Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke

Transkriptio

1 Juha Lahtinen Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke OSAA SE? TAHTOKOULUTUKSESTA TARVEKOULUTUKSEEN raportti ja esitys täydennyskoulutustarjonnasta - vähäisiä sanoja reflektoijan näkökulmasta, Prologi Huomioita rehtoreiden koulutuspäivistä, ryhmäkonsultaatioista ja webropolosaamiskartoituksen yhteenvedon ja koulukohtaisten raporttien tiimoilta. Tehtävän saaneena Educode Oy:n Lohjan, Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan rehtoreiden ja opettajien osaamiskartoituksen, sovelletun Delfoiskenaariomenetelmän ja ryhmäkonsultaatiokäyntien pohjalta laadittu raportti. Raportti perustuu kuntien Osaava-hankkeessa tekemään koko opetushenkilöstölle suunnattuun webropol-kyselyyn ja sen jälkeiseen rehtoreiden tulevaisuustyöpajaan Tuusulan Gustavelundissa sekä sen jatkoon Haikon kartanossa Porvoossa elokuussa 2011.Raportissa on myös kuvattu Juha Lahtisen kesäkuussa ja elokuussa 2011 pitämien rehtoreiden ryhmäkonsultaatioiden tuloksia. Toimeksiannon tavoitteena oli kartoittaa rehtoreiden ja opettajien osaamiskapeikkoja pohjana käytetyn kolmijakoisen oppivan organisaation osaamiskuvion pohjalta. Tässä teoriassa osaaminen koostuu substanssiosaamisesta, vuorovaikutusosaamisesta ja rakenteiden osaamisesta. Teoria kuvassa 1. Oppivan organisaation viitekehykseen päädyimme tarkasteltuamme Osaavahankkeen osaamiskyselyn pohjana ollutta mallia osaamiskartasta joka oli laadittu verkostokuntien sivistys- ja opetustoimen sekä varhais-kasvatuksen 1

2 johdon määrittelemien nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen keskeisten painopisteiden pohjalta. Osaamiskartta jakautuu neljään osaamisalueeseen: kasvatus- ja opetus, yhteistyö ja vuorovaikutus, johtaminen sekä muuttuvat oppimisympäristöt. Malleista johdimme pohjan Delfoi-iteraatioon, jossa vapaasti keskustellen rehtorit ensin arvioivat opetustoimen menneisyyden positiivisia ja negatiivisia ilmiöitä, sen jälkeen laativat ns. Tulevaisuustehtaan nykyhetken kuvauksen sovelletun SWOT-menetelmän avulla ja lopulta suuntasivat katseensa tulevaisuuteen ns. Arvokello-menetelmän kautta. Tulevaisuustehdas-menetelmällä ja Delfoi-menetelmän ensimmäisen iteraatiokierroksen tuloksia käsiteltiin rehtorien ryhmätapaamisessa Tuon tapaamisen tuloksia lisätään raporttiin marraskuun alussa. 2

3 kuva 1. Osaamisen dimensiot raportin taustateoriana Kuva 2. Webropol-kyselyn osaamisen ryhmittely 3

4 2. Webropolin arviontia Kaikilla paikkakunnilla ja kaikissa konsultaatioissa nousi keskusteluun webropol-arvionnin käytettävyys ja informaatioarvo. Vastausprosentit olivat alimmillaan todella alhaisia ja vastausten laadullinen arviointi haastavaa. Rehtorit olivat tutustuneet hyvin materiaaliin, mutta kyselyn informaatioarvoa ja validiteettia pidettiin heikkona. Keskusteluissa totesimme kuitenkin, että vaikka koulukohtaisesti ilmiöt näkyivät aika heikosti, olivat koordinaattorit koonneet kaikkien kyselyjen tulokset yhteen raporttiin joka kuvaa alueen opettajakunnan osaamistarpeita varsin hyvin. Tuo koosteraportti on kokonaisarvioinnin kannalta ansiokas ja sen avulla voidaan hyvin linjata alueellisia osaamistarpeita. Kysymyslomakkeen vastausprosenttia alensi se, että kysely oli lähetetty vastattavaksi juuri koulujen joululoman kynnyksellä ja sen esittely ja merkityksen esittäminen opettajakunnalle oli jäänyt vähäiseksi. Opettajakunnalta oli myös jokaisella paikkakunnalla tullut kritiikkiä kyselyihin, joita tehdään, mutta jotka eivät koskaan jalkaudu opettajien tasolle edes tulosten esittelyn saati toiminnan muodossa. Opettajilta ja myös rehtorilta tuli ihmettelevää palautetta esimerkiksi Ope.fi tasojen osaamisen kartoituksesta jälleen kerran, vaikka vastaava kysely oli toteutettu juuri lähihistoriassa. 3. TVT koulun arjessa Sekä webropol-kyselyssä, että konsultaatiossa rehtorien kanssa TVTkoulutusten ja erityisesti materiaalien tuottamisessa (Ope.fi III) koettiin tarvittavan runsaasti osaamista tukevaa ja päivittävää täydennyskoulutusta. Toisaalta TVT-taitojen ja käytön mahdollisuuden erilaisuus näyttäytyi selvästi, koulujen varustelutaso on todella kirjavaa ja esimerkiksi Smart-Boardkoulutusten tarjontaa kouluille, joissa kyseisiä välineitä ei ole, koettiin turhauttavana. Kyselyn tuloksena kaikkein suurimmat toiveet kohdistuivat älytauluihin ja niiden mielekkääseen pedagogiseen käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja digitaalisen materiaalin tuottamiseen liittyvää koulutusta ylipäätään toivottiin paljon niin kyselyn mukaan kuin myös rehtoreiden 4

5 kehityskeskusteluissa kokemien tarpeiden valossa. Edelleen perusasioiden hallinnassa on osalla vielä puutteita, etenkin excel ja powerpoint Monella opettajalla olisi edelleen tarvetta kouluttautua perustaidoissa esimerkiksi Powerpoint-esitysten teossa, dokumenttien hallinnassa, verkon hyödyntämisessä ja tietokoneohjelmien käytössä oman oppiaineen opetuksessa. Sosiaalisen median käyttö opetuksessa nousi myös esiin usealla koululla. Siihen kaivataan erityisesti pelisääntöjen kirkastusta ja esimerkiksi koulutusta eettisestä käytöstä ja tietoturvasta. Lohjan kaupungissa koko kaupungin henkilöstöä koskien on tekeillä TVTstrategia joka lähtee konekannan kartoituksesta ja hankintasuunnittelusta sekä koko henkilöstön täydennyskoulutuksesta siten, että osaaminen on tietoyhteiskunnan vaatimalla tasolla. Tämän strategian teossa ja toteuttamisessa olisi ensiarvoisen tärkeää huolehtia erityisesti opetushenkilöstön osaamisen ylläpidosta sekä koulujen TVT-kaluston tasapuolisesta laadusta. 4. Erityistä, tehostettua vai yleistä tukea Olennainen ja jopa kansallinen täydennyskoulutustarve tuen portaiden toteuttamiseen näyttäytyi kaikilla paikkakunnilla. Ei enää kaivattu koulutusta perusopetuslaista ja siihen liittyvistä pedagogisten asiakirjojen käytön ja täyttämisen ja salassapidon asioista, vaan konkreettisista työmuodoista joilla yleinen, tehostettu ja erityinen tuki huomioidaan opetuksessa.rehtoreiden haastatteluissa samoin kuin webropol-kyselyssäkin nousivat esiin samanlaiset tarpeet: oppimisvaikeudet, ohjaaminen ja tukeminen, käytännön vinkkejä, ratkaisuja, malleja ja käytänteitä. Perusopetuslain tuomia normatiivisia muutoksia ja niiden vaikutuksia käytännön työhön ja erityisesti resursointiin kaivattiin. Opettajille rehtoreiden kokemusten mukaan on edelleen kaipaus konkreettisiin työtapoihin ja ns. kikkakoppa -tyyppiseen koulutukseen. 5. Huomioita oppiainekohtaisista tarpeista ja toiveista Erityisesti webropolissa, mutta myös rehtoreiden kehityskeskusteluissa kuulemissa kommenteissa kaivattiin hyvinkin paljon selkeää oppiainekohtaista päivityskoulutusta. Tässä ns. Tahto-koulutuksesta keskustelimme pitkään rehtoreiden kanssa ja mietimme sitä, miten se saataisiin muutettua strategian mukaiseksi Tarve-koulutukseksi 6. Strategia ja täydennyskoulutus 5

6 Kaikki täydennyskoulutus tulisi kyetä näkemään koulukohtaisen ja kuntakohtaisen strategian toteuttamisena. Kunnan visio ja strategia laaditaan usein ns. up-down menetelmällä, jolloin strategiaa toiminnan tasolla toteuttavat henkilöt eivät koe vaikuttavansa oman työnsä tavoitteisiin tai päämääriin sen kummemmin kuin menetelmiinkään. Laadukkaassa kehityskeskustelussa varmistetaan se, että keskustelun osapuolilla on yhtäläinen näkemys siitä, mihin visioon toimialueellamme ollaan pyrkimässä ja millä keinovalikoimalla sinne yhdessä pääsemme. Tavoitteen sisäistäminen on sitä helpompaa, mitä enemmän visiotyöskentelyyn ja strategian määrittelyyn on käytetty yhteisiä foorumeita. Otto Scharmer kuvaa hyvin yhteisen tahdon syntymistä jaettujen kokemusten kautta kuuluisassa U-teoriassaan (Otto Scharmer). Siinä haasteen ratkaisu lineaarisella toiminnalla kuvataan ulkoiseksi suoritteeksi joka ei kenties onnistu eikä välttämättä onnistuessaankaan tuota toimintakulttuuriin toivotunlaista muutosta. Eräänä näkyvänä huomiona totesimme sen, että esimerkiksi Karkkilan kaupunki oli jakanut koteihin hienon Murroksesta menestykseen-esitteen, jossa kunnan strategiaa ja visiota tehtiin hyvin helposti lähestyttävällä tavalla tutuksi kuntalaisille. Värikäs esite on kaunis jaettava myös messuilla, mutta esimerkiksi muuttoa harkitsevan lapsiperheen kannalta erikoista on se, että strategialehtisessä ei mainittu juuri lainkaan koulupalveluja. Kuitenkin Karkkilan lukion oppimistulokset puoltoäänillä mitattuina ovat Länsi- Uudenmaan huippua. Tuntuisi muuttovoittoa tavoittelevan kunnan keskeiseltä menestystekijältä. Voisiko kuntien opetushenkilöstön vaikuttamishalua tai kykyä lisätä täydennyskoulutuksella opettaja, aktiivinen kansalaisvaikuttaja tms. Kanadalainen professori ja koulun kehittäjä Michael Fullan on ehdottomasti sitä mieltä, että yhteiskunnan kehittymisen ja erityisesti demokratian kannalta koulu- ja opetustoimen kuuleminen päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa vieraillessaan hän ihailikin meidän lukuisia opettajataustaisia huippupoliitikkojamme. Olisiko siis hyvä kuulla rehtoreita ja opettajia enemmän laadittaessa kestävän kehityksen visioita ja strategioita myös Länsi- Uudenmaan Osaava-kunnissa? 6

7 Kuva U-theory 7. Rehtoreiden käsityksiä rehtoreiden ja opettajien osaamistarpeista tulevaisuudessa Tuusulan Gustavelundissa keväällä 2011 kysyttiin rehtoreilta osana ns. Tulevaisuustehdasta, millaisia taitoja he kokevat tulevaisuuden rehtorin tarvitsevan. Skenaariotyössä käytettiin arvokello-menetelmää, jossa jokainen rehtori toi oman arvostuksensa keskusteluun ja näkökulmat arvotettiin ryhmissä merkittävimmiksi osaamishaasteiksi tulevaisuuden rehtorille. Neljän kunnan rehtoreiden tuottamat tulevaisuuden osaamiset rehtorille näyttävät tältä: 7

8 - Vuorovaikutustaidot, kyky dialogiin ja rikastavan vuorovaikutuksen ylläpitoon kouluyhteisössä ja verkostoissa - Visiointi ja strateginen johtaminen, yhteisen vision luominen ja sen vaaliminen (johtaminen) - Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus - Osaamisen johtaminen - Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta jaksamisen varmistaminen Kun tätä listaa vertaa alun oppivan organisaation kolmioon tai webropolkyselyn taustateoriana olleeseen osaamisten jaotteluun, huomataan, että rehtorin rooliksi koetaan selvästi rakenteiden edustaminen kouluyhteisössä. Rehtorin ammatin keskeinen tehtävä voidaan nähdä olevan rakenteiden tuominen näkyväksi vuorovaikutuksen ja osallistavan dialogin keinoin sekä osaamisen johtaminen strategian suuntaan. Rehtoreiden arvioidessa vastaavalla skenaariomenetelmällä opettajien vaadittavaa osaamista, lista on seuraavanlainen: - pedagoginen taito - valmentajuus: kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen, rinnallakulkeminen oppimisen mahdollistajana - yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkottumisen (monialaisen) taidot, yhteisöllisyystaidot - kouluhyvinvoinnin edistäminen aikuisyhteisössä osaltaan ja erityisesti luokassa - itsetuntemus ja kehittymisvalmius - tietoyhteiskunnan kehityksessä pysyminen Nämä molemmat listat ovat kiintoisia monella tavoin, kun ajatellaan täydennyskoulutusta tai kouluyhteisön aikuisten ammatillisia valmiuksia. Voidaan nähdä opettajuuden paradigman muutos aineen substanssin hallinnasta ohjauksellisiin taitoihin ja toisaalla rehtorin osaamisen painottuminen rakenteiden ja normien suuntaan. Rehtorin ammatti on siis enenevässä määrin johtamisammatti ja opettajan ammatti kokonaisvaltaista kasvua, oppimista ja osaamista tukeva ammatti. Voidaan sanoa koulun olevan oppimisen ja kasvun tukipalveluyksikkö jota johdetaan tuloskortin tapaisella 8

9 laatujärjestelmällä. Opettajien vastaavia käsityksiä kuvataan tämän raportin liinneenä olevassa opettajien tulevaisuustehdas-koosteessa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) on kuvattuna ammattitaidon peruskykyjä Helakorven ja Lillebergin mukaan mukaan. Osaamisen näkökulmasta on kiintoisaa se, että tuotannolliset kvalifikaatiot koulun todellisuudessa ovat juuri niitä oppisisällöllisiä substanssitaitoja, joita opetussuunnitelmassa eniten kuvataan. Kuitenkin juuri pyramidin huipun kvalifikaatiot ovat pyramidin ainoa vaihdettavissa oleva osanen substanssia voidaan helposti muuttaa, kunhan oman kehittymisen taidot ja yhteistyötaidot ovat kohdallaan. Rehtorien elokuun tapaamisessa Haikon kartanossa arvioitiin myös rehtorien kokemusta omasta työstään Pirjo Ståhlen ja Mauri Grönroosin Knowledge management kolmijaottelun pohjalta. Tuossa jaottelussa päivittäistä 9

10 toimintaa arvioidaan kolmella dimensiolla: Osaamisen vaatimuksilla ennalta arvatun ja ennakoimattoman välillä, kohtaamisen vaatimuksilla määriteltyjen kohtaamisten ja ennalta-arvaamattomien kohtaamisten välillä sekä vuorovaikutuksen vilkkauden vaatimuksilla vähäisen ja kaoottisen välillä. Rehtorit kuvasivat omaa työtään kolmella tasolla: 1. Mekaaninen 2. Orgaaninen ja 3. Dynaaminen. Mekaanisella tasolla osaaminen on määriteltyä ja ennakoitua, suhteet ovat kontrolloituja ja rajattuja ja tiedonvaihto suhteellisen hidasta. Tällä tasolla varmistetaan toiminnan mekaaninen laatu. Orgaanisella tasolla huomioidaan yhteisössä olemassa oleva osaaminen ja kehitetään sitä suunnitelmallisesti, mutta ei vielä luoda uusia ideoita tai innovaatioita. Kolmannella, dynaamisella tasolla luodaan uudenlaisia käytänteitä ja kokeiluja ennakoimattoman ja arvaamattoman osaamisen pohjalta, vilkastetaan tiedonvaihto jopa lähes kaoottiseksi ja luodaan uudenlaisia suhteita. 10

11 Rehtorit kokivat mekaaniseksi työkseen seuraavat asiat: - resurssien jako - tilojen käyttö - ruokailujen ja valvontojen järjestely - laitteiden hankinta - lukujärjestyksen teko - opetussuunnitelman tunteminen - virkaehtosopimusten tunteminen - järjestelmien käyttö, seuranta - työaikojen seuranta - HOJKS-lomakkeiden käytön seuranta - OPS:n noudattamisen seuranta - Lakien tunteminen - Pelisääntöjen ja kulttuurin tunteminen - vuosikello Orgaanista osaamista ja toimintaa rehtorit kuvasivat seuraavasti: - jaksamisen ylläpito, työhyvinvointi - yhteistyön ja jaetun johtamisen järjestely - pelisääntökeskustelujen järjestäminen - opetusmenetelmien monipuoliseen käyttöön ohjaaminen - esim. älytaulujen käyttöön ohjaaminen - osaamisen jakaminen yhteisillä foorumeilla - oppilashuoltoon osallistuminen - koulutustarpeiden kartoittaminen ja osaamisen päivittäminen - aineenhallinnasta huolen pitäminen koulutuksin - vuorovaikutustaitojen kehittäminen 11

12 - toimintakulttuurin toteuttaminen ja yhteiset sopimukset - suunnitelmallinen yhteistyö - tiimit, samanaikaisopetus ja joustavat opetusjärjestelyt - halu kehittää itseä ja työyhteisöä - painopistealueiden suunnitelmallinen kehittäminen - koulutus/kouluttautumissuunnitelmien teko - keinoja aktivoida niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykytilaan - miten opetus ja koulun toiminta sopii kunnan ja koulun strategiaan Dynaamista työssään rehtorit kokivat olevan: - keskustelun, joka ei ole liian ilmassa liitävää, mutta ideoivaa - ideoiden tuomiseksi keskusteluun aina liian vähän aikaa - uusia ratkaisuja tukitoimien toteutukseen tulisi saada esiin - uusia ajatuksia ja lennokkuutta visioiden toteutukseen laajempia asioita käsittelyyn - keskusteluun henkilökohtaiset kehittämishaaveet missä olet viiden vuoden päästä? - miten oma kehittyminen nähdään vision ja strategian osana - kokeiluja opetusmenetelmiin ja niitä jakoon - miten voisimme vaikuttaa koulun fyysisiin puitteisiin - kehityskeskustelujen kautta: Millainen toivoisit tämän koulun olevan? - Mitä taitoja oppilaat/ihmiset tarvitsevat todella vuonna 2020 mitä valmiuksia tarvitaan, tästä kriittistä keskustelua - Mitä opettaja tarvitsee työskennellessään opettajana 20v kuluttua - millaista koulua toivoisit oman lapsesi käyvän? - hyvät ja toteutuneet kokeilut ja kehityshankkeet yhteiseen jakoon - millainen olisi opettajan oma suunnitelma syrjäytymisen ehkäisyyn Nämä organisaation kolmen tason mallin kuvaukset toimivat pohjana siihen, millaista rehtorien mielestä tulisi olla hyvä ja kehitystä tukeva 12

13 kehityskeskustelu. On selvää, että kaikki nuo kolme tasoa tulee olla keskustelussa läsnä riippumatta siitä, onko keskustelussa yhteinen, annettu lomakepohja. Koko yhteisön kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että toiminnan luotettavuuden varmistaminen tulee esiin keskustelussa, samoin nykyisen toiminnan kehittämisen näkökulma ja luonnollisesti myös dynaaminen visio siitä, millaista kehitettävää dynaamiselle vyöhykkeelle löydetään. Kehityskeskustelun laadullistamiseksi Haikossa keskusteltiin myös siitä, millainen kehityskeskustelu olisi tavoitteiden kannalta hedelmällisintä. Kouluttaja esitti yhden mallin, jossa yksilökehityskeskustelun rinnalle tuodaan ryhmäkehityskeskustelu, jonka vetää yksikön johtaja. Mallissa esimerkiksi rehtori käy oman kehityskeskustelunsa esimiehensä kanssa ja pitää sen jälkeen omalla koulullaan ryhmäkehityskeskustelun, jossa hän kuvaa koko yhteisölle niitä strategisia linjauksia, joita hän on omalta esimieheltään/kaupungin strategiasta saanut. Ryhmäkehityskeskustelussa kuullaan ryhmän ajatuksia koulun toimintaan asetetuista strategisista odotuksista ja reunaehdoista. Ryhmäkehityskeskustelussa voidaan yhtenä työkaluna käyttää esimerkiksi koulutuksessa esiteltyä kierrosmenettelyä. Ryhmäkehityskeskustelun jälkeen rehtori pitää jokaiselle henkilökohtaisen kehityskeskustelun, jossa yleisistä koulua koskevista strategisista linjauksista vedetään linjat henkilökohtaiselle tasolle ja yhdessä opettajan kanssa laaditaan opettajan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Sitä voidaan tarkastella osana koko koulun kehittämissuunnitelmaa jota puolestaan voidaan tarkastella osana kunnan sivistystoimen strategiaa ja visiota. Rehtoreilta kysyttiin, millaiset asiat he kokevat menevän ns. kipurajan yli kehityskeskusteluissa ts. Aiheuttavan keskusteluun ei-toivottujakin tunnereaktioita. Tällaisiksi koettiin ainakin: - henkilökohtaisuudet - väärin tehdyt työt, miten antaa korjaava palaute ilman arvostelua - periaatteelliset näkemyserot mihin vain - kehittämisvajeiden ja puutteiden esiintuonti - rehtorin esiin tuoma siirtyminen tahto (kivaa) koulutuksesta tarve (tylsää) koulutukseen - OVTES-noudattaminen, oppituntien pituus, mekaaninen kirjaaminen, orgaaninen itsen kehittäminen ja sen tarve 13

14 - Osaamista joudutaan joskus kyseenalaistamaan - Vahva käsitys asiasta joka ei noudata yhdessä sovittua linjaa - Persoonalliset eroavaisuudet esim. introvertti ekstrovertti akselilla ekstrovertin liian lyhyt vasteaika ja introvertin liian pitkä pohdinta-aika Koulutustarpeen määrittelyn kannalta rehtorien kehityskeskustelukoulutus ja koko keskustelun yhdenmukaistamisen ja laadullistamisen voidaan katsoa olevan yksi merkittävistä koulutuskohteista rehtorien osaamiseen. Tästä tulisi järjestää sekä koulutusta että foorumeja yhteiseen jakamiseen. 8. Ehdotuksia täydennyskoulutusten aihepiireiksi Koko prosessi on kuvannut ja tuottanut sellaisia rehtoreiden ja opettajien osaamiskapeikkoja ja tulevaisuusskenaarioita, jotka näyttäytyvät varsin saman suuntaisina koko Suomessa. Samoin sekä rehtoreiden että opettajien laadullisten keskustelujen ja tulevaisuusskenaarioiden tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemmin kerätyn webropol-arvioinnin koosteen kanssa. Voidaan siis todeta, että nämä kaksi tapaa kerätä tietoa eivät tuottaneet ristiriitaista informaatiota, vaan ne ovat paremminkin toisiaan täydentäviä. Koulutuksellisia tarpeita voidaan alkuperäisen viitekehyksen mukaisesti jakaa kolmeen alueeseen: 1. Osaamisiin kohdentuvat kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla 2. Rakenteisiin liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajille 3. Vuorovaikutukseen liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla 8.1. Osaamisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Opettajien subjektiivisesti koetut osaamisen kehittämistarpeet koskettelivat satunnaisesti eri oppiaineiden sisällöllistä osaamista, pedagogisia taitoja koskettavaa osaamista ja erityisesti erityisopetuksen ja uuden perusopetuslain mukanaan tuomaa erityisopetuksellista osaamista. Osaamisen kannalta opettajien kokema ja rehtorien vahvistama täydennyskoulutussuunnitelma otsikkotasolla voisi näyttää seuraavalta: - perusopetuslain muutoksen ja tuen kolmen tason konkretisointiin täydennyskoulutusta ei lakia, vaan konkretiaa 14

15 - opetusmenetelmäkoulutusta: ilmiöpohjainen oppiminen, ongelmakeskeinen oppiminen (PBL) - TVT-taidot joka ope.fi tasolla - Älytaulun käyttö - Sosiaalinen media oppimisympäristönä - Kulttuurikompetenssikoulutus - Erityisopetukselliset valmiudet, diagnoosien tunteminen - Ohjauksellisuus työtapana - Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen - Arviointi ja jatkuva näyttö 8.2. Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Opettajat eivät juuri tuoneet esille tarvetta rakenteisiin koskevan osaamisen tarpeista. Ennemminkin he kokivat niin, että esimerkiksi perusopetuslain koulutusta on jo ollut tarpeeksi ja nyt lain noudattaminen tulisi muuttaa konkretiaksi eli siirtyä rakenteista osaamisiin. Rakenteissa opettajat ja rehtorit kokivat ainakin seuraavat täydennyskoulutustarpeet: - kaupunkien strategian kirkastaminen opettajakunnalle, mitä tarkoitetaan visiolla, strategialla ja miten sen tulisi näkyä opetuksessa - yhtenäiskoulujen ja yhteisten opettajien palkkausperusteet - opetussuunnitelmakoulutusta ( pianhan se jo vaihtuu ) - pedagogisten tiimien ja tiimityön koulutuksia - salassapito ja tiedonsiirto 8.3. Vuorovaikutukseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Vuorovaikutuksen alueella opettajakunta kaipasi enemmän virallisia foorumeita ja niiden hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. 15

16 Opettajankokousten ja tiimien toiminnan laadullistamista toivottiin. Opettajakunnan omakin käsitys opettajan työstä vapaiden taiteilijoiden yhteisönä on selkeä kehityshaaste, johon koulutuksella voidaan jonkun verran tarttua. Vuorovaikutuksen näkökulmasta ainakin seuraavia koulutustarpeita ilmeni: - pariopettajuus pedagogisena mallina - jakaminen ja rikastava vuorovaikutus ammatin kompetenssina - jaettu johtajuus ja tiimit koulun kehittämisessä - kokouskäytänteet - salassapito ammatillisessa keskustelussa - verkostovalmiudet, moniammatillisten verkostojen käyttö ja niissä toimiminen - ajankäyttö ja yhteissuunnittelu - koulun yhteisten pelisääntöjen luomiseen suunnattu koulutus arvokeskustelu 8.4. Osaamiseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla Rehtoreiden osalta luonnollisesti suurimmat osaamistarpeet kohdistuivat rakenteisiin, voidaanhan sanoa rehtorin olevan kouluyhteisössä rakenteiden edustaja. Kuitenkin rehtorit tuottivat myös sellaisia näkökulmia, jotka sijoittuvat osaamisten alueella. Monet toivottavista osaamisista ovat yhteneväisiä opettajien koulutustarpeisiin, erityisesti tvt:n hallinnan osalta. Rehtorien täydennyskoulutustarpeita osaamisessa olvat mm: - TVT-taidot koko ope.fi-asteikolla - Esitysten teko, esim pp-sovellukset ja sosiaalinen media - Hankeosaaminen miten juurruttaa hyvät käytänteet - Oman opetettavan aineen täydennyskoulutus - Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta jaksamisen varmistaminen 8.5. Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla 16

17 Rehtori on siis hyvin pitkälti rakenteiden ja virkansa puolesta työnantajan edustaja koululla. Siksi juuri rakenteiden tuntemiseen kohdistuva täydennyskoulutus on lähinnä rehtorin ammattijuutta. Usein rehtorit kokevatkin muutoksen osaamisen tahkolta rakenteiden tahkolle suurimmaksi ammatilliseksi haasteekseen rehtorin tehtäviin siirtyessään. Kyselyissä ja keskusteluissa rehtorien rakenteihin kohdistuvat täydennyskoulutushaasteet ja toiveet olivat tämänsuuntaisia: - Visiointi ja strateginen johtaminen, yhteisen vision luominen ja sen vaaliminen (johtaminen), sovellettuina tai koknaisuudessaan JETkoulutusta - Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus - OVTES-koulutusta ja koko yhteisön työehtosopimusten ja työehtoja määrittelevän normiston koulutusta - Turvallisuuskoulutusta, turvakansioiden käyttö, sijainti - Kansainvälistyminen ja hankkeet - Hanketoiminnan vaikuttavuus ja juurruttaminen - Rahoitus ja sen hankkiminen eri kanavista - Moniammatilliset rakenteet koulutuskohteena - Julkisuus- ja salassapitosäännösten tunteminen 8.6. Vuorovaikutukseen liittyvät täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla Rehtorit kokivat vuorovaikutuksen näkökulmasta merkittäväksi kehityskeskustelut ja koulun yhteisten keskustelufoorumien puuttumisen. Resurssien puute koettiin kautta linjan hankalaksi, koska aikaa laadukkaisiin yhteisiin foorumeihin ei ole ja esimerkiksi opettajankokoukset ovat usein mieluummin infotilaisuuksia kuin rikastavia kokouksia. YT-ajan käyttöä tiimien ja yhteisen toiminnan suunnitteluun ja sopimisiin haarukoitiin ja sen riittävyyttä epäiltiin. Yleisesti rehtorit kokivat omiksi kehittymis- ja täydennyskoulutushaasteiksi omassa vuorovaikutusosaamisessaan seuraavia asioita: - kehityskeskustelujen laadullistamiseen liittyvää koulutusta 17

18 - miten luoda yhteisöllistä toimintakulttuuria, pelisääntöjä, keskustelua - erilaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vuorovaikutuksessa - kokouskäytänteisiin liittyvää koulutusta - moniammatillinen yhteistyö, erityisesti oppilashuolto, OHR-toiminta ja sen johtaminen - palautevalmennusta, miten erottaa palaute ja arvostelu 9. Lopuksi Tämä Osaava-hankkeen lähes vuoden mittainen osaamisten ja tarpeiden määrittelyyn liittyvä koulutus- ja konsultaatioprosessi on ollut luonteeltaan yhtä hyvin työhyvinvoinnillinen tai jopa työnohjauksellinen prosessi kuin täydennyskoulutuskartoitus. Olen kuullut hienoista onnistumisen kokemuksista yhtä lailla kuin masentavista turhautumisen tunteista keskustellessani opettajien ja rehtorien kanssa. Ennen kaikkea prosessin merkittävin anti on kuulluksi tulemisen tunne. Jo Maslowin tarvehierarkian teoriassa näkyy sisäänleivottuna ihmisen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi omaa elämäänsä ja työtänsä koskevissa asioissa. On ollut enemmän kuin ilahduttavaa nähdä ja kuulla rehtorien innokas ja parhaimmillaan todella rikastuttava vuoropuhelu. Kipinästä syntyy tuli. Toivon, että seutukunnan opettajien ja rehtorien yhteistyö tämänkin hankkeen tiimoilta sai lisää liimaa ja jatkuu hyvässä hengessä. Täydennyskoulutusten osalta koulutuksen tarjoajat tekevät varmasti parhaansa, että valinnanvaraa koulutuksissa on. On kuitenkin hyvä muistaa, että tarvelähtöinen täydennyskoulutus lähtee visiosta, toteuttaa strategiaa ja päätyy konkreettisiksi teoiksi. Pirkkalassa Juha Lahtinen Liitteenä: - opettajien päivien materiaalia, liite 1 18

19 LIITE 1. Opettajien tulevaisuuspäivät 11. ja Opettajien käsityksiä tulevaisuuden opettajien tarvittavista osaamisista käsiteltiin kahdessa opettajille suunnatussa koulutuspäivässä Karkkilassa ja Lohjalla. Karkkilassa paikalla oli yli kolmekymmentä opettajaa ja Lohjalla lähes neljäkymmentä. Rakensimme opettajien kanssa sovelletun delfoi-menetelmän periaatteella neljä erilaista kierrosta, joiden pohjalta hahmottelimme niin sanotun tulevaisuustehdas mallin. Tulevaisuustehdas kaaviokuvana (Juha Lahtinen):Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. Aloitimme tarkastelun menneisyydestä, tulevaisuustehtaan kivijalasta. Tehtävänannossa opettajilta kysyttiin, mitä negatiivisia ja mitä positiivisia seikkoja he kokivat menneisyyden opettajuudessa. Osanottajat oli ryhmitelty satunnaisiin ryhmiin Hullunkuriset perheet-perhekuntien mukaan, niin, että jokaisessa ryhmässä oli neljä asiantuntijaa. Ryhmien tuotoksista koottiin tuotos, jossa jokainen perhe sai nostaa yhteiseen jakoon eniten keskustelua herättäneen menneisyyden plussan ja yhden miinuksen. Jos aikaisempi ryhmä oli tuottanut samaa sisältöä, oli ryhmällä mahdollisuus tuoda uusi aihe listalle. Listat menneisyyden plussista ja miinuksista tuottivat seuraavanlaisen taulukon: Menneisyyden plussia (menneisyys siis käsiteltiin laajana ajallisena jaksona eilisestä seitsemänkymmentäluvulle) Opettajalla persoona suojakuplassa Menneisyyden miinuksia Open työn yksinäisyys Ei ollut kollegiaalista tukea 19

20 Tiimikavereiden tuki, linkit ja neuvot Koulu oli kylän yhteinen paikka > henkilöstökin yhteisöllistä Pieniä yksiköitä arvostettiin Yleisesti arvostettiin opetusta, opettajaa ja koulua Auktoriteetti selkeä Vapaus opettaa, sai itse valita menetelmät Tekniikka ei ollut itseisarvo Sai keskittyä perustehtävään Arviointi oli kaikille tuttu ja sama kouluarvosanat Kehittämishankkeita oli vähemmän Kiireettömyys Opettajat hyvin koulutettuja Työ mahdollisti luovuuden Merkityksellinen, arvokas työ Sai välittömän palautteen omasta työstään Uskalsi tehdä lähes mitä vaan Elämän hitaampi tahti Kokonaisopetuksen joustavuus Yhteistyö kollegoiden välillä suurta (vanhempiin) Byrokratiaa vähän Ei lomautuksia (joskus tosin hiukan) Hyvät resurssit (paljon kaikkea) Erityisluokat ja koulut Wilma Ei moniammatillista tukea Lajiteltiin oppilaita > segrekaatio Koulurakentaminen vankilamaista Välineet jakautuivat epätasaisesti > koulujen kunnostamisen yhteydessä resurssit jakautuivat epäreilusti, jopa koulun tasolla Eritysluokat ja koulut Ongelmakeskeinen lähtökohta Isot (tosi) ryhmät Kiire Paperityöt (normeerattu päiväkirja) Vähän resursseja (laitteet, menetelmät) Ainejakoisuus Läänintarkastajat Vastuut ja tehtävät olivat hukassa Keskustelu menneisyydestä ja sen hyvistä ja huonoista puolista toimi ponnahduslautana ja perustana seuraavalle kierrokselle, jossa käsiteltiin nykyhetken opettajuutta seutukunnalla perinteisen SWOT-analyysin avulla. SWOT-analyysi kuljetti ajatukset menneisyydestä nykyhetkeen ja mahdollisuuksien ja uhkien arvioinnin kautta jo kohti tulevaisuuden läpinäkymättömyyttä. 20

21 SWOT-analyysi opettajien tekemänä tuotti seuraavanlaisia näkökulmia: S Vahvuuksia Opettajat hyvin koulutettuja Yhteistyö toimii Rakentava kritiikki Kannustaminen ja osaamisen jakaminen Ammattitaito Itsenäisyys Luovuus Opiskelijoiden kehityskykyisyys ja prosessin seuraaminen Monipuoliset ja vaihtelevat opetusmenetelmät Ajassa kiinni, sisällöt hyvin perusteltuja Mahdollisuus vuorovaikutukseen > opiskelijat > eri alojen asiantuntijat Oppii itsekin jatkuvasti Dynaamisuus Avoimuus Tiimikaverit Tietopankit Kodin ja koulun yhteistyö Opettajan persoonallisuuden hyödyntäminen Erilaisten ihmisten kohtaaminen koulussa Välittömät ope-oppilas-suhteet Vapaus valita opetusmenetelmät Halu tehdä perustyötä Tunnollinen ammattikunta Työyhteisön ja koko kouluyhteisön yhteisöllisyys erityisesti pienissä kouluissa Perinteet Lapsilähtöisyys koulujen toiminnassa Koulutusmyönteinen kunta Tasokurssit Opettajan työn pysyvyys Lomat Kolmiportainen tuki toimii W Heikkouksia Resurssipula vaikeuttaa kolmiportaisen tuen toteuttamista Muutosvastarina: Byrokratia lisääntyy, se syö voimavaroja > työmäärä lisääntyy Yksinäisyys työssä Hajanaisuus tavoitteissa, ihanteissa ja innovoinnin seurauksena paljon kehittämiskohteita Sosiaalinen ähky suuret yksiköt, jatkuva ihmisvirta (lukio) Opiskelijoiden motivaatio ei riitä kouluun panostamiseen Työssäjaksaminen (ulkopuolisiin vaatimuksiin vastaaminen) Säästäminen ja tuloksen tuijottaminen Naisvaltaisuus Palkka ja palkkausjärjestelmä Vanhat rakennukset Hidasliikkeinen järjestelmä Ideoiden jakaminen vastavuoroisuus Lapsilta puuttuvat unelmat Yksityisyyden väheneminen Kiire ja infoähky Liian vapaa sana TVT-käyttötaidot Vanhemmat eivät käytä/seuraa sähköisiä reissuvihkoja Hyvienkin oppilaiden taitotaso taantuu Ei ole aikaa eikä foorumeita osaamisen jakamiseen Ei ole tarpeeksi käytännön tietoa kolmiportaisen tuen toteuttamisesta Ei saada päteviä opettajia Resurssit vähäiset Ei ole resurssia toteuttaa lakia 21