Asema Yksikön johtaja. Postilokero / Katuosoite Puistokatu Jyväskylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asema Yksikön johtaja. Postilokero / Katuosoite Puistokatu 35 40200 Jyväskylä"

Transkriptio

1 HAKEMUS TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA Hakemus on lähetetty :18:54 HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet) Työkalujen kehittämiseen (mallit, toiminta- ja työtavat ja ohjeet) Yhteistyön kehittämiseen eri sektoreiden välillä Tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen (tutkimukset, hyvinvointitedon seuranta, terveyden edistämisen arviointi ym.) PAINOPISTEALUEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen Mielenterveyden edistämiseen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn (esim. lähisuhdeväkivallan ehkäisy, osallisuus, varhainen puuttuminen) Terveellisen ravitsemuksen edistämiseen ja/tai toimintakyvyn edistämiseen ja liikunnan lisäämiseen Ympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden tukemiseen (esim. kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin? Lisätietoja painopisteestä HAKIJA Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Nimi JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hakijan arvonlisäverovelvollisuus Kyllä VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilöllä on päävastuu hankkeen toteutumisesta ja taloudenhoidosta valtionavustuksen ehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilöllä on nimenkirjoitusoikeus organisaatiossa, jolle avustus myönnetään. Nimi Latvala Eila Asema Yksikön johtaja Yhteystiedot (puhelin, ) , Postilokero / Katuosoite Puistokatu Jyväskylä YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. Nimi Ala-Luhtala Riitta Asema Lehtori Yhteystiedot (puhelin, ) , Postilokero / Katuosoite Piippukatu HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi MAUSTE - Maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataitojen edistäminen Hankkeen kokonaiskesto Hanke koordinoi useampaa osahanketta Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Hanke on saanut aiemmin rahoitusta terveyden edistämisen määrärahasta Haettu ,39 Esitys Myönnetty Hakemus Sivu: 1

2 HANKKEEN TIEDOT Lyhyt kuvaus hankkeesta. Tiivistelmä voidaan julkaista THL:n nettisivuilla. Hanke edistää fertiili-ikäisten maahanmuuttajien seksuaaliterveyspalveluiden käyttöä ja parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä turvataitoihin liittyviä tietoja ja taitoja.hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Tuotoksena ovat 1) seksuaalikasvatuskoulutus ammattihenkilöille, 2) malli seksuaaliterveyspalveluista neuvolatyössä 3) maahanmuuttajille vertaisryhmät ja vertaisryhmäkouluttajakoulutus, 4) alueelliset ja kansalliset verkostot 5) mobiiliohjauksen käyttö vertaisryhmissä 6) kotimaiset ja kansainväliset julkaisut hankkeen tuotoksista. Hankkeen tarve. Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan ja mihin näyttöön tai kokemukseen tarve perustuu? Millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen hanke vastaa? Maahanmuutto Suomeen kasvaa. Maahanmuuttajista suurin osa on fertiili-ikäisiä,ja heillä on seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia enemmän ja aihealueen tietoa vähemmän, kuin kantaväestöllä. Tutkimusten mukaan he eivät myöskään käytä yhtä aktiivisesti ennaltaehkäiseviä seksuaaliterveyspalveluita kuin kantaväestö. Osalla on traumaattisia kokemuksia ja/tai tiedot seksuaaliterveydestä perustuvat lähtömaan tietoihin, mikä usein estää seksuaaliterveyspalveluiden käytön. Lisäksi opettajilla ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on todettu olevan niukasti tietoa monikulttuurisesta seksuaaliterveyden edistämisestä. Tarvetta on myös integroida seksuaalikasvatus osaksi kotoutumiskoulutusta sekä oppilaitosten opetusta ja ops-työtä. Innovatiivisia, osallistamista tukevia välineitä, kuten mobiiliohjausta, tarvitaan maahanmuuttajien ja ammattilaisten välisessä työskentelyssä. Hyvä seksuaaliterveys edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja auttaa kotoutumisessa. Hankkeen päämäärä. Päämäärä on hankkeen pitkän aikavälin tavoite. Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Päämääränä on ennaltaehkäistä maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia tehostamalla ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Toisena päämääränä on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen vahvistamalla maahanmuuttajien seksuaaliterveyden tietoja ja taitoja sekä turvataito-osaamista. Kolmantena päämääräänä on, että fertiili-ikäisten maahanmuuttajanaisten seksuaaliterveyspalveluiden käyttö on lisääntynyt sekä erityisesti maahanmuuttajamiesten osallistuminen ko. palveluiden käyttöön on kasvanut. Neljäntenä päämääräänä on tuottaa kustannustehokkaita, uusia työkaluja ja -menetelmiä seksuaaliterveyden ohjaukseen (mm.mobiiliohjaus). Viidenneksi monikulttuurinen seksuaalikasvatus on integroitu pysyväksi osaksi seksuaaliterveyspalveluita sekä maahanmuuttajien koulutusta. Lisäksi luodaan pysyvä verkostomalli maahanmuuttajien kanssa työskenteleville sekä tuotetaan uutta tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämisestä. HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä Lapset ja nuoret Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyneet Muu kohderyhmä, mikä? Fertiili-ikäiset maahanmuuttajat, ammattilaiset Mikä on kohderyhmäsi suuruus toiminta-alueella? Kuinka suuren osan kohderyhmästä aiot tavoittaa hankkeen toiminnalla (arvio prosentteina)? 15 Miten kohderyhmä on mukana hankkeen suunnittelussa? 1) Viiden maahanmuuttajan teemahaastattelut keväällä 2014, jossa kartoitettu heidän näkemyksensä ja tarpeensa seksuaaliterveyden alueelta 2) Työpaja (huhtikuu 2014) Jyväskylän ammattiopiston, kristillisen opiston, Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluiden, neuvoloiden, seurakunnan ja Gloria -järjestön työntekijöille. Työpajassa ideoitu yhdessä maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämisen haasteita ja tarpeita sekä ratkaisuvaihtoehtoja. 3) Viisi yhteistyökokousta kevään 2014 aikana hankkeeseen mukaan lähtevien kumppaneiden kanssa. Kokouksissa aktiivisesti kuultu kumppaneiden näkemyksiä työnsä kehittämisestä ja maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämisen interventioista. 4) Hankesuunnitelmaa kierrätetty kumppaneilla, joten heillä on ollut aito mahdollisuus kommentoida suunniteltuja toimenpiteitä. 5) Seksuaaliterveyden tutkimuksista, suosituksista ja toimenpideohjelmista sekä tilastokeskuksesta saatavaa tietoa käytetty työpajan pohjatyössä sekä hankevalmistelussa hyväksi. Kohdennetaanko toimenpiteitä erikseen erilaisille väestöryhmille perustuen seuraavaan jaotteluun? Sukupuoli Ikä Alue Koulutustaso Muu, mikä? Fertiili-ikäiset maahanmuuttajat, ammattilaiset Hakemus Sivu: 2

3 Miten? Seksuaaliterveyden edistäminen kohdistetaan erityisesti fertiili-ikäisille maahanmuuttajille, jotka ovat pakolaisstatuksella tai perhe- ja/tai opiskelusyistä muuttaneet Suomeen. Koulutetaan opetushenkilöstöä toteuttamaan monikulttuurista seksuaalikasvatusta ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kehittämään ja vahvistamaan seksuaaliterveyspalveluja. Maahanmuuttajille käynnistetään erityyppisiä vertaisryhmiä (nais- ja miesryhmät, parisuhderyhmät) ja koulutetaan heistä vertaisryhmäohjaajia. On selkeästi todettu, että maahanmuuttajamiehet tarvitsevat seksuaaliterveyden alueella oman ryhmänsä ja miespuolisen vetäjän. Alueellisesti hanke painottuu Keski-Suomen ja Itä-Suomen alueille, joissa pilotoidaan hankkeessa kuvattuja interventioita ja seksuaaliterveyden palvelumalleja. Näitä levitetään hankkeessa tuotettujen julkaisujen ja luodun verkostomallin kautta muualle Suomeen. Tavoitellaanko näillä toimenpiteillä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja miten? Tavoitellaan! Kantaväestön ja maahanmuuttajien välisten terveyserojen kaventaminen tapahtuu opettajien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten monikulttuurisen seksuaaliterveyden osaamisen vahvistamisella sekä maahanmuuttajien seksuaaliterveyden tietojen ja taitojen kasvattamisella mm. palveluja kehittämällä ja vertaisryhmien avulla. Seksuaaliterveyden tietojen ja taitojen lisääntymisen ja erityisesti turvataito-osaamisen avulla ehkäistään syrjäytymistä ja eriarvoisuutta riippumatta koti- ja kulttuuritaustasta tai asuinpaikasta. Hankkeessa huomioidaan kulttuurisensitiivisyys, sukupuoli ja seksuaalisuuden moninaisuus. Kohdennettujen palvelujen ja interventioiden avulla lisätään fertiili-ikäisten maahanmuuttajien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistetään heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaaan. Modernien ohjausvälineiden, kuten mobiiliohjauksen, vieminen maahanmuuttajien ohjaukseen vastaa mm. palveluiden tasalaatuisuuden haasteeseen ja auttaa terveyserojen kaventamisessa. HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Mikä on hankkeen toiminta-alue niiden toimenpiteiden osalta, mitä hankkeessa tehdään tai mitä hankkeessa kehitetään/testataan? Koko Suomi Alue/maakunta Kunta Muu, mikä? Hakemus Sivu: 3

4 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMET, TULOKSET JA ARVIOINTI Hakemus Sivu: 4

5 Tavoitteet. Minkälaista muutosta tavoitellaan? Hyvä tavoite on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattavissa oleva ja oleellinen. Toimenpiteet ja keinot. Mitä tehdään konkreettisesti ja kuinka paljon? Kuka tekee, kenelle ja minä hankevuonna? Miten kohderyhmä saadaan mukaan? Ovatko toimet sellaisia, että ne vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa? Tulokset ja vaikutukset. Mitä saadaan aikaiseksi? Mikä muuttuu? Arviointisuunnitelma. Miten osoitatte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu? Mitkä ovat hankkeen onnistumisen kriteerit? Työpaketti I: Maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ammattilaisten monikulttuurinen seksuaaliterveyden edistämisen ja turvataito-osaaminen on lisääntynyt. Opetuksessa ja seksuaaliterveyspalveluissa on toimintamalli siitä, miten opetus ja palvelut järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laadukkaasti maahanmuuttajille. Seksuaalikasvatuskoulutus ammattilaisille. Osallistujina neuvolan, perhetyön, tulkkikeskuksen, maahanmuuttajapalveluiden, kristillisen ja ammattiopiston ammattilaiset. Kohderyhmän kanssa jo sovittu osallistumisesta. Koulutuksen aihe integroidaan osaksi ammattilaisten työtä. Kolme koulutusta vuosina , JAMK & Savonia kouluttajina. Seksuaalikasvatus ja turvataito-osaamiseen liittyvät sisällöt ja menetelmät ovat integroituneet osaksi kotoutusprosessia, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä oppilaitoksien opetussuunnitelmia. Ammattilaisten tiedot ja taidot aihepiiristä ovat lisääntyneet. Malli maahanmuuttajien seksuaaliterveyspalveluista neuvolatyössä on kehitetty ja pilotoitu. Seksuaalikasvatuskoulutukset ovat pidetty. Palvelu- ja opetussuunnitelmissa aihepiirin asiat ovat huomioitu. Koulutusprosessin aikana ja jälkeen kerätään palaute ammattilaisilta, palveluiden käyttäjiltä sekä oppilaitoksien maahanmuutt.opiskelijoilta. Koulutusta muutetaan palautteiden perusteella. Malli seksuaaliterveyspalveluista on osa arkityötä. Työpaketti II: Maahanmuuttajien tiedot ja taidot vanhemmuudesta, parisuhteesta ja turvataidoista ovat vahvistuneet. Maahanmuuttajamiehet ovat onnistuneesti luoneet vertaisryhmän ja se vahvistaa heidän osallisuuden tunnetta ja kotoutumista Suomeen. Vertaisryhmien kouluttajat on valittu onnistuneesti ensimmäisistä vertaisryhmistä. Toteutetaan maahanmuuttajien vanhemmuus, parisuhde ja turvataito - teemalliset miesten ja naisten vertaisryhmät ja perhevalmennukset. Käynistetään edellisiin teemoihin liittyvä maahanmuuttajien vertaisryhmäkouluttajakoulutus. Kolme 8 hengen vertaisryhmää vuosina Yhteistyökumppaneiden kautta saadaan osallistujat. Vertaisryhmät vakiintuneet Osallistujien tiedot ja taidot lisääntyvät vanhemmuuden, parisuhteen ja turvataitojen osalta. Osallistujien sisäinen ja ulkoinen turvallisuus lisääntyy ja heidän syrjäytymisensä riski vähenee sekä osallisuuden tunteensa ja yhdenvertainen kohtelu lisääntyy. Maahanmuuttajapariskuntien, miesten ja naisten vertaisryhmät ovat toteutuneet onnistuneesti, arvioidaan aihealueiden teemoja. Vertaisryhmien vetäjiä (kouluttajakoulutus) on tarjolla hyvin. Osallistujilta kerätätään palautetta ryhmien aikana ja niiden jälkeen. Toimintaa muutetaan saatujen palautteiden suuntaisesti. Työpaketti III: Osallistetaan maahanmuuttajat kehittämään ja vaikuttamaan heitä itseään koskeviin palveluihin, kuten mobiiliohjauksen kehittämiseen seksuaaliterveyden ohjausprosessissa sekä terveyskasvatusmateriaalin tuottamiseen. Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden tunne vahvistuu ja heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan helpottuu. Kehitetetään, pilotoidaan mobiiliohjaus (lähetetään pohdintaa herättäviä kysymyksiä, kannusteita) eri palveluissa ja vertaisryhmien toteutuksessa. Kehitetään ohjausmateriaalia maahanmuuttajille vanhemmuus-, parisuhde- ja turvataitoteemoista sekä seksuaaliterveyspalveluista. Mobiilipilotit , materiaalin luominen , valmis Mobiiliohjaus on otettu käyttöön maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ohjauksessa ja palveluissa. Kulttuurisensitiivistä terveyskasvatusmateriaalia on käytettävissä hankkeen kohderyhmälle sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Materiaali on innovatiivistä huomioiden kohderyhmän monimuotoisuuden ja erityisen tuen tarpeet. Mobiiliohjauspilottiin on onnistuttu rekrytoimaan riittävästi ammattilaisia ja maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat halukkaita ja motivoituneita osallistumaan heitä itseään koskevan materiaalin kehittämiseen. Palautetta kerätään materiaalien tuottajilta ja kohderyhmältä ja tulosten mukaan muokataan, suunnitellaan ja tuotetaan uutta materiaalia. Työpaketti IV: Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ammattilaiset verkostoituvat jakaen hyviä käytäntöjään, osaamistaan sekä kehittävät työtään ja palveluita yhä kulttuurisensitiivisemmäksi. Ammattilaiset osaavat hyödyntää yhä paremmin toistensa osaamista monikulttuurisen seksuaaliterveyden alueella. Organisoidaan ja järjestetään kolme kertaa hankkeen aikana (vuosina 2015, 2016, 2017) alueelliset ja vatakunnalliset verkostotapaamiset monikulttuurisesta seksuaaliterveyden ja lisääntymisterveyden ajankohtaisista teemoista. ( ). Ammattilaisten monikulttuurinen seksuaaliterveysosaaminen vahvistuu ja kasvaa. Kulttuurisensitiiviset käytännöt ja palveluiden kehittämisideat jaetaan ja levitetään verkoston avulla. Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät ja tämä auttaa kehittämään palveluita entistä tehokkaammaksi, oikea-aikaiseksi sekä laadukkaammaksi. Hankkeen aikan on järjestetty kolme kertaa alueelliset ja valtakunnalliset verkostotapaamiset, joissa osanotto on ollut runsasta. Verkostotapaamisten sisältöjä ja toteutusta on muokattu osallistujilta saadun palautteen pohjalta. Hakemus Sivu: 5

6 Työpaketti V:Tuotetaan uutta tietoa hankkeen interventioiden (malli neuvolatyöhön, maahanmuuttajien perhevalmennus, vertaisryhmät, mobiiliohjaus, uudenlainen terveyskasvatusmateriaali, verkostotapaamiset) vaikutuksista maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämiseen ja ammattilaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamisen lisääntymiseen Hankkeen aikana kerätään Webropol - kyselypalaute osallistujilta. Hankkeeseen osallistuneille maahanmuuttajille sekä ammattilaisille tehdään ryhmähaastattelut (v. 2017) heidän kokemuksistaan toteutetuista koulutuksista, vertaisryhmistä, mobiiliohjauksesta ja palveluiden kehittämisestä. Osallistutaan alan konferenssiin, jossa esitellään tuloksia. Hankkeen interventioista sekä palautekyselyiden koosteista ja ryhmähaastatteluista kootaan kolme eri julkaisua, joita tarjotaan alan ammatti- ja tiedelehtiin. Osallistutaan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, joissa levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Käsikirjoitus-julkaisut ovat valmiita vuoden 2017 lopussa. Yhteen kotimaiseen ja yhteen kansainväliseen konferenssiin on osallistuttu ja levitetty siellä hankkeen tuloksia. Arviointijärjestelmänä on ollut RE-AIM terveysinterventioiden suunnittelun ja arvioinnin malli. Hakemus Sivu: 6

7 HANKKEEN LISÄTIEDOT Hankkeen järjestäytyminen ja hallinnointi toimet ja aikataulut. Esim. ohjausryhmän perustaminen, hankkeen johto, yhteistyöverkostojen rakentaminen Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) koordinoi hanketta ja kutsuu ohjausryhmän koolle. Ohjausryhmä koostuu maahanmuuttajien, neuvolatyön, oppilaitosten, maahanmuuttajapalveluiden, Savonian ja maahanmuuttajia edustavan järjestön edustajista sekä rahoittajan edustajasta. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti hankkeen aikana ja sen tehtävänä on seurata ja tukea hankkeen etenemistä asetettujen päämäärien suuntaisesti. Ohjausryhmässä asioiden esittelijänä toimii hankkeen projektipäällikkö ja ryhmän puheenjohtaja valitaan edustajista. Hankkeelle perustetaan "työrukkasryhmät", jotka muodostuvat eri teemojen mukaisesti: seksuaaliterveyspalvelumallin kehittäminen, seksuaalikasvatuskoulutuksen suunnittelu ja toteutus, vertaisryhmien suunnittelu, käynnistäminen ja toteutus, mobiiliohjauspilotit, seksuaaliterveysmateriaalin tuottaminen, palautekyselyt, ryhmähaastattelut ja niistä julkaisujen tuottaminen. Ryhmien jäsenet voivat olla useissa työrukkasryhmissä jäseninä. Hanke aloitetaan kick off- työpajalla, jossa suunnitellaan ja konkretisoidaan hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tuotokset. Tämän jälkeen kootaan työrukkasryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti vetäjiensä johdolla koko hankkeen aikana. Työrukkasryhmät kokoontuvat yhteen projektipäällikön johdolla päivittämään toimintaansa ja tarkastelemaan hankkeelle asetettuja kuutta päämäärää. Hankesuunnitelmavaiheessa on jo systemaattisesti rakennettu yhteistyökumppaneiden kanssa tiivistä verkostoa työpakettien toteuttamiseeen. MAUSTE -hanketta arvioidaan terveysinterventioiden suunnitteluun ja arviointiin kohdistuvan RE-AIM mallin mukaisesti. Yhteistyötahot Jyväskylän kristillinen opisto: Vuokko Saastamoinen, opettaja, Pirjo Salminen, opettaja. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, vertaisryhmien kokoaminen, materiaalin tuottaminen, opetussuunnitelmatyö Jyväskylän ammattiopisto: Ulla-Koukkari-Anttonen, kouluttaja, Hannele Huusko, kouluttaja, Eeva Mäkinen, koulutuspäällikkö. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, vertaisryhmien kokoaminen, materiaalin tuottaminen, opetussuunnitelmatyö Savon ammatti-ja aikuisopisto: Marjatta Selkäinaho, rehtori, Sinikka Miettinen, koulutuspäällikkö. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, vertaisryhmien kokoaminen, materiaalin tuottaminen, opetussuunnitelmatyö Tukinainen: Helena Kallinen, vastaava kriisityöntekijä, psykoterapeutti. Rooli: asiantuntija seksuaalisen trauman kohtaamisessa ja väkivaltatyöskentelyssä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus,jyte: Riitta-Maija Hautamäki. palvelujohtaja, Hannele Virenius, osastonhoitaja, neuvola, Niina Huttunen, osastonhoitaja, neuvola, Lea Nevala, osastonhoitaja, neuvola. Rooli: Työntekijöiden seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, seksuaaliterveyspalveluiden kehittäminen, perhevalmennuksen kehittäminen Kuopion kaupunki: Hanna-Mari Tanninen, palveluesimies, terveydenhoidon palvelut, Niina Happonen, terveydenhoitaja, neuvola, Sirpa Tarvainen, terveydenhoitaja, neuvola. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, seksuaaliterveyspalveluiden kehittäminen, perhevalmennuksen kehittäminen Kuopion kaupunki: Leila Savolainen, terveydenhoitaja,pakolaisten terveydenhoidon palvelut. Rooli: asiantuntija, mahanmuuttajien terveyspalveluiden kehittäminen Jyväskylän kaupunki,varhaisen tuen palvelut : Sari Paananen, palvelupäällikkö, Taru Leinonen, neuvolan perhetyöntekijä, Sonja Essel, neuvolan perhetyöntekijä. Rooli: monikulttuurisuuden huomiointi neuvolan perhetyönpalveluissa Jyväskylän kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut: Marleena Marttinen, psykologi. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen Keski-Suomen tulkkipalvelut: Veera Rautavuoma, toiminnanjohtaja. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, tulkkipalveluiden kehittäminen Ami Zad Ruuska, lastenohjaaja ja kokemuskouluttaja. Rooli: asiantuntija maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminnan ja palveluiden kehittämisessä Hakemus Sivu: 7

8 Hankkeen tuotokset. Mitä esitteitä, julkaisuja ym. hanke tuottaa? 1) Opetushenkilöstön, maahanmuuttajapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (neuvola, perhetyö) ja tulkkipalvelun ammattilaisille seksuaalikasvatuskoulutus. Koulutuksen aikana kehitetään uusia oppimismenetelmiä, toimintamalleja, panostetaan palveluohjaukseen ja seksuaalikasvatuksen integroimiseen osaksi kotouttamiskoulutusta 2) JAMKin,Savonia-amk:n, Jyväskylän kristillisen opiston, Jyväskylän ammattiopiston ja Savon koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opetussuunnitelmiin on sisällytetty kulttuurisensitiivistä seksuaaliterveyteen liittyvää opetusta 3) JYTEN (Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus) keskitetylle seksuaaliterveysasemalle ja Kuopion kaupungin terveydenhoidon palveluihin toimintamalli siitä, miten toteutetaan seksuaali- ja lisääntymisterveydenpalvelut maahanmuuttajille 4) Maahanmuuttajille suunnattu parisuhde- ja perhevalmennusohjelma 5) Vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja turvataitoihin liittyvät maahanmuuttajien vertaisryhmät ja vertaisryhminen ohjaajakoulutus. Nuorille maahanmuuttajamiehille vertaisryhmätapaamisten toimintamalli, jossa ohjaajina ammattilainen ja maahanmuuttaja 6) Vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja turvataitoihin liittyvää materiaalia opetukseen ja suoraan kohderyhmälle, huomioiden myös erityistä tukea tarvitsevat nuoret maahanmuuttajat. 7) Mobiiliohjauksen toimintamalli vertaisryhmätoimintaan ja seksuaaliterveyden ohjaukseen 8) Monitoimijainen, kansallisella tasolla toimiva verkostofoorumi, jonka tavoitteena on hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella 9) Julkaisut liittyen hankkeessa kehitettyihin uusiin interventioihin ja palautekyselyiden tuloksiin sekä ryhmähaastatteluihin. Julkaisufoorumina esim. Opettaja -lehti, Kätilö-, Terveydenhoitaja- ja Sairaanhoitaja -lehdet 10) Hankkeella on www-sivusto, josta löytyy hankkeen ajankohtainen materiaali ja tuotokset Tuotettava aineisto soveltuu aistivammaisille Suoraan Muokattuna Sokeille Kuuroille Kuurosokeille Hankkeen vaikutusten arviointi. Mitä saadaan aikaiseksi suhteessa hankkeelle asetettuun päämäärään ja miten sitä suunnitellaan arvioitavan? Hankkeelle asetettujen päämäärien (ks. ystävällisesti kohta päämärät) saavutetaan seuraavat vaikutukset: - kavennetaan maahanmuuttajien ja kantaväestön välisiä terveyseroja (seksuaaliterveyden alueella) - kehitetään seksuaaliterveyspalveluita erityisesti maahanmuuttajille - tehostetaan ennaltaehkäisevien seksuaaliterveyspalveluiden käyttöä maahanmuuttajien keskuudessa - edistetään sosiaalisesta kestävää Suomea vahvistamalla maahanmuuttajien osallistumista itseään koskevien palveluiden kehittämiseen ja lisäämällä heidän tieto-taitoaan seksuaaliterveydestä ja siihen liittyvistä palveluista Edellä kuvattuja hankkeen vaikutuksia arvioidaan RE-AIM terveysinterventioiden suunnitteluun ja arviointiin liittyvän mallin mukaisesti: a) Saavutettavuus - suunnittelun alussa määritetään kohdeväestön erityispiirteet ja arvioidaan kohderyhmäväestön määrä, saavutettavuutta ja sitoutumista (osallistujien lukumäärät, haastattelut, kyselyt). Projektin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille annetaan koulutusta kohderyhmän erityispiirteistä ja tarpeista, jotka interventioilla aiotaan saavuttaa (seksuaalikasvatuskoulutuksen toteutuminen, ryhmähaastattelut, palautteet). b) Vaikuttavuus - kaikkien interventioiden jälkeen arvioidaan sitä, miten interventiot ovat vaikuttaneet osallistuvien ihmisten tiedon lisääntymiseen, terveyskäyttäytymiseen ja elämänlaatuu. Myös negatiiviset asiat huomioidaan (intenventioiden aikaiset, ja lopetuksen jälkeiset sekä 6 kk interventoiden loppumisen jälkeiset palautteet kyselyillä ja haastatteluilla). c) Omaksuminen - tämän avulla arvioidaan, kuinka suuri prosenttiosuus eri ammattiryhmistä osallistuu interventioihin (lukumäärät suhteessa kokonaislukumääriin).tarpeen mukaan tavataan ja motivloidaan henkilöstöä ja johtoa uudelleen. Tavoitteiden saavuttamisen kriteereitä ja tiedon tarvetta kohderyhmästä arvioidaan säännöllisesti kyselyillä ja haastatteluilla, ja tarpeen mukaan kriteereitä muutetaan. d) Toimeenpano - arvioidaan kustannuksia, interventioihin käytettyä aikaa sekä interventioiden toteutumista (ammattilaisten ohjausta, tukea, säännölliset kokoukset, palautteet ryhmähaastatteluilla interventioiden toteuttajille). e) Ylläpito - kartoitetaan interventioiden pitkän aikavälin vaikutuksia yksilötasolla sekä toiminnan pysyvyydestä yksikkö tai yhteisötasolla (yksilötasolla:interventioon osallistuvien palautekyselyt ja haastattelut 6 kk-12 kk kuluttua interventiosta), (yhteisötasolla:arvioidaan, missä määrin interventioiden tuomat uudistukset ja keinot ovat käytössä työyksikössä ja onko niistä tullut pysyviä käytänteitä: kyselyt ja ryhmähaastattelut). Hakemus Sivu: 8

9 Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja juurtuminen. Miten hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen? Miten taataan se, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Työpaketti I: seksuaalikasvatuskoulutus. Ideana on, että koulutuksen myötä seksuaalikasvatus juurtuu osaksi opettajan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen arkityötä maahanmuuttajille tarjottavissa seksuaaliterveyspalveluissa. Koulutuksen seurauksena ammattilaisten tieto-taito-osaaminen aihepiiristä lisääntyy ja koulutukseen sisältyvien kehittämistehtävien kautta työ kehittyy ja seksuaaliterveyspalvelut tehostuvat. Työpaketti II: vertaisryhmät ja vertaisryhmäkouluttajakoulutukset. Vertaisryhmät juurrutetaan osaksi maahanmuuttajapalveluita tarjoamalla hankkeen aikana vertaisryhmäkouluttajakoulutuksen maahanmuuttajille. Työpaketti III: mobiiliohjaus ja seksuaaliterveysmateriaali. Ammattilaiset ja maahanmuuttajat otetaan mukaan kehittämään ja luomaan sisältöjä mobiiliohjaukseen ja seksuaaliterveysmateriaaliin hankkeen alusta asti. Lisäksi he osallistuvat mobiiliohjauksen pilotointiin. Mobiiliohjaus käytännössä tarkoittaa sitä, että ammattilaiset tai vertaisryhmäohjaajat lähettävät maahanmuuttajille kannusteita ja herätteitä kysymysten muodossa älypuhelimiin. Näin osallistujat motivoituvat paremmin ja myös valmistautuvat aktiivisemmin osallistumaan palveluihin ja ryhmiin. Maahanmuuttaja-osallistujat otetaan alusta asti mukaan kehittämään kysymyssarjoja ja herätteitä mobiiliojaukseen. Oletettavaa on, että jos mobiiliohjaus ja uudenlainen seksuaaliterveysmateriaali koetaan toimivana ja hyödyllisenä maahanmuuttajien ohjausprosesseissa ja -palveluissa, ne juurtuvat hankkeen jälkeenkin osaksi normaalia toimintaan. Työpaketti IV: verkostomalli. Sovitaan hankkeen aikana, mikä taho ottaa vetovastuun verkostotapaamisista. Tuotetaan hankkeen aikana mahdollisimman toimivia ja käytännön työtä kehittäviä verkostotapaamisia, joissa tapaamisten sisältö on erityiseisesti suunnattu monikulttuurisen seksuaaliterveyden edistämisen ajankohtaisiin teemoihin. Työpaketti V: julkaisut. Taataan, että hankesuunnitelmassa luvatut julkaisut ja konferenssiesitykset tuotetaan sovitusti. Näin levitetään ja juurrutetaan uutta tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä ja siihen liittyvistä uusista interventioista, seksuaaliterveysmateriaalista ja palvelurakenteiden kehittämisestä. Miten hankkeen tuloksia levitetään? - Lehdistötiedote hankkeesta, hankkeen www -sivusto - Sosiaali- ja terveydenhuollon, maahanmuuttajapalveluiden, tulkkipalveluiden ja oppilaitosten henkilökunnan alueellisissa tilaisuuksissa ja työkokouksissa - Valtakunnallisissa aihepiirin verkostoissa ja verkostotapaamisissa, joissa kohteena maahanmuuttajat - Terveydenhoitaja- ja neuvolapäivillä, Opettajien- ja sosiaalityöntekijöiden valtakunnallisilla koulutuspäivillä, valtakunnallisilla Sairaanhoitajapäivillä, valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä, Perhetutkimuspäivillä - Julkaisut ammatti- ja tiedelehdissä - Esitykset kansainvälisissä konferensseissa (mm. Pohjoismaiden seksologijärjestön NACS:n ja WAS:in konferenssit) - Jyväskylän ammattikorkeakoulun Seksologia ja seksuaaliterveys-verkkosivuilla sekä yhteistyökumppaneiden wwwsivustoilla Eettiset näkökohdat. Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Seksuaaliterveys ja sen edistäminen on sensitiivinen aihealue, erityisesti kun sitä kehitetään maahanmuuttajien keskuudessa. Hankkeessa tiedostetaan hyvin se, että maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, joiden etninen, kulttuurinen, uskonnollinen ja koulutuksellinen tausta vaikuttavat paljolti siihen, miten vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja seksuaalikysymyksiin suhtaudutaan. Kohderyhmän heterogeenisyys ja kehitettävän aihealueen sensitiivisyys otetaan huomioon kaikessa hankkeen aikana tehdyssä kehittämistyössä ja toimenpiteissä. Hankkeen aikana toteutettavissa selvityksissä, tutkimuksissa ja artikkeleissa noudatetaan tieteellisen tutkimuksen eettisiä periaatteita ja hyviä käytänteitä. Hankkeen aikana kerätty aineisto käsitellään ja raportoidaan niin, että kenenkään vastaajan henkilöllisyys ei tule ilmi. Hankkeessa noudatetaan tietosuojasta säädettyjä asetuksia ja lakeja, opetuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon eettisisä periaatteita sekä salassapitovelvollisuutta. Tuloksista tiedotetaan asiantuntija- ja väestötasolla. Hanketta valvoo nimetty ohjausryhmä. Hakemus Sivu: 9

10 Mahdolliset riskit. Millaisia riskejä tai odottamattomia vaikutuksia hankkeeseen voi liittyä? Millä ehdoilla hanke voi toteutua tai mikä voisi vaarantaa hankkeen toteuttamisen osittain tai kokonaan? Ammattilaisiin ja heidän edustamiinsa organisaatioihin liittyvät riskit: Yhteistyön tekeminen erilaisten organisaatioiden ja monitoimijaisten toimijoiden kesken saattaa olla haastavaa. Odotukset ja hankkeen toimenpiteet eivät kohtaa. Eri organisaatioiden Intressit voivat olla ristiriidassa ja haitata tavoitteiden saavuttamista. Haasteena hankkeessa voi olla eri organisaatioiden vaikeus sitoutua pitkäkestoiseen hankkeeseen. Lisäksi ammattilaisten kiire ja työn vaativuus voivat olla heikentämässä hankkeessa mukanaoloa. Riskien hallinta: Otetaan eri organisaatioiden edustajat alusta asti hankesuunnitteluun mukaan, jolloin voidaan huomioida heidän tarpeensa ja toiveensa. Myös eri organisaatioiden esimiesten ja johtajien sitoutuminen hankkeessa mukanaolosta on varmistettu jo hankesuunnitelmaa laadittaessa. Lisäksi jo suunnitteluvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota sitouttamalla ammattilaiset takaamalla heille hyvät toimintaedellytykset. Sitoutumista lisää myös se, että hankkeeseen on valittu henkilöitä, joilla on hyvä tietotaito ja osaaminen maahanmuuttajien kanssa työskentelystä sekä halu kehittää seksuaaliterveyden aihealuetta. Säännölliset kokoontumiset hankkeen aikana auttavat osallistujia pysymään tiivisti mukana suunnittelu- ja käytännöntyön toteutuksissa. Maahanmuuttajien rekrytointiin, osallistumiseen ja sitoutumiseen liittyvät riskit: Haasteena voi olla erilaisiin vertaisryhmiin ja vertaisryhmäkouluttajakoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien rekrytointi. Seksuaaliterveys ja turvataidot aiheena ovat hyvin sensitiivisiä ja henkilökohtaisia, ja joissain kulttuureissa nämä ovat asioita, joista ei puhuta muiden kanssa. Aihe saattaa olla tabu joidenkin maahanmuuttajia edustavien kulttuurien piirissä. Myös kieleen liittyvät asiat voivat aiheuttaa ongelmia. Maahanmuuttajien suomen kielen taito voi olla niin heikkoa, että asioiden syvällisempi käsittely ja reflektiivinen ryhmäprosessi ei toteudu. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jolloin eri kulttuurien erityispiirteitä in haastavaa huomioida ryhmässä. Riskien hallinta: Rekrytointi ryhmiin tapahtuu yhteistyökumppaneiden avulla. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ammattilaiset toimivat rekrytoijina. Osallisuutta ja sitoutumista lisätään sillä, että vertaisryhmien suunnitteluun ja toteutukseen otetaan mukaan alusta asti maahanmuuttajia. Lisäksi vertaisryhmien vetäjät ovat saaneet koulutusta kulttuurisensitiivisestä seksuaaliterveyden edistämisestä ja ryhmien ohjauksesta. Maahanmuuttajien vertaisryhmäkouluttajakoulutuksella halutaan varmistaa vertaisryhmien jatkuvuus. Kaikissa ryhmissä käytettävät menetelmät ja materiaali suunnitellaan jokaisen ryhmän tarpeiden mukaisesti, huomioiden eri kulttuurit ja Suomen kielen osaaminen. Ryhmätoiminnassa käytetään paljon toiminnallisia menetelmiä ja materiaaleissa huomioidaan selkokielisyys. Mobiiliohjauksen avulla pystytään syventämään aihepiiriä ja huomioimaan yksilöllisyys eri ryhmien toiminnassa. Hakemus Sivu: 10

11 HANKKEEN RESURSSIT JA TALOUS Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus. Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on tuottanut seksuaaliterveyteen liittyvää koulutusta jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Korkekoulujen arviointineuvosto (KKA) on valinnut Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön Suomen ensimmäiseksi Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksiköksi (Centre of Excellence in Sexual Health Education ). Myös kansainvälinen seksuaaliterveyttä edistävä järjestö, World Association for Sexual Health (WAS), palkitsi JAMKin myöntämällä sille the 2011 WAS Award for Excellence & Innovation in Sexuality Education -palkinnon.vuosina JAMK on koordinoinut kansallista Tunne- ja turvataidot osaamiseksi hanketta. JAMKssa on osaamista myös mobiiliohjauksen kehittelyssä. efamily Coach hankkeen ( ) aikana kehitettiin ja pilotoitiin mobiilipohjainen perheiden arjen ohjausväline, jossa matkapuhelinta ja web-ohjelmaa hyödynnettiin mm. vanhempainryhmissä ja neuvolan perhevalmennuksessa. JAMK ja mukana olevat eri oppilaitokset voivat tarjota tiloja, jossa mm. opetus ja ryhmätoiminta voivat tapahtua. Myös oppilaitoksien tieto- ja viestintäteknologiset välineet ovat hankkeen käytössä. Myös ICT-osaamista löytyy JAMKsta. JAMKista asiantuntijat: -Lehtori, TtM, kä/th, seksuaaliterapeutti (NACS), Kliininen seksologi (NACS), psykoterapeutti (ET) Riitta Ala-Luhtala on ollut mukana seksuaaliterveydenkoulutusten suunnittelussa ja opetustyössä vuodesta Häneltä löytyy kokemusta seksuaaliterveyden, erityisesti parisuhdekysymysten käsittelystä ja lapsiperheiden kanssa tehtävästä työstä. Hän on lisäksi osallistunut yhtenä asiantuntijana Tunne- ja turvataidot osaamiseksi hankkeeseen. Rooli: Projektipäällikkö,asiantuntija,kouluttaja: Työkuukaudet 6kk/vuosi (palkat). -Yliopettaja, TtT Hanna Hopialla on vahvaa tutkimusosaamista ja hänen julkaisutoimintansa on aktiivista. Hän on perehtynyt erityisesti perheiden terveyden edistämisessä eri interventioiden suunnitteluun ja tulosten arvioimiseen. Rooli: Asiantuntija, hankkeen arviointi: Työkuukaudet 2kk/vuosi (palkat). -Asiantuntija, YTT, perheterapeutti (VET), työnohjaaja Asta Suomi on toiminut opetustyössä 1990-luvun puolivälistä asti. Kouluttajana hänen erityisosaamisalueisiinsa kuuluu mm. asiakastyön menetelmät, psykoterapia ja keskustelutekniikat, ryhmänohjaus ja toiminnalliset menetelmät, lastensuojelun haastavat tilanteet ja vanhemmuudentuki sekä parisuhde ja seksuaalisuus. Rooli: Asiantuntija, kouluttaja: Työkuukaudet 2 kk/koko hanke (palkat). -PsT, Kaisa Malinen toimii tutkijana Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksessa ja JAMKssa. Hän on perehtynyt parisuhdetematiikkaan ja siinä erityisesti vanhemmuuden näkökulmaan. Hän on ollut mukana mm. Paletti projektissa ( ), jossa on tutkittu pikkulapsiperheen arkea, jota myös hänen väitöskirjansa käsitteli. Rooli: Asiantuntija,hankkeen arviointi: Työkuukaudet 2kk/koko hanke (palkat). Muut asiantuntijat: -Lehtori, TtM, kä, seksuaalineuvoja Päivi Hoffren Savonia-amk. Hän on kehittänyt ja toteuttanut monikulttuurisuuden huomioivia koulutuskokonaisuuksia ja toimii myös seksuaalineuvontakoulutuksen vastuukouluttajana. Kuuluu Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan seksuaaliterveyden edistämisen ryhmiin: Rooli:Seksuaalikasvatuskoulutussuunnittelu ja toteutus, seksuaaliterveys ja maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen, materiaalin tuottaminen: Työkuukaudet 2,5kk/vuosi (partneri,palkat). Muut asiantuntijat: -Ohjaaja,VtM, seksuaalineuvoja (NACS), Jonna Roos Keskuspuiston ammattiopisto. Hän on tehnyt yli 10 vuotta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyvää työtä ja toiminut mm. tutkijana, suunnittelijana, opettajana oppilaitoksissa, järjestöissä, valtionhallinnossa, yliopistossa ja yrityksissä. Rooli: Asiantuntijana, pilottikoulutusta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Helsingissä (myös erityistä tukea tarvitsevat), oppimateriaalintuottaminen sekä aikaisempien hyvien käytänteiden hyödyntäminen (palkkiot). -Toiminnanjohtaja, TM, parisuhdekouluttaja, perheterapeutti Liisa Välilä Kataja parisuhdekeskus. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista parisuhteisiin liittyvistä vertaisryhmistä ja vertaisryhmäkouluttajakoulutuksista sekä materiaalin tuottamisesta. Rooli: Monikulttuurisen verkoston hyödyntäminen perheen- ja parisuhteen kysymysten käsittelyssä, vaertaisryhmätoiminta ja materiaalintuottaminen (ostopalvelu, vastaavaa asiantuntemusta vaikea saada muualta). PsL,psykoterapian erikoispsykologi,perheterapeutti (VET) Kaija Lajunen:Turvataitoja lapsille koulutuksien kouluttaja ja Turvataitoja lapsille oppimateriaalin kehittäjä. Toiminut asiantuntijana JAMKn Tunne- ja turvataitoja osaamiseksi hankkeen ( ) asiantuntijana. Rooli:Työryhmien asiantuntijana toimiminen (palkkiot). -Mobiiliohjaus, JAMKn palvelutuote (ostopalveluna). -Muut yhteistyötahot (ks.ystävällisesti alla oleva yhteistyötahot) ovat hankkeessa mukana oman työn ohella. Kustannuksia ei synny projektille. Hakemus Sivu: 11

12 BUDJETTI Haettava TE-määräraha eriteltynä Yhteensä Palkat Palkkojen sivukulut (25 %) Palkkiot Palkkioiden sivukulut (25 %) Matkakulut, kotimaa Matkakulut, ulkomaat Palvelujen ostot Aineisto- ja tarvikekulut Raportointi- ja julkaisukulut Laitteet- ja laitevuokrat Muut kulut Hallintokulut (1,09 %) Haettava TE-määräraha yhteensä Lisätietoja haettavasta avustuksesta. Esim. työntekijä+työkuukaudet, matkat, palkkioperusteet, palvelujen ostot Henkilötyökuukaudet projektin keston ajalle (tarkemmat tiedot kohdassa 'Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus') : - JAMK: Projektipäällikkö (asiantuntija) 50% 18 htkk, projektisihteeri 3 htkk, asiantuntijat 10 htkk, palkkiot 3 htkk (arvio JAMKin asiantuntijuuksien lisäksi tarvittavista erillisistä asiantuntijuustarpeista) - Savonia: Asiantuntija 7,5 htkk Matkat projektin keston aikana JAMK: Kotimaa: Verkostotapaamiset. Ulkomaat: Projektipäällikkö konferenssimatka Eurooppaan 2016 ja Savonia: Verkostotapaamiset. Palvelujen ostot: - JAMK: Vertaisryhmä- ja materiaali -asiantuntijapalvelut, mobiiliohjausvälineet. Huom! Rahoitustarve ja omarahoitus jaettu teknisesti tasan kolmelle vuodelle. Omarahoitus Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Palkat Muut kulut Hallintokulut Omarahoitus yhteensä Lisätietoja omarahoituksesta. Kokonaisomarahoitus vuosille on ,54, joka on 13% lasketuista kokonaiskustannuksista ( ,91 ). Tämä sisältää JAMKin osuuden ,54 ja Savonian 5.850,00. Muu rahoitus Rahoituslähde Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Muu rahoitus yhteensä Lisätietoja muista rahoituslähteistä. Ilmoita tässä haetko samaan tarkoitukseen rahoitusta muualta vai onko muualta haettu rahoitus tarkoitus käyttää hankkeen johonkin toiseen, erilliseen osioon. Ei ole Hakemus Sivu: 12

13 Hankkeen kokonaisrahoitus Yhteensä Haettava TE-määräraha yhteensä Omarahoitus yhteensä Muu rahoitus yhteensä Hankkeen kokonaisrahoitus yhteensä Kolmen viime vuoden aikana saadut avustukset tämän hankkeen osalta. Avustuksen myöntäjä, määrä, myöntövuosi ja tarkoitus. Jokainen avustus omalle rivilleen. Ei ole HAKEMUKSEN LIITTEET Hakemus Sivu: 13

Asema Yksikön johtaja. Postilokero / Katuosoite Puistokatu 35 40200 Jyväskylä

Asema Yksikön johtaja. Postilokero / Katuosoite Puistokatu 35 40200 Jyväskylä HAKEMUS 201510003 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA HAKEMUS LÄHETTÄMÄTTÄ HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet)

Lisätiedot

I hankehakemus: Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi - seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke

I hankehakemus: Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi - seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke I hankehakemus: Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi - seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke II hankehakemus: MAUSTE maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataitojen edistäminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HANKKEEN TIEDOT HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS. Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä

HANKKEEN TIEDOT HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS. Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä HAKEMUS 201510074 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA HAKEMUS LÄHETTÄMÄTTÄ HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet)

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Nimi Savonia-ammattkorkeakoulu, Hyvinvointialan osaamisalue, Terveysala, rehtori Mervi Vidgren

Nimi Savonia-ammattkorkeakoulu, Hyvinvointialan osaamisalue, Terveysala, rehtori Mervi Vidgren HAKEMUS 201510029 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA HAKEMUS LÄHETTÄMÄTTÄ HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet)

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA SEKSUAALISUUDEN SUUNTAUTUMINEN, 90 OP AIKA JA PAIKKA 22.10.2009 joulukuu 2012, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Piippukatu 3 / Keskussairaalantie

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Nimi Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä,terveysala, Kuntayhtymän johtaja Mervi Vidgren

Nimi Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä,terveysala, Kuntayhtymän johtaja Mervi Vidgren HAKEMUS 201510029 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA Hakemus on lähetetty 13.6.2014 16:18:57 HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö,

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot