Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke"

Transkriptio

1 Juha Lahtinen Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke OSAA SE? TAHTOKOULUTUKSESTA TARVEKOULUTUKSEEN raportti ja esitys täydennyskoulutustarjonnasta - vähäisiä sanoja reflektoijan näkökulmasta, Prologi Huomioita rehtoreiden koulutuspäivistä, ryhmäkonsultaatioista ja webropolosaamiskartoituksen yhteenvedon ja koulukohtaisten raporttien tiimoilta. Tehtävän saaneena Educode Oy:n Lohjan, Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan rehtoreiden ja opettajien osaamiskartoituksen, sovelletun Delfoiskenaariomenetelmän ja ryhmäkonsultaatiokäyntien pohjalta laadittu raportti. Raportti perustuu kuntien Osaava-hankkeessa tekemään koko opetushenkilöstölle suunnattuun webropol-kyselyyn ja sen jälkeiseen rehtoreiden tulevaisuustyöpajaan Tuusulan Gustavelundissa sekä sen jatkoon Haikon kartanossa Porvoossa elokuussa 2011.Raportissa on myös kuvattu Juha Lahtisen kesäkuussa ja elokuussa 2011 pitämien rehtoreiden ryhmäkonsultaatioiden tuloksia. Toimeksiannon tavoitteena oli kartoittaa rehtoreiden ja opettajien osaamiskapeikkoja pohjana käytetyn kolmijakoisen oppivan organisaation osaamiskuvion pohjalta. Tässä teoriassa osaaminen koostuu substanssiosaamisesta, vuorovaikutusosaamisesta ja rakenteiden osaamisesta. Teoria kuvassa 1. Oppivan organisaation viitekehykseen päädyimme tarkasteltuamme Osaavahankkeen osaamiskyselyn pohjana ollutta mallia osaamiskartasta joka oli laadittu verkostokuntien sivistys- ja opetustoimen sekä varhais-kasvatuksen 1

2 johdon määrittelemien nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen keskeisten painopisteiden pohjalta. Osaamiskartta jakautuu neljään osaamisalueeseen: kasvatus- ja opetus, yhteistyö ja vuorovaikutus, johtaminen sekä muuttuvat oppimisympäristöt. Malleista johdimme pohjan Delfoi-iteraatioon, jossa vapaasti keskustellen rehtorit ensin arvioivat opetustoimen menneisyyden positiivisia ja negatiivisia ilmiöitä, sen jälkeen laativat ns. Tulevaisuustehtaan nykyhetken kuvauksen sovelletun SWOT-menetelmän avulla ja lopulta suuntasivat katseensa tulevaisuuteen ns. Arvokello-menetelmän kautta. Tulevaisuustehdas-menetelmällä ja Delfoi-menetelmän ensimmäisen iteraatiokierroksen tuloksia käsiteltiin rehtorien ryhmätapaamisessa Tuon tapaamisen tuloksia lisätään raporttiin marraskuun alussa. 2

3 kuva 1. Osaamisen dimensiot raportin taustateoriana Kuva 2. Webropol-kyselyn osaamisen ryhmittely 3

4 2. Webropolin arviontia Kaikilla paikkakunnilla ja kaikissa konsultaatioissa nousi keskusteluun webropol-arvionnin käytettävyys ja informaatioarvo. Vastausprosentit olivat alimmillaan todella alhaisia ja vastausten laadullinen arviointi haastavaa. Rehtorit olivat tutustuneet hyvin materiaaliin, mutta kyselyn informaatioarvoa ja validiteettia pidettiin heikkona. Keskusteluissa totesimme kuitenkin, että vaikka koulukohtaisesti ilmiöt näkyivät aika heikosti, olivat koordinaattorit koonneet kaikkien kyselyjen tulokset yhteen raporttiin joka kuvaa alueen opettajakunnan osaamistarpeita varsin hyvin. Tuo koosteraportti on kokonaisarvioinnin kannalta ansiokas ja sen avulla voidaan hyvin linjata alueellisia osaamistarpeita. Kysymyslomakkeen vastausprosenttia alensi se, että kysely oli lähetetty vastattavaksi juuri koulujen joululoman kynnyksellä ja sen esittely ja merkityksen esittäminen opettajakunnalle oli jäänyt vähäiseksi. Opettajakunnalta oli myös jokaisella paikkakunnalla tullut kritiikkiä kyselyihin, joita tehdään, mutta jotka eivät koskaan jalkaudu opettajien tasolle edes tulosten esittelyn saati toiminnan muodossa. Opettajilta ja myös rehtorilta tuli ihmettelevää palautetta esimerkiksi Ope.fi tasojen osaamisen kartoituksesta jälleen kerran, vaikka vastaava kysely oli toteutettu juuri lähihistoriassa. 3. TVT koulun arjessa Sekä webropol-kyselyssä, että konsultaatiossa rehtorien kanssa TVTkoulutusten ja erityisesti materiaalien tuottamisessa (Ope.fi III) koettiin tarvittavan runsaasti osaamista tukevaa ja päivittävää täydennyskoulutusta. Toisaalta TVT-taitojen ja käytön mahdollisuuden erilaisuus näyttäytyi selvästi, koulujen varustelutaso on todella kirjavaa ja esimerkiksi Smart-Boardkoulutusten tarjontaa kouluille, joissa kyseisiä välineitä ei ole, koettiin turhauttavana. Kyselyn tuloksena kaikkein suurimmat toiveet kohdistuivat älytauluihin ja niiden mielekkääseen pedagogiseen käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja digitaalisen materiaalin tuottamiseen liittyvää koulutusta ylipäätään toivottiin paljon niin kyselyn mukaan kuin myös rehtoreiden 4

5 kehityskeskusteluissa kokemien tarpeiden valossa. Edelleen perusasioiden hallinnassa on osalla vielä puutteita, etenkin excel ja powerpoint Monella opettajalla olisi edelleen tarvetta kouluttautua perustaidoissa esimerkiksi Powerpoint-esitysten teossa, dokumenttien hallinnassa, verkon hyödyntämisessä ja tietokoneohjelmien käytössä oman oppiaineen opetuksessa. Sosiaalisen median käyttö opetuksessa nousi myös esiin usealla koululla. Siihen kaivataan erityisesti pelisääntöjen kirkastusta ja esimerkiksi koulutusta eettisestä käytöstä ja tietoturvasta. Lohjan kaupungissa koko kaupungin henkilöstöä koskien on tekeillä TVTstrategia joka lähtee konekannan kartoituksesta ja hankintasuunnittelusta sekä koko henkilöstön täydennyskoulutuksesta siten, että osaaminen on tietoyhteiskunnan vaatimalla tasolla. Tämän strategian teossa ja toteuttamisessa olisi ensiarvoisen tärkeää huolehtia erityisesti opetushenkilöstön osaamisen ylläpidosta sekä koulujen TVT-kaluston tasapuolisesta laadusta. 4. Erityistä, tehostettua vai yleistä tukea Olennainen ja jopa kansallinen täydennyskoulutustarve tuen portaiden toteuttamiseen näyttäytyi kaikilla paikkakunnilla. Ei enää kaivattu koulutusta perusopetuslaista ja siihen liittyvistä pedagogisten asiakirjojen käytön ja täyttämisen ja salassapidon asioista, vaan konkreettisista työmuodoista joilla yleinen, tehostettu ja erityinen tuki huomioidaan opetuksessa.rehtoreiden haastatteluissa samoin kuin webropol-kyselyssäkin nousivat esiin samanlaiset tarpeet: oppimisvaikeudet, ohjaaminen ja tukeminen, käytännön vinkkejä, ratkaisuja, malleja ja käytänteitä. Perusopetuslain tuomia normatiivisia muutoksia ja niiden vaikutuksia käytännön työhön ja erityisesti resursointiin kaivattiin. Opettajille rehtoreiden kokemusten mukaan on edelleen kaipaus konkreettisiin työtapoihin ja ns. kikkakoppa -tyyppiseen koulutukseen. 5. Huomioita oppiainekohtaisista tarpeista ja toiveista Erityisesti webropolissa, mutta myös rehtoreiden kehityskeskusteluissa kuulemissa kommenteissa kaivattiin hyvinkin paljon selkeää oppiainekohtaista päivityskoulutusta. Tässä ns. Tahto-koulutuksesta keskustelimme pitkään rehtoreiden kanssa ja mietimme sitä, miten se saataisiin muutettua strategian mukaiseksi Tarve-koulutukseksi 6. Strategia ja täydennyskoulutus 5

6 Kaikki täydennyskoulutus tulisi kyetä näkemään koulukohtaisen ja kuntakohtaisen strategian toteuttamisena. Kunnan visio ja strategia laaditaan usein ns. up-down menetelmällä, jolloin strategiaa toiminnan tasolla toteuttavat henkilöt eivät koe vaikuttavansa oman työnsä tavoitteisiin tai päämääriin sen kummemmin kuin menetelmiinkään. Laadukkaassa kehityskeskustelussa varmistetaan se, että keskustelun osapuolilla on yhtäläinen näkemys siitä, mihin visioon toimialueellamme ollaan pyrkimässä ja millä keinovalikoimalla sinne yhdessä pääsemme. Tavoitteen sisäistäminen on sitä helpompaa, mitä enemmän visiotyöskentelyyn ja strategian määrittelyyn on käytetty yhteisiä foorumeita. Otto Scharmer kuvaa hyvin yhteisen tahdon syntymistä jaettujen kokemusten kautta kuuluisassa U-teoriassaan (Otto Scharmer). Siinä haasteen ratkaisu lineaarisella toiminnalla kuvataan ulkoiseksi suoritteeksi joka ei kenties onnistu eikä välttämättä onnistuessaankaan tuota toimintakulttuuriin toivotunlaista muutosta. Eräänä näkyvänä huomiona totesimme sen, että esimerkiksi Karkkilan kaupunki oli jakanut koteihin hienon Murroksesta menestykseen-esitteen, jossa kunnan strategiaa ja visiota tehtiin hyvin helposti lähestyttävällä tavalla tutuksi kuntalaisille. Värikäs esite on kaunis jaettava myös messuilla, mutta esimerkiksi muuttoa harkitsevan lapsiperheen kannalta erikoista on se, että strategialehtisessä ei mainittu juuri lainkaan koulupalveluja. Kuitenkin Karkkilan lukion oppimistulokset puoltoäänillä mitattuina ovat Länsi- Uudenmaan huippua. Tuntuisi muuttovoittoa tavoittelevan kunnan keskeiseltä menestystekijältä. Voisiko kuntien opetushenkilöstön vaikuttamishalua tai kykyä lisätä täydennyskoulutuksella opettaja, aktiivinen kansalaisvaikuttaja tms. Kanadalainen professori ja koulun kehittäjä Michael Fullan on ehdottomasti sitä mieltä, että yhteiskunnan kehittymisen ja erityisesti demokratian kannalta koulu- ja opetustoimen kuuleminen päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa vieraillessaan hän ihailikin meidän lukuisia opettajataustaisia huippupoliitikkojamme. Olisiko siis hyvä kuulla rehtoreita ja opettajia enemmän laadittaessa kestävän kehityksen visioita ja strategioita myös Länsi- Uudenmaan Osaava-kunnissa? 6

7 Kuva U-theory 7. Rehtoreiden käsityksiä rehtoreiden ja opettajien osaamistarpeista tulevaisuudessa Tuusulan Gustavelundissa keväällä 2011 kysyttiin rehtoreilta osana ns. Tulevaisuustehdasta, millaisia taitoja he kokevat tulevaisuuden rehtorin tarvitsevan. Skenaariotyössä käytettiin arvokello-menetelmää, jossa jokainen rehtori toi oman arvostuksensa keskusteluun ja näkökulmat arvotettiin ryhmissä merkittävimmiksi osaamishaasteiksi tulevaisuuden rehtorille. Neljän kunnan rehtoreiden tuottamat tulevaisuuden osaamiset rehtorille näyttävät tältä: 7

8 - Vuorovaikutustaidot, kyky dialogiin ja rikastavan vuorovaikutuksen ylläpitoon kouluyhteisössä ja verkostoissa - Visiointi ja strateginen johtaminen, yhteisen vision luominen ja sen vaaliminen (johtaminen) - Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus - Osaamisen johtaminen - Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta jaksamisen varmistaminen Kun tätä listaa vertaa alun oppivan organisaation kolmioon tai webropolkyselyn taustateoriana olleeseen osaamisten jaotteluun, huomataan, että rehtorin rooliksi koetaan selvästi rakenteiden edustaminen kouluyhteisössä. Rehtorin ammatin keskeinen tehtävä voidaan nähdä olevan rakenteiden tuominen näkyväksi vuorovaikutuksen ja osallistavan dialogin keinoin sekä osaamisen johtaminen strategian suuntaan. Rehtoreiden arvioidessa vastaavalla skenaariomenetelmällä opettajien vaadittavaa osaamista, lista on seuraavanlainen: - pedagoginen taito - valmentajuus: kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen, rinnallakulkeminen oppimisen mahdollistajana - yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkottumisen (monialaisen) taidot, yhteisöllisyystaidot - kouluhyvinvoinnin edistäminen aikuisyhteisössä osaltaan ja erityisesti luokassa - itsetuntemus ja kehittymisvalmius - tietoyhteiskunnan kehityksessä pysyminen Nämä molemmat listat ovat kiintoisia monella tavoin, kun ajatellaan täydennyskoulutusta tai kouluyhteisön aikuisten ammatillisia valmiuksia. Voidaan nähdä opettajuuden paradigman muutos aineen substanssin hallinnasta ohjauksellisiin taitoihin ja toisaalla rehtorin osaamisen painottuminen rakenteiden ja normien suuntaan. Rehtorin ammatti on siis enenevässä määrin johtamisammatti ja opettajan ammatti kokonaisvaltaista kasvua, oppimista ja osaamista tukeva ammatti. Voidaan sanoa koulun olevan oppimisen ja kasvun tukipalveluyksikkö jota johdetaan tuloskortin tapaisella 8

9 laatujärjestelmällä. Opettajien vastaavia käsityksiä kuvataan tämän raportin liinneenä olevassa opettajien tulevaisuustehdas-koosteessa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) on kuvattuna ammattitaidon peruskykyjä Helakorven ja Lillebergin mukaan mukaan. Osaamisen näkökulmasta on kiintoisaa se, että tuotannolliset kvalifikaatiot koulun todellisuudessa ovat juuri niitä oppisisällöllisiä substanssitaitoja, joita opetussuunnitelmassa eniten kuvataan. Kuitenkin juuri pyramidin huipun kvalifikaatiot ovat pyramidin ainoa vaihdettavissa oleva osanen substanssia voidaan helposti muuttaa, kunhan oman kehittymisen taidot ja yhteistyötaidot ovat kohdallaan. Rehtorien elokuun tapaamisessa Haikon kartanossa arvioitiin myös rehtorien kokemusta omasta työstään Pirjo Ståhlen ja Mauri Grönroosin Knowledge management kolmijaottelun pohjalta. Tuossa jaottelussa päivittäistä 9

10 toimintaa arvioidaan kolmella dimensiolla: Osaamisen vaatimuksilla ennalta arvatun ja ennakoimattoman välillä, kohtaamisen vaatimuksilla määriteltyjen kohtaamisten ja ennalta-arvaamattomien kohtaamisten välillä sekä vuorovaikutuksen vilkkauden vaatimuksilla vähäisen ja kaoottisen välillä. Rehtorit kuvasivat omaa työtään kolmella tasolla: 1. Mekaaninen 2. Orgaaninen ja 3. Dynaaminen. Mekaanisella tasolla osaaminen on määriteltyä ja ennakoitua, suhteet ovat kontrolloituja ja rajattuja ja tiedonvaihto suhteellisen hidasta. Tällä tasolla varmistetaan toiminnan mekaaninen laatu. Orgaanisella tasolla huomioidaan yhteisössä olemassa oleva osaaminen ja kehitetään sitä suunnitelmallisesti, mutta ei vielä luoda uusia ideoita tai innovaatioita. Kolmannella, dynaamisella tasolla luodaan uudenlaisia käytänteitä ja kokeiluja ennakoimattoman ja arvaamattoman osaamisen pohjalta, vilkastetaan tiedonvaihto jopa lähes kaoottiseksi ja luodaan uudenlaisia suhteita. 10

11 Rehtorit kokivat mekaaniseksi työkseen seuraavat asiat: - resurssien jako - tilojen käyttö - ruokailujen ja valvontojen järjestely - laitteiden hankinta - lukujärjestyksen teko - opetussuunnitelman tunteminen - virkaehtosopimusten tunteminen - järjestelmien käyttö, seuranta - työaikojen seuranta - HOJKS-lomakkeiden käytön seuranta - OPS:n noudattamisen seuranta - Lakien tunteminen - Pelisääntöjen ja kulttuurin tunteminen - vuosikello Orgaanista osaamista ja toimintaa rehtorit kuvasivat seuraavasti: - jaksamisen ylläpito, työhyvinvointi - yhteistyön ja jaetun johtamisen järjestely - pelisääntökeskustelujen järjestäminen - opetusmenetelmien monipuoliseen käyttöön ohjaaminen - esim. älytaulujen käyttöön ohjaaminen - osaamisen jakaminen yhteisillä foorumeilla - oppilashuoltoon osallistuminen - koulutustarpeiden kartoittaminen ja osaamisen päivittäminen - aineenhallinnasta huolen pitäminen koulutuksin - vuorovaikutustaitojen kehittäminen 11

12 - toimintakulttuurin toteuttaminen ja yhteiset sopimukset - suunnitelmallinen yhteistyö - tiimit, samanaikaisopetus ja joustavat opetusjärjestelyt - halu kehittää itseä ja työyhteisöä - painopistealueiden suunnitelmallinen kehittäminen - koulutus/kouluttautumissuunnitelmien teko - keinoja aktivoida niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykytilaan - miten opetus ja koulun toiminta sopii kunnan ja koulun strategiaan Dynaamista työssään rehtorit kokivat olevan: - keskustelun, joka ei ole liian ilmassa liitävää, mutta ideoivaa - ideoiden tuomiseksi keskusteluun aina liian vähän aikaa - uusia ratkaisuja tukitoimien toteutukseen tulisi saada esiin - uusia ajatuksia ja lennokkuutta visioiden toteutukseen laajempia asioita käsittelyyn - keskusteluun henkilökohtaiset kehittämishaaveet missä olet viiden vuoden päästä? - miten oma kehittyminen nähdään vision ja strategian osana - kokeiluja opetusmenetelmiin ja niitä jakoon - miten voisimme vaikuttaa koulun fyysisiin puitteisiin - kehityskeskustelujen kautta: Millainen toivoisit tämän koulun olevan? - Mitä taitoja oppilaat/ihmiset tarvitsevat todella vuonna 2020 mitä valmiuksia tarvitaan, tästä kriittistä keskustelua - Mitä opettaja tarvitsee työskennellessään opettajana 20v kuluttua - millaista koulua toivoisit oman lapsesi käyvän? - hyvät ja toteutuneet kokeilut ja kehityshankkeet yhteiseen jakoon - millainen olisi opettajan oma suunnitelma syrjäytymisen ehkäisyyn Nämä organisaation kolmen tason mallin kuvaukset toimivat pohjana siihen, millaista rehtorien mielestä tulisi olla hyvä ja kehitystä tukeva 12

13 kehityskeskustelu. On selvää, että kaikki nuo kolme tasoa tulee olla keskustelussa läsnä riippumatta siitä, onko keskustelussa yhteinen, annettu lomakepohja. Koko yhteisön kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että toiminnan luotettavuuden varmistaminen tulee esiin keskustelussa, samoin nykyisen toiminnan kehittämisen näkökulma ja luonnollisesti myös dynaaminen visio siitä, millaista kehitettävää dynaamiselle vyöhykkeelle löydetään. Kehityskeskustelun laadullistamiseksi Haikossa keskusteltiin myös siitä, millainen kehityskeskustelu olisi tavoitteiden kannalta hedelmällisintä. Kouluttaja esitti yhden mallin, jossa yksilökehityskeskustelun rinnalle tuodaan ryhmäkehityskeskustelu, jonka vetää yksikön johtaja. Mallissa esimerkiksi rehtori käy oman kehityskeskustelunsa esimiehensä kanssa ja pitää sen jälkeen omalla koulullaan ryhmäkehityskeskustelun, jossa hän kuvaa koko yhteisölle niitä strategisia linjauksia, joita hän on omalta esimieheltään/kaupungin strategiasta saanut. Ryhmäkehityskeskustelussa kuullaan ryhmän ajatuksia koulun toimintaan asetetuista strategisista odotuksista ja reunaehdoista. Ryhmäkehityskeskustelussa voidaan yhtenä työkaluna käyttää esimerkiksi koulutuksessa esiteltyä kierrosmenettelyä. Ryhmäkehityskeskustelun jälkeen rehtori pitää jokaiselle henkilökohtaisen kehityskeskustelun, jossa yleisistä koulua koskevista strategisista linjauksista vedetään linjat henkilökohtaiselle tasolle ja yhdessä opettajan kanssa laaditaan opettajan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Sitä voidaan tarkastella osana koko koulun kehittämissuunnitelmaa jota puolestaan voidaan tarkastella osana kunnan sivistystoimen strategiaa ja visiota. Rehtoreilta kysyttiin, millaiset asiat he kokevat menevän ns. kipurajan yli kehityskeskusteluissa ts. Aiheuttavan keskusteluun ei-toivottujakin tunnereaktioita. Tällaisiksi koettiin ainakin: - henkilökohtaisuudet - väärin tehdyt työt, miten antaa korjaava palaute ilman arvostelua - periaatteelliset näkemyserot mihin vain - kehittämisvajeiden ja puutteiden esiintuonti - rehtorin esiin tuoma siirtyminen tahto (kivaa) koulutuksesta tarve (tylsää) koulutukseen - OVTES-noudattaminen, oppituntien pituus, mekaaninen kirjaaminen, orgaaninen itsen kehittäminen ja sen tarve 13

14 - Osaamista joudutaan joskus kyseenalaistamaan - Vahva käsitys asiasta joka ei noudata yhdessä sovittua linjaa - Persoonalliset eroavaisuudet esim. introvertti ekstrovertti akselilla ekstrovertin liian lyhyt vasteaika ja introvertin liian pitkä pohdinta-aika Koulutustarpeen määrittelyn kannalta rehtorien kehityskeskustelukoulutus ja koko keskustelun yhdenmukaistamisen ja laadullistamisen voidaan katsoa olevan yksi merkittävistä koulutuskohteista rehtorien osaamiseen. Tästä tulisi järjestää sekä koulutusta että foorumeja yhteiseen jakamiseen. 8. Ehdotuksia täydennyskoulutusten aihepiireiksi Koko prosessi on kuvannut ja tuottanut sellaisia rehtoreiden ja opettajien osaamiskapeikkoja ja tulevaisuusskenaarioita, jotka näyttäytyvät varsin saman suuntaisina koko Suomessa. Samoin sekä rehtoreiden että opettajien laadullisten keskustelujen ja tulevaisuusskenaarioiden tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemmin kerätyn webropol-arvioinnin koosteen kanssa. Voidaan siis todeta, että nämä kaksi tapaa kerätä tietoa eivät tuottaneet ristiriitaista informaatiota, vaan ne ovat paremminkin toisiaan täydentäviä. Koulutuksellisia tarpeita voidaan alkuperäisen viitekehyksen mukaisesti jakaa kolmeen alueeseen: 1. Osaamisiin kohdentuvat kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla 2. Rakenteisiin liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajille 3. Vuorovaikutukseen liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla 8.1. Osaamisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Opettajien subjektiivisesti koetut osaamisen kehittämistarpeet koskettelivat satunnaisesti eri oppiaineiden sisällöllistä osaamista, pedagogisia taitoja koskettavaa osaamista ja erityisesti erityisopetuksen ja uuden perusopetuslain mukanaan tuomaa erityisopetuksellista osaamista. Osaamisen kannalta opettajien kokema ja rehtorien vahvistama täydennyskoulutussuunnitelma otsikkotasolla voisi näyttää seuraavalta: - perusopetuslain muutoksen ja tuen kolmen tason konkretisointiin täydennyskoulutusta ei lakia, vaan konkretiaa 14

15 - opetusmenetelmäkoulutusta: ilmiöpohjainen oppiminen, ongelmakeskeinen oppiminen (PBL) - TVT-taidot joka ope.fi tasolla - Älytaulun käyttö - Sosiaalinen media oppimisympäristönä - Kulttuurikompetenssikoulutus - Erityisopetukselliset valmiudet, diagnoosien tunteminen - Ohjauksellisuus työtapana - Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen - Arviointi ja jatkuva näyttö 8.2. Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Opettajat eivät juuri tuoneet esille tarvetta rakenteisiin koskevan osaamisen tarpeista. Ennemminkin he kokivat niin, että esimerkiksi perusopetuslain koulutusta on jo ollut tarpeeksi ja nyt lain noudattaminen tulisi muuttaa konkretiaksi eli siirtyä rakenteista osaamisiin. Rakenteissa opettajat ja rehtorit kokivat ainakin seuraavat täydennyskoulutustarpeet: - kaupunkien strategian kirkastaminen opettajakunnalle, mitä tarkoitetaan visiolla, strategialla ja miten sen tulisi näkyä opetuksessa - yhtenäiskoulujen ja yhteisten opettajien palkkausperusteet - opetussuunnitelmakoulutusta ( pianhan se jo vaihtuu ) - pedagogisten tiimien ja tiimityön koulutuksia - salassapito ja tiedonsiirto 8.3. Vuorovaikutukseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla Vuorovaikutuksen alueella opettajakunta kaipasi enemmän virallisia foorumeita ja niiden hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. 15

16 Opettajankokousten ja tiimien toiminnan laadullistamista toivottiin. Opettajakunnan omakin käsitys opettajan työstä vapaiden taiteilijoiden yhteisönä on selkeä kehityshaaste, johon koulutuksella voidaan jonkun verran tarttua. Vuorovaikutuksen näkökulmasta ainakin seuraavia koulutustarpeita ilmeni: - pariopettajuus pedagogisena mallina - jakaminen ja rikastava vuorovaikutus ammatin kompetenssina - jaettu johtajuus ja tiimit koulun kehittämisessä - kokouskäytänteet - salassapito ammatillisessa keskustelussa - verkostovalmiudet, moniammatillisten verkostojen käyttö ja niissä toimiminen - ajankäyttö ja yhteissuunnittelu - koulun yhteisten pelisääntöjen luomiseen suunnattu koulutus arvokeskustelu 8.4. Osaamiseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla Rehtoreiden osalta luonnollisesti suurimmat osaamistarpeet kohdistuivat rakenteisiin, voidaanhan sanoa rehtorin olevan kouluyhteisössä rakenteiden edustaja. Kuitenkin rehtorit tuottivat myös sellaisia näkökulmia, jotka sijoittuvat osaamisten alueella. Monet toivottavista osaamisista ovat yhteneväisiä opettajien koulutustarpeisiin, erityisesti tvt:n hallinnan osalta. Rehtorien täydennyskoulutustarpeita osaamisessa olvat mm: - TVT-taidot koko ope.fi-asteikolla - Esitysten teko, esim pp-sovellukset ja sosiaalinen media - Hankeosaaminen miten juurruttaa hyvät käytänteet - Oman opetettavan aineen täydennyskoulutus - Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta jaksamisen varmistaminen 8.5. Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla 16

17 Rehtori on siis hyvin pitkälti rakenteiden ja virkansa puolesta työnantajan edustaja koululla. Siksi juuri rakenteiden tuntemiseen kohdistuva täydennyskoulutus on lähinnä rehtorin ammattijuutta. Usein rehtorit kokevatkin muutoksen osaamisen tahkolta rakenteiden tahkolle suurimmaksi ammatilliseksi haasteekseen rehtorin tehtäviin siirtyessään. Kyselyissä ja keskusteluissa rehtorien rakenteihin kohdistuvat täydennyskoulutushaasteet ja toiveet olivat tämänsuuntaisia: - Visiointi ja strateginen johtaminen, yhteisen vision luominen ja sen vaaliminen (johtaminen), sovellettuina tai koknaisuudessaan JETkoulutusta - Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus - OVTES-koulutusta ja koko yhteisön työehtosopimusten ja työehtoja määrittelevän normiston koulutusta - Turvallisuuskoulutusta, turvakansioiden käyttö, sijainti - Kansainvälistyminen ja hankkeet - Hanketoiminnan vaikuttavuus ja juurruttaminen - Rahoitus ja sen hankkiminen eri kanavista - Moniammatilliset rakenteet koulutuskohteena - Julkisuus- ja salassapitosäännösten tunteminen 8.6. Vuorovaikutukseen liittyvät täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla Rehtorit kokivat vuorovaikutuksen näkökulmasta merkittäväksi kehityskeskustelut ja koulun yhteisten keskustelufoorumien puuttumisen. Resurssien puute koettiin kautta linjan hankalaksi, koska aikaa laadukkaisiin yhteisiin foorumeihin ei ole ja esimerkiksi opettajankokoukset ovat usein mieluummin infotilaisuuksia kuin rikastavia kokouksia. YT-ajan käyttöä tiimien ja yhteisen toiminnan suunnitteluun ja sopimisiin haarukoitiin ja sen riittävyyttä epäiltiin. Yleisesti rehtorit kokivat omiksi kehittymis- ja täydennyskoulutushaasteiksi omassa vuorovaikutusosaamisessaan seuraavia asioita: - kehityskeskustelujen laadullistamiseen liittyvää koulutusta 17

18 - miten luoda yhteisöllistä toimintakulttuuria, pelisääntöjä, keskustelua - erilaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vuorovaikutuksessa - kokouskäytänteisiin liittyvää koulutusta - moniammatillinen yhteistyö, erityisesti oppilashuolto, OHR-toiminta ja sen johtaminen - palautevalmennusta, miten erottaa palaute ja arvostelu 9. Lopuksi Tämä Osaava-hankkeen lähes vuoden mittainen osaamisten ja tarpeiden määrittelyyn liittyvä koulutus- ja konsultaatioprosessi on ollut luonteeltaan yhtä hyvin työhyvinvoinnillinen tai jopa työnohjauksellinen prosessi kuin täydennyskoulutuskartoitus. Olen kuullut hienoista onnistumisen kokemuksista yhtä lailla kuin masentavista turhautumisen tunteista keskustellessani opettajien ja rehtorien kanssa. Ennen kaikkea prosessin merkittävin anti on kuulluksi tulemisen tunne. Jo Maslowin tarvehierarkian teoriassa näkyy sisäänleivottuna ihmisen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi omaa elämäänsä ja työtänsä koskevissa asioissa. On ollut enemmän kuin ilahduttavaa nähdä ja kuulla rehtorien innokas ja parhaimmillaan todella rikastuttava vuoropuhelu. Kipinästä syntyy tuli. Toivon, että seutukunnan opettajien ja rehtorien yhteistyö tämänkin hankkeen tiimoilta sai lisää liimaa ja jatkuu hyvässä hengessä. Täydennyskoulutusten osalta koulutuksen tarjoajat tekevät varmasti parhaansa, että valinnanvaraa koulutuksissa on. On kuitenkin hyvä muistaa, että tarvelähtöinen täydennyskoulutus lähtee visiosta, toteuttaa strategiaa ja päätyy konkreettisiksi teoiksi. Pirkkalassa Juha Lahtinen Liitteenä: - opettajien päivien materiaalia, liite 1 18

19 LIITE 1. Opettajien tulevaisuuspäivät 11. ja Opettajien käsityksiä tulevaisuuden opettajien tarvittavista osaamisista käsiteltiin kahdessa opettajille suunnatussa koulutuspäivässä Karkkilassa ja Lohjalla. Karkkilassa paikalla oli yli kolmekymmentä opettajaa ja Lohjalla lähes neljäkymmentä. Rakensimme opettajien kanssa sovelletun delfoi-menetelmän periaatteella neljä erilaista kierrosta, joiden pohjalta hahmottelimme niin sanotun tulevaisuustehdas mallin. Tulevaisuustehdas kaaviokuvana (Juha Lahtinen):Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. Aloitimme tarkastelun menneisyydestä, tulevaisuustehtaan kivijalasta. Tehtävänannossa opettajilta kysyttiin, mitä negatiivisia ja mitä positiivisia seikkoja he kokivat menneisyyden opettajuudessa. Osanottajat oli ryhmitelty satunnaisiin ryhmiin Hullunkuriset perheet-perhekuntien mukaan, niin, että jokaisessa ryhmässä oli neljä asiantuntijaa. Ryhmien tuotoksista koottiin tuotos, jossa jokainen perhe sai nostaa yhteiseen jakoon eniten keskustelua herättäneen menneisyyden plussan ja yhden miinuksen. Jos aikaisempi ryhmä oli tuottanut samaa sisältöä, oli ryhmällä mahdollisuus tuoda uusi aihe listalle. Listat menneisyyden plussista ja miinuksista tuottivat seuraavanlaisen taulukon: Menneisyyden plussia (menneisyys siis käsiteltiin laajana ajallisena jaksona eilisestä seitsemänkymmentäluvulle) Opettajalla persoona suojakuplassa Menneisyyden miinuksia Open työn yksinäisyys Ei ollut kollegiaalista tukea 19

20 Tiimikavereiden tuki, linkit ja neuvot Koulu oli kylän yhteinen paikka > henkilöstökin yhteisöllistä Pieniä yksiköitä arvostettiin Yleisesti arvostettiin opetusta, opettajaa ja koulua Auktoriteetti selkeä Vapaus opettaa, sai itse valita menetelmät Tekniikka ei ollut itseisarvo Sai keskittyä perustehtävään Arviointi oli kaikille tuttu ja sama kouluarvosanat Kehittämishankkeita oli vähemmän Kiireettömyys Opettajat hyvin koulutettuja Työ mahdollisti luovuuden Merkityksellinen, arvokas työ Sai välittömän palautteen omasta työstään Uskalsi tehdä lähes mitä vaan Elämän hitaampi tahti Kokonaisopetuksen joustavuus Yhteistyö kollegoiden välillä suurta (vanhempiin) Byrokratiaa vähän Ei lomautuksia (joskus tosin hiukan) Hyvät resurssit (paljon kaikkea) Erityisluokat ja koulut Wilma Ei moniammatillista tukea Lajiteltiin oppilaita > segrekaatio Koulurakentaminen vankilamaista Välineet jakautuivat epätasaisesti > koulujen kunnostamisen yhteydessä resurssit jakautuivat epäreilusti, jopa koulun tasolla Eritysluokat ja koulut Ongelmakeskeinen lähtökohta Isot (tosi) ryhmät Kiire Paperityöt (normeerattu päiväkirja) Vähän resursseja (laitteet, menetelmät) Ainejakoisuus Läänintarkastajat Vastuut ja tehtävät olivat hukassa Keskustelu menneisyydestä ja sen hyvistä ja huonoista puolista toimi ponnahduslautana ja perustana seuraavalle kierrokselle, jossa käsiteltiin nykyhetken opettajuutta seutukunnalla perinteisen SWOT-analyysin avulla. SWOT-analyysi kuljetti ajatukset menneisyydestä nykyhetkeen ja mahdollisuuksien ja uhkien arvioinnin kautta jo kohti tulevaisuuden läpinäkymättömyyttä. 20

21 SWOT-analyysi opettajien tekemänä tuotti seuraavanlaisia näkökulmia: S Vahvuuksia Opettajat hyvin koulutettuja Yhteistyö toimii Rakentava kritiikki Kannustaminen ja osaamisen jakaminen Ammattitaito Itsenäisyys Luovuus Opiskelijoiden kehityskykyisyys ja prosessin seuraaminen Monipuoliset ja vaihtelevat opetusmenetelmät Ajassa kiinni, sisällöt hyvin perusteltuja Mahdollisuus vuorovaikutukseen > opiskelijat > eri alojen asiantuntijat Oppii itsekin jatkuvasti Dynaamisuus Avoimuus Tiimikaverit Tietopankit Kodin ja koulun yhteistyö Opettajan persoonallisuuden hyödyntäminen Erilaisten ihmisten kohtaaminen koulussa Välittömät ope-oppilas-suhteet Vapaus valita opetusmenetelmät Halu tehdä perustyötä Tunnollinen ammattikunta Työyhteisön ja koko kouluyhteisön yhteisöllisyys erityisesti pienissä kouluissa Perinteet Lapsilähtöisyys koulujen toiminnassa Koulutusmyönteinen kunta Tasokurssit Opettajan työn pysyvyys Lomat Kolmiportainen tuki toimii W Heikkouksia Resurssipula vaikeuttaa kolmiportaisen tuen toteuttamista Muutosvastarina: Byrokratia lisääntyy, se syö voimavaroja > työmäärä lisääntyy Yksinäisyys työssä Hajanaisuus tavoitteissa, ihanteissa ja innovoinnin seurauksena paljon kehittämiskohteita Sosiaalinen ähky suuret yksiköt, jatkuva ihmisvirta (lukio) Opiskelijoiden motivaatio ei riitä kouluun panostamiseen Työssäjaksaminen (ulkopuolisiin vaatimuksiin vastaaminen) Säästäminen ja tuloksen tuijottaminen Naisvaltaisuus Palkka ja palkkausjärjestelmä Vanhat rakennukset Hidasliikkeinen järjestelmä Ideoiden jakaminen vastavuoroisuus Lapsilta puuttuvat unelmat Yksityisyyden väheneminen Kiire ja infoähky Liian vapaa sana TVT-käyttötaidot Vanhemmat eivät käytä/seuraa sähköisiä reissuvihkoja Hyvienkin oppilaiden taitotaso taantuu Ei ole aikaa eikä foorumeita osaamisen jakamiseen Ei ole tarpeeksi käytännön tietoa kolmiportaisen tuen toteuttamisesta Ei saada päteviä opettajia Resurssit vähäiset Ei ole resurssia toteuttaa lakia 21

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus Strategiset valinnat: visio lähtöt aso aika opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus 1 Koulun kehittämissuunnitelma ja opettajien kehittymissuunnitelma opettaja koulutus koulutus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Turun perusopetus Tuija Vänni erityisopettaja OPS 2016 koordinaattori 1 Turun perusopetus lv. 2013-2014 Oppilaita n. 12 600 josta n. 10% tehostetun tuen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari OPH

MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari OPH MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari OPH 1-2.9.2016 MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Sisältö Näkökulmia osaamisen kehittämisen tarpeisiin ja

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu Uusi peruskoulu visiotyöpaja 23.1.2017, Joensuu #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Yksilöllinen eteneminen mahdollistuu. Kiinnostuksen kohteet

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä

Ohjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä Ohjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä Helsinki, 24.5.2014 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Kehittämispäällikkö, työnohjaaja Marjatta Mikola Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Tulevaisuus haastaa opettajuuden Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys Uusi peruskoulu vahvistaa jokaisen oppilaan oppimista ja koulutuksellista

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot