1. TUULIVOIMALOIDEN MELU YLITTÄÄ LAAJALLA ALUEELLA OHJEARVOT (VAIKKA MELUMALLINNUKSET ON TEHTY VASTOIN OHJEISTUKSIA)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. TUULIVOIMALOIDEN MELU YLITTÄÄ LAAJALLA ALUEELLA OHJEARVOT (VAIKKA MELUMALLINNUKSET ON TEHTY VASTOIN OHJEISTUKSIA)"

Transkriptio

1 MUISTUTUS: PURNUVUOREN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS Olemme perehtyneet Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutosehdotukseen ja kaavaselostukseen. Kaavamuutosehdotus sisältää mm. sen, että Purnuvuorelle aiotaan rakentaa kolme teollisen kokoluokan tuulivoimalaa tuulivoimayhtiö Ilmatar Windpower Oy:n toimesta. Tässä muistutuksessa esitämme perusteluineen useita syitä, joiden takia kaavamuutosta ei tule tehdä aiottujen tuulivoimaloiden vuoksi. Kuten aiemmista vuonna 2012 Hartolan kuntaan tuulivoimahankkeen selvitysten puutteista (LIITE 1), poikkeamisluvasta tuulivoimaloiden rakentamiseksi (LIITE 2) sekä kaavamuutoksesta tuulivoimaloiden rakentamiseksi (LIITE 3) jätetyistä muistutuksista käy ilmi, tuulivoimahankkeen melumallinnukseen, kaavaselostukseen ja ympäristöselvitykseen liittyy vakavia puutteita ja virheitä, eikä Purnuvuorelle suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamiseksi ole siten mitään edellytyksiä. Melu- ja ympäristöselvitykset sekä kaavaehdotuksen on laatinut konsulttiyritys Ramboll Finland Oyj. Ramboll on ensimmäisen kaavamuutoskuulemisvaiheen jälkeen tehnyt uuden melumallinnuksen, lisää ympäristöselvityksiä sekä kaavaselostuksen. Tuulivoimaloiden rakentamisen ja vaikutusten kannalta uusilla selvityksillä ei ole merkitystä, edelleenkään Purnuvuori ei ole millään muotoa tuulivoimaloille soveltuva paikka. Tässä muistutuksessa esitämme kommentteja ensimmäisen kaavamuutosvaiheen jälkeen tehtyihin muutoksiin Rambollin selvityksissä. Aikaisemmissa muistutuksissamme esittämämme epäkohdat eivät ole tärkeimpien lähiasukkaisiin kohdistuvien haittojen, melun ja välkkeen, kannalta muuttuneet yhtään suotuisammiksi. Tuulivoimarakentaminen Purnuvuorelle ja varsinkin niiden toiminta aiheuttaa lähiympäristöön monenlaisia vaikutuksia, jotka ovat lähiasukkaiden (vakituiset ja lomaasukkaat) terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kohtuuttomia sekä maisema- ja luontoarvojen kannalta kestämättömiä. Näiden seikkojen vuoksi voimalarakentamisen mahdollistava kaavamuutos on yksiselitteisesti hylättävä. 1. TUULIVOIMALOIDEN MELU YLITTÄÄ LAAJALLA ALUEELLA OHJEARVOT (VAIKKA MELUMALLINNUKSET ON TEHTY VASTOIN OHJEISTUKSIA) Olemme tutustuneet huolellisesti Rambollin laatimaan uuteen melumallinnukseen (Ramboll ) ja esitämme tässä seikkoja, jotka tekevät mallinnuksesta täysin käyttökelvottoman arvioitaessa tuulivoimaloiden melun leviämistä todellisuudessa Purnuvuorella. Melumallinnus ei ole tehty IEC standardin ed 3 (2012) edellyttämien lähtötietojen pohjalta. Ramboll Oyj:n tekemä mallinnus ei perustu todellisiin lähtötietoihin. Lisäksi siitä puuttuu sisämeluarvio, joka edellytetään oppaassa Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012- Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Sisämelun arvioinnissa tulee käyttää Asumisterveysohjeessa (STM ohje 1, 2003) annettuja ohjearvoja. Tämän asumisterveysohjeen pohjalta ollaan antamassa keväällä 2014 asetus, joka on lausuntokierroksella.

2 2 Melumallinnusta tehtäessä asetetaan useita parametrejä, jotka tietenkin vaikuttavat voimakkaasti lopputulokseen. Rambollin laatimassa melumallinnusraportissa mallinnusparametrit on puutteellisesti esitetty, mutta esitetyistä tiedoista voidaan havaita, että ainakin lopputuloksen kannalta eräät erittäin oleelliset tekijät i) tuulivoimalan äänitehotaso (melupäästö) ja ii) maaperän vaimennustekijä (vaikutuskerroin) eivät ole asetettu asiallisesti. Tehty melumallinnus on siis tehty väärin, vieläpä tahallisesti. Toisin sanoen, on käytetty liian pientä melua ja liian suurta vaimennusta, joiden avulla mallinnustulosta on pyritty saamaan näyttämään hankkeen kannalta edullisemmalta. Tästä huolimatta melu ylittää tuulivoimamelua koskevat ohjearvot. Suomessa on tekeillä Ympäristöministeriön toimesta melumallinusohjeistus, jota tulee noudattaa melumallinnuksia tehtäessä. Kyseistä ohjeistusta valmistellutta TUULIVOIMAMELU-projektia veti VTT ja mukana projektissa oli myös Ramboll, jonka edustajana työryhmässä oli Janne Ristolainen, joka on myös Purnuvuoren melumallinnuksesta vastaava henkilö. Työryhmän jäsenenä Janne Ristolaiselta voi edellyttää käyttävän melumallinnuksissa tuulivoiman meluun soveltuvia lähtötietoja. Tässä tehtävässä Ramboll Finland Oy (Janne Ristolainen) edustaa kahta tahoa, mallinnuksen tekijää ja säännösten laatijaa. Asetelmaa voi pitää juridisesti kestämättömänä. TUULIVOIMAMELU-projekti rahoitettiin Ympäristöministeriön, Energiateollisuus ry:n ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimesta. Projekti toteutettiin lokakuun 2012 ja kesäkuun 2013 välisenä aikana VTT:n, Pöyry Finland Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n ollessa osapuolina. Suomen parasta asiantuntijajoukkoa oli projektin vetäjänä. Valmis ohjeistusraportti on päivätty ja löytyy osoitteesta Lopullisen ohjeistuksen laatii ympäristöneuvos Ari Saarinen syksyllä 2013, perustuen TUULIVOIMAMELUprojektin tuloksiin. Melupäästön (äänitehon) tunnus- tai takuuarvo: TUULIVOIMAMELU-raportissa on yksiselitteisesti määritelty, että mallinnuksessa on käytettävä lähtötietoina melupäästölle (äänitehotasolle) standardin IEC ed 3 (2012) mukaisten mittausten perusteella määritettyjä ja valmistajan ilmoittamia tuuliturbiinien tunnus- tai takuuarvoja. Standardissa edellytetään myös matalataajuisen (alle 200 Hz) melun esittämistä. Kullekin sijoitettavalle tuulivoimalalle tulee esittää tyyppikohtainen melupäästö, josta vasta voidaan laatia luotettava melumallinnus. Kyseinen tunnus-/takuuarvo ei ole sama kuin turbiineille yleisesti ilmoitetut äänitehotasot. Tunnus-/takuuarvo on n. kaksi-kolme desibeliä korkeampi arvo, koska valmistaja on vastuussa melun pysymisestä näissä rajoissa. Tätä taustaa vasten ei ole uskottavaa, että Rambollin käyttämä 104 db on riittävän suuri arvo melupäästölle. Äänitehotasot n db ovat uskottavia 2-3 MW voimaloille. Esimerkkejä standardin IEC ed 3 (2012) mukaisten mittausten perusteella määritettyjen, valmistajan ilmoittamien tuuliturbiinien tunnus- tai takuuarvojen ja yleisemmin ilmoitettujen äänitehotasojen välisestä erosta: Tunnetun tanskalaisen voimalavalmistaja Vestaksen V MW voimalalla valmistajan yleisesti ilmoittama ääniteho on db(a) (1), mutta standardin IEC mukainen arvo on db(a) (2). Ero siis 2.3 db. (1) 30MWUK/ sivu 10

3 3 (2) oiseassessment_ pdf, sivu 6, taulukko 2-1 Toinen esimerkki on Siemens SWT 2.3 MW voimala. Valmistajan ilmoittama arvo db(a) (3) ja standardin mukainen arvo 107.0(A) (2), ero tässä 1.9 db. (3) Specifications.pdf sivu 4, taulukko 2.1. Edellisissä esimerkeissä kannattaa huomioida nuo standardin mukaiset melupäästöt, db ja db, jotka ovat kaukana Purnuvuoren melumallinnuksen 104 db:stä. Kaikissa esimerkkitapauksissa melupäästö on määritelty 8 m/s tuulella samalla tavoin kuin melumallinnuksessa. Tällaisella usean desibelin erolla on huomattava vaikutus melun leviämisalueen laajuuteen. Olemme yrittäneet saada tietoomme Ilmattarelta sähköpostitse, minkä mallinnuksessa käytetyn voimalan standardin mukaisesti määritelty melupäästö 104 db(a) on, mutta vastausta emme ole saaneet. Syynä on mitä todennäköisimmin se, että sellaista 2-3 MW voimalaa ei ole olemassakaan. Hankkeen kuluessa Ilmatar on esittänyt voimaloiden kooksi 2-3 MW, näin esim. poikkeamislupahakemuksessa. Nyt sähköverkkoselvityksessä on esitetty voimaloiksi 3 x 3 MW. Maaperän laadun ja muodon vaikutuskerroin: Rambollin melumallinnuksessa sanotaan: Maaperä mallinnettiin vaimentavana ja vesialueet täysin heijastavina pintoina. TUULIVOIMAMELU-raportissa sanotaan yksiselitteisesti, että maaperän vaikutuskertoimena käytetään kovan pinnan kerrointa (sama kuin vedellä) Purnuvuoren kaltaisessa ympäristössä (ks. raportin s. 44 ja s. 47). Tällaisella väärin määritellyllä vaimennuskertoimella on tietenkin huomattava vaikutus mallinnuksen lopputulokseen. Tarkastellaan Purnuvuoren mallinnustulosten arvioimista oikeita i) melupäästöarvoja ja ii) maan vaikutuskerrointa käytettäessä: Ensimmäisessä Purnuvuoren melumallinnuksessa 2012 Rambollilla oli mukana 107 db voimala. Sen mallinnustuloksesta näkee melukartan oikeantasoisella äänitehotasolla tehtynä. Tässä mallinnuksessa 29 vapaa-ajan asuntoa ja 6 vakituista asuntoa on yli 40 db alueella. Siinäkin maan vaimennuskerroin on väärä, joten vielä tulee etäisyyksiä kasvattaa todellisien meluvyöhykkeiden ulottuvuutta arvioitaessa (enemmän asuntoja melualueella), eikä kartassa ole esitetty 35 db aluetta lainkaan. Mallinnus: Toisaalta voidaan arvioida edellä mainittujen virheellisesti asetettujen melupäästön ja maan vaikutuskertoimen vaikutuksen olevan yhteensä vähintään n. 4-6 db (melupäästö=2-3 db, vaikutuskerroin=2-3 db). Todellisuutta vastaavien melupäästö- ja maaperäparametrien tuloksena saatavaa melumallinnusta voi arvioida katsomalla Rambollin uudessa mallinnuksessaan esittämää tulosta 104 db:n voimaloille, muuttamalla mallinnetun yli 35 db:n alueen yli 40 db:n alueeksi jne (eli lisäämällä 5 db). Tällöin 40 vapaa-ajan asuntoa ja 14 vakituista asuntoa on yli 40 db melualueella. Tällä tavoin arvioitu melumallinnuksen vastaavuus todellisuuden kanssa on myös sopusoinnussa aiemmissa muistutuksissamme esittämiimme kirjallisuudessa esitettyihin tuloksiin, joiden mukaan 40 db alue ulottuu n m (tosin suurempiakin etäisyyksiä on esitetty) päähän nykyisistä teollisen kokoluokan tuulivoimaloista. Pöyryn tekemässä meluselvityksessä samantyyppisissä maasto-olosuhteissa Muonion Mielmukkavaarassa (ei tosin vesistöjä ympärillä) 2,3 MW voimaloilla (107 db(a)) kyseinen 40 db:n raja ulottuu m etäisyydelle voimaloista (3,0 MW voimaloilla

4 4 etäisyydet vielä isompia). Tätäkin taustaa vasten esittämämme 5 db korjaus Rambollin mallinnukseen on perusteltu. Minne asti siis db:n alue ulottuukaan ja montako vapaaajan asuntoa Purnuvuoren ympäristössä on yli 35 db melualueella todellisuudessa? Tätä voi arvioida sitä tunnettua tietoa soveltamalla, että melu vaimenee korkeintaan 5-6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa (tietyissä olosuhteissa vain 3 db, ks. seur. sivu), joten 35 db ylittävä alue ulottuu n m etäisyydelle voimaloista. Tämäkin arvio osuu hyvin kirjallisuustietoihin, joiden mukaan 35 db alittuu m etäisyydellä voimaloista (tosin suurempiakin etäisyyksiä on esitetty). Rambollin uusi melumallinnus on päivätty , pari viikkoa TUULIVOIMAMELUraportin valmistumisen jälkeen. Näin ollen Ramboll on toiminut melumallinnusta tehdessään täysin tietoisesti vastoin juuri laadittuja valtakunnallisia pelisääntöjä, vaikka on ollut mukana laatimassa niitä. Kyseessä on erittäin räikeä tahallinen väärin menettely. Kuten olemme aiemmissa muistutuksissamme maininneet, tuulivoimaloiden melussa on tunnetusti häiriövaikutuksen kannalta ikäviä erityispiirteitä; melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus, matalataajuisuus ja melun jaksollinen vaihtelu (amplitudimodulaatio). Näistä erityisesti matalataajuisuus ja amplitudimodulaatio ovat erittäin ominaisia tuulivoimamelulle. Tuulivoimamelun erityispiirteitä ja niiden huomioimista melumallinnuksessa on käsitelty TUULIVOIMAMELU-raportin sivuilla Purnuvuorella melu on niin oleellisessa asemassa arvioitaessa tuulivoimaloiden soveltuvuutta alueelle, että amplitudimodulaatiokorjaus (5 db) on tehtävä mallinnustulosta arvioitaessa, ellei pystytä osoittamaan, ettei sitä esiinny. Purnuvuoren kaavamuutoshankkeen viranomaisneuvottelussa Hämeen ELY-keskus edellytti amplitudimodulaation huomioimista meluselvityksissä ja tämän johdosta 30 db:n melukäyrän esittämistä, jostain syystä Ramboll ei ole kuitenkaan melumallinnuksessaan näin tehnyt. TUULIVOIMAMELU-raportin mukaan pienitaajuisen (matalataajuisen) melun tason voimakkuus tulee ilmoittaa 1/3-oktaaveittain taajuusalueella Hz tehtäessä kaavoitusvaiheen melumallinnusta. Näin ei ole tehty Rambollin mallinnuksessa, joten tältäkin osin on menetelty väärin. Matalataajuinen melu ei vaimene etäisyyden vaikutuksesta läheskään samoin kuin korkeataajuinen melu ja juuri matalataajuinen melu on terveyden riskitekijä, joten kyseessä on melun arvioimisen kannalta oleellinen asia. Eräs oleellinen tekijä arvioitaessa melua ja sen häiritsevyyttä Purnuvuoren ympäristössä on tuulen nopeuden pystyprofiili. Tämä on jätetty kuvaamatta melumallinnuksen tulosten raportoinnissa (ympäristön erityispiirteet ovat huomioitavia seikkoja). Erityisesti Purnujärven suuntaan arvioitaessa tuulivoimamelun häiritsevyyttä on huomioitava, että järvi on ympäristöään alempana huomattavasti joka suuntaan. Täten järvellä on usein tyyntä/tuuli on heikkoa, vaikka parisataa metriä korkeammalla (tuulivoimaloiden lapojen taso) tuulee merkittävästi. Tällä tekijällä on huomattava vaikutus taustamelun peittovaikutukseen; taustamelua ei ole. Muutenkin Purnuvuoren ympäristö on hiljaista aluetta, jossa tuulivoimaloiden melu olisi erityisen herkästi kuultavissa. Tällaisissa olosuhteissa tuulivoimamelun matalataajuisuus ja amplitudimodulaatio aiheuttavat pienelläkin äänenpainetasolla (db) kohtuutonta häiriötä. Tätä ilmiötä tukee se tunnettu tosiasia, että ihminen ei totu tuulivoimameluun. Kuvassa 1 on esitetty tuulen nopeuksia eri korkeuksissa.

5 5 Kuva 1. Tuuliprofiileita tuulen nopeuden funktiona. G. P. van den Berg, sounds of high winds, Tuulen pystyprofiilin lisäksi Purnuvuori on erityisen meluherkkä sijoituspaikka tuulivoimaloille. Suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin on Purnuvuorella erittäin pieni. Lähimmillään etäisyys vapaa-ajan asuntoon on n. 330 m ja asuntoja on etäisyyksillä 350 m, 380 m, 400 m, 450 m jne. siten että kilometrin etäisyydellä voimaloista on n. 50 vakituista ja vapaa-ajan asuntoa. Purnuvuorella pyritään sijoittamaan voimalat poikkeuksellisen lähelle asutusta (Inkoossa meluongelmien takia puretut voimalat samoja etäisyyksiä). Tämä on kummallista, koska Purnuvuoren olosuhteet ovat omiaan äänen kantautumiseen tehokkaasti: voimalat olisivat korkealla, Purnuvuori on maaperältään kivikkoista, osittain jopa avokalliota ja vesistöjä on vuoren juurella. Näissä olosuhteissa melu ei vaimene helposti. Esityksessään Tuulivoimamelu (s. 11) VTT:n meluasiantuntija Denis Siponen kertoo: Maanpinta vaikuttaa äänen etenemiseen joko vahvistavasti tai vaimentavasti. Vaikutuksen laatu on voimakkaasti riippuvainen maanpinnan muodosta, säätilasta sekä maanpinnan absorptiokyvystä äänilähteen ja tarkastelupisteen välillä. Vahvistava vaikutus: kallioinen, jäinen tai muutoin kova maakerros, veden pinta. Kovan maanpinnan ja lämpötilainversion yhteisvaikutuksesta johtuen etäisyysvaimeneminen on siis pahimmillaan vain n. 3 db normaalin n. 6 db:n sijaan. Denis Siponen, joka osallistui TUULIVOIMAMELU-projektiin, on tutustunut Purnuvuoren hankkeeseen ja hänen mukaansa etäisyyden asutukseen pitäisi Hartolan tapauksessa olla ainakin kilometrin verran (Maaseudun Tulevaisuus ; LIITE 1). Siposen esitys, jossa on myös muuta tietoa tuulivoimamelusta ja sen vaikutuksista Rambollin melumallinnuksessa Laskennassa tuulennopeudeksi määriteltiin 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina ja siitä aiheutuva peittovaikutus lisääntyvät voimakkaasti ja toisaalta tuulivoimalaitoksen käyntiäänen voimistuminen hidastuu tuulennopeuden kasvaessa. Tuulennopeus voimalaitosten napakorkeudella laskettiin logaritmisen tuulennopeusprofiilin mukaisesti. Kun tuulennopeus on 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta, vastaa se tuulennopeutta noin m/s tässä

6 6 tutkittujen tuulivoimalaitosten napakorkeudella m korkeudella maanpinnasta. Tuulen aiheuttama melun peittovaikutus maan pinnalla ei ole sellaista kuin melumallinnuksessa väitetään. Kun katsotaan kuvaa 1, nähdään selvästi logaritmisen tuulennopeusprofiilin ja todellisuudessa mitattujen profiileiden ero. Otettaessa huomioon, että voimaloiden perustukset ovat m korkeammalla kuin Purnuvuoren ympäristön asunnoissa, korkeuseroa asunnoista voimaloihin on yli 200 m. Tällöin tuulen nopeusero todellisuudessa on niin suuri, että tuulesta johtuvaa peittävää taustamelua ei asuntojen korkeudella yleensä ole. Melumallinnustuloksia on tulkittu tahallisesti väärin ja yritetty näin ilmeisesti hämätä ihmisiä, valitettavasti siltä näyttää. Rambollin melumallinnuksessa on esitetty 104 db äänitehotason voimalan mallinnustuloksesta käsittämättömästi: Verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin, lasketut melutasot ovat pääosin loma-asuntoalueilla laskentaepävarmuus huomioituna loma-asuntoalueille annetun suunnitteluohjearvon 35 db tasolla tai alapuolella. Joidenkin yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso kuitenkin ylittää suunnitteluohjearvon 35 db myös laskentaepävarmuus huomioituna. Miten tällaista voi kirjoittaa, kun mallinnuskartan mukaan 40 vapaa-ajan asuntoa on db alueella? Yhteenvetona toteamme, että oikein tehty melumallinnus osoittaisi kiistatta Purnuvuoren olevan TÄYSIN soveltumaton tuulivoimaloiden sijoittamiselle, sillä melu ylittäisi reilusti ohjearvot ja ohjearvojen ylitykset olisivat huomattavasti laajemmat, kuin mitä nyt on annettu ymmärtää. Edellä esitetyn perusteella Ramboll Oyj Purnuvuorelle tekemää melumallinnusta voidaan pitää tarkoituksenhakuisena kaavoitusmuutosta varten. Tehtyä mallinnusta ei voi pitää luotettavana seuraavista syistä. - Liian matala desibelilähtötaso, jolla mallinnusta tehty. - Mallinnuksessa käytetty tuloksia vääristävää maaperän kovuutta. - Amplitudimodulaatio eli +5dB lisäys mallinnustuloksiin puuttuu. - Melumallinnusta tulkittu harhaanjohtavasti. - Melumallinnuksessa käytetty harhaanjohtavaa argumentaatiota. 2. RAKENNUSTEN SISÄMELU KOKONAAN HUOMIOTTA: HANKE ON ASUMISTERVEYSOHJEEN VASTAINEN Melumallinnuksessa ja kaavaselostuksessa ei puhuta edelleenkään mitään lähiasuntojen sisämelusta, vaikka se on yksi keskeisimmistä tekijöistä arvioitaessa kaavamuutosehdotusta lait ja asetukset huomioiden. Asukkaat ovat nostaneet sisämelukysymyksen esille aikaisemmissa hanketta koskevissa muistutuksissa, mutta Ilmatar Windpower Oy ja Ramboll Finland Oy ovat jättäneet tahallisesti kyseisen sisämelutarkastelun tekemättä vastoin annettuja suunnitteluohjeita (YM 4/2012). Sisämelulle on määritelty selkeät raja-arvot asumisterveysohjeessa. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa v sanotaan Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levonaikainen L Aeq -taso ylittää db(a). Nykyisen asumisterveysohjeen mukaan asuinhuoneissa yöaikainen melu, mikäli melulähteen aiheuttama melu on taustamelusta selkeästi erotettavissa, yöajan klo melun L Aeq,1h tulee olla enintään 25 db. Tässä säännössä on huomioitava, että melun ekvivalenttinen (keskiäänitaso) äänitaso

7 7 ilmoitetaan tunnin (1h) ajalta. Matalataajuiselle melu (alle 200 Hz, terssikaistoittain) annetaan erilliset enimmäisarvot myös ilmoitettuna tunnin (1h) keskiäänitasona Näihin arvoihin ei päästä Purnuvuoren ympäristössä olevissa vapaa-ajan asunnoissa (koskee myös muutamaa vakituista asuntoa), mikäli tuulivoimamelu on 35 db(a) tai yli, koska pienitaajuinen melu vaimenee erittäin vähän kevyissä rakenteissa. Asumisterveysohje Purnuvuoren hankkeessa on otettava myös huomioon, että sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä on valmisteilla uusi asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Tulevassa asetuksessa on sama enimmäisäänitaso 25 db (L Aeq1h ) kuin Asumisterveysohjeessa (STM ohje 1, 2003). Uudessa asetusluonnoksessa tuodaan esille erikseen melulähteenä myös tuulivoimaloiden aiheuttama melu. Asumisterveysohjeen ohjearvoja voidaan ja tulee käyttää meneillään oleviin tuulivoimaloiden suunnitteluun. On huomattavaa, että annetut ohjearvot perustuvat terveysnäkökohtiin. Asetus astuu voimaan keväällä 2014 ja sen luonnos on jo nähtävillä: Kuten asetuksen luonnoksesta on nähtävissä, tulee yöaikaiset (klo 22-7) meluarvot entisestään kiristymään huomioiden tuulivoimamelun (asetusluonnos 8): Kun musiikin tai tuulivoimalaitosten taikka vastaavien melulähteiden aiheuttama melu on taustamelusta selvästi erotettavissa, yöajan klo melun LAeq, 1h tulee olla enintään 25 db. Sisämelun huomioonottaminen Purnuvuoren tuulivoimalasuunnittelussa on erittäin oleellista, koska ympäristömelu kohdistuu kymmeniin loma-asuntoihin. Näiden loma-asuntojen seinärakenteiden ilmaääneneristävyys (R w ) on heikko varsinkin matalataajuiselle äänille. Esimerkiksi 100 Hz:n taajuusalueen äänille vaimennus on 1 3 db. Lisäksi sisätilassa kuultava melu on selkeästi aistittavissa, koska ulkona vallitseva taustamelu (mahdollinen tuuli, lehtien havina) vaimenee seinärakenteeseen. Lisäksi on huomioitava, että matalataajuinen ääni vaimenee vain vähän etäisyyden kasvaessa. Esimerkiksi 100 Hz taajuusalueen äänet vaimenevat ulkona noin 2-3 db/km. Edellä esitetyn melutarkastelun perusteella Purnuvuorelle suunnitteilla olevat 2-3 MW:n tuulivoimalat tulisi sijoittaa vähintään 1,5 km päähän lähimmästä asutuksesta. Yhteenvetona toteamme, että tuulivoimaloiden sijoittaminen Purnuvuorelle olisi asumisterveysohjeen vastaista. Kaavamuutoksen toteuttamiselle ei ole edellytyksiä. 3. ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO RAMBOLL OY:N KONSULTIN TEKEMÄSTÄ MELUMALLINNUKSESTA Edellä esitetyistä melumallinnusten vakavista ongelmista johtuen olemme pyytäneet myös ääniasiantuntijaa tutustumaan Ramboll Oy:n konsultin tekemiin mallinnuksiin. Promethor Oy:n johtava ääniasiantuntija, fyysikko Esa Viljanen on tutustunut Purnuvuoren melumallinnuksiin ja hänen tekemänsä lausunto on nähtävillä LIITTEESSÄ 4. Korostamme Viljasen olevan tuulivoimamelun huippuasiantuntija Suomessa. Hänellä on vuosikymmenten

8 8 kokemus mm. teollisuusmeluun liittyvistä mittauksista. Viime vuosina hänen edustamansa yritys, Promethor Oy, on mm. tehnyt Haminan ongelmavoimaloiden melumittaukset. Korostamme, että Viljanen on tehnyt lausunnon puolueettomasti, eikä hän tai hänen edustamansa yritys ole laskuttanut lausunnosta. Yhteenveto: Asiantuntijalausunnosta ilmenee yksiselitteisesti, että tuulivoimalaitosten melu on mallinnettu puutteellisesti Purnuvuorella ja että turvaväli lähimpään asututukseen tulisi olla 1,5 kilometriä. Tämä turvaväli ei ole lähimainkaan toteutettavissa Purnuvuorella (rakennukset alkaen 330 m). 4. TUULIVOIMALOIDEN VÄLKE- JA VARJOSTUSMALLINNUKSET TEHTY VASTOIN TODELLISUUTTA: VÄLKE YLITTÄÄ SIITÄ HUOLIMATTA SUOSITUKSET LAAJALLA ALUEELLA Tuulivoimaloista syntyy välkkyvää varjostushaittaa, joka käytännössä ilmenee niin, että valoisan ja varjon vaihtelu alueella vaihtelee n. 1-3 sekunnin välein roottoreiden pyörimisnopeudesta riippuen. Varjostusvälke aiheutuu kun voimala on tarkastelupaikan ja auringon välissä. Varjostusta syntyy vaikka aurinko ei paistaisikaan pilvettömältä taivaalta, sillä auringon voimakas valo kuultaa myös harsopilvien läpi aiheuttaen vilkkuvaa varjostusta. Varjon vilkkuminen näkyy luonnollisesti myös sisätiloihin ikkunoista. Varjostuksen vilkkuminen on erittäin voimakas aistiärsyke, joka poikkeaa normaalista ympäristön valon ja varjon vaihteluista niin merkittävästi, ettei ihmisen näköaisti siihen adaptoidu. Epänormaalin valo- ja varjostusvälkkeen seurauksena ihmisen elimistön fysiologinen puolustusmekanismi on jatkuvassa hälytystilassa (mm. autonomisen hermoston sympaattinen osa kiihdyttää elintoimintoja vaikuttaen mm. sydämen sykevälivaihtelun tihentymiseen). Tyypillisimmät seuraukset tällaisista voimakkaista näköaistiärsykkeistä johtuvista stressoreista ovat päänsärky sekä pahoinvointi. Erityisen haitallisia poikkeavat valoärsytykset ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia sairastaville, migreenipotilaille ja epileptikoille. Varjostusvaikutuksesta saa tuntumaa muun muassa internetissä olevien videoiden avulla, joita löytyy runsaasti, esimerkiksi: https://www.youtube.com/watch?v=iyoimghyjtq Suomessa ei ole monista muista länsimaista poiketen asetettu tuntimäärää, jonka häiritsevä varjostus saa aiheuttaa lähikiinteistöille. Kansainvälisesti tarkastellen Ruotsissa tuulivoimaloista ei tule aiheutua yli 8 tunnin vuosittaista tai 30 min päivittäistä varjostusta lähialueen asuinrakennuksiin, Tanskan ohjeen mukaan 10 tuntia ei saa ylittyä vuodessa ja Saksassa ei saa ylittyä 8 tuntia vuodessa. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloita rakennettaessa tulee huomioida kansainväliset varjostusvaikutusta koskevat ohjeistukset. Purnuvuoresta tehdystä varjostusmallinnuksesta nähdään, että yli 8 tunnin varjostukselle vuodessa altistuu 4 asuinrakennusta ja 11 lomarakennusta. Kaksi rakennusta jää alueelle, jossa varjostus tuntia vuodessa.

9 9 Kaavaselostuksessa konsultti toteaa omana mielipiteenään (s. 27), että aiheutuva Varjostushaitta ei ole merkittävää. Väite on virheellinen, sillä kansainväliset ohjearvot ylittyvät 15 kiinteistön kohdalla. Kaikkien kiinteistöjen osalta, joihin kohdistuu yli 8 tunnin vuosittainen varjostus, on laadittava yksityiskohtainen varjostusselvitys ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. Lisäksi on otettava huomioon, että varjostusselvityksessä huomioidaan ainoastaan varjostuksen osuminen asuinrakennuksiin, mutta ei välittömälle piha-alueelle. Esimerkiksi lähimmän asuinkiinteistön kohdalla asuinrakennukseen osuu varjostus 8-11 tuntia vuodessa, mutta puutarhaan tuntia vuodessa, mikä ylittää kansainväliset normit moninkertaisesti. Kiinteistökohtaisessa varjostusselvityksessä on siis huomioitava rakennuksen lisäksi siihen kuuluva välitön piha-alue. Todellisuudessa Rambollin tekemä varjostusmallinnus ei pidä edes paikkaansa. Jättituulivoimaloiden suuret lavat pyörivät Purnuvuorella yli 200 metrin korkeudessa lähijärvien pinnasta, joten varjostus tulisi todellisuudessa leviämään huomattavasti laajemmalle kuin Rambollin tekemässä varjostuskartassa on esitetty. Varjostusmallinnuksen mukaan (kaavaselostus s. 26) esimerkiksi Purnujärven länsirannan mökeille ei tulisi varjostusta. Tämä ei ole kuitenkaan todellinen tilanne. Esimerkiksi tätä muistutusta kirjoitettaessa kiinteistön omistajat tarkkailivat mökiltään valon tulosuuntaa kiinteistölleen kahtena aamupäivänä (24.8. ja 25.8 kello 7.30 alkaen) (kyseessä on sama kiinteistö, jolla Hartolan kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenet vierailivat ). Tarkkailusta kävi ilmi, että aurinko paistoi yksinomaan näinä kahtena aamuna yhteensä 3 tunnin ajan kahteen rakennukseen sekä sen piha-alueelle suunniteltujen voimalaitosten roottorien takaa (alkaen kello 8.15). (ks. kuva 2, joka otettu kello 9.30). On myös syytä huomioida, että syksyisin ja talvisin varjostushaitta Purnujärven vastarannalle kestäisi vieläkin pidempään (aurinko paistaa matalammalta aiheuttaen sen, että varjostuksen vilkkumista esiintyy useammasta tuulivoiman roottorista pidempään). On siis päivänselvää, että vuosittainen varjostusvaikutus jo yksinomaan Purnujärven vastarannalle olisi toistuvaa ja ylittäisi moninkertaisesti suositusarvot. Koska jo tässä yhdessä tarkastelupisteessä Rambollin varjostusmallinnus osoittautui vääräksi, on syytä kyseenalaistaa varjostusmallinnuksen paikkansapitävyys myös Purnuvuoren ympäristössä oleville muille kiinteistöille.

10 10 Kuva 2. Tilanne kello 9.30 kiinteistö , johon ei Rambollin mallinnusten mukaan aiheutuisi varjostushaittaa. Aurinko olisi suunnitellun roottorin takana yli 200 metrin korkeudessa Purnujärven pinnasta. On otettava myös huomioon, että varjostuksen vilkkumisesta aiheutuu haittaa ympäristön asukkaille silloinkin, kun voimala ei ole täsmälleen tarkastelupaikan ja auringon välissä. Näin tapahtuu erityisesti aukeilla maastoalueilla (kuten Vuorenkylä) ja järvialueilla (Purnuvuorta ympäröivät järvet), joissa näkyvyys kiinteistöistä ympäristöön on laaja. Toisin sanoen, vaikka kiinteistö ei olisikaan tietyllä hetkellä varjostuksen alla, sen ympärillä oleva maisema-alue kuitenkin vilkkuu lapojen liikkeen johdosta luoden alueelle erittäin rauhattoman tunnelman (esim. edessä aukeneva pelto, viereinen tontti, järven pinta tai vastaranta vilkkuu). Tämän tosiasian Rambollin konsultti jättää tarkoitushakuisesti kertomatta lukijalle kaavaselostuksessa. Sen sijaan konsultti pyrkii vähättelemään suositukset ylittäviä varjostusvaikutuksia toteamalla, että Purnujärven itärannalla olevat alueet ovat suojassa puuston vuoksi. Todellisuudessa Purnujärven itärannallakin on merkittävää varjostushaittaa, sillä näiden kiinteistöjen järvelle avautuva maisema-alue vastarantoineen vilkkuu useita tunteja päivässä (vilkkumisen kohde siirtyy auringon mukaan maisema-alueessa). Tällaista konsultin taholta tulevaa tarkoitushakuista terveys- ja viihtyvyyshaittojen mitätöintiä emme hyväksy kaavaselostuksessa. Ilmatar Windpower Oyj:n verkkosivuilla olevissa havainnekuvissa ei myöskään näy voimaloiden heijastuskuvia järven pinnalla. Tällä tavoin yritetään esittää voimaloiden maisema- ja välkevaikutuksia todellisuutta vähäisempinä. Varjostusmallinnuksesta konsultti toteaa kaavaselostuksessa: i) Mallinnuksessa ei ole huomioitu puuston peittävää vaikutusta, jolloin mallinnus antaa todellista tilannetta pahemman kuvan varjostuksen häiriöstä. sekä ii) Eniten varjostushäiriötä aiheuttaa pohjoisin voimala sen itäpuolelle sijoittuville kolmelle asuinrakennukselle. Tämä siksi, että

11 11 kyseessä on asuinrakennukset, joita käytetään jatkuvasti, eikä suojaavaa puustoa ole. Sen sijaan ei ole esitetty lainkaan näihin selvitystä, i) millaisia oletuksia varjostusmallinnusta tehtäessä on tehty auringon paisteen määrästä vuosi-/päivätasolla ja ii) onko konsultti tehnyt jopa kuvitteellisia oletuksia kiinteistöjen käyttömääristä vuosi-/päivätasolla. Kuten melumallinnuksen yhteydessä aiemmin olemme todenneet, tarvittavia tietoja ei ole esitetty. Näin yritetään myös varjostusvaikutukset saada vaikuttamaan merkityksettömämmiltä kuin ne todellisuudessa ovat. Ympäristöministeriön 4/2012 raportin mukaan: Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheutuu valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1 3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Purnuvuoren korkeus suhteessa ympäristöön huomioon ottaen on vaikea uskoa Rambollin mallinnuksen paikkansapitävyys näissä olosuhteissa. Yhteenvetona toteamme, että varjostus ylittää selkeästi suositusarvot. Lisäksi toteamme, että emme hyväksy Rambollin konsultin tekemää varjostusmallinnusta, siinä on esitetty vain varjostuskartta, mutta mallinnuksessa käytetyt lukuarvot (esim. voimalaitosten kokonaiskorkeudet laskennassa) tai muut laskennassa käytetyt parametrit on jätetty kokonaan kertomatta lukijalle. Esitetyn varjostusmallinnuksen paikkansapitävyyttä ei edes asiantuntija pysty arvioimaan ilman alueen vahvaa paikallistuntemusta. Vahvin paikallistuntemus on kuitenkin tässä tapauksessa Purnuvuoren ympäristön kiinteistöjen omistajilla. Varjostusmallinnus on lisäksi puolueellisesti ja puutteellisesti argumentoitu. 5. VÄLÄHTELEVÄT LENTOESTEVALOT EDELLEEN HUOMIOTTA; HAITTA YMPÄRISTÖN ASUKKAILLE HUOMATTAVA Huolimatta hanketta koskevista asukkaiden aikaisemmista muistutuksista, kaavaselostuksessa vaietaan edelleen suunniteltujen voimalaitosten kirkkaista ja välähtelevistä lentoestevaloista. Lentoestevaloista vaikenemista ei voida siis tässä vaiheessa enää pitää konsultin unohduksena. Tosiasiallinen syy vaikenemiseen on todennäköisesti se, että kyseessä on niin voimakas ympäristöhaitta alueen asukkaille, että jo se yksinään osoittaisi hankkeen täydellisen sopimattomuuden kaavamuutosehdotusta koskevalle alueelle. Vaikka kysymys lentoestevaloista on arka tuulivoimayhtiö Ilmatar Windpowerille, se ei kuitenkaan saa olla este tosiasioiden kertomatta jättämiselle. Ilmatar Windpower Oy:n palkkaama Rambollin konsultti ei siis ole kertonut selvityksissään, että Purnuvuorelle suunnitellut voimalaitokset näkyisivät myös hämärässä ja pimeässä kymmenien kilometrien päähän suuritehoisten lentoestevalojen vuoksi. Trafin päätöksen mukaan suurten teollisen kokoluokan tuuliturbiinien lentoestevalojen valotehon tulee yhden voimalan osalta olla hämärän ja pimeän aikaan 2000 candelaa (päivällä ), joten kyseessä on erittäin voimakas aistiärsyke; voimaloiden täytyy olla lentoturvallisuuden vuoksi havaittavissa kymmenien kilometrien päähän. Kirkas valo välähtelee kertaa minuutissa yhdessä voimalassa. Jos Purnuvuorella olisi kolme voimakkaasti välähtelevää voimalaitosta, loisivat ne ympäristöönsä erittäin rauhattoman ja stressaavan tunnelman. Voimakas välähtelevä valo olisi erittäin merkittävä haitta Purnuvuoren välittömässä ympäristössä asuville ja lomaileville asukkaille varsinkin, kun Suomessa on hämärää ja pimeää reilusti yli puolet vuoden tunneista. Kun otetaan vielä huomioon, että Purnuvuorelle suunnitellaan teollisen kokoluokan voimalaitoksia lähemmäksi ihmisrakennuksia kuin missään muualla Suomessa, olisivat välähtelevät lentoestevalot sietämätön viihtyvyyshaitta alueen ihmisille.

12 12 Lisäksi on huomioitava, että Vuorenkylässä on ihmisen tuottamaa muuta keinovaloa erittäin vähän, jonka vuoksi lentoestevalojen välähdyksistä johtuva häiriö ei vaimennu lainkaan. Lähijärvillä muuta keinovaloa ei ole pimeän aikaan lainkaan. Edelleen on huomioitava, että lentoestevalojen vaikutukset kertautuvat lähijärvillä järven pinnasta, esim: Purnujärven länsirannalta katsottuna pimeässä maisemassa välähtelee kuusi tuuliturbiinia järven pinnan peilivaikutuksen vuoksi halliten voimakkaasti koko järvimaisemaa myös pimeällä. On käsittämätöntä, että Rambollin konsultti jättää lentoestevalot edelleen täysin huomiotta, vaikka kyseessä on myös viihtyvyyden rajun laskun lisäksi erittäin merkittävä terveysriski (mm. pahoinvointi, psyykkiset reaktiot kuten ärtyneisyys ja ahdistuneisuus, migreenikohtaukset, unihäiriöt). Yhteenvetona toteamme, että lentoestevalot ja niiden vaikutukset on kohtuuton haitta Purnuvuoren ympäristön ihmisille, ja tämä tosiasia olisi tullut kuvata selvityksissä. 6. JÄIDEN SINKOUTUMISESTA JOHTUVA ONNETTOMUUSRISKI TODELLINEN Kaavamuutosselostuksessa ei ole edelleenkään tehty jäävaaraselvitystä, eikä Rambollin konsultti ole antanut minkäänlaisia perusteita jäävaaraselvityksen puuttumiselle aikaisemmista asukkaiden muistutuksista huolimatta (kevään 2012 kuulemisen yhteydessä). On siis syytä olettaa, että jäiden sinkoutumisen aiheuttama onnettomuusriski on hankkeen toteutumisen kannalta niin arka asia, että selvitys on päätetty jättää kokonaan tekemättä. Kuten aikaisemmissa muistutuksissa asukkaat ovat todenneet, voimalaitosten roottoreista voi sinkoutua jäätä useiden satojen metrien etäisyydelle. Suurimmat lohkareet voivat olla jopa ylin kilon painoisia (ks. Raumalla tehty jäävaaraselvitys, tekijänä Janne Ristolainen ). Kun otetaan huomioon, että tuulivoimalaitokset tulisivat ennätyksellisen lähelle rakennuksien pihamaita ja lisäksi laskettelurinteen päälle, tällainen välinpitämättömyys on käsittämätöntä. Jäävaaraselvityksen puuttuminen on selkeä este hanketta koskevassa päätöksenteossa, mikäli hanketta päätettäisiin jostain syystä viedä eteenpäin Hartolan kunnassa. Edelleen on hyvä tietää, että voimalaitosvalmistajat edellyttävät työntekijöiltään ja huoltohenkilöstöltä suojakypärän käyttöä voimalaitosalueilla 400 m suojavyöhykkeellä (jäät, tippuvat osat). Nyt Ilmatar Windpower kuitenkin pystyttäisi laskettelurinteen laelle siten, että jäänheittovaikutus ulottuisi rinteeseen, pysäköintialueelle, ravintolan pihamaalle ja asuntovaunualueelle. Alueella liikkuu lapsia, aikuisia ja rinnetyöntekijöitä. Lisäksi jäänheittovaikutus ulottuisi Tohtaantielle ja lähikiinteistöille (erityisesti Syrjälän tila pihamaaalueineen) sekä tietenkin voimaloiden juurelle, jonka vuoksi alueella liikkumista täytyisi rajoittaa. Jäävaaraselvityksen puutetta on kaavaselostuksessa yritetty paikkailla yhdellä lauseella toteamalla, että keskimmäinen voimala velvoitetaan kaavamääräyksellä varustamaan järjestelmällä, jolla ehkäistään jään muodostuminen. Asiaa ei ole avattu lukijalle sen

13 13 enempää, mikä johtunee siitä, että tosiasiassa luotettavaa jäiden muodostumisen ehkäisevää lapojen lämmitysjärjestelmää ei ole pystytty pohjoisen olosuhteisiin luomaan. Esimerkiksi Ruotsissa tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen on toistuva ongelma joka talvi. Ruotsin tuulivoimatekniikan keskuksen SWPTC:n puheenjohtaja Matthias Rapp onkin todennut helmikuussa 2013: Sama ongelma toistuu talvesta talveen. Jäätä poistetaan monilla eri tavoilla, mutta vielä ei ole löytynyt menetelmää, joka sekä poistaisi ongelman kokonaan ja olisi vielä kustannustehokas. (http://www.tekniikkatalous.fi/energia/siivet+jaatyvat++tuulivoimalat+ongelmissa+saan+taki a/a876914) Myös Suomessa jäävaarasta on jo kokemuksia; esimerkiksi Kuljunlahden tuulivoimateollisuusalueelle pääsy estettiin puomein ja varoituskilvin talvella Suojelupäällikkö Veikko Määttä totesi Raahelaisen ( ) haastattelussa: Tässä yhteydessä täytyy korostaa, että puomia ei ole laitettu kenenkään haitaksi eikä kiusaksi vaan turvallisuuden takia. Tuulimyllyt ovat sellaisia laitteita, ettei niiden läheisyydessä ole hyvä oleskella varsinkaan näin talvisaikana. Edelleen on huomioitava, että lapojen lämmittäminen talvella kuluttaisi paljon sähköä, jonka vuoksi vähäinenkin voimaloista saatava sähköntuotannollinen merkitys mitätöityisi kokonaan (tässä yhteydessä on muistettava, että turbiineja ei voitaisi koskaan pyörittää täysillä melun vuoksi, lisäksi voimaloita tulisi pysäytellä välkkeen vuoksi päivittäin). Ainoa turvakeino jäiden sinkoutumisen kannalta on rakentaa voimalat riittävän kauaksi alueilta, joissa liikkuu ihmisiä. Purnuvuori ei ole tällainen alue, jossa olisi riittävät suojaetäisyydet. Hyvä kysymys on, miksi Ilmatar Windpower yrittää tietoisesti jäävaarasta huolimatta rakentaa voimaloita Purnuvuoren laelle? Edelleen herää kysymys, kummanko toiminta olisi helpompi ongelmien ilmenemisen myötä lopettaa, satojen tonnien painoisten ja vaikeasti siirrettävien voimaloiden vai pienen laskettelurinteen? Yhteenveto: jäävaaraselvitys puuttuu edelleen, onnettomuusriskiä Purnuvuoren alueella ja lähiympäristössä ei ole pystytty poissulkemaan, ts. ei ole edes yritetty kun tiedetään ettei siihen pystytä. Estäessään vaarallisuudessaan laskettelurinteen toiminnan hanke on myös maakuntakaavan vastainen. 7. HANKKEEN TERVEYSVAIKUTUKSET EDELLEEN HUOMIOTTA Vaikka hankkeella näyttää jo huonosti tehtyjen mallinnusten ja selvitystenkin mukaan olevan selviä terveysriskejä ympäristön asukkaille, terveysriskejä koskevat asiantuntijalausunnot puuttuvat hankkeesta kokonaan (huolimatta aikaisemmista terveysriskejä koskevista muistutuksista). Yhteenvetona toteamme, että vaadimme terveysviranomaisten lausunnon hankkeesta, jos hankkeen eteenpäin viemistä päätettäisiin Hartolan kunnassa jostain syystä jatkaa. Lausunto tulee antaa sen jälkeen, kun

14 14 1) melumallinnukset on tehty ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti, 2) varjostusvälkemallinnukset on tehty asianmukaisesti (aukikirjoitettuna) 3) jäiden sinkoutumisen mallinnukset on tehty 4) välähtelevät lentoestevalot laajalle leviävine vaikutuksineen on kuvattu asianmukaisesti 8. KULTTUURIMAISEMAN JA TONTTIEN RUNTELEMINEN KOHTUUTON HAITTA Voimalaitosten kuljettamiseen tarvittavat teiden levennykset aiheuttaisivat toteutuessaan kohtuutonta haittaa kiinteistöjen omistajille. Rambollin konsultti kuvaa maisemallisia vaikutuksia (vähätellen) kaavaselostuksen sivulla 24. Muun muassa 70 metriä pitkien turbiinin osien kuljettamiseen liittyviä haasteita konsultti kuvaa seuraavasti: Leikkauksista aiheutuvat vaikutukset ovat huomattavia avoimilla alueilla, kuten Vuorenkyläntien ja Tohtaantien risteyksessä, jossa on jyrkkä käännös ja voimalan osia kuljetettaessa sisäkaarteen puustoa on poistettava. Alueella on nuorta koivikkoa. Kyläläisten mukaan puustoa on tarkoitus poistaa muutoinkin. Huomionarvoista on, että koivikko on yksityisomistuksessa olevan vapaa-ajan kiinteistön tontilla. Kyseessä on istutettu ja hyvin hoidettu koivikko (myös tammia), eikä sen poistamiseen ole omistajan mielestä tarvetta (ks. kuva 3). Omistaja ei ole antanut lupaa tonttinsa leikkaamiseen tai puuston poistamiseen eikä lupaa ole edes kysytty. Edelleen on huomattava, että 70 metriä pitkien turbiinien osien kuljetus risteyksestä ei onnistuisi ilman, että risteyksen oikealla puolellakin olevaa vapaa-ajan kiinteistön tonttia leikattaisiin. Leikkauksen johdosta mm. kyseisen kiinteistön omistajan kaivo jäisi tien alle. Kuva 3. Vapaa-ajan asunnon tontti Vuorenkyläntien ja Tohtaantien risteyksessä, jonka koivikkoa esitettään kaavamuutosehdotuksessa poistettavaksi turbiinien kuljetuksen tieltä.

15 15 Pitkien tuulivoimalaosien kuljettaminen jo rakennettuja teitä pitkin tarkoittaa osien kuljettamista kaavamuutosalueen ulkopuolisen, yleiskaavaan maakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun kulttuurimaiseman, Vuorenkylän kulttuurimaiseman ja Vuorenkylän kylän kulttuurimaiseman läpi. Kaavaselostukseen on merkitty ylimalkaisesti alue, jolta puustoa tultaisiin poistamaan risteyksen leventämiseksi. Ylimalkainen suunnitelma ei anna riittäviä tietoja maakunnallisesti arvokkaassa kylämaisemassa tehtävään rakentamiseen eikä ota kantaa miten kaava-alueen ulkopuolisten yleiskaavaan kuuluvien tiestön laajentaminen tukisi arvokkaan kylämaiseman säilyttämistä. Yhteenveto: Teiden ja risteysten levennykset aiheuttavat kohtuutonta haittaa kiinteistöjen omistajille sekä Vuorenkylän kulttuurimaisemalle Kaavaehdotuksessa ei ole myöskään otettu riittävästi huomioon sen vaikutuksia ja vaatimuksia sitä ympäröivälle yleiskaava-alueelle tiestön osalta, vaikka kulttuurimaisemaan tapahtuva merkittävä rakentaminen tätä vaatii. Kaavaehdotus ajaa rikkomaan voimassaolevaa yleiskaavaa. 9. PURNUVUOREN YMPÄRISTÖN KIINTEISTÖJEN ARVOON LIITTYVÄT VAIKUTUKSET KÄSITTELEMÄTTÄ Hanketta koskevissa selvityksissä ja muistutuksiin annetuissa vastineissa ei edelleenkään oteta asiaankuuluvalla tavalla kantaa Purnuvuoren ympärillä asuvien ja lomailevien ihmisten kiinteistöjen arvon muutoksiin, mikäli teollisen kokoluokan voimalat rakennettaisiin keskelle kylä- ja loma-asuntoyhteisöä. Tämä on tullut esille ihmisten aikaisemmissa muistutuksissa, mutta asiaa ei ole nostettu esille kaavaselostuksessa. Sen sijaan vastineessa asia on lyhyesti sivuttu, tosin epäasiallisesti (ks. myöhemmin kohta 13). On selvää, että kiinteistöjen arvo tulisi romahtamaan jättivoimaloiden rakentamisen myötä. Esimerkiksi loma-asuntojen ostajat arvostavat ensisijaisesti loma-asunnon ympäristön kauneutta ja rauhallisuutta (loma-asuntoon tullaan rauhoittumaan). Ulkomailla on jo selviä kokemuksia siitä, että suurten teollisen kokoluokan voimaloiden läheisyys tekee kiinteistöistä erittäin vaikeasti myytäviä. Sama käy ilmi myös LIITTEENÄ 5 olevasta kiinteistövälittäjän lausunnosta, joka on tehty Näsen kartanon tuulivoimateollisuusalueen OYK-ehdotuksesta ja sen vaikutuksista kaava-aluetta ympäröivien kiinteistöjen arvoon. Lausunnosta ilmenee yksiselitteisesti, että alueen vetovoimaisuus laskee kun se saa tuulivoima-alueen leiman. Tuulivoimalaitokset laskevat kiinteistöjen arvoa. Ei ole mitään syytä olettaa, että Vuorenkylässä ja Purnuvuoren ympäristössä asia olisi toisin. Johtopäätöksenä toteamme, että kaavamuutokselle ei ole edellytyksiä, sillä nyt suunnitellut teollisen kokoluokan tuulivoimalaitokset rakennettaisiin ennätyksellisen lähelle asutusta ja alueen ihmisille taloudelliset tappiot olisivat täysin kohtuuttomat kantaa.

16 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET EIVÄT PUOLLA TUULIVOIMALOIDEN SIJOITTAMISTA PURNUVUORELLE Kaavaselostuksen sivulla 16 käsitellään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT). Tässäkin asiassa on toimittu tarkoitushakuisesti ja näin esitetty asiat totuudenvastaisesti. Konsultti on poiminut tavoitteista kaavaselostukseen sopivia kohtia. Alla on esitetty esimerkkejä VAT:ssa esitetyistä tavoitteista, jotka konsultti on jättänyt kertomatta lukijalle. Nämä tavoitteet tyrmäävät yksiselitteisesti voimalaitoshankkeen Purnuvuoren alueen kehittämisessä: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Lähde: Tarkistetut Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) , voimaantulo Kaavaselostuksessa on tahallisesti jätetty tässäkin kohtaa kaavamuutoksen aiheuttamat haittavaikutukset lähialueen ihmisille täysin huomiotta. 11. TOTEUTTAMISKELVOTTOMAT KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SELVITYSTEN TARKOITUSHAKUISUUS Kaavamuutokseen liittyvien selvitysten perusedellytys on, että ne ovat ymmärrettäviä kaavamuutosalueen vaikutusalueella oleville ihmisille, viranomaisille ja kunnan luottamushenkilöille. Tämä edellytys ei toteudu Rambollin konsultin tekemissä melu- ja ympäristöselvityksissä. Toteuttamiskelvottomat kaavamääräykset ja kikat hoitaa kaavasta seuraavia ongelmia: Kaavaselostus sisältää myös lukuisia jämäkän näköisiä lauseita kaavasta seuraavien ongelmien hoidossa tai ratkaisussa, mutta todellisia esitettyjen keinojen toteutusmahdollisuuksia lukijalle ei kerrota. Esimerkiksi: - yleisiin määräyksiin on lisätty määräys, jolla velvoitetaan rakennettavien voimaloiden olevan melun osalta säädettävissä siten, että niiden todennettu lähtötaso ei ylitä 100 db. (s. 18). Kaavamääräyksillä ei voida asettaa tällaisia melun "lievennysehtoja", koska i) ehdotetut kaavamääräykset perustuvat tahallaan väärin tehtyihin melumallinnuksiin, sekä ii) ei ole esitetty, olisivatko esitetyt melun rajoittamiskeinot edes käytännössä mahdollisia ja mitkä olisivat niiden vaikutukset sähköntuottoon. Konsultin olisi lisäksi tullut kertoa, että tämä määräys ei poista meluongelmaa alueella, sillä 100 db:n lähtömelukin aiheuttaisi tuulivoimamelun (myös sisämelun) suositusarvojen ylittymisen lukuisissa kiinteistöissä, kuten jo virheellisesti tehdyistäkin melumallinnuksista on nähtävissä. Ympäristöluvassa

17 17 tällaisia ehtoja voitaneen vaatia (tosin oikein tehtyihin melumallinnuksiin ja riittäviin tietoihin perustuen), mutta siinäkin tapauksessa ongelma on se, että tuskin yhdelläkään kunnan ympäristö- tai terveystarkastajalla Suomessa on osaamista, aikaa eikä edes käytettävissään sellaista laitteistoa, jolla kansainvälisten standardien mukaan (vrt. esim. VTT:n tuore mittausohjeistus) voidaan pitkäaikaismittauksilla todeta tuulivoimalamelusta, että melurajat eivät ylity. Miten siis olisi mahdollista käytännössä kontrolloida ja sitovasti osoittaa, että ympäristölupaan liitetyt tuulivoimamelun rajoittamisehdot täyttyisivät? Vastaus: ei mitenkään. Näin ollen konsultin olisi tullut kertoa, että tällainen kaavamääräys ei estä tuulivoimayhtiö Ilmatar Windpoweria pyörittämästä lapoja täydellä teholla ja aiheuttamasta rajuja melutasojen suositusarvojen ylittymistä alueella. - Käytännössä melutason rajoittaminen käyttöasetuksilla tarkoittaa samalla sähköntuoton vähentymistä. Käyttöasetuksilla tarkoitetaan mitä ilmeisimmin lapakulmien säätöä sekä pyörimisnopeuden laskemista. Melutason pienentäminen 100 db(a) tasolle vaatisi voimaloiden pyörimisnopeuden säätämisen vastaavalle tasolle kuin 4-5 m/s. Tällöin sähköntuotto nykyisissä voimaloissa on 5 % paikkeilla nimellistehosta (ks. esim MW/ sivut 10-11). Lapakulmien säädöllä yhdistettynä pyörimisnopeuden alentamiseen tehon alenema ei ilmeisesti ole yhtä dramaattinen, tästä ei tosin ole esitetty mitään näyttöä. Tuulivoiman hyötysuhde Hartolan tyyppisessä paikassa on ilman rajoitettua käyttöä käytännössä maksimissaan %:n luokkaa nimellistehosta. Meluhaittojen sekä välke- ja jäävaarahaittojen takia tehtyjen käyttörajoitusten vuoksi hyötysuhde tulisi olemaan vielä selvästi pienempi, joten mitä järkeä tässä on sähköntuotannon kannalta? Tuulivoimaloiden tarkoitus tulisi olla sähköntuotto. Tällöin ne tulee sijoittaa sellaiseen ympäristöön, että niitä voidaan käyttää täydellä tehollaan. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa niin kauas asutuksesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. On täysin selvää, ettei Purnuvuori ole tällainen sijoituspaikka tuulivoimaloille. - kaavamääräyksiin on lisätty määräys, määrätään rakentamisen tapahtuvaksi ympäristön ominaispiirteet säilyttäen (s. 18). Jälleen helpon näköinen lause, mutta konsultti jättää kertomatta, miten määräys voitaisiin käytännössä toteuttaa. Syy tähän lienee se, että määräystä ei voida todellisuudessa toteuttaa metrisiä välähteleviä ja pyöriviä voimalaitoksia ei voida istuttaa maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen maisemaan niin, etteivät ne muuttaisi alueen luonnetta. Tässä yhteydessä konsultti ei ole myöskään huomioinut museoviranomaisen antamaa lausuntoa kaavamuutosalueesta ja sen ympäristöstä. - Edelleen sivulla 20 kohdassa ehdotetaan ranta-asemakaava-aluetta koskeva määräys korvattavan määräyksellä: Alueelle tehtävissä toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeiden ympäristövaikutuksiin ja maisemallisiin näkökohtiin. Erityisesti tulee huomioida se, että rakennuspaikkojen ja tuulivoimaloiden väliin jätetään suojaavaa puustoa. Ajatus vaikuttaa kauniilta, mutta käsite suojaava puusto on absurdi ajatus, kun rakennelmat ovat metriä korkeita. Puuston merkitys esimerkiksi melun suhteen on rajallista, kun voimalat sijaitsevat korkealla mäellä ja melu etenee esteettömästi Vuorenkylän peltojen ja ympäröivien järvien yli. - Kaavamuutosehdotuksessa esitetään kaavakartalle merkittävän erikseen Vuorenkylän kulttuurimaisema-alue ja sille annettaisiin määräys: Alueelle tehtävät toimenpiteet tulee olla sellaisia, että kulttuurimaiseman ominaispiirteet eivät merkittävästi heikkene : Jälleen toteuttamiskelvoton esitys, kun on kyse maakunnallisesti

18 18 arvokkaasta kulttuurihistoriallisesta maisema-alueesta. Tuulivoimateollisuusalue heikentäisi merkittävästi kulttuurimaiseman ominaispiirteitä. - melupaneeli on yksi kaavamuutosselostuksen häikäilemättömimmistä esityksistä. Tällaisella melupaneelilla ei ole mitään juridista merkitystä. Jos asukkaat kokevat haittaa ja valittavat asiasta, oikeus ottaa sen huomioon vain jos on pystytty mittauksilla osoittamaan että rakennus- tai ympäristöluvassa mainitut desibelirajat ylittyvät. Oikeuden kannalta ainoastaan faktat ratkaisevat, kun päätöksiä perustellaan lakipykälillä. Tämä asia on todistettu Inkoossa, jossa lähes 10 vuoden taistelun jälkeen asukkaiden ja tuulivoimayhtiön välillä Saba Wind on tehnyt valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen aiemmin tehdystä ympäristöluvan peruuttamisesta. Inkooseen pystytettiin vuonna 2003 kolme voimalaa, joista kaksi poistettiin nopeasti käynnistämisen jälkeen kohtuuttomien meluhaittojen takia, kolmannesta asukkaat ja yhtiö ovat taistelleet lähes 10 vuotta. Kyseiset voimalat olivat pienempiä kuin Purnuvuorelle suunnitellut ja niiden etäisyys asutukseen oli samaa tasoa. Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jorma Laiho kuvailee viimeisen voimalan toimintaa 2013 Me ollaan laskettu kierroksia siitä ja nyt ääniehdot täyttyy, mutta nyt se ei sitten tuota minkäänlaista sähköä. Siitä ei ole mitään yhteiskunnallista hyötyä tällä hetkellä. Kun teollisia tuulivoimaloita on tuotu esimerkiksi Haminassa liian lähelle asutusta (Haminassakin kuitenkin merkittävästi kauemmas kuin Purnuvuoressa), ne ovat johtaneet vuosikausien terveyshaittoihin, meluvalituksiin ja työllistäneet kohtuuttomasti kunnan viranhaltijoita sekä lähialueen asukkaita. Konsultit subjektiiviset mielipiteet: Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutosehdotuksen kaavaselostus sisältää runsaasti sen kirjoittaneen konsultin subjektiivisia näkemyksiä ja kuvaannollisia määritelmiä ilman todellista näyttöä (esim. lähteitä evidenssistä) tai huolellista aukipurkua (esim. onko konsultin esittämä asia edes mahdollista käytännössä toteuttaa). Esimerkiksi: - Kaavaselostuksessa on kuvattu kaavamuutoksen vaikutukset merkittävyysjärjestyksessä (s.23) aloittaen maisemamuutoksilla ja jatkaen vaikutuksilla luontoon, luonnonoloihin ja luonnonsuojeluun, linnustollisilla vaikutuksilla. Merkittävyysjärjestys on kuitenkin täysin kaavoittajan subjektiivinen näkemys vailla tarkempaa määrittelyä. Kaavaselostuksessa ei arvioida mitenkään, mihin kyseinen mielivaltainen merkittävyysjärjestys perustuu ja mitä pidetään merkittävänä vaikutuksena. Maisemamuutoksen (6.1.) lisäksi tehtyjen selvitysten pohjalta allekirjoittaneet näkevät, että kaavan terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset (6.4) ovat vakavimmat kaavasta aiheutuvat jatkuvat vaikutukset ja ne ulottuvat kauas kaava-alueen ulkopuolelle, joten niitä olisi tullut kaavaselostuksessa tarkastella erityisellä huolella ja asiantuntemuksella. - kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia eteläpuoliseen Natura-alueeseen eikä linnustoon (s. 25, konsultin mielipide, ei ole edes selvitetty tarvitseeko Naturaalueen läheisyyden johdosta tarveharkintaa; tästäkin asiasta on jätetty useita muistutuksia ilman, että niihin olisi annettu perusteltuja vastineita)

19 19 - varjostushaittaa ei ole merkittävää (s. 27, konsultin mielipide, joka ei perustu mihinkään, huonosti tehtyjen varjostusmallinnustenkin mukaan varjostus ylittää suositusarvot). - Selostuksessa todetaan (kohta 6.2), että Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia eteläpuoliseen Natura-alueeseen eikä linnustoon. Tämä on jälleen konsultin subjektiivinen mielipide, sillä ei ole selvitetty, edellyttääkö alueen eteläpuolella sijaitsevan Natura alueen läheisyys Natura-arvioinnin tarveharkintaa (LSL 65 ja 66 ). Natura-alue ja erityisesti lintujen suojelualue tulisi todennäköisesti häiriintymään merkittävästi tuulivoimaloiden matalataajuisesta jaksollisesta melusta. Yhteenvetona toteamme, että konsultin kirjoittamat kaavaselostukset eivät ole yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Niissä on myös toteuttamiskelvottomia kaavamääräyksiä ja keinoja hoitaa kaavasta aiheutuvia haittoja. 12. HAITALLISET VAIKUTUKSET SOSIAALISEEN YMPÄRISTÖÖN Kaavaprosessin aikana saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että lähes kaikki kaavamuutosalueen välittömän vaikutusalueen (melu, välke, lentoestevalot) kiinteistöjen haltijoista vastustaa hanketta. Vuorenkylässä viihtyy sadoittain vapaa-ajan asukkaita sekä Purnuvuoren laskettelukeskusta ja mökkipalveluita hyödyntäviä lomailijoita. Vakituisia asukkaita Vuorenkylässä on vähemmän, heistäkin moni on ilmaissut vastustavansa voimaloita kaavamuutosprosessin aikana. Vuorenkylän vetovoima perustuu luonnonhiljaisuuteen ja - kauneuteen. Kaavan vaikutukset vapaa-ajanasumiseen ja matkailuun, sekä kaavan välillisiin vaikutuksiin on jätetty selvittämättä. Mikäli matkailu- ja virkistysalue muutettaisiin teollisuusalueeksi, on todennäköistä, että Vuorenkylän vetovoima luonnonkauniina maaseutumatkailun kohteena hiipuisi, mikä aiheuttaisi tappioita muun muassa laskettelukeskuksen ja kyläkaupan toiminnalle sekä lomamökkien vuokraajille. Ehdotetun kaavoituksen voidaankin nähdä toimivan tulonsiirtona paikallisilta pienyrittäjiltä helsinkiläiselle tuulivoimayhtiölle. Kaavamuutoksella poistuu merkittävä määrä voimassa olevan kaavan mukaisia matkailupalvelutoimintaan varattuja rakennuspaikkoja. Mikäli nämä rakennuspaikat olisivat toteutuneet, olisi se muokannut alueen sosiaalista ympäristöä enemmän lomakylämäisemmäksi. Kaavamuutoksen myötä säilyy tämän osalta tilanne paremminkin nykyisellään. [s.28] Yhteenvetona toteamme, että kaavamuutoksen myötä alue muutettaisiin virkistysalueesta teollisuusalueeksi, jonka vaikutukset ulottuvat laajalti kaavamuutosalueen ulkopuolelle, toisin kuin mikäli alueelle olisi rakennettu lomaasuntoja: alueen luontopolku tuhottaisiin ja laskettelukeskuksen käyttöön sisältyisi riskejä, ja sen nykymuotoinen toiminta olisi uhattuna. Ei siis voida sanoa että Kaavamuutoksen myötä [alueen sosiaalinen ympäristö] säilyy paremminkin nykyisellään.

20 VASTINEITA PUUTTUU TAI ANNETUISSA VASTINEISSA ON OLLUT VIRHEELLISYYKSIÄ JA EPÄASIALLISUUKSIA Tähän mennessä Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutosta koskevaan ehdotukseen on annettu lukuisia yksityiskohtaisia ja asiallisia mielipiteitä sekä muistutuksia. Asukkaat eivät ole kuitenkaan saaneet kaikkiin muistutuksiin tai muistutuksissa mainittuihin asioihin vastineita. Lisäksi vastineissa on ollut lukuisia virheellisyyksiä ja jopa epäasiallisuuksia. Esimerkiksi: - Rambollin konsultti vastaa melun terveysvaikutuksiin koskevaan asukkaan huolenaiheeseen näin: ei tule unihäiriöitä, mikäli ei nuku ulkona. Vastine on täysin asiaton, sillä insinööritaustaisella (AMK) konsultilla ei ole pätevyyttä arvioida hankkeen terveysriskejä. - Rambollin konsultti vastaa kiinteistöjen arvon romahtamiseen liittyvään huolenaiheeseen näin: erään vuorenkyläläisen mielestä kiinteistöjen arvo saattaa jopa nousta. Nimettömäksi jääneen vuorenkyläläisen pätevyys arvioida hankkeen kiinteistöjen arvon vaikutusta jää vastineessa epäselväksi. - Muistutukseen, joka koskee hankkeen olevan maakuntakaavan vastainen (estää laskettelurinteen toiminnan), Rambollin konsultti vastaa näin: Matkailupalvelutoiminnan on mahdollista jatkua tuulivoimaloista huolimatta. Voimalat saattavat lisätä jopa alueen kiinnostavuutta, koska nähdäkseen tuulivoimaloita Hartolan ympäristössä tulisi matkustaa satoja kilometrejä. Väite on virheellinen, koska 4 kilometrin päähän Purnuvuorelta on rakenteilla 6 tuulivoimalaitosta. Rakentajana on Ilmatar Windpower sama yritys kuin Purnuvuoren hankkeessakin. Johtopäätöksenä toteamme, että vastineet vilisevät virheitä ja jopa epäasiallisuuksia. Lukuisiin muistutuksen kohteena oleviin asioihin ei ole annettu vastinetta ollenkaan. Kaikkiin muistutuksiin olisi tullut antaa yksityiskohtaiset ja totuudenmukaiset vastineet. Toiminta ei täytä hallintolain mukaista perusteluvaatimusta. 14. KUULEMISVIRHEET Kaavamuutoksen nähtävillä olosta ei ole tiedotettu kaikille osallisille, eli kaavamuutosalueen vaikutuspiirissä oleville maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa (MRL 62 ja 63 ). Näin on merkittävästi heikennetty useiden erityisesti ulkopaikkakuntalaisten - osallisten mahdollisuutta osallistua kaavavaikutusten arviointiin ja muistutusten esittämiseen. Kuten keväällä 2012 kaavamuutosehdotukseen annetussa yhteismuistutuksessa on todettu, kaikkia kaavan haittavaikutusalueella olevia tilojen omistajia ei ole kuultu (mm. siksi, että epäasialliset melumallinnukset eivät osoittaneet kaikkia haittavaikutusalueella olevia tiloja). Nyt elokuussa 2013 esillä olevasta kaavamuutosehdotuksesta on tiedotettu vain n. 500 metrin säteellä olevien tilojen omistajia. Useita melualueella olevia ulkopaikkakuntalaisten tilojen omistajia esimerkiksi Purnujärvellä ja Tohtaan järvellä ei ole tiedotettu kaavan uudelleen esillä olosta. Kaavan esillä olosta ei ole myöskään tiedotettu kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat keväällä 2012 jättäneet muistutuksen kaavamuutosehdotukseen. Lopputulos: On tapahtunut kuulemisvirhe.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO MELUMALLINNUS JA KÄYTÖNAJAN MELUTASOT

ASIANTUNTIJALAUSUNTO MELUMALLINNUS JA KÄYTÖNAJAN MELUTASOT Tilaajat: Turku 8.10.2015 Lasse Heino, Matti Sjöberg, Tero Kannisto, Keijo Tång, 1(14) Kari Iltanen, Keijo Kuisma, Jussi Jokela c/o Peräläntie 59, 25260 Vaskio ASIANTUNTIJALAUSUNTO MELUMALLINNUS JA KÄYTÖNAJAN

Lisätiedot

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

MELUN HUOMIOIMINEN TUULIVOIMALOIDEN SIJOITTAMISESSA OSA 2

MELUN HUOMIOIMINEN TUULIVOIMALOIDEN SIJOITTAMISESSA OSA 2 Ympäristömelu Raportti PR Y1698 2 Sivu 1 (10) Tilaaja: Turku 17.3.2013 Kaarlo Jaakkola Kaisalahdentie 11 64100 Kristiinankaupunki Täydennysosa lausuntoon (PR Y1349 2, 28.4.2011) MELUN HUOMIOIMINEN TUULIVOIMALOIDEN

Lisätiedot

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys.

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys. Page 1 of 8 Alastaro-Pienitaajuinen melu- CG150119- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Alastaro Pienitaajuinen melu Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio, Kankaanpää Melumallinnus Samir Abboud Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio - Melumallinnus

Lisätiedot

Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset

Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Innopower OY Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23440 Raportti 1 (9) Märsylä Janne Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL Oulun kaupunki. TuuliWatti Oy: Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto

Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL Oulun kaupunki. TuuliWatti Oy: Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL 38 90015 Oulun kaupunki 1 : Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto Suunnittelutarveratkaisuhakemusten täydennys: Päivitetty melu- ja varjostusvaikutusten mallinnus

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 27.01.2015 CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys.

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 27.01.2015 CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys. Page 1 of 8 Huittinen-Pienitaajuinen melu- CG150119- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Kiimasuo, Huittinen Pienitaajuinen melu Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Lisätiedot

LIITE 2 KAAVAMUUTOSEHDOTUSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN 16.4.2012

LIITE 2 KAAVAMUUTOSEHDOTUSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN 16.4.2012 1 LIITE 2 KAAVAMUUTOSEHDOTUSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN 16.4.2012 MUISTUTUS: PURNUVUOREN TUULIVOIMAHANKKEEN POIKKEAMISLUPA Olemme perehtyneet Ilmatar Windpower Oyj:n poikkeamislupahakemukseen kolmen tuulivoimalan

Lisätiedot

KINKKULANMÄKI, HARTOLA TUULIVOIMALOIDEN MELU- MALLINNUS

KINKKULANMÄKI, HARTOLA TUULIVOIMALOIDEN MELU- MALLINNUS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.12.2013 Viite 1510008051 KINKKULANMÄKI, HARTOLA TUULIVOIMALOIDEN MELU- MALLINNUS KINKKULANMÄKI, HARTOLA TUULIVOIMALOIDEN MELUMALLINNUS

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Aronkylän tuulipuiston Melu- ja varjostusselvitys

Aronkylän tuulipuiston Melu- ja varjostusselvitys Aronkylän tuulipuiston Melu- ja varjostusselvitys Raportti TT-2013-06-17 Aronkylä Melu&Varjo Versio 1.0 Erkki Haapanen Tuulitaito erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 Raportin tekijänoikeuksista

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Tyrnävän Kivimaan tuulipuisto, meluselvitys Projektinumero: WSP Finland Oy

Tyrnävän Kivimaan tuulipuisto, meluselvitys Projektinumero: WSP Finland Oy Tyrnävän Kivimaan tuulipuisto, meluselvitys 7.12.2015 Projektinumero: 306712 WSP Finland Oy Sisällysluettelo 1 Johdanto...1 2 Lähtötiedot ja menetelmät...1 2.1 Laskentamalli kokonaistasojen arvioinnissa...2

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Kopsa_III_Valkeselvitys_JR160 113-1CG Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Kopsa III Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 2.2.2016 YKo

Lisätiedot

TAHKOLUODON SATAMAN KORVAUSINVESTOINNIT MELUMALLINNUS

TAHKOLUODON SATAMAN KORVAUSINVESTOINNIT MELUMALLINNUS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510020841 TAHKOLUODON SATAMAN KORVAUSINVESTOINNIT MELUMALLINNUS TAHKOLUODON SATAMAN KORVAUSINVESTOINNIT MELUMALLINNUS

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Kaukasenneva_Valkeselvitys- JR151207- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Kaukasenneva Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015

Lisätiedot

Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen varjostusvaikutukset

Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen varjostusvaikutukset TerraWinD Oy Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen varjostusvaikutukset 13.12.2012 Empower Oy Atomitie 2C 00370 Helsinki Puh. 029 020 011 Fax. 029 020 2290 www.empower.fi Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS 16 Ympäristömelu Raportti PR-Y1535 Terramare Oy Turku 26.4.2010 Reijo Kultalahti Sivu 1(6) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Louhinta ja ruoppaustyön aiheuttama ympäristömelu Kohde: Länsisatama, Helsinki Raportin

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo TERVETULOA Steningen Tuulipuiston osayleiskaava Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo OHJELMA 18.00 Kahvitarjoilu TILAISUUDEN AVAUS Seppo Allen, Sauvon kunnanjohtaja KAAVAHANKKEEN ESITTELY Anne Karlsson, kaavan

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus

Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus Meluntorjuntapäivät 2015 Mauno Aho Tuulivoimaloiden melun mallinnus ja mittaus Mallinnus Ympäristöhallinon ohjeen 2/2014 mukaisesti

Lisätiedot

GUMBÖLEBERGET TUU- LIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS

GUMBÖLEBERGET TUU- LIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.11.2013 Viite 82139678-01 GUMBÖLEBERGET TUU- LIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS GUMBÖLEBERGET TUULIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS Päivämäärä

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden melutasot

Tuulivoimaloiden melutasot Tuulivoimaloiden melutasot Sääntelyä valmistelleen työryhmän mietintö Ari Saarinen SLL:n seminaari 8.10.2014 Tuulivoimaloiden melu ja energiantuotanto 1/2 Tuulivoimarakentamisen edistäminen 2 Tuulivoimaloiden

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Intercon Energy Oy. Kaanaan tuulivoimapuiston varjostusvaikutusten arviointi

Intercon Energy Oy. Kaanaan tuulivoimapuiston varjostusvaikutusten arviointi Intercon Energy Oy Kaanaan tuulivoimapuiston varjostusvaikutusten arviointi 10.10.2013 Empower Oy Atomitie 2C 00370 Helsinki Puh. 029 020 011 Fax. 029 020 2290 www.empower.fi Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

TYRINSELÄN TUULIVOIMA- KAAVAEHDOTUKSEN VASTINEET 1 (6) OSAYLEISKAAVA, YPÄJÄ

TYRINSELÄN TUULIVOIMA- KAAVAEHDOTUKSEN VASTINEET 1 (6) OSAYLEISKAAVA, YPÄJÄ TYRINSELÄN TUULIVOIMA- KAAVAEHDOTUKSEN VASTINEET 1 (6) YHTEENVETO JA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSEN LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA Nähtävilläoloaika 16.9. 13.11.2015 Lausunnot L1 Lausunnon Varsinais- Suomen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 30.3.2015 43100 Saarijärvi

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 30.3.2015 43100 Saarijärvi 1 / 7 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi LAUSUNTO ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 30.3.2015 43100 Saarijärvi HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, Kaavaluonnos Kyyjärvi Kyyjärven kunta

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN LAUSUNTO PERUSTELUINEEN:

YPÄJÄN KUNNAN LAUSUNTO PERUSTELUINEEN: 1 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle YPÄJÄN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO TYRINSELÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVASTA JÄTETTYYN VALITUKSEEN Muutoksenhakija: Seppo Jokiniemi, Markku Mäkeläinen, Risto Pääjärvi, Tero

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Paholammi, Honkajoki

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Paholammi, Honkajoki Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Paholammi, Honkajoki Melumallinnus Samir Abboud Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Paholammi - Melumallinnus Samir

Lisätiedot

MIEKKIÖN TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS

MIEKKIÖN TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS Vastaanottaja Aurinkosiipi Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 29.9.2014 Viite 1510002627 MIEKKIÖN TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE MELUMALLINNUS Päivämäärä 29.9.2014 Laatija

Lisätiedot

Kaanaan tuulivoimapuiston meluvaikutusten arviointi

Kaanaan tuulivoimapuiston meluvaikutusten arviointi Intercon Energy Oy Kaanaan tuulivoimapuiston meluvaikutusten arviointi 1.11.2013 Empower Oy Atomitie 2C 00370 Helsinki Puh. 029 020 011 Fax. 029 020 2290 www.empower.fi Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 2402137-5

Lisätiedot

1. Fingrid Oyj 2. 2. Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologinen yksikkö 2. 3. Päijät-Hämeen maakuntamuseo 2. 4. Finavia Oyj 2

1. Fingrid Oyj 2. 2. Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologinen yksikkö 2. 3. Päijät-Hämeen maakuntamuseo 2. 4. Finavia Oyj 2 Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 7 Hartolan kunta Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutos et kaavaluonnoksen lausuntoihin Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kantti, Karvia

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kantti, Karvia Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kantti, Karvia Melumallinnus Samir Abboud Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kantti - Melumallinnus Samir Abboud

Lisätiedot

RAPORTTI 16WWE0726 12.6.2013. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen melumallinnus

RAPORTTI 16WWE0726 12.6.2013. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen melumallinnus RAPORTTI 16WWE0726 12.6.2013 Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen melumallinnus Sivu 1 (6) Sisältö 1 YLEISTÄ 2 1.1 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu 2012 2 1.2 Tuulivoimamelun mallinnusohjeet 2013 2

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Ratiperä, Jämijärvi

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Ratiperä, Jämijärvi Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Ratiperä, Jämijärvi Melumallinnus Samir Abboud Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Ratiperä - Melumallinnus Samir

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Raahen eteläisten ja itäisten, sekä Kopsan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset - melu

Raahen eteläisten ja itäisten, sekä Kopsan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset - melu Päiväys 3.10.2012 Sivu 1 (8) Raahen eteläisten ja itäisten, sekä Kopsan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset - melu Yhteyshlö Carlo Di Napoli Tehokkuus- ja mittauspalvelut Puh. 010 33 24587 Faksi 010

Lisätiedot

Lausunnot 2. 1. Hämeen ELY-keskus 2. 2. Lahden kaupungin museo, rakennuskulttuuri 6. 3. Fingrid Oyj 7. 4. Ilmavoimien esikunta, huolto-osasto 8

Lausunnot 2. 1. Hämeen ELY-keskus 2. 2. Lahden kaupungin museo, rakennuskulttuuri 6. 3. Fingrid Oyj 7. 4. Ilmavoimien esikunta, huolto-osasto 8 Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 14 Hartolan kunta Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutos Kaavaehdotus oli nähtävillä 3.4.2012-4.5.2012. Kaavaehdotuksesta annettiin 5 lausuntoa ja 9 muistutusta,

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Liite ELY-keskuksen lausunto (PIRELY/905/07.01/2010)

Liite ELY-keskuksen lausunto (PIRELY/905/07.01/2010) Liite 8 Muistutukset, lausunnot ja vastineet. Kaava nro 8246, Teiskontien ja Kuntokadun liikennejärjestelyt sekä TAYS:n pääsisäänkäynnin pysäköintijärjestelyt. Kaavaehdotus nro 8246 oli virallisesti nähtävillä

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 1 Fortum Power and Heat Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Havainnekuvat ja analyysikartat 4.1.2012 Kuva 1.

Lisätiedot

SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS

SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS Vastaanottaja Ilmatar Somero Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.6.2013 Viite 1510001380-003 SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS SOMERON TUULIVOIMAHANKE MELUMALLINNUS Päivämäärä 27.6.2013 Laatija

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Lauttakangas, Jämijärvi

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Lauttakangas, Jämijärvi Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Lauttakangas, Jämijärvi Melumallinnus Samir Abboud Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Lauttakangas - Melumallinnus

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

SARVAKANKAAN TUULI- VOIMAHANKE, RAAHE VÄLKEMALLINNUS

SARVAKANKAAN TUULI- VOIMAHANKE, RAAHE VÄLKEMALLINNUS Vastaanottaja Tuuliwatti Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 29.7.2014 Viite 16X198686-002 SARVAKANKAAN TUULI- VOIMAHANKE, RAAHE VÄLKEMALLINNUS SARVAKANKAAN TUULIVOIMAHANKE, RAAHE VÄLKEMALLINNUS Päivämäärä

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOIMA- HANKE, PORI MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAA- VAN EHDOTUSVAIHE)

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOIMA- HANKE, PORI MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAA- VAN EHDOTUSVAIHE) Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584-001 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOIMA- HANKE, PORI MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAA- VAN EHDOTUSVAIHE)

Lisätiedot

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014 Radiotaajuuspäivät Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen 20.11.2014 Teppo Ahonen/Digita Esityksen sisältö 1. Tausta Tuulivoimapuistojen rakentamistilanne Digitan tekemät mittaukset ja selvitykset

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMA- PUISTO, KEMIÖNSAARI MELUMALLINNUS

OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMA- PUISTO, KEMIÖNSAARI MELUMALLINNUS Vastaanottaja Föreningen Konstsamfundet Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.5.2014 Viite 1510001016-003 OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMA- PUISTO, KEMIÖNSAARI MELUMALLINNUS OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMAPUISTO, KEMIÖNSAARI

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 21 Hankilanneva_Meluselvitys- YKJR150601- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Hankilanneva Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 01.06.2015

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev03 16.6.2015 CGr JRd Tuulivoimapuisto Tuppuraneva,

meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev03 16.6.2015 CGr JRd Tuulivoimapuisto Tuppuraneva, Page 1 of 20 Tuppuraneva_Meluselvitys- CGYK150616- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Tuppuraneva Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev03 16.6.2015

Lisätiedot

TUULIVOIMALAPUISTON YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

TUULIVOIMALAPUISTON YMPÄRISTÖMELUSELVITYS 127 Ympäristömelu Raportti PR-Y1892 VentusVis Oy Turku 16.8.2012 Kotkamills Oy Sivu 1(27) TUULIVOIMALAPUISTON YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Kohde: Halla ja Kotkansaari, Kotka Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Rantasalmen kunnanhallitus 6.2.2017 Poikkitie 2 58900 RANTASALMI Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Marja-Leena Neuvo kumppaneineen on

Lisätiedot

Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 19 Portin_tuulipuisto_Meluselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 2.10.2015 YKo

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 19 Kaukasenneva_Meluselvitys_J R151207-4CG Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Kaukasenneva Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Uusia tuloksia tuulivoimamelun häiritsevyydestä Suomessa

Uusia tuloksia tuulivoimamelun häiritsevyydestä Suomessa Uusia tuloksia tuulivoimamelun häiritsevyydestä Suomessa 4.11.2016 Ympäristöterveyspäivät 2016 1 4.11.2016 Ympäristöterveyspäivät 2016 2 THL:n Asuinympäristötutkimus Osa laajempaa THL:n tuulivoimamelututkimusprojektia

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Projektisuunnittelija Eeva Paitula eeva.paitula@satakunta.fi 28.11.2012, Alueiden käyttö 1 Ympäristöministeriön rahoittama pilottiprojekti Osa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot