Tehtävä 1. Tehtävä 2 (yo syksy 2016)

Transkriptio

1 Tehtävä 1 a) 3p. Valtion velkaantumisaste oli vielä 1990-luvun alussa suhteellisen matala, mutta lähti kasvuun 1990-luvun laman jälkeen. Velan reaalinen arvo pysyi melko tasaisena 1990-luvun alkupuolelta vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen velkaa on jouduttu ottamaan euromääräisesti entistä enemmän. Velan suhteellinen osuus BKT:sta oli 1990-luvun alussa lähes 60 %, mikä kertoo, että tuolloin talouskasvu oli hidasta eli BKT supistui tai pysyi alhaisella tasolla. Talouskasvu kiihtyi luvulle tultaessa aina vuoteen 2008 saakka. b) 3p. Keskeiset tekijät muutoksiin: 1990-luvun alun lama ja massatyöttömyys supistivat rajusti bruttokansantuotetta ja valtio otti velkaa julkisten palveluiden rahoittamiseen. Matala talouskasvu nosti velan suhteellisen osuuden BKT:sta lähes 60 prosenttiin. Talouskasvu alkoi vahvistua luvun puolivälissä (EU-jäsenyys, Nokia) ja velan suhteellinen osuus BKT:sta painui alle 40 prosenttiin. Vuoden 2008 finanssikriisi romahdutti talouskasvun Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Suomessa heikko vienti ja lisääntynyt työttömyys ovat johtaneet velan absoluuttiseen ja suhteelliseen kasvuun, kun julkisen sektorin palveluita on rahoitettu ottamalla lisävelkaa. c) 3p. Velkataakan kasvaessa kansantalouden riskit kasvavat: velanhoitoon eli korkoihin menee entistä enemmän rahaa ja huoltosuhteen heikentyessä velan takaisinmaksu vaikeutuu. Nousukaudella velkaa voidaan maksaa takaisin, mutta vuoden 2008 jälkeen talous on ollut taantumassa, mikä rasittaa kansantalouden maksutasetta. Velkaantuminen ei välttämättä kannusta poliitikkoja rakenteellisen taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin. Yli 60 prosentin velkataakka voi johtaa EU-komission sanktioihin. Toisaalta velkarahalla voidaan rahoittaa julkisia palveluita matalasuhdanteen aikana, esimerkiksi tulonsiirtoja ja muita sosiaalipalveluita, joilla pyritään tasoittamaan tuloeroja. Näin voidaan turvata kaikista pienituloisempien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. Tehtävä 2 (yo syksy 2016) 3-4 p. Kokelas ymmärtää miten eri verot poikkeavat toisistaan. Tulovero kerätään palkasta ja sen osuus verokertymästä on yli puolet. Arvonlisävero kerätään kulutuksesta ja se muodostaa veropohjasta yli 25 % osuuden. Kiinteistövero kannetaan kiinteistön omistajilta ja sen osuus veroista on pienin. Tuloveron alentaminen lisää palkansaajien nettoansioita ja varakkaammat hyötyvät tästä enemmän. Arvonlisäveron kiristäminen kohdistuu enemmän pienituloisiin, jotka maksavat arvonlisäveroa enemmän suhteessa tuloihin. Kiinteistövero vaikuttaa niihin kotitalouksiin, jotka omistavat kiinteistöjä. Valtion kannalta tuloveron lasku laskee verokertymää ja arvonlisäveron korotus nostaa verokertymää. 5-6 p. Valtion kannalta on toisaalta vaikea arvioida verokertymää, koska tuloveron lasku lisää kulutusta ja samalla kasvattaa arvonlisäveron kertymää. Kokelas ymmärtää, että tuloverosta vain osa menee valtiolle. Kiinteistöveron kiristäminen ei vaikuta valtiontalouteen, koska sen tuotto menee kunnille. Kokelas selvittää verojen vaikutuksia erityyppisten kotitalouksien näkökulmasta. Tehtävä 3 (yo syksy 2015) a) 2 p. Asumisen osuus kulutusmenoista on noussut 1990-luvun alussa voimakkaasti noin 17 prosentista noin 25 prosenttiin. Osuus pysyi pitkään melko vakaana, mutta on jatkanut nousuaan viime vuosina. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan osuus kulutusmenoista on tarkasteluajankohtana laskenut lähes 30 prosentista alle 20 prosenttiin. Muiden menojen osuus on pysynyt suurin piirtein samana.

2 b) 1-2 p. Vastauksessa kuvion esittämät muutokset nähdään suhteellisina muutoksina. Yleisen elintason nousun myötä ihmisille on jäänyt enemmän rahaa kulutukseen, minkä vuoksi elintarvikkeisiin, juomiin ja tupakkaan käytettyjen varojen osuus on pienentynyt. Asumismenojen suhteellisen osuuden kasvu selittyy monilla eri tekijöillä, esimerkiksi ihmiset asuvat isommissa ja kalliimmissa asunnoissa ja vuokra-asuntojen markkinoilla on vähän kilpailua. 3-4p. Tarkempaa pohdintaa asumismenojen suhteellisen osuuden kasvusta: 1990-luvun alun laman myötä suuri osa ihmisiä joutui työttömäksi ja asumismenot kasvoivat suhteessa pienentyneisiin tuloihin. Myös korkotaso nousi huomattavasti, mikä osaltaan vaikutti asumismenojen kohoamiseen. Ei välttämättömiin menoihin suuntautuneen kulutuksen osuus on pysynyt suurin piirtein samana riippumatta elintason noususta tai yleisestä taloustilanteesta. Tehtävä 4 (yo kevät 2016) Joskus hyödykkeen (tavaran, palvelun) kysyntä ei juuri muutu, vaikka sen hinta muuttuu. Anna esimerkkejä tällaisista hyödykkeistä ja erittele, miksi niiden kysyntä ei muutu kovin herkästi hinnan muuttuessa. 3-4 p. Vastauksesta ilmenee, että kokelas ymmärtää kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisen yhteyden. Esimerkeistä ilmenee, että päivittäistavaroiden pienet hinnanmuutokset eivät juurikaan vaikuta kysyntään, vaan kuluttaja saattaa siirtyä edullisempaan korvaavaan tuotteeseen hinnan noustessa. Esimerkiksi elintarvikkeita on pakko hankkia. 5-6 p. Viranomaismääräyksiin tai lakeihin perustuvien palveluiden kuten autojen katsastuksen tai nuohouspalveluiden kysyntään hintojen muutokset eivät vaikuta. Hintojen muutokset vaikuttavat enemmän ylellisyystuotteiden kysyntään kuin päivittäistavaroihin. Kaikkia hyödykkeitä ei voida järkevästi kuluttaa ostamalla niitä varastoon. Tällaisia hyödykkeitä ovat jotkut peruspalvelut, kuten sähkö, vesi ja julkinen liikenne, samoin kuin jotkut peruselintarvikkeet, kuten maito. Näiden hyödykkeiden kysyntään hinnan lasku ei juurikaan vaikuta Tehtävä 5. (yo-jokeri syksy 2015) Alla on tietoja Suomen tuotantorakenteesta sekä vertailuja Ruotsiin ja Saksaan. a) Miten Suomen tuotantorakenne on kehittynyt kuvion 1 mukaan? (2 p.) b) Vertaile Suomen ja Ruotsin yksityisten palvelujen kehitystä. (2 p.) c) Minkälaisia uhkia ja mahdollisuuksia Suomen talouselämän kehitykseen liittyy tulevaisuudessa? (5 p.) a) 2 p. Tehdasteollisuuden merkitys kansantalouden kokonaistuotannon kasvun kannalta nousi vuoteen 2007 saakka, minkä jälkeen se kääntyi laskuun. Lasku johtui pitkälti elektroniikka- ja metalliteollisuuden osuuden muutoksesta. Suomen teollisuudelle aiemmin tärkeän metsäteollisuuden osuus kansantalouden kokonaistuotannon kasvusta ei ole kuvion osoittamana aikana kasvanut, eikä supistuneiden teollisuudenalojen tilalle ole syntynyt uutta tuotantoa. Vastauksessa on ymmärretty, että kuvio on indeksikuvio. b) 2 p. Suomessa ja Ruotsissa yksityisten palvelujen osuus kansantalouden kokonaistuotannon kasvusta on noussut. Ruotsissa kasvu on kuitenkin ollut Suomea voimakkaampaa. Suurimmat erot ovat liike-elämän palveluissa sekä rahoitus- ja vakuutusaloilla. Ainoastaan informaatio- ja viestintäalan vaikutus kasvuun on ollut Suomessa Ruotsia vahvempaa ennen vuotta 2007.

3 c) 2-3 p. Vastauksessa käsitellään joitakin uhkia ja mahdollisuuksia, esimerkiksi: vanhojen teollisuusalojen taantuminen tai hidas kasvu, uuden liiketoiminnan hidas kehitys yksityisissä palveluissa ja uusilla teollisuuden kasvualoilla. Uhkina voidaan mainita lisäksi globalisaatiosta johtuva hintakilpailu ja tuotannon siirtyminen muualle sekä kysynnän heikkous päävientimaissa. Mahdollisuuksia ovat mm. Suomen työvoiman korkea koulutustaso ja teknologinen osaaminen. 4-5 p. Uhkia ja mahdollisuuksia käsitellään monipuolisemmin ja analyyttisemmin. Mahdollisuuksina pohditaan myös toimenpiteitä, joilla Suomen talouselämän kehitykseen voidaan vaikuttaa. Uhista ja mahdollisuuksista voidaan mainita esimerkiksi seuraavia tekijöitä: julkisen vallan veroratkaisut, mahdollinen pula koulutetusta työvoimasta, yritysten teknologiseen osaamiseen vaikuttavat tekijät, maahanmuuton vaikutukset yritysten toimintaan ja henkilöstön rekrytointiin, kilpailijoiden toiminta vientimarkkinoilla Tehtävä 6: Selvitä, mitä raha- ja valuuttakurssipolitiikalla tarkoitetaan ja miten niiden avulla voidaan vaikuttaa taloudellisiin suhdanteisiin. 3-4p. Rahapolitiikan keskeisin väline on korkojen säätely, jolla pyritään vaikuttamaan markkinoilla olevan rahan määrää. Rahapolitiikan avulla pyritään korjaamaan inflaatiota eli rahan arvon alenemista. Nousukaudella korkoja nostamalla voidaan hillitä kuluttamista ja kiihtyvää inflaatiota. Laskusuhdanteessa lasketaan korkoja, jotta rahan määrä markkinoilla kasvaa ja tuetaan näin investointeja ja kuluttamista. Valuuttakurssipolitiikalla säädellään valuutan ulkoista arvoa. Laskusuhdanteessa voidaan devalvoida eli laskea valuutan ulkoista arvoa, jolloin vientitavarat halpenevat ja kysyntä maailmalla kasvaa. Tällä pyritään tukemaan vientiyritysten kannattavuutta, mikä lisää työllisyyttä ja kansantalouden kokonaiskysyntää. Noususuhdanteessa valuuttakurssipolitiikkaa ei juuri käytetä. 5-6p. Rahapolitiikasta vastaa Euroopan unionissa Euroopan keskuspankki, joka säätelee yleistä korkotasoa ohjauskorolla. Pankit ja rahoituslaitokset säätävät omia korkojaan ohjauskoron mukaisesti. Kansallisilla keskuspankeilla ei ole enää omaa korkopolitiikkaa. Euroalueella ei ole käytössä kansallista valuuttakurssipolitiikkaa, vaan euron arvo määräytyy valuuttamarkkinoilla. Sama koskee useimpia maailman valuuttoja eli niiden hinta määräytyy valuutan kysynnän ja tarjonna nmukaan. Näin ollen valuuttakurssipolitiikkaa on vaikea käyttää suhdannevaihtelun tasaamiseen. Tehtävä 7: Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin johdosta pankkitalletusten korko on ollut hyvin alhainen. Millä muilla tavoilla kuin rahaa pankkiin tallettamalla yksityinen kansalainen voi sijoittaa säästönsä ja saada ne tuottamaan? 3-4p. Vastauksessa mainitaan vähintään kaksi sijoituskohdetta ja arvioidaan niihin liittyviä etuja ja haittoja yksityisen sijoittajan näkökulmasta.

4 5-6p. Vastauksessa mainitaan useampi sijoituskohde (osakkeet, metsä, valtion obligaatiot, asunnot, taide) ja arvioidaan niiden etuja ja haittoja monipuolisesti yksityisen sijoittajan ja myös laajemmin kansantalouden näkökulmasta. Esimerkkejä: Metsä Asunto vakaa tuotto arvonnousu hoituu luonnostaan suhteellisen matala riski puun hinta noussut tai pysynyt suhteellisen vakaana puulle on aina kysyntää inflaatio ei syö sijoituksen arvoa omassa metsässä on mukava tarpoa uhanalaiset lajit voivat estää metsän kaatamisen metsä kasvaa hitaasti riskit esimerkiksi metsäpalot tai myrskytuhot metsänhoito vaatii osaamista ja/tai työvoimaa varma sijoitus, jos sijainti on hyvä (esim. kasvukeskus) tasainen vuokratuotto konkreettinen sijoituskohde voi käyttää myös omaan asumiseen arvo yleensä nousee (huomio sijainti) korjaus- ja huoltokustannukset sopivien vuokralaisten etsiminen riskit kuten vesivahinko, tulipalo, rakenteelliset vauriot asunnon hinnan määrittyminen ja kysynnän ennakoiminen (esim. huono sijainti) realisoiminen voi olla haastavaa vaatii paljon pääomaa Määräaikaistalletus varma tuotto matala riski helppo sijoituskohde helppo realisoida sopii myös pienelle pääomalle matala tuotto rahat kiinni talletuksessa määräajan inflaatio voi syödä pääomaa pankin konkurssi Valtion obligaatio turvallinen sijoituskohde tasainen tuotto korko pysyy samana realisointi helppoa tuotto-odotus pieni inflaatio voi syödä voittoa Yrityksen osake mahdollisuus saada suuriakin voittoja ja nopeasti osakeannit eli mahdollisuus ostaa uusia osakkeita samasta yhtiöstä halvemmalla

5 Taide päätösvalta yrityksessä (osake = osuus yhtiöstä ja äänioikeus yhtiökokouksessa) helppo realisoida raha kiertää ja valtio on iloinen > osakesijoittaminen lisää taloudellista toimeliaisuutta sijoittaminen vaatii asiantuntemusta tai salkunhoitajan palkkaamisen matalalla riskillä tuoton saaminen voi viedä kauan korkealla riskillä voi menettää kaiken sijoittamansa pääoman Vanhojen esineiden arvo yleensä kasvaa sijoitus tuottaa myös esteettistä nautintoa Sijoittaminen vaatii tietämystä taiteen arvosta ja sen säilymisestä Taidemarkkinoilla liikkuu paljon väärennöksiä Sijoituksen realisointi voi olla vaikeaa, eritoten jos kyseessä on kallis taideteos Taiteen kysyntä heikkenee talouden laskukaudella Tehtävä 8: Mitä vaikutuksia seuraavilla talouden muutoksilla on toisaalta kotitalouksille ja toisaalta Suomen kansantaloudelle? a) Vastauksessa tulee osoittaa, että ruoan alv:n luonne (kulutusvero, välitön vero) on ymmärretty. Koska ruoka on välttämättömyyshyödyke, valtio kerää enemmän verotuloja. Kotitalouksilla menee enemmän rahaa ruokaan, mikä vähentää käytettävissä olevia tuloja muihin kulutusmenoihin. Tämä voi vähentää kotimaista kysyntää muilla sektoreilla. Vähittäiskaupassa myyntihinnat nousevat verotuksen kiristämisen myötä, mikä voi vähentää kauppojen katetta vähentyvän kysynnän ja kuluttajien halpatuotteisiin siirtymisen vuoksi. Tuottajien osuus elintarvikkeiden hinnasta pienenee, mikä voi johtaa kannattavuusvaikeuksiin kotimaisilla tiloilla. b) Vastauksessa on ymmärretty, mitä devalvaatio tarkoittaa eli valuutan ulkoien arvon laskemista. Yhdysvaltoihin vievien yritysten vienti helpottuu, koska niiden tuotteet halpenevat. Toisaalta Yhdysvalloista tuodut tuontitavarat kallistuvat (sekä yrityksille että kotitalouksille). Yhdysvaltoihin matkustavan kuluttajan matkakustannukset nousevat. c) Vastauksessa on ymmärretty, mitä verotuksen progressiivisuus tarkoittaa. Hyvätuloisille kotitalouksille jää enemmän rahaa käytettäväksi, mikä voi lisätä kulutusta ja näin piristää taloutta. Toisaalta valtio saattaa menettää verotuloja, jos hyvätuloisilta säästyvä raha ei siirry kulutukseen. Progression lievennys lisää todennäköisesti tuloeroja. Valtion kokonaisveropotti pienenee, kun veroja kerätään vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin tai lisävelanottoon palveluiden rahoittamiseksi.