UUTTA PEDAGOGIIKKAA ETSIMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTTA PEDAGOGIIKKAA ETSIMÄSSÄ"

Transkriptio

1 UUTTA PEDAGOGIIKKAA ETSIMÄSSÄ Orfeo-pedagogisen alkuryhmän tehtäväalueeksi valikoitui halu tietää enemmän siitä, mitä kehossa ja energiankäytössä tapahtuu laulamisen ja puhallinsoittamisen yhteydessä. Koska vastausta tähän ei löytynyt auktori-pitoisesta musiikkioppilaitospedagogiikasta, suuntautui pedagoginen haku auktoreista vapaaseen, luotua didaktiikkaa oman oivaltamisen kautta tutkivaan käytäntöön. Alkuryhmän tavoite oli etsiä ja luoda pedagogiikka, joka pohjautuisi vanhojen laulukoulujen ideaan ontelopaineesta vapaaseen äänentuottamiseen. Pyrkimyksenä oli siis löytää pallean vapaa toiminnallinen idea, joka toimisi pelkästään biologisia tarpeita tyydyttäen vapaana varsinaisesta äänentuottamisesta. Vanhoissa laulukouluissa tämän virtauslaadun pondia on kuvattu niin leudoksi, ettei huulien eteen asetettu kynttilänliekki värähdä ulosvirtauksen siihen osuessa. Tämän mukaan on luonnollista, ettei näin leuto virtaus voisi toimia työntövoimana synnytetyn äänen saattamisessa tila-avaruuteen. Jo alkuun kävi selväksi, että tavoiteltu didaktiikka tulisi olemaan päinvastainen nykyiseen tapaan tuottaa laulun ja puhallinsoittimen ääntä ontelopaineen tiivistämällä ulosvirtauksella. Ryhmä otti tuolloin nimekseen Orkesterikoulu Orfeo ja asettui työstämään alkuideaansa ensin Suomeen viikonloppu-periodien merkeissä. Tämän jälkeen ryhmä siirtyi työskentelemään internaattiolosuhteissa Keski-Eurooppaan. Sveitsissä, Saksassa ja Ranskassa vietettyjen periodien jälkeen ryhmä hankki Suomesta kiinteistön, jossa työ jatkui edelleen sisäoppilaitos-olosuhteissa. Näistä vaiheista sekä saavutetuista prosessituloksista julkaisi ryhmä kirjan Orfeo-kouluensemble ISBN Orfeo-pedagogiikkaa ei tee eroa laulamisen ja puhallinsoittamisen välillä. Pedagogiikasta laadittu kuvaus noudattelee alkuideansa perusteella laulamisen ideaa, jolloin perusopintovaiheen ensisijainen tavoite on Kehon työstäminen optimaalisen ryhdin asemaan ja kehon muodon laajentaminen niin, että Pallea voi saavuttaa laajimman mahdollisen kehäänsä. Tämä tulee mahdolliseksi, kun vatsaontelotilavuus on lihaksistonsa puolesta saavuttanut alkuperäiset mitta-arvonsa (vrt. pienen lapsen kehollinen habitus) ja rintakori voi näin kääntyä alimmasta suppuasennostaan uloimpaan horisontaaliseen asemaansa. Visuaalisesti rintakorin habitus saa tällöin ilmeen, jota mm. bel canto ja kastraattilaulu kuvaavat pitkäksi rintakehäksi. Kehon muokkaaminen tavoiteltuun asemaan tapahtuu Orfeo-pedagogiikan kehittämän Muodon laajentamisen kaavan kautta ja avulla. Laajentamisen tehtävän lopulla myös nielunseutu (psykoakustinen tila) avautuu äärimmilleen ja pysyy laajennetussa tilassaan koko äänentuottamisen ajan. Kurkunpäätä ei siis liikutella sävelkuvan mukaisesti ylös - alas periaatteella (vrt. äänen

2 sijoittelu), vaan annetaan äänihuulten hoitaa tehtävänsä luonnonmukaisella tavalla ja oman automatiikkansa mukaisesti. Tällöin ei myöskään kohdisteta koko kaulan ja kurkunpään alueelle aktiivista lihastekoa artikuloinnin ollessa näin myös vapaata väljässä nieluntilassa. Laajentamisen tehtävän lopulla ovat ontelotilaavuudet niin laajentuneet, että niiden sisäiset paineet vastaavat tilailman painetta. Tällöin äänienergia voi värähdellä tilailmaan pelkästään oman värähtelyenergiansa voimalla. Näin ei myöskään äänienerginen kehämuoto hajoa ja sen eri tasot voivat säilyttää luonnolliset paikkansa. Kehon saavutettua tavoitellun asemansa, hengittää ontelopaineesta vapaa pallean jännekeskus hidasvääntöisesti ylös taaten näin huomaamattoman pitkäkestoisen hengitysprosessin. Näin on biologinen hengitys erotettu äänentuottamisen prosessista. Etuna tällä on myös hengityksen keston huomattava pidentyminen tiivistetyllä ontelopaineella tuotettuun ulosvirtaukseen verrattuna. Ulosvirtaus koskettaa näin luonnonmukaisella, puheenomaisella pondilla äänihuulten massaan, jolloin sillä on myös näihin eräällä tavalla hierova ja kosteuttava vaikutus (vrt. kemiallinen käsite: härmistyä, sublimoitua). Tämä prosessi tapahtuu, kun ihmisen sisätilan lämpö kohtaa nielun alueella tilailman viileyden. Orfeo-pedagogisessa lopputuloksessa voidaan kokea oikeastaan vain hiilidioksidin ja hengityksen jätekaasujen aiheuttama virtaus, koska ilmaa on hengityskierrossa mahdollisimman vähän mukana. Orfeopedagogiikan kokonaiskuvauksen osassa IV on tarkemmin puututtu tähän tilanteeseen, jossa pyritään perustelemaan asiaa nenän sensoreitten suodattaman puhtaan hapen välittämisellä suoraan keuhkorakkuloitten kautta verenkiertoon. Näin keuhkorakkulat olisivatkin lähinnä jakelujärjestelmä eivätkä hapen irrottajia keuhkoihin hengitetystä ilmasta. On korostettava, että tarkemmat tutkimukset tästä ovat vielä tekemättä. Voimakkaan ja nopean virtauksen vaikutus on taas kuivan hankaava, josta on useasti seurauksena äänihuulten tulehtuminen, punehtunut turvotus. Leuto virtauslaatu ei myöskään mitenkään vahingoita äänihuulia, vaikka äänen tuottaminen olisi pitempikestoista, eli tilanne äänihuulissa on samalla sekä tervehdyttävä, että rasitteeton. Voidaan vielä korostaa, että ääni syntyy järjestelmästä riippumatta aina artikulatiivisesti, mutta sitä voidaan jatkaa tiivistetyllä ulosvirtauksella siihen alhaaltapäin vaikuttamalla. Orfeo-pedagogiikassa ääntä jatketaan luonnonmukaisen kiertohengityksen kautta tilailmasta mukana tulevalla energiavirtauksella. ORFEO-PEDAGOGINEN ÄÄNIANALYYSI Puhtaaksi intonaatioksi tässä nimetyn äänilaadun tarkasteluun haluaa Orfeo-pedagogiikka lähteä kuin puhtaalta pöydältä antamatta

3 mahdollisten teoreettisten toisinväittämien häiritä omaa käsitystään soivasta puhtaasta intonaatiosta. Tämän pedagogiikan näkemysten mukaisesti puhdas intonaatio muodostuu puhallinsoittimilla, kuten laulettaessakin, virittämällä myös itse ihminen kehollisesti kiinteävireiseksi vastaamaan fysikaalisen soittimen polaarista viritystä. Jäljempänä esitettyyn, intonaation sisäisen rakenteen mielikuvalliseen tarkasteluun liittyy monia sellaisia johdannollisia seikkoja, jotka eivät sinällään tule esiin tässä yksinkertaistetussa mallissa. Voidaan vakuuttaa, että tämä esitys on hyvin huolelliseen ja vuosien työhön perustuvaa harkintaa siitä, onko mahdollista vielä tässäkään ajassa esittää tämän pedagogiikan mukaisesti faktaksi todettuja äänellisiä määreitä? Pedagogiikka ottaa kuitenkin tämän vapauden, vaikka se omalla muodollaan tulee kumoamaan monia alan tietokirjallisuudessa faktaksi todettuja äänen sisäisen rakenteen muuttujia. Toisaalta voidaan myös Orfeo-pedagogiikan subjektiivisen äänianalyysin tueksi esittää jäljempänä olevat laitemittausten arvot jotka luonnollisesti koskevat vain tätä äänilaatua. Jollain muulla äänentuottamistavalla voidaan saavuttaa taas aivan toisenlaatuisia tuloksia. Seuraavassa esitettyjen mielikuvien väreillä on tässä pedagogiikassa myös omat fakta-arvonsa, joita ei tässä lähemmin perustella. Orfeo-pedagogiikan mukaisesti opiskelevalle ne tulevat vähitellen tutuiksi omakohtaiseen kokemukseen perustuvan käytännön kautta. PUHTAAN INTONAATION SISÄINEN RAKENNE Orfeo-pedagoginen ääni-ihanne rakentuu kolmelle puhtaalle oktaaville, jotka musikaalisen elementin aaltomuoto, vibrato yhdistää (sitoo) soivaksi kokonaisuudeksi. Avarrettujen ontelotilavuuksien ja nieluntilan johdosta perussävel (yläsävelikön alin sävel, eli soiva taso) sijoittuu äänimandalan keskelle ja sen yläpuolinen oktaavisointi muodostuu taas koko yläsävelikön alas vetäytymisestä, eli ne tulevat kuulon piiriin kokoontuen selkeästi kuultavaksi perussävelen yläpuoliseksi oktaavi-kertaukseksi. Perussävelen alapuolinen oktaavi, äänen sisäinen basso, muodostuu taas perussävelen alapuolisista heijastuksista, jotka muodostavat selkeän, perussävelen alapuolisen oktaavi-kertauksen. Korostettakoon, että näin muodostunut ääni ei kolmen oktaavisoinnin lisäksi sisällä enää muita ylätai alapuolisia intervalleja. Tässä tavassa laulaa tai soittaa puhallininstrumenttia on siis kyseessä äänen kokoaminen soivaksi kokonaisuudeksi, jonka kuuloelämystä eivät häiritse intonaation sisäisestä rakenteesta harhautuneet yläsävelet ja perussävelen alapuoliset heijastukset. Äänienergisen muodon koossapysymisen varmistaa se, että siihen ei sen synnyn jälkeen kohdistu paineimpulssia alhaaltapäin. Näin se voi muotonsa säilyttäneenä värähdellä tilaavaruuteen.

4 Orfeo-pedagogiikan kokonaiskuvauksen osassa III, puhdasta intonaatiota kuvaavassa luvussa, esitetään mielikuva, jota ympäröi rengasmuotoinen värien spektri. Tämä kuvaa soivan äänen Psykoakustista kaikua. Tätä voitaisiin nimittää myös tuntumansa mukaisesti äänen varjoksi. Tällä kaiulla on myös selkeä fyysinen tila-ulottuvuutensa, joka muodostuu nielun alueelle koulutuksen loppupuolella. Tällöin solisluun puolikkaat ovat kääntyneet muotonsa mukaisesti niin, että niiden loiva U-muotoinen mutka osoittaa viistosti kohti kainaloita. Näin tulee mahdolliseksi nieluntilan äärimmäinen avaruus. Avartuva kaulanseutu on tällöin kuin istutettu väljän kauluksen sisään, josta se kontaktoi myös rintaresonanssiin yhdistäen näin koko ihmisen kuin yhdeksi soivaksi resonaattoriksi. Äänentuottajalle psykoakustinen kaiku vastaa ääntä tukevan tilakaiun vastaavaa kokemusta. Psykoakustinen kaiku merkitsee äänentuottajalle myös samaa, kuin hänellä olisi mukanaan oma tilakaikunsa esiintyipä hän sitten miten kaiuttomassa tilassa tahansa. Psykoakustinen kaiku ja tilakaiku yhdessä liittyneenä rinta- ja vatsaonteloitten avarrettuun resonanssiin antavat sitten kokemuksen, jota voitaisiin kuvata seuraavasti: Sisäisten resonanssitilojen avautuessa ja yhdistyessä kuin koko ihmistä kattavaksi resonanssitilaksi muodostuu laaja sisäinen akustinen tila (psyko-akustiikka), joka tuotetun äänen kautta (äänisilta) yhdistyy tilaakustiikkaan. Tuotetun äänen voidaan tällöin kokea soivan molemmissa tiloissa samanaikaisesti. Ääntä tuottavan ihmisen (osittain myös ääntä kuuntelevan) kuulohavainto on kuin äänen keskellä tai sen sisällä olevaa. Voidaan käyttää myös kansanomaista sanontaa: ääni joko koskettaa tai ei, kuulijaa. Ehkä parhaiten tätä kokemusta voitaisiin kuvata kreikkalaisella käsitteellä Episteme, eli tässä tapauksessa episteme on tietoa siitä, mitä on olla itse ääni. PSYKOAKUSTISEN TILAN VAKIOT Nielunalueen psyko-akustinen tila pysyy akustisesti aina samana, joka taas vaikuttaa etenkin ylä-äänissä niitä laajentavasti. Äänen kvalitatiivisen laadun ja voimakkuuden säätelytehtävät on tässä pedagogiikassa annettu kehon viritysastetta säätelevien energioitten tehtäviksi. Intonaation pysymisen tasalaatuisena hoitavat taas nieluntilan ja ansatsimuodon vakiot äänen korkeuserojen säätelyn jäädessä äänihuulten ja kielen keskiosan tehtäväksi. Kyseessä on ns. kaksoisjärjestelmä, jonka vain laulava äänentuottaja itse voi kokeellisesti todeta. Äänihuulten pidentyvä tai löysääntyvä kuminauhaefekti, värähtelytaajuuden muutos, säätelee äänen korkeus- tai mataluustasoja ja kielen keskiosan hienojakoinen aaltoilu sijoittaa nämä halutun sävelkuvan mukaisesti paikalleen. Kyseessä on äärimmäisen hienovarainen automaattinen järjestelmä, johon ei pidä aivokeskeisesti puuttua, sillä asteikolliset ja intervallimuutokset

5 tulevat tietoisuuden ulkopuolelta (musikaalisen elementin sävelmuisti). Uutta tehtävää opeteltaessa instrumentalisteilla on luonnollisesti apunaan koneistettu järjestelmä. Laulajien on taas vaikeampi luoda ns. suoraan nuoteistalukujärjestelmä, mutta jo yhden kuulemisen perusteella sävelmuistiin jää tieto halutusta sävelkuvasta, jota toistamalla asia opitaan melko nopeasti. Kun äänentuottamisjärjestelmä on koulutettu Orfeo-pedagogisen menetelmän mukaisesti, eli fyysisestä kehosta muokattu liikkumaton instrumentti mekaanisen soittimen tapaan, tämä sävelmuistijärjestelmä näyttäytyy, kun siihen ei aivokeskeisesti puututa. Myös tämä puuttumattomuus on tavallaan opittava, eli opittava pitämään fyysinen tietoisuus pois hienompijakoisen järjestelmän tieltä. Tähän on olemassa pedagogiikan kehittämä yksinkertainen tunnistamisjärjestelmä, eli ns. minätietoisuuden siirto pois sen fyysisestä olinpaikastaan käpyrauhasesta. KIELEN TOIMINNASTA ÄÄNENTUOTTAMISEN YHTEYDESSÄ Kieli on ihmisen vahvin lihas jo elossa pysymisen kannaltakin ajateltuna. Äänentuottamisen yhteydessä voidaan kielen tehtävät jakaa Orfeopedagogisen käsityksen mukaisesti kolmeen osaan: 1. Kielen kärkiosa hoitaa artikuloinnin (puhallinsoittajat: äänen aloke, staccato). 2. Kielen keskiosa hoitaa edellä kuvatun kaksoisjärjestelmän mukaiset tehtävät. 3. Kielen tyviosa on portin avaaja ja sulkija (kurkunkansi). Kielilihaksen vahvuus on melko helppo todeta. Kun vedetään kieli väkivalloin suusta, eli teet kielen kärkiosan toimettomaksi, niin sävelkorkeuden vaihdoksissa kielen keskiosan kevyt aaltoliike toimii vaikka ulospäin vetävä jännite olisi kuinka suuri tahansa. Kun yritetään artikulointia kielen kärjen ollessa voimakkaasti työnnettynä alahampaita vasten, huomataan, miten vaikeata artikulointi on itse asiassa se ei toimi lainkaan. Laulajat ajattelevat yleensä liiaksi artikuloinnin yhteydessä vokaaleja ja konsonantteja. Kun kieli asettuu rennon leveänä nielun pohjalle, järjestelmä toimii oman automatiikkansa mukaisesti ajattelematta sen enempää, onko kyseessä jokin määrätty vokaali tai konsonantti. Nykyisin yleisesti vallitsevassa laulutavassa suu avataan purulihaksilla (ns. U-putki), jolloin kielen reunat kouristuvat, jännittyvät ylöspäin ja menetetään niiden vapaa artikulointiasema. Tästä on seurauksena mm. myös ylimenoääniongelma, jonka ohittamiseen yleinen pedagogiikka on kehittänyt pedagogikohtaisia mielikuvallisia kikkoja. Samassa yhteydessä myös kurkunkansi sulkeutuu (vrt.

6 ruokailutapahtuma), joka on johtanut sitten paineistetun ulosvirtauksen käyttöön, jotta ääni saataisiin syöksytetyksi tila-avaruuteen. Orfeopedagogiikassa nämä ilmiöt on ohitettu jo suun avaamisen yhteydessä, jolloin suu avaraan purulihakset ohittaen sivuillepäin suuntautuvilla lihaksilla. Orfeo-pedagogiikan kokonaiskuvauksen osassa IV käsitellään tätä asiaa monelta eri kannalta annettujen esimerkkien valossa. ORFEO-PEDAGOGISEN ÄÄNEN OLEMUS Orfeo-pedagogiikan mukaisesti tuotettu ääni saattaa laajuudessaan aiheuttaa ensin eräänlaisia kuulollisia hahmottamisvaikeuksia tilan periferiassa. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että virtauslaadun leuto pondi sitoo äänienergiaa vain hyvin löysästi itseensä. Kun äänienergian ja ulosvirtauksen yhdiste kohtaavat tilailman, hajoaa ulosvirtaus heti äänienergian laajentuessa tilassa omien lakiensa mukaisesti. Tällöin ääni levittäytyy tilaan sen koko laajuudelta ja tulee kuulon piiriin tavallaan kuin tilan reunoilta kuulon saavuttaen. Tiivistetyllä virtauksella ääntä tuotettaessa ääni pysyy pitkään ulosvirtauksen yhteydessä ja lähestyy kuulijaa suoraan edestä (vrt. huuto-efekti). Puhtaan intonaation laadusta saa parhaan laadullisen käsityksen, kun kuuloa ei ohjata sisään korvakäytäviin, vaan käännetään vertikaalisesti kehon äärilaitoja mukailevaksi sävelvirraksi. VIRITYS; SÄVELTASON ASETTAMINEN Orfeo-pedagogisen äänilaadun tasoviritys on automaattinen vakio, joka perustuu muotojen vakioon. Tämä koskee myös puhallinsoittajia, sillä keho on koulutettu fysikaalisen instrumentin tavoin vakioksi, jolloin viritysolosuhteisiin ei tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota. Ääni soi kaikilla tasoillaan harmonisena kokonaisuutena, joten korvaorgaani voi hyväksyä sen rauhoittavana tasalaatuna. Tässä pedagogikassa on kurkunpää-leukakonstruktio sidottu äänentuottamisen ajaksi pysyvästi paikalleen. Tästä johtuen tuotettu ääni on stabiliteetiltaan vakaa, liikuttiinpa missä rekisterissä tahansa. Näin ei äänen sijoittelua kurkunpää-leukakonstruktiota ylös - alas liikuttamalla tapahdu. Tällöin poistuu myös ns. tasoviritys-ajattelu. Samoin on laita sävelkuvan vaihtamisen suhteen, joka tapahtuu, kuten edellä on kuvattu, kielen keskiosan automatiikan vaikutuksesta sen ollessa käytännön toteutukseltaan tietoisuuden ulkopuolisten dimensioiden käskyttämää toimintaa. Jättäytyminen tämän automatiikan varaan antaa tulokseksi varman osumisen haluttuun säveleeseen tai niiden muodostamiin intervalleihin. Tässä suhteessa äänen sijoittelu lihasliikkein on äärimmäisen tarkkaa ja tietoista kohdentamista vaativaa työtä, sillä kaulanseudun liikkuva lihaksisto on vertikaalisesti varsin vaikeasti

7 kohdistettavissa juuri haluttuun säveleeseen. Sitä paitsi se on myös tarpeetonta ja häiritsee vain usein hyvin kohtalokkaasti kurkunpään oman automatiikan toimintaa. Sijoittelu antaa tuloksena myös epähomogeenisen äänilaadun, jossa esimerkiksi asteikon eri sävelillä saattaa olla kaikilla oma profiilinsa vuoroin avautuva ja vuoroin taas sulkeutuva.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää.

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää. 32 SKATEPAL PRO 3 PAKKAUKSEN PURKU JA ASENTAMINEN 1. Aseta kone vakaalle pöydälle 80 100 cm:n työskentelykorkeudelle. 2. Avaa yläkansi napsauttamalla koneen molemmilla puolilla olevia solkia. 3. Kannen

Lisätiedot

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10 Tørr Dehumidifier Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. DH-10 S. 2 DH-10

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Pianon äänten parametrinen synteesi

Pianon äänten parametrinen synteesi Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 KASVATUSTIETEIDEN TIED EKUNTA VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 I HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on 1(5) voimassa oleva

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Onni Seisomatelineen Käyttöohje

Onni Seisomatelineen Käyttöohje Onni Seisomatelineen Käyttöohje Onni - seisomatelineen käyttöohje Sisällysluettelo Tuotteen kuvaus... 3 Perushuolto-ohje... 3 Tärkeää!... 3 1. Laatikon sisältö... 4 2. Alustan kokoonpano... 4 3. Rungon

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA HARJOITUKSET F15 INTERMEDIATE (SIVU. 32) F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA DTARVITSET: TREENIKUMINAUHAN Reverse Lunge to Front Kicks Left Jackknife Shoulder Press Reverse Lunge to Front Kicks Right Chair Tricep

Lisätiedot

Radio-ohjattavan F2007:n runko

Radio-ohjattavan F2007:n runko ASENNUS Radio-ohjattavan F2007:n runko Lehden nro 7 liitteenä on ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan tärkeä osa. Se on pienoismallisi pohjalevy eli runko. Runko on suorakaiteen muotoinen, kärjestään kapeneva

Lisätiedot

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista neljätoista Tutustuin malasanaan 25 vuotta sitten aasialaisessa suurkaupungissa. siellä ihmisillä oli tapana kyykkiä jalkakäytävällä aina kun liikennevalot näyttivät punaista. Myöhemmin sain selville,

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Laulajan ääni ja ilmaisu

Laulajan ääni ja ilmaisu Laulajan ääni ja ilmaisu Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Laulupedagogit ry:n valtakunnalliset koulutuspäivät 13.-14.2.2016 Tampere Taustaa Väitöskirja ilmestynyt 2012: Laulajan

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

L-äänteen harjoitteluohjeet

L-äänteen harjoitteluohjeet Puheterapia 1 (10) L-äänteen harjoitteluohjeet L-äänteen muodostaminen L-äänne muodostuu, kun kielen kärki koskettaa litteänä ja leveänä yläetuhampaiden takana sijaitsevan hammasvallin keskikohtaa Ilma

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta Demokratiapäivä 13.10.2015 Rinnakkaisseminaari 5. klo 13.15-15.00 Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta Ritva Pihlaja: + keskustelu Marja Tiittanen: Paikallisesti, kumppaneina ja ulos

Lisätiedot

Tiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015

Tiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015 Asemanvaihtojen kvaliteetti Tuomas Haapanen Tiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015 Jousisoittajan taitoihin kuuluu olennaisena osana kyky liikkua eri asemissa otelaudan kaikilla alueilla.

Lisätiedot

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2012 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23.

Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23. Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23. Sisältö: 1. Johdanto 2. Värähtelevät järjestelmät 3. Aallot 4. Resonanssi 5. Huoneakustiikka 1 Johdanto Sanaa akustiikka

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 31.10.2016 TERVETULOA! v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Virtaussysteemin energiataseen soveltamisesta Kompressorin energiantarve, tekninen

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

Tämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä.

Tämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä. Gimp alkeet XVII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 5 Tutustuminen pikamaskiin Tämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä. Pikamaski on tehokas keino rajata alueita ja copypasteta

Lisätiedot

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi Doro Secure 580IUP Käyttöopas Suomi 3 2 1 4 5 6 7 8 9 14 13 12 11 10 15 16 Huomaa! Kaikki kuvat ovat vain viitteellisiä, eivätkä ne välttämättä täysin vastaa todellista tuotetta. Suomi 1. Virta päälle/pois

Lisätiedot

Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin.

Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Tässä tuotteessa on seuraavat ominaisuudet: - Radiosignaalista

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle Opetus- ja kasvatuslautakunta 105 27.10.2016 Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle 559/01.01.01.01/2016 OPEKAS 105 valmistelijat: hallintopäällikkö

Lisätiedot

Seuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan,

Seuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan, Origami on perinteinen japanilainen paperitaittelumuoto, joka kuuluu olennaisena osana japanilaiseen kulttuuriin. Länsimaissa origami on kuitenkin suhteellisen uusi asia. Se tuli yleiseen tietoisuuteen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Matematiikan didaktiikka, osa II Estimointi

Matematiikan didaktiikka, osa II Estimointi Matematiikan didaktiikka, osa II Estimointi Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Arviointi Arvionti voidaan jakaa kahteen osaan; laskutoimitusten lopputulosten arviointiin ja arviontiin

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

OHJE 2: Jatkavat oppilaat

OHJE 2: Jatkavat oppilaat OHJE 2: Jatkavat oppilaat Sinulla on jo Peda.net -tunnukset ja Omassa tilassasi Kulkuri-sivu. Jos jompikumpi puuttuu, lue ensin OHJE 1: Uudet oppilaat. Kirjaudu ensin sisään Peda.nettiin osoitteessa https://peda.net.

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

Enemmän vairāk mukavuutta komforta ja turvallisuutta

Enemmän vairāk mukavuutta komforta ja turvallisuutta AUTOTALLIN GARĀŽU VĀRTI OVET Enemmän vairāk mukavuutta komforta ja turvallisuutta un drošības M.K. International autotallin ovet yllättävät sinua kehittyneellä suunnittelulla, täydellisellä mukavuudella

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Jonosta toiseen siirtymiset

Jonosta toiseen siirtymiset Jonosta toiseen siirtymiset KSHJ-ohjausryhmä 25.10.2016 Jonosta toiseen siirtymiset luopumisen puolesta Valtaosa korkeakouluista kannatti prosessityöpajassa ja etukäteiskommenteissaan jonosta toiseen siirtymisen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Ajoneuvotietopalvelun käyttöohje Päivitetty 26.1.2010

Ajoneuvotietopalvelun käyttöohje Päivitetty 26.1.2010 Ajoneuvotietopalvelun käyttöohje Päivitetty 26.1.2010 Yleistä Ajoneuvotietopalvelulla voidaan hakea ajoneuvon tiedot reaaliajassa AKE:n ajoneuvorekisteristä ajoneuvokortille. Tämä ohje käsittelee 2010

Lisätiedot

Jukolakoulu

Jukolakoulu Jukolakoulu 13.3.2011 Suorituksen hallinta Janne Weckman Suorituksen hallinta Oman ajattelun tuntemista, kontrollointia ja analysointia kutsutaan suorituksen hallinnaksi Optimaaliseen suoritustilaan pääseminen

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä?

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? Pääperiaa(eita: - Kun liikkuvuus on rii(ävän hyvällä tasolla, on kaikkien muiden fyysisten ominaisuuksien kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? - Rii(ävän liikkuvuuden hankkimisen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje MECAIR Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje HUOMIO: Ennen tuotteen käyttöä sinun on luettava on tämä käyttöopas huolellisesti, jotta saat riittävää tietoa tuotteesta Tekniset tiedot Virransyöttö

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Kirjoitusharjoitukset

Kirjoitusharjoitukset Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen (3 op) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos / Valokuvataiteen koulutusohjelma Kevät 2016 KT, kirjoittajakouluttaja, tietokirjailija

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Lehdistötiedote maaliskuu 2016

Lehdistötiedote maaliskuu 2016 Lehdistötiedote maaliskuu 2016 KEVÄT/KESÄ 2016 SEPIA -KOKOELMA SEPIA puuteripaletti Arvioitu kuluttajahinta: 79 e ROUGE D'ARMANI SHEERS huulipunat Arvioitu kuluttajahinta: 41e Kynsilakat Arvioitu kuluttajahinta:

Lisätiedot