LOPPURAPORTTI. Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti Laukaan luontokoulu. Eija Syrjälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti 4755 1.10.2001-29.2.2004. Laukaan luontokoulu. Eija Syrjälä 19.2.2004"

Transkriptio

1 Laukaan kunta KOULUTOIMI Laukaan luontokoulu LUOKKAHENKI OPPILAS KOULUTOIMI PÄIVÄHOITO LUONTOKOULU- TOIMISTO MAASEUTUYRITTÄJÄ LUONTOKOULUOPETTAJA HARJOITTELIJAT OPINNÄYTETYÖT TUTKIMUS ELINKEINO- JA MATKAILUTOIM OPETTAJA VANHEMMAT VAPAA-AIKA TOIMINTA TUTKIMUS- VÄLINEET LUONNONYMPÄRISTÖ KUNTAIMAGO YMPÄRISTÖ- TOIMI Laukaan luontokoulu Ohjelmapalvelujen kehittämisprojekti LOPPURAPORTTI Eija Syrjälä Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: sivu: PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT. 3 Hankeorganisaatio 1. Hankkeessa mukana olleet henkilöt 2. Hankkeen ohjausryhmä 3. Hankkeen yhteistyötahot TAVOITTEET JA TOIMINTA 6 4. Saavutetut tavoitteet suhteessa hankesuunnitelmaan, taulukko 4 5. Keskeinen toiminta hankkeen toteutusaikana, taulukko 5 TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 8 6. Saavutetut tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana 7. Hankkeen aikana tuotettu materiaali 9 8. Hankkeen synnyttämät jatkotoimenpiteet ONGELMAT JA HEIKKOUDET Esiin tulleet ongelmat hankkeen toteuttamisessa KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen toteutuneet kustannukset 11. Hankeen aikana toteutunut rahoitus yhteensä YHTEENVETO Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 14 Liitteet 1-14

3 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 Luontokoulun perustehtävä on tukea opetussuunnitelmien ympäristökasvatuksen toteuttamista tarjoamalla ohjelmapalveluja, koulutusta ja opetusmateriaaleja sekä kehittämällä oppimismenetelmiä. Elinikäisen oppimisen periaatteen kautta toiminta avautuu myös virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolelle. Palveluja tarjotaan vauvasta vaariin. Formaali oppimisympäristö: - Oppilaitokset, opetussuunnitelmat Nonformaali oppimisympäristö: - kerhot, kurssit, - täydennyskoulutus, lisäkoulutus, järjestöjen koulutus, - viranomaiset, hallinto, kirkko, työelämä Informaali oppimisympäristö - media, perhe, kaverit, netti, kirjasto, messut, tapahtumat Perusvaltuutus toiminalle tulee laista kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ( KYHL), missä kunnalle on annettu ympäristökasvatuksen-, valistuksen ja koulutuksen tehtävät. Laukaan luontokoulun ohjelmapalvelujen kehittämisprojektin keskeinen tavoite on ollut kehittää Laukaan maaseutuyrittäjien, ammatinharjoittajien ja kyläseurojen tarjoamia luontokoulun ohjelmapalveluja siten, että ne voivat toteuttaa luontokoulun perustehtävää ja ovat liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla sekä toimintaan sopiva ylläpito-organisaatio. Projekti on ollut jatkoa v toteutetulle luontokoulun kehittämisprojektille, joka myös oli TE-keskuksen maaseutuosaston (EAKR) rahoittama hanke. Hankerahoitus on peräisin ALMA-ohjelmasta. HANKEORGANISAATIO Ohjausryhmä toimi keskeisenä kehittämistoimien kokoajana. Työskentely rakennettiin muutoin siten, että verkostossa mukana olevista yrittäjistä sekä kyläseurojen edustajista koottiin työryhmiä, joita työskenteli kaksi: osuuskuntatyöryhmä sekä markkinointityötyöryhmä. Luontokoulun sisäistä toimintaa haluttiin kehittää verkostotapaamisissa, joita yrittäjät vuorotellen järjestivät tutustumisen merkeissä. Kunnan edustajat osallistuivat niihin mahdollisuuksiensa rajoissa. Projektipäällikkö esitti alussa työryhmää yrittäjien ja kunnan edustajista, joka nivoisi yhteen kehittämistoimenpiteitä, mutta se haluttiin korvata ohjausryhmätyöskentelyllä. Luontokouluosuuskunnan perustamiseen asti verkosto toimi neuvottelukuntana sisältöasioissa. 1. Hankkeessa mukana olleet henkilöt Liite 1 Hankkeessa on ollut mukana kaikkiaan 27 maaseutuyrittäjää, ammatinharjoittajaa ja kyläseuraa. Verkostossa mukana olevien osallistumismahdollisuudet ovat jonkin verran vaihdelleet vuosittain pääasiassa työolosuhdemuutosten vuoksi ( laajennusrakentaminen, muutos omassa toiminnassa, työaika-pidennys, sairastuminen). Projektista erosivat Ari Stenroos, Johanna Vääränen ja Laser Game Finland Oy / Jaakko Hannikainen. Keväällä 2003 tulivat mukaan Anna Bagge ja Ari Jäntti, joilta ostettiin palveluja kokeilumielessä. Hanke on työllistänyt 75 % projektipäällikön ( 25 % kunnan toimintaa) sekä 25 %Tommi Rantasen, jolta on ostettu yhtiöittämiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Muuta varsinaista projektihenkilöstöä ei ole ollut lukuunottamatta projektipäällikön osa-aikalisäjaksoa , jolloin työt jaettiin Pirjo Jääskeläisen kanssa. 2. Hankkeen ohjausryhmä Kuva 1. Ohjausryhmässä on ollut edustettuna yrittäjien, kyläseurojen, kunnan ja ammatillisten oppilaitosten edustajia sekä Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, joka projektin alussa toimii Suomen ainoana ympäristökasvatuksen ylitarkastajana ja siirtyi tohtoriksi väiteltyään ympäristökasvatuksen ja viestinnän tutkimus-ja erikoistumisohjelman johtajaksi. Ammatillisten edustajien aktiivisuus työskentelyssä on jäänyt vähemmälle, koska kehittämistyön pääpaino on ollut enemmän liiketoiminnallisissa kuin sisältöasioissa.

4 3. Hankkeen yhteistyötahot Taulukko 2. HANKEORGANISAATIO JA SEN ERI OSIEN KESKEISET TEHTÄVÄT 4 Ohjelmia on kehitetty kiinteässä yhteistyössä koko kunnan koulujen ja päivähoidon opettajien kanssa, jotka ovat käyttäneet luontokoulupalveluja. Kummiluokkien ja -ryhmien kanssa on sisään ajettu ohjelmia. Kunnan vapaa-aikatoimi on ollut yhteistyökumppani tiedotuksessa sekä tila- ja välinevuokrausasioissa. Urakehitykseen liittyvän työllisyyskurssin Sara-projektin kautta työllistyi eräopas Pentti Korhonen luontokoulussa. Harjoittelijayhteistyötä ammatillisen opiskelun kanssa on toteutettu heränneen kiinnostuksen rajaamissa puitteissa. Koulutusyhteistyötä on tehty Ääneseudun elintarvikeprojektin, Oma Paikka-käsityöprojektin sekä Kuhmon Paluu lähteille-hankkeen kanssa. Kunnan Kasvatus tulevaisuus-projektin kanssa kehitettiin yhteistyönä Kuhaniemen iltapäiväkerhotoiminta, vetäjinä luonto-opas Annina Korhonen sekä eräopas Pentti Korhonen. Tärkeä yhteys kehittämisessä on ollut yhteys toimiviin luontokouluihin sekä valtakunnalliseen luontokoulutoiminnan kehittämistyöhön. Projektipäällikkö sekä Anna-Liisa Kiiskinen ovat osallistuneet kansallista luontokoulustrategiaa vuoteen 2009 valmistelevaan työryhmään. Jyväskylän maalaiskunnassa aloitti oma luontokoulu toimintansa vuonna 2002 ja sen kanssa on vaihdettu kokemuksia tapaamisissa. N E U V O T T E L U K U N T A LUONTOKOULUVERKOSTO / TOIMINNAN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN 21 luontokouluyrittäjää, kolmen kyläseuran edustus, kummiryhmien edustus, kunnan toimialojen edustus, kokoontuminen 4-6 kertaa/vuosi yhteiset toimintaohjeet, koulutus, palaute, jatkuva parantaminen, ohjelmat tutuiksi, virkistäytyminen PROJEKTITYÖRYHMÄT HANKKEEN TOIMEENPANON MUKAISIA TYÖRYHMIÄ OSUUSKUNTA MARKKINOINTI MALLINTAMINEN MAASEUTU PYSTYYN OHJELMIEN LAATUKRITEERIT KAUPUNKI Tommi Rantanen,pj KEHITTÄMINEN Anna-Liisa Kiiskinen - ei toteutettu Paavo Viikki Eija Syrjälä, kokoonkutsuja Eija Syrjälä Juha Hintikka Heidi Hintikka Eero Sysmäläinen Pentti Korhonen Riikka Kolu, Induser Oy Johanna Vääränen Seppo Niskanen, Laukaan kunta Ossi Kiiveri Kalevi Pietiläinen Anu Siika-Aho Yhteenkokoava työryhmä kyläseuroista, yrittäjistä ja kunnan edustajista, ei toteutettu OHJAUS-JA SEURANTARYHMÄ KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMISEN OHJAUS-JA SEURANTA Kyläseurojen edustus: Eero Sysmäläinen, Lankamaan kyläseura ry Tommi Rantanen, puheenjohtaja, Laukaan pohjoinen Kyläseura ry Luontokouluyrittäjien edustus: Juha Hintikka, Paavo Viikki, Arto Stenroos / Pentti Korhonen TE-keskus/ maaseutosasto, sunnittelija Jaakko Ryymin Kunnan edustus: Juha Tolonen, varapuheenjohtaja /koulutoimi, Markku Hokkanen /sosiaalitoimi, kummipäiväkoti, Kirsti Leppänen /ympäristötoimi, Seppo Niskanen / elinkeinotoimi Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristökasvatuksen ylitarkastaja, erikoistutukija Anna-Liisa Kiiskinen Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos, ympäristökasvatuksen opettaja Raija Raittila Ammatillisten oppilaitosten edustus: v Jyrki Kataja / Saarijärven luonnonvarainstituutti, v Hannu Salvi / Keski-Suomen opisto Projektipäällikkö Eija Syrjälä, sihteeri ( osa-aikalisällä Pirjo Jääskeläinen )

5 Taulukko 2. Projektin edunsaajien ja toimijoiden vastuunjako YHTEISÖ ROOLI MIKSI? MITÄ TEKEE? Osallistuvat yritykset Pohjois-Laukaan kyläyhdistys ry, Valkolan kylätoimikunta, Lankamaan Kyläseura ry Laukaan kunta Keski-Suomen Opisto Jyväskylän ammattikorkea-koulun luonnon-varainstituutti Muut asiantuntijat ja asiantuntija-organisaatiot Haapalan ala-aste Lankamaan ala-aste Valkolan ala-aste Sararannan päiväkoti Laukaan yläaste ja lukio - edunsaaja - osallistuu kustannuksiin - edunsaaja - osallistuu kustannuksiin - päätoteuttaja - osallistuu kustannuksiin Toimija - työharjoittelijoita - opinnäytetyöt Tarvittaessa ostopalvelua Toimija - työharjoittelijoita - opinnäytetyöt Tarvittaessa ostopalvelua Asiantuntijapalveluita Kummikouluja ja -ryhmiä 5 - yrityksen osaamisen kehittäminen - kylien toiminnan laajentaminen - alueen viihtyvyyden lisääminen (esim. luontopolut) - edistää maaseudun elinvoimaisuutta - kohottaa ammatillisen koulutuksen osaamistasoa ja laajentaa niiden oppimisympäristöä Keski-Suomessa - kohottaa ammatillisen koulutuksen osaamistasoa ja laajentaa niiden oppimisympäristöä Keski-Suomessa - edistää maaseudun elinvoimaisuutta - kokeiluryhmiä ohjelmapalvelutuotteiden tuotteistamiseen ja kehittämiseen - osallistuu projektin kehittämistoimenpiteisiin - osallistuu projektin kehittämistoimenpiteisiin Projektin hallinnointi Kehittämistoiminta - ohjelmapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen - ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen - ohjelmapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen - ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen -ympäristöselvitykset - osallistuu tarvittaessa asiantuntijana projektin toimenpiteisiin - osallistuu ohjelmapalvelu-asiakkaana palvelujen kehittämistyöhön Taulukko 3. LUONTOKOULUN TOIMINTA VUONNA 2002 ja 2003 Ryhmät / oppilaiden lukumäärä* Luontokoulupäivät Päivähoito/ esikoulu Ala-aste Yläaste Lukio Aikuiset Yhteensä / / / 71/ 11/ 14/356 1/ Leirikoulut 1/21 1/21 12/19 3 Iltapäiväkerhot Kerholaisten määrä / 8/ 101/ /143 13/ / /164 1/20 15/75 11/18 15/75 11 /18 Kesäleirit 3/45 4/ 65 Kurssit, 1/18 33/ 19/ 34 / 19/90 koulutus Harjoittelijat, 1/8 6 / 161 5/129 Opinnäytetyöt*** Markkinointitapahtumat ** Yhteensä 51 / 934 1/21 2/58 5/126 1/21 1 / harj. 34/ / /196 5/ / / / 356 1/ 11 47/ 584 1/35 5 / 191 3/ / / / 3029 *ryhmien henkilömäärissä ei ole mukana aikuisia, joita päivähoitoryhmissä on keskimäärin 1 / 6-8 lasta kohden, kouluilla 1-2/ luokkaa kohti.** Biologian opettajien kevätpäivät, Sararanta puskii, asuntomessut, määrät vastauslipukkeiden perusteella *** Harjoittelijoiden ryhmien määrät eivät ole mukana yhteissummissa

6 TAVOITTEET JA TOIMINTA TAULUKKO 4 JA 5 Vuosi 2002 oli luontokoulutoiminnan ensimmäinen täysi toimintavuosi. Sinä vuonna kehitettiin toimintamallin toimeenpanossa asiakaspalveluun ja laskutukseen liittyvät käytännöt, luotiin ympäristökasvatuksen kehittämisrahakäytäntö, varmistettiin yhteydet kaikkien yrittäjien ohjelmien testaamiseksi vähintään kolmella ryhmällä sekä seurantaa varten toimintamallit ( taulukko 3, liite 2 ). Kehitettiin uusia toimintamuotoja mm. leirikouluja, retkikurssi, iltapäiväkerhot, kesäleirit, luontopolut, luontoselvitykset. Laukaan luontokoulu kutsui Suomen muut luontokoulut yhteistapaamiseen Multamäkeen ja siitä sai alkunsa kansallinen luontokoulustrategiatyö. Syksyllä toteutettiin myös opintomatka Jurmoon. Muita opintomatkoja tehtiin Hossaan v. 2001, Kuhmoon ja Vuokkiniemeen sekä Karkun erömessuille vuonna Projektille asetetuista tavoitteista haastavimmat ovat olleet edellisessä projektissa tuotetun toimintamallin, liiketoimintasuunnitelman sekä markkinointisuunnitelman toimeenpaneminen. Vuonna 2002 luontokoulutoiminnan liiketoiminta toteutui kokonaan kunnan toimintana, vuonna 2003 sekä kunnan että osuuskunnan toimintana. Verkostossa mukana olevien yrittäjien liiketoimintaedellytyksien parantaminen saavutettiin kohtalaisesti: yrittäjäkohtainen markkinointisuunnitelmakoulutus ostettiin Tiimiakatemialta, turvallisuussuunnitelmat sekä toiminnan hinnoittelu-ja mitoitussuunnitelmat Induser OY.ltä, hygieniapassi-koulutus Maaseutukeskuksesta, ensiapukoulutus verkoston omalta jäseneltä, Nurmipirtti Ky:n Anne Riissaselta. Gradutyönä toteutettu yrittäjien viestintätutkimus toimi myös koulutuksena oppimisasian kirkastamisessa. Luontokouluohjelmia järjestävien toimijoiden sisäiselle verkostoitumiselle loi rungon eräopas Pentti Korhosen kanssa toteutettu retkikurssi vuonna 2002 ja Retkikurssi tarjosi maatilaohjelmia lukuunottamatta koulutuskokeilumahdollisuuksia lähes kaikille verkostossa toimiville: ensiapuopettajalle, kalastusohjelmille, luontokuvaajille, lintumiehille, riistanhoidolle, nuoriso-ohjaa jille / lumikenkäily, karhunkierroksen vetäjälle/ talvimajoitteet, Lankamaan reitin testaus sekä kunnan vapaa-aikatoimelle/ melonta.. Kurssiin saatiin sisällytettyä runsaasti maastoon tutustumista, Laukaan retkikohteita tehtiin tutuksi. Osanottajista valtaosa tuli muualta kuin Laukaasta: vuonna 2001 aloitetulla kurssilla 38 kurssilaisesta 7 oli Laukaasta, v syksyn kurssilla suhdeluku oli 15/3. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutustavoite toteutui.

7 Taulukko 4. Saavutetut tavoitteet Projektin tavoitteet luoda sopiva organisaatio luontokouluverkoston yrityksien toiminnan jatkamiseksi parantaa maaseutuyrittäjien edellytyksiä tarjota palveluja luontokouluverkostona Keskeiset toimenpiteet Toteutuma 1. Toiminnan kehittäminen ja yhtiöittäminen Toimintamallin toimeenpano kunnan toimintana 2002 luontokouluosuuskunta perustettiin liiketoiminnan edellyttämät asiakirjat valmistuivat v mm. osuuskunnan liiketoimintasuunnitelma, alv -ohjeistus, ohjelmien sisältö ja asiakkaan oikeudet, henkilötietolain ja kuluttajansuojalain mukaiset käytännöt, valmismatkarekisteri, vakuutukset, turvallisuus, kirjanpitosopimus, laskutuskäytäntöjen ja raportoinnin asiakirjat v sekä kunnan että osuuskunnan liiketoimintaa 2. Toiminnan mallintaminen, laatukriteerien sekä vaikuttavuuden arviointimenetelmien luominen 3. Maaseutuyritysten ja kylien ohjelmapalvelutuotteiden etsiminen, kehittäminen ja tuotteistaminen sekä logististen ratkaisujen suunnitteleminen suhteessa hankesuunnitelmaan Toteutuma eri vaihtoehdoista päädyttiin osuuskunnan perustamiseen, joskin kunnan edustus puuttui valmistelussa yrittäjäkohtaista tuotekehitystä 27 henkilölle, markkinointi-, turvallisuus- mitoituskoulutusta syventää toimintaa tulevan asiantuntijaverkoston kanssa laadun ja sisällän kehittäminen osallistumalla valtakunnalliseen luontokoulutoiminnan strategiatyöhön opinnäyte-ja harjoittelijayhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin tukea kyläohjelmien ja kunnan erikoistumisvalinnan ( luontomatkailu, Peurunka Center) toteutumista. Taulukko 5. Keskeinen toiminta hankkeen toteutusaikana Projektissa olevien kyläseurojen kyläohjelmiin esityksiä reiteistä sekä ohjelmakohteista Luonto-ohjelmiin/ luontomatkailuun liittyvien materiaalien tuottaminen ja lähtötilanneselvitykset mm. Metsoreitin luonto-ja linnustoselvitykset Ohjelmien tuotteistamisen yhteydessä chaploonan tuottaminen yrittäjäkohtaiseen työhön ( liite 3-5) Verkoston sisäisen raportoinnin kehittämiskokeiluja Valtakunnallisten laatukriteerien sisällyttäminen toimintaan kansallisen strategiatyön mukaisesti Laukaan Riistanhoitoyhdistys ry mukaan työhön muinaistaitokoulutusta ja ohjelmatarjontaa kylille edistetty reittihankkeita mm. Lankamaan reitti ohjelmakohteita kartoitettu kyliltä 4. Maaseutuyritysten ja kylien ketjuttaminen Kotisivujen yrittäjäkohtaiset ohjelmaesittelyt toteutettu ketjutusperiaatteella/ Juha ja Heidi Hintikka 5. Ympäristökasvatuksen osaamisen kehittäminen Pro gradu-työ " luontokouluyrittäjien viestintä ja aikuisten roolijako luontokoulun opastustilanteissa " opintomatkat Hossaan, Jurmoon, Kuhmoon ja Vuokkiniemeen sekä Karkun erämessuille 6. Ympäristöselvitysten tekeminen sekä yrityskohtaisten Linnustoselvitykset Lankamaan reitille sekä hankkeiden esiselvitykset ja suunnittelu Metsoreitille, luontoselvitys Metsoreitille, Hietasyrjän luontopolku ja Hallalähteen käytön esiselvitys, yrittäjäkohtaisia materiaaleja 7. Markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen Yrittäjäkohtaiset markkinointisuunnitelmat Kotisivujen uusiminen ja markkinointivälineistön kehittäminen ( edustusliivi, autotarra, retkiastiat Tiedotusvälineiden, ympäristökasvatuksen ruusun ja asuntomessujen hyödyntäminen 8. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen maaseudun Koulutusyhteistyö Ääneseudun elintarvikeprojektin, ja kaupunkien välillä sekä muiden hankkeiden kanssa Oma Paikka-projektin, J:n maalaiskunnan luontokoulun kanssa, retkikurssi v ja 2003 Luontokouluryhmiä ja leirikouluja

8 8 TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 5. Saavutetut tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana Projektin keskeisin tulos on luontokouluosuuskunnan luominen palvelemaan kyliä ja maaseutuyrityksiä, jotta ne voivat tuottaa palvelujaan luontokoulun asiakkaille. Laukaan kunta liittyi osuuskuntaan yhteisöjäsenenä. Perustamisvaiheessa ( ) yrittäjistä liittyi seitsemän osuuskunnan jäseneksi. Projektin loppuvaiheessa osuuskuntaan liittyneitä on 17 kappaletta, viisi harkitsee ja Äijälän seudun osuuskunnan kanssa on tehty erillissopimus yhteistyöstä. Saarijärven luonnonvarainstituutin eräopasopiskelijoista kolme on valmistuttuaan liittynyt osuuskuntaan luontokoulussa suoritetun harjoittelujakson jälkeen. Yhteyksien luomisessa ammatilliseen koulutukseen on päästy alkuun. Jatkossa koulutusyhteistyön - opinnäytetyöt, työssäoppimisjaksot, tutkimus - kehittäminen on luontokoulutoiminnan profiilin kannalta tärkeää ympäristökasvatuksen osaamiskeskuksena. Kaikki tuotettu materiaali sekä opinnäytetyöt on koottu liitteeseen 12. Kehitetty luontokouluverkoston toimintamalli sai myös julkista tunnustusta Suomen ympäristökasvatuksen Seuralta syksyllä Tunnustus tuli laajalle yhteistyölle perustuvasta paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitetystä toiminta-mallista. Tunnustuksen ansioista luontokoulu sai myönteistä julkisuutta lehdistössä ja jopa TV:ssä. Sama jatkui kahden muinaistaitokoulutuksen myötä v. 2003, jotka toteutettiin Turkka J. Aaltosen kanssa. Paikallislehti Laukaa-Konnevesi uutisoi tapahtumia tasaiseen tahtiin. Keski-Suomen ympäristökeskus nimesi Laukaan luontokoulun yhdeksi kärkihankkeistaan v Suomen luontokoulujen (19 kpl) henkilöstö kokoontuu keväisin ja syksyisin vuorotellen toistensa luona koulutuksen, uusien menetelmien, tutustumisen sekä työssä jaksamiseen merkeissä. Luontokouluväki kutsuttiin maaliskuussa 2002 Laukaaseen. Aiheeksi valittiin luontokoulukriteerit, joista alusti Anna-Liisa Kiiskinen. Kokoontumisessa päätettiin aloittaa työ kansallisen luontokoulustrategian luomiseksi. Työn tavoitteena on nimetä selvät kriteerit luontokouluille, luoda henkilöstölle koulutustoimintaa sekä vakiinnuttaa niiden asemaa osana opetusjärjestelmää.

9 9 7. Hankkeen aikana tuotettu materiaali Hankkeen aikana tuotettu materiaali on koottu liitteeseen 12. Uusitut kotisivut löytyvät osoitteesta Yrittäjäkohtaiset koulutusmateriaalit ja opetusmateriaalit on luovutettu jokaisen henkilökohtaiseen käyttöön. Niitä ovat markkinointisuunnitelmat, turvallisuussuunnitelmat sekä oman toiminnan hinnoitteluun ja mitoitukseen liittyvät kehittämisraportit. Harjoitustöinä tuotettuja opetusmateriaaleja ovat metsäopetuspaketti, vaellusleirikoulu, talviset maakävelyt sekä Lankamaan hiihtovaelluksen rastit. Luontopolkutyyppisiä opetusmateriaaleja on Hietasyrjänkankaan ohjelmat, Hallalähde, Karhunpojan matkassa, Hitonhaudan retki, Papinniemen luontopolku, karhupolku ja värityskirja, kalarastit sekä asuntomessuilla toteutettu kivikausipolku. Opinnäytetöitä on toteutettu Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitokselle sekä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle. Muinaistaitokoulutuksen tuotoksena on syntynyt kivikauden ihmisen toimeentuloon liittyvä reseptikansio ( ruokia, punontatöitä, luutöitä, nahkatöitä). Syksyn 2003 tuotoksena syntyi vesiopetuspaketti yläasteen ja lukio-opetuksen käyttöön yhteistyössä ympäristötoimen kanssa. 8. Hankkeen synnyttämät jatkotoimenpiteet Uusia ohjelmakohteita sekä reittihankkeita Liite 13. Projektien aikana on syntynyt ohjelma-aihioita ja reittihankkeita. Ne ovat kohteita, jotka ovat osittain jo työn alla tai tuotekehitysehdotuksina. Ne voisivat olla pohja jatkoprojektille, jolla luontokoulutoimintaa laajennettaisiin Laukaan muihin kyliin. Ne on koottu myös tiedoksi Äijälän seudun osuuskunnalle, joka osaltaan kokoaa Laukaassa kyläsuunnitelmia. Kunnasta on laitettu TE-keskuksen maaseutuosastoon vireille luontoaktiviteetteja tarjoavien maaseutuyritysten toimintaympäristöarvon esiselvityshanke tämän työn tiimoilta. Markkinointi Liite 14. Ohjausryhmän näkemyksiä koottiin joulukuussa 2003 jatkotoimenpiteitä varten. Yhteiseksi nimittäjäksi jatkolle haluttiin antaa markkinointitoimenpiteet niin strategisen kuin operatiivisen toiminnan osalta. Hankerahoitusmahdollisuuksia ei ole vielä kartoitettu. Hallintokuntien yhteistyö ja kunnan sisäisen ohjauksen kehittäminen Liite 7-9. Luontokoulutoiminnan merkitystä kunnalle ei ole vielä oivallettu. Keskustelu luontokoulutoiminnan tuloksista ( osaaminen, ohjelmat, välineet, opetusmateriaalit ) sekä se, miten kunta hyödyntää niitä toiminnan osarahoituksena, on käymättä. Tärkein tehtävä on luoda selkeä opetussuunnitelmasilta kunnan ja osuuskunnan välille. Luontokoululla ei ole omaa opetussuunnitelmaa, jossa kuvattaisiin mitä opetussuunnitelmatavoitteita luontokouluohjelmilla voidaan sisällöllisesti toteuttaa. Osuuskunnalla ei ole toistaiseksi varaa palkata pedagogista henkilökuntaa vastaamaan toiminnan laadusta jatkossakin. Toinen tehtäväkokonaisuus on keskustelu luontokoulun ympäristösuunnitteluun ja -hoitoon liittyvistä toimintamuodoista ja hallintokuntien kehittämistoimenpiteistä ja niiden kohtaamisesta ostopalveluina nivellettynä kunnan talous-ja toimintasuunnitteluun.

10 Yhteistyö koulutuksen ja tutkimuksen kanssa 10 Luontokoulutoiminnan profiilin kannalta toiminnassa ympäristökasvatuksen osaamiskeskuksena on tärkeää luoda pysyviä yhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin opinnäytetöiden, harjoittelun sekä tutkimuksen osalta. Kokemus on osoittanut, että tavoitteet voivat yhtyä, yhteistyö kannattaa ja voi kantaa pitkäjänteistä hedelmää tuotoksina, joilla on jatkuvaa käyttöä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen aloitteesta syntynyt valtakunnallisen ympäristökasvatuskeskuksen saaminen Keski-Suomeen tukee tätä työtä. Seutuyhteistyö Kunnat ovat taloudellisesti tilanteessa, missä ulkoistetaan palveluja mahdollisuuksien mukaan ja kehitetään malleja eri toimialojen seutuyhteistyölle. Laukaa tekee yhteistyötä Jyvässeudun kuntien kanssa ( Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame). Äänekoski ja Suolahti ovat myös toiminnallisesti lähellä sijaitsevia kaupunkeja. Lähikunnista Hankasalmella, Konnevedellä, Sumiaisissa, Toivakassa, Petäjävedellä sekä Uuraisilla on virinnyt kiinnostusta luontokoulutoimintaan. Tunnusteluneuvottelut mahdollisesta yhteistyöstä voisivat aueta esimerkiksi kuntien koulutoimenjohtajien yhteistapaamisissa. Leivonmäen kansallispuistoon kehitetään luontokoulutyyppisiä opetusohjelmia. Puiston toimintaprofiilin kehittämisessä ympäristökasvatuksen keskukseksi voisi hyödyntää Laukaan luontokoulun toimintamallia. ONGELMAT JA HEIKKOUDET 9. Esiin tulleet ongelmat hankkeen toteuttamisessa Hankeorganisaatio Projektin edetessä ongelmaksi muodostui kehittämistoimenpiteitä yhteen kokoavan työryhmän puuttuminen. Siinä olisi pitänyt olla yrittäjien, myöhemmin osuuskunnan ja kunnan edustus. Projektipäällikkö toi asian toistuvasti esiin. Kunnan sisälle ei myöskään haluttu erillistä työryhmää kehittämään kunnan oman toiminnan niveltämistä kokonaisuuteen. Keväällä 2003 esitettiin jaoston perustamista ohjausryhmästä, mutta sitä ei haluttu lopulta toteuttaa. Kokoavan näkemyksen valmistelu jäi siten liiaksi projektipäällikön niskoille. Luontokoulutoiminnan yhdistämistä hallintokuntien tarpeista lähtevälle talous-ja toimintasuunnittelulle ei saatu käyntiin. Kunnan ja osuuskunnan yhteisen näkemyksen työstäminen Organisaatiomuodon työstäminen olisi vaatinut kunnan toiminnan tiivistä yhteensovittamista liiketoimintaan ja resurssien selkiinnyttämistä toiminnan edellytysten osalta mm. henkilöstön pätevyys ja tarve. Yhteinen visio ja konkreettinen esitys toiminnan edellyttämästä osuuskunnan ja kunnan yhteistyöstä jäi siten luonnosasteelle ( kuva 2 sivu ). Vuosi 2002 oli toimintamallin toimeenpanovuosi, jolloin liiketoiminnasta vastasi kunta, vuonna 2003 liiketoimintaa oli sekä kunnan että osuuskunnan toimintana. Osuuskunta kiirehti liikevaihdon aloittamista ja projektipäällikön tuntemus toiminnan kokonaiskentän valmiudesta soti sitä vastaan. Näkemyserot johtivat projektipäällikön eriävään mielipiteeseen kokouksessa Yhteisen näkemyksen puuttuminen on näkynyt myös luontokouluoikeuksien siirrossa kunnalta osuuskunnalle, joita ei ole pantu toimeen. Projektin resurssit ja markkinointi Ohjelmien kehittämisessä oli tavoitteena yrittäjien tasapuolinen kohtelu. Toiminnan painopiste oli ohjelmien saattamisessa markkinointikelpoisiksi ja liiketoiminnan käynnistäminen. Yhden henkilön toimintaresurssit eivät riittäneet. Projektipäälliköllä ei ole koulutustaustassa liiketaloudellista osaamista, mikä hankaloitti asioiden ymmärtämistä. Markkinointitoimenpiteiden kehittäminen kärsi eniten ja yhteinen markkinointi-isku jäi toteuttamatta.

11 KUVA KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Kunta on tukenut toiminnan kehittämistä erillisellä projektimäärärahalla, joka oli koottu koulutoimen, päivähoidon sekä ympäristötoimen korvamerkityistä rahoista koulutoimen budjettiin. Esi- ja perusopetuksen osalta rahat oli kanavoitu opetussuunnitelmiin liittyvinä ympäristökasvatuksen kehittämisrahoina. Ympäristötoimen osalta ne olivat ostopalvelurahoina. (ympäristöviestintään, vesien seurannan kehittäminen). Kunnan rooli on ollut ratkaiseva. Ilman ryhmien testausapua ohjelmat olisivat jääneet kehittämättä. Projektin kirjanpidosta vastasi kunnan taloushallinto ja luontokoulun toimintamääräraha oli koulutoimen projektina. Rahoituksesta 70 % tuli TE-keskuksen maaseutuosaston kautta ALMA-ohjelman maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen tarkoitetuista määrärahoista. Kunnan osuus oli 20 % kokonaisrahoituksesta ja luontokoulutoimisto sijaitsi terveyskeskuksen siipirakennuksessa osoitteessa Kantolantie 14. Käytettävissä oli kaksi toimistohuonetta sekä pieni keittiötila. Työskentelyvälineistö oli kunnossa. Ylimääräistä kulkua aiheutui jonkin verran etäisyydestä Kuntalaan., jossa oli keskeiset monistus-ja karttapalvelut. Maastovälineille ei ollut erillistä puhdistus-ja säilytystilaa, mikä hieman vaikeutti välineiden huoltoa ja kunnossapitoa. Yksityisrahoituksen osuus oli 10 % kokonaisuudesta. Se koottiin sekä projektimaksuista että koulutusten ja opintomatkojen omavastuuosuuksista. Vastikkeeton tuotantopanos koottiin yrittäjien luovuttamista kokoustilojen käytöstä sekä mm. kotisivujen teosta, missä Juha ja Heidi Hintikka toteuttivat ketjuttamisperiaatetta luovuttamalla 50 % työpanoksestaan vastikkeetta projektille. Talkoilla koottiin loput yksityisrahoituksesta ( mm. luontopolut, messuseinäkkeet, asuntomessujen työpajapisteen rakenteet).

12 9.Hankkeen aikana toteutuneet kustannukset ja rahoitus yhteensä 12 Esitetään kokouksessa maksatushakemusesitysten mukaisena. Toteutuma on selvillä Vuoden 2003 jälkimmäinen puolisko sekä myönnetyn jatkoajan ajalta laskelmat on esitetty hakemusten mukaisina. Sen mukaan kokonaiskustannukset ( ) ylittyvät eurolla kokonaisrahoituksesta ( ). Taulukko 7. Projektin kustannukset ja rahoitus päätöksen mukaan markkoina ( kuntaraha muutettiin kokonaan rahalliseksi osuudeksi) Kulut Kustannukset 2001 Kustannukset 2002 Kustannukset 2003 Yhteensä Kustannuksia Palkat (sivukuluineen) Matkakulut Ostopalvelut Toimistotarvikkeet Luontoissuoritukset (talkootyö) Vuokrakulut Kulut yhteensä Rahoitus EU + kansallinen rahoitus Kuntarahoitus Luontaissuoritus kunnalta (vuokrakulut) Yksityinen rahoitus Luontaissuoritus osallistujilta Yhteensä rahoitusta Taulukko 8. Projektin toteutuneet kustannukset ja rahoitus Kulut Yhteensä Kustannuksia Vuoden 2003 maksatushakemus Jatkoajan maksatushakemus Yhteensä Palkat (sivukuluineen) Matkakulut Luontaissuoritukset Ostopalvelut Toimistotarvikkeet Vuokrakulut Muut Kulut yhteensä Rahoitus EU + kansallinen rahoitus Kuntarahoitus Yksityinen rahallinen osuus Luontaissuoritus osallistujilta/vast.tuot. Yksityinen talkoo Yhteensä rahoitusta

13 13 YHTEENVETO Projektin päätavoite toteutui osuuskunnan perustamisena hankesuunnitelman mukaisesti. Yrittäjien liiketoimintaedellytyksiä parannettiin myös monin eri tavoin. Ohjelmapalvelut saatiin markkinointikelpoisiksi ja varmistettua laatu ja turvallisuus. Markkinoinnin kehittäminen jatkossa on ensimmäinen toimenpide. Ensimmäinen askel Laukaan luontokoulun rakentamisessa on toteutettu, maaseutuyrittäjien ohjelmille on luotu väylä ( kuva 3.). Ensimmäisen askeleen suunnan määräsi saatavilla olut rahoitus, joka kohdistui maaseutuyrittäjyyteen. Kunnan oma toiminta, mistä lähdettiin liikkeelle, on niveltämättä kokonaisuuteen. Laukaan kylissä on runsaasti myös uusia tuotteistettavia ohjelmakohteita. Yritykset, jotka ovat laadun ja ympäristöasioiden kehittäjinä edelläkävijöitä Laukaassa ja lähiseudulla ovat toivottavia yhteistyökumppaneita jatkossa. Laukaan toimintamalli voi toimia edelläkävijänä maaseudun elinkeinojen monipuolistamisessa ympäristökasvatuksen keinoin maaseutukunnissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen ympäristökeskus koordinoi luontokoulutoimintaa. Ympäristökeskuksen aloitteesta saatu valtakunnallisen ympäristökasvatuksen keskuksen sijoittuminen Keski-Suomeen tukee jatkossa myös Laukaan toiminnan kehittämistä. Se avaa ovia myös tutkimukselle ja vaikuttavuuden arvioinnille Laukaan luontokoulun toimintamalli on noteerattu valtakunnallisesti Suomen ympäristökasvatuksen Seuran ruusupalkinnolla ensimmäisenä kaikista jo toimivista luontokouluista ( 19 kpl). Keski-Suomen ympäristökeskus on nostanut Laukaan luontokoulun yhdeksi kärkihankkeistaan. Osallistuminen kansalliseen luontokoulustrategiatyöhön on antanut mahdollisuuden vaikuttaa luontokoulu kriteereihin sekä luontokoulujen aseman vakiinnuttamiseen Suomessa. Jyvässeudun kuntien koulutoimenjohtajat ovat ilmaisset kiinnostuksensa Laukaan mallia kohtaan. Konkreettinen kehittämistarve on vielä kartoittamatta. Jyväskylän maalaiskunnassa käynnistyi 2002 kiertävä luontokouluopettaja-periaatteella toimiva koulupainotteinen luontokoulu. Resurssien mahdollisesta yhdistämisestä on keskusteltu luontokoulujen kesken. Jatkossa tarvitaan laajempi asiakaspohja toiminnan ylläpitoa varten. Verkostokaupunkihankkeen yhteistyömahdollisuudet on hyvä tutkia. Laukaan toiminnan jatkoa varten on tarpeen selkiinnyttää luontokoulutoiminnan edellytykset ja varmistaa resurssit valtakunnallisten linjausten mukaisesti Kuntaa ja osuuskuntaa yhdistäviä tekijöitä ovat opetussuunnitelma, kestävän kehityksen toiminta, luonnon virkistyskäytön ja luonnonharrastuksen edistäminen sekä toiminta arvokkailla luontokohteilla. Kunnalla on näitä lakisääteisiä tehtäviä, joita voi toteuttaa luontokoulutoiminnalla. Luontokouluseminaarissa kunnan ja osuuskunnan edustajat esittivät pohjaesityksiä jatkotoiminnan turvaamiseksi ( liitteiksi 7-9). Luontokoulutoimiston ylläpitoa varten esitettiin vaihtoehtoja (kuva 2. ). Projektin päättyessä luontokoulutoimiston ylläpitoon ei ole olemassa varoja. Vuoden 2004 kuntarahoitus karsi myös olennaisesti laukaalaisten oppilaiden ja opettajien mahdollisuuksia käyttää luontokoulupalveluja. Luontokoululla on monta merkitystä ( kuva 4). Hankkeen aikana toiminnan vaikutuspiirissä on ollut n laukaalaista oppilasta ja n. 250 koulutoimen ja päivähoidon opettajaa ja kasvattajaa. Lähikunnista on myös alkanut tulla ryhmiä luontokouluun, koulutuksiin ja kursseille. Vuosittain asiakkaita on ollut n henkilöä, ryhmiä n Vuosina kunta on panostanut yhteensä eurolla luontokoulun rakentamiseen. Kunnan kiristyvässä taloustilanteessa luontokoulutoimiston ylläpito edellyttää poliittista tahtoa ja hallintokuntien tiivistä yhteistyötä talous-ja toimintasuunnittelussa. Kunnan kannalta kyse on uudenlaisesta ympäristöpolitiikasta sekä panostamisesta kunnan imagoon ja kestävään kehitykseen. Yhteiskunnan tuki on elinehto ensi askeliaan ottavalle toiminnalle. Osuuskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta.. Loppuraportti lähtee arvioitavaksi koulutus-, sosiaali- ja ympäristö- ja maaseutulautakuntaan elinkeinotoimeen ja edelleen kunnanhallitukseen ja -valtuustoon tulosten hyödyntämistä varten.

14 .. 14 Kuva 3. Luontokoulun kehittämisprojektien aikana on luotu väylä maaseutuyrittäjien, ammatinharjoittajien ja kyläseurojen luontokouluohjelmien toteuttamiselle. Multamäen leirikeskuksen sekä Haapalan ( retkitupa) Valkolan ja Lankamaan kylien kohteista on tehty luontokouluohjelmia. Laukaan muiden kylien kohteet sekä kunnan oma toiminta on edelleen työstämättä.

15 11. Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 15 Projektin kokonaistavoitteet toteutuivat ja tulokset ovat hyväksyttäviä. Hanke on onnistunut, kun uusi yritys eli luontokouluosuuskunta on syntynyt. Keskeiset tavoitteet ohjelmien järjestäjien liiketaloudellista osaamisen parantamisesta toteutuivat hyvin. Projekti toteutui myös ohjelmarakenteellisesti hyvin. Syntyi paljon uusia ohjelmia, materiaaleja, reitistöhankkeita ja luontopolkuja, jotka ovat luontokouluohjelmien järjestäjien käytettävissä. Niillä on myös yleistä virkistyskäyttöarvoa koko seutukunnalla. Liiketoiminnan siirtäminen projektin aikana kunnalta osuuskunnalle olisi helpottanut toiminnan käynnistämistä projektin päättyessä. Siirtymää jarruttivat yrittäjien tasavertaisen kohtelun periaate sekä kunnan ja osuuskunnan yhteisen näkemyksen hahmottumattomuus. Päivähoidon palaute on myönteinen. Ohjelmat ovat vastanneet sitä, mitä on menty hakemaan ja ohjelmat ovat nivoutuneet hyvin esiopetuksen suunnitelmiin. Yleensäkin luontoon liittyvät puuhailut ovat päiväkodeissa tärkeitä, niitä toteutetaan ja opitaan monia tärkeitä asioita. Ympäristön siisteys, kierrätys ja luonnonmateriaalit ovat tärkeitä teemoja ja soveltuvat myös äidinkielen ja matematiikan alueille. Yhteistoiminta ammatillisen koulutuksen kanssa saatiin hyvään alkuun. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitoksen kanssa on edelleen mahdollista koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Projektin aikaista yhteistyötä vesitti kehittämistyön keskittyminen taloudellisten ja organisatoristen puitteiden rakentamiseen, joihin heillä ei ole kompetenssia puuttua. Toteutettu toimintamalli on erottumiskykyinen toimiviin luontokouluihin verrattuna.. Laukaan toiminta on uraauurtava koko Suomessa. Keski-Suomessa kunnat seuraavat sen kehittymistä mielenkiinnolla. Toiminnan kehittäminen valtakunnallisten kriteerien mukaan on jatkossa tärkeää ja sen edellyttämien resurssien turvaaminen olennaista. Kunnan toivotaan tukevan toimintaa herkällä otteella ja arvioivan huolellisesti tulosten hyödyntämiskelpoisuutta. Toiminta tukee kunnan panostusta luontomatkailuun. Ympäristö-ja luontoarvot ovat yhteiskunnassa noususuunnassa.

16 HARJOITTELIJAT OPINNÄYTETYÖT TUTKIMUS käytännön jaksoja työssä oppimista tutkimusmateriaalia LAUKAAN LUONTOKOULUN MONTA 16 MERKITYSTÄ KUNNASSA -KESTÄVÄ KEHITYS, YMPÄRISTÖPOLITIIIKKA JA KUNTAIMAGO OPETTAJA Tukea opetukseen Koulutusta: uusia menetelmiä, materiaaleja, opetuskohteita Retkitaidot ja kunnan tuntemus LUOKKA Yhteishenki Toiminta ryhmässä erityisopetus VANHEMMAT Kodin ja koulun yhteistyö käytännössä Oma lapsi ryhmässä Osallistuminen opetukseen Opettaja, muut vanhemmat tutuksi Kotikunta tutuksi OPPILAS Tekemällä oppiminen aidossa oppimisympäristössä Perusta ympäristöasioiden ymmärtämiselle Kotiseutu tutuksi, elämyksiä Retkitaidot, luonnonharrastus Sosiaaliset taidot VAPAA-AIKATOIMINTA Luontopolkuja, reittejä Kurssit, leirit, retket Tapahtumat, luontoharrastus näyttelyt LUONNON YMPÄRISTÖ Luontokoulun toimintaympäristö Toiminta luonnon ehdoilla Tietoa arvokkaista luontokohteista Luonto-ja ympäristöselvitykset Virkistyminen ja taide-elämykset Liikuntamuodot KOULUTOIMI, PÄIVÄHOITO Perusta hyvälle luontosuhteelle sekä ympäristövastuullisille elämäntavoille Tukea opetussuunnitelmien ympäristökasvatuksen toteuttamiseen Kestävän kehityksen perusta Asiantuntijoita kouluihin KUNTASTRATEGIA Uutta ympäristöpolitiikkaa Kasvatusta tulevaisuuteen Parantaa kuntaimagoa Maaseudun elinvoimaisuus LUONTOKOULUTOIMISTO Asiakaspalvelu Ohjelmien suunnittelu, kehittäminen, materiaalit Turvallisuus ja laatu LUONTOKOULUOPETTAJA LUONTOKOULUYRITTÄJÄ Oma osaaminen käyttöön Perinnetaitojen säilyttäminen Elinkeinotulo Sosiaalinen kanssakäyminen Yhteiskunnan rakentaminen ELINKEINO-JA MATKAILUTOIMI Maaseutuyrittäjyyden kehittäminen Kunnan vetovoimaisuuden kehittäminen VÄLINEISTÖ OPETUSMATERIAALIT Käyttömuodot tutuksi Avain tutkimus-ja tiedemaailmaan YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristövalistus-, kasvatusja koulutus Tiedon tuottaminen ympäristön tilasta ja sen seuranta Luonnon virkistyskäytön edistäminen

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Nuorten Keski-Suomi ry

Nuorten Keski-Suomi ry Oppilaitos ja opiskelija rasite, resurssi vai yhteistyökumppani? Eeva-Liisa Tilkanen Toiminnanjohtaja Nuorten Keski-Suomi ry Nuorten Keski-Suomi ry Nuorten toimintamahdollisuuksien ja -valmiuksien lisääminen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistö on valumaalueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot