja arvioivan huolellisesti tulosten hyödyntämiskelpoisuutta. Toiminta tukee kunnan panostusta luontomatkailuun. Ympäristö-ja luontoarvot ovat yhteiskunnassa noususuunnassa.

16 HARJOITTELIJAT OPINNÄYTETYÖT TUTKIMUS käytännön jaksoja työssä oppimista tutkimusmateriaalia LAUKAAN LUONTOKOULUN MONTA 16 MERKITYSTÄ KUNNASSA -KESTÄVÄ KEHITYS, YMPÄRISTÖPOLITIIIKKA JA KUNTAIMAGO OPETTAJA Tukea opetukseen Koulutusta: uusia menetelmiä, materiaaleja, opetuskohteita Retkitaidot ja kunnan tuntemus LUOKKA Yhteishenki Toiminta ryhmässä erityisopetus VANHEMMAT Kodin ja koulun yhteistyö käytännössä Oma lapsi ryhmässä Osallistuminen opetukseen Opettaja, muut vanhemmat tutuksi Kotikunta tutuksi OPPILAS Tekemällä oppiminen aidossa oppimisympäristössä Perusta ympäristöasioiden ymmärtämiselle Kotiseutu tutuksi, elämyksiä Retkitaidot, luonnonharrastus Sosiaaliset taidot VAPAA-AIKATOIMINTA Luontopolkuja, reittejä Kurssit, leirit, retket Tapahtumat, luontoharrastus näyttelyt LUONNON YMPÄRISTÖ Luontokoulun toimintaympäristö Toiminta luonnon ehdoilla Tietoa arvokkaista luontokohteista Luonto-ja ympäristöselvitykset Virkistyminen ja taide-elämykset Liikuntamuodot KOULUTOIMI, PÄIVÄHOITO Perusta hyvälle luontosuhteelle sekä ympäristövastuullisille elämäntavoille Tukea opetussuunnitelmien ympäristökasvatuksen toteuttamiseen Kestävän kehityksen perusta Asiantuntijoita kouluihin KUNTASTRATEGIA Uutta ympäristöpolitiikkaa Kasvatusta tulevaisuuteen Parantaa kuntaimagoa Maaseudun elinvoimaisuus LUONTOKOULUTOIMISTO Asiakaspalvelu Ohjelmien suunnittelu, kehittäminen, materiaalit Turvallisuus ja laatu LUONTOKOULUOPETTAJA LUONTOKOULUYRITTÄJÄ Oma osaaminen käyttöön Perinnetaitojen säilyttäminen Elinkeinotulo Sosiaalinen kanssakäyminen Yhteiskunnan rakentaminen ELINKEINO-JA MATKAILUTOIMI Maaseutuyrittäjyyden kehittäminen Kunnan vetovoimaisuuden kehittäminen VÄLINEISTÖ OPETUSMATERIAALIT Käyttömuodot tutuksi Avain tutkimus-ja tiedemaailmaan YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristövalistus-, kasvatusja koulutus Tiedon tuottaminen ympäristön tilasta ja sen seuranta Luonnon virkistyskäytön edistäminen

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

2. Luontokouluyrittäjien verkostoituminen ja yhteenveto asiakasryhmistä vuonna

2. Luontokouluyrittäjien verkostoituminen ja yhteenveto asiakasryhmistä vuonna Loppuraportin liitteet: 1. Hankkeen osallistujaluettelo 2. Luontokouluyrittäjien verkostoituminen ja yhteenveto asiakasryhmistä vuonna 2002 j a 2003 3. Ohjelmatoimitus 4. Raportti toteutuneesta ohjelmasta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013

ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS Jämsä Hyvinkää Vaasa Kuusamo Joensuu ERÄTYS-HANKE Erätyshanke on viiden oppilaitoksen tykehanke (työelämän kehittämishanke), jossa pyritään selvittämään

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Laukaan luontokoulun kehittämisprojekti 1999-2001 LOPPURAPORTTI 12.10.2001. Eija Syrjälä. Maaseutuosasto

Laukaan luontokoulun kehittämisprojekti 1999-2001 LOPPURAPORTTI 12.10.2001. Eija Syrjälä. Maaseutuosasto Laukaan kunta Ympäristötoimi Luontokouluprojekti Laukaan luontokoulun kehittämisprojekti 1999-2001 LOPPURAPORTTI 12.10.2001 Eija Syrjälä TE-KESKUS Maaseutuosasto EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan alukehitysrahasto

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

HANKKEEN LOPPURAPORTTI Työvoima- ja elinkeinokeskus HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite kehittämishankkeen maksamislomakkeeseen 316_03 EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto 1 Hankkeen nimi Kulttuurimatkailun vientiverkosto

Lisätiedot

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa. MAKSATUKSET EU-HANKKEISSA (maaseuturahasto) Tuen maksaminen Eu-hankkeissa Kehittämis- tai investointihanke tulee toteuttaa rahoittajan päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Kunnan ympäristönsuojelutehtävät - ympäristövalistus ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä

Kunnan ympäristönsuojelutehtävät - ympäristövalistus ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä Kestävän kehityksen ruletti. Sisemmässä ympyrässä on kuvattu kunnan yhteistyötoimialat, ulommassa sidosryhmät eli kestävän kehityksen edistäjät. Ruletin pyörittäminen auttoi hahmottamaan luontokoulutoiminnan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Laukaan Luontokoulu eilen, tänään, huomenna

Laukaan Luontokoulu eilen, tänään, huomenna vakiinnuttamiseksi Suomessa. Laukaan malli erottuu muista luonto- ja ympäristökouluista laajan kuntatason verkostoyhteistyön vuoksi. Toimintamalli soveltuu kunta- tai seututason ympäristökasvatuksen kehittämiseen.

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA TALOKS www.taloks.fi TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA 2008 Hankkeen tavoitteet Kehittää alan koulutustarjontaa siten että pystytään vastaaman työelämän osaamistarpeisiin riippumatta siitä missä päin Suomea

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

HANKKEEN LOPPURAPORTTI Pohjois-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskus HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite kehittämishankkeen maksamislomakkeeseen 316_01 EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto 1 Hankkeen nimi PERKKU

Lisätiedot

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena UEF/OKL:n tutkimusryhmä Sinikka Pöllänen, professori, Anu Liljeström, tutkija Ismo Pellikka, TL, lehtori, Miikka Eriksson, FT, yliopistonlehtori, Henriikka

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja KÄYTTÖTALOUS 2015 4 02 OPETUSVIRASTO Tulot yhteensä 26 839 000 Menot yhteensä 671 863 000 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT Tulot yhteensä 26 369 000 Menot yhteensä 587 251 000 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot