Aronkylän tuulipuiston Melu- ja varjostusselvitys

Transkriptio

1 Aronkylän tuulipuiston Melu- ja varjostusselvitys Raportti TT Aronkylä Melu&Varjo Versio 1.0 Erkki Haapanen Tuulitaito

2 Raportin tekijänoikeuksista Raportin on laatinut Tuulitaito, jolla on aineiston tekijänoikeudet Mikäli aineisto, tai sen osia halutaan julkaista tai levittää kopioina, Tuulitaidolta on saatava kirjallinen suostumus. Karttapohjat ovat Maanmittauslaitoksen lisenssillä MML 2013 Lagerwey Development Oy:llä on oikeus käyttää raporttia tuulivoimahankkeensa rakennuslupahakemuksessa Raportin versio V1.0: on laadittu Melulaskelmat tehty napakorkeudelle 135 m ja meluemissiona 106 db Varjostuslaskelma on tehty napakorkeudelle 135 m ja 100 m potkurille

3 Meluemission riippuvuus voimalan päämitoista Meluemissio kuvaa voimalan tuottamaa melua desibeleissä Voimalan melu syntyy pääosin lavoissa niiden tuottaessa energiaa Lapojen kärkinopeus on tärkein meluemission voimakkuuteen vaikuttava tekijä Alla on nyrkkikaava tuulivoimalan meluemission voimakkuuden arvioimiseksi. Voimalan kehitystyössä hiljainen käyntiääni on yksi suunnittelutavoitteista Voimalan tyyppihyväksyntään kuuluu meluemission mittaaminen ja sen tuloksia käytetään laskennassa. Monissa voimaloissa on mahdollista vähentää melutasoa aerodynaamisesti lapakulmia säätämällä ja kärkinopeutta pienentämällä. Hintana on alentunut tuotantoteho.

4 Äänen eteneminen yhdestä lähteestä Oikealla on melulaskelman tulokset eri tilanteissa. Max Tilanne, jossa kova pinta heijastaa äänen 100 % takaisin k.a. Tilanne, jossa 50 % heijastuu maanpinnasta takaisin Min Tilanne, jossa 0 % heijastuu maanpinnasta takaisin Todellisuus on maaseutuympäristössä lähempänä keskiarvoa kuin maksimia Jotta laskelmissa oltaisiin varmalla puolella on seuraavissa laskelmissa käytetty maksimiarvoja, eli oletettu kovaa maanpintaa, joka heijastaa 100% äänestä.

5 Melun eteneminen yhdestä voimalasta Vas: Eri lähtömelutasoille lasketun melun riippuvuus etäisyydestä kovalla maanpinnalla tilanteessa, jossa kuulijalla on suora näköyhteys voimalaan ja lisäksi 100 % äänestä heijastuu maanpinnasta, kuten asfaltista tai jäästä. Tätä laskentatapaa on käytetty jatkossa useamman voimalan melua määriteltäessä. (varovainen tapa) Oik: Ääni etenee sekä suoraan että maasta heijastuen kuulijan korviin. Suoraan ilmassa etenevä ääni tulee sellaisenaan mutta maanpinta vaimentaa heijastuneesta äänestä 1,5 db, mikä vastaa normaalin maaston kuten pellon tai metsän vaikutusta.

6 Äänen eteneminen useammasta lähteestä Eri lähteissä syntyvät äänet vahvistavat toisiaan ja niiden yhteisvaikutus lasketaan yhteen logaritmeja käyttämällä Tulokset esitetään melukäyrästönä voimalan lähialueelle sekä numeroarvoina lähimmille asuintaloille, jos suositellut melurajat ylittyvät Meluemissio eli lähtömelutaso Lw on määritelty voimalan tyyppihyväksyntään kuuluvissa IEC normin mukaisissa melumittauksissa. Mittaustulokseen lasketaan eri taajuuskaistojen yhteisvaikutukset. Jos voimalan äänessä on soinnillisia eli tonaalisia ääniä, mitattuun äänitasoon on lisätty tonaalisuussakko ja näissä laskelmissa käytetyssä Lw-arvossa on mahdollinen tonaalisuussakko mukana. Voimalan valmistajan tulee esittää melumittauksen tulokset sekä kuinka melutasovaatimukset täytetään

7 Aronkylän melualue. HH= 135 m, LW = 106 db Melutasot dba-asteikolla, kun LW = 106 bb ja HH = 135 m napakorkeus Alla talokohtaiset melutasot kovimmilla tuulilla MML 2013

8 Yhteenveto melusta 106 db lähtömelutasolla 1. Alueelle suunnitellulla Lagerwey L100 2,5 MW voimalalla laskelmissa käytettyä lähtömelun arvoa, 106 db esiintyy vain kovimmilla tuulilla, joiden esiintymistiheys on muutamia tunteja vuodessa. (Käytetty pahinta vaihtoehtoa) 2. Melurajana 45 dba: 1. Yhtään taloa ei ole 45 dba alueen sisällä 3. Melurajana on 40 dba 1. Kaksi taloa on 40 dba raja-alueella mutta 40 dba ei ylity Huom! Ihmiskorva ei havaitse alle 2 db melun voimakkuuden muutoksia

9 Erkki Haapanen, Tuulitaito LAPOJEN AIHEUTTAMA VARJOSTUSVÄLKE

10 Varjostuksen laskentaolettamukset Varjovälke syntyy, kun aurinko paistaa voimalan lapojen pyörintäkehän läpi, ja lavan varjo katkaisee hetkeksi auringonsäteen Voimaloiden napakorkeus 135 m Potkurin halkaisija 100 m Tuulen suuntajakauma Suomen Tuuliatlaksesta Tuulisten päivien jakauma Suomen Tuuliatlaksesta Aurinkoiset päivät Ilmatieteenlaitoksen tilastoista Varjot laskettu 5 minuutin välein vuodelle 2015 käyttäen NREL'in Auringon asemalaskinta "MIDC SolarPosition Algorithm Calculator" Maaston korkeusvaihtelut on huomioitu kartta-aineiston avulla Laskelma ei huomioi metsän vaikutusta, mikä on selvitettävä paikallisesti ja kohdekohtaisesti, jos lähitaloja osuu varjostusalueille. Metsä vähentää varjostuksen vaikutusta

11 Varjostusalue kunkinvoimalan ympärillä Alueet on laskettu neljälle voimalle: 135 m napakorkeus 100 m potkuri ~90 % ajasta toiminnassa Varjostuksissa on laskettu yhteen kaikkien voimaloiden vaikutukset Varjoa ei synny tai sillä ei ole merkitystä, kun: 1. Voimala seisoo 2. Aurinko ei paista 3. Metsä tai muu este on edessä 4. Aurinko ei ole pyörivän potkurin kehän takana 5. Etäisyys voimalaan on niin suuri, että difraktio pehmentää varjon Kaikkien voimaloiden yhteenlasketut vuotuiset varjostustunnit

12 Kaikkien voimaloiden vuotuiset varjostustunnit MML 2013

13 Yhteenveto varjostusvaikutuksisat Tapauksia, joissa varjostusta olisi naapuritalojen kohdalla yli 30 h vuodessa ei esiinny. Yhtään taloa ei ole edes 10 h/a rajan sisällä. Lähitaloihin ei kohdistu merkittävää varjostusvaikutusta