Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke"

Transkriptio

1 Juha Lahtinen Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke OSAA SE? TAHTOKOULUTUKSESTA TARVEKOULUTUKSEEN raportti ja esitys täydennyskoulutustarjonnasta - vähäisiä sanoja reflektoijan näkökulmasta, Prologi Huomioita rehtoreiden koulutuspäivistä, ryhmäkonsultaatioista ja webropolosaamiskartoituksen yhteenvedon ja koulukohtaisten raporttien tiimoilta. Tehtävän saaneena Educode Oy:n Lohjan, Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan rehtoreiden ja opettajien osaamiskartoituksen, sovelletun Delfoiskenaariomenetelmän ja ryhmäkonsultaatiokäyntien pohjalta laadittu raportti. Raportti perustuu kuntien Osaava-hankkeessa tekemään koko opetushenkilöstölle suunnattuun webropol-kyselyyn ja sen jälkeiseen rehtoreiden tulevaisuustyöpajaan Tuusulan Gustavelundissa sekä sen jatkoon Haikon kartanossa Porvoossa elokuussa 2011.Raportissa on myös kuvattu Juha Lahtisen kesäkuussa ja elokuussa 2011 pitämien rehtoreiden ryhmäkonsultaatioiden tuloksia. Toimeksiannon tavoitteena oli kartoittaa rehtoreiden ja opettajien osaamiskapeikkoja pohjana käytetyn kolmijakoisen oppivan organisaation osaamiskuvion pohjalta. Tässä teoriassa osaaminen koostuu substanssiosaamisesta, vuorovaikutusosaamisesta ja rakenteiden osaamisesta. Teoria kuvassa 1. Oppivan organisaation viitekehykseen päädyimme tarkasteltuamme Osaavahankkeen osaamiskyselyn pohjana ollutta mallia osaamiskartasta joka oli laadittu verkostokuntien sivistys- ja opetustoimen sekä varhais-kasvatuksen 1

2 johdon määrittelemien nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen keskeisten painopisteiden pohjalta. Osaamiskartta jakautuu neljään osaamisalueeseen: kasvatus- ja opetus, yhteistyö ja vuorovaikutus, johtaminen sekä muuttuvat oppimisympäristöt. Malleista johdimme pohjan Delfoi-iteraatioon, jossa vapaasti keskustellen rehtorit ensin arvioivat opetustoimen menneisyyden positiivisia ja negatiivisia ilmiöitä, sen jälkeen laativat ns. Tulevaisuustehtaan nykyhetken kuvauksen sovelletun SWOT-menetelmän avulla ja lopulta suuntasivat katseensa tulevaisuuteen ns. Arvokello-menetelmän kautta. Tulevaisuustehdas-menetelmällä ja Delfoi-menetelmän ensimmäisen iteraatiokierroksen tuloksia käsiteltiin rehtorien ryhmätapaamisessa Tuon tapaamisen tuloksia lisätään raporttiin marraskuun alussa. 2

3 kuva 1. Osaamisen dimensiot raportin taustateoriana Kuva 2. Webropol-kyselyn osaamisen ryhmittely 3

4 2. Webropolin arviontia Kaikilla paikkakunnilla ja kaikissa konsultaatioissa nousi keskusteluun webropol-arvionnin käytettävyys ja informaatioarvo. Vastausprosentit olivat alimmillaan todella alhaisia ja vastausten laadullinen arviointi haastavaa. Rehtorit olivat tutustuneet hyvin materiaaliin, mutta kyselyn informaatioarvoa ja validiteettia pidettiin heikkona. Keskusteluissa totesimme kuitenkin, että vaikka koulukohtaisesti ilmiöt näkyivät aika heikosti, olivat koordinaattorit koonneet kaikkien kyselyjen tulokset yhteen raporttiin joka kuvaa alueen opettajakunnan osaamistarpeita varsin hyvin. Tuo koosteraportti on kokonaisarvioinnin kannalta ansiokas ja sen avulla voidaan hyvin linjata alueellisia osaamistarpeita. Kysymyslomakkeen vastausprosenttia alensi se, että kysely oli lähetetty vastattavaksi juuri koulujen joululoman kynnyksellä ja sen esittely ja merkityksen esittäminen opettajakunnalle oli jäänyt vähäiseksi. Opettajakunnalta oli myös jokaisella paikkakunnalla tullut kritiikkiä kyselyihin, joita tehdään, mutta jotka eivät koskaan jalkaudu opettajien tasolle edes tulosten esittelyn saati toiminnan muodossa. Opettajilta ja myös rehtorilta tuli ihmettelevää palautetta esimerkiksi Ope.fi tasojen osaamisen kartoituksesta jälleen kerran, vaikka vastaava kysely oli toteutettu juuri lähihistoriassa. 3. TVT koulun arjessa Sekä webropol-kyselyssä, että konsultaatiossa rehtorien kanssa TVTkoulutusten ja erityisesti materiaalien tuottamisessa (Ope.fi III) koettiin tarvittavan runsaasti osaamista tukevaa ja päivittävää täydennyskoulutusta. Toisaalta TVT-taitojen ja käytön mahdollisuuden erilaisuus näyttäytyi selvästi, koulujen varustelutaso on todella kirjavaa ja esimerkiksi Smart-Boardkoulutusten tarjontaa kouluille, joissa kyseisiä välineitä ei ole, koettiin turhauttavana. Kyselyn tuloksena kaikkein suurimmat toiveet kohdistuivat älytauluihin ja niiden mielekkääseen pedagogiseen käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja digitaalisen materiaalin tuottamiseen liittyvää koulutusta ylipäätään toivottiin paljon niin kyselyn mukaan kuin myös rehtoreiden 4

5 kehityskeskusteluissa kokemien tarpeiden valossa. Edelleen perusasioiden hallinnassa on osalla vielä puutteita, etenkin excel ja powerpoint Monella opettajalla olisi edelleen tarvetta kouluttautua perustaidoissa esimerkiksi Powerpoint-esitysten teossa, dokumenttien hallinnassa, verkon hyödyntämisessä ja tietokoneohjelmien käytössä oman oppiaineen opetuksessa. Sosiaalisen median käyttö opetuksessa nousi myös esiin usealla koululla. Siihen kaivataan erityisesti pelisääntöjen kirkastusta ja esimerkiksi koulutusta eettisestä käytöstä ja tietoturvasta. Lohjan kaupungissa koko kaupungin henkilöstöä koskien on tekeillä TVTstrategia joka lähtee konekannan kartoituksesta ja hankintasuunnittelusta sekä koko henkilöstön täydennyskoulutuksesta siten, että osaaminen on tietoyhteiskunnan vaatimalla tasolla. Tämän strategian teossa ja toteuttamisessa olisi ensiarvoisen tärkeää huolehtia erityisesti opetushenkilöstön osaamisen ylläpidosta sekä koulujen TVT-kaluston tasapuolisesta laadusta. 4. Erityistä, tehostettua vai yleistä tukea Olennainen ja jopa kansallinen täydennyskoulutustarve tuen portaiden toteuttamiseen näyttäytyi kaikilla paikkakunnilla. Ei enää kaivattu koulutusta perusopetuslaista ja siihen liittyvistä pedagogisten asiakirjojen käytön ja täyttämisen ja salassapidon asioista, vaan konkreettisista työmuodoista joilla yleinen, tehostettu ja erityinen tuki huomioidaan opetuksessa.rehtoreiden haastatteluissa samoin kuin webropol-kyselyssäkin nousivat esiin samanlaiset tarpeet: oppimisvaikeudet, ohjaaminen ja tukeminen, käytännön vinkkejä, ratkaisuja, malleja ja käytänteitä. Perusopetuslain tuomia normatiivisia muutoksia ja niiden vaikutuksia käytännön työhön ja erityisesti resursointiin kaivattiin. Opettajille rehtoreiden kokemusten mukaan on edelleen kaipaus konkreettisiin työtapoihin ja ns. kikkakoppa -tyyppiseen koulutukseen. 5. Huomioita oppiainekohtaisista tarpeista ja toiveista Erityisesti webropolissa, mutta myös rehtoreiden kehityskeskusteluissa kuulemissa kommenteissa kaivattiin hyvinkin paljon selkeää oppiainekohtaista päivityskoulutusta. Tässä ns. Tahto-koulutuksesta keskustelimme pitkään rehtoreiden kanssa ja mietimme sitä, miten se saataisiin muutettua strategian mukaiseksi Tarve-koulutukseksi 6. Strategia ja täydennyskoulutus 5

6 Kaikki täydennyskoulutus tulisi kyetä näkemään koulukohtaisen ja kuntakohtaisen strategian toteuttamisena. Kunnan visio ja strategia laaditaan usein ns. up-down menetelmällä, jolloin strategiaa toiminnan tasolla toteuttavat henkilöt eivät koe vaikuttavansa oman työnsä tavoitteisiin tai päämääriin sen kummemmin kuin menetelmiinkään. Laadukkaassa kehityskeskustelussa varmistetaan se, että keskustelun osapuolilla on yhtäläinen näkemys siitä, mihin visioon toimialueellamme ollaan pyrkimässä ja millä keinovalikoimalla sinne yhdessä pääsemme. Tavoitteen sisäistäminen on sitä helpompaa, mitä enemmän visiotyöskentelyyn ja strategian määrittelyyn on käytetty yhteisiä foorumeita. Otto Scharmer kuvaa hyvin yhteisen tahdon syntymistä jaettujen kokemusten kautta kuuluisassa U-teoriassaan (Otto Scharmer). Siinä haasteen ratkaisu lineaarisella toiminnalla kuvataan ulkoiseksi suoritteeksi joka ei kenties onnistu eikä välttämättä onnistuessaankaan tuota toimintakulttuuriin toivotunlaista muutosta. Eräänä näkyvänä huomiona totesimme sen, että esimerkiksi Karkkilan kaupunki oli jakanut koteihin hienon Murroksesta menestykseen-esitteen, jossa kunnan strategiaa ja visiota tehtiin hyvin helposti lähestyttävällä tavalla tutuksi kuntalaisille. Värikäs esite on kaunis jaettava myös messuilla, mutta esimerkiksi muuttoa harkitsevan lapsiperheen kannalta erikoista on se, että strategialehtisessä ei mainittu juuri lainkaan koulupalveluja. Kuitenkin Karkkilan lukion oppimistulokset puoltoäänillä mitattuina ovat Länsi- Uudenmaan huippua. Tuntuisi muuttovoittoa tavoittelevan kunnan keskeiseltä menestystekijältä. Voisiko kuntien opetushenkilöstön vaikuttamishalua tai kykyä lisätä täydennyskoulutuksella opettaja, aktiivinen kansalaisvaikuttaja tms. Kanadalainen professori ja koulun kehittäjä Michael Fullan on ehdottomasti sitä mieltä, että yhteiskunnan kehittymisen ja erityisesti demokratian kannalta koulu- ja opetustoimen kuuleminen päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa vieraillessaan hän ihailikin meidän lukuisia opettajataustaisia huippupoliitikkojamme. Olisiko siis hyvä kuulla rehtoreita ja opettajia enemmän laadittaessa kestävän kehityksen visioita ja strategioita myös Länsi- Uudenmaan Osaava-kunnissa? 6

7 Kuva U-theory 7. Rehtoreiden käsityksiä rehtoreiden ja opettajien osaamistarpeista tulevaisuudessa Tuusulan Gustavelundissa keväällä 2011 kysyttiin rehtoreilta osana ns. Tulevaisuustehdasta, millaisia taitoja he kokevat tulevaisuuden rehtorin tarvitsevan. Skenaariotyössä käytettiin arvokello-menetelmää, jossa jokainen rehtori toi oman arvostuksensa keskusteluun ja näkökulmat arvotettiin ryhmissä merkittävimmiksi osaamishaasteiksi tulevaisuuden rehtorille. Neljän kunnan rehtoreiden tuottamat tulevaisuuden osaamiset rehtorille näyttävät tältä: 7

8 - Vuorovaikutustaidot, kyky dialogiin ja rikastavan vuorovaikutuksen ylläpitoon kouluyhteisössä ja verkostoissa - Visiointi ja strateginen johtaminen, yhteisen vision luominen ja sen vaaliminen (johtaminen) - Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus - Osaamisen johtaminen - Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta jaksamisen varmistaminen Kun tätä listaa vertaa alun oppivan organisaation kolmioon tai webropolkyselyn taustateoriana olleeseen osaamisten jaotteluun, huomataan, että rehtorin rooliksi koetaan selvästi rakenteiden edustaminen kouluyhteisössä. Rehtorin ammatin keskeinen tehtävä voidaan nähdä olevan rakenteiden tuominen näkyväksi vuorovaikutuksen ja osallistavan dialogin keinoin sekä osaamisen johtaminen strategian suuntaan. Rehtoreiden arvioidessa vastaavalla skenaariomenetelmällä opettajien vaadittavaa osaamista, lista on seuraavanlainen: - pedagoginen taito - valmentajuus: kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen, rinnallakulkeminen oppimisen mahdollistajana - yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkottumisen (monialaisen) taidot, yhteisöllisyystaidot - kouluhyvinvoinnin edistäminen aikuisyhteisössä osaltaan ja erityisesti luokassa - itsetuntemus ja kehittymisvalmius - tietoyhteiskunnan kehityksessä pysyminen Nämä molemmat listat ovat kiintoisia monella tavoin, kun ajatellaan täydennyskoulutusta tai kouluyhteisön aikuisten ammatillisia valmiuksia. Voidaan nähdä opettajuuden paradigman muutos aineen substanssin hallinnasta ohjauksellisiin taitoihin ja toisaalla rehtorin osaamisen painottuminen rakenteiden ja normien suuntaan. Rehtorin ammatti on siis enenevässä määrin johtamisammatti ja opettajan ammatti kokonaisvaltaista kasvua, oppimista ja osaamista tukeva ammatti. Voidaan sanoa koulun olevan oppimisen ja kasvun tukipalveluyksikkö jota johdetaan tuloskortin tapaisella 8

9 laatujärjestelmällä. Opettajien vastaavia käsityksiä kuvataan tämän raportin liinneenä olevassa opettajien tulevaisuustehdas-koosteessa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) on kuvattuna ammattitaidon peruskykyjä Helakorven ja Lillebergin mukaan mukaan. Osaamisen näkökulmasta on kiintoisaa se, että tuotannolliset kvalifikaatiot koulun todellisuudessa ovat juuri niitä oppisisällöllisiä substanssitaitoja, joita opetussuunnitelmassa eniten kuvataan. Kuitenkin juuri pyramidin huipun kvalifikaatiot ovat pyramidin ainoa vaihdettavissa oleva osanen substanssia voidaan helposti muuttaa, kunhan oman kehittymisen taidot ja yhteistyötaidot ovat kohdallaan. Rehtorien elokuun tapaamisessa Haikon kartanossa arvioitiin myös rehtorien kokemusta omasta työstään Pirjo Ståhlen ja Mauri Grönroosin Knowledge management kolmijaottelun pohjalta. Tuossa jaottelussa päivittäistä 9

10 toimintaa arvioidaan kolmella dimensiolla: Osaamisen vaatimuksilla ennalta arvatun ja ennakoimattoman välillä, kohtaamisen vaatimuksilla määriteltyjen kohtaamisten ja ennalta-arvaamattomien kohtaamisten välillä sekä vuorovaikutuksen vilkkauden vaatimuksilla vähäisen ja kaoottisen välillä. Rehtorit kuvasivat omaa työtään kolmella tasolla: 1. Mekaaninen 2. Orgaaninen ja 3. Dynaaminen. Mekaanisella tasolla osaaminen on määriteltyä ja ennakoitua, suhteet ovat kontrolloituja ja rajattuja ja tiedonvaihto suhteellisen hidasta. Tällä tasolla varmistetaan toiminnan mekaaninen laatu. Orgaanisella tasolla huomioidaan yhteisössä olemassa oleva osaaminen ja kehitetään sitä suunnitelmallisesti, mutta ei vielä luoda uusia ideoita tai innovaatioita. Kolmannella, dynaamisella tasolla luodaan uudenlaisia käytänteitä ja kokeiluja ennakoimattoman ja arvaamattoman osaamisen pohjalta, vilkastetaan tiedonvaihto jopa lähes kaoottiseksi ja luodaan uudenlaisia suhteita. 10

11 Rehtorit kokivat mekaaniseksi työkseen seuraavat asiat: - resurssien jako - tilojen käyttö - ruokailujen ja valvontojen järjestely - laitteiden hankinta - lukujärjestyksen teko - opetussuunnitelman tunteminen - virkaehtosopimusten tunteminen - järjestelmien käyttö, seuranta - työaikojen seuranta - HOJKS-lomakkeiden käytön seuranta - OPS:n noudattamisen seuranta - Lakien tunteminen - Pelisääntöjen ja kulttuurin tunteminen - vuosikello Orgaanista osaamista ja toimintaa rehtorit kuvasivat seuraavasti: - jaksamisen ylläpito, työhyvinvointi - yhteistyön ja jaetun johtamisen järjestely - pelisääntökeskustelujen järjestäminen - opetusmenetelmien monipuoliseen käyttöön ohjaaminen - esim. älytaulujen käyttöön ohjaaminen - osaamisen jakaminen yhteisillä foorumeilla - oppilashuoltoon osallistuminen - koulutustarpeiden kartoittaminen ja osaamisen päivittäminen - aineenhallinnasta huolen pitäminen koulutuksin - vuorovaikutustaitojen kehittäminen 11

12 - toimintakulttuurin toteuttaminen ja yhteiset sopimukset - suunnitelmallinen yhteistyö - tiimit, samanaikaisopetus ja joustavat opetusjärjestelyt - halu kehittää itseä ja työyhteisöä - painopistealueiden suunnitelmallinen kehittäminen - koulutus/kouluttautumissuunnitelmien teko - keinoja aktivoida niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykytilaan - miten opetus ja koulun toiminta sopii kunnan ja koulun strategiaan Dynaamista työssään rehtorit kokivat olevan: - keskustelun, joka ei ole liian ilmassa liitävää, mutta ideoivaa - ideoiden tuomiseksi keskusteluun aina liian vähän aikaa - uusia ratkaisuja tukitoimien toteutukseen tulisi saada esiin - uusia ajatuksia ja lennokkuutta visioiden toteutukseen laajempia asioita käsittelyyn - keskusteluun henkilökohtaiset kehittämishaaveet missä olet viiden vuoden päästä? - miten oma kehittyminen nähdään vision ja strategian osana - kokeiluja opetusmenetelmiin ja niitä jakoon - miten voisimme vaikuttaa koulun fyysisiin puitteisiin - kehityskeskustelujen kautta: Millainen toivoisit tämän koulun olevan? - Mitä taitoja oppilaat/ihmiset tarvitsevat todella vuonna 2020 mitä valmiuksia tarvitaan, tästä kriittistä keskustelua - Mitä opettaja tarvitsee työskennellessään opettajana 20v kuluttua - millaista koulua toivoisit oman lapsesi käyvän? - hyvät ja toteutuneet kokeilut ja kehityshankkeet yhteiseen jakoon - millainen olisi opettajan oma suunnitelma syrjäytymisen ehkäisyyn Nämä organisaation kolmen tason mallin kuvaukset toimivat pohjana siihen, millaista rehtorien mielestä tulisi olla hyvä ja kehitystä tukeva 12

13 kehityskeskustelu. On selvää, että kaikki nuo kolme tasoa tulee olla keskustelussa läsnä riippumatta siitä, onko keskustelussa yhteinen, annettu lomakepohja. Koko yhteisön kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että toiminnan luotettavuuden varmistaminen tulee esiin keskustelussa, samoin nykyisen toiminnan kehittämisen näkökulma ja luonnollisesti myös dynaaminen visio siitä, millaista kehitettävää dynaamiselle vyöhykkeelle löydetään. Kehityskeskustelun laadullistamiseksi Haikossa keskusteltiin myös siitä, millainen kehityskeskustelu olisi tavoitteiden kannalta hedelmällisintä. Kouluttaja esitti yhden mallin, jossa yksilökehityskeskustelun rinnalle tuodaan ryhmäkehityskeskustelu, jonka vetää yksikön johtaja. Mallissa esimerkiksi rehtori käy oman kehityskeskustelunsa esimiehensä kanssa ja pitää sen jälkeen omalla koulullaan ryhmäkehityskeskustelun, jossa hän kuvaa koko yhteisölle niitä strategisia linjauksia, joita hän on omalta esimieheltään/kaupungin strategiasta saanut. Ryhmäkehityskeskustelussa kuullaan ryhmän ajatuksia koulun toimintaan asetetuista strategisista odotuksista ja reunaehdoista. Ryhmäkehityskeskustelussa voidaan yhtenä työkaluna käyttää esimerkiksi koulutuksessa esiteltyä kierrosmenettelyä. Ryhmäkehityskeskustelun jälkeen rehtori pitää jokaiselle henkilökohtaisen kehityskeskustelun, jossa yleisistä koulua koskevista strategisista linjauksista vedetään linjat henkilökohtaiselle tasolle ja yhdessä opettajan kanssa laaditaan opettajan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Sitä voidaan tarkastella osana koko koulun kehittämissuunnitelmaa jota puolestaan voidaan tarkastella osana kunnan sivistystoimen strategiaa ja visiota. Rehtoreilta kysyttiin, millaiset asiat he kokevat menevän ns. kipurajan yli kehityskeskusteluissa ts. Aiheuttavan keskusteluun ei-toivottujakin tunnereaktioita. Tällaisiksi koettiin ainakin: - henkilökohtaisuudet - väärin tehdyt työt, miten antaa korjaava palaute ilman arvostelua - periaatteelliset näkemyserot mihin vain - kehittämisvajeiden ja puutteiden esiintuonti - rehtorin esiin tuoma siirtyminen tahto (kivaa) koulutuksesta tarve (tylsää) koulutukseen - OVTES-noudattaminen, oppituntien pituus, mekaaninen kirjaaminen, orgaaninen itsen kehittäminen ja sen tarve 13

14 - Osaamista joudutaan joskus kyseenalaistamaan - Vahva käsitys asiasta joka ei noudata yhdessä sovittua linjaa - Persoonalliset eroavaisuudet esim. introvertti ekstrovertti akselilla ekstrovertin liian lyhyt vasteaika ja introvertin liian pitkä pohdinta-aika Koulutustarpeen määrittelyn kannalta rehtorien kehityskeskustelukoulutus ja koko keskustelun yhdenmukaistamisen ja laadullistamisen voidaan katsoa olevan yksi merkittävistä koulutuskohteista rehtorien osaamiseen. Tästä tulisi järjestää sekä koulutusta että foorumeja yhteiseen jakamiseen. 8. Ehdotuksia täydennyskoulutusten aihepiireiksi Koko prosessi on kuvannut ja tuottanut sellaisia rehtoreiden ja opettajien osaamiskapeikkoja ja tulevaisuusskenaarioita, jotka näyttäytyvät varsin saman suuntaisina koko Suomessa. Samoin sekä rehtoreiden että opettajien laadullisten keskustelujen ja tulevaisuusskenaarioiden tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemmin kerätyn webropol-arvioinnin koosteen kanssa. Voidaan siis todeta, että nämä kaksi tapaa kerätä tietoa eivät tuottaneet ristiriitaista informaatiota, vaan ne ovat paremminkin toisiaan täydentäviä. Koulutuksellisia tarpeita voidaan alkuperäisen viitekehyksen mukaisesti jakaa kolmeen alueeseen: 1. Osaamisiin kohdentuvat kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla 2. Rakenteisiin liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajille 3. Vuorovaikutukseen liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla 8.1. Osaamisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Opettajien subjektiivisesti koetut osaamisen kehittämistarpeet koskettelivat satunnaisesti eri oppiaineiden sisällöllistä osaamista, pedagogisia taitoja koskettavaa osaamista ja erityisesti erityisopetuksen ja uuden perusopetuslain mukanaan tuomaa erityisopetuksellista osaamista. Osaamisen kannalta opettajien kokema ja rehtorien vahvistama täydennyskoulutussuunnitelma otsikkotasolla voisi näyttää seuraavalta: - perusopetuslain muutoksen ja tuen kolmen tason konkretisointiin täydennyskoulutusta ei lakia, vaan konkretiaa 14

15 - opetusmenetelmäkoulutusta: ilmiöpohjainen oppiminen, ongelmakeskeinen oppiminen (PBL) - TVT-taidot joka ope.fi tasolla - Älytaulun käyttö - Sosiaalinen media oppimisympäristönä - Kulttuurikompetenssikoulutus - Erityisopetukselliset valmiudet, diagnoosien tunteminen - Ohjauksellisuus työtapana - Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen - Arviointi ja jatkuva näyttö 8.2. Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Opettajat eivät juuri tuoneet esille tarvetta rakenteisiin koskevan osaamisen tarpeista. Ennemminkin he kokivat niin, että esimerkiksi perusopetuslain koulutusta on jo ollut tarpeeksi ja nyt lain noudattaminen tulisi muuttaa konkretiaksi eli siirtyä rakenteista osaamisiin. Rakenteissa opettajat ja rehtorit kokivat ainakin seuraavat täydennyskoulutustarpeet: - kaupunkien strategian kirkastaminen opettajakunnalle, mitä tarkoitetaan visiolla, strategialla ja miten sen tulisi näkyä opetuksessa - yhtenäiskoulujen ja yhteisten opettajien palkkausperusteet - opetussuunnitelmakoulutusta ( pianhan se jo vaihtuu ) - pedagogisten tiimien ja tiimityön koulutuksia - salassapito ja tiedonsiirto 8.3. Vuorovaikutukseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Vuorovaikutuksen alueella opettajakunta kaipasi enemmän virallisia foorumeita ja niiden hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. 15

16 Opettajankokousten ja tiimien toiminnan laadullistamista toivottiin. Opettajakunnan omakin käsitys opettajan työstä vapaiden taiteilijoiden yhteisönä on selkeä kehityshaaste, johon koulutuksella voidaan jonkun verran tarttua. Vuorovaikutuksen näkökulmasta ainakin seuraavia koulutustarpeita ilmeni: - pariopettajuus pedagogisena mallina - jakaminen ja rikastava vuorovaikutus ammatin kompetenssina - jaettu johtajuus ja tiimit koulun kehittämisessä - kokouskäytänteet - salassapito ammatillisessa keskustelussa - verkostovalmiudet, moniammatillisten verkostojen käyttö ja niissä toimiminen - ajankäyttö ja yhteissuunnittelu - koulun yhteisten pelisääntöjen luomiseen suunnattu koulutus arvokeskustelu 8.4. Osaamiseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla Rehtoreiden osalta luonnollisesti suurimmat osaamistarpeet kohdistuivat rakenteisiin, voidaanhan sanoa rehtorin olevan kouluyhteisössä rakenteiden edustaja. Kuitenkin rehtorit tuottivat myös sellaisia näkökulmia, jotka sijoittuvat osaamisten alueella. Monet toivottavista osaamisista ovat yhteneväisiä opettajien koulutustarpeisiin, erityisesti tvt:n hallinnan osalta. Rehtorien täydennyskoulutustarpeita osaamisessa olvat mm: - TVT-taidot koko ope.fi-asteikolla - Esitysten teko, esim pp-sovellukset ja sosiaalinen media - Hankeosaaminen miten juurruttaa hyvät käytänteet - Oman opetettavan aineen täydennyskoulutus - Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta jaksamisen varmistaminen 8.5. Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla 16

17 Rehtori on siis hyvin pitkälti rakenteiden ja virkansa puolesta työnantajan edustaja koululla. Siksi juuri rakenteiden tuntemiseen kohdistuva täydennyskoulutus on lähinnä rehtorin ammattijuutta. Usein rehtorit kokevatkin muutoksen osaamisen tahkolta rakenteiden tahkolle suurimmaksi ammatilliseksi haasteekseen rehtorin tehtäviin siirtyessään. Kyselyissä ja keskusteluissa rehtorien rakenteihin kohdistuvat täydennyskoulutushaasteet ja toiveet olivat tämänsuuntaisia: - Visiointi ja strateginen johtaminen, yhteisen vision luominen ja sen vaaliminen (johtaminen), sovellettuina tai koknaisuudessaan JETkoulutusta - Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus - OVTES-koulutusta ja koko yhteisön työehtosopimusten ja työehtoja määrittelevän normiston koulutusta - Turvallisuuskoulutusta, turvakansioiden käyttö, sijainti - Kansainvälistyminen ja hankkeet - Hanketoiminnan vaikuttavuus ja juurruttaminen - Rahoitus ja sen hankkiminen eri kanavista - Moniammatilliset rakenteet koulutuskohteena - Julkisuus- ja salassapitosäännösten tunteminen 8.6. Vuorovaikutukseen liittyvät täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla Rehtorit kokivat vuorovaikutuksen näkökulmasta merkittäväksi kehityskeskustelut ja koulun yhteisten keskustelufoorumien puuttumisen. Resurssien puute koettiin kautta linjan hankalaksi, koska aikaa laadukkaisiin yhteisiin foorumeihin ei ole ja esimerkiksi opettajankokoukset ovat usein mieluummin infotilaisuuksia kuin rikastavia kokouksia. YT-ajan käyttöä tiimien ja yhteisen toiminnan suunnitteluun ja sopimisiin haarukoitiin ja sen riittävyyttä epäiltiin. Yleisesti rehtorit kokivat omiksi kehittymis- ja täydennyskoulutushaasteiksi omassa vuorovaikutusosaamisessaan seuraavia asioita: - kehityskeskustelujen laadullistamiseen liittyvää koulutusta 17

18 - miten luoda yhteisöllistä toimintakulttuuria, pelisääntöjä, keskustelua - erilaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vuorovaikutuksessa - kokouskäytänteisiin liittyvää koulutusta - moniammatillinen yhteistyö, erityisesti oppilashuolto, OHR-toiminta ja sen johtaminen - palautevalmennusta, miten erottaa palaute ja arvostelu 9. Lopuksi Tämä Osaava-hankkeen lähes vuoden mittainen osaamisten ja tarpeiden määrittelyyn liittyvä koulutus- ja konsultaatioprosessi on ollut luonteeltaan yhtä hyvin työhyvinvoinnillinen tai jopa työnohjauksellinen prosessi kuin täydennyskoulutuskartoitus. Olen kuullut hienoista onnistumisen kokemuksista yhtä lailla kuin masentavista turhautumisen tunteista keskustellessani opettajien ja rehtorien kanssa. Ennen kaikkea prosessin merkittävin anti on kuulluksi tulemisen tunne. Jo Maslowin tarvehierarkian teoriassa näkyy sisäänleivottuna ihmisen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi omaa elämäänsä ja työtänsä koskevissa asioissa. On ollut enemmän kuin ilahduttavaa nähdä ja kuulla rehtorien innokas ja parhaimmillaan todella rikastuttava vuoropuhelu. Kipinästä syntyy tuli. Toivon, että seutukunnan opettajien ja rehtorien yhteistyö tämänkin hankkeen tiimoilta sai lisää liimaa ja jatkuu hyvässä hengessä. Täydennyskoulutusten osalta koulutuksen tarjoajat tekevät varmasti parhaansa, että valinnanvaraa koulutuksissa on. On kuitenkin hyvä muistaa, että tarvelähtöinen täydennyskoulutus lähtee visiosta, toteuttaa strategiaa ja päätyy konkreettisiksi teoiksi. Pirkkalassa Juha Lahtinen Liitteenä: - opettajien päivien materiaalia, liite 1 18

19 LIITE 1. Opettajien tulevaisuuspäivät 11. ja Opettajien käsityksiä tulevaisuuden opettajien tarvittavista osaamisista käsiteltiin kahdessa opettajille suunnatussa koulutuspäivässä Karkkilassa ja Lohjalla. Karkkilassa paikalla oli yli kolmekymmentä opettajaa ja Lohjalla lähes neljäkymmentä. Rakensimme opettajien kanssa sovelletun delfoi-menetelmän periaatteella neljä erilaista kierrosta, joiden pohjalta hahmottelimme niin sanotun tulevaisuustehdas mallin. Tulevaisuustehdas kaaviokuvana (Juha Lahtinen):Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. Aloitimme tarkastelun menneisyydestä, tulevaisuustehtaan kivijalasta. Tehtävänannossa opettajilta kysyttiin, mitä negatiivisia ja mitä positiivisia seikkoja he kokivat menneisyyden opettajuudessa. Osanottajat oli ryhmitelty satunnaisiin ryhmiin Hullunkuriset perheet-perhekuntien mukaan, niin, että jokaisessa ryhmässä oli neljä asiantuntijaa. Ryhmien tuotoksista koottiin tuotos, jossa jokainen perhe sai nostaa yhteiseen jakoon eniten keskustelua herättäneen menneisyyden plussan ja yhden miinuksen. Jos aikaisempi ryhmä oli tuottanut samaa sisältöä, oli ryhmällä mahdollisuus tuoda uusi aihe listalle. Listat menneisyyden plussista ja miinuksista tuottivat seuraavanlaisen taulukon: Menneisyyden plussia (menneisyys siis käsiteltiin laajana ajallisena jaksona eilisestä seitsemänkymmentäluvulle) Opettajalla persoona suojakuplassa Menneisyyden miinuksia Open työn yksinäisyys Ei ollut kollegiaalista tukea 19

20 Tiimikavereiden tuki, linkit ja neuvot Koulu oli kylän yhteinen paikka > henkilöstökin yhteisöllistä Pieniä yksiköitä arvostettiin Yleisesti arvostettiin opetusta, opettajaa ja koulua Auktoriteetti selkeä Vapaus opettaa, sai itse valita menetelmät Tekniikka ei ollut itseisarvo Sai keskittyä perustehtävään Arviointi oli kaikille tuttu ja sama kouluarvosanat Kehittämishankkeita oli vähemmän Kiireettömyys Opettajat hyvin koulutettuja Työ mahdollisti luovuuden Merkityksellinen, arvokas työ Sai välittömän palautteen omasta työstään Uskalsi tehdä lähes mitä vaan Elämän hitaampi tahti Kokonaisopetuksen joustavuus Yhteistyö kollegoiden välillä suurta (vanhempiin) Byrokratiaa vähän Ei lomautuksia (joskus tosin hiukan) Hyvät resurssit (paljon kaikkea) Erityisluokat ja koulut Wilma Ei moniammatillista tukea Lajiteltiin oppilaita > segrekaatio Koulurakentaminen vankilamaista Välineet jakautuivat epätasaisesti > koulujen kunnostamisen yhteydessä resurssit jakautuivat epäreilusti, jopa koulun tasolla Eritysluokat ja koulut Ongelmakeskeinen lähtökohta Isot (tosi) ryhmät Kiire Paperityöt (normeerattu päiväkirja) Vähän resursseja (laitteet, menetelmät) Ainejakoisuus Läänintarkastajat Vastuut ja tehtävät olivat hukassa Keskustelu menneisyydestä ja sen hyvistä ja huonoista puolista toimi ponnahduslautana ja perustana seuraavalle kierrokselle, jossa käsiteltiin nykyhetken opettajuutta seutukunnalla perinteisen SWOT-analyysin avulla. SWOT-analyysi kuljetti ajatukset menneisyydestä nykyhetkeen ja mahdollisuuksien ja uhkien arvioinnin kautta jo kohti tulevaisuuden läpinäkymättömyyttä. 20

21 SWOT-analyysi opettajien tekemänä tuotti seuraavanlaisia näkökulmia: S Vahvuuksia Opettajat hyvin koulutettuja Yhteistyö toimii Rakentava kritiikki Kannustaminen ja osaamisen jakaminen Ammattitaito Itsenäisyys Luovuus Opiskelijoiden kehityskykyisyys ja prosessin seuraaminen Monipuoliset ja vaihtelevat opetusmenetelmät Ajassa kiinni, sisällöt hyvin perusteltuja Mahdollisuus vuorovaikutukseen > opiskelijat > eri alojen asiantuntijat Oppii itsekin jatkuvasti Dynaamisuus Avoimuus Tiimikaverit Tietopankit Kodin ja koulun yhteistyö Opettajan persoonallisuuden hyödyntäminen Erilaisten ihmisten kohtaaminen koulussa Välittömät ope-oppilas-suhteet Vapaus valita opetusmenetelmät Halu tehdä perustyötä Tunnollinen ammattikunta Työyhteisön ja koko kouluyhteisön yhteisöllisyys erityisesti pienissä kouluissa Perinteet Lapsilähtöisyys koulujen toiminnassa Koulutusmyönteinen kunta Tasokurssit Opettajan työn pysyvyys Lomat Kolmiportainen tuki toimii W Heikkouksia Resurssipula vaikeuttaa kolmiportaisen tuen toteuttamista Muutosvastarina: Byrokratia lisääntyy, se syö voimavaroja > työmäärä lisääntyy Yksinäisyys työssä Hajanaisuus tavoitteissa, ihanteissa ja innovoinnin seurauksena paljon kehittämiskohteita Sosiaalinen ähky suuret yksiköt, jatkuva ihmisvirta (lukio) Opiskelijoiden motivaatio ei riitä kouluun panostamiseen Työssäjaksaminen (ulkopuolisiin vaatimuksiin vastaaminen) Säästäminen ja tuloksen tuijottaminen Naisvaltaisuus Palkka ja palkkausjärjestelmä Vanhat rakennukset Hidasliikkeinen järjestelmä Ideoiden jakaminen vastavuoroisuus Lapsilta puuttuvat unelmat Yksityisyyden väheneminen Kiire ja infoähky Liian vapaa sana TVT-käyttötaidot Vanhemmat eivät käytä/seuraa sähköisiä reissuvihkoja Hyvienkin oppilaiden taitotaso taantuu Ei ole aikaa eikä foorumeita osaamisen jakamiseen Ei ole tarpeeksi käytännön tietoa kolmiportaisen tuen toteuttamisesta Ei saada päteviä opettajia Resurssit vähäiset Ei ole resurssia toteuttaa lakia 21

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus Strategiset valinnat: visio lähtöt aso aika opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus 1 Koulun kehittämissuunnitelma ja opettajien kehittymissuunnitelma opettaja koulutus koulutus

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Turun perusopetus Tuija Vänni erityisopettaja OPS 2016 koordinaattori 1 Turun perusopetus lv. 2013-2014 Oppilaita n. 12 600 josta n. 10% tehostetun tuen

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä

Ohjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä Ohjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä Helsinki, 24.5.2014 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Kehittämispäällikkö, työnohjaaja Marjatta Mikola Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Laadukas SWOT, sovellus. Juha Lahtinen

Laadukas SWOT, sovellus. Juha Lahtinen Laadukas SWOT, sovellus Juha Lahtinen Laaditaan perinteinen SWOT S Avoimuus, yhteistyö, lisäkoulutus, sitoutuneisuus, monipuolinen osaaminen, yhteistyötaidot, kehittämisen kärjessä, rakenteet, kokemus,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot