Kunnalliset perhepäivähoitajat

Transkriptio

1 Kunnalliset perhepäivähoitajat Selvitys lukumääristä, työajoista ja palkkauksesta toukokuussa 2013 KT Kuntatyönantajat selvitti lukumäärätiedot kunnallisista perhepäivähoitajista ja heillä hoidossa olevista lapsista. Lukumäärätiedot koskevat kaikkia perhepäivähoidon eri muotoja eli omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia, kolmiperhepäivähoitajia ja muita lapsen kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia sekä varahoitajia. Omassa kodissaan työskentelevistä perhepäivähoitajista selvitettiin lisäksi työaikoja ja palkkausta ja joitain muita erityiskysymyksiä. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus on selvitetty yksityiskohtaisesti palkkatekijöittäin. Painetun julkaisun ISBN Verkkojulkaisun ISBN

2 Kunnalliset perhepäivähoitajat Selvitys lukumääristä, työajoista ja palkkauksesta toukokuussa 2013 KT KUNTATYONANTAJAT HELSINKI

3 KT Kuntatyönantajat Anne Hotti 1. painos ISBN verkkojulkaisu ISBN painettu Kuntaliitto Palvelut Oy Helsinki KT Kuntatyönantajat Toinen linja HELSINKI puh

4 Sisällysluettelo Tiedustelun tarkoitus ja aineisto... 4 Osa I Kunnallisen perhepäivähoidon eri muodot ja eräitä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajiin liittyviä erityiskysymyksiä Perhepäivähoitajien lukumäärä Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat Ryhmäperhepäivähoitajat Kolmiperhepäivähoitajat ja muut lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat Ainoastaan varahoitajina toimivat perhepäivähoitajat Hoidossa olevien lasten lukumäärä Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien hoidossa olevat lapset Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset Kolmiperhepäivähoidossa ja muussa lapsen kodissa tapahtuvassa hoidossa olevat lapset Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaika toukokuussa Hoitajilta varattujen ja aktivoituneiden hoitopaikkojen lukumäärä Henkilökohtaisen lisän käyttö Vähimmäisperuspalkan käyttö Käytössä oleva työaikajakso Työvuoroluettelot Aamuvarallaolon käyttö Esimiestyön järjestäminen Lasten varahoidon järjestäminen Perhepäivähoitajasopimusta parempien etuuksien käyttö kunnissa Kokemuksia työaikalain piiriin tulemisesta Osa II Omassa kodissaan työskentelevät kunnalliset perhepäivähoitajat toukokuussa Taustatietoja perhepäivähoitajista Perhepäivähoitajien lukumäärä Perhepäivähoitajan palkkaryhmä Hoitopaikkojen lukumäärä Yli viiden tunnin hoitopaikat Enintään viiden tunnin hoitopaikat Hoitopaikkojen yhteismäärä Perhepäivähoitajan työaika toukokuussa Käytetyt työaikajaksot ja tietojen muunto kuukausitasolle Perhepäivähoitajien työaika toukokuussa Perhepäivähoitajien palkkaus toukokuussa Perhepäivähoitajien palkkauksen rakenne pääpiirteissään Peruskuukausipalkasta kokonaisansioon Liitetaulukot

5 Tiedustelun tarkoitus ja aineisto Tämän tiedustelun avulla selvitettiin kunnallisten perhepäivähoitajien ja heillä hoidossa olevien lasten lukumääriä, työ- ja hoitoaikoja sekä palkkausta. Lisäksi tiedustelussa selvitettiin eräitä omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lukumäärätiedot on kerätty kaikkiin kuntiin lähetetyllä tiedustelulla ja työaika- ja palkkaustiedot otoskuntiin lähetetyllä tiedustelulla. Molempiin tiedusteluihin vastattiin toukokuun 2013 tilanteen mukaisesti. Tiedustelun tuloksia tarvitaan neuvottelutoiminnassa sekä perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämistyössä. Edellisistä tiedusteluista saamamme palautteen mukaan kerätyistä tiedoista on ollut hyötyä myös kunnille itselleen. Tiedustelulomakkeita oli kaksi, jonka mukaisesti myös selvityksen yhteenveto on kaksiosainen. Lähetekirjeet ja tiedustelulomakkeet ovat selvityksen lopussa liitteenä. Tiedustelulomake A lähetettiin kaikkiin kuntiin ja se koski kaikkia eri perhepäivähoidon muotoja. Tiedustelulomake B lähetettiin otokseen valittuihin 42 kuntaan ja se koski pelkästään omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Tiedusteluun vastaaminen aiheutti kunnissa runsaasti työtä. Tiedusteluun vastattiin kattavasti ja lomakkeet oli täytetty huolellisesti. KT kuntatyönantajat kiittää kaikkia tiedusteluun vastanneita! Perhepäivähoitajia koskevia tiedusteluja on tehty Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa aikaisemmin vuosina 1981, 1985, 1989, 1992, 1996, 1999, 2003, 2006 ja KT Kuntatyönantajat 4

6 Osa I Kunnallisen perhepäivähoidon eri muodot ja eräitä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajiin liittyviä erityiskysymyksiä Tässä osassa on esitetty "Kunnallisia perhepäivähoitajia koskevan tiedustelulomakkeen A" avulla kerätyt tiedot. Tiedustelulomake lähetettiin kaikkiin kuntiin ja siinä kerättiin lukumäärätiedot perhepäivähoitajista ja heillä hoidossa olevista lapsista. Lukumäärätiedot koskevat kaikkia perhepäivähoidon eri muotoja eli omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia, kolmiperhepäivähoitajia ja muita lapsen kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia sekä varahoitajia. Omassa kodissaan työskentelevistä perhepäivähoitajista tiedusteltiin lisäksi joitakin erityiskysymyksiä. Tiedustelussa selvitettiin mm. kuntien kokemuksia omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien työaikalain piiriin tulemisesta. 1. Perhepäivähoitajien lukumäärä Tiedustelu koski kaikkia perhepäivähoitajia, joilla oli voimassa oleva työsuhde kuntaan huolimatta siitä oliko hoitaja tiedusteluajankohtana ollut töissä vai ei tai oliko hän saanut palkkaa vai ei. Tiedot ilmoitettiin siis myös sairaus-, äitiys-, vuosi- tai työlomalla, lomautettuna yms. olleista perhepäivähoitajista. Tiedustelussa eivät olleet mukana Ahvenanmaan kunnat. Vastaus saatiin 261 kunnan perhepäivähoitajista. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan perhepäivähoitajia työskenteli 292 kunnassa. Tämän perusteella perhepäivähoitajia ei työskentelisi ollenkaan 12 kunnassa ja tiedusteluun olisi jättänyt vastaamatta vain 31 kuntaa. Yhteenvedossa on mukana tiedot yhteensä perhepäivähoitajasta. Kuntasektorilla oli tiedustelun mukaan palvelussuhteessa palkkaa saavaa perhepäivähoitajaa. Tämän lisäksi palkattomana perhepäivähoitajia oli yhteensä 372. Palkattomana oleviin kuuluvat mm. palkattomalla työvapaalla, lomautettuna tms. ilman palkkaa olevat. Tiedusteluun vastaamatta jättäneiden 31 kunnan palveluksessa työskenteli näiden lisäksi arviolta noin 615 palkkaa saavaa perhepäivähoitajaa eli noin 7 prosenttia kaikista perhepäivähoitajista. Omassa kodissaan työskentelevien palkkaa saavien perhepäivähoitajien kokonaismäärä on vähentynyt edelliseen vuoden 2010 tiedusteluun verrattuna hoitajalla. Ryhmäperhepäivähoitajien määrä oli vähentynyt 306 hoitajalla ja kolmiperhepäivähoitajien määrä oli vähentynyt 113 hoitajalla. Perhepäivähoitajien ikä oli lokakuussa 2012 keskimäärin 49,3. Perhepäivähoitajien määrän vähenemiseen on osaltaan vaikuttanut voimakas eläköityminen. Kevan tietojen mukaan perhepäivähoitajista noin puolet siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. 1.1 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat Suurin osa eli 64 % palkkaa saavista perhepäivähoitajista oli omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa heitä oli yhteensä Näistä valtaosa eli (98 %) oli täyttä työaikaa tekeviä ja vain 126 (2 %) oli osa-aikatyötä tekeviä hoitajia. Perhepäivähoitajia, joilla oli soveltuva ammatillinen tutkinto (palkkaryhmä 12PPH001) oli eli hoitajista 58 %. Niitä perhepäivähoitajia, joilla tällaista tutkintoa ei ole (palkkaryhmä 12PPH002) oli eli 42 % hoitajista. Palkattomana olevia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia oli yhteensä

7 1.2 Ryhmäperhepäivähoitajat Palkkaa saavia ryhmäperhepäivähoitajia oli tiedusteluun vastanneissa kunnissa yhteensä eli 29 % kaikista perhepäivähoitajista. Palkattomana olevia ryhmäperhepäivähoitajia oli lisäksi 83. Ryhmäperhepäiväkotien lukumäärä oli 850. Ryhmäperhepäiväkodissa työskenteli keskimäärin 3 ryhmäperhepäivähoitajaa. 1.3 Kolmiperhepäivähoitajat ja muut lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat Palkkaa saavia kolmiperhepäivähoitajia ja muita lapsen kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia oli tiedustelun mukaan yhteensä 304 eli 3 % kaikista perhepäivähoitajista. Palkattomana olevia kolmiperhepäivähoitajia oli Ainoastaan varahoitajina toimivat perhepäivähoitajat Ainoastaan varahoitajina toimivia perhepäivähoitajia oli palkkaa saavina 283 hoitajaa eli 3 % kaikista perhepäivähoitajista. Palkattomina oli 4 hoitajaa. Varahoitajat työskentelevät yleensä päiväkotien yhteydessä olevissa varahoitopisteissä tai ryhmäperhepäiväkodeissa. Monissa kunnissa on myös kiertäviä perhepäivähoitajia sekä varahoitajia, jotka hoitavat lapsia omassa kodissaan. Joissain kunnissa on pelkästään varahoitoon tarkoitettuja päiväkoteja/ryhmäperhepäiväkoteja. Kunnallisten perhepäivähoitajien lukumäärä Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat Palkkaa saavat Palkattomana olevat Yhteensä Lkm % % Lkm % % Lkm % % ,0 64, ,0 72, ,0 64,5 Täyttä työaikaa tekevät, joista , , ,8 12PPH , , ,0 12PPH , , ,7 Osa-aikatyötä tekevät, joista 126 2,2 6 2, ,2 12PPH ,3 5 1,8 81 1,4 12PPH ,9 1 0,4 51 0,9 Ryhmäperhepäivähoitajat , , ,9 Kolmiperhepäivähoitajat ja muut lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat 304 3,4 14 3, ,5 Ainoastaan varahoitajina toimivat perhepäivähoitajat 283 3,2 4 1, ,1 Kaikki yhteensä , , ,0 6

8 2. Hoidossa olevien lasten lukumäärä Perhepäivähoidossa oli tiedustelun mukaan lasta toukokuussa Kaikista eri perhepäivähoitomuodoissa hoidossa olevista lapsista perhepäivähoitajan omassa kodissa hoidossa oli 66 %, ryhmäperhepäivähoidossa 31 %, kolmiperhepäivähoidossa 3 % lapsista. Omassa kodissaan työskentelevillä perhepäivähoitajilla hoidossa olevin lasten määrä on vähentynyt 2010 toukokuusta lapsella. Ryhmäperhepäivähoidossa olevien määrä on vähentynyt hoitajalla ja kolmiperhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt 271 hoitajalla. 2.1 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien hoidossa olevat lapset Omassa kodissaan työskentelevillä perhepäivähoitajilla oli hoidossaan yhteensä lasta. Koska omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien lukumäärä on vähentynyt viime vuosina, on vastaavasti myös tässä perhepäivähoitomuodossa olevien lasten määrä vähentynyt samaa vauhtia. Yhdellä perhepäivähoitajalla oli hoidossaan keskimäärin 3,9 lasta. Suhdeluku on laskettu jakamalla hoidossa olevien lasten lukumäärä palkkaa saavien perhepäivähoitajien lukumäärällä. 2.2 Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset Ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia oli yhteensä Yhtä palkkaa saanutta ryhmäperhepäivähoitajaa kohden oli hoidettavana keskimäärin 3,9 lasta. 2.3 Kolmiperhepäivähoidossa ja muussa lapsen kodissa tapahtuvassa hoidossa olevat lapset Kolmiperhepäivähoidossa olevia lapsia oli yhteensä Yhdellä palkkaa saavalla kolmiperhepäivähoitajalla oli hoidossaan keskimäärin 3,3 lasta. Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä lkm % Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien hoidossa olevia lapsia ,4 Ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia ,6 Kolmiperhepäivähoidossa olevia lapsia ,0 Yhteensä ,0 7

9 3. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaika toukokuussa Hoitajilta varattujen ja aktivoituneiden hoitopaikkojen lukumäärä Perhepäivähoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Hoitopaikkoja on kahdenlaisia, yli viiden tunnin ja enintään viiden tunnin hoitopaikkoja. Hoitopaikka voidaan varata toistaiseksi tai määräajaksi. Hoitopaikkoja oli tiedusteluun vastanneissa kunnissa yhteensä Varatuista hoitopaikoista (93 %) oli yli viiden tunnin hoitopaikkoja. Näistä 96 % oli varattu toistaiseksi ja vain 4 % määräajaksi. Enintään viiden tunnin hoitopaikkoja oli (7 %). Näistä 85 % oli varattu toistaiseksi ja 15 % määräajaksi. Hoitajilta varattujenhoitopaikkojen lukumäärä Yli viiden tunnin hoitopaikat Enintään viiden tunnin hoitopaikat Hoitopaikat yhteensä lkm % lkm % lkm % Toistaiseksi varatut , , ,3 Määräajaksi varatut 845 4, , ,7 Yhteensä , , ,0 % 93,2 6,8 100,0 3.2 Henkilökohtaisen lisän käyttö Tiedusteluun vastanneista kunnista 84 % oli ottanut käyttöön omassa kodissaan työskenteleville perhepäivähoitajille hyvien työtulosten ja ammatinhallinnan perusteella maksettavan henkilökohtaisen lisän. Henkilökohtaista lisää sai hoitajaa, joka on noin 53 % kaikista palkkaa saaneista omassa kodissaan työskentelevistä perhepäivähoitajista. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lokakuussa 2012 henkilökohtainen lisä oli keskimäärin 1,6 % omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien tehtäväkohtaisista palkoista. Saajaa kohden laskettuna lisä oli keskimäärin 48 euroa kuukaudessa. Työantajan on käytettävä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % perhepäivähoitajien tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä, jos perhepäivähoitajia on kunnassa vähintään 30. Niissä 39 kunnassa, joissa henkilökohtainen lisä ei ollut käytössä, työskenteli yhteensä 426 hoitajaa eli keskimäärin 11 hoitajaa kuntaa kohden. Onko omassa kodissaan työskentelevillä perhepäivähoitajilla käytössä henkilökohtainen lisä? lkm % On ,0 Ei 39 16,0 Yhteensä ,0 8

10 3.3 Vähimmäisperuspalkan käyttö KVTES:n liitteen momentin mukaan täyttä työaikaa tekevän peruspalkka on vähintään kahta yli viiden tunnin hoitopaikkaa vastaava euromäärä, mikäli hoitajalta on varattu vähintään yksi hoitopaikka, jota tosiasiallisesti käytetään. Vähimmäisperuspalkkaa sai 322 hoitajaa eli 6,5 % kaikista perhepäivähoitajista. 3.4 Käytössä oleva työaikajakso Tyypillisimmät kuntien käyttämät työaikajaksot olivat 26, 6, 12 ja13 viikon työaikajaksot. Vuoden työaikajakso oli käytössä kolmessa kunnassa. Seitsemässä kunnassa oli käytössä useampia eri työaikajaksoja. Kunnassa käytössä olevien työaikajaksojen pituudet toukokuussa 2013 Työaikajakson pituus viikkoa lkm % 2 2 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Käytössä on useamman mittaisia työaikajaksoja 7 3, ,0 9

11 3.5 Työvuoroluettelot Tiedustelussa selvitettiin kuinka pitkäksi aikaa omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien työvuoroluettelot tehdään. Tyypillisimmät työvuoroluettelon pituudet olivat 4, 6 ja 12 viikkoa. Seitsemässä kunnassa työvuoroluettelojen pituus vaihteli. Työvuoroluetteloiden pituudet toukokuussa 2013 Viikkoa Lkm % 2 1 0, , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Vaihtelee 7 2,9 Yhteensä ,0 3.6 Aamuvarallaolon käyttö Aamuvarallaolo oli toukokuussa 2013 käytössä 37 eli 15 % tähän kysymykseen vastanneessa kunnassa. Korvausprosentti oli keskimäärin 30,7. Aamuvarallaolokorvausta oli saanut 196 hoitajaa ja varallaolotunteja heillä oli keskimäärin 7,9. Aamuvarallaoloprosentit toukokuussa 2013 Aamuvarallaolo- lkm % prosentti , , , , ,9 Yhteensä ,0 10

12 3.7 Esimiestyön järjestämien Oma perhepäivähoidon ohjaaja hoiti esimiestyön 40 % tiedusteluun vastanneista kunnista ja päiväkodin johtaja 16 % kunnista. Kunnista 44 % esimiestyön hoiti joku muu henkilö esimerkiksi varhaiskasvatuksen johtaja, päivähoidon/perhepäivähoidon esimies tai aluevastaava. Miten kunnassanne on järjestetty perhepäivähoidon esimiestyö? lkm % Oma perhepäivähoidon ohjaaja 99 40,1 Päiväkodin johtaja 40 16,2 Muu henkilö ,7 Yhteensä ,0 3.8 Lasten varahoidon järjestäminen Lasten varahoidon järjestämiseksi samankin kunnan sisällä joudutaan turvautumaan moniin eri keinoihin. Lapsia viedään varahoitoon päiväkoteihin, ryhmäperhepäiväkoteihin ja toisen omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan hoidettaviksi. Monissa päiväkodeissa on erillisiä varahoitopisteitä ja joissain kunnissa on pelkästään varahoitoon tarkoitettuja varapäiväkoteja tai ryhmäperhepäiväkoteja. Usein toinen hoitaja tulee hoitamaan lapsia perhepäivähoitajan kotiin. Joissain kunnissa vanhemmat saavat hyvityksen päivähoitomaksusta, jos pystyvät järjestämään hoidon itse. Kunnista 95 % pystyy järjestämään lasten varahoidon pääsääntöisesti samassa varahoitopaikassa. Varahoitopaikka lkm % Päiväkodissa ,0 Ryhmäperhepäiväkodissa ,6 Toisen omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan luona ,4 Erikseen omaan kotiin palkattavan perhepäivähoitajan luona ,9 Muuten 60 23,0 11

13 3.9 Perhepäivähoitajasopimusta parempien etuuksien käyttö kunnissa Suuressa osassa kunnista oli sovittu jotain valtakunnallisesta perhepäivähoitajasopimuksesta poikkeavaa. Näistä suurimpina asiaryhminä mainittakoon: Kuntien lukumäärä, joissa mainittu Korkeampi peruspalkka/hoitopaikan hinta 60 Oman sairaan lapsen palkallinen hoitovapaa 59 Omia korvauksia hoitoisuudesta 23 Kaikille palkka 3, 4, 4,5 tai 5 hoitopaikan mukaan 22 Oma lapsi lasketaan hoitoryhmään 13 Takuupalkka 111 Puhelinraha 6 Korvaus oman tietokoneen käytöstä 6 Kokous-/palaveripalkkioita 5 Tiiminvetäjän palkkio 5 Ei vähennystä palkkaan, jos lapset poissa/tarkastellaan harvemmin 4 Kuukausipalkkasopimus 4 Työnantaja kustantaa toimintavälineitä 4 Koulutuksessa olo korvataan vapaana/rahana 4 Korvaus omasta lapsesta 4 Oma TVA-luokitus, omia kriteereitä 3 Korkeampi kustannuskorvaus 3 Palkallisia suunnittelupäivä 3 Siivouspäiviä palkallisena 2 Suunnittelu-, valmisteluaika työaikaa 2 Vaateraha 2 Aamuvarallaolo kokonaan palkallisena 2 Korkeampi ylityökorvaus 2 Ylityöt ei mene täyttöön 1 Korvaus kasvun kansion tekemisestä 1 Ylimääräinen palkallinen vapaapäivä 1 Työaikapankki 1 12

14 3.10 Kokemuksia työaikalain piiriin tulemisesta Omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin alettiin soveltaa uusia työaikalain mukaisia työaikamääräyksiä lukien. Kuntia pyydettiin ilmoittamaan mielipiteensä uudistuksen toimivuudesta asteikolla, jossa 1 = Täysin samaa mieltä ja 5 = Täysin eri mieltä. Uudistus on mielestäni toimiva Arvosana asteikolla 1-5 lkm % , , , , ,3 Yhteensä ,0 Keskiarvo 2,8 Työaikalain piiriin tulemisen johdosta omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien säännöllinen työaika lyheni 43,5 tunnista viikossa 40 tuntiin viikossa. Plussaa: Lyhyemmät työpäivät ja lisääntynyt vapaa-aika on monien vastaajien mielestä vaikuttanut positiivisesti perhepäivähoitajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Joissain kunnissa sairauspoissaolot olivat vähentyneet uudistuksen jälkeen. Miinusta: Koska työaika on lyhentynyt, on se vaikuttanut varahoidon tarpeen lisääntymiseen. Vanhemmat eivät ole olleet tähän tyytyväisiä. Tämä on vähentänyt perhepäivähoidon suosiota, koska lisääntynyt varahoidon tarve tarkoittaa käytännössä sitä, että lapselle tulisi vähintään kaksi hoitopaikkaa. Lapsia sijoitetaan enenevässä määrin päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin. Uudistus on monen vastaajan mielestä hankaloittanut perhepäivähoidon joustavuutta. Muuttuvat työvuorot, perhepäivähoitajien vapaiden ja varahoidon suunnittelu ja järjestely on työllistävää perhepäivähoidon esimiehille ja ohjaajille. 13

15 Osa II Omassa kodissaan työskentelevät kunnalliset perhepäivähoitajat toukokuussa 2013 Tässä osassa on esitetty "omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia koskevan tiedustelulomakkeen B" avulla kerätyt tiedot. Tiedot koskevat omassa kodissaan työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien ja hoidettavien lasten taustatietoja, työ- ja hoitoaikoja sekä hoitajien palkkausta. Perhepäivähoitajien palkkaus on selvitetty yksityiskohtaisesti palkkatekijöittäin. Tiedot kerättiin tilastollisesti edustavana otantatutkimuksena. Otoskuntia oli 42, joista vastaus saatiin 31 kunnasta. Yhteenvedossa on tiedot vastanneiden otoskuntien omassa kodissaan työskentelevästä perhepäivähoitajasta. Tiedustelu koski jokaista otoskunnan palveluksessa olevaa perhepäivähoitajaa, joka hoiti lapsia omassa kodissaan ja joka on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa koko toukokuun Tiedustelu ei koskenut osa-aikaisia perhepäivähoitajia eikä ryhmäperhepäivähoitajia, kolmiperhepäivähoitajia, varahoitajia tms. 14

16 4. Taustatietoja perhepäivähoitajista 4.1 Perhepäivähoitajien lukumäärä Tiedustelussa mukana olevat omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat kunnittain toukokuussa 2013 Kunta Selvityksessä on mukana omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Oheisesta taulukosta käy ilmi selvityksessä mukana olleiden perhepäivähoitajien lukumäärä kunnittain. On huomioitava, että otokseen eivät välttämättä kuuluneet kaikkien kuntien kaikki perhepäivähoitajat. Perhepäivähoitajien lkm % Espoo 80 6,6 Eura 34 2,8 Haapavesi 13 1,1 Heinävesi 6 0,5 Hyvinkää 27 2,2 Hämeenlinna 46 3,8 Janakkala 38 3,1 Joutsa 6 0,5 Jyväskylä ,4 Karkkila 16 1,3 Kemi 18 1,5 Kiuruvesi 19 1,6 Kokkola 47 3,9 Kotka 29 2,4 Kouvola 82 6,8 Kuopio 46 3,8 Lappeenranta 20 1,6 Leppävirta 16 1,3 Lieksa 21 1,7 Mäntyharju 7 0,6 Pieksämäki 35 2,9 Rovaniemi 39 3,2 Seinäjoki 98 8,1 Suomussalmi 11 0,9 Suonenjoki 14 1,2 Turku 86 7,1 Ulvila 25 2,1 Vaasa 90 7,4 Vantaa 86 7,1 Viitasaari 14 1,2 Virrat 7 0,6 Yht ,0 15

17 4.2 Perhepäivähoitajan palkkaryhmä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan perhepäivähoitajan palkkaryhmä ja hoitopaikasta maksettu korvaus määräytyvät lukien seuraavasti: Hoitopaikka on varattu keskimäärin Yli 5 tunniksi Enintään 5 tunniksi Perhepäivähoitajalla on vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto 12PPH ,67 197,85 Perhepäivähoitajalla ei em. tutkintoa 12PPH ,83 188,42 Perhepäivähoitajista 632 eli 52 % oli suorittanut vähintään soveltuvan ammatillisen tutkinnon ja 582 eli 48 % ei ollut suorittanut ko. tutkintoa. 16

18 5. Hoitopaikkojen lukumäärä Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus perustuu hoitajilta varattujen hoitopaikkojen määrään. Hoitopaikka voidaan varata joko yli viideksi tunniksi tai enintään viideksi tunniksi päivässä. Hoitopaikka varataan joko toistaiseksi tai määräajaksi. 5.1 Yli viiden tunnin hoitopaikat Hoitajista 82 prosentilla oli varattu 4 yli viiden tunnin hoitopaikkaa. Keskimäärin hoitajaa kohden yli viiden tunnin hoitopaikkoja oli 3,8. Valtaosa yli viiden tunnin hoitopaikoista oli varattu toistaiseksi. Määräajaksi varattuja yli viiden tunnin hoitopaikkoja oli vain 12 prosentilla hoitajista. Yli viiden tunnin hoitopaikkojen lukumäärä toukokuussa 2013 Hoitopaikkojen Toistaiseksi Määräajaksi Yhteensä lukumäärä varatut varatut lkm % lkm % lkm % , ,4 4 0, ,4 9 0,7 7 0, ,3 14 1,2 50 4, ,7 17 1, , , , , ,6 19 1, ,1 Yhteensä , , ,0 Keskimäärin 3,4 0,4 3,8 5.2 Enintään viiden tunnin hoitopaikat Enintään viiden tunnin hoitopaikkoja oli vain 10 %:lla hoitajista. Suurimmalla osasta näistä hoitajista hoitopaikkoja oli vain yksi. Kaikkia hoitajia kohden laskettuna enintään viiden tunnin hoitopaikkoja oli keskimäärin 0,1. Lähes kaikki enintään viiden tunnin hoitopaikoista oli varattu toistaiseksi. Enintään viiden tunnin hoitopaikkojen lukumäärä toukokuussa 2013 Hoitopaikkojen lukumäärä Toistaiseksi varatut Määräajaksi varatut Yhteensä lkm % lkm % lkm % , , , ,3 19 1,6 90 7, ,2 1 0,1 18 1, ,3 4 0, ,4 1 0,1 6 0, ,1 1 0,1 Yhteensä , , ,0 Keskimäärin 0,1 0,0 0,1 17

19 5.3 Hoitopaikkojen yhteismäärä Jos yli viiden tunnin hoitopaikkaa käsitellään ns. kokopäiväpaikkana ja enintään viiden tunnin hoitopaikkaa ns. puolipäiväpaikkana eli jaetaan kahdella, saadaan keskimääräiseksi hoitopaikkojen lukumääräksi hoitajaa kohden 3,85 eli n. 3,9 (3,8 + 0,1/2). Alla on edellä mainitulla tavalla laskettu hoitopaikkojen jakauma otoskunnissa. Hoitopaikkojen yhteismäärä toukokuussa 2013 Hoitopaikkojen lukumäärä Perhepäivähoitajien lkm % 1 3 0,2 1,5 2 0, ,8 2,5 3 0, ,3 3,5 13 1, ,0 4,5 74 6, ,7 5,5 3 0, ,1 Yhteensä ,0 Keskimäärin 3,9 18

20 6. Perhepäivähoitajan työaika toukokuussa Käytetyt työaikajaksot ja tietojen muunto kuukausitasolle Kunnilla on mahdollisuus valita käyttämänsä työaikajakson pituus. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa työaikajaksojen pituudet vaihtelivat kahdesta viikosta yhden vuoden mittaisiin työaikajaksoihin. Osa tiedusteltavista palkkatekijöistä ilmoitettiin jo valmiiksi kuukausitasolla koko toukokuulta Osa perhepäivähoitajien työaika- ja palkkatiedoista ilmoitettiin kunnassa käytetyn työaikajakson ajalta. Kaikki työaikajaksolta ilmoitetut työaika- ja palkkaustiedot on muutettu tässä yhteenvedossa kuukausitasolle (kuukaudessa viikkoja keskimäärin 4,35) kertomalla kutakin käytettyä työaikajaksoa koskevat tiedot kertoimella. Esimerkiksi: Työaikajakson pituus Kerroin 2 viikko 4,35/2 = 2,18 3 viikkoa 4,35/3 = 1,45 Kuukausi 4,35/4,35 = 1 16 viikkoa 4,35/16 = 0,27 jne. Pisimmillään käytettävä työaikajakso voi siis olla jopa vuoden mittainen. Mitä pidempi työaikajakso on käytössä, sitä enemmän niihin sisältyy vuosilomia sekä mahdollisia muita poissaoloja, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloja. Erityisesti pitkistä työaikajaksoista kuukausitasolle muutetut työaika- ja palkkatiedot sisältävät siis pakostakin näitä poissaoloja. Poissaoloista johtuen työaikalisien osuus on pienempi kuin jos poissaolojaksoja ei sisältyisi aineistoon. Aiemmissa tiedusteluissa työaika- ja palkkavertailuihin otettiin mukaan vain ne perhepäivähoitajat, jotka olivat tosiasiassa olleet töissä vähintään 15 päivää ko. kuukauden aikana. Pitkistä työaikajaksoista johtuen tämä ei enää ollut mahdollista. Tämä on muistettava, kun vartaillaan saatuja tietoja aikaisempiin tiedusteluihin. Toukokuulta 2013 ilmoitetut tiedot: Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä Työkokemuslisä Määrävuosilisä Syrjäseutulisä Muut varsinaisen palkan lisät yhteensä Päiväkohtainen erilliskorvaus satunnaisesti hoidossa olevasta lapsesta Käytössä olevalta työaikajaksolta ilmoitettavat tiedot, jotka muutettu kuukausitasolle (taulukoissa ilmoitettu kuin olisivat toukokuulta 2013): Lisätyö Ylityö Iltatyö Yötyö Lauantaityö Sunnuntaityö Aamuvarallaolo Työaikakorvausten käyttö säännöllisen työajan täyttöön Toteutunut työaika Tosiasiallisesti tehdyt työpäivät Tasoittumisvapaapäivien määrä 19

21 6.2 Perhepäivähoitajien työaika toukokuussa 2013 Perhepäivähoitajan työehtosopimuksen mukainen säännöllinen täysi työaika on keskimäärin 40 t/viikossa. Kun tämä keskimääräinen työaika muutetaan kuukausitasolle kertomalla se 4,35:llä, saadaan keskimääräiseksi työehtosopimuksen mukaiseksi täydeksi säännölliseksi työajaksi kuukaudessa 174 tuntia. Tiedustelussa mukana olevien perhepäivähoitajan toteutunut keskimääräinen tehty työaika oli siten 81 % täydestä säännöllisestä työajasta eli noin 33 tuntia täyttä työaikaa lyhempi. Tähän ovat vaikuttaneet työaikajakson aikana pidetyt vuosilomat ja mahdolliset muut poissaolot. Perhepäivähoitajan työaikakorvauksiin oikeuttavien tuntien jakauma, vapaana korvattujen sekä aamuvarallaolotuntien jakauma käyvät ilmi liitetaulukoista

22 7. Perhepäivähoitajien palkkaus toukokuussa Perhepäivähoitajien palkkauksen rakenne pääpiirteissään Perhepäivähoitajan palkkausrakenne on pääpiirteissään samanlainen kuin muillakin KVTES:n piiriin kuuluvilla. Perhepäivähoitajan palkkaus koostuu pääosin tehtäväkohtaisesta palkasta, joka määräytyy hoitopaikkojen määrän ja tehtävien vaativuuden mukaan, työkokemuslisästä ja henkilökohtaisesta lisästä sekä erikseen maksettavista säännöllisen ja lisä- ylityöajan työaikakorvauksista. KVTES:n tulospalkkausta koskevat sopimusmääräykset koskevat myös perhepäivähoitajia. Suurimpana erona KVTES:een on edelleen se, että ylityökorvauksena maksetaan kaikissa tilanteissa 40 prosentilla korotettu tuntipalkka ja yötyökorvaus on 15 % korottamattomasta tuntipalkasta. Satunnaisesti hoidossa olevasta lapsesta voidaan maksaa perhepäivähoitajille päiväkohtaista erilliskorvausta. Tuntipalkka lasketaan perhepäivähoitajilla jakamalla varsinainen palkka luvulla Peruskuukausipalkasta kokonaisansioon Perhepäivähoitajan kokonaisansioista keskimäärin 97 % muodostuu varsinaisesta palkasta. Työaikakorvauksista ylityökorvauksen osuus oli selvästi suurin. Ylityökorvauksen osuus perhepäivähoitajan kokonaisansioista oli 2,3 %. Ylityökorvausta maksettiin 53 %:lle perhepäivähoitajista. Muiden korvauksien osuus kokonaisansioista oli yhteensä 0,7 %. Perhepäivähoitajan tehtäväkohtainen palkka oli toukokuussa 2013 keskimäärin euroa. Työkokemuslisää maksettiin keskimäärin 103 euroa, henkilökohtaista lisää 28 euroa sekä määrävuosilisää keskimäärin 16 euroa. Ylityökorvauksia maksettiin keskimäärin 43 euroa. Muita korvauksia maksettiin keskimäärin 19 euroa toukokuussa Toukokuun 2013 tarkastelujakson mukaisten palkkaerien avulla kuukausitasolle suhteutettu laskennallinen kokonaisansio oli euroa kuukaudessa. 21

23 Liitetaulukot 1. Perhepäivähoitajan kokonaisansioiden muodostuminen palkkatekijöittäin toukokuussa 2013 Palkkatekijä Keskimäärin /kk/kaikki % kokonaisansioista Saajien lkm % kaikista Keskimäärin /kk/saajat Tehtäväkohtainen palkka , , Työkokemuslisä 103 5, ,8 122 Henkilökohtainen lisä 28 1, ,0 54 Määrävuosilisä 16 0, ,4 62 Syrjäseutulisä 1 0,0 17 1,4 37 Muut varsinaisen palkan lisät yhteensä 7 0, ,0 34 Varsinainen palkka , , Päiväkohtainen erilliskorvaus satunnaisesti hoidossa olevasta lapsesta 4 0,2 61 5,0 85 Lisätyökorvaus 3 0, ,8 35 Ylityökorvaus 43 2, ,2 81 Iltatyökorvaus 2 0, ,8 2 Yötyökorvaus 2 0, ,4 5 Lauantaityökorvaus 0 0,0 65 5,4 6 Sunnuntaityökorvaus 0 0,0 12 1,0 51 Aamuvarallaolokorvaus 0 0,0 2 0,2 1 Kokonaisansio (edellä mainitut lisät yhteensä) , ,