TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 7/2008 SEURAKUNTAYHTYMÄ Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto MARTINSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

Transkriptio

1 seurakuntaneuvosto MARTINSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina klo Paikka Martin seurakuntatalo Läsnä Tuomo Norvasuo puheenjohtaja Kirsti Grönberg Anna-Liisa Kiviö Jari Hlavatý Timo Kari Keijo Korkka Marja Kytö Martti Lehto Seppo Muurinen saapui klo 18.10, :n 137 käsittelyn aikana Annika Raaska Pekka Saarela Marja-Liisa Salminen varajäsen Heimo Valkama varajäsen Anu Verho Lasse Mustonen sihteeri Poissa Aki Eriksson Sakari Itähaarla Petra Määttänen 134 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.00, luki Joh 5: 1-15 ja piti hartauksen, jonka lopuksi veisattiin virsi 206, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 136 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Seurakuntaneuvoston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa, ellei sitä tarkasteta heti kokouksessa. Seurakuntaneuvosto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

2 seurakuntaneuvosto Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Keijo Korkka ja Timo Kari. 137 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Seurakuntaneuvosto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 138 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan kirjeet - Tuomiokapitulin päätös n:o 212, , Sivutoimiluvan myöntäminen seurakuntapastori Jukka Hildénille 2. Kirkkohallituksen yleiskirjeet - Kirkkohallituksen yleiskirje 23/2008, Tiedotustilaisuuksia (HeTa-hanke) - Kirkkohallituksen yleiskirje 24/2008, Päivitettyjä ohjeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden luettelointiin - Kirkkohallituksen yleiskirje 25/2008, 1. Kirkkoherranviraston hoidon uusittuja ohjeita intrassa, 2. Uudistunut kirkon päiväkirja ja kirkollisten toimitusten päiväkirja käyttöön vuoden 2009 alusta - Kirkkohallituksen yleiskirje 26/2008, 1. Työasemien yhteiset palvelut hanke, 2. Tiedotustilaisuudet KITKE- ja TYP hankkeista syyskuussa, 3. Yhdistyvien seurakuntien jäsentietokannat - Kirkkohallituksen yleiskirje 27/2008, Kirkon henkilöstökoulutus - Kirkkohallituksen yleiskirje 28/2008, Muutoksia kirkon eläkeasioiden käsittelyssä - Kirkkohallituksen yleiskirje 29/2008, Seurakuntien talouden ja toiminnan tunnuslukija vuodelta 2007

3 seurakuntaneuvosto Muut asiat - Kirkosta eronneet seurakunnittain ja kirkosta eronneet sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän väkiluku Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin ilmoitusasiat tiedoksi. 139 SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT 1. Yhteisen kirkkoneuvoston ja valtuuston pöytäkirjat - Yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja 12/2008, Yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja 13/2008, Yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja 14/2008, Yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirja 3/2008, Oman seurakunnan toimielinten pöytäkirjat 2.1. Diakoniatyön johtokunta Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta Lähetystyön johtokunta Toimikunnat - 3. Muut pöytäkirjat 3.1. Kirkkoherrainkokouksen pöytäkirjat - Laaja kirkkoherrainkokous 5/2008, Kirkkoherran päätöspöytäkirjat 34 / , Diakoni Tiina Lipposen palkkaaminen eläkeläisten kesäleirille toiseksi vetäjäksi 35 / , Diakoni Sirpa Sipilän palkkaaminen diakoniatyön perheleirille toiseksi vetäjäksi 36 / , Ehtoollisen avustusoikeuden myöntäminen

4 seurakuntaneuvosto / , Teologian ylioppilas Mari Damskäggin palkkaaminen rippileirin 508 toiseksi ohjaajaksi 38 / , TK Annukka Lindbergin palkkaaminen rippileirin 510 toiseksi työntekijäksi 39 / , Vs. nuorisotyönohjaaja Johan Savolan toimittamat asiakirjat 40 / , Virkavapauden myöntäminen (...) 41 / Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Hanna-Riikka Salmisen palkkaaminen rippikoululeirin 509 toiseksi ohjaajaksi 42 / , Pastori Ilona Hägglund-Viljasen nimeäminen rippikoululeirin ohjelma- ja turvallisuusvastaavaksi 43 / , Virkavapauden myöntäminen (...) 44 Virkavapauden myöntäminen (...) Merkittiin saapuneet pöytäkirjat tiedoksi. 140 MUUTOS SYKSYN 2008 KOUKOUSAIKATAULUUN Seurakuntaneuvoston syksyn kokousaikataulussa lokakuun kokous sovittiin pidettäväksi torstaina klo Talouspäällikkö Irma Hokan lähettämässä kirjeessä todetaan, että seurakuntayhtymän talousarvioesityksestä pyydetään lausunto mennessä. Talousarvioaineiston valmistumis- ja postitusaikataulusta johtuen lausunnon antaminen voi tapahtua ajalla Tämän vuoksi lokakuun kokouksen ajankohtaa tulee muuttaa viikkoa myöhäisemmäksi. Seurakuntaneuvoston lokakuun kokous siirretään pidettäväksi torstaina klo Martin seurakuntatalolla. Ei muutoksenhakuoikeutta Seurakuntaneuvoston lokakuun kokous päätettiin siirtää pidettäväksi torstaina klo Martin seurakuntatalolla. Ei muutoksenhakuoikeutta Tiedoksi Seppo Riihimäki, Anita Koskelin 141 PIETARIN-MATKAN OHJELMA Pietarin-matka toteutetaan suunnitellun mukaisesti niin, että matkaan osallistuu Martin- ja Paattisten seurakuntien seurakuntaneuvostojen ja työyhteisöjen sekä Inkeri-toimikunnan jäseniä. Osallistujia on kaiken kaikkiaan 35.

5 seurakuntaneuvosto Lasse Mustonen on hoitanut matkan käytännön järjestelyjä. Hän on toimittanut osallistujille kirjeen, jossa on annettu yksityiskohtaisia ohjeita matkajärjestelyistä. Kirjeessä oli myös alustava ohjelmarunko, jota kuitenkin tulee vielä tarkentaa seurakuntien ja matkatoimiston edustajien neuvottelussa. Tarkempi matkasuunnitelma esitellään seurakuntaneuvoston kokouksessa ja lopullinen ohjelma postitetaan elosyyskuun taitteessa matkaan osallistuville. Matka toteutetaan yhteistyössä Liikenne Pääkkösen kanssa. Kustannukset osallistujaa kohti ovat 230 ja niihin sisältyvät - majoitus hotelli Moskova, 2hh - kuljetus suomalaisella turistibussilla - viisumi + pakollinen venäläinen matkavakuutus - hotellin rekisteröintimaksu - kuljetukset Kelttoon ja lähiympäristöön - kaupunkikiertoajelu (tarvittaessa) Tämän lisäksi ruokailut sekä mahdollinen lisäohjelma aiheuttavat lisäkustannuksia. Em. kustannukset on tarkoitus maksaa edustajien kohdalta seurakuntaneuvoston kustannuspaikalta Seurakuntaneuvosto tutustuu matkaohjelmaan ja merkitsee sen sekä alustavat matkakustannukset tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta Seurakuntaneuvosto tutustui matkaohjelmaan ja merkitsi sen sekä alustavat matkakustannukset tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta 142 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Kirkkoneuvosto , 290 Kirkkovaltuusto on päättänyt ottaa käyttöön seurakuntien uuden määrärahajakomallin, jota noudatetaan kulumassa olevan valtuustokauden ajan. Uusi jakomalli kasvatti paikallisseurakuntien kokonaismäärärahaa yli 15 prosentilla, minkä vuoksi vuonna 2008 talousarvioon ei harkinnanvaraisten määrärahojen kasvattaminen ollut tarpeen. Uusi palkkajärjestelmä on otettu käyttöön kevään 2007 jälkeen. Kuluvan vuoden talousarviossa ja tähän vuoteen siirtyvissä määrärahoissa on riittävät varaukset palkkojen maksamista varten. Ensi vuoden osalle tulee paikallisseurakuntien määrärahaa kasvattaa samalla määrällä kuin mitä pakolliset palkankorotukset edellyttävät.

6 seurakuntaneuvosto Tämä laskenta ja sen tarkistaminen on vielä kesken, mutta valmistuu kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Muille osastoille voidaan laskea kesän aikana uudet palkkamäärärahat, jolloin niille ei tarvitse vastaavalla tavalla antaa harkinnanvaraisia määrärahojen lisäyksiä. Ennakoitu inflaatiovauhti on 3,5 4 prosenttiyksikköä vuositasolla. Tämän johdosta muita kuin paikallisseurakuntien harkinnanvaraisia määrärahoja voidaan sallia nostettavan 4 prosentilla. Kirkkoneuvosto antaa seuraavat ohjeet talousarvion laadintaan: - vuodelle 2009 laaditaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vuo sille 2010 ja 2011 avain tavoitteet. - toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa tulee mahdollisuuksien mukaan antaa vaikutusmahdollisuus kokko henkilöstölle - laadintayksikköjen tulee käyttää suunnittelulomaketta - tavoiteasetannassa tulee keskittyä kolmeen avaintavoitteeseen, joiden saavuttaminen myöhemmin on helppo seurata - mahdolliset ehdotukset investointimenoiksi on esiteltävä ja perusteltava erikseen - mahdolliset virkoja ja toimia koskevat muutosehdotukset tulee esittää omina asioinaan ja osoittaa ne hallintojohtajalle - seurakuntien oma koulutusmääräraha lasketaan yhden prosentin suuruisena maksettavista palkoista - koulutussuunnitelmaan sisällytetään kaikki koulutus- sekä useampipäiväset seminaarit ja vastaavat, tili Poikkeuksen muodostavat nuorisotyön neuvottelupäivät, vuosiaiheseminaarit, diakoniapäivät ja muut työalakokoontumiset ja niitä varten ehdotetaan varoja toimintamäärärahatilille talous- ja toimintasuunnitelmalomakkeet tulee palauttaa taloustoimistoon viimeistään Suunnittelulomakkeet otetaan sellaisinaan talousarvioesittelyyn, mikä pyydetään huomioimaan ulkonäkökysymyksenä. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmalomake on osoitteessa: T:/Avoin/Toimintasuunnitelmat/2009 toimintasuunnitelmat. Jokainen yksikkö käy noutamassa tyhjän lomakkeen yllä mainitusta osoitteesta, täyttää siihen omat tietonsa ja tallentaa lomakkeen

7 seurakuntaneuvosto oman yksikkönsä nimellä osoitteeseen: T:/Avoin/Toimintasuunnitelmat/2009 toimintasuunnitelmat. - paikallisseurakuntien kokonaismäärärahaa kasvatetaan x-prosentilla (ehdotus esitellään kokouksessa). Muiden osastojen harkinnanvaraisia menoja voidaan korottaa 4 prosentilla. Kirkkoneuvosto on aiemmin vahvistanut toimintasuunnitelmalomakkeen. Ensi vuodeksi mukailtu lomake on seuraava: Liite Käytännössä on havaittu, että vuosien 2010 ja 2011 tuloslukuja ei pystytä arvioimaan. Sen takia ne voidaan tarpeettomina poistaa. Avaintavoitteet on hyvä ilmoittaa, mutta sanat ja avainluvut voidaan poistaa. Yhtymän logo voidaan laittaa lomakkeen yläreunaan. Kirkkoneuvosto on käsitellyt ympäristökasvatussuunnitelmaa kokouksessaan Tällöin kirkkoneuvosto päätti, että kukin yksikkö huomioi suunnitelman vuosien talousarvioiden laadinnassa esittämällä kunkin talousarviovuoden ympäristötavoitteisiin yhden konkreettisen ympäristökasvatuksellisen tavoitteen. Johtoryhmä puoltaa tehtyä ehdotusta. Johtoryhmäkäsittelyssä ei vielä ollut käytettävissä paikallisseurakuntien palkkamenojen kasvuprosenttia. Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä edellä esitellyt talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2009 sekä niihin liittyen suunnittelulomakkeen korjatussa muodossaan. Käsittely Ilmoitus kaikille laadintayksiköille. Talous- ja suunnittelujohtaja muutti ja täydensi esitystään seuraavasti: - jokainen yksikkö noutaa tyhjän lomakkeen osoitteesta T:Avoin/Toimintasuunnitelmat/2009, täyttää siihen omat tietonsa ja tallentaa lomakkeen viimeistään sähköisessä muodossa yksikkönsä nimellä samaan paikkaan. - suunnittelulomakkeet otetaan sellaisinaan talousarviokäsittelyyn, mikä pyydetään huomioimaan ulkonäkökysymyksenä. - paikallisseurakuntien kokonaismäärärahaa kasvatetaan yhdeksällä prosentilla. Muiden osastojen harkinnanvaraisia menoja voidaan korottaa neljällä prosentilla.

8 seurakuntaneuvosto palkkavarauksiin lasketaan kahden prosentin varaus kunkin luvun palkkasummasta tulevia korotuksia ja satunnaisia sijaisuuksia varten. Kirkkoneuvosto päätti hyväksyä talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2009 muutos- ja täydennysesityksen mukaisesti sekä ohjeisiin liittyen suunnittelulomakkeen korjatussa muodossaan. Ilmoitus kaikille laadintayksiköille. (tekstin lihavoinnit TN) Srk-neuvosto , 142 Kirkkoneuvosto toteaa että uusi jakomalli kasvatti paikallisseurakuntien kokonaismäärärahaa yli 15 prosentilla, minkä vuoksi vuonna 2008 talousarvioon ei harkinnanvaraisten määrärahojen kasvattaminen ollut tarpeen. Martinseurakunta sai jakomallin käyttöönoton yhteydessä käyttöönsä lisämäärärahaa. Paikallisseurakuntien kokonaismäärärahaa kasvatetaan kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti yhdeksällä prosentilla. Vuoden 2009 tilanteesta ei ole vielä täsmällistä tietoa käytettävissä, joten käsillä olevassa suunnitelmassa ei ole ilmoitettu talouslukuja, vaan ainoastaan seurakunnan keskeiset toiminnalliset tavoitteet. Seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009 on esitetty oheiselle seurakuntayhtymän mallin mukaisella lomakkeella. Työmuotojen toimintasuunnitelmat ja toimintamäärärahojen jako tehdään myöhemmin, koska yhtymän taholta ei ole ilmoitettu, mikä osa kokonaismäärärahasta pitää varata palkkoihin vuonna Ilman tätä tietoa työmuotojen toimintamäärärahaa ei voi jakaa. Toimintasuunnitelma liitteenä Seurakuntaneuvosto hyväksyy liitteen mukaisen toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. : Seurakuntaneuvosto hyväksyi liitteen mukaisen toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Kirkkoneuvosto, johtokunnat

9 seurakuntaneuvosto MARTINSEURAKUNNAN HENKILÖSTÖRAKENTEEN SUUNNITTELU Henkilöstörakenne kytkeytyy olennaisesti seurakunnallisen toiminnan perustehtävien ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Toiminnalliset painopisteet ja tavoitteet vaikuttavat henkilöstön riittävyyden ja osaamisen arvioitiin. Toisaalta asian voi nähdä myös kääntäen: toimintaa ja työn painopisteitä voidaan kohdentaa ja kehittää pitäen lähtökohtana olemassa ja käytettävissä olevaa henkilöstöä. Tarkasteleepa asiaa kummin päin tahansa, törmää siihen, että henkilöstörakennetta koskevat ratkaisut ovat osa toiminnan strategista suunnittelua. Viime kädessä voi kuitenkin olla niinkin, että valinnan vapautta on vain rajoitetusti, koska seurakunnan taloudelliset resurssit asettavat rajat. Strategisesta suunnittelusta voi siis avautua henkilöstösuunnitteluun kaksi näköalaa: resurssien lisääminen tai toiminnan sopeuttaminen nykyisiin resursseihin. Lopputulos voi olla myös näiden näköalojen yhdistelmä. Seurakuntaneuvosto keskusteli kokouksessaan seurakunnan strategisen suunnittelun näkökohdista liittyen henkilöstörakenteeseen ja talousnäkymiin. Keskustelun taustalla oli kysymys perhetyön viran perustamisesta ja sen prosessin aikataulusta. Seurakuntaneuvosto päätti esityksestä poiketen, että perhetyön viran valmistelua jatketaan, vaikka strategian laatiminen elää eri aikataulussa. Samalla seurakuntaneuvosto pyysi selvityksen muista henkilöstörakenteeseen liittyvistä tulevaisuuden kysymyksistä. Toiveena oli saada hahmo kokonaisuudesta, jonka osaksi myös perusteilla oleva perhetyön virka liittyy. Toiveeseen voi osin vastata, mutta vaikka tiettyjä jo tiedossakin olevia näkökohtia voi nostaa esiin, ilman strategista kokonaisnäkemystä niiden käsitteleminen ei ole ongelmatonta. Suurin tällä hetkellä vireillä oleva asia on diakoniatyön ja nuorisotyön laatima esitys yhteisestä virasta. on tehty jo v Koska viran perustaminen paitsi toiminnallisesti, myös taloudellisesti iso ratkaisu, tässä yhteydessä on syytä keskittyä erityisesti siihen. Virkaesityksen ohella on hyvä huomioida, että jo tehty periaatepäätös johtavan nuorisotyönohjaajan viran perustamisesta vaikuttaa jossain määrin myös seurakunnan talouteen, vaikka suurempi merkitys onkin toiminnallisella puolella. Strategisen suunnittelun aikaväliin kuuluu myös pohtia kattoreiden virkarakennetta. Kaksi nykyisistä viranhaltijoista saavuttaa lähivuosina eläkkeelle siirtymiseen oikeuttavan iän. Hyvissä ajoin ennen virkojen avoimeksi jäämistä tulisi arvioida, säilytetäänkö nykyinen komiportainen rakenne (alimman, keskimmäisen ja ylimmän asteen virat) vai olisiko syytä pohtia sille vaihtoehtoja. diakonia- ja nuorisotyön yhteisestä virasta Vuodesta 2005 alkaen on vireillä ollut diakonian ja nuorisotyön esitys

10 seurakuntaneuvosto uuden, työalojen yhteisen viran perustamisesta. Aloite yhteisen viran perustamisesta nousi ensi sijassa diakonian puolelta eikä sitä ole lähtökohtaisesti valmisteltu yhtenäisenä kokonaisuutena. Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta otti hankkeeseen nuorisotyönohjaajien esityksestä myönteisen kannan. Esitettäessä uuden viran perustamista taustalla ovat tietyt perusteet, jotka asianomaiset työalat ovat nähneet asiassa tärkeiksi. Siksi juuri esille nostettujen perusteiden arviointi on tärkeää. Toisaalta tulee kytkeä yksittäinen ratkaisuesitys osaksi kokonaisuutta ja tarkastella sitä siinä valossa. Tähän arviointiin kuuluu olennaisesti talouden näkökulma, koska uusi virka ja siihen kytkeytyvä toiminta edellyttävät huomattavan taloudellisen panostuksen. Diakonia- ja nuorisotyön uuden viran perustelut ja niiden arviointia Diakoniatyön johtokunta asetti v työryhmän, joka pohti perusteita uudelle viralle. Johtokunta käsitteli työryhmän esityksen ja siitä päätettiin pyytää lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan lausunto. Valmistelutyöryhmän näkemyksiin liittyen diakoniatyön johtokunta esitti diakonian näkökulmasta uuden viran perusteiksi seuraavat näkökohdat: 1) jotta työtä voitaisiin kehittää 2) osallistuvat työskentelymuodot asiakastyössä 3) diakonisen perhetyön kehittäminen 4) mahdollisuus keskittyä työhön ongelma-alueilla 5) kotikäynnit vanhusten luona myös talviaikaan 6) mielenterveystyön kehittäminen ja tekeminen 7) erilaisten projektien toteuttaminen esimerkiksi yksinhuoltajille ja lapsidiakoniaan liittyen Lisäksi johtokunnan esityksessä viitataan Hirvensalon alueen jatkuvaan kasvuun sekä Kaasukellon alueen työn kehittämistarpeisiin. Diakoniatyön johtokunta totesi myös sen, että aikaisemmin testamenttirahoilla palkatun työntekijän saaminen on koettu tärkeäksi (Sirpa Sipilän vetämä Kaasukello-projekti). Koska yhteisen viran saamista pidettiin mahdollisempana kuin oman viran saamista molemmille työaloille, päädyttiin esittämään niille yhteistä virkaa. Nuorisotyön tiimin kannanotossa puhutaan nuorisodiakonin viran saamisesta ja sen yleisperusteena todetaan: Nuorisotyö edellyttäisi kokonaista virkaa alueen jo nyt kasvaneisiin tarpeisiin. Ihanteena nähdään kokonaan oma virka, mutta yhteiseen virkaan suhtaudutaan myönteisesti. Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta esitti työntekijöiden näkemyksiin yhtyen seuraavat näkökohdat uuteen virkaan liittyen:

11 seurakuntaneuvosto ) työajan jako tasan diakonian ja nuorisotyön välillä 2) pätevyyden ja ennen kaikkea sopivuuden huomioiminen: molemman vaihtoehdot nuorisotyönohjaaja tai diakoni sopivat työhön 3) viikoittainen nuorisotyö ja erityisesti nuorisokahvilatyö voisi olla työntekijän vastuulla 4) kerhonohjaaja-, isos- ja avustajakoulutuksen yhdistäminen, kehittäminen ja koordinointi voisi olla tämän työntekijän vastuualue 5) työntekijän tulee kyetä rippikoulu- ja leirityöhön ja kasvavien maahanmuuttajatyön tarpeiden kohtaamiseen 6) samoin alakouluikäisten parissa tehtävään työhön tulee löytyä sopivuus ja pätevyys Diakonian (hädänalaisen auttaminen ja palvelu) ja nuorisotyön (kristillinen kasvatus) ammatillinen suuntautuneisuus ja perustehtävät ovat luonteeltaan erilaiset. Nuorisotyön tiimin ajatus nuorisodiakonista tavallaan yhdistää nuorisotyön ja diakonian näkökulmia. Virkaesityksessä ei vielä tällaisenaan ole silti kovin yksityiskohtaisesti pohdittu, miten kahden työalan yhteisen viran tehtäväkokonaisuus rakennettaisiin. Diakonian esittämät perustelut ja nuorisotyön näkemykset siihen sisällytettävistä työtehtävistä eivät siten muodosta kovin yhtenäistä kokonaisuutta. Diakoniatyön puolelta virkaa on perusteltu sekä yleisistä työn kehittämisen tarpeista että tiettyjen osa-alueiden, erityisesti diakonisen perhetyön ja asiakastyön näkökulmista. Taustalla on se todellisuus, että diakonian asiakastyö on muuttunut yhä haastavammaksi. Olennainen muutos ei liity välttämättä asiakkuuksien määrän kasvuun, vaan niiden luonteen muutokseen. Asiakkuudet liittyvät usein moniongelmaisten henkilöiden ja perheiden asioiden selvittämiseen ja työ on haasteellista ja vaatii sekä aikaa että paneutumista. Nuorisotyön puolelta ei kannanotossa ole nostettu esiin erityisiä painopistealueita tai uusia haasteita, joihin vastaamiseksi virkaa pidettäisiin tarpeellisena. Tästä ei tietysti voi tehdä johtopäätöstä, etteivätkö Martin alueen tarpeet olisi myös nuorisotyön näkökulmasta kasvaneet. Niitä olisi kuitenkin hyvä analysoida konkreettisemmin ja yksityiskohtaisemmin. Esille on nostettu työn osa-alueita, joita tulisi huomioida uuden viranhaltijan tehtävänkuvassa. Esityksen pohjalta ei synny tarkkaa kuitenkaan tarkkaa kuvaa siitä, miten nuorisotyön työnjako kokonaisuudessaan tehtäisiin huomioiden nykyiset työntekijät ja heidän tehtävänkuvansa. Diakonia- ja nuorisotyön resurssit ja niiden arviointi Diakonian ja nuorisotyön perusmiehitys on hyvin samankaltainen. Diakoniassa on johtava diakoniatyöntekijä ja kaksi diakoniatyöntekijää. Johtava nuorisotyönohjaajan virka on perusteilla ja hänen lisäkseen tulee olemaan kaksi nuorisotyönohjaajaa.

12 seurakuntaneuvosto Niin diakoniatyössä kuin nuorisotyössäkin on ollut työalan oma pappi. Työalajohtajuuden käyttöön ottamisen kautta papit eivät ole olleet enää työalasta vastaavia, kuten aiemmin työnjaossa usein oli tapana ajatella ja toimia. Tämän hetken työnjaossa papit eivät ole minkään työalan pääasiallinen resurssi. Selkeän poikkeuksen muodostaa nuorisopappi, jonka tehtävänkuva rakentuu karkeasti ottaen suhteessa 80 % nuorisotyötä 20 % muuta seurakuntatyötä. Nuorisopappi tuo siten selkeän lisäpanoksen nuorisotyön kenttään, olematta silti ikään kuin lisänuorisotyönohjaaja. Diakonian puolella suhde papin rooli on toisenlainen eikä hän tee samassa mielessä kenttätyötä nuorisopappi. Pappien työnjaossa ajattelu pappisresurssien käytöstä seurakuntatyössä tulee muuttumaan, eikä esim. diakoniatyössä jatkossa enää tule olemaan omaa diakoniapappia. Vertailtaessa diakonia- ja nuorisotyön kokonaisresursseja tämäkin on hyvä ottaa huomioon. Diakonian virkoja on seurakuntayhtymän seitsemästä suuresta seurakunnasta (pois lukien siis Paattinen ja Åbo Svenska) vain kahdella enemmän virkoja useampia kuin Martinseurakunnalla (Maaria ja Mikael). Jos suhteutetaan diakoniatyöntekijöiden määrä seurakuntien jäsenmäärään, Martinseurakunta tulee luettelon häntäpäässä. Matemaattinen jako ei sinällään vielä ole koko totuus. Seurakuntien jäsenistön ikäjakautuma, sosiaalinen rakenne ja luonne jne. voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia ja sitä kautta myös haasteet diakoniatyössä. Diakoniatyön sektorilla on varsin määrätietoisesti kartoitettu nykyistä työkenttää sekä sen haasteita ja työtehtäviä. Tämä on ollut tärkeää, jotta löydettäisiin edes tyydyttävästi rajoja rajattomalta tuntuvaan työkenttään. Myös esim. seurakuntayhtymän vanhustyön strategiassa on pohdittu diakoniatyön ja yleisen seurakuntatyön välistä rajanvetoa. Tulevaisuudessa diakoniatyössä jouduttaneen entistäkin selkeämmin hahmottamaan sitä, mitkä ovat ne haasteet, joihin työ ja voimavarat tulee keskittää. Tämä merkinnee työnjaon läpikäymistä suhteessa yleiseen seurakuntatyöhön ja myös konkreettisia johtopäätöksiä. Nuorisotyössä on virkaesityksen tekemisen jälkeen kannalta tapahtunut työjaon ja tehtävänkuvien muutoksia, joilla on vaikutuksia kokonaisuuden arviointiin. Rippikoulutyön tarpeisiin on työntekijävahvistusta saatu lähetyssihteerin viran kautta, johon työnjaossa sisältyy osallistuminen vuosittain kahdelle rippikoululeirille (lähetyssihteerin virka lukien). Myös nuorisotyönohjaajien työnjakoa ollaan hahmottelemassa uudestaan. Siinä toinen nuorisotyönohjaajista huolehtii varttuneiden nuorten ja toinen varhaisnuorten parissa tehtävästä työstä. Kaikki nykyisistä ohjaajista hoitavat osansa nuorisotyön kokonaisuudesta. Yökahvilatoimintaa ei tällä hetkellä ole siinä merkityksessä kuin vielä virkaesityksen laatimisen aikaan. Kerhonohjaajista huolehtiminen kuuluu puolestaan osaksi varhaisnuorisotyöntekijän tehtävää. Kuten jo edellä todettiin, nuorisopapin tehtävänkuva on kokenut ison muutoksen. Työ painottuu vahvasti kouluyhteyksien ylläpitämiseen, erityisesti

13 seurakuntaneuvosto alakoulujen suuntaan. Diakonia- ja nuorisotyön yhteisen viran kustannusvaikutukset Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta esityksessä yhteisen viran pätevyysvaatimuksena voisi olla joko nuorisotyön tai diakonian viran edellyttämä koulutus. Diakonian osalta oletettavasti ensisijainen olisi diakonian pätevyysvaatimukset täyttävä työntekijä, vaikkei sitä erikseen esityksessä mainitakaan. Kysymys pätevyydestä on viran sisältöä silmällä pitäen keskeinen. Kustannusvaikutusten osalta tilanne on helpompi arvioida, koska sekä diakonian että nuorisotyön perusvirat on molemmat palkkausjärjestelmässä sijoitettu samaan vaativuusryhmään 502 (positio 0 %). Sen mukaisesti laskettuna viranhaltijan palkkauskustannukset olisivat syksyn korotukset huomioiden vuodessa (sisältäen palkan, 18% vuosisidonnaisen osan, lomarahat sekä työnantajamaksut 34,43%). Syksyllä 2009 seurakuntayhtymässä selvitetään diakonia- ja nuorisotyöntekijöiden sekä seurakuntapastoreiden sijoittuminen omien vaativuusryhmiensä sisällä. On mahdollista, että tämäkin prosessi voi osaltaan tuoda muutoksia. Lisäksi v alkaen tultaneen maksamaan ns. henkilökohtaista palkanlisää, jonka kustannusvaikutuksesta ja perusteista ei tällä hetkellä ole vielä yksityiskohtaista tietoa käytettävissä. Kaiken kaikkiaan uuden palkkausjärjestelmän mukanaan tuomien muutosten kokonaisvaikutusta pystytään arvioimaan paremmin v tilinpäätöksen yhteydessä. Palkkauksesta aiheutuvien kustannusten lisäksi uuden viranhaltijan osalta tulisi huomioida ainakin matka-, koulutusja puhelinkustannukset sekä uuden työntekijän myötä kasvava toimintamäärärahatarve. Johtopäätökset Diakoniatyössä tulee jatkaa käynnissä olevaa perustehtävän kartoitusta. Työkentän kartoittaminen on kirjattu yhdeksi v avaintavoitteeksi toimintasuunnitelmaan. Tarpeen mukaan tulee myös vetää käytännön johtopäätöksiä työnjakoon (esim. vanhustyö). Diakoniatyölle tulee laatia työalakohtainen strategia sitten kun yleinen strategia on valmistunut mennessä. Työalan strategian valmistelu tulee aloittaa keväällä Nuorisotyön osalta täytyy työryhmän rakenne sekä työntekijöiden tehtävänkuvat selkiyttää. Nuorisotyölle tulee laatia johtavan viranhaltijan johdolla konkreettinen suunnitelma nuorisotyön suuntaviivoiksi. Työalalla tulee tehdä perusteellinen perustehtävän kartoitus sekä analysoida nykytilanne ja suunnitelmat sen pohjalta. Myös nuorisotyölle tulee laatia työalakohtainen strategia sitten kun yleinen strategia on valmistunut mennessä. Työalan strategian valmistelu tulee aloittaa keväällä 2009.

14 seurakuntaneuvosto Lopullinen keskustelu uuden viran perustamisesta tulee käydä strategian laadinnan yhteydessä. Liitteet: - liite diakoniatyön- sekä lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan pöytäkirjanotteet - liite palkkatoimiston laatima palkkakustannustaulukko Seurakuntaneuvosto käy keskustelun edellä esitetyistä henkilöstörakenteeseen liittyvistä näkökohdista ja niihin palataan uudelleen strategian laadinnan yhteydessä. Seurakuntaneuvosto kävi keskustelun edellä esitetyistä henkilöstörakenteeseen liittyvistä näkökohdista ja päätti palata niihin uudelleen strategian laadinnan yhteydessä. Ei muutoksenhakuoikeutta Tiedoksi Diakonia- ja nuorisotyön työryhmät, diakonia- sekä lapsi- ja nuoriso työn johtokunnat 144 KIRKON 75-VUOTISJUHLA Martinkirkko on vihitty käyttöönsä ja täyttää näin ollen kuluvana syksynä 75 vuotta. Työyhteisössä on jo keväällä pohdittu alustavia suunnitelmia kirkon juhlaa varten. Suunnitelmissa on viettää kirkon virallista juhlaa sunnuntaina Tällöin ohjelmaan on kaavailtu juhlamessu sekä juhla seurakuntatalolla. Tämän juhlan järjestelyjen tiimoilta on tarkoitus kutsua myös perinnetoimikunta koolle. Juhlaviikon aikana on tarkoitus yhteistyössä lastenohjaajien kanssa kutsua seurakunnan alueen esikouluikäiset tutustumaan kirkkoon Kotikirkko tutuksi teemalla. Lisäksi kanttorit ovat suunnitelleet maanantaihin pidettäväksi musiikkipainotteista kirkkotilaisuutta, esim. yhteislaulutapahtumaa. Näiden tapahtumien suunnittelu on vielä kesken. Seurakunnan taloussuunnitelmassa ei ole erikseen korvamerkitty rahaa kirkon juhlia varten. Siksi olisi perusteltua, että seurakuntaneuvosto käyttövaroistaan osoittaisi myöhemmin määriteltävän summan käytettäväksi juhlajärjestelyihin. Juhlan kustannuksista laaditaan kustannusarvio, joka tuodaan seurakuntaneuvostolle myöhemmin syksyllä. Sen pohjalta on mahdollista tehdä täsmällisempi päätös määrärahojen osoittamisesta juhlajärjestelyihin.

15 seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi Martinkirkon 75-vuotisjuhlan järjestelyjen alustavan suunnitelman sekä keskustelee asiasta tarpeen mukaan. Seurakuntaneuvosto kävi keskustelun Martinkirkon 75-vuotisjuhlan järjestelyistä ja merkitsi ne tiedoksi. Päätettiin, että kirkon 75-vuotisjuhlan yhteydessä ei suoriteta mitään erityisiä henkilöiden tai työmuotojen muistamisia, vaan suoritetaan ne mieluummin seurakunnan vuosijuhlien yhteydessä. 145 OIKAISUVAATIMUS KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAAN 34 / 2008, Kirkkoherra on tehnyt seurakuntaneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti pöytäkirjapäätöksen diakoni Tiina Lipposen palkkaamisesta eläkeläisleirin toiseksi vetäjäksi Seurakuntaneuvoston päätös perustui diakoniatyön johtokunnalta saatuun esitykseen kesätyöntekijöiden palkkaamisesta. Pöytäkirjapäätös perustui käsitykseen, että Tiina Lipposen kanssa on alustavasti maksettavaksi sovittu (...) :n palkkio. Tiina Lipponen hakee päätökseen muutosta oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimuksessa hän toteaa, että päätöspöytäkirjassa mainittu palkkio on normaali leiriavustajan palkkio. Lipponen katsoo, ettei tuo palkkio kata sitä vastuuta, joka hänellä oli leirin toisena työntekijänä. Hän esittää, että toisen työntekijän palkkio laskettaisiin vaativuusryhmän 502 mukaisesti, kuten diakoniatyöntekijän palkka. Peruspalkka ko. vaativuusryhmässä on Hän esittää, että korvauksessa huomioitaisiin 5 leiripäivää, 2 leiriä edeltävää valmistelupäivää sekä yksi päivä leirityöaikahyvitystä. Tiina Lipposella on diakonian ammattitutkinto ja hän on toiminut aiemmin diakoniatyön viranhaltijana. Jotta palkkausperusteet olisivat oikeassa suhteessa tehtävän vaativuuteen ja myös muiden kesätyöntekijöiden palkkauskäytäntöihin, kirkkoherra keskustelee asiasta palkka-asiamiehen kanssa ennen kokousta. ehdotus tehdään kokouksessa. Liite 1 145/ Tiina Lipposelle maksetaan eläkeläisleirin osalta palkka vaativuusryhmän 501 (positio 0) peruspalkan mukaisesti hänen esittämänsä mukaisesti yhteensä 8:n päivän osalta. Esityksen perusteet: - Tiina Lipposen tehtävä leirillä on ollut olla toisena työntekijänä, jolloin hänen roolinsa on ollut vaativampi kuin leiriavustajan; - Lipponen on ammattikoulutuksen saanut diakoniatyöntekijä, jolloin häneltä on myös voitu edellyttää vapaaehtoista avustajaa suurempaa vastuuta;

16 seurakuntaneuvosto leiritehtävien vaativuus ei kuitenkaan vastaa samaa ryhmän 502 edellyttämää kokonaisvastuuta, joka on vakituisella viranhaltijalla - muiden kesätyöntekijöiden, esim. rippileireille toisiksi työntekijöiksi otettujen ohjaajien palkkausperusteena käytetään vaativuusryhmää 501 vakituisten viranhaltijoiden 502:n asemesta. Muutoksenhaku kirkollisvalituksella Turun hallinto-oikeudelle. Tiina Lipposelle maksetaan Liitteen 1 145/ mukainen palkka kahdeksalta päivältä. Muutoksenhaku kirkollisvalituksella Turun hallinto-oikeudelle. Tiedoksi Tiina Lipponen, diakoniatyön johtokunta. 146 PERHETYÖN VIRAN PERUSTAMINEN MARTINSEURAKUNTAAN Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan esityksestä poiketen jatkaa perhetyön viran valmistelua elokuun kokoukseen. Kirkkoherra on sopinut hallintojohtajan kanssa, että lopullinen virkaesitys voidaan toimittaa hänelle pidettävän kokouksen jälkeen käsiteltäväksi seurakuntayhtymän v virkapaketin yhteydessä. Kirkkoherra on laatinut aiemmin tehdyn valmistelun ja käytyjen keskustelujen pohjalta luonnoksen esityksestä perhetyön viran perustamisesta. liitteenä Käydään asian pohjalta keskustelu. Seurakuntaneuvosto keskustelee viran perustamista koskevan esitysluonnoksen pohjalta ja antaa asian edelleen jatkovalmisteluun kokousta varten. Seurakuntaneuvosto keskustelee viran perustamista koskevan esitysluonnoksen pohjalta ja antaa asian edelleen jatkovalmisteluun kokousta varten. Lapsi- ja nuorisotyönjohtokunnalta pyydetään asiasta lausunto, joka tulee antaa mennessä. 147 PYHÄKOULUTYÖTÄ KOSKEVA KIRJE (...) on toimittanut seurakuntaneuvoston jäsenille kirjeen, jossa hän selvittää pyhäkoulutyön tämänhetkistä tilannetta. Kirjeessä valaistaan tiivistetysti sekä allekirjoittaneen että (...) roolia vapaaehtoisina pyhäkoulutyön vastuuhenkilöinä. Esille nousee näkökohtia, joita käytiin

17 seurakuntaneuvosto läpi myös asianomaisten ja kirkkoherran välisessä keskustelussa Keskeisesti myös silloin nousi esille kysymys vapaaehtoisen roolista, työpanoksen laajuudesta ja jaksamisesta. Kirjeessä tehdään myös selkeä ehdotus siitä, miten pyhäkoulua voitaisiin asianomaisten mielestä jatkossa hoitaa: Sunnuntaisin tapahtuvasta työstä olisi mielestämme kohtuullista saada rahallista korvausta 50 e / pidetty pyhäkoulukerta. Todellinen työmäärä yhden 1,5 / 2 tuntia kestävän pyhäkoulun / raamattukerhon järjestämiseen on 6-8 tuntia sisältäen siis säännöllisen tiedotuksen ja yhteydenpidon perheisiin, materiaalihankinnat, ko. kerhokerran suunnittelun, toteutuksen ja loppusiivouksen yms. Alkavan toimintakauden aikana pyhäkouluja olisi 30 kpl ja raamattukerhoja 20 kpl eli ohjaajakorvauksien kustannuksiksi tulisi yhteensä 50 * 50 e = 2500 e. Näin edullisilla kustannuksilla tulisi joustavasti, korkeatasoisesti ja varmasti hoidettua toiminta, jota muuten ei seurakunnassamme hoideta laisinkaan. Seurakunnan pyhäkoulutyössä tällä hetkellä esiin nousseet kysymykset ovat monella tavalla tärkeitä. Ne liittyvät laajemminkin vapaaehtoisten toimintaan seurakunnassa: vapaaehtoisen rooliin, työmäärän kohtuullisuuteen, heidän tekemänsä tärkeän työn johtamiseen, tukemiseen ja palkitsemiseen. Esille nousee myös kysymys siitä, mikä rooli seurakunnan palkatuilla työntekijöillä on suhteessa vapaaehtoistyöhön ja vapaaehtoisiin toimijoihin. Kirjeessä keskitytään pohtimaan pyhäkoulutyön tulevaisuutta. Samalla on hyvä kuitenkin nähdä sen kautta esille nostetut kysymykset osana laajempaa, koko vapaaehtoistyön kenttää, olkoonpa kyse vapaaehtoisista nuoriso-, rippikoulu-, lähetys- ja diakoniatyössä tai vaikkapa pienryhmätoiminnassa. Tosin, kuten kirjeessäkin todetaan, tilanne on muihin työmuotoihin nähden erilainen, koska seurakunnalla ei tällä hetkellä ole palkattua pyhäkoulusihteeriä. On siten totta, että seurakunnan pyhäkoulutyössä vapaaehtoiset hoitavat tehtäviä, joita useissa muissa seurakunnissa hoitavat tehtävään palkatut pyhäkoulusihteerit. Näin ollen on ymmärrettävää, että myös työmäärä on enemmän kuin mitä vapaaehtoiselta voi kohtuudella edellyttää. Toisaalta toiminnan laajeneminen on tapahtunut vapaaehtoisten omasta aloitteesta. Tämä on luonnollisesti rikastuttanut seurakunnan lasten toimintakenttää, mutta samalla myös kasvattanut vapaaehtoisten työmäärää. Toiminnan laajentamisesta olisi lähtökohtaisesti ollut hyvä keskustella jo etukäteen, jolloin työmuodon kehittämistä olisi voitu ennakoida. Tämän osaltaan kertoo siitä, että vapaaehtoistoiminnan johtamisessa on ollut parantamisen varaa. Pappien tulevassa työnjaossa on yksi pappi nimetty vastaamaan vapaaehtoistyön kehittämiseen liittyvistä asioista, joita tässäkin yhteydessä on noussut esiin paljon. Juuri vapaaehtoisten työmäärän kohtuullisuus, työn tukeminen ja palkitseminen ovat silloin keskeisiä kysymyksiä.

18 seurakuntaneuvosto Kirjeessä ei tehdä esitystä itse toimintaan nähden. Sekä Martinkirkon pyhäkoulu että raamattukerho toimisivat sen mukaan jatkossakin, vaikka sisäinen työnjako olisikin entisestä muuttunut. Olennainen muutos olisi se, että tehtävästä maksettaisiin rahallinen korvaus. Pyhäkoulutyön tilanteen huomioiden ehdotukselle löytyy perusteensa. Samalla tulee kuitenkin huolellisesti miettiä, mihin ja millä perustein vapaaehtoisen tekemästä työstä maksetaan palkkaa. Kysymys on tärkeä, koska se liittyy laajemminkin vapaaehtoisten tekemään työhön. Jos pyhäkoulun kokonaisvastuusta päätettäisiin jatkossa maksaa palkkaa, tulisi seurakunnan määrittää tarkemmin palkallisen tehtävän sisältö ja raamit. Tällöin tulisi määrittää, mikä osa työstä vastaa pyhäkoulusihteerin tehtävien vastuualuetta. Itse pyhäkoulunopettajan tehtävä olisi siinäkin tapauksessa perusteltua säilyttää vapaaehtoistehtävänä. Tämä luonnollisesti edellyttäisi sitä, että pyhäkoulunopettajia olisi nykyistä enemmän, jotta vapaaehtoistyö voitaisiin jakaa nykyistä kohtuullisemmin. Jatkoa ajatellen on syytä huomioida myös se, että kokonaisvastuu pyhäkoulutyön osalta on ajateltu nivottavaksi perhetyön yhteyteen. (...) kirje liitteenä Seurakuntaneuvosto käy (...) kirjeen herättämien ajatusten pohjalta keskustelun ja asia palautetaan jatkovalmisteluun. Seurakuntaneuvosto kävi pitkän ja monipuolisen lähetekeskustelun ja palautti asian jatkovalmisteluun. Ponsi: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä PONSI / Valkama ja Kiviö seurakuntaneuvosto Kokous 7 / 2008, , 147 PONSI PYHÄKOULUTYÖN JA RAAMATTUKERHOTYÖN KEHITTÄMISEKSI Turun nykyinen henkilöstörakenne ei ole toimiva ajankohtaisiin haasteisiin nähden. Seurakunnan väkiluku on lähes henkeä, alle 19-vuotiaita on yli 21 % ja nuoria aikuisia (20-45-vuotiaita) on yli 38 % väkimäärästä. Erityisesti pikkulapsia ja alakouluikäisiä seurakuntalaisia tuetaan liian vähän palkkaaman henkilökunnan toimesta. Perhetyötä on 2000-luvulla tehty sekä tilapäisten palkattujen työntekijöiden että muutaman vapaaehtoisen seurakuntalaisen toimesta.

19 seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto käsitteli kokouksessaan seurakunnan henkilöstörakennetta useasta eri näkökulmasta. Useita vuosia on pohdittu diakoniatyön ja nuorisotyön yhteisen viran perustamista. Kirkkovaltuustolle valmisteltiin esitystä perhetyön viran perustamiseksi Valitettavasti kukaan nykyisistä palkatuista työntekijöistä ei ole kantanut pääasiallista vastuuta pyhäkoulutyöstä eikä alakouluikäisten raamattukerhotyöstä, vaikka nämä molemmat lohkot ovat seurakunnan ydintehtävää eli evankeliumin välittämistä nykypäivän keinoin seurakunnan pienimmille. Martinseurakunta on ollut erittäin onnellisessa tilanteessa, kun jo useiden vuosien ajan kaksi pätevää ja vapaaehtoista seurakuntalaista on käyttänyt energiaansa ja ideoitaan omien lastensa hoitamisen lisäksi myös kymmenien muiden lasten ohjaamiseen seurakunnan aktiivijäseniksi. Tällaista uraauurtavaa työtä kristillisyyden perustan vahvistamiseksi täytyy luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tukea konkreettisesti, ei vain kiitoksin kuten nykyään. Varsinaisen palkatun pyhäkoulusihteerin tai muun vastuuhenkilön puuttuessa tämän aihealueen vetäjien käyttöön voisi antaa riittävän taloudellisen panoksen, esimerkiksi euroa toimintamäärärahoista tai jostakin soveltuvasta rahastosta. Osa-aikaisiksi projektityöntekijöiksi voisi ottaa nykyisin (...), joilla molemmilla on useiden vuosien kokemus vapaaehtoistyöstä. Kumpikaan ei ole varsinaisessa palkkatyössä alkavana toimintakautena, joten omien pikkulasten hoitamisen ohella he voisivat panostaa seurakunnan toiminnan kehittämiseen. Kirkkoherra Tuomo Norvasuon ohjauksessa ensimmäisen suunnitelman voisi tuoda jo seurakuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen Me allekirjoittaneet Heimo Valkama ja Anna-Liisa Kiviö esitämme seurakuntaneuvoston kokouksessa asiakohtaan 147 ponnen, jossa edellytämme kirkkoherra Tuomo Norvasuon johdolla valmisteltavan konkreettista projektia tai järjestelyä, jolla voitaisiin varmistaa pyhäkoulutyön ja raamattukerhotyön jatkuminen Martinseurakunnassa toimintakautena Seuraavana toimintakautena Martinseurakunnassa pitäisi nykyisen strategian mukaisesti olla päätoiminen perhetyön viran hoitaja, joka voisi ottaa toimintavastuun näistäkin tehtävistä. Täten järjestely olisi vain yhden vuoden mittainen. Seurakuntaneuvosto hyväksyy yksimielisesti ponnen merkittäväksi kokouspöytäkirjaan. Turku, Heimo Valkama Anna-Liisa Kiviö 148 ISOSKOULUTUSLEIRIEN KULUJEN KORVAAMINEN LEIRILÄISILLE Timo Kari esitti, että Martinseurakunta tutkisi mahdollisuutta maksaa isoskoulutukseen osallistuvien isoskoulutusleirimaksut. Isoskoulutus on välttämätön rippikoululeirille pääsemiseksi eikä isosille makseta mitään palkkaa ja

20 seurakuntaneuvosto korvausta rippikoululeirillä toimimisesta. Sen sijaan he joutuvat maksamaan noin 20 euron leirimaksun. Tulisi selvittää isoskoulutettavien määrä ja se, mistä leirimaksut voitaisiin maksaa. 149 SEURAKUNNAN ERI TYÖMUOTOJEN ESITTÄYTYMINEN NEUVOSTON KOKOUKSISSA Keijo Korkka esitti, että seurakunnan eri työmuodot voisivat esittäytyä seurakuntaneuvoston jäsenille kokouksissa. : Päätettiin aloittaa esittäytymiset syksyn aikana, kun lomakausi on ohitse. 150 MUUTOKSENHAKU Liite 1 150/sn KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Turussa Tuomo Norvasuo puheenjohtaja Lasse Mustonen sihteeri Timo Kari pöytäkirjantarkastaja Keijo Korkka pöytäkirjantarkastaja