LAUANTAI VIIKKO 7 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU. päästä asumaan ensimmäiseen omaan kotiin. Mieluisin paikka talossa on

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 7 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Pyhäjoelle kannattaa rakentaa RAIJA PIILOLA Viime vuoden aikana, Pyhäjoen Kaukon alueelle nousi uusia omakotitaloja. Yksi niistä oli Eeva ja Joel Nuoralan. Raahe oli toinen vaihtoehtomme, he kertovat rakennusprojektin alusta. Kuitenkin Pyhäjoen edulliset tontit, positiiviset tulevaisuuden näkymät ja sopiva määrä palveluita edesauttoivat valinnassa. Rakennusprojekti käynnistyi kesäkuussa Nuoralat halusivat tontin, joka olisi sopivan lähellä palveluita, mutta silti rauhallisella alueella. Tontti Kaukon alueella vaikutti hyvältä: Kaavatontti oli helppo valita, koska halusimme päästä nopeasti rakentamaan. Tontin valinnan jälkeen alkoi maatyövaihe. Jo elokuussa talopaketti saapui rakennukselle, ja Joel aloitti rungon pystytyksen. Talopaketti on mallistoltaan Kastellin Pre-cut. Halusimme, että koti tuntuu tilavalta ja toimivalta, vaikka neliöitä ei olekaan hirveästi, Nuoralat toteavat. Asuinneliöitä talossa on 94 neliömetriä. Lisäksi on noin kymmenen neliön lämmin varasto ja autokatos: Muokkasimme talon meille sopivaksi valmiista mallista. Muutimme esimerkiksi keittiön niin, että se on olohuoneen kanssa yhtenäinen ja suurensimme ikkunoita. Se toi lisää avaruuden tuntua. Joel rakensi taloa pitkältä osin itse. Vain sähkötyöt, lattian valu, LVI-työt ja joitakin sisustustöitä teetettiin muilla. Suurena apuna projektissa toimi Eevan isä, joka toimi vastaavana työnjohtajana rakennuksella. Saimme kyllä esimerkiksi kattopeltien asennukseen talkooapua, Nuoralat kertovat. Rakentaminen oli kokonaisuudessaan mukava projekti, mutta myös hyvin sitova. Haastavimmiksi töiksi he kuvaavat alun lupa-asiat ja sopimukset: paperityöt. Niistä ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta. Itselle tutuinta olivat runkovaihetyöt, Joel toteaakin. Nuoraloilla ei ollut suuria odotuksia rakennusprojektista: Päätimme vain alkaa rakentaa. Emme asettaneet projektille Kaunis koti Kaukon alueella kovin tiukkoja aikataulutavoitteita. Talo valmistui muuttokuntoon kohtuullisessa ajassa, alle vuodessa: Oli mukava päästä asumaan ensimmäiseen omaan kotiin. Mieluisin paikka talossa on - suomalaiseen tapaan - sauna. Tulevaisuudessa odottavat vielä terassin viimeistely ja ulkotyöt. Olemme ehdottoman tyytyväisiä. Turhalta stressiltä välttyy, kun ei tee tarkkoja aikatauluja! Aurinko kun päätti retken, tovereistaan jäi jälkeen hetken abiturientti viimeinen. Yo-lakki jo mieleen hiipi kokelaamme kultasiipi aikoi juuri päähän painaa sen, vaan improbaturin uhan näki vastaan tulevan, sen nosti Sari Hiden luolastaan. Kas improbatur ennen tekstitaitoa ei voi milloinkaan elää päällä maan Myös Pyhäjoen lukiolla juhlittiin opiskelun päättymistä. Sisällä juhlittiin historian merkkihenkilöinä ja laulettiin Abilaulu. Ulkona tapahtui puolestaan perinteinen riehakas abiajelu traktorilla. Illalla oli vuorossa Pyhäjoen abien oma retki Rukalle. Siellä sitten juhlittiin jo vapaamuotoisemmin koulun päättymistä. niin Sari vastas: Abikulta, äikkä evää lakin sulta. Enkä toivo uusintaa kypsymään sun täytyy mennä raamatun viereen heti lennä niin lakin joskus päähän painaa saat Niin lähti reipas abi-kulta, mutta vieläkin, kun Sari täällä yksin tallustaa, hän miettii miksi toinen täällä ällän abi on, ja toinen iitä rakastaa.

2 sivu 2 Ei juhlita! Vietän syntymäpäivääni perhepiirissä. Eija Martinmäki PIRTTIKOSKEN METSÄSTYSSEURA HIRVIPORUKAN KOKOUS perjantaina klo 19 Pirttikosken koululla Tervetuloa! Pyhäjoen Kuulumiset

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Pyhäjoen lukio seutukunnan aatelia JONNA LUOTO Ennen paikkakuntamme oman Yrttiksen eli yrittäjyyslukion perustamista lähimmät lukiot olivat Kalajoella, Raahessa, Oulaisissa ja Vihannissa. Opiskelijat menivät yleensä joko Raaheen tai Kalajoelle. Vetten laijoilta kirjassa kerrotaan, että kunnallisen keskikoulun perustamisen myötä kiinnostus lukiota kohtaan kasvoi: Lukio-opetusta jouduttiin hakemaan vielä peruskouluun siirtymisenkin jälkeen lähikunnista. Vuonna 1980 Pyhäjoen lukiolaisista 28 opiskeli Kalajoella, 25 Raahessa, 12 Saloisissa ja 4 Oulaisissa. Pyhäjoen omasta lukiosta on valmistunut 637 ylioppilasta. Opiskelijoita on tällä hetkellä hieman alle 70, joista osa on aikuislukiossa. Lukiossa pääosin opettavia opettajia on 7, lisäksi peruskoulun opettajat pitävät joitain lukion kursseja. Valtioneuvosto myönsi perustamisluvan lukiolle toukokuussa Kunnan päättäjät tekivät paljon töitä luvan eteen ja vierailivat opetusministeriössäkin useita kertoja. Toiminta käynnistyi vuosi perustamisluvan saannin jälkeen. Vuonna 1987 kunnan päättäjät kantoivat kaikki 29 uutta lukiolaista sekä heidän rehtorinsa ja opettajansa kultatuolissa sisälle. Koulurakennuksessa oli aikaisemmin ollut 3-4 asuntoa, joista sahattiin seiniä pois ja muutettiin kouluksi. Lukio oli ainoa uusi Suomessa sinä vuonna. Pyhäjoen lukion silloinen rehtori Pekka Viitanen kertoo, että monet eivät voineet lähteä kauemmaksi lukioon, joten uusi lukio antoi yhä useammille mahdollisuuden opiskella: Lukioon menoprosentti varmaan suorastaan räjähti. Täytyy kiittää kuntaa siitä, että se haluaa kouluttaa nuorisonsa. Se on hieno piirre maalaiskunnassa. Pyhäjoen lukiossa panostettiin jo alussa itsenäiseen työskentelyyn, kertoo Viitanen. Opiskelija haluttiin saada aktiiviseksi sen sijaan, että hän istuisi ainoastaan passiivisena pulpetissaan: Itsenäisyys kuuluu Pyhäjoen lukion kulttuuriin, se on jotenkin tarttunut seiniin. Tauno Rajaniemi on ollut alusta asti lukiossa töissä. Hän on matematiikan opettaja, mutta toimii myös apulaisrehtorina. Hän kertoo, että suurin muutos tänä aikana on uusi koulurakennus, joka rakennettiin vuonna Rakennusta on kehuttu moderniksi, ajanmukaiseksi, toimivaksi, tehokkaaksi ja kauniiksikin. Lukiolaitoskin on muuttunut tänä aikana, Yrttiksen toimintatavat ovat kuitenkin vakiintuneet. Lukion toimittama Pyhäjoen Kuulumiset on löytänyt paikkansa ja lukijansa, samoin kuin vuosittain järjestettävät messut. Lukiosta on tullut osa Pyhäjoen yhteisöä näiden vuosien aikana. Millainen on hyvä lukio? Onko Pyhäjoen lukio sellainen? Jälkimmäinen kysymys on helppo, naurahtaa Rajaniemi. Pyhäjoen lukio on hyvä lukio. Hyvässä lukiossa opiskelijat pystyvät toteuttamaan potentiaalinsa, joka heissä on. Hyvä lukio seuraa aikaansa ja on myös kiinteä osa paikkakunnan yhteisöä. Teknologia on nykyään tärkeä osa kaikkea koulutusta. Pyhäjoen lukiossa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää digitaalisia välineitä opinnoissaan. Myös digitaalisia oppikirjoja käytetään osassa kursseissa. Tänä vuonna Pyhäjoki Data Oy antoi ensimmäisen vuoden opiskelijoille Apple ipad minit henkilökohtaiseen käyttöön. Ylioppilastutkintolautakunnan suunnittelemat sähköiset kirjoituksetkin voitaisiin Pyhäjoella toteuttaa vaikka heti. Jo nyt osa kokeista tehdään tietokoneilla. Seutukunnan lukiot järjestävät yhteisiä etäkursseja, vuosittain yli 20 kurssia. Lisäksi Pyhäjoen lukio on osa Pohjois- Pohjanmaan etälukioverkostoa, joka tarjoaa opetusta aikuisopiskelijoille ja halukkaille päivälukiolaisille. Pieni tai iso lukio, lukio voi erottua vain omilla vahvuuksillaan. Pyhäjoen lukio erottuu jo luontojaan opiskelijoillaan, heidän tavoillaan toimia ja tuloksilla - aateluus velvoittaa, Rajaniemi mainitsee. Opiskelijoita voidaan houkutella lukioon mahdollisimman hyvillä olosuhteilla ja auttamalla taloudellisesti, kun se on tarpeen. Pakollisten kurssien kirjat ovat lukiossa ilmaisia. Koulun henki. Tekemisen meininki on myös tärkeä. Lukio on muuttunut ja muuttuu edelleen Lukion alkuajoista tekniikan ja erityisesti viestintätekniikan käyttö ovat lisääntyneet huimasti. Sisällöt kursseissa ovat muuttuneet, ja ajankohtaisuus on lisääntynyt. Kansainvälisyys on nykyään myös entistä tärkeämpää. Lukio on mukana kansainvälisissä verkostoissa, kuten EU:n Erasmus-hankkeessa sekä kouluyhteistyössä Barcelonan kanssa. Yrttiksen perusopiskelijatyyppi on pysynyt hyvin samanlaisena, aktiivisena, vastuuntuntoisena ja itsenäisenä. Suurin muutos on tapahtunut ehkä opiskelijoiden viestintätaidoissa sekä juurikin kansainvälisyyden lisääntymisessä. Oona Jauhiainen tuli Pyhäjoen lukioon Merijärveltä. Hän kannattaa pieniä lukioita, koska kaikki tuntevat toisensa ja ovat läheisiä. Opettajat voivat myös antaa henkilökohtaista opetusta, jolloin oppii paremmin: Opiskeluympäristö on kodinomainen, kouluun on mukava tulla. Opettajat ovat hänen mielestään ammattitaitoisia ja mukavia. Heille voi jutella mistä vain. Olen ollut tyytyväinen päätökseeni, että tulin Pyhäjoelle. Täällä jaksaa opiskella, hyvä ilmapiiri ja mukavat opiskelijat takaavat sen. Raahen seudun pääkirjoituksessa 14. marraskuuta vuonna 2014 kirjoitetaan: Oma lukio on Pyhäjoella sydämen asia. Opinahjoon suhtaudutaan suojelevasti ja ylpeästi, ja ylpeyteen on syytäkin. Pyhäjoen lukiossa on uskallettu erikoistua ja hakea opetukseen luovia ratkaisuja, ja tuloksetkin ovat olleet hyviä. Useana vuonna Pyhäjoen lukio on ollut seutukunnan aatelia, kun ylioppilaskirjoitusten tuloksia on vertailtu lukioiden kesken. Samassa kirjoituksessa ilmaistaan myös, että yhteistyö lukioiden välillä saattaa olla lisääntymässä tulevaisuudessa. Hallinnolliset tai toimipisteidenkin yhdistämiset ovat juuri nyt aiheita, joista on keskusteltu. Yrttis on jo legenda Kansanedustaja Inkeri Kerolan mielestä pienet lukiot ovat erinomaisia syrjäytymisen ehkäisemisen oppimiskeskuksia ja maksavat siten itsensä takaisin: Pyhäjoen Yrttis on legenda ja jo sinällään brändi Pyhäjoella. Pieni lukio pitää huolen kaikista. Lisäksi oppimistuloksetkin puhuvat puolestaan. Hänen mielestään myös Kuulumiset on saavuttanut paikkansa: Mainio ilmoituslehti, joka on myös palvellut hyvin. Puhun omasta kokemuksesta. Hän kannustaa myös käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa. Lähilukio on aina edullisempi valinta perheelle myös taloudellisesti. Mitä kauemmas lukiot sijoitetaan, sitä enemmän koulutusmahdollisuudet eriytyvät ja eriarvoistavat opiskelijoiden asemaa myös koulutuksen määrässä mitaten. Kaikille pitäisi suoda tasavertaiset mahdollisuudet jatkokoulutukseen. Toisen asteen rakenneuudistuksesta on puhuttu paljon. Leikkaukset paitsi lukioverkossa, myös rahassa ovat todella radikaalit. Jokainen lukion omaava kunta joutuu pohtimaan, mihin pienenevät valtionosuudet sijoittaa. Todella rajut muutokset konkretisoituvat vasta vuonna 2018, Kerola kertoo. Lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa koulutuksen muodossa. Se on pääomaa, mikä kasvaa korkoa. Samalla juurrutamme jälkipolvet kotiseudullemme niin, että sinne on hyvä jäädä tai joskus myöhemmin palata takaisin. Elias, Eve, Saku, Iida, Matias vierailivat Erasmus+ yhteistyökoulussamme, Örstad Gymnasiumissa

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset PJK TIEDOTTAA: III-Divisioonan ottelut Kielosaaressa: PJK - Kiekko Haukat (Oulainen) La 14.2 Klo 16:00 Runkosarjan päätöspeli PJK - Cowboys (Nivala) Su 22.2 Klo 16:00 Liput 5/3 YPPÄRIN ERÄMIEHET ry Vuosikokous Keskiviikkona klo Tervetuloa Metsästysmajalla Johtokunta Liminkakylän Kylätoimikunta järjestää VIRKISTYSRETKEN Härmän Kylpylään Ilmoittautumiset / tiedustelut Puhelimesta / Muilta kyliltä myös tervetuloa, niin monta, kuin kyytiin mahtuu.

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Retroa ja vintagea OONA JAUHIAINEN Entisöintiä, vanhaa ja uutta sekaisin, retroa ja modernia. Yhä useampi suomalainen koti on täynnä menneisyyden aarteita. Kirpputorin nurkista löytyneet kuluneet ja öljyn peittämät huonekalut saavat uuden elämän entisöijien käsissä. Myös pyhäjokinen Juulia Lahnaoja on hurahtanut ulkorakennuksista löytyviin aarteisiin ja sitä kautta entisöintiin. Juulia asuu perheineen miehensä Heikin kotipaikalla. Perheeseen kuuluu lisäksi kolme lasta. Heikin isoisän, Johan Peter Lahnojan rakennuttama talo on valmistunut 1800-luvun lopulla. Juulian mukaan itse tontti on ollut samalla suvulla jo monia vuosikymmeniä, 1850-luvulta asti. Lahnaojan perhe lunasti talon itselleen vuoden 2012 lopussa. Parin vuoden sisällä vanhaa taloa on uudistettu huimasti. Ammattilaiset rakensivat talon uutta päätyä, tekivät katon, vaihtoivat sähköt ja vesiputket. Myös lämmitysjärjestelmä uudistettiin. Talon ulkoseiniä on verhoiltu uudelleen sekä eristeitä uusittu paremmiksi. Pintaremontti on ollut suurinta, tapetointi ja maalaus jokaiseen huoneeseen. Talossa riittää vieläkin töitä lahosta päädystä ulkoseiniin, mutta kaikki tapahtuu aikanaan. Vanhassa talossa asuminen kiehtoo Juuliaa. Siellä asuneiden ihmisten elämän jäljet ja sen hetkiseen elämään sopivat ratkaisut kiehtovat. Lisäksi nykyrakentamisessa suositaan paljon tekniikkaa ja eri asioiden koneellistamista, mikä ei meistä tuntunut oikein omalta. Vanhaa taloa on myös suhteellisen helppo itse korjailla, Juulia kertoo. PEKKA VÄRTTÖ - Lahnaojien unelma Entisöinnistä Juulia innostui opiskeluaikoina. Hän vaihtoi suunnittelun puolelta tekemiseen ja valmisti myös asiakastöitä. Esineitä korjaillessa Juulia pääsee omaan maailmaansa, flow-tilaan. Entisöinnin hienoimpia puolia onkin työn tuloksen näkeminen. Ideat huonekalujen entisöimiseen ja sisustamiseen hän poimii kirjoista, blogeista ja pinterestistä. Talo huokuu vanhaa retroajan väriloistoa ja vintagea. Lahnaojien koti on koti heidän makuunsa. Kaikilla esineillä on jokin tarina kerrottavanaan. Huonekaluja on pelastettu kotiin autotalleista kuin roskalavoiltakin; ja kaikilla on oma paikkansa. Retron ja vintagen ohella koti on kuitenkin sekoitus kaikkien aikakausien esineistöä. Juulia suosii vanhaa, mutta toisaalta uudet ja laadukkaat huonekalut ovat tervetulleita. Maailmassa on aivan liikaa huokeita ja halvalla tehtyjä esineitä, jotka kelpaavat viiden käyttövuoden päästä ainoastaan jätteeksi. Ennen esineet tehtiin kestämään, joten niiden korjaaminen on kannattavampaa kuin uuden hankkiminen. Ja täysin uutta hankkiessa kannattaa satsata laatuun ja käsityöhön. Kannattaa muistaa, että niiden jälleenmyyntiarvokin on huomattavasti suurempi kuin huonekalujättien lastulevymööpeleiden, sanoo Juulia. Sanotaan, että keittiö on kodin sydän. Näin myös Lahnaojilla. Tuvassa eli olohuonekeittiössä tulee vietettyä eniten aikaa. Sen keskipiste on lähes 3,5 metrinen pirtinpöytä, joka haalattiin sisään heinätallista. Pöydän ääressä tapahtuu lähes kaikki. Viimeisin löytö on kirpputorilta. Kirkkaanpunaisella Miranolilla vedetty vanha arkku saa ajan kuluessa kodin talosta. Juulian mielestä liika kunnostaminen on turhaa. Se pilaa esineen ja pahimmassa tapauksessa saattaa jopa alentaa sen arvoa. Entisöintiin sopii vanha neuvo: vähemmän on enemmän, Juulian mielestä ei myöskään kannata sortua maalaamaan kaikkea valkoiseksi. Maalausjäljen ei tarvitse olla ammattitasoa, tärkeintä on tee-se-itse tyyli. Entisöinnin ohella Juulia lukee, kirjoittaa, kuuntelee musiikkia, katsoo hyviä elokuvia ja televisiosarjoja. Hän toteaa, että onhan se vähän outoa, jos jonkun elämän sisältönä on mööpeleiden siirtely. Koti on kuitenkin ainutlaatuinen paikka, josta täytyy tehdä mieleisensä. Sen pitää kestää kulutusta ja elää mukana. Lahnaojat elävät unelmaansa, entisöiden ja itse tehden. Korjausrakentamiselle energiatehokkuusmääräykset Rakennus- tai toimenpideluvan vaatima isompi remontti on myös energiatehokkuusremontti. Korjausrakentamisessa on jatkossa otettava huomioon myös energiatehokkuus. Uudet energiatehokkuuden parantamisen vähimmäisvaatimukset astuvat kuvaan mukaan, kun rakennusta ryhdytään korjaamaan, muutetaan rakennuksen FAKTALAATIKKO: Entisöinnillä tarkoitetaan jonkin vanhan esineen, huonekalun tai rakennuksen korjaamista alkuperäiseen kuntoon. Huonekalujen entisöinti on ollut 1980-luvulta asti suosittua Suomessa. Entisöinti eli restaurointi voi olla harrastus tai ammatti. Työväen- ja kansalaisopistot järjestävät kursseja harrastajille. käyttötarkoitusta tai uusitaan rakennuksen teknisiä järjestelmiä, niin laajasti että korjaukset tai muutokset ovat luvanvaraisia. Tyypillisiä rakennusluvan tarvitsevia korjauksia ovat esimerkiksi rakennuksen vaippaan ja teknisiin järjestelmiin kohdistuvat korjaus- ja muutostyöt. Toimenpidelupaa tarvitaan tyypillisesti esimerkiksi rakennusosan uusimiseen. Lupakynnys vaihtelee kunnittain. Pientaloissa tyypillisimpiä ovat ikkunoiden ja ovien uusiminen. Suomessa energian kokonaiskulutuksesta 40 prosenttia kuluu rakennuksissa. Siksi korjausrakentamisen yhteydessä päästään käsiksi energiatehokkuuden kannalta isoon asiaan. Suomessa tehdään vuosittain arviolta noin korjausta, joiden yhteydessä energiatehokkuutta voidaan parantaa. Ympäristöministeriön helmikuussa antama korjausrakentamisen energiatehokkuutta koskeva asetus on yksi osa 2000-luvulla koottua palapeliä, jolla rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta parannetaan. Asetuksen valmistelu alkoi Suomessa vuonna Se on osa rakennusten energiatehokkuutta koskevan, vuonna 2010 uudistetun EU-direktiivin toimeenpanoa. Pirkko Valtanen Mikä mieltä painaa? Mikä askarruttaa? Pirkon Porinapirtti avoinna ke klo , Metalli 55 tiloissa, Vilpuntie 1, Raahe, Tervetuloa Tukiryhmä

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Paluu kotikulmille Näin rakentuu paluumuuttajan talo Yppärin Kiviniemeen KATJA KESKITALO Anni ja Ville Pirkolan puolitoistavuotinen odotus palkitaan tämän vuoden puintien jälkeen. Silloin valmistuu heidän omakotitalonsa Yppärin Kiviniemeen. 1½-kerroksinen hirsitalo on valmiista talopaketista muokattu. Talon tärkein osa on tietenkin iso tupa, joka on talon sydän. Neliöitä löytyy noin 240. Sen lisäksi talolta vaaditaan suurta arkieteistä ja tilaa työvaatteille. Taloon muuttaa Annin ja Villen lisäksi myös Valtteri, joka on vuoden ja 8 kuukautta vanha. Pihassa pyörii myös vaihtelevasti kolmen koiran sirkus, joten oma tila on tärkeää. Vaikka omakotitalo olikin molempien haave, alun perin he etsivät Tampereelta rivitaloa tai remonttikohdetta. Kun saimme lapsen, tärkeäksi tuli myös oma rauha, Anni sanoo. Kerrostaloelämä oli liian rauhatonta. He päättivät muuttaa Yppäriin, jolloin omakotitalo Kiviniemeen oli ainoa vaihtoehto. Jos Yppärissä on hyvä asua, miksi ei rakentaa? Pyhäjoelta löytyvät tarvittavat rakennusalan ammattilaiset läheltä ja asiantunteva rautakauppa. Jokainen talonrakennusta seurannut tietää, että rakentaminen ei käy hetkessä. Myös Annin ja Villen projektissa on ollut monta vaihetta. Ensin pitää hakea luvat ja suunnitella. Maatyöt ja perustukset he tekivät itse. Tuttavat, ystävät ja sukulaiset ovat antaneet monia kullanarvoisia vinkkejä ja apua. Myös vastaava mestari Mika Niemelä on ollut korvaamaton apu. Mikan porukka pystytti hirsirungon, kattotuolit ja teki katon sekä muut rakenteet. Vaikka ammattilaisille onkin annettu ne hommat, joita itse ei osaa tehdä tai ei ole aikaa opetella, Anni ja Ville ovat olleet lisäapuna. Siivoamista on joka ilta, ja viimeistelyn he aikovat tehdä itse. Saadaan omaa kädenjälkeä kotiin, perustelee Anni. Ilman ylimääräistä stressiä selviää, kun hommat toimivat ammattilaisten kanssa. Omaan kotiin muuttaminen tuntuu tietenkin mahtavalta. Muuttopäivä on kyllä todella odotettu päivä, Anni kertoo. Omat tavarat ovat olleet laatikoihin pakattuina noin vuoden; sillä välin he ovat asuneet Annin vanhempien yläkerrassa. Ulkoväritys tulee olemaan harmaa, sisällä seinät maalataan kuultavan valkoisiksi; hirsiä ei siis maalata piiloon. Takka-leivinuunista suunnitellaan tummanharmaata. Sitten voi revitellä esimerkiksi verhoilla, jahka sinne asti päästään, Anni toteaa. Talon sisustusta he eivät ole vielä miettineet sen tarkemmin. Todennäköisesti siitä tulee melko maalaistyylinen, mutta silti oman maun mukainen; vanhoja huonekaluaarteita ja muuta kierrätystavaraa. Annilla ei ole aikomusta juosta trendien perässä. Rakentajat ja ammattilaiset ovat olleet iso osa projektia. Me koetaan tosi tärkeäksi, että on saatu työmaalle tutut ja osaavat, luotettavat tekijät joka hommaan, Anni kertoo. Omaa taloa rakentaessa pääsee näkemään jokaisen vaiheen. On ollut mielenkiintoista nähdä, mitä takkaan tulee tai miten rakenteet tehdään. On paljon, mitä ei itse voi tehdä tai kannata opetella, jos ei ole kokemusta tai ei aio rakentaa useampaa taloa, Anni pohtii. Rakentamisen lisäksi pitää hoitaa myös oma elämä; perhe ja työt eivät katoa mihinkään, vaikka elämässä tapahtuukin suuri muutos. Entä mikä tulee olemaan talon paras paikka? Varmasti suuri tupa. Jos ehtis paistaa muutaman harjoituskinkun omassa uunissa ennen joulua, Anni naurahtaa.

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Juha Sipilä Pyhäjoella Tänään lauantaina klo Kahvitarjolu klo alkaen Maksaja: Keskustan Pyhäjoen kunnallisjärjestö Hanna-Leena Mattila Elinvoimaa ja tulevaisuutta nuorten ja lapsiperheiden maakuntaan! Minulle on tärkeää: Parantaa työllisyyttä Pohjois-Suomessa edistämällä teollisuuden toimintamahdollisuuksia ja energiahankkeita Tukea Pohjois-Pohjanmaata nuorten ja lapsiperheiden maakuntana hyvällä koulutus- ja perhepolitiikalla Saavuttaa mahdollisimman suuri omavaraisuus ruuantuotannossa Edistää yrittäjyyttä oikeudenmukaisella verotuksella ja helpottamalla lisätyövoiman palkkaamista Ota yhteyttä Hanna-Leena Mattila puh hanna-leena.mattila@raahe.fi fb: hannaleenamattilaeduskuntaan instagram: MHannaLeena

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset Rakennamme asuntoja Pyhäjoelle. Vastapäätä Valikkaria. Rakennustyöt alkavat keväällä 2015 Ota yhteyttä: Vesa-Matti Tervonen vesa-matti.tervonen@temotek.fi puh

9 Kirkonrakennukselta omakotitalojen tekijäksi Kansakoulu, kansalaiskoulu ja Raahen ammattikoulun rakennuspuoli sekä armeija olivat Pyhäjoen Rakennus Oy:n yrittäjän takana, kun hän pyöräili Pyhäjoen kirkon rakennustyömaalle töitä kyselemään. Töitä luvattiin ja alkuun tultiin vanhoille timpureille lautapojaksi. Eikä aikaakaan, niin mestari sanoi Timo Impolalle: Tuoppa naulapussi ja vasara, ja ala hommiin. Työmaalla oli aluksi vain kolme miestä. Tehtiin aluksi parakit ja suojatyöt. Sitten alettiin kohottaa kirkkoa. Niin alkoi työura Ylivieskalaisen Yrit Oy:n leivissä. Työura jatkui Raahen Rakennus oy:llä, Pyhäjoen kunnalla ja yksityisten omakotitalojen rakennuksilla. Raahelaisen timpurin, Niilo Sorvarin opissa kului kymmenkunta vuotta. Omakotitalojen työmaista seurasi paljon paperityötä. Käytännössä joutui itse tekemään veronpidätystodistukset ja paljon muuta. Oli siis lyhyt matka itsenäiseksi yrittäjäksi. Niin syntyi v Rakennuspalvelu Timo Impola KY, joka merkittiin yritysrekisteriin helmikuussa. Selkeänä tavoitteena oli yksinkertaistaa paperitöitä. Nyt riitti kun osasi laskea urakan ja kirjoittaa laskun. V Kuvioon tuli mukaan Tero Kestilä, jolloin nimeksi vaihtui Pyhäjoen Rakennus KY. Joka muutettiin osakeyhtiöksi Ja v Pyhäjoen Rakennus Oy siirtyi kokonaan Anja ja Timo Impolan omistukseen. Joskus pääsee rakentajakin nauttimaan työnsä tuloksista. Timo Impola kohentelee takkatulta Sorsatielle valmistuneessa omakotitalossa. Työkuvaa ei taustan muuttuminen paljoa muuttanut. Toiminta jatkui edelleen omakotitalojen rakentamisena ja erilaisissa korjaustöissä. Jo vuonna 1997 kuvioon tullut yhteistyö Matti Korpelan ja Jukka-talojen kanssa jatkuu edelleen. Tietysti yhteistyökumppaneina olivat olleet jo pitemmän aikaa monet paikalliset yrittäjät. Rakennuksella tarvitaan LVI ja sähköpuolen asiantuntijaa. Anja- vaimo huolehtii toimistotöistä, ja tilitoimisto tili - ja kirjanpitoasioista. Timo Impola on ollut tyytyväinen uraansa yrittäjänä. Pyhäjoen Kuulumiset sivu 9 - Ei kai sitä muuta voi sanoa, kun kaikki pojatkin ovat käyneet rakennuspuolen ammattikoulutuksen. Ja yksi heistä jopa alkanut itsekin yrittäjäksi. Perheessä on ollut voimaa, kun on kiireet ajat. Pojan yrityksen kanssa on voinut lainailla miehiä ja hankkia työvälineitä. Kun remonttitarpeita tulee yllättäen, on voitu toimia yhteistyökumppaneina. Kun omaakin porukkaa on 6 miestä, voi joltain työmaalta lähes aina siirtää kiireellisempiin. Vaikka sukulaisporukan kanssa työskentely onkin voittopuolisesti plusmerkkistä, on yrittäjälle siitä myös omat murheensa. - Työntekijät ovat osaavaa ja tuttua porukkaa. Se on monessa suhteessa positiivista, mutta hiljaisena aikana lomauttaminen ei ole helppoa. - Kuitenkin on ollut mahtava tunne, kun on pystynyt työllistämään. Timo Impolalla on kohta neljänkymmenen vuoden työura takanaan. Silloin yrittäjä miettii, miten yrityksen käy. -Toiveissa on, että jatkaja löytyy omasta porukasta, tuumailee Timo rauhalliseen tapaansa. PYHÄJOEN KUNTA Valtuuston kokous pidetään keskiviikkona alkaen klo kunnantalon valtuustosalissa. Kokouksessa käsiteltävät asiat: - Pyhäjoen kunnan osakkuus Fennovoima Oy:ssä / Hanhikivi I ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen - Puhuri Oy:n Parhalahden tuulivoimahanke / Kaavoittajan hyväksyminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Osayleiskaavaluonnos / Osayleiskaavaehdotus läntinen osa-alue / Osayleiskaavan hyväksyminen läntisellä osa-alueella - Puhuri Oy:n Parhalahden tuulivoimahanke / Kaavoittajan hyväksyminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Osayleiskaavaluonnos / Osayleiskaavaehdotus itäinen osa-alue / Osayleiskaavan hyväksyminen itäisellä osa-alueella - Pyhäjokisuun Vesi Oy:n kuntayritystodistusohjelma - Hanhikivi jatkoyhteyshanke Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallinto-, elinkeino- ja perusturvaosastolla perjantaina klo Risto Kittilä valtuuston puheenjohtaja Kuntatie 1, Postilokero 6, Pyhäjoki Puhelin: , Faksi: (08) Myytävänä Sorsakuja 4 Pyhäjoki UUDISRAKENNUKSET PERUSKORJAUKSET ELEMENTTIASENNUKSET Timo Impola pyhajoen.rakennus@omanetti.fi

10 sivu 10 Pyhäjoen Kuulumiset Hanhikiven niemelle rakennetaan ydinvoimala ARVO HELANTI Ydinvoimalan rakennustyöt käynnistyvät tulevan kesän aikana. Samalla alkaa työmaa vähitellen kasvaa. Vaikka nyt ollaan vasta aloittamassa voimalan rakentamista valmistelevia töitä, on suuruusluokka Pyhäjoen näkökulmasta merkittävä. - Perustyöt jakaantuvat kohtalaisen tasan Fennovoiman ja Rosatomin kesken, kertoo rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen Fennovoimasta. Hän arvioi, että syksyllä 2015 Pyhäjoella työskentelee tusinan verran Fennovoiman väkeä. He ovat lähinnä rakennusvalvonnassa, vastaavat turvallisuudesta tai ovat sihteerityövoimaa. Lukemista voi päätellä, että varsinaisia töitäkin on tekemässä melkoinen joukko. Työt aloitetaan meren päältä, jossa tehdään uomia veden otolle ja purulle. Työ tulee olemaan tyypillistä teollisuusrakentamista, joten paikallinen työvoima on aivan riittävästi koulutettua tähän työhön. Kun tietyömaalla työvoimavahvuus on ollut kolmisenkymmentä, on tekijöitä reilun vuoden päästä todennäköisesti satoja. Fennovoiman omaksi vahvuudeksi hän arvioi syksylle 2016 kaksi tusinaa. Alueella tapahtuu jo ensi syksynä muutoksia, sillä kulku laitosalueelle rajoitetaan. Itse Hanhikivelle järjestetään kuitenkin kulkumahdollisuus. Sipiläinen on tyytyväinen rakennushankkeen etenemisvauhtiin. Ikäänkuin bonuksena voidaan pitää Fortumin mukaantuloa projektiin. RAOS Voima Oy tulee Pyhäjoelle - Fortum sekä tukevoittaa osakaspohjaa että tuo mukanaan merkittävästi ydinvoimaosaamista. Onhan sillä vuosikymmenien kokemus ydinvoimalaitoksista, hän toteaa tyytyväisenä. RAOS Voima Oy on se osa Rosatomia, joka edustaa Rosatomia Suomessa Fennovoiman osakkeenomistajana. RAOS Voima Oy omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia. Suomessa kasvot yhtiölle antaa maajohtaja Alina Haapalainen-Kamenev. Sujuvasti suomea puhuva nainen on rakennusprojektissa paljon vartijana. Kun Fennovoiman suoraan antamat urakat ovat tasolla 250 miljoonaa eruroa, on Rosatomin vastuulla oleva urakkataso noin kaksikymmentäkertainen. Kun puhutaan näistä tavalliselle ihmiselle käsittämättömistä rahasummista, tarvitaan pysyvää henkilökuntaa myös Pyhäjoelle. Haapalainen-Kamenev arvioi, että ensimmäiset rosatomilaiset saapuvat töihin heinäkuussa. Syksyllä väkeä on paikalla jo kymmenkunta. - Yli kymmenen, hän naurahtaa lehtemme tiedusteluun syksyn 2016 työvoiman määrästä. Hieman vakavammin hän toteaa, ettei halua vielä tässä vaiheessa arvioida tämän tarkemmin tulevia vuosia. Varmaa on vain se, että tarvittavan työvoiman määrä kasvaa. Kun alueelle tulee vaiheittain yhä kasvava määrä työntekijöitä, tarvitaan heille monenlaisia palveluita. Nyt on siis kaikilla lähialueen yrittäjillä etsikkoajat. Ne, joilla ovat valmiudet kunnossa, nappaavat parhaat palat. Itse rakennustyö on niin valtavaa, etteivät pienten yrittäjien kynnet siihen pysty. Mutta sivuvirratkin ovat suuremmat kuin osaamme arvata. Jonkinlaisen vertailun tarjoaa meille Rautaruukin rakentaminen viitisenkymmentä vuotta sitten. Tämän päivä työntekijät eivät kuitenkaan tyydy Rautaruukin aikaiseen palvelutasoon. Siksi muistin virkistämiseksi: Kannattaa takoa, kun rauta on kuumana.

11 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 11 Maastorakentajille voimalarakentamisen ensimmäinen urakka Mikko on Maastorakentaja Hanhikiven niemellä alkaa piakkoin valtava rakennusurakka. Pienen aavistuksen työn suuruudesta antaa kuva voimalaitosalueelle johtavan tien rakennustyömaasta ARVO HELANTI Varsin lyhyen ajan sisällä Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisessa on tapahtunut paljon. Eduskunta on hyväksynyt Fennovoima oy:n täydennyshakemuksen. Fortum on tulossa yhtiön suomalaisen omistajaosapuolen osakkaaksi, koneet ovat alkaneet myllätä maata voimala-aluelle johtavalla tiellä ja Parhalahden osakaskunta on hyväksynyt omalta osaltaan voimalaitosalueen maakaupat. Tien osalta tahti on ollu kiivas. - Kesällä urakka tuli laskentaan. Urakkasopimus allekirjoitettiin 9.9. ja melkein heti aloitettiin työt, kertoo Suomen Maastorakentajat oy:n Länsi- Suomen aluejohtaja Antti Nissinen. Vaikka tienkin rakentaminen on iso urakka, on sen kustannus vain vajaa promille voimalan rakennuskustannuksista. Ja maaja vesirakennusta tulee alueelle hinnaltaan noin satakertainen määrä tien rakennuskustannuksiin verrattuna. Kilpailuun on varauduttu Näistä töistä käydään vielä kova kilpailu. Alueemme kannalta on hyvä, että yrittäjät ovat varautuneet kisaan. Yksittäiset paikalliset toimijat ovat auttamatta liian pieniä kovassa kilpailussa. Siksipä on perustettu yhteinen yritys: Atomi Infra, jonka kahdeksan yrityksen yhteenliittymällä on jo leveyttä harteissaan. - Asiaa on valmisteltu reilusti parin vuoden ajan. Havaitsimme olevamme yksin liian pieniä, jos urakoita todella halutaan saada. Kun koottiin mukaan useita paikallisia toimijoita, uskotaan kokoon ja luotetaan menestykseen kilpailussa. Tavoitteena on saada Atomi Infralle töitä muualtakin kuin ydinvoimala-alueelta, kertoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Juola. Paikallisista yrityksistä Atomi- Infrassa ovat mukana raahelaiset E Helaakoski oy ja Pentti Hämeenaho oy sekä kalajokinen Andament Groupin jäsenyritys Suomen Maastorakentajat oy. Mikko Keskitalon työvälineenä on usein tietokone. Ja joskus Risto- isä pääsee olan takaa kurkkimaan, mitä poika puuhaa. Molemmat työllistää tätänykyä Suomen Maastorakentajat oy. ARVO HELANTI Peruspyhäjokinen Mikko Keskitalo on varsin tuore Suomen Maastorakentajat oy:n työntekijä. Rajaniemessä syntynyt Mikko muutti perheensä mukana Paltusmäen kupeeseen, kävi peruskoulunsa Yppärissä ja Pyhäjoen Yläasteella. Sieltä matka jatkui Raahen ammattikouluun autonasentajalinjalle. Armeijassa ajettu rekkakortti antoi työpaikan siviilissä. Työura alkoi Oulussa, josta alettiin valua vähitellen alaspäin. Ensin töihin Korsulle sitten Toni Kapakalle ja Heikki Kärjälle. Oman talon rakennus teetti puoli vuotta päätoimista puuhaa, jonka jälkeen taas Kärjälle. Hanhikivi 1:n rakentumisaikataulu Sitten tulivat kuvaan työt rautateillä. Rautateillä työt koostuivat urakoitsijoiden ja Destian hommista. Sai tuntuman sekä ratojen rakentamiseen että kunnossapitoon eri puolilla Suomea. Työn- ja prosessinjohtamisen erikoisammattitutkinto toi työhön lisää vaativuutta ja antoi ajan myötä Destialla ratapuolen kouluttajan pätevyyden. Reilu vuosi sitten tuli mietinnän paikka. - Pistin Nissisen Antille sähköpostia. Antti vastasi, ja niin minut pestattiin Andamentille töihin. Elokuusta lähtien on työnjohtajan hommissa toimivan Mikon palkan maksajana ollut Maastorakentajat. Talvisin työt ovat paljolti urakkalaskentaa, mutta työmaille mennään tarvittaessa. Työ on varsin itsenäistä: urakkalaskentaa voi ihan hyvin tehdä myös kotikonttorissa. Kilpailu on ratapuolellakin varsin kovaa, ehkä kuitenkin vähän helpompaa kuin maanteillä. Toimintakonsepti on nykyään sellainen, että yritetään ensin saada urakka. Ja työt teetetään pääosin aliurakoitsijoilla. Kalliiden koneiden takia tämä on kustannustehokas ratkaisu. Mikko Keskitalo katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Urakkalaskentaa on saanut tehdä tasaisesti. Välillä on jopa pitänyt kiirettä. Seinäjoki-Oulu välin parannus on merkinnyt sen, että lähialueella on töitä. Ja uutena tullee kuvaan Kontiomäen ja Oulun välinen rataosa. Kotinsa viereen rakentanut Mikko on tyytyväinen asuinpaikkaansa. Erityisesti Yppäri on hänen mielestään sopiva asuinpaikka. - En osaa moittia. Kavereita on kylässä mukavasti. Ja Karesuvannosta kotoisin oleva emäntäkin on ollut tyytyväinen, tuumailee kahden tytön ylpeä isä.